Aiheesta aiemmin Vakuutuslääkäreiden valta ja puolueettomuus – artikkelissamme. Vakuutuslääkäreitä koskevaa lainsäädäntöä ja vakuutuslääkärijärjestelmää on ”kehitetty” virallisissa työryhmissä ja neuvottelukunnissa jo yli kymmenen vuoden ajan. Vakuutettujen/potilaiden oikeudellisen aseman parantamisen kannalta katsottuna, ”kehittäminen” on johtanut erittäin minimaalisiin lopputuloksiin.
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon/kok. vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä parantavan työryhmän (STM091:00/2012) perustaminen oli historiallinen. Sillä tuosta lähtien on tunnustettu edes se, että on olemassa erittäin merkittävää julkista valtaa käyttävä vakuutuslääkärijärjestelmä. Valtaosin yksityisesti omistetuissa vakuutus – ja eläkeyhtiöissä. Vaikkei vakuutuslääkärijärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä ole ollut olemassakaan! Ja kaiken julkisen vallankäytönhän tulee perustua lakiin.
Se mikä julkisuudessa on jäänyt pienelle huomiolle on se, että esimerkiksi ministeri Risikon ministeriuran aikaiset valtiosihteerit, kuten Pia Pohja, Vesa Rantahalvari ja Ilkka Oksala ovat ministerin päällystakkeina pystyneet estämään omien päätoimiensa palkanmaksajien aseman heikennykset lainsäädäntöteitse. Poliittisen järjestelmämme mahdollistamaa lobbausta härskimmillään. Se tunnetaan äänestäjien kannalta, joka eduskuntavaaleissa toistuvana ”Saat, mitä et tilaa” – ilmiönä.
SISÄLLYSLUETTELO
Kokoomuksen ykkösasiantuntija vakuutuslääkäreistä
Myös vakuutuslakimiesjärjestelmä tutuksi
Taloudellinen motiivi lakisääteisissä vakuutuksissa
Perustuslain vastainen vakuutusoikeusjärjestelmä
Vakuutuslääkäreiden lainsäädännön lähihistoriasta
Rehellinen tunnustus oikeusmurhista
Korjausehdotukset jäivät taas leikkauspöydille
Suomi oikeusvaltioksi vuoteen 2030 mennessä?
KOKOOMUKSEN YKKÖSASIANTUNTIJA VAKUUTUSLÄÄKÄREISTÄ
Tiesitkö jo tämän?
Kokoomuksen Paula Risikko oli Suomen historian ensimmäisenä eduskunnan puhehenkilönä, vastaanottamassa 18.4.2018 ensimmäistä eduskunnan käsittelyyn edennyttä vakuutuslääkäreitä koskevaa kansalaisaloitetta numerolla 2837, joka käsitteli hänen kansanedustajan roolissaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä vuonna 2004 hyväksymää, mutta vakuutuslääkäreiden ylivertaisen aseman mahdollistaneen lakiasetuksen (HE62/2004) täydellistä muuttamista. Tuo laki tunnetaan kansan suussa koodinimillä: LTL = ”License To Lie” = ”Laittomuudet Tehtävissä Laillisesti”.
Tällä hetkellä vakuutuslääkärijärjestelmän ongelmakohtia yritetään korjata vakuutuslääkäritoiminnan kehittämisen neuvottelukunta – nimisessä kokoonpanossa ja 3.5.2021–30.4.2024 kestävällä toimikaudella. Hanketunnus hankkeen kokoonpanoon ja asiakirjoihin löytyy hanketunnuksella STM044:00/2021.
Toivottavasti neuvottelukunnan työlista ja pidettyjen kokousten pöytäkirja sekä niiden liitteet tulevat ajantasaisesti kaikkien saataville internetiin. Muuten kyse on edelleen jatkuvasta bluffauksesta. Hallitukset ja ministerit vaihtuvat, mutta vakuutuslääkäritoiminnan ongelmat pysyvät.
Ja, jos kokoomuksesta tulee seuraava pääministeripuolue, niin vaativalle sosiaali- ja terveysministerin paikalle on erittäin vahvoilla Paula Risikko. Ja hänen valtiosihteeriksi eli päällystakiksi tulee, esimerkiksi joku aiemmin mainituista kyseistä pestiä hoitaneista. Joista Vesa Rantahalvari on ollut rakentamassa vakuutuslääkäritoimintaa juuri sellaiseksi, kuin päätyön palkanmaksaja sen haluaa.
MYÖS VAKUUTUSLAKIMIESJÄRJESTELMÄ TUTUKSI
Joten toivottavasti tiedotusvälineet saavat ja uskaltavat viimeinkin paljastaa vakuutuslääkärijärjestelmän kytkentäkaaviot ja avainhenkilöt 2030-luvun alkuun mennessä. Unohtamatta tutkan katvealueelle jääneen erittäin vaikutusvaltaisen vakuutuslakimiesjärjestelmän kokoonpanojen ja kytkentäkaavioiden paljastamista.
AntilaHujalaGate lienee tunnetuin ristiinkytkentä vakuutusasioiden korkean virkahenkilön ja vakuutusalan korkean vakuutuslakimiehen kanssa. Tähän mennessä. Kiitos tuosta kuuluu yli erilaisten raja-aitojen toimivien sosiaalisen median ja elävän elämän verkostojen, jotka ovat tuon rakenteelliseen korruptioon viittavan ristiinkytkennän tiukalta faktapohjalta paljastaneet.
TALOUDELLINEN MOTIIVI LAKISÄÄTEISISSÄ VAKUUTUKSISSA
Mielestämme vakuutuslääkäreillä ja vakuutusoikeustuomareilla on työssään selkeä taloudellinen motiivi. Jota yksityisesti omistettujen vakuutusyhtiöiden ja keskinäisesti omistettujen eläkeyhtiöiden ja – laitosten isot voittovaatimukset niiden osakkeenomistajille ja osuuksien omistajille siivittävät. Omistavathan ne toisiaan myös eri lailla organisoituina ristiin.
Mutta voiko vakuutuslääkäreiden työssä olla selkeä taloudellinen motiivi?
”Totuudenmukainen arviointi on vakuutuslääketieteen perusta. Käsiteltäviin asioihin liittyvät taloudelliset intressit eivät saa vaikuttaa vakuutuslääkärin ratkaisuihin. Potilaalla on oikeus tietää, mihin ratkaisu perustuu.” Lähde: Lääkäriliitto – Vakuutuslääketiede
Lääkäriliiton mukaan ei voi olla. Annetaan siis tunnuslukujen puhua puolestaan.
Toivottavasti ennen ja jälkeen tämän vuoden eduskuntavaalien puolueet ja ehdokkaat sekä valituksi tulevat kansanedustajat uskaltavat ja saavat puhua näistä rahasummista.
Nimittäin. Hylkäävän päätöksen saaneet suomalaiset tippuvat entistä nopeammin, ensisijaisen sosiaalivakuutusjärjestelmän piiristä, kohti entistä isommaksi revenneitä sosiaaliturvan verkkojen reikiä. Joten tällä asialla on iso merkitys myös yhteiskuntarauhan säilymisen kannalta. Varsinkin, kun näiden asioiden tilaan tyytymättömät ”yksittäistapaukset” oppivat kohdistamaan palautettaan näistä asioista todellisuudessa päättäville ja laillisuusvalvonnasta vastuussa oleville tahoille. Toki aina laillisin ja rauhanomaisin keinoin. Sisulla, sujuvalla sanan käytöllä ja faktapohjaan perustuvalla sitkeydellä varustettuina.
Sitten vakuutuslääkärin työn taloudellisen motiivin avaamisessa eteenpäin. Noiden suurten tunnuslukujen taustalta näkyvän korvauslinjan paaluttaa ja niiden ”rallinuotit” luodaan entisessä Tapaturmavakuutuslaitosten liitossa (TVL). Nykyiseltä nimeltään Tapaturmavakuutuskeskus (TVK). Sen ohjauksessa toimii ”rallinuottien” laadintakeskuksena tapaturma-asiain korvauslautakunta eli Tako. Samaan klusteriin kuuluvat Potilasvakuutuskeskus (PVK) ja Liikennevakuutuskeskus (LVK) sekä Suomen Keskinäinen Lääkevahinkovakuutusyhtiö. Osin samoja henkilöitä ja organisaatio ristiin toimien.
PERUSTUSLAIN VASTAINEN VAKUUTUSOIKEUSJÄRJESTELMÄ
Joten on tärkeää, että 2020-luvulla tapahtuvaan ison kuvan avaukseen otetaan mukaan työtapaturma- ja ammattitautiasioissa koko vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä? Sen vakuutustuomarit ja vakuutuslakimiehet. Kyseinen järjestelmä toimii kirjallisesti ja suljetusti. Ilman suullisia käsittelyjä.
Yksittäistapaus – artikkelistamme löydät tietoa siitä, mitä tapahtuu, kun vakuutettu/potilas pystyy saamaan hyvän asianajajan ja hyvin valmistellun käsittelyn käräjäoikeudessa, jossa korvauskiista käsitellään avoimesti ja suullisesti.
Mobiiliflaijerissa mainitusta Vakuutusoikeus lukujen valossa 2017 artikkelista löydät lisää ison kuvan katsausta; rahan merkitykseen hylkäävien päätöksen perusteina. Perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisuutta on avattu Oikeusvaltio Suomi 2017 – artikkelissamme, koskien työtapaturmia ja ammattitauteja Suomessa.
VAKUUTUSLÄÄKÄREIDEN LAINSÄÄDÄNNÖN LÄHIHISTORIASTA
Näiden asioiden avainministeriöistä pienelle huomiolle jäänyt työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) sekä nykyinen työministeri Tuula Haatainen/sd. on tärkeää nostaa esiin. Hänen vastuualueeseensahan kuuluvat myös ammatillisen kuntoutuksen jälkeen pysyvästi työkyvyttömäksi todettujen suomalaisten huolinta, kun hylkäävä päätös johtaa vakuutetun seuraavan ja alemman sosiaalivakuutusjärjestelmän korvausten piiriin. Jos työtapaturma- tai työkyvyttömyyseläke hylätään kokonaan tai osittain. Vakiintuneen käytännön mukaisesti lyhyesti ja ilman tosiasiallisia perusteluita sekä mahdollisuutta ensivaiheen suulliseen käsittelyyn.
Tiesitkö jo tämän?
Ministeri Haatainen/sd. oli sosiaali- ja terveysministerinä rakentamassa nykyistä kahden lääkärin loukku – lakipakettia, joka saatettiin voimaan kaikessa hiljaisuudessa nelikantaisesti; ohi hallitusohjelman, vuosina 2003 – 2007. Ilman, että mikään suomalainen tiedotusväline tuolloin uskalsi tai sai tarttua aiheeseen. Tämä yhden valtakunnallisen tiedotusvälineen edustaja vastaus kertoo valta-asetelmasta hyvin: ”On hyvä, että kaivatte ja tuotte noita epäkohtia esiin. Vaan ymmärrättehän, että ilman poliittisten päättäjien ja virkamiesten tunnustamisesta, me ei voida näistä uutisoida.”
REHELLINEN TUNNUSTUS OIKEUSMURHISTA
Vaikka eduskunnan entinen puhemies, demareiden puheenjohtaja, valtiovarainministeri, kansanedustaja, ja nykyinen meppi Eero Heinäluoma sytkäytti ja lupasi eduskunnassa 21.2.2019:
”Totean sitten tästä itse asiasta eli vakuutuslääkärikysymyksestä, että kyllähän tämä on meillä kaikilla tiedossa, että tämä jäytää kansalaisten oikeudentuntoa ja siellä on ilman muuta tapahtunut oikeusmurhia, joten on selvää, että tähän tarvitaan parannus.
Nyt se jää sitten tältä eduskunnalta tekemättä, mikä on tietysti vahinko,
[Perussuomalaisten ryhmästä: Jäi edelliseltäkin!]
mutta toivon, että kansalaiset valitsevat tänne viisaita päättäjiä ensi eduskuntavaaleissa, ja olen ajatellut itsekin niissä vaaleissa kyllä äänestää.”
Lähde: Pöytäkirjan asiakohta PTK 163/2018 vp – Täysistunto 21.2.2019. Kansalaisaloite KAA 4/2018 vp, Valiokunnan mietintö StVM 33/2018 vp
Ei tullut tuolloin parannusta. Eikä tämänkään sdp-keskusta-vihreät-vasemmistoliitto-rkp hallituksen aikana. Yllättävää oli myös se, että tuo erittäin vaikutusvaltaisen demarin kommentti jäi suomalaiseen uutiseteiseen. Taas kerran. Voisiko demareiden kehittämä; ammattijärjestön V.I.P.-jäsenille kehittämä, Malli Antti Rinne estää oikeusmurhien jatkumisen 2020-luvulla? Demareiden ay-liike taustaisilta vaaliehdokkailta kannattaa kysyä muun muassa sitä, että onko tuo ”jäsenetu” kaikkien ammattijärjestöjen jäsenten saatavilla? Jos on, niin miten kuvio toimii?
KORJAUSEHDOTUKSET JÄIVÄT TAAS LEIKKAUSPÖYDILLE
Näin pitkän päivätyön aivosairauksista ja – vammoista kärsivien potilastyössä tehnyt professori Olli Tenovuo toteaa tosielämän tilanteista ja isosta kuvasta:
”Eläkepäätösten oikaisumekanismia on jo vuosia kritisoitu siitä, että hoitavien lääkäreiden toteama työkyvytön voi vakuutuslääkärin arvioimana olla työkykyinen. Päätökset tehdään papereita ja sanamuotoja tulkitsemalla – kohtaamatta potilasta.
Vuonna 2021 eduskunta hyväksyi uuden lain, jonka tarkoituksena on lisätä työeläkeratkaisujen ja vakuutuslääkäreiden tekemien päätösten selkeyttä ja avoimuutta.
Turun yliopiston neurotraumatologian professori Olli Tenovuo toteaa lakimuutoksen olleen pelkästään kosmeettinen. Järjestelmä pysyi entisellään.
– Hoitavien tahojen tai potilaiden näkökulmasta mitään oleellista muutosta ei tapahtunut.
Ongelmana on eläkelain tulkinta, jossa työkyvyttömyyden edellytyksenä on diagnoosi riittävän vakavasta viasta, vammasta tai sairaudesta.
– Henkilön toimintakyvyllä ei ole loppujen lopuksi mitään merkitystä, Tenovuo sanoo.
Tenovuon mielestä hoitava taho ei voi olla yksin päättämässä henkilön taloudellisista etuuksista. Tarvitaan joku muu riippumaton arvioija. Hän nostaa esimerkiksi kuntoutustutkimuspoliklinikat, joissa tehdään jäljellä olevan työkyvyn arviointeja moniammatillisesti.”
Lähde: Yle Uutiset 21.1.2023 – Työkyvyttömäksi todettu olympiaurheilija on taistellut vuosia eläkkeestään – asiantuntijan mielestä päätöksentekojärjestelmää olisi muutettava
Korjausehdotuksista tosielämän tilanteiden korjaaminen ei ole ollut kiinni. Tässä professori Tenovuon viittamaan viimeisimpään vakuutuslääkäreitä koskevaan lainsäädäntöhankkeeseen (STM140:00/2019) verkostomme antama lausunto, koskien eläkelaitoksia:
Osa 2/6 > ”Työntekijöiden eläkelaitoksien vakuutuslääkäreitä koskevan lain muuttaminen 2020-luvulla”.
Nuokin korjausehdotukset jäivät sosiaali- ja terveysministeriön sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan leikkauspöydille. Taas kerran. Joka tuntuu ihmeelliseltä, kun kaikki päättäjät ja vakuutusalan edustajat ovat liikuttavan yksimielisiä siitä, ettei esimerkiksi hylkäävissä työkyvyttömyyseläkepäätöksissä kyse ole rahasta. Ja hylkäävätä päätöksestä työkyvyttömyyseläkepäätöksestä valittaminen on helppoa ja ilmaista.
SUOMI OIKEUSVALTIOKSI VUOTEEN 2030 MENNESSÄ?
Uutistietojen mukaan oikeusministeriö on asettanut työryhmän, jonka tavoitteena on oikeusvaltion vahvistaminen ja oikeuslaitoksen kehittäminen. Työryhmän puheenjohtajaksi on nimetty Mika Ilveskero. Hän on tällä hetkellä korkeimman oikeuden jäsen.
Lähteenä uutistiedoille on ollut oikeusministeriön ”Työryhmä arvioimaan laajasti oikeuslaitoksen kehittämistä” – tiedote 1.2.2023. Valtioneuvoston hanketiedossa se löytyy näillä tunnustiedoilla: Oikeusvaltion takeet ja oikeuslaitoksen kehittäminen – työryhmä OM012:00/2023. Työryhmän tilannekuvaus kuuluu seuraavasti:
”Työryhmän toimikausi kestää vuoden 2027 loppuun. Työryhmän tulee kuitenkin jo 28.2.2025 mennessä arvioida oikeuslaitoksen vahvan riippumattomuuden näkökulmasta tarpeelliset perustuslain ja muun lainsäädännön muutostarpeet sekä tehdä ehdotukset tarvittavista lainsäädäntömuutoksista.”
Vuosikymmenten ajan on ollut puhetta kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeudellisen erityistuomioistuinjärjestelmän täysremontista. Muun muassa demareiden oikeusministerin ja vahvan ay-liike taustan omaavan Johannes Koskisen aikakaudella. Toivotaan siis, ettei vakuutusoikeusjärjestelmän täysremontointia ole rajattu tuon työryhmän toimeksiannosta pois. Taas kerran.
Näin korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusministeriön Oikeusvaltion takeet ja oikeuslaitoksen kehittäminen – työryhmän (OM012:00/2023) puheenjohtaja Mika Ilveskero näki tilanteen työtapaturmien ja ammattitautien tuomioistuinkäsittelyistä vuonna 2011. Eli yli 12 vuotta sitten. Ja vieläpä Suomen suurimman sanomalehden Helsingin Sanomien uutisvirrassa.
Joten kipeästi tarvittu kokonaisuudistus tuleekin toteuttaa yhtä aikaa; ensimmäisen asteen lautakuntien ja vakuutuslääkärijärjestelmän (sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa) sekä vakuutusoikeuden (oikeusministeriön alaisuudessa) osalta.
SAK:n päälakimies Timo Koskinen kiteytti koko kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeusjärjestelmän pääongelman:
”Hallitus perustelee oikeudenkäyntimaksujen korotusesitystä muun muassa sillä, että ne ennaltaehkäisevät valitusten tekemistä. Timo Koskisen mielestä valituksia estettäisiin parhaiten käsittelemällä asiat ensimmäisessä oikeusasteessa perusteellisesti ja joutuisasti.
– Parhaimpien tuomareiden pitäisi olla ratkaisemassa oikeusjuttuja jo ensimmäisessä asteessa, ei vasta muutoksenhakuasteissa. Korkeiden maksujen sijaan turhia valituksia tulee estää laadukkaalla oikeudenkäytöllä.” Lähde: ”Oikeudenkäyntimaksujen rajut korotukset uhkaavat oikeusturvaa” – SAK blogi 7.10.2015
Kontradiktorinen periaate lyhyesti:
”Asianosaisten kuulemisen tulee tapahtua tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Kontradiktorinen periaate takaa asianosaisten tasa-arvon, ns. aseiden yhtäläisyyden (equality of arms), oikeusprosessissa. Kummallakin osapuolella on oltava tilaisuus esittää mielestään oleellisia seikkoja ja vaatimuksia tuomioistuimelle sekä lausua toisen osapuolen vastaavasti esittämistä asioista.”
Lähde: Minilex
Jo 1990-luvulla alkaneisiin lainsäädännön korjausvaatimuksiin vakuutusala suhtautuu periaatteessa myönteisesti. Kunhan niiden vaikutukset ovat kustannusneutraaleja. Eli meno jatkuu ennallaan. Kukaan päättäjistä ei uskalla heiluttaa niin sanotusti venettä.
Pankkiiri ja talousvaikuttaja Björn Wahlroos nuijii työmarkkinajärjestöjä: ”Kolmikanta muistuttaa fasistista järjestelmää”. Lähde: Iltalehti 23.03.2015.
Jos kafkamaisiksi suunniteltuja ja mafiamaisiksi sekä fasistisiksi luonnehdittuja järjestelmiä ei ole onnistuttu kansallisin voimin, yli 25 vuoden tarkkailujaksolla korjaamaan, niin tulisiko ne vain pikaisesti laillistaa? Tai siirtää EU:n tai jonkin muun toimivaltaisen tahon korjattaviksi?
Joten voisiko toimiva ratkaisu ruohonjuuri- ja katutason suomalaisten kannalta katsottuna olla ”Tule apuun EU! Tai joku muu?” – avunpyyntö. Faktoistahan ei ole pulaa. Ja uutistietojen mukaan nyt on oikea aika puhua myös näistä rahasummista. Muuten vakuutus- ja eläkeyhtiöt jatkavat nokkimistaan yhteiskunnan kukkaroilta.
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –
Suomi 2017 verkosto 