Presidentinvaalit 2012 – Keskustelutilaisuudet Euroopan tulevaisuudesta

”Keskustelutilaisuus Euroopan tulevaisuudesta” – sarjan tapahtumat jatkuvat. Koska kyse on koko Eurooppaa koskevasta keskustelusarjasta, niin toivon tasavallan presidentti Sauli Niinistön osallistuvan niihin aktiivisesti. Erittäin aktiivisesti. Myös jatkuvaan jälkiseurantaan ja – kommentointiin paneutuen.

Toivon myös, että hän hoitaa arvovallallaan kaikkiin tilaisuuksiin saataville myös simultaanitulkkauksen suomeksi. Tilaisuudessa pidetyt puheet on mielestäni saatava myös nettiin. Kunkin tilaisuuden jälkeen myös suomeksi. Tulla ymmärretyksi omalla kielellään on kaikkien menestyvien yhteisöjen perusta.

Valtaeliittihän on aina yhteiskuntamallista riippumatta olemassa. Harva tosin siihen tunnustaa kuuluvansa. Ja onhan se inhimillistä. Varsinkin, jos pystyy koko ajan päättäjänä toimimaan toisin kuin puheissaan lupaa.

Uskaltaako siis tasavallan presidentti Sauli Niinistö heti laittaa 1.3.2012 eduskunnassa antamansa vakuutuksen käytäntöön? Vai pitääkö tämän kaltaiset vakuutukset ymmärtää vain juristin suusta sujahtaneiksi sanasuhnuiksi?

”Minä, Sauli Väinämö Niinistö, jonka Suomen kansa on valinnut Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä presidenttinä toimiessani vilpittömästi ja uskollisesti noudatan tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistän Suomen kansan menestystä.”

- Klikkaamalla kuvakoostetta hiirelläsi, saat sen ruudullesi terävämpänä -

Suomi velkaannuttamalla vakuuksien kautta EU-liittovaltion osavaltioksi. Lisää internetistä - LJL 3/2011

Elekielen tulkintaa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön jalkaterien asennosta voidaan lukea tietoa siitä, että hän on kyllä kykenevä tekemään irtiottoja kansalaisten sekä oman kansankuntansa parhaaksi. Vaan uskaltaako edes hän?

Muuten. Mikseivät peruskansalaiset pääse kysymään päättäjiltämme asioista, joista ei haluta käydä julkista ja avointa keskustelua? Suoraan ja ilman sensuroivia välikäsiä. Kaikkein törkeintähän on ollut mielestäni se, että kiistatta kovaa vauhtia menossa olevasta EU-liittovaltiokehityksestä vaietaan. Också på svenska.

Suomi 2017 artikkelit aiheesta:

- Kokoomuksen presidenttiehdokkaan Sauli Niinistön kommentti perustuslain vaikuttavuudesta -

- Joukkoistaminen toimii myös valtaeliitin parissa -

- Erikoiset keskustelutilaisuudet Euroopan tulevaisuudesta jatkuvat -

Presidentinvaalit 2012 – Kolmas vaihtoehto toteutui

Nukkuvien puolue iski taas. Kotimaisten yli 30 prosentin (vahvistettu) ja ulkosuomalaisten yli 55 prosentin (vahvistamaton) osuus äänistä ropisi, presidentinvaalien toisella kierroksella, nukkuvien puolueelle. Miten vuonna 2018?

Parasta on kuitenkin mielestäni se, että yhteisten asioiden hoitamista on tullut seuramaan paljon uusia suomalaisia. Eri kanteilta asioita lähestyen; valtapolitiikan saloista tullaan saamaan irti uutta tietoa.

Kiireellisempänä uudistuksena vaalitulosten ilmoittamisessa pidän todellisen äänestysprosentin ilmoittamista. Nythän vain 66 prosenttia äänioikeutetuista äänesti ja 34 prosenttia jätti kokonaan äänestämättä. Samoin kuin sitä, että presidentinvaaleissakin kaikki annetut äänet otetaan mukaan ääntenlaskentaan ja huomioidaan ehdokkaiden ääniosuuksissa. Myös tyhjää ja protestoiden äänestäneet.

Tässä avoimessa artikkelissa pöhistäänkin prosenteista positiivisesti. Vaalin tulokseen ja voittajaan tällä katsannolla ei ole vaikuttavuutta. Kaikki numerotiedot ovat avoimesti kyseenalaistettavissa.

Tyhjän äänestäminen taikka omatoiminen lisätäyttö. Presidentinvaalien kolmas vaihtoehto.

Toivonkin, että tasavallan presidentti Sauli Niinistön työkalupakista löytyvät puoluepoliittisiin irtiottoihin tarvittavat miehekkäät moska ja meisseli. Suomea velvoittavien valtiosopimusten sekä perustuslain ja tarpeeksi isonumeroisen laskimen lisäksi. Puoliso Jennille toivon heleätä, mutta tarkkasäteistä pelisilmää.

Ehken myös nuukahtanutta presidentti-instituutiota piristävää perheenlisäystä on luvassa? Toteutus Woody Allenin tapaan mahdollisena omatuotantona ja/tai adoptoiden. Kolmas vaihtoehtokin on näissä asioissa mahdollinen. Mäntyniemeen mahtuu paljon pienten jalkojen kipinää. Iloisen eläimellistä menoa unohtamatta.

Lukujen valossa kaikki vaalit näyttävät erittäin mielenkiintoisilta. Varsinkin, jos lopputilannetta verrataan aina vaaleittain myös suhteessa äänioikeuden omaaviin. Uutistietojen mukaan Niinistön saama mandaatti kansalta oli vahva. Joidenkin valtakunnallisten tiedotusvälineiden mukaan jopa väkivahva.

Vilkaistaanpa tuota tilannetta tarkemmin.

Presidentinvaalien 2. kierroksen ”viralliset” äänestysprosentit ovat olleet vaaleittain:

Vuoden 1994 vaalit 82,3%
Vuoden 2000 vaalit 80,2%
Vuoden 2006 vaalit 77,2%
Vuoden 2012 vaalit 68,9%.

Kuitenkin todellinen äänestysaktiivisuus oli näissä vuoden 2012 presidentinvaalien toisella kierroksella vain 66%. Tieto on oikeusministeriön vahvistama 8.2.2012. Kyseiset tilastot .pdf – muodossa ovat tämän artikkelin lopussa. Tämän artikkelin lopusta löytyy myös oikeusministeriön antama tieto siitä, mistä löytyvät meille parin prosentin ja desimaalin tarkkuuksista kiinnostuneille tiedot vaalien vahvistetusta lopputuloksesta…

Eli 34 prosenttia äänioikeutetuista jätti vaalien toisella kierroksella äänestämättä! Mikä tarkoittaa, että yli kolmasosa äänioikeutetuista jätti äänestämättä. Se on mielestäni erittäin paljon.

Yritän tässä artikkelissani selvittää; miten lähelle sataprosenttista totuutta voidaan vaalilaskennassa päästä? Siis sosiaalisen median (SM) keinoin. Kaikki artikkelin laskelmat ovat vapaasti murskattavissa.

Voiko vaaleissa annettujen äänien kokonaismääräprosentti olla vahvistetusti 100,9% vai pitääkö sen olla 100%? Pientä heittoa virallisissakin luvuissa tuntuu siis tapahtuvan. Vaan mikä on kohtuus? Tässä parit esimerkit.

Ehdokkaiden kannatukset suhteessa kaikkiin äänioikeutettuihin

Vaaleista kertovien uutistietojen mukaan laskettuna presidenttiehdokkaiden kannatukset:

Niinistö sai ääniä 1 802 400/ 4 402 622 äänioikeutettuja = 40,93 prosenttia äänioikeutettujen äänistä.
Haavisto sai ääniä 1 076 957/ 4 402 622 äänioikeutettuja = 24,46 prosenttia äänioikeutettujen äänistä.

Yhteensä ääniä 2 879 357/ 4 402 622 äänioikeutettuja = 65,40 prosenttia äänistä.
(HUOM! oikeusministeriön suhdeluvuissa ei huomioitu mitättömiä ääniä. Käyneet äänestämässä).

Mikäli äänestäineden luvusta vähennetään ulkosuomalaiset (230 400), niin luvut näyttävät tältä:

Niinistö sai ääniä 1 802 400/ 4 172 200 äänioikeutettuja = 43,2 prosenttia äänioikeutettujen äänistä.
Haavisto sai ääniä 1 076 957/ 4 172 200 äänioikeutettuja = 25,8 prosenttia äänioikeutettujen äänistä.

Yhteensä ääniä 2 879 357/ 4 172 200 äänioikeutettuja = 69 prosenttia äänistä.
(HUOM! oikeusministeriön suhdeluvuissa ei huomioitu mitättömiä ääniä. Käyneet kuitenkin äänestämässä).

Kokonaisäänestysprosentti jäi 66 prosenttiin

Tietojen lähteenä oikeusministeriön vaalit.fi – sivusto:

“Koko maa – Sivu päivitetty 8.2.2012 Klo 18:54:22. Tarkastuslaskenta on VALMIS.

Kokonaisäänestyspros. 66,0
Kotimaan äänestyspros. 68,9″

Vaalimainonnan Pöö. Vaalipäivän Möö. Vaalivoittajan Höö.

Vaalien todellinen tulos kokonaisäänestysprosentin ollessa 66:

Niinistön todellinen kannatusprosentti kaikkien äänioikeuden omaavien keskuudessa 62,6 x 0,66 = 41,3 %.
Haaviston todellinen kannatusprosentti kaikkien äänioikeuden omaavien keskuudessa 37,4 x 0,66 = 24,7%.

Tarkistuslaskenta 41,3% + 24,7% = 66 %

Vaalien kotimaan kokonaisäänestysprosentin ollessa 68,9:

Niinistön todellinen kannatusprosentti kaikkien äänioikeuden omaavien keskuudessa 62,6 x 0,689 = 43,1%
Haaviston todellinen kannatusprosentti kaikkien äänioikeuden omaavien keskuudessa 37,4 x 0,689 = 25,8%

Tarkistuslaskenta 43,1% + 25,8% = 68,9%

Eli jo tämä perustsekkaus osoittaa, että annettuja tietoa ja lukuja on tärkeää osata käsitellä eri kanteilta katsottuna. Numeroiden valossa roskalainatkin voidaan saada näyttämään kultakaivokselta (ERVV ja EVM).

Äänestysaktiivisuudesta kertova luvut tulee mielestäni ilmoittaa, aina myös suhteessa äänestysaktiivisuuteen kussakin vaaleissa. Erilaisia galluppeja unohtamatta.

Tilastotieteen professori Seppo Laaksonen lähestyi aihetta erinomaisesti. HS 9.2.2012 – Mielipide sivu C4 – Gallupit eivät edusta koko kansan mielipidettä

- Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi, saat sen ruudullesi terävämpänä -

Galluppeissa. Kuten niiden tilaajissa, toteuttajissa ja maksajissa on eronsa.

1. Kotimaan äänet presidentinvaaleissa – Ehdokkaiden kannatusprosentit
Haavisto, Pekka 37,4 x 0,689 = 25,8 % kaikista äänioikeutettujen äänistä
Niinistö, Sauli 62,6 x 0,689 = 43,1 % kaikkien äänioikeutettujen äänistä
Yhteensä 68,9 %

Kaikkien suomalaisten äänioikeutettujen lukumäärä näissä vaaleissa oli oikeusministeriön mukaan 4 402 622 – 230 422 ulkosuomalaiset äänioikeutetut = 4 172 200 kotimaan äänioikeutettua (Lähde: vaalit.fi – sivusto > Etusivu – PRESIDENTINVAALI 5.2.2012 – Äänioikeutetut – Koko maa).

”Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset.”

Koska ulkosuomalaisten antamista, hylätyistä ja antamatta jääneistä äänistä ei ole oikeusministeriön sivuilla jostain syystä tietoa, niin lasketaan ensin vaalien tarkka tulos kotimaassa annettujen äänien perusteella kokonaisäänestysprosentin ollessa 66 %. Joka on siis se todellinen ja virallinen.

Haavisto, Pekka 1 077 425 ääntä 37,4 % annetuista äänistä
Niinistö, Sauli 1 802 328 ääntä 62,6 % annetuista äänistä
Yhteensä 2 879 753 ääntä 100,0 %
Mitättömät äänet 25 133 ääntä 0,9 %
Yhteensä 2 904 886 annettua ääntä

4 172 200 kotimaan äänioikeutettua – 2 904 886 annettua ääntä =
1 267 314 jätti kotimaassa äänestämättä.

1 267 314/4 172 200 = 30,4 prosenttia kotimaan äänioikeutetuista jätti äänestämättä.

Haavisto, Pekka 37,4 x 0,689 = 25,8 % kaikista äänioikeutettujen äänistä
Niinistö, Sauli 62,6 x 0,689 = 43,1 % kaikkien äänioikeutettujen äänistä
Yhteensä 68,9 %
(HUOM! oikeusministeriön suhdeluvuissa ei huomioitu mitättömiä ääniä. Käyneet kuitenkin äänestämässä).

2. Kaikki äänioikeutetut presidentinvaaleissa – Ehdokkaiden kannatusprosentit
Haavisto, Pekka 37,4 x 0,66 = 24,7 % kaikista äänioikeutettujen äänistä
Niinistö, Sauli 62,6 x 0,66 = 41,3 % kaikkien äänioikeutettujen äänistä
Yhteensä 66 %

Kaikkien suomalaisten äänioikeutettujen lukumäärä näissä vaaleissa oli oikeusministeriön mukaan 4 402 622 (Lähde: vaalit.fi – sivusto > Etusivu – PRESIDENTINVAALI 5.2.2012 – Äänioikeutetut – Koko maa).

”Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset.”

4 402 622 äänioikeutettua – 2 904 886 laskettua ääntä =
1 497 736 jätti äänestämättä.

Ihmetyttää, että ovatko ulkosuomalaisten antamat äänet kokonaan eri tilastoissa?

1 497 736/4 402 622 = 34 prosenttia kaikista äänioikeutetuista jätti äänestämättä.

Haavisto, Pekka 37,4 x 0,66 = 24,7 % kaikista äänioikeutettujen äänistä
Niinistö, Sauli 62,6 x 0,66 = 41,3 % kaikkien äänioikeutettujen äänistä
Yhteensä 66 %
(HUOM! oikeusministeriön suhdeluvuissa ei huomioitu mitättömiä ääniä. Käyneet kuitenkin äänestämässä).

3. Uutisoidun kokonaisäänestysprosentin ja todellisen erosta
Yhteenlaskettu vahvistettujen äänten prosenttiluku 100,9 %!

Haavisto, Pekka 37,4 x 0,991 = 37,0634 %
Niinistö, Sauli 62,6 x0,991 = 62,0366 %
Mitätöidyt äänet 0,9 %
Yhteensä 100 %

Äänioikeutettujen ulkosuomalaisten lukumäärä on oikeusministeriön vaali.fi – sivuston mukaan 230 422.

Eli kohta 1 ja 2 lukujen äänestämättä jättäneiden määrän suhteen mielenkiintoinen havainto.
1 497 736 – 1 267 314 = 230 422

Ehdokkaiden kannatusprosenttien heitto on vahvistettujen lukujen valossa 2,9 prosenttia. Jos ajatellaan, että laajasti uutisointiin vaalien äänestysprosentin olevan 68,9. Ja kuitenkin toteutunut oli 66.

Ulkosuomalaiset 230 422/4 402 622 kaikki äänioikeutetut = 5,233 % kaikista äänioikeutetuista.

Äänestysprosentti kotimaassa 68,9 % – kokonaisäänestysprosentti 66 % = ero 2,9 % prosenttia

2,9 %/5,233 % = 55,417 %

230 422 x 55,417 % = 127 692 ulkosuomalaista jätti äänestämättä.
230 422- 127 692 =  102 730 ulkosuomalaista äänesti.
127 692/230 422 = 55,4 % ulkosuomalaisista jätti äänestämättä.
102 730/230 422 = 44,6 % ulkosuomalaisista äänesti.

Ei tunnu paljolta, mutta vietynä rahamaailmaan auttaa ehken ymmärtää sen, miksi tartuin tähän naurettavalta tuntuvaan aiheeseen. Desimaalien tarkkuudella.

1 000 miljoonasta eurosta eli miljardista 2,9 prosenttia on 29 miljoonaa euroa. Joten äärimmäisen hyvät tarkkailijat ja tarkkailujärjestelmät on syytä olla ERVV:n ja EVM:n rahaliikennettä seuraavilla henkilöillä. Siivuttaminen kun on pankkiirien, meklarien. politiikkojen ja etujärjestöjen sisäpiiriläisten harrastama taitolaji.

Hyviä ehdokkaita. Kuitenkaan yllättävän monelle äänestäjistä heidän vaaliteemansa ja puolueet eivät sopineet.

Hylättyjä eli mitättömiä ääniä annettiin 25 133 ääntä eli 0,9 % annetuista äänistä. Hylättyjä ääniä ei nähtävästi lasketa annettujen äänien ja äänestämässä käyneiden saldoihin, koska niidenhän pitäisi leikata ehdokkaiden samaa suhteellista ääniosuutta. Ja kokonaissummaksi pitäisi tulla vanhan prosenttilaskuopin mukaan 100 %.

Nythän se on 100,9 %! Oheisen oikeusministeriön vahvistetun laskelman mukaan:

Haavisto, Pekka 1 077 425 ääntä 37,4 % annetuista äänistä
Niinistö, Sauli 1 802 328 ääntä 62,6 % annetuista äänistä
Yhteensä 2 879 753 ääntä 100,0 %
Mitättömät äänet 25 133 ääntä 0,9 %
Yhteensä 2 904 886 annettua ääntä
(HUOM! oikeusministeriön suhdeluvuissa ei huomioitu mitättömiä ääniä. Käyneet kuitenkin äänestämässä).

Joten jotta yhteiseksi annettujen äänien suhdeluvuksi saadaan 100, niin homma sujui näin:

Haavisto, Pekka 37,4 x 0,991 = 37,0634 %
Niinistö, Sauli 62,6 x0,991 = 62,0366 %
Mitätöidyt äänet 0,9%
Yhteensä 100%

Tarkat eli vahvistetut ulkosuomalaisten (230 400) presidentinvaalien toisen kierroksen äänestysaktiivisuus, annetut äänet ehdokkaittain ja mitätöidyt äänet eivät olleet artikkelin julkaisuhetkellä tiedossa.

Ulkosuomalaiset 230 422/4 402 622 kaikki äänioikeutetut = 5,233 % kaikista äänioikeutetuista.

Äänestysprosentti kotimaassa 68,9 % – kokonaisäänestysprosentti 66 % = ero 2,9 % prosenttia

2,9 %/5,233 % = 55,417 %

230 422 x 55,417 % = 127 692 ulkosuomalaista jätti äänestämättä.
230 422- 127 692 =  102 730 ulkosuomalaista äänesti.
127 692/230 422 = 55,4 % ulkosuomalaisista jätti äänestämättä.
102 730/230 422 = 44,6 % ulkosuomalaisista äänesti.

127 692 äänestämättä jättäneet ulkomaiset/4 402 622 kaikki äänioikeutetut = 2,9 %

eli kotimaan vahvistettu äänestysprosentti 68,9 – 66 kokonaisäänestysprosentti = 2,9 %

Vaalitulosten tarkat tiedot tilastokeskuksen sivuilla

Tämän artikkelin tavoite on ollut pohtia avoimesti sitä, mitä kaikkea virallisena totuutena esitettyjen lukujen taakse saattaa piiloutua. Varsinkin valtion ja yritysten talousasioissa julkisuuteen esitettyjä lukuja ei ole ollut tapana epäillä. Tosin ilman lukujen tulkintaan liittyviä taitoja ja tietoja lukujen auki murskaaminen on äärimmäisen hankalaa. Euroopan velkojen verkostojen vellonnan jatkuessa kiinnostus taloudellisten lukujen avaamiseen on lisääntymässä.

Selvitin tässä artikkelissa esille nostamiani asioita avoimesti myös oikeusministeriön kanssa. Sain sosiaalisen median (SM) edustajana 15.2 tekemääni tiedusteluun alla olevan vastauksen:

Vs: Asia: Presidentinvaalit 2012 – Ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus, annetut ja hylätyt äänet
FROM: ulla.rehula @ om.fi
TO: petri_salo_2000 @ yahoo.com
Friday, 17 February 2012, 9:58

Hei

Vaalit.fi -sivuilla tulostiedot ovat melko tiivistetyt. Laajat tilastotiedot löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta.

Tässä suora linkki sivulle, jossa on 2012 presidentinvaalin tilastoja:
http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/vaa/pvaa/pvaa_2012/pvaa_2012_fi.asp

Esim. taulukosta 2.2.  (Äänestystiedot presidentinvaalissa 2012, 2 vaali.) saa toisen vaalin lopullisen äänestysaktiivisuuden, ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuuden sekä muitakin kiinnostavia tietoja.
(Lisätietoja vaalitilastojen käytöstä Tilastokeskus, puh. 09 17 341 )

Yleisimmin vaalien äänestysprosenttina ilmoitetaan Suomessa asuvien äänestysprosentti.

Hylättyjä ääniä ei lasketa mukaan annettuihin ääniin.

ystävällisin terveisin
Ulla Rehula/ OM viestintä

—————————–
—————————–

Joten toivon lämpimästi, että kiinnostus erilaisten virallisena totuutena annettujen lukujen seurantaa kohtaan on myös Suomessa kasvamassa. Niiden avullahan meitä kansankuntana pitkälle tänä päivänä johdetaan. Harhaan vai jonnekin muualle?

Lähteet .pdf-muodossa oikeusministeriön vaalit.fi – sivustolta

Presidentinvaalit 2012 – Vahvistettu LOPPUTULOS_04022012_ÄÄNESTYSAKTIIVISUUS
Presidentinvaalit 2012 – Vahvistettu LOPPUTULOS_04022012_ÄÄNIOIKEUTETUT
Presidentinvaalit 2012 – Vahvistettu LOPPUTULOS_08022012

Presidentinvaalit 2012 – Hiilijalanjälki ja toisenlainen tapa toimia

Tasavallan presidenttinä toimii sitten seuraavat kuusi vuotta Sauli Väinämö Niinistö. Lämpimät onnittelut hänelle ja onnistuneesti ison työn tehneille taustajoukoille. Seitsemän vuoden harjoitus teki mestarin.

Itse odotan, että Suomi sai Niinistöstä kerrankin tasavallan presidentin, joka ei ole finanssialan (pankit, vakuutusyhtiöt, työeläkelaitokset ja näiden etujärjestöt Suomessa sekä Euroopassa) taskussa.  Toivonpa hänen myös uskaltavan ottavan voimakkaasti kantaa suomalaisiin kohdistuvaan perustuslaki- sekä ihmisoikeusrikollisuuteen.  Koulutus ja työkokemus ainakin antavat Niinistölle siihen hyvät perusvalmiudet.

Onko eri osiin murrettu kansakunta helpommin hallittavissa?

Jalkapallossa samoilla säännöillä pystytään toimimaan globaalisti. Perustuslain velvoitteiden voimaan saattaminen Suomessa on mielestäni nyt erittäin tärkeää. Eletäänhän jo sentään vuotta 2012.

Syrjääntymisestä. Suomi ei ole jakautunut kahtia. Mielestäni se on jo poksahtanut ainakin kolmeen osaan. Eikä siinä mitään. Yli 1,5 miljoonaa äänestämättä jättänyttä äänestäjää on mielestäni paljon. Erittäin paljon. Varsinkin jos vaalien tulosta (vahvistamaton) tarkastellaan lukujen valossa seuraavasti.

Vaaleista kertovien uutistietojen mukaan:

Niinistö sai ääniä 1 802 400/ 4 402 622 äänioikeutettua = 40,94 prosenttia äänioikeutettujen äänistä.

Haavisto sai ääniä 1 076 957/ 4 402 622 äänioikeutettua = 24,46 prosenttia äänioikeutettujen äänistä.

Yhteensä ääniä 2 879 357/ 4 402 622 äänioikeutettua = 65,40 prosenttia äänioikeutettujen äänistä.

Eli näiden lukujen valossa 1 523 265 äänioikeutettua (vahvistamaton) jätti vaaleissa äänestämättä.

Luottamus pitää uuden presidentin nyt vain hankkia. Niskalenkkiin markkinavoimista on turhaa enää tyytyä, jos taidot kerran riittävät, niin kannattaa napata malliksi nuoremmille kerralla pitävä junttaote.

Hiilijalanjälki ja presidentinvaalien ympäristöasiat

Itse pohdin näin pakkaskauden keskellä sitä, että presidentinkampanjoiden liikkumisen hiilijalanjälki on nyt vaalitaistelun rauhoituttua hyvä selvittää. Voiko ympäristöasioissa elää niin kuin opettaa?

Suomi savuaa talvisin. Vaan mikä on kohtuus? Ja kuka sen mittaa?

Olisiko presidentinvaalien ensimmäiselle kierrokselle järkevämpää sellainen menettely, että ehdokkaat liikkuisivat yhteiskuljetuksella isot paikkakunnat lävitse? Logistisesti se tuntuisi paljon järkevämmältä kuin antaa ehdokkaiden heilua edestakaisin ja erilaisia päästöjä pölläytellen ison kotimaamme sisällä. Ristiin rastiin.

Ehkä 28 paikkakunnan täsmäkiertue kuljetuksineen sekä majoituksineen ja niihin yhdistetyt pistokeikkapäivät lähiympäristöön saisivat sitten äänestäjätkin paremmin liikkeelle? Puolueiden vapaaehtoisten vaalityöntekijöidenkin osallistuminen helpottuisi, kun vaalityön valtakunnalliset sutinapäivät olisivat kaikkien tiedossa.

Kaikki valtakunnallisten TV-yhtiöiden tentit voitaisiin lähettää nykytekniikan turvin huoletta maakunnista. Samalla voidaan antaa äänestäjille suurempi mahdollisuus tehdä presidenttiehdokkaille suoria kysymyksiä. Ammattitoimittajat voitaisiin sitten valjastaa enempi vaalitilaisuuksien seremoniamestareiden rooliin.

Presidentinvaalien toinen kierros olisi sitten jo hiilijalan jälkien mittaamisen suhteen vapaa. Vai olisiko 14 arvalla valittua paikkakuntaa mahdollista sopia yhteisesti läpikäytäväksi? Suomalaista kesäperinnettä kunnioittaen toiselle kierrokselle selviytyneet ehdokkaat heittävät kumpikin 7 tikkaa voimassa olevaan kuntakarttaan. Heti ensimmäisen vaalikierroksen tulosten selvittyä. Ja sitten vain yhteisesti sovitulla paikkakuntajärjestyksellä liikkeelle. Kannattajien organiseeraamilla keikkabusseilla ja oheisohjelmalla ryyditettyinä.

Presidentinvaalit 2012 – Isänmaan rakastaja

Illalla, huomenna tähän saman aikaan (klo 23:55) Suomen uusi presidentti on ollut jo jonkin aikaa selvillä. Itse toivon, että hän uskaltaa olla isänmaalleen uskollinen, avoin ja rehellinen. Saapa hän minun puolestani myös olla avoimesti isänmaansa rakastajakin. Saa puolestani flirttailla muidenkin maiden kanssa. Kunhan on lihallisessa parisuhteessaan uskollinen.

"...jos kaljahuuruista herätätte maan, niin kansan päät voivat alkaa vielä vaikka toimimaan..." - Eppu Normaali

Sitä olen ihmetellyt, kun kukaan ei ole puhunut Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksista mitään? Eikö niitä olekaan tulossa? Suomi – brändin työryhmäkin on ollut asiasta hiljaa.

Vaikka itselleni presidentti on vaikuttavuudeltaan enemmänkin joulupukin kaltainen satuhahmo, niin on ollut upeaa huomata, että kansalaiset ovat olleet innoissaan ehdokkaidensa puolesta. Toivottavasti into yhteiskunnallisten asioiden hoitamista kohtaan vain sakenee. Niin nuorten kuin vanhempienkin joukossa.

Vuonna 2018 seuraavan kerran järjestettävissä presidentinvaaleissa on nimittäin taas uuden mahdollisuuden paikka. Vain perustyö tekee mestarin.

Kannattaa kuitenkin olla tarkkana minkälaisia mahdollisia perustuslain muutoksia Suomessa tullaan vielä näkemään. Kuten.

Onko itsemääräämisoikeuden kannalta enää vuonna 2018 olemassa sellaista Suomea, jolla on toimivaltaa omiin asioihinsa? Tarvitaanko enää myöskään presidenttiä?

Olkaa tarkkana. Vuosien 2007 – 2011 aikana perustuslakia ”uudistettiin” lukuisia kysymyksiä herättäneesti. Vastauksia odotellaan edelleen. Myös perussuomalaisten ja vasenryhmän eduskuntaryhmissä. Keskusta teki perustuslakiasiassa kannattajilleen kaikkien aikojen oharit ja ei ole vielä käsittääkseni uskaltanut asiaa heille kertoa.

- – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – -
- – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – -

Vanhanen: Perustuslaki muuttuu vääjäämättä

”Pääministeri Matti Vanhasen mukaan vuodesta 2000 voimassa ollut perustuslaki muuttuu vääjäämättä syksyn parlamentaarisen käsittelyn myötä. Vanhanen ei vielä halua täsmentää muuttuvia pykäliä, mutta arvioi ulkopolitiikan ja EU-politiikan johdon sekä nimityspolitiikan joutuvan uudelleenarvioinnin kohteeksi.

Vanhanen edellyttää nykyisen eduskunnan kantavan vastuunsa. Hän myös vaatii puolueita nimeämään riittävillä valtuuksilla valitut henkilöt syksyn perustuslakineuvotteluihin.

- Uskon, että perustuslain pykäliä tullaan eri osiltaan muuttamaan. Tähän asti olen halunnut olla varmistamassa sen, että tämä prosessi saadaan johdonmukaiseksi eli hyödynnetään se aikaikkuna, joka monesta syystä on nyt lähivuosina olemasssa, Vanhanen sanoi YLEn Radiouutisten haastattelussa.

Presidentti vaihtuu vuonna 2012, eikä seuraajan henkilöllisyydestä tahi puoluekannasta ole tietoa. Tätä ennen, vuonna 2011 järjestetään eduskuntavaalit. Noissa vaaleissa valittava eduskunta voi perustuslain muutokset hyväksyä.

- – -

Puolueiden on määrä käsitellä perustuslakia kesän puoluekokouksissaan.

Vanhanen vetoaakin puolueisiin riittävien valtuuksien antamiseksi neuvottelijoille.

Syksystä alkaen pitää olla puolueiden neuvottelijoilla oikeus käydä neuvotteluja muiden parlamentaaristen ryhmien kanssa. Vetoan tässä puolueisiin, että nämä oikeudet annetaan, koska kun otetaan huomioon tämä presidentin henkilön vaihtumisen rytmi ja muu, seuraava mahdollisuus vastaavaan arvioon saattaa tulla vasta kukaties 10, 20, 30 vuoden kuluttua, Vanhanen sanoo.”

Lähde: YLE Uutiset 21.03.2008

- – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – -
- – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – -

Lähtötilannehan oli pääministeri Vanhasen kertomana tämä:

Hallitusohjelma ei pyri muuttamaan perustuslakia
julkaistu 22.4.2007 – Yle Uutiset
- linkki toiminnassa artikkelin julkaisuhetkellä

Rytmin muutos oli siten 11 kuukauden aikana melkoisen rivakka. Ketkä(hän) kaikki osapuolet taustalla peliä ohjaavat? Tuskin vanhan ajan ajopuuteoriat korkean teknologian Suomeen enää pätevät?

- – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – -
- – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – -

Vaikka olemme aina osa Eurooppaa, niin toivottavasti rahamaailman saloista saadaan avointa ja lisää paikkansa pitävää tietoa. Valtamedioiden poliittiset ja kaupalliset lasikatot tuntuvat estävän tiedonvälityksen aihekokonaisuudesta. Onneksi sosiaalisen median (SM) verkosto toimii. Verkkolehti Taloussanomia ja Uuden Suomen virtuaalista verkkoekosysteemiä unohtamatta.

1.
EVM-sopimus = Eurooppalainen Varkauden Mekanismi
Riikka Söyring, 4.2 2012 Verkkomedia.org

Euroopan Unionin jäsenmaiden ryöstö jatkuu niin vauhdikkaasti, että hidasta härmäläistä alkaa hirvittää. Tai alkaisi, jos tietäisi. Valtamedia ei ole EVM – sopimuksen sisältöä mainittavasti avannut, eivätkä presidenttiehdokkaatkaan ole ottaneet aiheeseen kantaa.

2.
Presidentinvaalit 2012 – Maaseudun tulevaisuus ja aurakevät
Posted on tammikuu 17, 2012

Eduskunnan ylle avautuva ilmatila on entistä sakeampana kysymyksiä, joihin odotetaan vastauksia. Klikkaamalla artikkelin kuvia hiirelläsi, saat ne ruudullesi terävämpinä ja isompi kokoisena.

- – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – -
- – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – - – -

Presidentinvaalit 2012 – Kolmas vaihtoehto

Mielenkiintoista on myös saada tietää näistä presidentinvaaleista:

A. Kuinka moni äänesti puhtaasti tyhjää?
B. Saako nukkuvien puolueen ehdokas yli 30 prosentin kannatuksen?
C. Mistä kaikesta kohtien A ja B asiat johtuvat?

Kolmas vaihtoehto nousussa?

Ja mikä kaikkein tärkeintä. Yhä uusia ihmisiä tuntuu tulevan mukaan selvittämään politiikan tekemisen saloja. Niin kuin tuosta vaalimainoksestakin hyvin näkee. Syksyn kunnallisvaaleissa nähdään jo suuntaa. Todelliset jytkyt ja vastajytkyt tehdään yhdessä. Ei kannata uskoa liikaa ulkoapäin syötettyyn vastakkain asetteluun.

Presidentinvaalit 2012 – Syrjääntymisen Berliinin muurit Suomessa

Pakkasen keskeltä ja presidentinlinnan edustalta terveisiä. Vaalitenteissä on mielestäni taas kerran väistelty taitavasti tabuiksi kasvaneita aiheita. Johdetaanko Suomea Lipposen Paavon lanseeraamista pimeyden ytimistä? Onko pahin pimeyden ytimistä presidentinlinnassa vai ihan siinä naapureissa?

Mitkä ovat uuden presidentin moraali- ja arvokäsitykset? Suhteessa valtion vastaaviin?

On hankalaa, jopa mahdotonta tehdä valintaa kahden sellaisen presidenttiehdokkaan välillä, jotka todellisuudessa ovat samanlaisia isojen linjojen edustajia. Vakaan vaikenemisen kulttuurin kannattajia. Harhaanjohtajia. Avoimen arvojohtamisen sijaan.

Hienoa olisi, jos kaikki presidenttiehdokkaina olleet ja heidän puolueapparaattinsa alkavat paiskia töitä syrjääntymisen estämiseksi Suomessa. Lapsista ja nuorista on kiirein aloittaa. Jo heti tänään. Asenteista.

Lasten kohdalla pirullisimmat karikot olivat tarjolla Suomessa 2000-luvun alkupuolella 2-6 vuotiaille. Nuo vuodet ovat elämässä tarvittavien perustaitojen oppimisen kannalta erittäin tärkeitä vuosia.

Esimerkiksi puheentuoton viivästymisen ja puhutun puheen ymmärtämisen kanssa taistelee tälläkin hetkellä tuhansia perheitä Suomessa. Hoitamattomat luki – ja kirjoitusongelmat ovat käsittääkseni monen rikoskierteeseen ajautuneen nuoren taustalla. Jonnekinhan pärjäämättömyyden paine aina purkaantuu.

Kyse näissä asioissa ei ole tiedon, taidon tai rahan puutteesta. Väitän kyseessä olevan, verovaroin ylläpidettyjen organisaatioiden, budjettiraamien muodostamasta joukosta Suomen sisäisiä Berliinin muureja. Paskantärkeistä säännöistä ja johtajien isoista egoista sekä liian jääräpäisesti kiinni pidetyistä lekoista. Joita pitäisi käyttää tiedossa olevien esteiden purkamiseen. Ei epäkohdista kertovien vanhempien karkoittamiseen.

Toivottavasti alla olevasta linkistä avautuvat epäkohdat ovat jo nyt vuonna 2012 korjatut? Kysehän on tiedonkulusta ja siitä, että epäkohdista saadulla tiedolla myös tehdään jotain. Parannuksia. Vetelien visuaalisten muutosten sijaan.

- maanantai, huhtikuu 21, 2008 -
Laiminlyövätkö kunnat lasten tarvitsemia terapiapalveluita?

”Vastaus on kyllä ja ei. Lainsäädäntöön ja käytäntöön tarvitaan ”saattaen vaihdettava” – toimintamalli, jolloin lasten ja nuorten pallottelu verovaroin toimivien viranomaisten välillä voidaan muinaisjäänteenä katsoa loppuneeksi.

Vaan se ei tapahdu hetkessä eikä ilman kansalaisten yhteistoimia. Kirjoituksemme lopussa kokonaisuutta valaisevat www – linkit käyttöönne.”

Äänestämisestä. Tähän päivään mennessä kumpikaan ehdokkaista ei ole saanut minua vakuuttuneeksi siitä, että miksi minun kannattaa äänestää. Tämän artikkelin valokuvan asiakokonaisuuksissa piilee oman passiivisuuteni siemensäkki.

Pakkasesta riippuen. Käynti äänestyspaikalla saattaa olla kuitenkin mahdollinen. Kolmas vaihtoehto?

Presidentinvaalit 2012 – Kirikierros käynnistymässä

On ollut mielenkiintoista seurata vaalikampanjoinnin edistymistä. Kumman paketti myy parhaiten? Entä mikä ratkaisee toisen kierroksen äänestysaktiivisuuden? Vihreyttään rehellisempi Suomi? Suomi elää ja hengittää presidenttinsä teoista?

Kokoomus ja vihreät ajavat saman traktorin pukilla. Perälauta ja perustuslaki avoinna EU-liittovaltiolle.

Tiedotusvälineet ja ehdokkaiden kampanjatoimistot ovat pyrkineet taitavasti tuomaan esiin ehdokkaiden eroavuuksia. Kuitenkin tuosta yhteisestä salarakkaasta molempien ehdokkaiden osalta vaietaan. Visusti.

Miksi Suomea ja suomalaisia ollaan viemässä salaa EU-liittovaltioon? Ilman julkista keskustelua tai kansanäänestystä. Missä viipyvät kokoomuksen puheenjohtajan/päämininisteri Jyrki Kataisen ja vihreiden puheenjohtaja/ministeri Ville Niinistön ulostulot asiasta? Presidenttiehdokkaista vihjaisemattakaan.

”Uusittu” perustuslaki astuu voimaan 1.3.2012. Tästä linkistä avoimeen Suomi 2017 artikkeliin. Olen sieltä avautuvista asioista erittäin mielelläni väärässä.

- Ehdokkaiden yhteinen salarakas on EU-liittovaltio! -

Moni suomalainen poliitikko ja julkisuudesta tuttu henkilö on kertonut avoimesti julkisuuteen, kumpaako ehdokasta tulikaan toisella kierroksella äänestäneeksi. Perusteina ulostuloille on ollut äänestämään kannustaminen ja että kyseinen ehdokas on vastannut parhaiten juuri hänen omaa arvomaailmaansa.

Kuitenkin valtion arvomaailma ja moraalikäsitykset tulevat aina olemaan erilaiset itse kunkin yksilön vastaaviin nähden. Presidenttikin joutuu kiltisti toimimaan valtiossa vallalla olevan arvomaailman ja moraalikäsitysten mukaan. Tasavallan presidentti Halosen 12 vuotta saataneen pian läpivalaisuun?

Ensimmäisellä kierroksella nukkuvien puolue sai noin 28 prosenttia äänistä. Itse pidän tuota yli 1,2 miljoonan äänestäjän jatkuvaa vaikenemista eri vaaleissa erittäin huolestuttavana merkkinä.

Parasta mitä näissä vaaleissa voi tapahtua on mielestäni se, että politiikan eli yhteisten asioiden hoitamista alkaa aktiivisesti seuraamaan entistä useampi suomalainen. Kansanvalta ei toimi, jos kansa ei tiedä. Mikä valtio on? Ketkä sen vallanytimet muodostavat? Miksi elämän todellisuus eroaa niin paljon virallisesta?

”Perustuslaki ei ole väline, jolla hallitus pitää kurissa kansaa. Se on väline, jolla kansa pitää kurissa hallitusta, jottei se alkaisi hallita elämäämme ja etujamme.”
- Patrick Henry, siirtomaa-ajan Amerikan vallankumouksellinen -

Vai onko Kreikan tie myös Suomen tie? Ensin velkaannuttamisen kautta budjettivalta EU:lle ja sitten… Toivottavasti ehdokkaiden puolueiden puheenjohtajat uskaltavat jo tulla rohkeasti ulos kabineteistaan (RUK). Sillä presidentin valtaoikeuksiin keskeisesti kuuluva ulkopolitiikka on nyt entistä enemmän talouspolitiikkaa. Budjettivalta on itsemääräämisoikeuden kannalta keskeisin osa kansallisvaltiota.

Muuten. Urheilusta. Missä vaiheessa maajoukkueet ja kansallistunnukset tullaan EU:ssa kieltämään?

Presidentinvaalit 2012 – Toinen kierros ja Karpelan Tanja

Ei arvannut keskustan presidenttiehdokas Paavo Väyrynen, että kahvit saattavat mennä Suomessa väärään kurkkuun. Vielä toisenkin kierroksen jälkeisenä maanantaina; 6.2.2012. Parisuhdeasiat ovat nyt siksi isosti tapetilla.

Hyvästä parisuhteessa ei ole koskaan haittaa. Mainoksen lähde: Väyrysen Paavon Facebook-sivusto.

Artikkelin lopussa olevasta EU-asiasta myös keskustan presidenttiehdokas Paavo Väyrynen joutui visusti vaikenemaan, koska kyse on ollut juuri keskustan ajamasta hankkeesta (Vanhanen-Kalli-Rehn-Kiviniemi?). Tietävätkö asiaa edes Kehä III:n ulkopuoliset keskustajan kannattajat vieläkään?

Kokoomuksen isänmaallisen siiven edustajan Jorma Jaakkolan ajankuvaraportti on juuri nyt hyvää perustietoa kaikille Suomen EU-lähihistoriasta kiinnostuneille. Onhan kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö kuulunut aikalaislausuntojen mukaan EU:n vastustajiin! Politiikassahan paras menneisyyden hallitsija taikka taitavin takinkääntäjä voittaa aina.

Jorma Jaakkola: SUOMALAINEN VAALIPETOS – salaten ja valehdellen EU:hun

”Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole kritisoida EU:ta, vaan tuoda esille presidentti Koiviston aikaista salaista suomalaista EU-päätöksentekoa. Kirjoitukseni on raportti Suomen korkean valtiojohdon petollisuudesta kansalaisia kohtaan. Totuuden kertominen ja julkisen keskustelun herättäminen ovat intressini kirjoittaa.

Valtiojohdon petollisuuden seurauksena on tänään ajankohtainen aihe, velkaantuneiden euromaiden auttaminen.”

Toivottavasti kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen on jo tietoinen tuosta EU-lähihistoriastamme. Eihän suurin osa äänestäjistä tiennyt sitä, että näissä presidentinvaaleissa olisi ollut mahdollista äänestää jotenkin EU:ta vastaan.

Miten ehdokkaiden EU-kannat ovat muuttuneet ja miksi?

Tämä nykyisen julkisen sanan neuvoston (JNS) puheenjohtajan ja Ylen vaaliasiantuntijan Risto Uimosen Henkilökuva Iiro Viinanen – kirjan kohukohta tuskin vaalitulosta ratkaisee. Onko tässä yksi karkea jakolinja tiedostustaisteluissa? Päätoimittajat ajavat Niinistöä. Toimittajat Haavistoa. Hallinnon läpinäkymättömyys vs. avoimuus?

Pidettiinhän jo ennen eduskuntavaaleja 2011 onnistuneesti salassa suurimmalta osalta äänestäjiä se tosiasia, että Suomen itsemääräämisoikeuden kannalta merkittävää toimivaltaa ollaan valmiita luovuttamaan Suomesta pois. Kyseessä on ”uudistetun” perustuslain 1§, 94§ ja 95§ koplaus sekä niiden todellinen vaikuttavuus. Muistuttaako poliittinen tilanteemme jo Unkaria?

Jorma Jaakkola 23.2.2011 – Perustuslain tekstien vertailu…

Kaikki on vielä näissä vaaleissa auki.  Mitä aiheuttaa, vaikkapa Karpelan Tanjan asettuminen julkisesti vihreiden Haaviston Pekan puolelle? Myös ehdokkaiden puolisot Jenni ja Antonio kiinnostavat kahvipöytäkeskustelijoita kovasti. Juodaanko vaalivoittokahveja hillo – vai reikämunkilla? Lienee kuitenkin toisarvoista? Avaamattomien vaalikeskustelujen aiheiden ollessa edelleen näin merkittäviä…