Tuleeko Antti Rinteestä kolmas sdp:n puheenjohtaja, joka vakaasti vaikenee työssään pysyvästi vammautuneiden ja/tai sairastuneiden tilanteista? Kokoomusta edustavan pääministeri Stubbin tapaan; hänkin puhuu mielellään konsensuksen tärkeydestä. Tiukkana ay-johtajana ja kovan luokan miehenä myöskään Antti Rinne ei uskalla sanoa sanaa korporatismi, joka on Suomen todellinen hallintamuoto.
Tämä artikkeli on tarkoituksella pitkä ja polveileva. Ja se on kirjoitettu avoimesti eduskuntavaaleja 2015 silmällä pitäen. Tilannekuvaa lakisääteisestä vakuutusturvasta maalaillen; yli puolue- ja aaterajojen koukaten sekä epäkohtien ytimiin rykäisten.
SISÄLLYSLUETTELO
Mikseivät 10 – 20 miljardin euron vuosisäästöt kiinnosta ketään?
Tapaus Aki Parviainen
Perustuslain(kin) vastainen lakipaketti päivänvaloon?
Finanssifasismi Suomessa
Tapaus Esa Keskinen
Taloudellinen motiivi – tapausten hintavertailua
Oma ammattijärjestö voi aina halutessaan auttaa
Antti Rinne – Urheilumies kulisseissa
Lakisääteinen vakuutusjärjestelmä ja korporatismi
Artikkelin päivitys 6.3.2016
– Klikkaamalla artikkelin kuvia ja kuvakoosteita hiirelläsi, saat ne ruudullesi isompana –
Tämä idean avulla oikeusvaltioperusta vankistuu.
Keihäänheiton maailmanmestari Aki Parviaisen tapaus osoittaa, että yksittäinen ammattijärjestö voi ajaa menestyksekkäästi, työssään vammautuneen jäsenensä asiaa. Auttaen myös ihan tavallisen jäsenensä vakuutustaistelussa, jossa taustalla on työtapaturman ja/tai ammattitaudin aiheuttama pysyvä työkyvyn menetys, jonka taas vakuutusyhtiö pyrkii kaikilta osin kiistämään.
Tästä on kysymys – Tapaus Aki Parviainen pähkinänkuoressa – Savon Sanomat 27.4.2013
Nyt eletään vuotta 2015. Tässä Aki Parviaisen tapauksen hoitamisessa on mielestäni elementtejä, jotka on jo toivottavasti monistettu kaikkien ammattijärjestöjen jäsenten hyväksi. Kuten huippu asianajajan ja erikoislääkärin apu työtapaturmaa ja/tai ammattitautia koskevassa vakuutuskiistassa. Alusta alkaen ja tapauksen loppuun asti tukien.
Ensin lyhyesti kielteisten korvauspäätösten vaikuttavuudesta kansantalouteemme. Miten iso osuus kestävyysvajeesta syntyy lakisääteisen vakuutusturvan kautta?
MIKSEIVÄT 10 – 20 MILJARDIN EURON VUOSISÄÄSTÖT KIINNOSTA KETÄÄN?
Tällä hetkellä valtiovarainministeri Antti Rinne ja hänen valtiosihteerinsä; Esa Suominen istuvat 1-2 miljardin euron jättisäästökohteen päällä!
Hitaan syöksykierteen – mallin eliminoimalla; henkitoreissaan olevat Kela-, kunta- ja valtiotalous saavat näin toimien sekä nopeasti huikean piristysruiskeen!
Nythän on käynyt niin, että yhteiskunnan kukkaroa ovat imuroineet jo vuosikymmenten ajan vakuutusalan miljardien eurojen liikevaihtoa pyörittävät korporaatiot! Käytäntöön pantava idea nopeiden jättisäästöjen saavuttamiseksi on yksinkertainen.
Vakuutusyhtiöt ja eläkeyhtiöt laitetaan maksamaan heille kuuluvat korvaukset, kuten ne vakuutusehtojen ja – sopimusten mukaan tuleekin maksaa. Nopeutettuna myös pysyvän työkyvyttömyyteen johtaneissa vahinkotapauksissa. Ilman vuosikausien kyykytysrulettia.
Nimittäin, jos tähän Kuntaliiton varatoimitusjohtajana, vuonna 2006 toimineen Timo Kietäväisen ulostuloon on luottamista, niin kyllähän vakuutusala on käynyt isosti kuntataloudenkin kukkarolla!
Miltä kuulostaisivat valtiovarainministerin kabinetissa, seuraavaa koko luokkaa koskevat säästöt?
Esimerkiksi 10 miljardin euron säästöt 10 vuodessa! Kelan, sosiaalitoimen ja ay-liikkeen hallinnoimien työttömyyskassojen tiukoilla oleviin budjetteihin. Luulisi kiinnostavan kaikkia politiikassa toimivia tahoja? Yli puolue- ja aaterajojen. 20 vuoden aikajakson 20 miljardin euron säästöistä vihjaisemattakaan. Vain härskit vakuutusyhtiöt pois yhteiskunnan kukkaroilta hätistämällä.
TAPAUS AKI PARVIAINEN
Sitten edetään Parviaisen vahinkotapauksen alkulähteelle. Uutisoijana oli Iltasanomat nettisivullaan; 26.4.2007. Tapausta loppuun asti seurannut toimittaja on Pekka Holopainen.
Jokainen vakuutettu on oman asiansa paras asiantuntija.
Kyse hänen(kin) tapauksessaan oli syy-yhteyden todistamisesta tapaturmaan, joka aiheutti pysyvän työkyvyttömyyden oman ammatin harjoittamiseen. Tässä tapauksessa ammattina oli keihäänheittäjä. Erittäin menestynyt sellainen.
Ensin lyhyt taustoitus tilannekuvaan, koskien lakisääteistä tapaturmavakuutusta.
PERUSTUSLAIN(KIN) VASTAINEN LAKIPAKETTI PÄIVÄNVALOON?
Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaassa, 23.3.2015; yksi Suomen TOP3-rikkaimmista korporatismi – termin välttelijöistä, Björn Wahlroos yllätti!
Wahlroos: ”Kolmikanta muistuttaa fasistista järjestelmää”
Tämä taisi olla Wahlroosin tähän astista tökkäisyistä sdp:n ja niiden hallinnassa olevien ammattijärjestöjen suuntaan kovin. Ainakin verbaalisessa mielessä.
Niin kuin tätä lakisääteisten vakuutus- ja sosiaaliturvan aluetta seuranneet hyvin tietävät, niin oikeassahan Wahlroos osittain on. Tosin vakuutusasioissa tuo kolmikanta on pitkään ollut nelikanta. Tosin Wahlrooskaan ei uskalla käyttää termiä korporatismi, joka on tällä hetkellä Suomen todellinen hallintamuoto. Onhan hänen luomansa verkosto sen yksi isoista. Sampo – If – Mandatum – Nordea – Varma.
Nelikannassa kaikessa hiljaisuudessa valmisteltu ja vuosina 2003 – 2007 voimaan saatettu; kahden lääkärin loukku – lakipaketti on kaikkien ammattijärjestöjen jäsenten etujen vastainen. Vieläkään ei ole saatu selville, että miksi ihmeessä tällainen lakipaketti hyväksyttiin SAK-STTK-AKAVA akselin toimesta? Kyse kun oli vakuutusalan, entisestään ylivertaisen aseman vahvistamisesta, vieläkin ylivertaisemmaksi.
Ihmetellä täytyykin, että miksi myös Antti Rinteen edeltäjät sdp:n puheenjohtajina:
Eero Heinäluoma, eduskuntavaalit 2007
Jutta Urpilainen, eduskuntavaalit 2011
vaikenivat ja vaikenevat tuosta linkin takaa löytyvästä asiasta edelleen vakaasti?
FINANSSIFASISMI SUOMESSA
Kansallinen korporatismihan on osa rakenteellista korruptiota. Yli puolue-, media- , yhdistys- ja aaterajojen ulottuvana. Ja niin kuin Wahlrooskin ekosysteemeineen tietää. Korporatismista on lipsahdettu jo aikaa sitten fasismin puolella. Tosin tämä finanssifasismimme muoto on sisäsiististi toimiva.
Oppikirjojen mukaan, kun samat henkilöt ja organisaatiot käyttävät, paikkoja vaihdellen ja asioita junaillen; lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa ollaan jo fasismissa. Vielä, kun kuviossa ovat mukana samanhenkisyyttä huokuvat laillisuusvalvojat (kuten Finanssivalvonta, oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies ja eduskunnan ihmisoikeuskeskus) niin ollaankin Suomessa ja finanssialan fasismissa.
Erilaisten etujärjestöjen valta, on mittaamattoman suuri kaikilla lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan alueilla. Vilkas seminaaritoiminta salassa pidettävine matkaohjelmineen on yksi pimeänä pysynyt vaikuttamisen alue. Samoin kovassa nousussa olevien viestintä- eli lobbaustoimistojen armeija, jonka esiin nostamisesta nuo kyseiset toimistot itse eivät ole olleet mielissään.
Vittumaisen miehen maineessa oleva Markku Hirvonen on kiteyttänyt koko kuvaa ja ministeriötason kuvioita oivasti:
– …torjuvia hankkeita ja aloitteita voidaan virkamieskoneistossa estää. Kyse on siitä, mitä tahoja virkamiehet herkimmin kuuntelevat.
Ministeriöiden virkamiehet tuntevat varsin hyvin erilaisten etujärjestöjen väkeä. He ovat entisiä työtovereita ja käyvät samoissa tilaisuuksissa ja seminaareissa.
Ei siinä tarvitse olla mitään suoraa lahjomista. Siinä vain ymmärretään”, Hirvonen kuvailee. Lähde: Voima 5/2014 s. 20 – 22 – Verolaput, olkaa hyvä
Suullisen perimätiedon mukaan esimerkiksi Wahlroosin ekosysteeminsä kanssa, vuosikymmenten ajan pyörittämä lounasrinki; on ollut yksi voimakkaimmista valtakunnallisen ”ymmärryksen” lisääjistä. Taas kerran puolue- ja aaterajat kokonaan ylittäen. Vaikka julkisuudessa sitten näyteltäisiinkin, niin eri mieltä olevia että!
Voisiko gallup-johtaja keskusta olla tähän artikkelin sektoriin ratkaisu? Eihän keskustakaan ole puolueena sieltä puhtoisimmasta päästä. Joten tästä linkistä vuosien 2007-2011 tilanteisiin puoluepolitiikan ja lakisääteisten vakuutusjärjestelmien piirissä.
Sitten tapaus Aki Parviaisen kohtalonkaveriin.
TAPAUS ESA KESKINEN
Aiempi maailmanmestaritason vakuutuskiista on jääkiekon maailmamestari Esa Keskisen tapaus. Aiheesta on julkaistu katsaus (18.12.2006) Oikeusturvan ajankuva – blogissa.
Jääkiekon maailmanmestarikin ruokapankin asiakkaaksi – Eduskuntavaalit 2007
Hänenkin tapauksessaan vastapuolena olivat Pohjola vakuutusten edustajat ja asiantuntijaverkostot. Tähtäimenä tapaus Esa Keskisen käsittelylle blogissa oli lapsenomainen usko siihen, että jos tiedossa olevat epäkohdat saadaan mukaan eduskuntavaalien 2007 keskusteluihin. Ja simsalabim! Kaikki tiedossa olevat epäkohdat tulevat päättäjien avulla ratkaistuiksi.
Niin kuin nyt vuonna 2015 jo tiedetään. Tuon artikkelin tavoitteessa epäonnistuttiin täydellisesti. Joten tämä kohta paljastettava malli Antti Rinne voisi olla toimiva ratkaisu. Ainakin kaikille ammattijärjestöön kuuluville. Niin ammattiurheilijoille kuin meille tavan tallaajille. Joilla ei ole isoa julkisuusarvoa eikä korkean tason johtajasuhteita.
Ensin vakuutuskiistojen taloudellisiin mittasuhteisiin.
TALOUDELLINEN MOTIIVI – TAPAUSTEN HINTAVERTAILUA
Tapaus Esa Keskinen, korvaussumma noin 300 000 euroa.
Tapaus Aki Parviainen, korvaussumma noin 400 000 euroa.
– molemmissa korvausvastuu rajoittuu sopimuksen mukaisesti kymmeneen vuoteen.
Vertailuun on hyvä ottaa työelämässä pitkään ollut henkilö. Esimerkiksi Sari Sairaanhoitaja, joka vammautuu tai sairastuu työssään pysyvästi ja joutuu jättämään työt 43 vuoden iässä. Kuukausipalkka hänellä on ollut 3 500 euroa/kuukaudessa. Vuosiansiona on ollut siten 42 000 euroa vuodessa. Eläkeikä 63 vuotta. Täysi tapaturmaeläke 85 prosenttia vahvistetusta vuosiansiosta eli 35 700 euroa vuodessa.
20 vuoden korvausvastuu pysyvästi työkyvyttömyyden menetyksestä:
20 x 35 700 euroa = 714 000 euroa
Mikäli työkyvyn pysyvä menetys tapahtuu nuorempana tai palkka on isompi, niin korvaussumma saattaa kasvaa huomattavasti.
Joten, siis vakuutuslääkärillä, vakuutuslakimiehellä ja vakuutusyhtiöllä ei ole taloudellista motiivia kiistää korvausvelvoitettaan? Etenkään täyttä tapaturma- ja työkvyttömyyseläkettä koskien. Vai mitä?
Helposti toteutettavissa olevan Saattaen vaihdettava – toimintamallin sijaan, maan tavan mukaisesti, vakuutettua lähdetään yleensä systemaattisesti pudottamaan yhteiskunnan maksamien järjestelmien piiriin.
Kun ensimmäiset hylkäävät päätökset kolahtavat postiluukusta, niin vakuutetun mielen valtaa ensimmäisenä toivottomuuden tunne. Ei voi olla totta! Tässä on nyt kyllä tapahtunut jokin väärinkäsitys! Kunnes tosielämän tilanteet alkavat pieninä palasina selviämään.
Ilman tosiasiallisia perusteluita olevien hylkäävien päätösten kieli on maallikolle vierasta. Joten, jos et jaksa valittaa määräajassa, joka on 30 + 7 päivää (varattu postin kulkuun), niin huonoon suuntaahan siinä oma vahinkotapaus lähtee menemään. Koska, jos et valita, niin olet hyväksynyt vakuutusyhtiösi linjan.
Aivan kuten Aki Parviaisellekin uutistietojen mukaan tapahtui. Kunnes löytyi isosti apua. Ja hyvin ison todistustaakan ja näyttövaateen sisältävä vakuutuskiista lähti kulkemaan hänen kannaltaan oikeaan suuntaan.
OMA AMMATTIJÄRJESTÖ VOI AINA HALUTESSAAN AUTTAA
Kohdalle tarvitaan vakuutuskiistoissa aina sopiva auttaja. Aki Parviaisen tapauksessa hän oli iso ay – johtaja Antti Rinne. Auttaja voi olla myös kansanedustaja. Kunhan henkilö on sellainen, kuka ottaa asian omakseen. Kaivaen käyttöön sopivat asianhoitajat. Jotka muodostuvat kovan luokan asianajajasta ja vamma-/sairaustyypin tuntevasta arvostetusta erikoislääkäristä. Molemmat asianhoitajat pitää olla tietysti tarkastettuja, että he toimivat ilman vakuutusyhtiöiden kytkentöjä.
Tässä ensin Aki Parviaisen tapauksesta tapahtumakooste.
Klikkaamalla kuvakoostetta hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana.
Sitten edeten siihen, miten ay-johtaja ja ammattijärjestö voivat, niin halutessaan auttaa ja ajaa voitokkaasti työssään pysyvästi vammautuneen jäsenensä vakuutuskiistaa. Käsittääkseni tämän tapainen apu on ollut ammattijärjestöjen jäsenille erittäin harvinaista. Mutta kyseessä on ilmeisen tehokas tapa turvata perustuslain takaamien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutuminen myös vähemmän nimekkäille ammattijärjestöjen jäsenille. Malli Antti Rinne kaikkien jäsenten saataville?
Isot rispektit Iltasanomien toimittajalle, joka seurasi tapausta yli 7 vuoden ajan!
Tässä suora lainaus Iltasanomista 16.5.2014, miten voittoon päättynyt ay-liikkeen taustatuki rakentui. Ja eikun monistukseen! Vai onko kyseessä vain premium-luokan jäsenten palvelu?
Lainaus alkaa.
ANTTI RINNE – URHEILUMIES KULISSEISSA
Koko idea olisi pahimmillaan jäänyt pöytälaatikkoon
Kuvateksti:
Antti Rinne on istunut neuvottelupöydässä myös urheiluväen kanssa.
Kireät tulopoliittiset neuvottelut ovat kova kestävyyslaji. Siitä huolimatta Sdp:n uusi puheenjohtaja, ay-pomo Antti Rinne ei tehnyt aaltoja, kun viime sunnuntaina osui samaan tv-studioon kuin Lätsä – Pekka Päivärinta, joka saapui Arto Nybergin vieraaksi muistelemaan yli 40 vuoden takaista maastojuoksun MM – kultaansa.
Rinne, 51, oli fanitusmielessä herkkyysiässä Päivärinnan suuruudenaikoina, mutta 1970-luvun yleisurheilulegendan kohtaaminen ei näyttänyt tekevän häneen minkäänlaista vaikutusta.
Millainen urheilumies on siis Antti Rinne? Hänet tiedetään Porin Ässien kannattajaksi, mutta patasydänkin sykkii ay-jyrän rinnassa tuontitavarana. Porilaisten maalinsuuta tukkii tuoreen puheenjohtajan veljenpoika Rasmus Rinne.
Ensi talven eduskuntavaalien jälkeen Sdp:stä ennustetaan monissa asiantuntija-arvioissa oppositio- ja perussuomalaisista hallituspuoluetta. Se saattaa merkitä istuntosalissa neljän vuoden länsirannikon verbaaliderbyä sillä Timo Soinihan fanittaa täysillä Rauman Lukkoa.
Ajopuut
Myös vuonna 2005 Rinne istui samaan pöytään kovan tason yleisurheiluväen kanssa. Tällä saralla aiemmin ajopuina heittelehtineet yksilöurheilijat virittelivät ammatillisista edunvalvontaansa.
Erityisalojen toimihenkilöliittoa ERTO:a johtanut Rinne sai vieraikseen keihäskaksikko Juha Laukkanen – Aki Parviaisen, purjehduksen olympiavoittaja Jyrki Järven ja urheilumanageri Harri Halmeen. Kvartetti halusi tietää, kannattaisiko yksilöurheilijoille perustaa oma yhdistys, millä lailla ja olisiko apua tarjolla.
Rinne kuunteli silmät pyöreinä, millaisella vakuutus- ja sosiaaliturvan tai sopimusjuridiikan hetteiköllä suomalaiset yksilöurheilijat tarpoivat, puristimensa leukoina ainakin seurat, lajiliitot ja Olympiakomitea.
Yhteistyösopimus
Rinne kehotti perustamaan yhdistyksen ja tarjosi tälle yhteistyösopimusta ERTO:n kanssa. Jäsenet saisivat maksutta käyttää ammattiliiton palveluja siinä kuin täysjäsenet. Tänä päivänä Urheilijayhdistys ry on jo 350 yksilöurheilijan edunvalvoja.
Sitä ikiaikaista faktaa Rinteen suopeus ei toki ole mullistanut, että suomalaisen yksilöurheilun suurimmat sponsorit vielä kansallisellakin huipputasollakin ovat määrittelemättömässä järjestyksessä Kela ja vanhemmat.
– Minulla ei ole demarienkaan jäsenkirjaa. Mutta Ilman Antti Rinteen asennetta koko idea olisi pahimmillaan jäänyt pöytälaatikkoon tai jäänyt olemattomaksi näpertelyksi. Rinne teki suomalaiselle urheilulle suuren palveluksen, sanoo manageri Halme, jonka talliurheilijat kuuluivat yhdistyksen perustajiin ja ovat sittemminkin miehittäneet ja naisittaneet ahkerasti ry:n luottamusasemia.
Rinne ymmärsi, että nuorten, tunnettujen urheilijoiden ulkojäsenyys ammattijärjestöissä toisi hyvää pr:ää. Ay-toiminta ei vedä nuoria tänä päivänä puoleensa ihan samalla lailla kuin Cheekin stadionkonsertti.
Rinteestä tuli 2005 Toimihenkilöunionin ja 2011 Pron puheenjohtaja. Urheiluyhdistys kulki koko ajan mukana yhä ohenevan napanuoran päässä; enää yhteistyösopimusta ei ole.
– Varsinkin vakuutusongelmissa erittäin monet ovat tarvinneet Rinteen alaisten juristien apua ja saaneet sitä, Halme sanoo.
Yhdestä suomalaisen yleisurheilun legendasta Rinne sai elinikäisen fanin. Sevillan maailmanmestari ja SE-mies Aki Parviainen lopetti uransa loukkaantumisten takia 2006. Hän katsoi täyttäneensä ehdot, joilla saisi korvausta hankkimastaan tapaturmavakuutuksesta.
Kahdessa instanssissa juttunsa hävinnyt Parviainen voitti runsas vuosi sitten korkeimmassa oikeudessa ja sai mittavan korvauksen vakuutusyhtiöltä.
– Aki ei olisi jaksanut seitsemää vuotta, mutta Rinne junaili pätevän juristin, joka auttoi lähdöstä maaliin, Halme muistuttaa.
Lainauksen lähde:
Iltasanomat 16.5.2014 – Toimittaja Pekka Holopainen
Lainaus loppuu.
* * * *
Tämän tason palvelu maistuisi varmasti kaikille ammattijärjestöjen jäsenille?
Varsinkin kaikille heille, jotka maksettuaan jäsenmaksunsa kuuliaisesti 15-30 vuoden ajan. Työssään pysyvästi vammauduttuaan ja/tai sairastuttuaan, joutuivat huomamaan, ettei oikeusapua ollutkaan saatavilla. Vaikka se olisi ollut ainut kerta, kun lakiasiain apua olisi kipeästi vakuutuskiistassa tarvittu.
Tiesithän jo tämän? Kotivakuutukseen kuuluva oikeusturvavakuutus ei korvaa työtapaturmasta tai ammattitautiasioista käytäviä oikeuskiistoja. Ei edes, vaikka vakuutus tuli otettua oman ammattijärjestön kautta. Olihan se tuolloin yksi suurimmista vapaaehtoisten vakuutusten jälleenmyyjistä Suomessa!
Huomioitavaa, että tätä kirjoitettaessa ja käsillä olevista lehtitiedoista ei selviä.
Mitkä olivat hävinneen osapuolen eli OP- Pohjolan maksettavaksi tulleet asianajo- ja lääkärintodistuspalkkiot? Ja kuka olisi joutunut maksamaan ne, jos Pohjola olisi voittanut kiistan korkeimmassa oikeudessa?
Entä paljonko maksoi ammattijärjestön asianajoapu kirjallisesti ja suljetusti toimivassa sanahirviössä; vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä?
Vuosien 2006-2008 aikana ostetuista muutamista oikeuden päätöksistä, laskettu rahallinen riski häviöstä oli käräjä- ja hovioikeusakselilta 30 – 50 000 euroa.
* * * *
LAKISÄÄTEINEN VAKUUTUSJÄRJESTELMÄ JA KORPORATISMI
Istutko tukevasti? Haluatko tietää, miten nelikanta tosielämässä toimii?
Tästä linkistä tapaturma- ja ammattitautilaki ”uudistuksen” tapahtumiin.
Tästä linkistä vakuutusoikeuslain ”uudistuksen” taustoihin.
Sitten avoimen ihmetteleviä kysymyksiä.
Montako uutista, koskien kyseisiä ”lakiuudistuksia”, tiedotusvälineistämme löydät?
Ketkä kansanedustajat esittivät niihin tarvittavia korjauksia? Millaisia?
Mitkä kansalais- ja potilasjärjestöt puolustivat vakuutettujen/potilaiden oikeuksia?
Mitkä ammattiliitojen keskusjärjestöistä (SAK-STTK-AKAVA) on jäsentensä asialla?
Miksi Björn Wahlrooskin pelkää korporatismin tunnustamista?
ARTIKKELIN PÄIVITYS 6.3.2016
Käynnissä olevien yhteiskuntasopimusneuvottelujen aikana ay-liikettä on syyllistetty ja moukaroitu monesta asiasta. Vuoden 2015 keväästä alkaen. Vaan joko eri leireissä ollaan valmiita avaamaan iso kuva Suomen todellisesta hallintamuodosta? Myös EK:n ympärille muodostuneen ekosysteemin osalta?
”Avain juttu on tietysti, se että ollaanko nyt keskustan johdolla; valmiita avamaan koko kuva Suomen korporatismista? Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK), Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA), Keskuskauppakamarin ja Finanssialan keskusliiton (FKL) muodostaman ekosysteemin vallankäytön sekä vuosikymmeniä jatkuneen jarruttelun osalta?
Kovin kysymys ja tavoitetila tulee tässä; halutaanko vakuutusyhtiöt pois yhteiskunnan kukkaroilta?
Seuraavat kolme kokonaisuutta onkin hyvä saada kattavaan läpivalaisuun:
– ytimessä lakisääteisten vakuutusten; miljardien eurojen liiketoiminta-alue.
– suurinta valtaa näissä käyttävät etujärjestöt (sisältäen työmarkkinajärjestöt).
– muodostavat esimerkiksi työelämässä vakuutetuille helvetillisen Bermudan kolmion.
vakuutuslääkärijärjestelmä
(toimii kirjallisesti ja suljetusti)
vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä
(toimii kirjallisesti ja suljetusti)
tapaturma- ja ammattitautilaki
(kokonaisuudistusta ei tehtykään vuosina 2007-2015)
Etujärjestöjä (sis. ay-liikkeen) tarvitaan jatkossakin. Vaan missä roolissa? Ja millä kaikilla vallan kolmijako-opin mukaisilla alueilla? Miten laillisuusvalvonta on järjestetty? Voiko pohjoismaisessa oikeusvaltiossa lakeja säätänyt osapuoli olla käyttämässä myös toimeenpano- ja tuomiovaltaa? Entä ohjaamassa laillisuusvalvonnan toimintaa?
Sdp isoimpana oppositiopuolueena ja kokoomus, keskusta sekä rkp korporatismikoneiston ydinpuolueina; ovat nyt ratkaisijan rooleissa. Halutaanko vakuutusyhtiöt oikeasti pois yhteiskunnan kukkaroilta. Kuten Kelan, kuntien ja kaupunkien sosiaalitoimien?”
Lue lisää ison kuvan katsauksesta osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2015/09/23/korporatismi-kaatumassa/
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –
Suomi 2017 verkosto 