Kansalaisaloite 2837 eduskuntaan

Keskiviikkona 18.4.2018 eduskunnan puhemies Paula Risikko/kok. otti vastaan kansalaisaloitteen tapaturmalakia ja vakuutuslääkäreitä koskien.

Lähde: Eduskunnan internet – sivusto 18.4.2018.
Lämpimät onnittelut hankkeen puuhamiehille ja kaikille allekirjoittaneille! Kansalaisaloite takaa sen, että keskustelu vakuutuslääkäreistä ja vakuutuslääketieteestä tulee laajentumaan myös vakuutuslakimiesjärjestelmää koskevaksi! Siitä tässä Suomi 2017 artikkelissa kotvan kuluttua lisää.

SISÄLLYSLUETTELO
Lähihistorian tapahtumat päivänvaloon
Vuoden 2012 tapahtumat kaikkien tietoon
Imperiumin vastaisku 2018 käynnissä
Vakuutuslakimiesjärjestelmä kaikille tutuksi
Työtapaturma- ja ammattitautien korvausten vuositilastot
Uusi vakuutuslääkärijärjestelmän neuvottelukunta 2018

LÄHIHISTORIAN TAPAHTUMAT VIIMEIN PÄIVÄNVALOON
Vaikea vastus on potilaiden/vakuutettujen kannalta jättikokoinen, niin kannattaa muistaa, että kaatuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin. Yhdessä toimien.

Hauska ja historiallinen yhteensattuma 18.4.2018 kansalaisaloitteessa on se, että eduskunnan puhemies Paula Risikko/kok. on itse ollut vuonna 2004; hyväksymässä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ko. kansalaisaloitteen kohteena olevan tapaturmalain 41 d pykälän!

Lisätietoa > tästä Suomi 2017 verkoston kuvakoosteesta.

Eikä tuossa kaikki.

Toivottavasti myös muut vastaavan sisältöiset lakipykälät korjataan samalla kertaa.

Samalla kun saadaan selvyys siihen, että miksi ihmeessä ja mihin perustuen; perustuslain yhdenvertaisuuspykälän (PL 6) suhteen, tutkivat/hoitavat lääkärit on ammattikuntana voitu asettaa vakuutuslääkäreiden suhteen eriarvoiseen asemaan? Jo useiden vuosien ajaksi.

Kyseisistä aiheista lisää > tässä Suomi 2017 verkoston kuvakoosteessa.

VUODEN 2012 TAPAHTUMAT KAIKKIEN TIETOON
Vuonna 2012 sosiaali- ja terveysministerinä toiminut Paula Risikko/kok. oli perustamassa vakuutuslääkärijärjestelmän toiminnan ja läpinäkyvyyden parantamiseen tähtäävää työryhmää.

Paljon tunteisiin vetoavaa puhetta 2012. Vähän todellisia korjauksia 2018 mennessä!
Tällaisella jakelulla korjausta vaativista asioista meni ennakkotietoa sosiaali – ja terveysministeriöön. Eli puutelista potilaiden/vakuutettujen näkökulmasta sosiaalivakuutuksissa:

paula.risikko @ stm.fi, outi.antila @ stm.fi, erik.stromberg @ stm.fi, inka.hassinen @ stm.fi

Asia: STM – Vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaiseminen
Viite: Ministeri Risikon 3.10.2012 järjestämä suullinen kuuleminen ministeriössä

Arvoisa vastaanottaja.

Kiitämme mahdollisuudesta tulla kuulluksi kansalaisten perus- ja oikeusturvan kannalta erittäin tärkeästä ongelma-alueesta. Tarkastelemme aihetta potilaiden, hoitavien lääkäreiden ja potilaiden asiaa ajaneiden lakimiesten näkökulmasta. Tätä näkökulmaa ei voida ohittaa eikä jättää lainsäädännössä huomioimatta, mikäli Suomi haluaa kunnioittaa; Euroopassa linjattua, fair trial – periaatetta. Ei riitä, että jokin päätös on oikea, sen oikeellisuus ja riippumattomuus pitää olla selkeästi myös ulkopuolisen havaittavissa.

– –

III LAKIMUUTOKSEN KAUTTA TEHTÄVÄT MUUTOKSET
> Luottamusta ja läpinäkyvyyttä kerralla lisäävät ehdotukset (3 kpl)

Luottamusta suomalaiseen oikeusjärjestelmään on heikennetty useilla negatiivisilla lakimuutoksilla.

Lakimuutos HE 62/2004 – Hallituksen esitys laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta aiheutti muun muassa sen, että vakuutuslääkärien rikosoikeudellinen vastuu poistettiin ja vakuutuslääkäri voi hylätä hoitavan lääkärin lausunnossa esittämät löydökset lyhimmillään sanalla ”ei”.

Luottamusta voidaan lisätä näitä heikennyksiä korjaamalla seuraavasti;

Vakuutuslääkärille on palautettava rikosoikeudellinen vastuu lausunnoista.
Vakuutuslääkärille on asetettava velvollisuus perustella lausuntonsa objektiivisesti.
Vakuutuslääkärin on vakuutettava antamansa tiedot omatuntonsa ja kunniansa kautta oikeaksi.”

Lue lisää ison kuvan katsauksesta > tästä linkistä Suomi 2017-blogiin.

Joten hitaasti; todella hitaasti; tarvittavat korjaukset etenevät. Jos ollenkaan. Nimittäin vastauksena tuohon vuoden 2012 puutelistaan oli jäätävä hiljaisuus.

Joten hitaasti; todella hitaasti; tarvittavat korjaukset etenevät. Jos ollenkaan. Nimittäin vastauksena tuohon vuoden 2012 puutelistaan oli jäätävä hiljaisuus.

Miten johtavien virkamiesten lupaukset ovat toteutuneet tosielämässä?

Joten tuon kaiken edellisen ja vuoden 2012 sähköpostijakelulistan perusteella. Ministerit ja kansanedustajat vaihtuvat sekä virkamiehet ja lobbarit pysyvät:

Outi Antila, osastopäällikkö STM, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto / SVO.
Erik Strömberg, hallitusneuvos STM, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto / SVO, Eläke- ja yksityisvakuutusyksikkö / EVY
Inka Hassinen, neuvotteleva virkamies STM
, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto / SVO, Eläke- ja yksityisvakuutusyksikkö / EVY

Lähde: Sosiaali – ja terveysministeriön internet – sivusto 19.4.2018 – Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto (SVO) – henkilöstö

Eikä tuossa kaikki.

IMPERIUMIN VASTAISKU 2018 KÄYNNISSÄ
Joten masentavana vakiomottona tuntuu sosiaalivakuutuksia eli lakisääteisiä vakuutuksia ja sosiaaliturvaa koskevissa asioissa olevan.

Se mitä ei tunnusteta virallisesti. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Sen toi omalla tavallaan julki Iltalehden 18.4.2018 haastattelussa Kevan vakuutusylilääkäri Tapio Ropponen. Vain pari tuntia sen jälkeen, kun vakuutuslääkäreitä ja tapaturmalakia koskeva kansalaisaloite 2837 oli jätetty eduskunnan puhemiehelle.

”Ministeriöt valvovat jo toimintaamme”
”- Ministeriöt valvovat jo toimintaamme. Eduskunnan oikeusasiamies valvoo lausuntojemme laatua. Ei eläkevakuuttajallakaan lääkäri ole ainut, joka asiaa arvioi, vaan monet muut ovat prosessissa mukana.” Lähde: Iltalehti 18.4.2018 – Kevan johtajaylilääkäri perustelee vakuutuslääkäreiden päätöksiä: ”Jos kirvesmiehellä on mennyt olkapää, hän voi toimia vahtimestarina”

Joka vakuutuslääkäreiden toiminnasta puhuttaessa johtaa suurta yleisöä harhaan. Tässä Kevan (= Kuntien eläkevakuutuksen) johtajaylilääkäri Tapio Ropposen kolmen pointin sanomat suomennettuina:

1. Ministeriöiden valvonta tarkoittaa pääsääntöisesti sitä, että ministeriöt valvovat vakuutusyhtiöiden toimintaa taloudellisten tunnuslukujen osalta.

2. Eduskunnan oikeusasiamiehen valvonta lausuntojen laadun suhteen tarkoittaa pääosin sitä, että jos joku potilas/vakuutettu valittaa tai tekee kantelun vakuutusyhtiön tai muutoksenhakuelimen toiminnasta eduskunnan oikeusasiamiehelle, niin siitä saatava oikeusasiamiehen ratkaisu toimii Kevan johtajaylilääkäri Tapio Ropposen sielunmaiseman mukaisena laatumittarina.

3. Jokainen potilas/vakuutettu voi pyytää kutakin korvauspäätöstään koskevat asianomaisjulkiset käsittelijä- ja lääkärikansiomerkinnät vakuutus- tai eläkeyhtiöltään. Niistä tarkentuu helposti, kuka todellisen korvauspäätöksen; lääketieteellisiä seikkoja sisältävässä korvausasiassa, on kulloinkin tehnyt.

Tässä linkissä tilannekuvaa vakuutuslääkärikeskustelusta vuodelta 2007.

VAKUUTUSLAKIMIESJÄRJESTELMÄ PÄIVÄNVALOON
Joten edellisten perusteella on sanomattakin selvää, että mielenkiintoisia jatkokeskusteluja on tulossa.

Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs kirjoitti 7.-8.4.2018 ”Puheenvuoro: voidaanko vakuutuslääkäreihin koskaan luottaa?” – kirjoituksessaan Lännen Median lukuisissa sanomalehdissä:

”Taustalla on se tosiseikka, että työkyvyttömyys ei ole lääketieteen, vaan juridiikan termi.”

Joten. Olisiko jo aika kypsä sille, että myös HUOM! vakuutuslakimiesjärjestelmä, vakuutuslakimiehet, vakuutuslääketiede ja vakuutusoikeus saadaan kaikille suomalaisille yhtä tutuiksi kuin kafkamainen vakuutuslääkärijärjestelmä alkaa pikku hiljaa olemaan?

Pyöreään pöytään myös vakuutuslakimiehet
Julkaistu lokakuu 13, 2017
by Suomi 2017 – Suomi 2025?

”Toivotaan, että tähän uuteen ja vakuutuslääkärien rooleista käytävän keskustelun kärkeen nostetaan potilaan/vakuutetun valinnanvapaus olla menemättä, tietämättään myös vakuutuslääkärinä toimivan vastaanotolle.

Vaikka tieto lisää tuskaa, niin tässä kohtaa se kannattaa ottaa. Siis, jos tämän seuraavan kuvakoosteen aihepiiri kiinnostaa. Avainkysymys on se, että kenellä on todellinen valta näissä kuvakoosteen ja kohta seuraavan Suomi 2017 artikkelin aiheissa? Sekä mihin tuo valta perustuu?”

Toivottavasti nuoremmat sukupolvet onnistuvat avaamaan vakuutuslakimiesjärjestelmän. Miljardien eurojen liiketoiminnan perustan. Tässä oiva apuväline yhden Suomen sisäisen Berliinin muurin avaamiseen.

Lainvoimainen päätös vuodelta 2013, koskien vakuutuslakimiesten nimitietojen julkisuutta..

Sitten kuvakoosteessa eläkejätti Ilmarisen vastaus vakuutuslakimiehistään, kun sen erittäin merkittävää julkista käyttävien vakuutuslakimiesten tietoja kysyttiin Oikeusturva verkoston toimesta vuonna 2014.

Kafkamaisen korporaation kalseaa ylimielisyyttä? Vaiko sitkeää sisäistä tietämättömyyttä?

Eikä tuossa mitään.

Se, jolla on isoimmat rahat hallussaan; on tietysti valta ymmärtää tai olla ymmärtämättä katu- ja ruohonjuuritason kansalaisten kysymyksiä, jotka johtaisivat mafiamaisten valtaytimien paljastumiseen.

Herää kuitenkin kysymys siitä, että miksi juridisen vastuun korvaus- ja eläkepäätöksistä kantavia vakuutuslakimiehiä, niin kovasti piilotellaan? Tässä lainaus mielenkiintoisesta pro gradu – tutkielmasta vuodelta 2015:

”Tutkimustulokset osoittivat, että vakuutuslääkärit ovat varsin samankaltainen ammattiryhmä. Tämä voi johtua heidän samanlaisesta koulutustaustastaan tai esimerkiksi vakuutuslääkäreiden pienestä ammattiryhmästä.

Vakuutuslääkärit kokivat itsensä ensisijaisesti lääketieteellisiksi asiantuntijoiksi ja toissijaisena he pitivät juridista asiantuntijuutta.

Vakuutuslääkärit luottivat yleisesti siihen, että vakuutusyhtiön lakimiehet tarkastavat korvausten lainsäädäntöpuolen.

Lähde: Vakuutuslääkäriprofessio asiantuntijana korvausprosessissa – Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, Vakuutustiede.

Vakuutuslakimiesjärjestelmän päivänvaloon saattamista puolustaa myös tämä Talouselämä-lehden tuore artikkeli:

”Yksi hiertävistä asioista on se, että vakuutuslääkäri tekee työnsä papereiden perusteella tapaamatta potilasta.

Perusteluna tälle on se, että etuuspäätös perustuu lääketieteellisiin löydöksiin, jotka voidaan esittää kirjallisissa lausunnoissa. Esimerkiksi työkyky on juridinen käsite, ei lääketieteellinen. Työkykyä voi olla jäljellä, vaikka terveys olisi heikentynyt.

”Vakuuttajan on oltava riippumaton vakuutetusta. Vastaanotolla lääkäri on lähellä potilasta, mutta asiantuntijalääkärinä on otettava askel taaksepäin”, Vakuutuslääkäriyhdistystä edustava Janne Leinonen sanoo. Hän esiintyi tällä viikolla Finanssialan, Telan, Tapaturmavakuutuskeskuksen ja Vakuutuskeskuksen tilaisuudessa.

Lääkäriliiton Kati Myllymäki on Leinosen kanssa samoilla linjoilla. Hän muistuttaa, että hoitava lääkäri on kliinikko ja asiantuntija, mutta ei potilaan asianajaja. Hoitavalla lääkärillä ei myöskään ole potilaasta kaikkea sitä tietoa, mitä vakuutuslääkärillä on.

Julkista keskustelua sotkee se, että vakuutuskeskustelussa menevät sekaisin tapaturmakorvaukset ja työeläkepäätökset.”

Lähde: Talouselämä 15.4.2018 – Työterveys – ”Vakuutuslääkäreiden rooli on taas tapetilla: ”Vakuutuslääkäri ei saa provisiota hylkäävästä päätöksestä”

Joten toivotaan, että julkiseen vakuutuskeskusteluun saadaan vakuutuslakimiesjärjestelmän rinnalle mukaan myös tapaturmakorvaukset omana kokonaisuutenaan.

TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTIEN KORVAUSTEN VUOSITILASTOT
Toivotaan mielenkiintoisia jatkokeskusteluja odoteltaessa, että nyt käynnissä oleva julkinen keskustelu vakuutuslääkäreistä johtaa pian myös hylkäävien työtapaturma- ja ammattitautiratkaisujen avaamiseen. Yhtiökohtaisia tilastoja ja hylkääviä tapaturmaeläkepäätösten määriä vuositasolla unohtamatta.

Jolla on rahat; sillä on valta. Myös siihen, mikä on virallinen todellisuus. Näin kertoi aiheesta Finanssiala ry:n asiantuntija ja lakimies Piritta Poikonen Verkkouutisissa 26.2.2018:

” – Suurin osa vakuutuskorvauksia koskevista hakemuksista johtaa korvaukseen. Kansanedustaja Hjallis Harkimo väitti blogissaan, että vakuutuslääkärijärjestelmä on vakuutusyhtiöille keino sanoutua irti korvausvastuista. Näin toki ei ole. Esimerkiksi työtapaturmavakuutuksesta haetuista korvauksista yli 90 prosenttia hyväksytään, Poikonen sanoo Verkkouutisille.”

Harmin paikka, ettei tuossakaan kokoomuksen puoluelehden jutussa avattu sitä, minkä hintaisia nuo hyväksytyt korvauspäätökset keskimäärin olivat? Ja mistä korvausasioista tuo 10 prosentin hylkäävien päätösten osuus muodostuu.

Toivottavasti kansanedustajat Hjallis Harkimo/kok. ja Jari Ronkainen/ps. saavat Finanssiala ry:n lakimies Piritta Poikosen kautta nuo tiedot julkisuuteen? Yhtiöittäin ja korvausnimikkeittäin sekä korvaussummien mukaan eriteltyinä. Työtapaturmia ja ammattitauteja koskien. Hylättyjen tapaturmaeläkkeiden määriä vuositasolla unohtamatta.

UUSI VAKUUTUSLÄÄKÄRIJÄRJESTELMÄN NEUVOTTELUKUNTA
9.3.2018 uutisointiin perusteilla olevasta uudesta vakuutuslääkärijärjestelmän neuvottelukunnasta.

Nyt on torstai 19.4.2018 ja kello on 14.19 ja hankkeen virallisia tietoja ei löydy jostain syystä vieläkään valtioneuvoston hankkeet sivustolta:
http://valtioneuvosto.fi/hankkeet
> hakusana: vakuutuslääkärijärjestelmä

Kuin ei myöskään sosiaali – ja terveysministeriön nettisivuilta:
http://stm.fi/etusivu
> hakusana: vakuutuslääkärijärjestelmä

Sen kokoonpanon ja jäsenten sidonnaisuuksien julkistamista odotellessa on hyvä palauttaa mieliin vuoden 2012 lähtötilanne, kun vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä parantamaan perustetun työryhmän kokoamisesta oli uutisoitu. Ja askelmerkit työryhmälle olivat pienen sisäpiirin kesken lyöty lukkoon.

Ovatko lobbarit myös vuonna 2018 integroituina valtakoneistoon?

Veemäisen miehen maineessa oleva verotusneuvos Markku Hirvonen on kiteyttänyt virkamiesten ja lobbareiden hyvin läheiset suhteet oivasti:

”– …torjuvia hankkeita ja aloitteita voidaan virkamieskoneistossa estää. Kyse on siitä, mitä tahoja virkamiehet herkimmin kuuntelevat.

Ministeriöiden virkamiehet tuntevat varsin hyvin erilaisten etujärjestöjen väkeä. He ovat entisiä työtovereita ja käyvät samoissa tilaisuuksissa ja seminaareissa.

Ei siinä tarvitse olla mitään suoraa lahjomista. Siinä vain ymmärretään”, Hirvonen kuvailee.” Lähde: Voima 5/2014 s. 20-22 – Verolaput, olkaa hyvä

Eiköhän se neuvottelukunnan kokoonpano putkahda juhannukseen mennessä näkyviin. Tai sitten eetteriin sutkahtaa rehellinen ilmoitus siitä, että asiaa vielä mietitään. Koska siitä ei ole mitään sovittua SOT-hallituksen hallitusohjelmassa.

Jolloin on syytä toivoa, että tämän kansalaisaloitteen 2837  eduskuntakäsittelyn myötä sosiaalivakuutus-, vakuutuslääkäri-, vakuutuslakimies- ja vakuutusoikeusjärjestelmien täysremontit nousevat puolueiden puheenjohtajien hankelistojen kärkeen.

* * * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Mainokset

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2025?

Vuonna 2017 Suomi täytti 100 vuotta. Tässä pienen ihmisen näkökulmasta kirjoitetussa blogissani; pyrin myös vuoden 2017 jälkeen valottamaan lähihistoriamme ja nykyhetken mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta yhteiskunnallista tilannekuvaa esiin pukaten. Ja väliin pieneltäkin vaikuttavia tapahtumia isoon kuvaan lukiten. Jos haluamme todellisia parannuksia tähän Suomeen; jossa nyt elämme, niin jottain tarttis varmaankin tehrä? Mieluiten yhdessä toimien. Yli ikä - ja varallisuusrajojen. Tuleva aika, Suomi vuonna 2025; jää vielä hämärän peittoon. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään otteeseen itse kunkin tosielämässä; päästään kiinni jo huomenna. Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Vaikka monesta asiasta eri mieltä oltaisiinkin. Muuten taitaa käydä niin, että Albaniakin hurauttaa entistä kovemmalla vauhdilla Suomen ohi. Joten toivottavasti nuoremman polven päättäjämme ovat nyt tosielämän tapahtumista ja sisäisistä apparatsikeista paremmin kärryillä. Vastakkain ovat jatkossakin virallinen todellisuus ja todellinen todellisuus. Sekä se, että kuinka isoksi päättäjämme uskaltavat antaa tuon eron kasvaa.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparatsikki, ay-liike, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, Perustuslaki, politiikka, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, talouselämä, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Kansalaisaloite 2837 eduskuntaan

  1. Suomi 2017 sanoo:

    Tässä tuoreinta tietoa kansalaisaloite KAA 4/2018 vp – ”Vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä poistettava mielivaltainen oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja. Tapaturmavakuutuslain 41 d § muuttaminen siten että tuo mielivaltaisuus poistuu” ja uudesta vakuutuslääkärijärjestelmän neuvottelukunnasta:

    Pöytäkirjan asiakohta
    PTK 38/2018 vp
    Täysistunto Torstai 19.4.2018 klo 16.01

    2.5 Suullinen kysymys vakuutuslääkärijärjestelmästä (Jari Ronkainen ps)
    Suullinen kysymys SKT 54/2018 vp

    Suullinen kyselytunti
    Toinen varapuhemies Tuula Haatainen
    Seuraava kysymys, edustaja Ronkainen.

    Keskustelu 16.55 Jari Ronkainen/ps:
    ”Arvoisa puhemies!
    Vakuutuslääkäreiden valta kiistää hoitavien lääkäreiden diagnoosit haastaa laajasti kansalaisten oikeustajua. Eilen potilaan oikeuksien päivänä eduskunnalle luovutettiin kansalaisaloite vakuutuslääkäreiden mielivallan lopettamiseksi. Aloitteella on lähes 60 000 allekirjoittajaa, mikä on vahva kannanotto kansalaisilta.

    Tällä kaudella perussuomalaiset ovat tehneet asiasta myös lakialoitteen.

    Kaiken kaikkiaan aiheesta on tehty kymmenittäin valtiopäivätoimia lähes kaikkien puolueiden toimesta.

    Arvoisa hallitus, olisiko nyt aika muuttaa tätä epäoikeudenmukaiseksi koettua järjestelmää? Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: kannatatteko kansalaisaloitteen ajatusta vakuutuslääkärien mielivallan poistamisesta?”

    16.56 Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (vastauspuheenvuoro)
    ”Arvoisa rouva puhemies!

    Tietääkseni ei kuitenkaan mielivaltaa kaiketi ole säädetty lailla, mutta on totta, että tästä varmasti kaikki täällä salissa olemme saaneet paljon palautetta.

    Kansalaisaloite on nyt tullut eduskuntaan ja saa käsittelyn täällä asianmukaisesti.

    Samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeriössä olen asettanut neuvottelukunnan juuri vakuutuslääkärijärjestelmää läpivalaisemaan. Minusta kaiken palautteen myötä on selvää, että tämä neuvottelukunta tarvitaan, jossa on myös nimenomaan potilasjärjestöjen edustus, lääkäreitten edustus. Vakuutusoikeudesta sitten vastaa oikeusministeri Häkkänen. Tämä neuvottelukunta aloittaa työnsä vielä tälle keväälle.”

    Kysymyksen käsittely päättyi.

    * * * *

    Nyt on lauantai 21.4.2018 ja kello on 9.57 ja hankkeen virallisia tietoja ei löydy jostain syystä vieläkään valtioneuvoston hankkeet sivustolta:
    http://valtioneuvosto.fi/hankkeet
    > hakusana: vakuutuslääkärijärjestelmä

    Kuin ei myöskään sosiaali – ja terveysministeriön nettisivuilta:
    http://stm.fi/etusivu
    > hakusana: vakuutuslääkärijärjestelmä

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.