Harmaa hallinto EU:ssa ja Suomessa nojaa kovaan korporatismiin

Tänään perjantaina eduskunnassa äänestetään perustuslaki ”uudistuksesta” HE 60/2010 (LJL 3/2011) toisen kerran. Äänestyksessä hallituksen esityksen joko hylätään tai hyväksytään.

Toivoa sopii, että kaikilla kansanedustajilla on ollut samat perustuslakitekstiversiot luettavanaan. Varsinkin perustuslain 1§, 94§ ja 95§ vanhan ja uuden version osalta.

Niissä valmistaudutaan Suomen itsemääräämisoikeuden kannalta merkittävimmän toimivallan eli talousvallan luovuttamiseen vieraisiin käsiin. Sanoivatpa valtiosääntöasiantuntijat tai valtapuolueiden lakimiehet mitä muuta tahansa. Korporatismi on kovaa peliä.

– Klikkaamalla kuvakoostetta hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana –

Taloudellisen vallan luovuttaminen vieraisiin käsin mahdollistuu. Budjettivalta ja veronkanto-oikeus.

Perustuslakimuutoksesta käytiin värikäs keskustelu 19.10. eduskunnassa – Verkkomedia:

Puheenvuoroista käy ilmi kansanedustajien olevan tietoisia siitä, että suomalaisia äänestäjiä ei ole otettu mukaan tähän keskusteluun ja että se ei ole ollut vahinko.

Selväksi tulee myös se, että suomalaiset itse ovat olleet hyvinkin aktiivisia ja ottaneet runsain mitoin yhteyttä kansanedustajiin. Samoin tulee selväksi se, että tietyillä kansanedustajilla ei ole aikeitakaan kuunnella äänestäjiä, koska nämä ”eivät ymmärrä”.

Ymmärtämättömyyden – jos sellaista esiintyy – voi katsoa johtuvan siitä, ettei ole tiedotettu riittävästi tai ollenkaan, ja ettei kansalaisia ole otettu mukaan keskustelemaan kansalaisia koskevista asioista. Vaikka perustuslain muuttamista on perusteltu myös  ”parlamentarismia parantavana”.

Puheenvuorot löytyvät kokonaisuudessaan eduskunnan nettisivuilta.


– – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
– – – – – – – – – – – – – – – – – – — –

Yhteiskunnallisten asioiden hoitamisessa merkittävin valta on aina talousasioiden valtaa. Tässä artikkelissa vielä lyhyt katsaus siihen kuinka tilanteet ovat Suomessa kehittyneet 18 vuoden aikana. Säpsähdin, kun huomasin ajankuvan tilanteiden yhdenmukaisuuden.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
– – – – – – – – – – – – – – – – – – — –

Poliitikkojen kadonnut valta
HS – Pääkirjoitus – 5.4.1993

Erkki Pennanen
Kirjoittaja on Helsingin Sanomain pääkirjoitustoimittaja.

ESKO AHON enemmistöhallituksen talouspoliittinen saamattomuus kertoo muustakin kuin hallituksen kokemattomuudesta ja avuttomuudesta.

Tosiasiassa koko poliittinen järjestelmämme on vinoutunut sellaiseksi, että hallituksella ja eduskunnalla, poliitikoilla yleensä, on kovin vähän sananvaltaa talouspolitiikassa. Valta on luisunut virkamiehille ja eturyhmille.

Talouspolitiikka on ollut ulkopolitiikan tavoin ”liian tärkeä asia” vaaliareenoilla puitavaksi. Kuinka harva poliitikko onkaan pyrkinyt profiloitumaan talouspoliittisilla linjauksillaan. Julkisuudessa eduskuntaa myöten tyydytään turhan usein puhumaan niitä näitä. Itse asioista päätetään kabineteissa, pääasiassa muiden kuin poliitikkojen kesken.

Ulospäin tosin näyttää siltä kuin hallitus pitelisi talouspolitiikan lankoja käsissään.

Kun oppositio ei enää voi äänestää lakeja edes lepäämään, tiukan säästölinjan toteuttaminen on periaatteessa kiinni vain hallituksen rohkeudesta.

Hallituksen ongelma ei ole eduskunnan oppositio, vaan SAK:n puheenjohtajaan Lauri Ihalaiseen tässä tapauksessa personoituva korporatiivinen järjestelmä. Kun Ihalainen ilmoittaa televisiossa olevansa pöyristynyt hallituksen uusimmista säästöaikeista, meillä tiedetään, että hallitus on heikoilla.

Oppositiosta se voi ehkä olla piittaamatta, mutta Ihalaisen kanssa sen on pakko neuvotella tai perääntyä. Muuten edessä on kukaties yleislakko.

Sosiaalidemokraateille jos keille ay-liikkeen vallan ja valtaelkeiden kritiikki taitaa olla vähintäänkin kaksipiippuinen kysymys.

Korporatismilla on saavutuksensa. Muuttuneissa oloissa poliitikkojen olisi kuitenkin korkea aika ryhtyä peräämään kadonnutta valtaansa ja puolustamaan sitä.

 

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
This entry was posted in EU, eurokupla, finanssikusetus, korporatismi, korruptio, mediasensuuri, Perustuslaki, talouselämä, Uncategorized, yhteiskunta ja sidonnaisuudet and tagged , , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

Yksi vastaus artikkeliin: Harmaa hallinto EU:ssa ja Suomessa nojaa kovaan korporatismiin

  1. Suomen sisäiset Berliinin muurit tuntuvat olevan asiassa kuin asiassa yllättävän korkeat.

    Ensimmäiseen törmäsin tässä perustuslakiasiassa HE 60/2010 vuosi sitten eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa jököttävään.

    Nouseeko keskustan meppi Anneli Jäätteenmäki keskustelun avaajaksi, mistä kaikesta europarlamentissa suunnittelussa olevasta me emme vielä edes tiedä…?

    Vain onko hänenkin vastauksensa vain sen kaltainen, että ”mitäs minäkään teen, kun talousasioissa on vallankahvassa EU-korporatismin kingi ja finanssiasioiden taitaja kamrad Rehn?”

    Perustuslakiin ja talousvaltaan liittyviä Suomi 2017 – artikkeleja:

    – EU:n ensimmäinen liittovaltioksi alistunut maa? –
    https://suomi2017.wordpress.com/2010/10/08/eun-ensimmainen-liittovaltioksi-alistunut-maa/
    Lähetetty lokakuu 8, 2010 kirjoittanut Suomi 2017 – Suomi 2.0

    ”Olen mielelläni tämän asian suhteen täysin väärässä, mutta huolestuneena otin avoimen yhteyden eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan johtohenkilöihin.”

    – Harmaa hallinto Suomessa ja EU:ssa?-
    https://suomi2017.wordpress.com/2010/12/09/harmaa-hallinto-suomessa-ja-eussa/
    Lähetetty joulukuu 9, 2010 kirjoittanut Suomi 2017 – Suomi 2.0

    ”Aikanaan meppinä toiminut kokoomuksen Alexander Stubb vastasi rehellisen tuntuisesti muutamiin viesteihini, jotka koskivat Suomen ihmisoikeustilannetta ja vakuutusyhtiöiden käsittämättömän suurta ylivaltaa Suomessa.

    Talouselämään kiinteästi liittyvä harmaa hallinto on mielestäni jätetty Suomessa ja EU:ssa kokonaan käsittelemättä. Alkaen lakien valmistelutavasta tuomiovallan käyttöön asti.

    Mikäli ajatellaan nyt käynnissä olevaa Euroopan velkojen verkoston vakaata venymistä ja siitä paljastuvia kytköksiä finanssialan yrityksiin, niin tällä kohta seuraavalla; nykyisen ulkoministeri Alexander Stubbin, vastauksella on mielestäni historiallinen kaikupohja.”

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s