Kirjallisesti ja suljetusti toimivasta vakuutusoikeudesta löytyy ison kuvan ja lähihistorian katsausta, esimerkiksi tästä Suomi 2017 – blogin ”Laillisuusvalvontaa aikajanalla 2001-2018”– artikkelista.
Joten onkin korkea aika saada aikaan avointa ja pitkäkestoista keskustelua siitä, että miltä näyttää vakuutusoikeuden hylkäysprosenttien valossa tämä seuraava väittämä:
”Vakuutusoikeus on Suomen tuomioistuinjärjestelmään kuuluva riippumaton ja puolueeton toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin.”
Lähde: Vakuutusoikeuden nettisivu 21.8.2018
Kuinka riippumaton ja puolueeton vakuutusoikeus on hylkäysprosenttiensa valossa?
Poimintoja vakuutusoikeuden vuosikertomuksesta 2017:
1. Suulliset käsittelyt
Vakuutusoikeudessa järjestettiin 1 suullinen käsittely vuonna 2017.
2. Täysistunnot ja vahvennetut istunnot
Täysistuntoja ja vahvennettuja istuntoja ei järjestetty vuonna 2017.
3. Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus
Taloudellisuuden tunnusluku oli 1 254,93 euroa/ratkaistu asia.
Onko vakuutusoikeus; sittenkin lukujen valossa vakuutusyhtiöoikeus? Keskimäärin vakuutus- ja eläkealan yritykset voittavat valitustapauksista vakuutusoikeudessa 88-90 prosenttia!
Taaten näin jättimäisten osinkojen jakovirran esimerkiksi vahinkovakuutusyhtiöiden osakkeenomistajille. Aiheesta lisää summien muodossa tarkemmin hieman tuonnempana. Harmi vain, ettei vakuutusoikeuslaki vieläkään velvoita vakuutusoikeutta kertomaan vuositilastoja myös yhtiöittäin, korvaussumman ja asiaryhmän mukaan eriteltyinä.
Tässä Suomi 2017 – artikkelissa olevien pdf muotoisten – liitteiden lukemiseen tarvitset tietokoneellesi ilmaisen Acrobat Reader –ohjelman tai mobiililaitteellesi .pdf – muotoa lukevan appsin. Artikkelissa olevat kuvakoosteet on tehty helposti talteen otettavaan ja edelleen jaettavaan muotoon.
SISÄLLYSLUETTELO
Asianajajaliiton huomioita 2011 ja 2012 vakuutusoikeusjärjestelmästä
Ketkä määrittelevät ja mihin perustuen; mitä oikeusvaltio tarkoittaa?
Asiakas- / vakuutusyhtiösuhde
Esittelijän valta
Vakuutuslääkärien ylivallasta
Korkeimman oikeuden presidentti ja vakuutusoikeus
Kirjallisesti ja suljetusti toimiva vakuutusoikeusjärjestelmä
Jokaisen tapauksen arvo laskettava rahassa
Työtapaturman tai ammattitaudin hinta vakuutusyhtiölle
Vakuutusoikeuden hylkäystilastot 2017
Minne lakisääteisten vakuutusten korvausrahat valuvat?
Vakuutusoikeuden hylkäystilastoja 2016, 2015-2014, 2002-2005 ja 2006
Oikeusministeri Johannes Koskinen/sd. vuonna 2000
Vakuutusoikeuden hylkäystilastojen 2017 lähdemateriaali
Politiikkaa ja tutkivaa journalismia 2012
Lisätietoa isosta kuvasta
ASIANAJAJALIITON HUOMIOITA 2011 JA 2012 VAKUUTUSOIKEUSJÄRJESTELMÄSTÄ
Hitaasti etenevät tarvittavat korjaukset. Jos ollenkaan.
Tiedotteet ja lausunnot 2011, arkisto
14.1.2011 12.04
Asianajajaliitto: Sosiaaliturvan muutoksenhaussa puutteita
> Luettu 16.9.2018
”Asianajajaliiton mukaan kansalaiset joutuvat nykyisin peräämään sosiaaliturvaa koskevia etujaan sellaisilta lautakunnilta, joiden toimintamalli ei kestä kriittistä tarkastelua.
Kansalaiset valittavat vuosittain kymmenistä tuhansista sosiaalietuja ja eläkkeitä koskevista viranomaisratkaisuista erilaisille muutoksenhakulautakunnille.
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja muut vastaavat lautakunnat käsittelevät jopa 50 000 valitusta vuosittain.
Asianajajaliitto arvostelee erityisesti lautakuntien erillistä asemaa suhteessa muuhun tuomiovaltaan. Lautakuntien päätökset rinnastuvat tuomioistuinten ratkaisuihin, mutta lautakuntien toiminta ja kokoonpano poikkeavat ratkaisevasti oikeusistuimista.
Lautakunnissa tuomiovaltaa käyttävät sivutoimiset virkamiehet ja etujärjestöjen ehdotusten perusteella nimetyt jäsenet, eivät tuomarit. Pahimmillaan virkamiehet työskentelevät päivätyökseen saman hallinnonalan asioiden kimpussa, joita he sitten ratkovat muutoksenhakulautakunnissa, toteaa Asianajajaliiton puheenjohtaja Mika Ilveskero. Hän nosti ongelman esille Asianajajapäivien yhteydessä Helsingissä perjantaina.
Toisin sanoen virkamiesten toimeenpanovalta sekoittuu lautakunnissa häiritsevästi tuomiovallan käyttöön. Myöskään lautakuntien jäsenten nimitysmenettely ei vastaa tuomareiden nimitysmenettelyä. Muutoksenhakulautakuntien toiminta ei vastaa tuomioistuimissa yleisesti noudatettavia periaatteita, Ilveskero korostaa.
Käytännössä muutoksenhakulautakunnat käsittelevät valituksia, joita kansalaiset tekevät esimerkiksi Kelan, työeläkelaitosten ja työttömyyskassojen ratkaisuista. Käsittelyssä ovat siten ihmisten perustoimeentuloon liittyvät kysymykset.
Lautakuntatyön kehittämisessä on Asianajajaliiton mukaan törmätty siihen, että lautakunnat kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön tai opetusministeriön hallinnonalaan ja sen vuoksi niiden uudistaminen ei tapahdu käsi kädessä oikeusministeriön hallinnoimien tuomioistuimien kanssa. Asianajajaliitossa toivotaankin, että seuraava hallitus ottaa pikaisesti uudistettavakseen koko sosiaaliturvan muutoksenhaun.
Viime vuosina on kiinnitetty aiheellisesti huomiota tuomioistuinprosessien kehittämiseen. Monenkirjava lautakuntajärjestelmä rinnastuu vallankäytöltään tuomioistuimiin. Koko järjestelmää pitää sen vuoksi kyetä tarkastelemaan kriittisesti, Ilveskero toteaa.
Asianajajaliiton mukaan lautakuntien käsittelyajat ovat myös suhteettomat pitkiä siihen nähden, että prosessit ovat pääasiassa yksinkertaisia ja suullisia käsittelyjä ei järjestetä juuri lainkaan.
Lautakunnat tekevät yksittäisten henkilöiden toimeentulon kannalta todella keskeisiä ratkaisuja. Tällaisten asioiden käsittelyn on nautittava kansalaisten luottamusta, Ilveskero muistuttaa.”
* * *
Asianajajaliitto ihmeissään vakuutusoikeuden korvauslinjasta
7.3.2011 kello 9:30 STT
> Luettu 16.9.2018
”Asianajajaliitto ihmettelee vakuutusoikeuden tapaturmista tekemiä ratkaisuja. Liiton mukaan korkein oikeus on katsonut useassa tapauksessa, että uhri on oikeutettu korvaukseen, jonka vakuutusoikeus on aiemmin evännyt.
Viime vuonna korkein oikeus oikaisi kahdeksan vakuutusoikeuden ratkaisua, joissa tapaturman uhri oli jäänyt ilman korvausta.
Asianajajaliiton mukaan vakuutusoikeus ei katso riittäväksi näytöksi esimerkiksi sellaista lääketieteellistä selvitystä, joka käräjä- ja hovioikeuksissa riittäisi korvauksen saamiseen.
”Jos vammaudut liikenneonnettomuudessa, saat käräjäoikeuden ratkaisun kautta korvauksen. Mutta jos vammaudut samalla tavalla työtapaturmassa, vakuutusoikeuden päätös ei välttämättä olekaan myönteinen”, kuvailee asianajaja Kai Kuusi.
Vakuutusoikeuteen voi valittaa työtapaturman uhri, joka on tyytymätön vakuutusyhtiön ja muutoksenhakulautakunnan korvausratkaisuun.”
* * *
3. Asianajajaliiton ehdotukset lisäyksiksi oikeusturvaohjelmaan
> Luettu 16.9.2018
3.1. Sosiaaliturvan muutoksenhaku
”Asianajajaliitto katsoo, että oikeusturvaohjelmaan tulisi lisätä sosiaaliturvan muutoksenhaun uudistaminen. Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmassa on maininta siitä, että sosiaaliturvan muutoksenhakuprosesseissa vahvistetaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin osa-alueita. Asianajajaliitto on ottanut asiaan kantaa muun muassa antamassaan lausunnossa vakuutusoikeuden kehittämisestä (OM 4/32/2006).
Sosiaaliturvan muutoksenhakujärjestelmässä käsitellään yli puolet kaikista hallintolainkäyttöasioista. Näillä ratkaisuilla on merkittävä ohjaava vaikutus sosiaaliturvalaitoksiin ja näin laajemmaltikin kansalaisten oikeuksien toteuttamiseen. Sosiaaliturvan muutoksenhakuun kohdistuu jatkuvasti aiheellista arvostelua ja siinä olevista vakavista oikeusturvaongelmista vallitsee varsin laaja yksimielisyys.
Viime aikoina on huomio kiinnittynyt aiheellisesti muutoksenhaun käsittelyaikoihin, joiden lyhentämiseen onkin käytetty voimavaroja. Käsittelyajat eivät ole Asianajajaliiton mielestä tässä yhteydessä kuitenkaan ainoa oikeusturvaongelma. Esimerkiksi näytön arviointi poikkeaa sosiaaliturvan muutoksenhaun yhteydessä ratkaisevasti muussa lainkäytössä noudatettavista periaatteista.
Sosiaaliturvaa koskevia asioita käsitellään lautakunnissa, joiden toimintamallit eivät kestä kriittistä tarkastelua. Asianajajaliitto kritisoi erityisesti lautakuntien erillistä asemaa suhteessa muuhun tuomiovaltaan. Lautakuntien päätökset rinnastuvat tuomioistuinten ratkaisuihin, mutta lautakuntien toiminta ja kokoonpano poikkeavat ratkaisevasti tuomioistuimista.
Yksityisen kansalaisen näkökulmasta ongelmana on myös se, että lautakuntamenettely jää julkisen oikeusapujärjestelmän ulkopuolelle.
Sosiaaliturvan muutoksenhakua on Asianajajaliiton käsityksen mukaan syytä pitää oikeusturvan kehittämiskohteena. Asianajajaliitto katsoo, että tavoitteeksi tulisi oikeusturvasyistä ottaa se, että lautakuntamenettelyistä luovutaan kokonaan ja lainkäyttö keskitetään hallinto-oikeuksiin.”
KETKÄ MÄÄRITTELEVÄT JA MIHIN PERUSTUEN; MITÄ OIKEUSVALTIO TARKOITTAA?
Keskustelu oikeusvaltiosta ja oikeusvaltioperiaatteista käy kuumana. Ainakin Euroopan unionin tasolla. Milloinka täysimittaisesti myös Suomessa?
Onko suomalainen vakuutusoikeus osa finanssifasisista järjestelmää?
Tässä mobiiliflaijeriin liittyen kaksi peruskysymystä
1. Kenellä on todellinen valta, kun kyseessä ovat lakisääteiset vakuutukset ja sosiaaliturva eli miljardien eurojen liiketoiminta-alue?
2. Mihin lakiin tai sopimukseen perustuen samat henkilöt ja organisaatiot voivat olla, niin sanotusti tuoleja ja rooleja vaihtaen, käyttämässä todellista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?
Vastauksia edellisiin kysymyksiin on odoteltu jo yli kaksi vuosikymmentä, joten toivotaan, että edes puolueet aatejanan vasemmalta puolelta uskaltavat kertoa, mistä tämän artikkelin aiheissa onkaan kysymys? Nykyisiä perussuomalaisia ollenkaan unohtamatta.
ASIAKAS- / VAKUUTUSYHTIÖSUHDE
Lakisääteisten vakuutusten asetelmasta. Työnantaja solmii palkkasuhteisissa töissä kaikki lakisääteisten vakuutusten vakuutussopimukset. Tällöin yksittäinen lakisääteisesti vakuutettu/potilas ei ole asiakas vakuutusyhtiöön päin. Jos työnantajan tuki vakuutustaisteluun joutuneelta puuttuu, niin vakuutettu/potilas on niin sanotusti vapaata riistaa kaikille sekä kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeusjärjestelmän piiristä elantonsa hankkiville. Joten asiakaspalvelun tylyydestä ei vakuutustaisteluun joutuneen vakuutetun/potilaan säikähtää.
Myös työnantajalla saattaa olla taloudellinen motiivi estää työssään pysyvästi sairastuneen ja tai vammautuneen työntekijänsä pääsy täysimääräiselle eläkkeelle.
Lisätietoa aiheesta avoimesta internetistä:
vakuutusmaksuvaikutus tapaturmaeläke
vakuutusmaksuvaikutus työeläke
ESITTELIJÄN VALTA
Kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä kunkin oikeusasteen asteen esittelijällä on lainsäädännön kautta annettu rajaton harkintavalta, joka on tosiasiassa tarkoittaa mielivaltaa.
Kun samat henkilöt ja organisaatiot käyttävät niin sanotusti tuoleja vaihtaen lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa ollaan yhteiskunnallisten analyysien mukaan fasismissa.
Tämän myötä myös vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanoissa istuvat työmarkkina- ja etujärjestöjen edustajat ovat osallisina pitkäkestoisessa rikollisuudessa ihmisyyttä vastaan.
Kustakin vakuutusoikeuden suljetun kierron käsittelemästä valituksesta; työmarkkinajärjestöjen EK/SAK/STTK/AKAVA – akselin edustajat ennättävät tutustua vain siihen, mitä esittelijä on kirjoittanut ja halunnut valita kuhunkin ratkaisuehdotukseen. Ei siihen mitä on jätetty pois ja joka selviäisi takuuvarmasti suullisessa käsittelyssä, jos sellaisia vakuutusoikeudessa käräjä- ja hovioikeuksien tapaan järjestettäisiin.
Esittelijä on näin helposti vakuutusalan painostettavissa ja ohjattavissa haluttuun loppuratkaisuun.
Esimerkiksi työtapaturmissa ja ammattitaudeissa alkaen I asteen lautakunnasta, joka on kirjallisesti ja suljetusti toimiva tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta (Tamla).
Työeläkkeisiin liittyvänä ensimmäisen asteen lautakuntana toimii; kirjallisesti ja suljetusti toimiva työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (Telk).
Sen verran taustatietoa, että vakuutusalan tämän hetken ylin virkamies pätevöityi tehtäväänsä; vastattuaan molempien kirjallisesti ja suljetusti toimivien sekä vakuutusalalle erittäin voimakkaasti kallellaan olevien I asteen lautakuntien toiminnasta, vuosien ajan.
Käsittelijä- ja esittelijäkansiomerkinnät ovat ainoa asianomaisjulkinen osuus valittajalle itselleen. Ne asianomainen saa pyytämällä käyttöönsä, mutta nuo sivut ovat entistä suppeampia anniltaan. Voisi jopa sanoa, että melkoisen tyhjiä lehtiä. Tämän takia valittajalla on tässä kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä menestymisen mahdollisuuksia.
VAKUUTUSLÄÄKÄRIEN YLIVALLASTA
Entistä nuoremmat sukupolvet ovat ihmeissään siitä, että miksi ero lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan alueilla; virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välillä on kasvanut niin isoksi? Tässä linkissä vuoden 2010 strömsöläistä tilannekuvaa; Suomen lääkäriliiton entisen toiminnanjohtajan Heikki Pälveen suulla kerrottuna. kuinka hänen mielestään asiat tuolloin kahdeksan vuotta sitten hoituivat.
Tosielämän tilanteiden takia vuonna 2018 onkin syytä kysyä, miksei vieläkään potilasta tutkivien/hoitavien lääkärien ja vakuutuslääkärien perustuslain (PL 6) takaama yhdenvertaisuus toteudu tosielämässä?
Aiheesta on eduskunnan käsittelyssä kansalaisaloite KAA 4/2018 vp. Läpivalaisussa ovat sen myötä tutkivat/hoitavat lääkärit ja vakuutuslääkärit sekä tapaturmalaki alkaen vuodesta 2004.
>>> Kyse on myös useammasta vastaavan sisältöisestä lakipykälästä.
Pienelle julkisuudelle on myös jäänyt se, että kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä, vakuutuslääkärijäsen istuu tuomarin valan tehneenä ratkaisukokoonpanossa ja voi antaa tutkivan/hoitavan lääkärin, kunnian ja omatunnon kautta allekirjoittamalle lääkärinlausunnolle, hylkäämistä suosittavan päätösehdotuksen, joka voi olla lyhimmillään merkintä ”EI”. Vaikka laajan valitusasian pääpaino on ollut lääketieteellisten seikkojen toteennäytössä.
Lisäksi ratkaisukokoonpanoon kuuluvan vakuutuslääkärijäsenen lausumat ovat 80 vuotta salaisia. Myös asianomaiselta itseltään, vaikka koko laajan asiakokonaisuuden tuomioistuinprosessi on ollut kirjallinen ja suljettu eikä valittajalle ole myönnetty suullista käsittelyä missään vaiheessa.
KORKEIMMAN OIKEUDEN PRESIDENTTI JA VAKUUTUSOIKEUS
Mitä tapahtuu, kun korkeimman oikeuden presidentti ja oikeusministerit antavat kritiikkiä sekä lupauksia vakuutusoikeuden kafkamaisten tilanteiden korjaamiseksi?
Uskaltavatko entiset oikeusministerit jo kertoa, ketkä estävät vakuutusoikeuden täysremontin?
Se, mitä noiden ulostulojen ja tuon kuvakoosteessa nimetyn hallituksen vakuutusoikeuslakiehdotuksen jälkeen tapahtui, tulee tässä. Ei mitään! Muuta kuin tämä seuraava.
Korkeimman oikeuden presidentti, Pauliine Koskelo sai nimityksen Suomen ihmisoikeustuomariksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT).
Tuomioistuinhan käsittelee muun muassa Suomesta tulevia valituksia, jotka koskevat kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeuden oikeusprosessien Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) mukaisuutta.
Koskelon edeltäjä tuossa virassa; Päivi Hirvelä, palasi korkeimman oikeuden jäseneksi. Saatuaan sitä ennen, Suomesta tulevien ja esimerkiksi vakuutusoikeutta koskevien valitusten esiseulonnan toimimaan Suomesta annettujen speksien mukaan.
KIRJALLISESTI JA SULJETUSTI TOIMIVA VAKUUTUSOIKEUSJÄRJESTELMÄ
Vuosikymmenten ajan on ollut puhetta kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeudellisen erityistuomioistuinjärjestelmän uudistamisesta.
Kipeästi tarvittu kokonaisuudistus tuleekin toteuttaa yhtä aikaa; ensimmäisen asteen lautakuntien ja vakuutuslääkärijärjestelmän (sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa) sekä vakuutusoikeuden (oikeusministeriön alaisuudessa) osalta.
SAK:n päälakimies Timo Koskinen kiteyttää koko kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeusjärjestelmän pääongelman:
”Hallitus perustelee oikeudenkäyntimaksujen korotusesitystä muun muassa sillä, että ne ennaltaehkäisevät valitusten tekemistä. Timo Koskisen mielestä valituksia estettäisiin parhaiten käsittelemällä asiat ensimmäisessä oikeusasteessa perusteellisesti ja joutuisasti.
– Parhaimpien tuomareiden pitäisi olla ratkaisemassa oikeusjuttuja jo ensimmäisessä asteessa, ei vasta muutoksenhakuasteissa. Korkeiden maksujen sijaan turhia valituksia tulee estää laadukkaalla oikeudenkäytöllä.”
Lähde: ”Oikeudenkäyntimaksujen rajut korotukset uhkaavat oikeusturvaa” – SAK blogi 7.10.2015
Kontradiktorinen periaate lyhyesti:
” Asianosaisten kuulemisen tulee tapahtua tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Kontradiktorinen periaate takaa asianosaisten tasa-arvon, ns. aseiden yhtäläisyyden (equality of arms), oikeusprosessissa. Kummallakin osapuolella on oltava tilaisuus esittää mielestään oleellisia seikkoja ja vaatimuksia tuomioistuimelle sekä lausua toisen osapuolen vastaavasti esittämistä asioista.” Lähde: Minilex
Kontradiktorinen periaate ei toteudu esimerkiksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa, joka on työtapatapaturma- ja ammattitautiasioissa ensimmäisen asteen tuomioistuin. Käsittely sielläkin tapahtuu kirjallisesti ja suljetusti. Ja hylkääviä päätöksiä tehdään edelleen ilman tosiasiallisia perusteluita.
JOKAISEN TAPAUKSEN ARVO LASKETTAVA RAHASSA
Väittämä siitä, että vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöiden hylkääviin päätöksiin ei liity taloudellista motiivia; elää vahvana. Vakuutusalan itsensä viljelemänä ja monien korkean tason päättäjien hyväksymänä.
On hyvä muistaa myös tämä. Se mitä ei virallisesti tunnusteta, sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.
Lukujen valossa asiat saadaan aina näyttäytymään halutussa valossa. Virallisen todellisuuden mukaan vakuutusoikeuden kohdalla pienet muutosprosentit kertovat siitä, että vakuutusyhtiöt ja ensimmäisen asteen lautakunnat ovat tehneet oikeita päätöksiä. Kun ne ovat hylänneet esimerkiksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa vuosittain 88 – 90 – 100 prosenttia valituksista.
Mikä on faktaa? Mikä on fiktiota? Kun puhutaan kirjallisesti ja suljetusti toimivasta; sanahirviöstä vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä.
Suullisen perimätiedon mukaan; tämä kirjallisesti ja suljetusti toimiva vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä käsittelee vuosittain noin 2 miljardin euron luokassa olevaa kokonaissummaa.
Katsotaan kohta muutamien asiaryhmien osalta voiko tuoko arvio pitää paikkaansa? Lopullisen sysäyksen tämän artikkelin kirjoittamiseen antoi tämä vuoden 2015 elokuun uutinen:
Helsingin Uutiset – 13.8.2016 – 08.23 – Hyvinvointi
Varatuomari IL:lle: vakuutusyhtiöt väärässä 97 prosentissa aivovammatapauksista
Oikeustieteen lisensiaatti varatuomari Vesa Laukkanen tylyttää vakuutusyhtiöitä kovin sanoin Iltalehdelle. Laukkasen mukaan vakuutusyhtiöt yrittävät säästää satoja miljoonia euroja aivovamman saaneilta, kun he ovat kieltäytyneet korvausvaateista.
Laukkanen itse on hoitanut viimeisen kymmenen vuoden ajan lähes pelkästään aivovammatapauksia. Yhteensä hän on hoitanut melkein 200 aivovammaan liittyvää juttua. Jutut ovat 4–5 vuoden prosesseja.
– 142 juttua on saatu päätökseen. Niistä neljä on hävitty vakuutusyhtiötä vastaan. 138 on voitettu asiakkaan eduksi joko tuomioistuimen päätöksellä tai sovintosopimuksella vakuutusyhtiön kanssa, Laukkanen kertoo Iltalehdelle.
Tämä tarkoittaa, että 97 prosentissa aivovammatapauksista vakuutusyhtiö on ollut väärässä. Jokaisen tapauksen arvo on vakuutusyhtiölle noin miljoona euroa.
– Vakuutusyhtiöt ovat yrittäneet huijata näissä jutuissa vammautuneilta yhteensä noin 138 miljoonaa euroa. Se on käsittämättömän törkeää!
Sitten edellisestä asiasta Helsingin Sanomien uutisoimana 25.3.2018:
”Laukkanen jätti Arkadianmäen yhden kauden jälkeen, vuonna 1995. Hän alkoi pyörittää lakitoimistoaan Kokkolasta käsin. Seuraavan vuosikymmenen aikana hän hoiti myös aivovammatapauksia vakuutusoikeudessa.
Erään hävityn kiistan jälkeen, vuonna 2005, Laukkanen sai oivalluksen. Aiemmissa korvausriidoissa tie oli päättynyt vakuutusoikeuden tuomioon. Laukkanen päätti kokeilla toista väylää.
”Vein sen jutun käräjäoikeuteen ja sanoin, että onhan tässä nyt hyvänen aika liikenneonnettomuuskin. Ja kaikki liikenneonnettomuusasiat käsitellään käräjäoikeudessa”, Laukkanen kertoi eduskunnassa järjestetyssä kansalaistilaisuudessa vuonna 2012.
Laukkasen mukaan Turun käräjäoikeus sanoi, että asia on jo ratkaistu vakuutusoikeudessa. Lopulta korkein oikeus päätti, että vakuutusoikeudessa jo aiemmin käsitelty liikennevakuutusjuttu voidaan ottaa käräjäoikeuden käsittelyyn.
Kymmenen seuraavan vuoden aikana Laukkanen keskittyi aivovammatapauksiin ja voitti suuren osan jutuistaan. Elokuussa 2016 Laukkanen kertoi Iltalehdessä saaneensa päätökseen 142 tapausta, joissa vain muutamaa lukuun ottamatta vakuutusyhtiö on joko hävinnyt käräjäoikeudessa tai suostunut sovitteluun.
Vakuutusyhtiö Ifin entinen päälakimies Taisto Hujala käräjöi Laukkasen vastapuolella vuosikymmenen. Hujalan mielestä Laukkasen luvut ovat yliampuvia, mutta hän myöntää, että Laukkanen voitti paljon enemmän kuin hävisi.
Laukkanen on sanonut, että hänen voittamiensa tapausten hintalappu vakuutusyhtiöille on noin 140 miljoonaa euroa. Hujalan mukaan luku on useita kymmeniä miljoonia euroja.
Luvut perustuvat oletukseen siitä, mitä vakuutusyhtiö joutuu maksamaan korvauksina ihmisen elinajalta. Nuoren ihmisen kohdalla summa voi nousta selvästi yli miljoonaan euroon.” Lähde: Helsingin Sanomat 25.3. 2018 – Väärin diagnosoitu
(Kuka päälakimies Hujala on? >>> Suomi 2017 linkki)
Mitkä mahtavat olla hylkäysprosentit kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeudessa? Onko niistä löydettävissä jokin kaava? Kuten esimerkiksi kuuluisa 80/20 – sääntö tai sen vakuutusoikeudellinen versio?
TYÖTAPATURMAN TAI AMMATTITAUDIN HINTA VAKUUTUSYHTIÖLLE
Laskelmien luvut ovat suuntaa antavia. Mitä nuorempi vakuutettu/potilas on ja mitä suurempi on vakuutetun/palkka ollut, niin sitä suurempi taloudellinen motiivi vakuutusyhtiöllä on hylätä korvaukset ja tapaturmaeläke.
Esimerkki 1 – Pelkkä lakeihin perustuva eläkesumma 1 147 800 euroa
Henkilö 25 – vuotias
HUOM! Vakuutusyhtiöllä on aina tarkat korvaussummat tiedossaan.
Esimerkki 2 – Pelkkä lakeihin perustuva eläkesumma 785 400 euroa
Henkilö 48-vuotias
HUOM! Vakuutusyhtiöllä on aina tarkat korvaussummat tiedossaan.
Eli asianajaja Vesa Laukkasen 1 miljoonaa euroa per aivovammatapaus voidaan pitää lukuna luotettavana. Vakuutusyhtiöllä on sitä suurempi taloudellinen motiivi hylätä korvaukset, mitä nuorempi henkilö on vahinko- ja/tai eläketapauksessa kysymyksessä.
VAKUUTUSOIKEUDEN HYLKÄYSTILASTOT 2017
Nämä luvut kertovat suoraan, kuinka iso on hylkäysprosentti vakuutusoikeuden käsittelemissä asiaryhmissä.
HUOM! Vuosikymmenten ajan; kellopelin tarkkaa hylkäämistä vakuutusyhtiöiden hyväksi.
Klikkaamalla taulukkoa hiirelläsi tai täppäämällä sormellasi; saat sen tarkempana ruudullesi.
Ellei taulukko näy hyvin, niin tästä saat sen .pdf-muodossa:
Vakuutusoikeuden hylkäysprosentit 2017 – Suomi 2017
Vakuutusoikeuden_tilastot_2017_Suomi 2017 verkosto
Isoimmat korvauksiin liittyvät rahasummat vakuutusoikeudessa; liittyvät liikennevahinko-, työtapaturma- ja ammattitauti- sekä työkyvyttömyyseläkeasioihin
Poimitaan ja lasketaan muutamien asiaryhmien hylättyjen määrät yhteen. Kerrotaan se arvioidulla 600 000 euron maksuvaikutuksella per tapaus vakuutusyhtiöille.
94 kpl hylättyjä – Liikennevakuutuskuntoutusasiat, kohta 15
64 kpl hylättyjä – Maatalousyrittäjien tapaturma-asiat, kohta 16
39 kpl hylättyjä – Maatalousyrittäjien eläkeasiat, kohta 17
3 kpl hylättyjä – Merimieseläkeasiat, kohta 20
21 kpl hylättyjä – Sotilasvamma-asiat, kohta 28
904 kpl hylättyjä – Tapaturma-asiat (sis. ammattitaudit), kohta 30
107 kpl hylättyjä – Tapaturmavakuutuskuntoutusasiat, kohta 31
686 kpl hylättyjä – Työeläkeasiat (sis. työkyvyttömyys), kohta 34
122 kpl hylättyjä – Yrittäjien eläkeasiat, kohta 41
———————
2 040 kpl hylättyjä
Yhden tapauksen arvioitu korvausmaksujen vaikuttavuus vakuutusyhtiöille; esimerkiksi 600 000 euroa.
2 040 x 600 000 = 1 224 00 0000 = 1,2 miljardia euroa vuodessa
Kokonaissumma näistä muutamista asiaryhmistä perustuu kokemusperäiseen arvioon, joita aiemmat vakuutettu-/potilastapauslaskelmat tukevat.
Kertauksena vielä poiminnat vakuutusoikeuden vuosikertomuksesta 2017:
1. Suulliset käsittelyt
Vakuutusoikeudessa järjestettiin 1 suullinen käsittely vuonna 2017.
2. Täysistunnot ja vahvennetut istunnot
Täysistuntoja ja vahvennettuja istuntoja ei järjestetty vuonna 2017.
3. Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus
Taloudellisuuden tunnusluku oli 1 254,93 euroa/ratkaistu asia.
Onko vakuutusoikeus; sittenkin lukujen valossa vakuutusyhtiöoikeus? Keskimäärin vakuutus- ja eläkealan yritykset voittavat valitustapauksista vakuutusoikeudessa 88-90 prosenttia!
Mistähän mahtaa johtua, ettei vakuutusoikeuslaki vieläkään velvoita vakuutusoikeutta kertomaan vuositilastoja myös yhtiöittäin, korvaussumman ja asiaryhmän mukaan eriteltyinä?
MINNE LAKISÄÄTEISTEN VAKUUTUSTEN KORVAUSRAHAT VALUVAT?
”Iso raha löytää aina lopulta todellisten rahamiesten luo” – sanonta pitänee paikkansa? Varsinkin, jos tarkastellaan aihetta lähihistorian tapahtumien varjossa.
Wahlroosin ja Heliövaaran kyse on oppi-isä ja oppipoika suhteesta, joka juontaa alkunsa SYP-aikoihin.
HUOM! ”Oikeaan aikaan, oikeassa paikassa” – ilmiö. Lisänä röyhkeys ja taustalla huippulakinaiset ja -miehet.
Menneet ovat tietysti menneitä ja pojat on aina poikia. Vai ovatko korvauksiin varattujen ja sijoitettujen miljardien vapautuskuviot osakkeenomistajille hiottu vielä paremmin toimiviksi? Ja ketkä ovat suurimpia osakkeenomistajia ja sitten vallankäyttäjiä?
Tässä linkissä tuota tietoa ja Sammon vuositulos 2015.
Monen pienen ihmisen mielissä on jo herännyt kysymys; mikseivät laillisuusvalvojat tee mitään? Kuten finanssivalvonta, oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies. Varsinkin, jos otetaan huomioon, ett kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä istuvat samat henkilöt ja organisaatiot, niin sanotusti tuoleja vaihtaen, lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa. Yhteiskunnallisten oppikirjojen mukaan kyse on tällöin fasismista.
Minkä laillisuusvalvojan toimivaltaan kuuluu kyseinen kuvio lakisääteisen tapaturma- ja ammattitautivakuutuksen piirissä? Kyse on kumminkin erittäin merkittävän julkisen vallan käytöstä ja miljardien eurojen liikevaihtoa pyörittävistä yksityisesti omistetuista yhtiöistä.
Joidenka hylkäävistä päätöksistä syntyneiden oikeusprosessien loppupään varmistajana; kirjallinen ja suljetusti toimiva vakuutusoikeus, mitä suuremmassa määrin on. Siitä muutamia tilastoja seuraavaksi.
VAKUUTUSOIKEUDEN HYLKÄYSTILASTOJA 2016, 2015 -2014, 2002 – 2005 ja 2006
Näissä Suomi 2017 – ja Oikeusturvan ajankuva – blogin kirjoituksissa on käsitelty vakuutusoikeuden hylkäysprosentteja aiemmin. Lukujen valossa vakuutusoikeuden koneisto tekee sveitsiläisen kellon tarkkaa työtä. Vakuutusalan hyväksi.
>>> Vakuutusoikeus lukujen valossa 2016
>>> Vakuutusoikeus lukujen valossa 2015 ja 2014
>>> Vakuutusoikeuden vuosi 2006 ja värianalyysi
>>> Vakuutusoikeuden tyrmäystilastot 2005-2002
Jostain syystä nuo varsin tyrmäävät suhdeluvut eivät ole kiinnostaneet poliitikkoja eikä tiedotusvälineiden edustajia.
OIKEUSMINISTERI JOHANNES KOSKINEN/SD VUONNA 2000
Uskaltaako ulkomaan komennukseltaan Suomeen paluuta tekevä sdp:n Johannes Koskinen olla ääni työkyvyttömille? Yli 18 vuotta on kulunut tästä hänen oikeusministerinä tekemästään ulostulosta:
”Kuuntelette Aamun peiliä, minä olen Maria Keskitalo…
Sosiaaliasioiden oikeusturva pannaan remonttiin.
Vakuutusyhtiöiden ja niiden lääkäreiden valtaa pidetään nykysysteemissä liian vahvana.
Oikeusministeri Johannes Koskisen mukaan tavoitteena on selkiyttää muutoksenhakua ja parantaa näin oikeusturvaa.
Valtioneuvosto asettaa lähiaikoina laajan komitean valmistelemaan uudistusta.
Tapani Leisti…
Toimeentuloturvan kenttä on laaja, eri eläkkeet asumis, vammais hoito ja opintotuet, työtapaturma, kuntoutus, sotilasvamma-asiat ja työttömyysturva muiden muassa kuuluvat sen piiriin.
Kaikissa näissä asioissa kansalaisen oikeus korvaukseen on eläkelaitosten, vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuasteena toimivien erityisten lautakuntien hyväksymis ja hylkäämisvallan alaisena ja joistakin asioista voi vielä valittaa vakuutusoikeuteen ja aina korkeimpiin oikeuteen asti.
Valituksia käsitellään vuosittain viitisenkymmentä tuhatta eli sosiaalipuolen oikeusturva koskettaa suurta ihmisjoukkoa.
Oikeusministeri Johannes Koskinen…
Tämä lautakuntien järjestelmä on hajanainen ja monipolvinen ja samoin sitten vakuutusoikeus on ollut kritiikin kohteena taas siitä, että sillä ei ehkä täysimääräisesti toteudu ne hallintolain käytön periaatteet joita on muualla pystytty kohentamaan elikkä niin tässä tosiasiallisen oikeusturvan toteutumisessa on nähty olevan ongelmia. Molempien näiden ikään kuin selkeämmän systeemin laatimista ja sitten kansalaisten tosiasiallisen oikeusturvan parantamista tässä täytyy hakea.
Järjestelmä on kasvanut rinnan hyvinvointivaltion etuusjärjestelmien kanssa. Kansalaiset ovat moittineet usein, että hylkääviä päätöksiä ei perustella. Asiaan on vaatinut kohennusta myös Eduskunnan apulaisoikeusasiamies ja korkein oikeus antoi viimekesänä pyyhkeitä päätösten perusteluiden puuttumisesta vakuutusoikeudelle.
Mitä ne käytännössä ovat ne puutteet oikeusturvassa?
No siellähän ei ehkä ihan toteudu tää osapuolten tasavertaisuus, että hakija ja nää suuret eläkeyhtiöt tai kansaneläkelaitos ei oikein tasavertaisia tuossa prosessissa kaikin osin ole.” Lähde: 25.01.2000 – Ylen radiouutiset kello 08.00
Eikä tuossa ollut kaikki.
Olisiko myös vakuutustaistelujen alkupäässä paljon korjattavaa? Kuka muistaa tämän pitkäaikaisen vakuutusasiain ylimmän virkamiehen ulostulon vuonna 2011 ja mihin kaikkeen se johtikaan?
VAKUUTUSOIKEUDEN HYLKÄYSTILASTOJEN
2017 LÄHDEMATERIAALIA
Vakuutusoikeuden vakuutuslääkärit löytyvät kunkin vuoden vuosikertomuksista. Ainakin omassa vahinkoasiassaan kannattaa välttää kyseisten lääkäreiden vastaanottoja. Perustelut löytyvät alempana löytyvästä linkistä.
Vakuutusoikeuden vuosikertomus 2017 – Vakuutusoikeus (.pdf)
Vakuutusoikeuden vuosikertomus_2017
Eikä tässä vielä kaikki.
1. Kenen ääni kuuluu parhaiten vakuutusoikeudessa?
Noste 1/2013 Vakuutusoikeuden lääkäreillä kytköksiä vakuutusyhtiöihin
>>> Artikkelista löytyvästä liitteestä lehden artikkeli nivottuna vakuutusalan isoon kuvaan.
2. Mistä löytyvät helpoiten polku todisteille siitä, että samat henkilöt ja organisaatiot ovat käyttämässä, niin sanotusti tuoleja vaihtaen todellista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?
Tapaturma- ja ammattitautilaki sekä muutoksenhaku
>>> Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus läpivalaisun pilotiksi
POLITIIKKAA JA TUTKIVAA JOURNALISMIA 2012
Vuonna 2012 perussuomalaiset olivat vakuutus- ja oikeusasioiden suhteen aktiivisia. Oikeusministeriksi noussut ja nykyinen sinisten työministeri Jari Lindström oli asioiden suhteen erittäin kiinnostunut.
”Vahinkovakuutettujen oikeusturvaseminaari” – Julkaistu 7.6.2012
”Eduskunnan kansalaisinfossa järjestetty vahinkovakuutettujen oikeusturvaseminaari. Seminaari alkaa puheosuudella, sitä seuraa paneelikeskustelu. Paneelissa keskustelemassa Nina Koskela, Kalevi Hautakangas, Jyri Jokinen, neurologi Olli Tenovuo, ylituomari Juha Pystynen sekä oikeustieteen lisensiaatti Vesa Laukkanen.
Järjestäjinä toimivat perussuomalaisten eduskuntaryhmä, kansanedustaja Jari Lindström sekä eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Anssi Joutsenlahti.”
Seminaarista löytyy muun muassa oheinen YouTube – video, joka pituudeltaan 2,5 tuntia:
https://www.youtube.com/watch?v=dYfvUy8HbJM
>>> Linkki testattu 18.9.2018
>>> Mikäli linkki ei toimi, niin tee haku internetissä videon nimellä
Seminaari ei jotain syystä ylittänyt suomalaista uutiskynnystä, joten tässä lyhyt poiminta perussuomalaiset puolueen virallisesta uutisvirrasta:
”Vakuutusyhtiöiden ja Vakuutusoikeuden prosessit on avattava ja puolueettoman tahon on selvitettävä pikaisesti järjestelmän puutteet. Nyt järjestelmä on alistanut ja jakanut vääriä tuomioita vuosien ajan tuhansille ihmisille, samalla tehden heidän ja perheidensä elämän lähes mahdottomaksi. Taloudellisen vahingon lisäksi potilaille on aiheutettu suunnattomia fyysisiä ja henkisiä kärsimyksiä. Voidaan myös kysyä: kuka korvaa väärien päätösten aiheuttamat taloudelliset vahingot potilaille?
Väärinkäytöksille on tehtävä loppu, vahingoittunut ihminen ei voi olla vakuutusyhtiön pelinappula.
Vakuutusyhtiöiden voiton tavoittelu ei voi mennä ihmisen kuntoutuksen ja oikeudenmukaisen kohtelun edelle. Vakuutusyhtiöt siirtävät tällä hylky järjestelmällään vastuun yksittäisen ihmisen, perheen, yhteiskunnan ja KELA:n piikkiin.”
Lähde: Perussuomalaiset nettisivusto 7.8.2012 ”Vakuutusoikeuden päätöksenteko otettava erityistutkintaan”
Nykyinen sinisten työministeri Jari Lindström; toivottavasti saa jo kertoa, mikseivät nämä asiat nousseet perussuomalaistenkaan ajamina hallitusohjelmaan 2015? Entä missä vaiheessa vakuutusoikeuden erityistutkinnassa vuonna 2018 mennään?
Syksyn 2012 alussa kaupallinen MTV-kanava julkisti uutisen ja videoreportaasin koskien vakuutusoikeutta. Toivottavasti aiheesta kuullaan vielä lisää. Paljon lisää.
HUOM! Toivottavasti edes Yle saa ja uskaltaa käsitellä aihetta kattavammin.
Mielenkiintoisessa Tuula Malin-nimisen toimittajan tekemässä jutussa käsiteltiin myös vakuutusalan voittoprosentteja, jotka ovat lainauksessa vahvistettuina:
”Palkansaajien työtapaturmia korvattiin viime vuonna yhteensä 131 371 ja yrittäjien työtapaturmia 6893. Luvuissa ovat mukana sekä työpaikalla että työmatkalla sattuneet tapaturmat.
Ensimmäiseen valitusasteeseen eli tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan saapui vuonna 2011 yhteensä 5219 hakemusta. Niistä noin 89% johti hylkyyn tai tutkimatta jättämiseen.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan valituksia saapui vuonna 2011 yhteensä 6235. Valituksista hylättiin 88,6%.
Toiseen valitusasteeseen eli vakuutusoikeuteen saapui viime vuonna yhteensä 2801 valitusta (1079 tapaturma-asiavalitusta ja 1722 työeläkevalitusta). Noin 90% valituksista hylättiin.
Viimeiseen valitusasteeseen eli korkeimpaan oikeuteen saapui viime vuonna 164 valituslupahakemusta. Valituslupa myönnettiin kahdeksalle. Tänä vuonna valituslupia oli syyskuun alkuun mennessä myönnetty jo 12. Kaikkien valitusluvan saaneiden ratkaisut ovat muuttuneet valittajien eduksi.”
Lähde: MTV uutiset ”5.9. Vakuutusoikeuden ylilääkäriys ei houkuttele”
Uutiseen upotettu videoreportaasi 45 minuuttia ohjelmassa oli nimetty ”Onko vakuutuslääkäri hylkypäätösten kumileimasin?”, jossa mukana olivat seuraavat; asioita omalta osaltaan tuntevat, henkilöt.
Osa heistä on mukana perussuomalaisten 6.6.2012 seminaarin videolla.
Toivottavasti he tapaavat jonain päivänä myös kasvokkain ja samassa suorassa tv-lähetyksessä. Ilman aika- ja aiherajoitteita.
HUOM! Osa heistä on mukana perussuomalaisten 6.6.2012 seminaarin videolla.
Joten on erittäin mielenkiintoista seurata, uskaltaako mikään eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettava puolue tai valitsijayhdistys nostaa tämän oikeusvaltio – teemaan ja oikeusvaltioperiaatteiden toteutumiseen tosielämässä kuuluvan asiakokonaisuuden kärkihankkeekseen? Äänestäjäpotentiaalia tällä asiakokonaisuudella on arvioitu olevan 600 000 – 1 miljoonan henkilön verran!
LISÄTIETOA ISOSTA KUVASTA
Mikäli iso kuva oikeusvaltiosta ja oikeusvaltioperiaatteista tosielämässä kiinnostaa Sinua, niin nämä kolme hanketta Sinunkin kannattaa ottaa avoimen internetin avulla tarkempaan tarkasteluun ja seurantaan:
1.
Vakuutusoikeuden suulliset käsittelyt ja asiantuntijalääkäreiden käyttö
Tolvanen, Matti; Malin, Kimmo (2017-09-29)
>>> Aiempi hanke Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa Sakslin 2003
2.
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta STM043:00/2018
>>> Aiemmat hankkeet 5.6.2014-31.5.2015 ja 1.1.2013-31.12.2013
3.
Helsingissä 29.11.2017 vakuutusalan järjestämässä lobbaustilaisuudessa kahden kansanedustajan tekemille ja vakuutuslääkäreitä koskeville lakialoitteille pantiin stoppi.
>>> Vakuutuslääkärijärjestelmää koskeva seminaari.
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –
Suomi 2017 verkosto 