Kokoomus on puolueena ilmoittanut selkeästi kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Näin kokoomuksen puoluejohtaja Petteri Orpo kirjoitti Helsingin Sanomissa 27.1.2022 – Mielipide ”Petteri Orpo: Kokoomus tukee Suomen Nato-jäsenyyttä -Kokoomus on kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä vuodesta 2006 lähtien ja tämä linja pitää edelleen.”
Mielenkiintoista seurata, nouseeko kovassa poliittisessa nosteessa oleva kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo Suomen seuraavaksi pääministeriksi? Vai ensimmäiseksi Nato-suurlähettilääksemme?
Parhaillaan kaikki eduskuntapuolueet tarkistavat ja varmistavat kantaansa Suomen Nato-jäsenyyteen. Saman aikaan on toivottavaa, että tulevaksi pääministeripuolueeksi povatun kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon pitkän poliittisen uran toimia tarkastellaan. Tuomalla esimerkiksi tiedotusvälineiden toimesta pitkäkestoiseen päivänvaloon kokoomuksen tekemiä konkreettisia toimia; Rakenteellinen korruptio 3 – artikkelissamme esiin tuotujen ”Pikku-Venäjä”- tyyppisten käytäntöjen poistamisessa Suomesta. Etenkin kokoomuksen lanseeraaman valinnanvapauden piiristä, joka liittyi vuosina 2015-2019 SOS/SOT-hallituksen voimallisesti yrittämään sote-uudistukseen, joka saattaa muuttaa parhaillaan käynnissä olevan sote-uudistuksen suuntaa kokonaan.
Nimittäin. Hissukseen myös kokoomuksen riveissä on tapahtumassa sukupolven vaihdos. Surullista avoimuuden ja rehellisyyden kannalta tarkasteltuna on se, että muun muassa kokoomuksen nuoremman sukupolven kansanedustaja Antti Häkkänen on kulkenut, kokoomuksen ex-pääministeri ja puolueen ex-puheenjohtaja Alexander Stubbin jalanjäljissä; vaalirahoituksen läpinäkymättömyyden suhteen. Sinänsä surullista, koska jo kerran oikeusministerinä toiminutta Häkkästä on povattu kokoomuksen yhdeksi puheenjohtajakandidaatiksi, kun puoluejohto kokoomuksessakin jossain kohtaa taas vaihtuu nuorempaan suuntaan.
Loisto kohde #eikorruptiolle ja #vaadifaktat hankkeille!
— Vaaliliitto (@Vaaliliitto) August 8, 2019
"HS kävi läpi kevään eduskuntavaalien vaalirahoitusilmoitukset. Selvityksen mukaan noin 40 prosenttia vaalirahasta tuli tuntemattomista lähteistä. Esimerkiksi valtaosa yritysten vaalituesta jää pimentoon." #vaalirahanjälki pic.twitter.com/N3MO1eyfia
SISÄLLYSLUETTELO
Stubbin korjausliike junnaa paikallaan
Ben Zyskowicz tai Kimmo Sasi paljastamaan demareiden ekosysteemi
Kokoomuksen kytkentäkaaviot päivänvaloon
Jyrki Kataisen paluu parrasvaloihin
Kansanäänestys Natosta vai ei?
Nato-jäsenyyden hinta kokoomukselle
Perustuslain ”uudistuksesta” 2007-2011
Suomalaisen Pikku – Venäjän aikakaudesta
Vaihtaako kokoomus puheenjohtajaa?
STUBBIN KORJAUSLIIKE JUNNAA PAIKALLAAN
Tuleekin olemaan erittäin mielenkiintoista seurata, miten Alexander Stubbiin yhdistetty politiikan korjausliike etenee 2020-luvun loppuun mennessä? Onko hän itse palaamassa päivän politiikkaan seuraavien eduskuntavaalien yhteydessä? Vai vasta presidentinvaalien lähestyessä? Vai toimiiko hän kokoomuksen ultraliberaalin siiven ovenvartijana, esimerkiksi persujen pääsyn suhteen niin kutsuttuun porvarihallitukseen?
Vai joutuuko kokoomus; noiden menneiden tapahtumien takia, vaihtamaan porvarihallitusta varten puheenjohtajaa? Nythän tuolloiset hallituksen ”häiriköt” johtavat tukevasti perussuomalaisia.
BEN ZYSKOWICZ TAI KIMMO SASI PALJASTAMAAN DEMAREIDEN EKOSYSTEEMI
Tämä kohta seuraavan mobiiliflaijerin ja demareiden, nykyisen mepin Eero Heinäluoman ulostulo; onkin nyt vuonna 2022 erittäin ajankohtainen. Toivottavasti saamme myös vastaavanlaisen läpivalaisun kaikkien muiden eduskuntapuolueiden ja myös siksi pyrkivien puoluerekisterissä olevien puolueiden osalta. Lainauksen lähteenä olevan ”Presidentti ja porvarivalta” – kirjan kirjoittajasta Tuomo Yli-Huttulasta Wikipediassa.
Tässä meppi Heinäluoman suunnalta miehistä On Sovittu Että (OSE) – tyyppistä painetta oman puolueen pääministeri Sanna Marinille ja eurooppaministeri Tytti Tuppuraiselle:
”.. Sdp:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma pitää käytännössä varmana, että Suomi liittyy sotilasliitto Natoon.
”Suomen Nato-jäsenyys ratkesi 24. helmikuuta aamuyöstä”, Heinäluoma sanoo. Se oli se hetki, jolloin Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä naapurimaahansa Ukrainaan.
”Kukaan ei enää halua olla Putinin Venäjän kanssa kahden kesken”, hän sanoo. Näin ollen Venäjän hyökkäyksellä on Heinäluoman mukaan se seuraus, että kansalaiset ja päättäjät kääntyvät kannattamaan Naton jäsenyyttä.” Lähde: HS 20.3.2022 – Sdp kääntyy kohti Natoa
Toivotaan, että Natoon liittyvästä lobbauksesta ja kustannuksista suomalaisille saadaan edes meppi Eero Heinäluoman/sd. kautta tarkentavaa lisätietoa. Häneltä sitä varmasti löytyy.
KOKOOMUKSEN KYTKENTÄKAAVIOT PÄIVÄNVALOON
Galluppien kärkipaikkaa on pitänyt pitkään kansallinen kokoomus. Jos, kokoomuksesta tulee seuraava pääministeripuolue, niin miten avointa on sen vaaleilla valittujen edustajien vaalirahoitus? Entä kytkennät ja suopeus jättimäisen finanssialan ekosysteemeihin? Toivottavasti kokoomuksen nuorempi sukupolvi uskaltaa ja saa tehdä ko. aiheista avointa, iloista sekä myös kaikkien kokoomuksen vaalirahoittajien hyväksymää toimintaa. Kaikillahan meillä on juuremme ja verkostomme. Arvojen ja arvopohjien lisäksi. Esimerkiksi tämän Suomi 2017 verkoston kaavion mukaisesti.
Kaikkien eduskuntapuolueiden ja sen ekosysteemiin kuuluvien edustajien toiminnoissa riittää läpivalaistavaa. Vaan niin pitkään, kun niiden edustajat saavat olla päättämässä itseensä kohdistuvasta vaalirahoitus- ja lobbauslainsäädännöstä, niin nykyinen meno jatkuu Suomen sisäisten Berliinin muurien suojissa.
JYRKI KATAISEN PALUU PARRASVALOIHIN
Nykyinen Sitran yliasiamies ja entinen EU-komissaari sekä pääministeri Jyrki Katainen on edelleen yksi merkittävä kokoomuksen taustavaikuttaja. Hänen johdollaan kokoomus nousi edellisellä kerralla pääministeripuolueeksi. Tällä mobiiliflaijeriin poimitulla vuoden 2010 rehellisyys-teemalla on paikkansa myös nykyisissä 2020-luvun käänteissä.
Muuttuneen Euroopan turvallisuustilanteen takia EU-liittovaltio on alkanut kiinnostaa erilaisine vaihtoehtoineen jopa perussuomalaisia. Nato-jäsenyyden yhteydessä olisi mahdollisuus paketoida Suomen länsisuuntaukset myös EU-osavaltiostatuksen osalta pakettiin. Vuosina 2007-2011 ”uudistettu” perustuslaki antaa tuon mahdollisuuden. Jos vain kulloisenkin hallituksen ja eduskunnan kantti kestää.
KANSANÄÄNESTYS NATOSTA VAI EI?
Aika näyttää, kuinka tapahtuvat etenevät Suomen sisäpolitiikassa seuraavan vuoden aikana? Euroopassa käynnissä oleva Venäjä hyökkäys Ukrainaan, saattaa synnyttää uusia kyteviä pesäkkeitä ympäri Eurooppaa. Kuvainnollisesti Suomessa on liekkeihin syttynyt, puheet ja tarvittavat toimet Suomen Nato-jäsenyyden saavuttamiseksi.
Nykyinen eduskunta saa käsittelyynsä ainakin kaksi kansalaisaloitetta, joissa ehdotetaan haettavaksi Suomelle Nato-jäsenyyttä.
Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi (25.2.2022). Perjantaina 4.3.2022 saavutettu 52 343 kannatusilmoitusta ja kansalaisaloite on lähetetty eduskunnan käsittelyyn tunnuksella KAA 2/2022 vp.
Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys (21.2.2022). Perjantaina 8.3.2022 saavutettu 76 007 kannatusilmoitusta ja kansalaisaloite on lähetetty eduskunnan käsittelyyn tunnuksella KAA 3/2022 vp.
Yleensä nopeasti vaadittavan 50 000 kannatusilmoituksen rajan tavoittaneiden kansalaisaloitteiden takaa löytyy jonkun eduskuntapuolueen tai useamman ekosysteemissä toimivien henkilöiden verkosto. Nato – jäsenyyden kohdalla nähtävästi myös Suomi Atlantti-Seuran pitkään jatkunut lobbaustoiminta. Eikä tuossa mitään.
Mielenkiintoista seurata, miten ja minkälaisin keinoin Suomessa toimivat, niin sanotut suomalaiset rauhanjärjestöt vastaavat Suomen Nato-jäsenyyden etenemiseen? Naton kohdallahan puhutaan, niin sotilas- kuin puolustusliitosta.
NATO-JÄSENYYDEN HINTA KOKOOMUKSELLE
Kokoomus on vuosien ajan ollut myötämielinen Suomen Nato-jäsenyydelle. Eikä tuossa mitään. Se mitä ei toistaiseksi ole isommin tuotu julki ovat Natosta syntyvät pakolliset kustannukset. Uutisvirrassa on tuotu julki vuositason juokseviksi kustannuksiksi noin 35 – 50 miljoonaa euroa. Niin kuin euron ja Euroopan unionin jäsenyys ovat osoittaneet, niin yllättäviä menoeriä on pumpsahtanut, niin nykyisille kuin tuleville sukupolville maksujonoon.
Toisaalla kokoomushenkinen Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä on toiminut yhtenä kokoomushenkisenä Naton sanansaattajana. Aiempana keskuskauppakamarin toimitusjohtajana hän oli vuonna 2015 viemässä myös suomalaista korporatismia parlamentarismin suuntaan. Tuolloin yritys kilpistyi; taas kerran, yhteen Suomen sisäisistä, mutta lukuisista Berliinin muureista.
Eduskunnan käsittelyyn 4.3.2022 lähetetyssä, Suomen Nato-jäsenyyttä ajavassa, kansalaisaloitteessa (KAA 2/2022 vp) on mielenkiintoinen kohta:
Lainaus alkaa.
Suomen perustuslaki asettaa valtiovallalle vahvan velvoitteen turvata perusoikeudet ja ihmisoikeudet. Tämän toteuttamiseksi perustuslaki velvoittaa osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön ”rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi (PerustusL 1 § ja 22 §).
Lainaus loppuu.
Joten 14.9.2021 Suomi 2017 verkoston tekemällä avoimella avunpyynnöllä ”Tule apuun EU! Tai joku muu?” on nyt mielenkiintoinen mahdollisuus tulla huomioiduksi maailmalla.
PERUSTUSLAIN ”UUDISTUKSESTA” 2007-2011
Aika näyttää, miten noiden Nato-jäsenyyttä koskevien kansalaisaloitteiden käsittelyssä käy? Painetta ne ainakin luovat päättäjiimme päin.
Tiesitkö Sinä jo tämän?
Eduskunnalla, hallituksella ja tasavallan presidentillä on jo toimivalta päättää Suomen ja suomalaisten liittämisestä Natoon. Vuosina 2007 – 2011 ”uudistettu” perustuslaki (HE 60/2010 ja LJL 3/2011) mahdollistaa myös Suomen ja suomalaisten liittämisen EU-liittovaltion osavaltioksi. Ilman riskiä kansanäänestyksen tuloksesta.
SUOMALAISEN PIKKU-VENÄJÄN AIKAKAUDESTA
Kokoomuksella on ollut jo pitkään käynnissä seuraavien eduskuntavaalien kampanja. Ilta-Sanomissa 23.1.2022 kokoomuksen puheenjohtaja ja mahdollisesti tuleva pääministeri Petteri Orpo ”Orpo lupasi jo: Maakuntaveroa ei tule, jos kokoomus on pääministeripuolue”
Pääministeripuolueeksi pääsemissä on riittänyt periaatteessa noin 10,5 – 12,5 prosentin todellinen kannatus. Kuten historian ensimmäisissä 1/2022 aluevaaleissakin totussleikkuroitujen kannatusjakautumien valossa nähtiin.
Totuusleikkuroidut puolueiden kannatusluvut noudattivat aluevaaleissakin (2,1 miljoonaa äänioikeutettua jätti äänestämättä!)
kuntavaalien 2021 (yli 2 miljoonaa äänioikeutettua jätti äänestämättä!)
eduskuntavaalien 2019 (yli 1,41 äänioikeutettua jätti äänestämättä!)
ja
eurovaalien 2018 (yli 2,44 miljoonaa äänioikeutettua jätti äänestämättä!)
kannatusjakautumia.
Yksi syy äänestämättä jättämiselle saattaa piillä siinä, että suomalaiset ovat paljon fiksumpia kuin päättäjämme ja tiedotusvälineiden sekä lobbausjärjestöjen johtajat uskaltavat uskoa. Esimerkiksi näissä asioissa:
Maan tapa- Julkaistu 29 tammikuun, 2019
Vaalirahoituksesta ja peitetyistä vaalirahanjäljistä Suomessa.
Maan tapa, Jarmo Korhonen, Tammi.
Maan tapa 2– Julkaistu 5 helmikuun, 2019
Kokoomuksen sisäpiirit päivänvalossa tarkasteltuina.
Presidentti ja porvarivalta, Tuomo Yli-Huttula, Otava.
Maan tapa 3- Julkaistu 28 maaliskuun, 2019
Vaalirahanjälkien peittäminen ja GRECO 2019
Vaalirahaa ja salarahaa, Yle MOT.
Maan tapa 4 – Julkaistu: 6 maaliskuun, 2020
Vallantavoittelijat Pikku Venäjä – Suomessa
Vallan tavoittelijat, Jarmo Korhonen, Tammi.
Noita poimintoja lukiessanne on hyvä muista tämä:
Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.
VAIHTAAKO KOKOOMUS PUHEENHOHTAJAA?
Esimerkiksi kokoomuksen ekosysteemissä suurin valta on toimijoilla, joilla ei vaaleissa edes äänioikeutta! Tuo ei ole huolettanut ketään kokoomuksen puheenjohtajista, koska omat äänioikeuden omaavat kannattajat äänestävät eri vaaleissa erittäin aktiivisesti.
Mielenkiintoista nähdä, nouseeko puheenjohtaja nuorennoksen tehnyt keskusta eli kepu tulevien eduskuntavaalien yllättäjäksi? Omanlaisella kepu rehellisyydellään. Siinähän he ovat aina olleet taitavia ja härskejä. Eikä tuossa mitään. Verovaroistahan ne ilmaiset vaalimakkarat, kahvit ja ämpärit maksetaan. Yli eduskuntapuoluerajojen.
VAHVAN peukalonjäljen Sarlund painoi yhteen asiaan: puoluetukeen. Saatuaan tehtävän tutkia etenkin Länsi-Saksan ja Ruotsin puoluerahoitusta hän laati suurten puolueiden talouspomoille esityksen, jonka eduskunta siunasi. Valtion puoluetuki alkoi 1967, pienin budjettivaroin.
”Nykypuolueet ovat enemmänkin vaalikoneita, etäällä kansasta ja ihanteista. Aikoinaan puoluetuki oli tarpeen, tänä päivänä en sitä paljon jakaisi. Avustajakaartit ovat paisuneet liiaksi”, Sarlund luonnehtii.
”Avustajan tärkein tehtävä tuntuu olevan miettiä mikä on hänen seuraava tehtävänsä.”
Sarlund on kuitenkin seurannut puoluettaan koko elämän. Mutta pettääkö kepu aina?
”Sitä olen vähän jäävi sanomaan”, puolueratsu nauraa – ja väistää kysymyksen. ”Lausehan on Arvo Salon suusta, ja lyhyen ytimekkäänä jäänyt elämään.
Lähde: Helsingin Sanomat 12.3.2022 – 80-vuotias | Keskustapuolueen Seppo Sarlund teki 1960-luvulla aloitteen puoluetuesta, mutta nykypuolueille hän ei sitä enää jakaisi.
Eikä tuossa vielä kaikki.
Suomen Nato-jäsenyyttä koskevan keskustelun jatkuessa vilkkaana, on erittäin tärkeää, että myös EU-liittovaltion kannattajat tulevat tutuiksi ja saamme tietää, onko vuoden 2011 selkeä halukkuus myös EU-liittovaltioon liittymisessä säilynyt nykyisessäkin eduskunnassa samana? Ja onko perussuomalaisten olemassa olon yksi kivijaloista murenemassa vauhdilla?
Vihreiden ekosysteemiin kuuluvan Rosa Meriläisen Helsingin Sanomissa 11.5.2021 julkaistun ”Impotentista itsenäisyydestä toimintakykyiseen liittovaltioon” – kolumnin vauhdittaessa myös Suomen osavaltiokeskusteluja. Samalla on tärkeää hahmottaa ja muistaa, että ”Rahapolitiikka on entistä enemmän ulkopolitiikkaa”.
Lopuksi.
Tältä näyttää ”Ympyrä on sulkeutunut” – tilanne suomalaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta, jos pääministeripuolueen paikkaa hallitsevat jatkossakin demarit ja keskusta tukee heitä kaksinaamaisesti koko ajan.
Surullista, että ”Perussuomalaiset 2019” – ulostulojen synnyttämät mahdollisuudet Suomen sisäisten Berliinin muurien kaatamiseksi sekä suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteuttamiseksi tosielämässä näyttävät menetetyiltä. Sen takia vaalirahanjälkien päivänvaloon saamisessa seuraavalla pääministeripuolueella on näytön paikka ja mahdollisuus. Siihen kokoomukselta löytyy paljon tietoa ja taitoa, mutta haluaako edes ylivoimainen gallupien ykkönen kokoomus paljastaa vaalirahanjälkensä?
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä. –
Suomi 2017 verkosto 