Tiedonvälitysvalta

Kenellä Suomessa on eniten tiedonvälitysvaltaa, kuinka sitä käytetään ja kenen hyväksi?

Suomen EU-lähihistoria ja siihen liittyvä perustuslain heikennysten ketju ovat tulossa pikku hiljaa päivänvaloon. Helsingin Sanomat sitä tuskin tekee. Kysehän on presidentti Mauno Koiviston kaudella alkaneesta hiljaisesta marssista EU – liittovaltion ytimiin. Kertomatta erilaisia vaiheita äänestäjille.

Keitä mahtoivat olla nuo Helsingin Sanomien luotetut? Missä kaikkialla he nykyisin vaikuttavat? Mitä kaikkea jätettiin kertomatta? Miksi?

Sitten hyviä uutisia liittyen presidenttien Koivisto ja Ahtisaari aikaan. Helsingin Sanomien, pääkirjoitustoimituksen nykyinen esimies, Matti Kalliokoski on aikanaan kuulunut presidentti Martti Ahtisaaren kabinettiin.

Vai olisiko nyt sitten verovaroin rahoitetulla Ylellä näytön paikka? Pohdin aihetta jo hieman ”Kaikkien meidän Helsingin Sanomat” – artikkelissani.

Tämä kysymys kaikukoon avoimesti eetterissä. Toimittajille rohkeutta kysyä kovemmin:

Olisin odottanut Harkimolta yhtä kysymystä:
”Mikset sä vastaa kysymykseen?”

Lähde:
Uusi Suomi – Puheenvuoro – Tapio Vehmaskoski – 5.4.2013

* * * *

Entä ovatko Helsingin Sanomien avainpaikat nykyisin keskustan hallussa?

”Maaseudun lapset ovat siis vihdoin onnistuneet siinä, missä heidän esi-isänsä iskivät päitään seinään. He ovat murtautuneet vapaamielisen kaupunkilaisen Suomen pää-äänenkannattajan sisäpiiriin.

Kukin heistä on valittu näihin tehtäviinsä sukujuuristaan riippumatta, mutta jo Erkkojen yhtiön tarina itsessään todistaa, että veri on vettä sakeampaa.”

– – – –

”Itse asiassa Sanoman yhtiökokouksessa valittuun hallitukseen sisältyy toinen, vähintään yhtä kiintoisa muutos aikaisempaan.

Uudessa hallituksessa ei ole enää yhtään jäsentä, jolla olisi suora henkilökohtainen yhteys Helsingin Sanomien toimitukseen.”

Antti Blåfield – Onko Hesari vallattu? – 4.4.2013

* * * *

Mielenkiintoista olisi ainakin kuulla, minkä puolueen riveihin Helsingin Sanomien aiemmat päätoimittajat Janne Virkkunen ja Reetta Meriläinen luettiin? Entä Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajana uransa lopettanut Antti Blåfield?

Neuvostoliiton romahdettua. Sovellettiinko Toimittajaliiton tiedonvälitysvallan oppeja täysimääräisesti Euroopan unionista tiedottamiseen? Jos sovellettiin, niin keiden kaikkien toimesta ja missä kaikissa tiedotusvälineissä?

Missä nuo henkilöt nykyisin vaikuttavat?

* * * *

Kiista tekstimainonnasta on taas esillä:

Suurimpia tunteita on herättänyt kuitenkin Viestinnän Keskusliiton vaatimus poistaa sopimuksesta tekstimainonnan kieltävä kohta.

Sopimuskohdan mukaan toimittajan ei ole velvollisuutta tehdä tai ottaa toimitukselliseen käsittelyyn sellaista julkaistavaksi tarkoitettua tekstiä tai kuvaa, jota voidaan pitää tekstimainontana.

– Jos se kohta poistettaisiin työehtosopimuksesta, sieltä poistuisi myös mahdollisuus kieltäytyä tämmöisistä tehtävistä. Tämä on aivan perusjuttu toimittajille. Heitä ei voi velvoittaa tekemään tekstimainontaa, jyrisee Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen.

– – – –

– Kyllä lehtibisneksen yksi aivan ydinkysymyksistä on uskottavuus. Sitten jos annetaan viestiä siitä, että tämmöinen keskeinen asia kuten tekstimainonta tulisi jotenkin mahdolliseksi, niin kyllä se uskottavuus menisi.

Ja sitten voi kysyä, että mitä sitten sille lehden levikille tapahtuu, toteaa Arto Nieminen Journalistiliitosta.

Lähde: Yle Uutiset 5.4.2013 – Kiista tekstimainonnasta kuohuttaa suomalaista lehdistöä

* * * *

Jos tuo Viestinnän Keskusliiton ajama juttu menee läpi, niin olisiko ratkaisu sellainen, että tiedotusvälineen kulloisenkin jutun tekijöistä tulisi pakolliseksi kertoa taustatiedot:

* koulutus
* stipendit
* osakkeenomistukset
* puolison, elämänkumppanin tiedot
* seminaari – tai vastaavat matkat vuosittain

Esimerkiksi parilla klikkauksella netin kautta löytyvinä.

Aloittaen päätoimittajista ja kustantajista. Sitten pääkirjoitustoimittajien ja kolumnistien kautta edeten toimitus- ja uutispäälliköihin. Toimitusten esimiehiin jne.

Kun toimiva malli olisi löytynyt, niin toimittajienkin olisi helppoa tulla mukaan uuteen avoimuuden aikaan.

* * * *

Yksi hyvä puoli tuossa menettelyssä olisi. Esimerkki tulee tässä.

Sama vai eri Olli Kivinen?

Sama vai eri Olli Kivinen?

Tämä lausuma korostuukin nyt entisestään:

“Tiedotusvälineellä ei ole arvokkaampaa pääomaa kuin se, että siihen voi luottaa.”

Näin lausui julkisen sanan neuvoston (JNS) puheenjohtaja Risto Uimonen Hesarissa (HS 11.7.2012 – sivu A6).

* * * *

Joku Teistä saattaa aivan oikeutetusti ihmetellä sitä, että miksi ihmeessä nostan Toimittajaliiton nimen toistuvasti esiin?

Suomettumisen vaiettu historia – Matti Paavonsalo – Klaava Media 2013

”Suomettumisen ainutlaatuisesta ajanjaksosta on loputtomasti opittavaa yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Mikä ajaa ihmisen pelaamaan omia periaatteitaan vastaan? Eräs presidentti teki sopuli-ilmiön tunnetuksi, ja se saattaa selittää osan ilmiöstä, mutta paljon muutakin oli pelissä.

Suomen politiikasta ja lähihistoriasta kiinnostuneet – myös nuoret jotka eivät ole eläneet tätä erikoista ajanjaksoa – voivat kirjan avulla havainnoida miten oli mahdollista saada lähes koko kansakunta toimimaan jälkikäteen tarkasteltuna erikoisella tavalla.

Kirja ei ole tutkimus suomettumisen ajasta, vaan kriittisen herkullinen katsaus tapahtumiin, joita politiikan toimittaja työssään tarkkaili.

Jokainen voi löytää kirjasta uusia näkökulmia yhteiskuntaan, politiikkaan ja vallanpitäjien toimintaan.”

* * * *

Päivitys 6.4.2013 kello 11:11

”Historia on tärkeä väline. Finanssikriisien historia kertoo finanssikriisistä enemmän kuin mikään moderni malli tulevaisuudesta.

Kyllä historian opiskelu ja ymmärtäminen on aivan keskeistä tietämättömyyden poistamisessa.

Toinen opetus on se, että ole tarkka, jos kuulet sellaisen näkemyksen, joka poikkeaa valtavirrasta. Siinä voi olla suuri viisaus.”

Lähde: Helsingin Sanomien kuukausiliite – Huhtikuu 2013
Erkki Liikanen ja neljä historian hetkeä; toimittaja Unto Hämäläinen

Joko Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on valmis tuomaan päivänvaloon Suomen oman pankkikriisin lähihistorian?

Sillä tavalla tasapainoisella tavalla, että myös loppulaskun maksajien ääni pääsee tasaveroisesti kuuluviin?

* * * *

Karjalan Kuvalehden numero 6/2011 “Toistuuko Suomen pankkikriisi EU-rahoituskriisissä”– reportaasin soisin jokaisen omasta taloudestaan kiinnostuneen suomalaisen lukevan. Miksei myös kaikille EU:n kielille käännettynä muillekin.

Linkin ohjaus:
”Joukkoistaminen toimii erinomaisen hyvin Suomessa”
Suomi 2017 – ajatushautomo 19.10.2011

Mielenkiintoista olisi saada tietää se, että miten tämän päivän historian ja yhteiskuntaopin oppikirjoissa aihekokonaisuutta ollaan käsitelty? Myös verovaroista kustannetun Ylen rooli, erittäin merkittävän tiedonvälitysvallan käyttäjänä, tulee entistä tärkeämmäksi.

Kuten aiheesta ”Maksoiko Suomessa valtio pankkien valuuttavelat 1990-luvulla?” – Promerit.net

Ja jos maksoi, niin miksi, keiden toimesta ja minkälaisin päätöksin sekä asiakirjoin tuo uskottomalta tuntuva kuvio toteutettiin?

* * * *

Artikkelin linkit toiminnassa artikkelin julkaisun hetkellä.

Mainokset

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
Kategoria(t): EU, eurokupla, korporatismi, korruptio, Suomen ihmisoikeustilanne, talouselämä, vaalirahaskandaali, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s