Yksi ikuisuusaiheista Suomessa on ollut vanhustenhoito ja sen ”kehittäminen” sekä ”uudistaminen”. Molemmat sanat lainausmerkeissä, koska korjaushommat ovat olleet kesken jo vuosikymmenten ajan. Esimerkkejä vastaavista ikuisuusprojekteista löytyy esimerkiksi vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmien piiristä.
Huomasitko valtakunnallisesta uutisvirrasta, että eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt, muun muassa vanhustenhoidon aiheen tiimoilta vierailun Japaniin 3.–9.3.2024 välisenä aikana?
Tiesitkö, että suomalaisesta vanhustenhoidosta kaavailtiin 2010-luvun vaihteessa menestyksekästä vientituotetta? Muun muassa juuri Japaniin! Siihen alkuperäiseen. Aiheesta uutisoi tuolloin muun muassa Yle. ”Vanhustenhoitoa Japanissa suomalaisin opein”- Akuutti 29.4.2008.
SISÄLLYSLUETTELO
Matkaraportti ja osallistujat Japanin matkalta
Valiokunnan jäsenet Wikipediassa
Kolme ydinkysymystä Japanin hoitajatilanteista
Virkahenkilöt ja lobbarit suomalaisille tutuiksi
Mallia vanhustenhoidosta Hollannista ja Tanskasta
Soten yksityistämisen ja omistamisen avoimuudesta
MATKARAPORTTI JA OSALLISTUJAT JAPANIN MATKALTA
Pienenä yksityiskohtana huomio kiinnittyy siihen, että tämä eduskunnan tiedote on julkaistu vasta 3 päivää sen jälkeen, kun valiokunta oli jo lähtenyt reissulleen:
”Sosiaali- ja terveysvaliokunta matkustaa 3.–9.3.2024 Japaniin, jossa valiokunta tutustuu ikääntyvän väestön hoito- ja hoivapalveluihin, eläkejärjestelmään sekä muun sosiaaliturvaan. Japanin väestö ikääntyy nopeasti, ja maalla on samankaltaisia haasteita mm. sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden kanssa kuin Suomella.
Matkallaan valiokunta tutustuu myös paikalliseen erikoissairaanhoitoon, mielenterveyspalveluihin, kriisivalmiuteen ja tartuntatautien torjuntaan. Valiokunta vierailee gerontologia- ja teknologiainstituuteissa sekä Japanin parlamentissa ja sosiaali- ja terveysasioista vastaavassa ministeriössä.” Lähde: Eduskunta.fi > FI > Tiedotteet > Sosiaali- ja terveysvaliokunta vierailee Japanissa – Julkaistu 6.3.2024 14.30.
Erittäin tiukkatahtiselta vaikuttava ohjelma muutamalle työpäivälle. Se mikä kansalaisia varmasti kiinnostaa on se, että keitä muita henkilöitä Japanin reissulla oli seurueessa mukana? Millä perustein valittuna ja kenen maksamiksi heidän kustannuksensa tulivat? Esimerkiksi voinee ottaa matkan aiheista ja matkaraportista verkostomme lisäksi kiinnostuneen Hyvinvointiala HALI ry:n, jonka toimitusjohtajana on toiminut joulukuusta 2016 alkaen, vankan demaritaustan omaava Ulla-Maija Rajakangas. Hänestä ja soten yksityistämiskuviosta lisätietoa ”Faktaa vai fiktiota? – Osa 2” – artikkelissamme.
Kattavaa ja kaikkien aiheesta kiinnostuneiden suomalaisten saataville matkaraporttia Japanin vuoden 2024 matkalla tehdyistä huomioista ja parannusehdotuksista odotellessamme; on hyvä kerrata suomalaisen vanhustenhoidon tilanteista 2010-luvun vaihteessa ja ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja.
Suomalaisen vanhusten hoidon ison kuvan katsaukseen voit tutustua esimerkiksi blogimme Eduskuntavaalit 2023 – Vanhustenhoito Suomessa 1 ja Eduskuntavaalit 2023 – Vanhustenhoito Suomessa 2 – artikkeleiden kautta.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan Japanin matkalle osallistuneilta on tärkeää kuulla heidän huomioita Japanin vanhustenhoidosta vuonna 2024, joista Suomessa ja suomalaisille voisi olla hyötyä. Varsinkin, jos kyseisiä asioita ei ole ollut jo aiemmin päättäjiemme tiedossa. Muutenhan tässä käydään katsomassa vain tiedossa olevia ratkaisumalleja uusien päättäjäsukupolvien voimin.
Tällä hetkellä Suomessa ajetaan alibudjetoitujen resurssien takia ratkaisuksi vanhustenhoitoon yhteisöllistä asumista. Ideana mahtava, mutta toteutuksena se on ventovieraiden ja erilaisten terveydentilan omaavien vanhusten kesken vähintäänkin haasteellinen. Esimerkiksi yhteisöllisen asumisen asukkaiden turvallisuuden kannalta tarkasteltuna.
Joten matkalle eduskunnan 6.3.2024 tiedotteen mukaan osallistuneet eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet sekä virkamiehet on tärkeää saada tutuiksi myös nuoremmille sukupolville, koska hehän tulevat lainsäätäjinä näkemään ja kokemaan suomalaisten vanhustenhoidon tosielämän tilanteet, kun omat isovanhemmat, vanhemmat, sedät ja tädit vanhenevat. Tai sairastuvat erilaisiin muisti- ja aivosairauksiin. Osa heistä myös työikäisinä.
VALIOKUNNAN JÄSENET WIKIPEDIASSA
Joten tässä linkit Wikipedian tietoihin, keillä Japanin matkalla olleista sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniltä löytyy jo noteeraus sieltä. Samalla niistä löytyvät virheet tulevat oikaistua nopeasti, kun henkilöt ovat itse aktiivisia Wikipedian suuntaan.
Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.)
varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.)
jäsenet
Kim Berg (sd.)
Bella Forsgren (vihr.)
Hilkka Kemppi (kesk.)
Ilmari Nurminen (sd.)
Minna Reijonen (ps.)
Päivi Räsänen (kd.)
Pia Sillanpää (ps.)
Ville Väyrynen (kok.)
sekä valiokuntaneuvokset
Päivi Salo ja Sanna Pekkarinen.
KOLME YDINKYSYMYSTÄ JAPANIN HOITAJATILANTEISTA
Kattavaa matkaraporttia odotellessamme. Kolme pikaista kysymystä Japanin vanhustenhoidosta matkalle olleiden valiokunnan jäsenten vastattavaksi, esimerkiksi heidän sosiaalisen median kanavillaan:
1. Millä keinoin Japanissa on onnistuttu ratkaisemaan vanhustenhoidon hoitajapulaa ulkomailta palkatun työvoiman turvin ja kuinka pysyvästi?
2. Minkälaiset Japanin kielen osaamisvaatimukset ulkomailta vanhustenhoitoon tuleville hoitajille on asetettu ja onko niissä onnistuttu?
3. Miten vanhukset ja heidän läheisensä suhtautuvat ulkomailta tuleviin hoitajiin sekä miten kulttuurierojen ymmärtämisessä on onnistuttu?
Eikä tuossa kaikki.
Tällä Japanin matkalla on eduskunnan tiedotteen mukaan tutustuttu myös japanilaiseen eläkejärjestelmään ja sosiaaliturvaan. Eli lakisääteisiin vakuutuksiin ja sosiaaliturvaan.
Toivottavasti tuota aihetta koskevassa matkaraportin osuudessa tuodaan tietoomme, minkälaiset vakuutuslääkäri-, vakuutuslakimies- ja vakuutusoikeusjärjestelmät Japanissa toimivat?
VIRKAHENKILÖT JA LOBBARIT SUOMALAISILLE TUTUIKSI
Tuota julkisen vallan käyttöön liittyvää tietoa Japanista odotellessamme. Eduskunnassa virkavastuulla toimivat valiokuntaneuvokset ja ministeriöiden kansliapäälliköt, ylijohtajat, hallitusneuvokset ja hallitussihteerit on tärkeää saada suomalaisille tutuiksi. Tarkemmat perustelut löytyvät Kansalaisaloite 2837 muurinmurtajana – ja Kansalaisaloite 2837 eduskuntaan – artikkeleistamme.
Nuo aiemmin mainitut eduskunnan ja ministeriöiden virkahenkilöt vastaavat hallitusten esitysten juoksutuksesta kulloisenkin hallituksen ja päähallituspuolueiden ekosysteemien etujärjestöjen asettamien rallinuottien mukaan. Näin toimien eduskuntakäsittelylle ja ministeriöiden käsittelyille asetetut muotoseikat täytetään. Vaikkakin lakiesityksen lopullinen sisältö hyväksytään esimerkiksi EK:n työnantajajärjestöjen (sisältää Finanssiala ja Tela ry:n jäsenyritykset) toimesta.
Rehellisimmän osavastauksen tuohon lainsäädäntötyöhön on antanut nykyinen Tesin (koko nimeltään Suomen Teollisuussijoitus Oy) toimitusjohtaja Pia Santavirta:
”Vakuutusyhtiön tehtävä on ensisijaisesti katsoa se, että mitä lainsäädännön nojalla, tälle henkilölle maksetaan etuuksia. Ja kuka se lainsäädännön sisällön sitten päättää? Niin se on kolmikantaisesti, työmarkkinaosapuolet ja STM. Päättää sen, että mitä korvataan, kenelle korvataan ja missä tilanteessa.” Lähde: Finanssialan Kolme väärinymmärrystä vakuutuslääkäreistä – video.
Pisimmälle lobbareiden integroimisessa poliittiseen päätöksentekojärjestelmään on onnistuttu kokoomuksen riveissä. Aiheesta tarkemmin Kokoomus – Hallitusneuvottelut 2023 ja hallitusohjelma 2023 -2027 – artikkelissamme.
MALLIA VANHUSTENHOIDOSTA HOLLANNISTA JA TANSKASTA
Eikä tuossa vielä kaikki.
Tuota sosiaali- ja terveysvaliokunnan julkista Japanin matkaraporttia odotellessamme, kysymme ihan avoimesti, että tulisiko myös suomalaisen vanhustenhoidon ongelmakohtien ratkaisuun hakea neuvoa ja vauhtia EU:lta? Tai sitten esimerkiksi samankaltaisista EU-maista, kuten Hollannista ja Tanskasta?
Aivan kuten näyttää lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan osalta, että jos Japanista haetaan vinkkejä suomalaiseen eläkejärjestelmään ja sosiaaliturvaan, niin voisiko Tule apuun EU! Tai joku muu? – artikkelissamme kysymämme, ”Tai joku muu?” olla Japani? Onko Japanissakin ongelmana se, että kansalaiset eivät pääse heille ensisijaisesti kuuluvan sosiaalivakuutusjärjestelmän piiriin? Vaan heitäkin pallotellaan työtapaturma-, ammattitauti- ja liikennevakuutustapauksissa Japanin Kelan sekä työvoimapalvelujen välillä.
SOTEN YKSITYISTÄMISEN JA OMISTAMISEN AVOIMUUDESTA
Lopuksi.
Vaikka väestö Suomessa ja Japanissa harmaantuu, niin vallankäytön avoimuuteen tarvitaan varmasti paljon lisää päivänvaloa. Aiheesta tarkemmin suomalaisen vanhustenhoitoon liittyen Harmaa valta 2– artikkelistamme, joka julkaisimme tammikuussa 2019. Hyvissä ajoin ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja. Joko ennen vuoden 2027 eduskuntavaaleja aiheesta uskalletaan keskustella Suomessa avoimesti?
Aloittaen suomalaisten virkamiesten ja heidän lähipiiriensä osakeomistusten avoimuudesta. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimialueita avoimesti harjaten. Avoin Suomi 2017 – artikkelistamme harjauksen pilottikohteita napaten.
Mitenhän avointa Japanissa on virkahenkilöiden ja heidän lähipiiriensä osakeomitukset verrattuna Suomeen?
* * * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –
Suomi 2017 verkosto 