Vuoden 2023 eduskuntavaalien ennakkoäänestys käynnistyy keskiviikkona 22.3.2023. Erilaisilla kokoonpanoilla käytäviä vaalitentteja on tarjolla äänestäjille yllin kyllin. Vaaliteltoilta löytyvät paikkakuntakohtaiset ehdokkaat ja heidän puolueidensa tarjoilut. Kannattaa käydä juttelemassa ja harrastamassa myös ulkoruokintaa, jos vaalimenuissa löytyy itselleen sopivaa syötävää.
Yleltä 16.3.2023 tullut pienpuoluetentti osoitti, että äänestäjille on tarjolla hyvinkin erilaisia vaihtoehtoja, isojen niin kutsuttujen senioripuolueiden rinnalla.
Suorina lähetettäviin puheenjohtajatentteihin pääsevät vain isojen senioripuolueiden eli eduskuntapuolueiden puheenjohtajat. Eikä tuossa mitään.
Surullista on kuitenkin se, ettei näidenkään eduskuntavaalien yhteydessä puhuta Suomen ja suomalaisten todellisesta hallintamuodosta. Korporatismista, jota kutsutaan myös korporativismiksi.
Kansallinen korporatismimme on vuosien saatossa jalostunut, niin valtavaksi ja erittäin vaikutusvaltaiseksi korporatismikoneistoksi, etteivät edes perussuomalaiset uskalla sitä enää uhmata. Ja kuitenkin perussuomalaisten vielä 2010-luvulla vaatimat ja hyvin yksilöimät korjaukset vakuutuslääkäri- sekä vakuutusoikeusjärjestelmiin, olivat juuri kansallisen korporatismikoneiston hallinnassa. Isojen senioripuolueiden eli eduskuntapuolueiden kansanedustajat osaavat taas pelata poliittista peliä, joka takaa niiden vallankahvassa pysymisen. Myös niiden oppositiovuorossa ollessaan.
Uudet sukupolvet joutuvat tietämättään kansallisen korporatismikoneiston rouhittavaksi. Kafkamaisesti pompotetut – artikkelissa heistä lisää. Uutistietojen mukaan, heidänkään kohdalla ei voi puhua ”valitettavista yksittäistapauksista”. Toivottavasti nuoremmat sukupolvet osaavat koota rivinsä yli diagnoosi- ja yhdistysrajojen.
Tältä näytti kansallinen korporatismikoneistomme 2010-luvun alkupuolella.
Eduskuntavaaleissa tullaan käyttämään viidakkoradion tietojen mukaan ennätysmäärä vaalirahaa. Kuinka avointa tuo rahankäyttö tulee äänestäjille päin olemaan, sen näyttää aika ja aktiiviset tiedotusvälineet. Jälkeen päin. Jos sittenkään.
Siksi olisi tärkeää, että äänestäjä tietäisi ennen äänestämistään edes sen, minkälaiseen kansallisen korporatismikoneiston osaan, hänen ehdokkaansa edustama puolue kuuluu ja minkälaiselle ekosysteemille äänestäjä äänellään antaa yhteiskunnallisen siunauksensa?
Tuosta aiheesta ison kuvan osalta Lobbausrekisteri – artikkelissamme.
Harmin paikka huomata, ettei näissäkään vaaleissa saatu; tiedotusvälineiden toimesta, aikaiseksi sellaista vaalikonetta, josta äänestäjälle selviäisi nappia painamalla puolueen ja ehdokkaan kytkentäkaaviot. Vai olisiko tässä selkeä toimialue vaali- ja puoluerahoitusta tarkastavalle valtiontalouden tarkastuvirastolle (VTV)? Toki tarvittavin lisäresurssein.
Joten toivottavasti uuden hallituksen hallitusohjelma rakennetaan avoimesti ja läpinäkyvästi. Muuten tässä uhkaa käydä taas niin, että useat äänestäjät saavat sitä, mitä he eivät koskaan äänellään tilanneet.
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –
Suomi 2017 verkosto 