Presidentinvaalit 2012 – Rahapolitiikka on entistä enemmän ulkopolitiikkaa

Nyt kun kokoomuksen pääministeri Jyrki Kataisen ja sdp:n valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen/sdp aikavarannot ovat varatut EU:n sekä euroalueen epäkohtien ratkaisuun, niin tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä riittää mielestäni itsenäistä työkenttää yllin kyllin. Rahapolitiikka on myös talouspolitiikkaa. Joka on taas entistä enemmän ulkopolitiikkaa. Ensin Hotelli Kämp 4.3.2011 ja vihreiden kansanedustaja Erkki Pulliainen.


Tasavallan presidentti Sauli Niinistön virallinen valokuva 2012.
Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

SISÄLLYSLUETTELO
Suomen 1990-luvun pankkikriisille totuuskomissio?
Pankkijärjestelmän pumppu- ja pamppumenetelmästä
EU-pankkivalvonta perustettu nyt kahteen kertaan?
EU-pankkivalvonta perustettu vuosina 2009 ja 2012?
Yle uutisoi EU-pankkivalvonnasta vuonna 2009
HS uutisoi EU-pankkivalvonnasta vuonna 2012
Tekevätkö luottokelpoisuutta mittaavat yritykset vilunkia?
”Pankkisääntelyn sula mahdottomuus” – Henri Myllyniemi
”Rahoituskriisi on hoidettava ensin” – Peter Nyberg
Peruskysymyksiä jatkoa silmällä pitäen
Aiheen isoa kuvaa taustoittavia artikkeleita

SUOMEN 1990-LUVUN PANKKIKRIISILLE TOTUUSKOMISSIO?
Yhteiskunnallisen luottamuksen säilyvyyden kannalta lienee ratkaisevaa se, että miten oman maan ylivelkaantuneita päättäjiemme toimesta kohdellaan?

Tasavallan presidentti totuuskomission kulmamieheksi?

Tasavallan presidentti totuuskomission kulmamieheksi?

Joko tämä Aktiv-Hansa kuvio ollaan valmiita tuomaan päivänvaloon?
– Ei vain armorikkautta, vaan oikeutta! –

PANKKIJÄRJESTELMÄN PUMPPU- JA PAMPPUMENETELMÄSTÄ
Rahamaailman ja juridiikan saloista hyvin perillä olevana, tasavallan presidenttimme lienee mahdollista lähestyä rahamaailman napoja? Aktiivisesti ja vaivihkaa taustalla vaikuttaen. Ja mahdollisia rahamaailman napoihin kertynyttä nöyhtää pois tupsutellen?

Tyhjäkäynnillä olevaa rahaa maailmalta löytyy heti. Vaikka jättimäiseksi pullistuneen ja vinkumalla vuotamaan alkaneen eurokuplan hallittuun paikkaamiseen. Esimerkiksi akselilla Tokio, Hongkong, Sydney, Lontoo, Singapore, Shanghai, New York, Abu Dhabi riittänee potentiaalisia sijoittajia ja irtonaista sijoittajarahaa yllin kyllin? Venäjän ja sen ympärille itsenäistyneiden öljymaiden rahavarantoja ollenkaan väheksymättä.

Jo pelkästään erilaisissa veroparatiiseissa väitetään olevan jo yli 20 000 miljardia euroa plussaldoa. Tosin itselleni on jäänyt epäselväksi, minkä rahajärjestelmän saldoilla nuo varat ovat? Kerrottiinhan taannoin avoimessa uutisvirrassa, että kreikkalaisten tallettamia varoja on Sveitsin pankkien tilillä jo yli 200 miljardia euroa. Uutisista ei kylläkään käynyt ilmi se, että minkä sortin kreikkalaisista on tarkkaan ottaen kyse.

Tuntuu ihmeelliseltä, jos EKP lainaa pankeille rahaa yli 1000 miljardia euroa yhden (1) prosentin korolla, jotta saadaan positiivista ruisketta lainarintamalle. Investointeja ja siten kasvua varten. Mitä tapahtuukaan? Pankit tutkivat markkinoita ja laittavat saamansa yli 1000 miljardin euron lainapotin nopeasti eteenpäin. Kolmen (3) prosentin korolla. Kriisiytyneiden tai kriisiytymässä olevien euromaiden velkapapereihin….

Pumppu ja pamppu-menetelmästä tuskin on koskaan Kreikan, Irlannin, Espanjan, Ranskan, Italian, Belgian ja Kyproksen tilanteiden ratkaisemiseen. Englannin (Iso-Britannian) tilanne olisi tärkeää saada myös avoimeen vertailuun. Niin valtiotalouden kuin pankkien saldojen suhteen.

Toivotaan siis, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö uskaltaa esittää puolestamme; paljon tyhmältäkin kuulostavia kysymyksiä.

Kuten sen, että onko Euroopan keskuspankki eli EKP vaarassa ajautua ylikansalliseksi roskapankiksi? Miten paljon eriviritteisiä velkakirjoja tai vastaavia on parkkeerattu kansallisiin keskuspankkeihin tai niiden liepeille? Paljonko eriviritteisiä valtioiden tai pankkien velkakirjoja EKP:ssa on euroissa laskettuna sisällä ja mikä on Suomen pankille jyvitetyn keskuspankkivelan osuus tällä hetkellä?

Valtiotieteen tohtori Peter Nyberg kirjoittaa euro- ja pankkikriisistä Helsingin Sanomien mielipidesivulla (4.7.2012) erinomaisesti. Taas kerran. ”Myös pankkiunionin ongelmista keskusteltava” – kirjoituksen lopetus; kiteyttää tämän Suomi 2017 – artikkelin lopussa olevien avointen kysymysten tarpeellisuuden:

”Suomelle pankkiunioni merkitsee käytännössä kasvavia vastuita euroalueen pankkien ja viime kädessä valtioidenkin veloista ilman nopeaa rahamarkkinoiden vakauttamista.”

EU-PANKKIVALVONTA PERUSTETTU NYT KAHTEEN KERTAAN?
Kohteliaimmin nostankin tähän esiin avoimen ihmettelyn siitä, että voiko pitää paikkansa, että EU-pankkivalvonta on perustettu nyt kahteen kertaan? Ensin vuonna 2009 ja sama temppu vuonna 2012!

– Klikkaamalla kuvakoostetta hiirelläsi; saat sen ruudullesi isompana –

EU-pankkivalvonta perustettiin jo vuonna 2009?

Ensin bluffi? Sitten puffi? Sitten onkin jo pakko valehdella?

Vaikka valtiovarainministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen lupaakin vuonna 2010, että ”rehellisyys on meidän leipälaji”, niin viimeistään nyt on viisainta olla tarkkana. Todella tarkkana.

Mikä politiikkojemme lausumista on retoriikkaa? Missä menee valtiollisen viekkauden ja valehtelun rajat? Entä tiedonvälityksen ja missä tiedonmanipuloinnin rajat?

On hyvä palauttaa mieliin 22.10.2011 eduskunnassa voimaan saatetun perustuslain ”uudistuksen” vaietut seikat. Kuten HE 60/2010 (LJL 3/2011) 1§, 94§ ja 95§ koplaus sekä sen todellinen vaikuttavuus Suomeen ja suomalaisiin. Vain perussuomalaiset ja vasenryhmä vastustivat loppuun asti.

Tästä Suomi 2017 linkistä avointa lisätietoa kaikille aiheesta kiinnostuneille.

– ”Joukkoistaminen toimii myös valtaeliitin parissa” –

Valtaeliittihän on aina olemassa, vaikka moni siihen kuuluvista ei halua eikä voikaan tehdä siitä koskaan numeroa. Siksi tuo linkin takaa löytyvä HS ilmoitus on historiallinen.

EU-PANKKIVALVONTA PERUSTETTU VUOSINA 2009 JA 2012?
Mihin voi enää luottaa, jos nämä seuraavat Yle/HS/STT uutiset paljastuvatkin bluffiksi? Onko siis tiedonvälitys(kin) muuttunut isossa mittakaavassa tiedon ”mani”puloinniksi?

Suomella ja meille suomalaisille näiden uutisten välisestä ajanjaksosta on tulossa hintaa. Isosti. Ainakin 30 miljardia euroa.

Ison hunajapurkin (EVM) avaamisen jälkeen 50 miljardin euron raja menee sdp:n valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen allekirjoituksen papereihin pistämällä helposti rikki.

Vai onko menossa maailman taloushistorian suurin huijaus? Rehnponzi.

Ja siis vain siitä syystä, että jonkin sortin EU-pankkivalvonta tulee olemaan uutistietojen mukaan toiminnassa aikaisintaan vuonna 2013. On myös hyvä muistaa, että Suomen valtion vuosibudjetti on vain luokkaa 55 miljardia.

YLE UUTISOI EU-PANKKIVALVONNASTA VUONNA 2009
Talous 3.12.2009 klo 10:58 | päivitetty 29.5.2012 klo 9:42
Katainen: EU:n uusi pankkivalvonta turvaa myös Suomen edut

”Eurooppalaisesta pankkivalvonnasta saatu sopu on lisännyt myös uskoa Suomen vaikutusvallan säilymiseen EU:n talousasioissa. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) on vakuuttunut, että uusi ylikansallinen finanssivalvonta ottaa eri kokoiset maat tasapuolisesti huomioon.”

HS UUTISOI EU-PANKKIVALVONNASTA VUONNA 2012
29.6.2012 17:30 STT
Katainen: EU-huippukokouksen suurin uusi päätös koskee pankkivalvontaa

”Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) mukaan suurin uusi asia, josta EU-huippukokouksessa sovittiin, koskee eurooppalaista pankkivalvontaa. Kataisen mielestä päätös yhteisen pankkivalvojan perustamisesta oli pohjoisten EU-maiden aikaansaannosta.”

Kaiken keinotekoisen ja todellisen kaaoksen keskellä; kannattaa myös pohtia positiivisia asioita. Jokohan Canonin tai Casion 20 numeron pötkön näyttäviä pöytälaskimia on ostajien saatavilla? Toisaalta 42 tuuman tietokonenäytöt ja isompien toimistopöytätasojen tarve luovat aivan uutta markkinaa. Ainakin kaikkien Windowsin Excel – laskentaohjelmiston käyttäjien keskuudessa…

TEKEVÄTKÖ LUOTTOKELPOISUUTTA MITTAAVAT YRITYKSET VILUNKIA?
Vallalla oleva setelisolidaarisuus avautuu meille kaikille parhaiten, kun ruvetaan puhumaan konkreettisista eurosummista. Sutkien rahanaisten ja -miesten suoltamien prosenttien tai vipuvarsien sijaan.

Jokohan viimeinkin saamme tietää valtiovelkojen tarkat kokonaissummat euromaittain ja euron ulkopuolella olevien maiden suhteen? Paljonko niistä on niin sanotusti mätiä?

Sitten myös sama erittely kyseisten maiden pankeista?

Tiedossa olevien mätälainojen osuus? 3 000 miljardia euroa vaiko 15 000 miljardia euroa? Mihin lainarahat tarkkaan ottaen päätyivät? Miksi kansallinen pankkivalvonta ei ole huomannut mitään? Mitkä mahtavat olla finanssialan yritysten ristiinkytkentäkaaviot?

Kuka omistaa ketäkin? Kuinka paljon? Miten paljon vaalirahoitusta tai muuta poliittista piiskarahaa annetaan: a. suoraan b. välikäsien kautta? Onko vaalirahoitus avointa?

Ovatko luottokelpoisuutta mittaavat yritykset tehneet vilunkia? Vai onko niitä itseään huijattu? Ketkä todellisuudessa omistavat luottoluokittajat kuten Fitch Ratings, Moody`s ja Standard & Poor’s?

Perusteluna kyseiselle ison luokan avautumiselle sen verran, että jos Suomen valtion budjetti on vuositasolla luokkaa 55 miljardia euroa. Kun taas uutistietojen mukaan useiden Euroopan suurimpien pankkien taseet ylittävät 1 500 miljardia euroa! Siis per pankki.

Piirikunnallisella matkakassalla ja väestöpohjalla ei voi pärjätä avaruusmatkailun hintatasoon tottuneiden kanssa. Meitä on edelleenkin vain se rapiat yli 5 miljoonaa.

Olisiko siten oikea prosentuaalinen maksusuhde, kaikki Euroopan puolue- ja aaterajat ylittävän setelisolidaarisuuden suhteen, Suomelle langetetun 1,8 prosentin sijasta joku muu?

Prosenttiluku 0,005 rupeaa kuulostamaan oikeankokoiselta. Siis 0.005 %.

”PANKKISÄÄNTELYN SULA MAHDOTTOMUUS” – HENRI MYLLYNIEMI
Itse rahanmäärä tai rahan hankkiminen ei ole maailman mittakaavassa ongelma. Kylläkin sen länsimaisen ajattelun mukaan tuottava sijoittaminen. Kysykää vaikka Kiinasta taikka Kuwaitista. Eikä rahan tai varallisuuden kasvattamiseen paljoa Kreikasta lähtöisin olevaa demokratiaa tarvita. Kokonaan eri asia on sitten; kenelle kussakin järjestelmässä ”luotu” rahan arvonnousu kulloinkin päätyy ja minkälaisella keinovalikoimalla?

Erinomaisen hyvän katsauksen tähän kohtaan liittyvänä; voitte löytää Uusi Suomen Puheenvuorosta. Henri Myllyniemi kirjoittaa 4.7.2012 ”Pankkisääntelyn sula mahdottomuus” – artikkelissaan muun muassa seuraavaa:

”Selailin pitkän aikaa Puheenvuoron listaa, jotta missä ovat nämä brittipankki Barclaysin LIBOR-korkojen manipulointia koskevat avaukset. Niitä ei ollut, joten harkitsin hetken aikaa pitäisikö minun lopettaa tämä kiusaava hiljaisuus. Tässä tulee: Barclaysin toimitusjohtaja Bob Diamond latoo suoraan, että Britannian keskuspankki oli tietoinen heidän korkomanipuloinnista. Pettikö valvonta vai mitä ihmettä?

Kansalaisten raivo ei nyt näin Suomessa ole nähtävästi herännyt, ilmeisesti siitä syystä, ettei asiaa koeta omaksi. Toivoisin toista meteliä. Kyseessä on nimittäin samaan sarjaan jälleen yksi esimerkki siitä, miksi pankkien valvonta ei toimi. Eikä se toimi, vaikka siitä puhutaan ja puhutaan. Jopa viime viikon kriisikokouksessa tämä valvonta oli ”suuri voitto”. Sanahelinää.

Poliitikkojen ja pankkireiden välillä on eräänlainen hyväveli-järjestelmän huippusidos. Keskitetty valvonta tarkoittaa itse asiassa vain sitä, että väärinkäyttäjien käräyttäjiä on entistä vähemmän, eli se tarkottaisi silloin heikkenevää – tai jopa olematonta valvontaa.”

Tässä suhteen, esimerkiksi Iso-Britannian, Kiinan, Ranskan, Japanin, Kuwaitin, Saksan, Sveitsin ja Luxemburgin, talousjärjestelmien läpivalaisu antaisivat meille kaikille parempia valmiuksia ymmärtää globaalin rahamaailman saloja ja kytkentöjä paremmin.

RAHOITUSKRIISI ON HOIDETTAVA ENSIN – PETER NYBERG
Valtiotieteiden tohtori Peter Nyberg kiteyttää asian Helsingin Sanomissa 11.6.2012 osuvasti. Otsikolla ”Rahoituskriisi on hoidettava ensin”:

”Kriisi ei lopu ennen kuin liiallinen velka ja huonot luotot on lopullisesti poistettu EU-alueella. Kaikesta päätellen huonoja luottoja on paljon ja niitä paljastuu koko ajan lisää. Rahoituksen jatkaminen ei näitä luottoja paranna, vaan jonkun on kärsittävä niistä tappio.”

Muuten toimimalla kyseessä on maailman taloushistorian suurin rehnponzi-huijaus.

Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Suomessa ja Euroopassa sekä maailmalla. Toivottavasti myös rahamaailman epäkohtien esilletuonti, korjaaminen ja seuraaminen voi olla viimeinkin avointa. Rehellisiä rauhan- ja rahanprojekteja tarvitaan aina.

Tosin ensin pitänee päästä yhteiseen ja pitävään sopimukseen siitä, mitä rehellisyys ja avoimuus erilaisissa rahajärjestelmissä tarkoittaa? Alkaen Euroopan keskuspankista (EKP). Asiasta hyvä alustus seuraavasta linkistä.

”Keskuspankin uskottavuus vaakalaudalla” – Uusi Suomi Puheenvuorossa Henri Myllyniemi.

PERUSKYSYMYKSIÄ JATKOA SILMÄLLÄ PITÄEN
Miten isoon harmaaseen hallintoon ja talouteen meillä on varaa globaalisti?
Entä kansallisvaltioiden sisällä ja yhteisvastuullisesti?
Entä sitten virtuaalisesti ja reaalimaailmassa?
Ketkä korjaavat kulloinkin potin?
Miten saadaan; meidät, kaikki aikaa myöden ymmärtämään tämä kokonaisuus?

Vai onko aika tunnustaa, että meillä vallitsee selvä maailman laajuinen ylituotantolama? Kuka tilan ja sen tunnusmerkit lopulta määrittelee; jää nähtäväksi.

AIHEEN ISOA KUVAA TAUSTOITTAVIA ARTIKKELEITA
(linkit toiminnassa artikkelin julkaisun hetkellä)

Promerit toimitus 18.5.2012
– Euro-kriisimaiden auttaminen on Suomen liittymislaissa –
(sis. Maailman pankin listauksen maailman 20 velkaisimmasta valtiosta)

Uusi Suomi Puheenvuoro 18.5.2012 – Riikka Söyring, Kissankulmasta
– Järjestelmämme on niin viallinen, että petos on matemaattisesti taattua –

perjantai, heinäkuu 09, 2010 – Oikeusturvan ajankuva
Suomi 2.0 – Maan tapa vuonna 2017?

Julkaistu joulukuu 9, 2010 – Suomi 2017
– Harmaa hallinto Suomessa ja EU:ssa? –

Päivitys 31.3.2016
Julkaistu lokakuu 9, 2012 – joulukuu 5, 2012
– Vanhasen lista –

* * * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
This entry was posted in "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, EU, eurokupla, finanssikusetus, korporatismi, korruptio, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, populismi, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet and tagged , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s