>>> Päivitetty viimeksi 24.2.2019 kello 15.38 <<<
Linkki valtioneuvoston lakihankkeisiin tämän artikkelin lopussa.
Suomessa nykyään vallalla oleva nelikantainen toimintamalli ja lainsäädäntömalli ovat pitkän kehittelyn tulos. Sen ympärille muotoutunutta toimintaa eivät edes vihreät ole uskaltaneet kyseenalaistaa. Saati tunnustaa. Menestyksekkäin, nerokkain, mutta samalla härskein ja lainmukaisin lienee tässä?
Yllä oleva, sosiaalisen median (SM) kehittämä, älyvalokuva kiteyttää tarkasti vakuutuskonserni Sampon ja sen kruunujalokiven If – vakuutusyhtiön keskeiset tuloksentekoinstrumentit. Lakisääteisten eli pakollisten työtapaturma- ja liikennevakuutuksen parissa.
Otetaan sitten lyhyt katsaus vuoteen 2006.
On sitten helpompi ehken yrittää ymmärtää myös EU:ssa puheiden ja tekojen välistä isoksi revennyttä ristiriitaa. Pysyväksi jäänyttä ristiriitaa ei mielestäni enää tarvitse hyväksyä. Kysehän on tulevissa eduskuntavaaleissa pitkälti myös EU:n uskottavuudesta Suomessa. Todellisessa elämässä.
Suomen EU-puheenjohtajakauden tavoitteena avoin ja tehokas unioni
30 Jun 2006, 10:20 en fr de fi sv
”Suomen puolivuotinen EU-puheenjohtajakausi alkaa lauantaina 1. heinäkuuta. Kauden aikana Suomi johtaa puhetta EU:n neuvoston kokouksissa, joita pidetään Brysselissä yli 3000 ja Suomessa noin 130. Kokouksista suurimpia ovat Lahden epävirallinen päämiestapaaminen 20. lokakuuta, joulukuun Eurooppa-neuvosto Brysselissä sekä Helsingissä syyskuussa pidettävä Aasian ja Euroopan maiden Asem-huippukokous.
Suomi haluaa kaudellaan puuttua unionin ydinongelmaan, sen vähentyneeseen oikeutukseen kansalaisten silmissä. Suomi katsoo, että unionin tarpeellisuuden osoittaminen onnistuu parhaiten tekemällä tehokasta lainsäädäntötyötä ja hoitamalla myös unionin muut tehtävät tehokkaasti.
Siksi Suomi panostaa erityisesti avoimeen ja tehokkaaseen toimintatapaan. Avoimuuden lisääntyminen unionin toiminnassa näkyy erityisesti neuvoston istuntojen avautumisena kansalaisten seurattavaksi internetin kautta.
Suomen tavoitteena on myös unionin lainsäädäntötyön laadun parantaminen. Tähän sisältyvät sekä säädösten vaikutusten selvittäminen että selkeyden parantaminen.”
Lähde: eu2006 Suomen EU-puheenjohtajuussivut
Ja sitten lyhyesti missä vallitsevassa todellisuudessa mennään vuonna 2010:
Lakiesityksissä viljellään kapulakieltä ja unohdetaan kansalaiset
Hallituksen lakiesitykset ovat yhä pitempiä ja koukeroisempia. Lakien vaikutukset kansalaisiin unohdetaan silti usein mainita kokonaan, vaikka hallituksen omien ohjeiden mukaan niin pitäisi tehdä.
Tähän tulokseen tulivat Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkijat, jotka kävivät läpi kaikki hallituksen viime vuoden 282 lakiesitystä.
Lähde: Iltalehti torstai 23.9.2010 klo 12.25
Tuon Iltalehden uutisen mukaan muun muassa juridiikkaan perehtynyt tutkijakaan ei aina ymmärrä lakitekstejä:
Esityksiin perehtymisen tekee hankalaksi sekin, että koukeroisesta lakitekstistä on tullut maan tapa.
– On mahdollista, että asioiden merkitystä yritetään häivyttää kapulakielellä. Toisaalta siitä on tullut myös vallitseva tapa puhua. Löysimme lakiesityksistä lauseita, joita tutkijatkaan eivät ymmärtäneet, Pakarinen sanoo.
Joten ei liene ihme, kun EU listaa paperissaan Suomen samaan kategoriaan Bulgarian ja Romanian kanssa.
Käsittääkseni ainoa keskitetty paikka pysyä lakiasioissa edes jotenkin linjoilla erilaisista lakihankkeista on valtioneuvoston hankerekisteri.
Tuttujen kesken HARE-rekisteri. Se löytyy ”vastuu oikean tiedon löytymisestä on etsijällä itsellään” – esittelytekstien kera osoitteessa: https://valtioneuvosto.fi/hankkeet
Tällä hetkellä paikkansa pitäviä tietoja itseään kiinnostaviin lakihankkeisiin joutuu kaivamaan myös ministeriöiden ja eduskunnan sivuilta, jos vain kyseiseen fakirointiin kykenee ja ehtii.
Tärkeintä on tietää, että vasta asettamispäätöksen hankenumero yksilöi sen, mistä työ- tai ohjausryhmästä taikka neuvottelukunnasta on kysymys ja mitä sen tehtäväksi on tarkkaan ottaen annettu.
Näillä asettamispäätösten hankenumeroilla pääsee kiinni kunkin hankkeen asiakirjoihin.
Tietoja kannattaa myös tiedustella kunkin vastuuministeriön kirjaamon kautta lähetetyllä sähköpostilla. Kirjaamon kautta tullut vastaanottokuittaus kannattaa säilyttää, koska se auttaa aikanaan mahdollisen puuttuvan tiedon perillesaamisen patistelussa.
Tiedon pyynnille eri viranomaisiin päin kannattaa aina laittaa selkeä ajallinen takaraja. Esimerkiksi 30 vuorokauden päähän. Kiireellisissä tapauksissa 14 vuorokautta riittää.
Lisätietoja sivun aiheista avoimen internetin hakukoneilta hakusanoilla:
nelikantainen lainsäädäntömalli
kaiken takana vaalirahoitus
pankkikriisi
> € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € <
Suomi tarvitsee esikuvia vaalirahoittajiensa reilusta julkistamisesta
Suomi 2017 verkosto 