Seuraavien eduskuntavaalien kampanjointi on ollut käynnissä useiden kuukausien ajan. Yllättävää huomata, että seuraavaksi pääministeripuolueeksi povattu kokoomus on lähtenyt ärhäkkäälle ja herkullista mielikuvaa luovalle sosiaalisen median viestinnän linjalle. Pääteemojen avainsanoina ovat vilahdelleet tähän mennessä muun muassa #nakitus #oikealleraiteelle. Nakituskiertue-nimellä kulkevien tapahtumien myötä kokoomukselaiset ovat valmiita ottamaan äänestäjiltä palautetta, minkälaisia korjauksen kohteita Suomesta ja suomalaisten elämästä löytyy?
Mielenkiintoista onkin seurata, miten mahdollinen nykyisten oppositiopuolueiden yhteistyö sujuu ennen eduskuntavaaleja ja eduskuntavaalien jälkeen, kun ärhäkkäät kokoomukselaiset kampanjoivat Petteri Orpon ja vielä ärhäkämmät perussuomalaiset Riikka Purran johtamina. Perussuomalaisten 2020-luvun puoluejohtajien ja eduskuntaryhmän puheenjohtajien puheista ovat jääneet pois kokoomuksen ekosysteemille kiusalliset vaatimukset vakuutusoikeus- ja vakuutuslääkärijärjestelmien täysremonteista.
Ennen eduskuntavaaleja on tärkeää saada tietää:
1. Millä keinoin, missä järjestyksessä ja miten suurella rahoituksella, nykyiset oppositiossa olevat eduskuntaryhmät kokoomus, perussuomalaiset, kristilliset, Liike Nyt, Valta kuuluu kansalle ja Wille Rydman ratkaisivat vanhustenhoidon ongelmia Suomessa?
2. Entä nykyiset hallituspuolueet sosialidemokraatit, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja rkp?
3. Entä miten kaikki eduskuntapuolueet tekisivät erilaisia muistisairauksia sairastavien (myös työikäisten) henkilöiden ja heidän omaistensa elämäntilanteita sekä – laatua parantavia päätöksiä?
Haasteelliseksi tämän alueen hallinnan tekee se, että hyvin erilaisille asiakkaille tarpeellisten hoivapalveluiden tarjoamista ei voida puristaa varaston hyllyssä oleviksi tuotteiksi. Kuitenkin kaupan ja teollisuuden piirissä hyödynnetystä JIT – menetelmästä voitaneen ottaa oppia myös hoivapalveluiden työn johtamisen, hoitoketjujen toimivuuden ja eri osapuolten jatkuvan kommunikoinnin parantamisessa?
SISÄLLYSLUETTELO
Helsingin Sanomien pääkirjoituksesta 25.10.2022
Vanhustenhoidon lähihistoriaa kuvakaappauksin
Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtajalta.
Työ- ja eläkeikäisten muistisairaiden hoivasta
Muistisairaiden kokemuksia päivänvaloon
Suu- ja hammashoidon tilannekuvasta
Tuetun palveluasumisen tilanteista
Yksityisen puolen hoivakotien toimijoista
Hyvinvointialueiden yksityisistä sote-toimijoista
Vuokratyövoima hoitajapulan ratkaisuksi
Vanhustenhoidon salojen isosta kuvasta
Toimivia vanhustenhoidon peruselementtejä
HELSINGIN SANOMIEN PÄÄKIRJOITUKSESTA 25.10.2022
Suomen historian suurin kertarysäyksellä tehtävä ”uudistus” siirtää kuntien vastuilta pelastustoimeen ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät asiat hyvinvointialueille. Tässä Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen näkemyksiä tulevasta:
”Etunenässä leikkauksista ehti päättää Pohjois-Pohjanmaan uusi hyvinvointialue Pohte, jonka valtuusto äänesti selkein numeroin leikkuriin menevistä vuodeosastoista ja tehostetun palveluasumisen sekä akuuttihoidon paikoista.
Kun kerättiin palautetta, sitä tuli eniten niistä pienemmistä kunnista, joita leikkaukset koskettivat.
– –
Valtava määrä tiloja jää tyhjilleen, kun entisestä tilakeskeisyydestä mennään palvelukeskeisyyteen ja yhä enemmän ihmisten koteihin. Julkisen terveydenhuollon digitalisointi tarkoittaa niin sanottua Sotkamon mallia jokaiseen terveyskeskukseen.
HS kertoi aluevaalien alla kainuulaisesta Sotkamon kunnasta, joka onnistui purkamaan pitkät hoitojonot siirtymällä valtaosin etäpalveluun. Iso osa potilaiden asioista hoidetaan puhelimitse. Työskentely tapahtuu tiimeissä, joissa vetovastuu vaihtuu ja lääkäri on aina lähellä.
– –
Oman paineensa tuo vanhusten ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen kiristyminen. Hallitus ehti jo lykätä sen voimaantuloa muutamalla kuukaudella, koska hoitajia ei vain ole saatavilla.
Syytä olisi nyt harkita, voisiko mitoitukseen laskea muitakin kuin hoitoalan koulutuksen saaneita ammattilaisia. Samaan aikaan ulkomailta tulevien hoitajien määrää pitää kaikin keinoin kasvattaa.” Lähde: Helsingin Sanomat pääkirjoitus 26.10.2022 – Sote-uudistuksen ongelmat uhkaavat rysähtää niskaan vaalien alla.
Toivotaan, että mahdollisimman vähän ongelmia rysähtää pelastustoimen ja soten palveluita tarvitsevien kansalaisten eli asiakkaiden niskaan. Kaaoksen syntyessä, joillakin puolueilla saattaa olla tarjolla ratkaisuksi, vanhustenhoidon laajamittainen yksityistäminen. Eikä tuossa mitään, kunhan puolueiden ja ehdokkaiden vaalirahajäljet saataisiin edes vuoden 2023 eduskuntavaaleista reilusti päivänvaloon.
VANHUSTENHOIDON LÄHIHISTORIAA KUVAKAAPPAUKSIN
Tässä kokoomuksen kansanedustaja Paula Risikon vuoden 2022 tyylinäyte Twitterissä. Tai ainakin hänen nimiinsä laitettu ärhäkkä tykitys. Räyhäkkä ja punkmainen avaus vanhustenhoidon tilanteista, niin demareiden kuin keskustan suuntaan 15.9.2022 Twitterissä. Jonkin sortin kokoomus ekosysteemin veivaama bob-ulistinen bumerangi. Tai sitten vain oikealle raiteelle suunnattu harjoitteluheitto.

Faktojen tarkistuksessa tilanne vanhustenhoidossa ennen vuotta 2011, näytti tältä.
Vuonna 2009 vanhustenhoidon ongelmien ratkaisijan roolissa oli kokoomus ja heidän peruspalveluministerinsä Paula Risikko. Toimien kyseisellä postilla Vanhanen II (19.4.2007 – 22.6.2010) ja Kiviniemi (22.6.2010 – 22.6.2011) hallituksissa.
Vuoden 2010 alussa näytti siltä, että lääkkeet vanhustenhoidon ongelmiin oli kokoomuksen ja hallituskumppaneiden toimesta keksitty.
Kuntien suuntaan pakko ei tainnut tuolloin toimia. Entä miten valtiovallan pakko toimii 2020-luvun hyvinvointialueiden suuntaan? Nythän rahat hyvinvointialueiden toimintaan tulevat valtion suunnalta. Ja moni kansanedustajista ja ministereistä toimii useiden tasojen rooleissa. Tässä lienee Suomen Ennätyksen haltijat?
”Luottamushenkilöiden kolmoismandaatti yhtäaikaisesti paikallishallinnossa, aluehallinnossa ja valtakunnanpolitiikassa ei ole poikkeuksellista. Li Andersson (vas) ja Annika Saarikko (kesk) ovat paitsi ministereitä, kansanedustajia ja puolueidensa puheenjohtajia myös valtuutettuja kotikunnassaan ja edustajia hyvinvointialueen valtuustossa. Heillä on siis viisi päällekkäistä poliittista mandaattia.”
Lähde: Helsingin Sanomat 28.9.2022 Pääkirjoitus – Päättäjä ei millään ennätä joka paikkaan.
Eli noiden Ylen uutisvirran lähihistorian kuvapoimintojen kautta on helppoa nähdä, että hallitukset vaihtuvat, mutta myös vanhustenhoidon ongelmat muun muassa hoitajapulan suhteen säilyvät. Myös vanhustenhoidon ja terveydenhuollon ongelmissa riittää haasteita perusteilla oleville hyvinvointialueille eli sote-alueille.
Maakuntaneuvos Jukka Tuori Huittisista kiteyttää ison kuvan haasteet osuvasti:
”Kunnan antamista palveluista puuttuu lähimmäinen. Tiedän, että kuntien moninaisissa palveluissa työskentelee osaavia ja vastuullisia ihmisiä. Mutta kun ihminen – usein vanhus tai nuori – tarvitsee apua tai lähimmäistä heti, siihen yhteiskunta ei juurikaan pysty vastaamaan. Tarvitsijat pannaan odotusjonoihin eivätkä palvelunumerot vastaa. Jäädään yksin.”
– –
”Kevään 2023 eduskuntavaalikampanjoissa ei tulisi antaa äänestäjiä kosiskelevia lupauksia paremmista palveluista. Ehdokkaiden tulisi tunnustaa nykyisen yhteiskunnan epäonnistuneen lähes kaikessa. Puoluekenttäkin on myllerryksessä, kun moni äänestäjä ei luota päättäjiin.” Lähde: HS mielipide 2.10.2022 – Kunnat eivät kykene vastaamaan apua tarvitsevien ihmisten pyyntöihin.
Kokonaisvaltainen ja toimiva vanhustenhoito edellyttää myös toimivia tietojärjestelmiä uusilla sote-alueille, joita myös hyvinvointialueiksi kutsutaan.
Älä Sairastu Vakavasti Suomessa – blogissa ilmestyi 25.10.2015 edelleen erittäin ajankohtainen kirjoitus:
Lainaus alkaa.
Tämä artikkeli on toinen juttusarjassamme ”8 TEESIÄ suomalaisesta terveydenhuollosta” joka käsittelee Suomen terveydenhuoltojärjestelmän uudelleen organisoinnin tarvetta ja järjestelmän suurimpia ongelmia.
Teesit perustuvat ÄSV-Tesuun eli ÄSV-blogiliikkeen potilaan näkökulmasta tekemään Terveydenhuollon korjausohjelmaehdotukseen.
TIIVISTELMÄ
Suomen terveydenhuollon tietojärjestelmät muodostavat nyt noin tuhannen eri tietojärjestelmän ”tilkkutäkin”.
Kunnat, kuntayhtymät ja sote-piirit virittelevät kaikki omia järjestelmiään, jotka toimivat harvoin keskenään yhteen tai edes tukevat hoitoprosesseja.
Potilaiden tietoja on sirpaleina sadoissa eri tietojärjestelmissä.
Terveydenhuollon tietojärjestelmien pienet ostajat eivät pysty vaikuttamaan käytännössä kustannustasoon tai siihen, että järjestelmät vastaisivat terveydenhuollon prosesseja.
Vanhentuneet terveydenhuollon tietojärjestelmät aiheuttavat arvioiden mukaan satojen lääkäreiden työpanoksen menetyksen vuosittain.
Tällä hetkellä tilanne on hallitsematon, sekä kustannusten että kokonaisuuden osalta.
Ongelma voitaisiin ratkaista rakentamalla keskitetty maanlaajuinen potilastietojärjestelmä (ks. Kanta-palvelu) ja sairaanhoitopiiri- tai sote-aluetasoiset tietojärjestelmäkokonaisuudet, jotka keskustelisivat keskenään tarkasti määriteltyjen rajapintojen ja standardien mukaisesti.
Lainaus loppuu.
Ilman toimivia tietojärjestelmiä sosiaali- ja terveydenhuollon alueella, moni avuntarvitsija hukkuu erilaisiin hoito- ja asiointijonoihin. Sen takia yksi uusi kansalaistaito tulee olemaan se, kuinka lähiomaiset onnistuvat saamaan tarvittavia tukipalveluita ja oikeaan aikaan. Esimerkiksi; vielä kotihoidon keinoin pärjäävälle, tai ympärivuorokautisen tuetun palveluasumisen paikkaa tarvitsevalla muistisairaalle läheiselleen.
Kun vankennetun avun tarvitsijoita on enemmän kuin resursseja, niin perinteinen keino on muuttaa sääntöjä eli nostaa rimaa, minkä kuntoisena vanhus tai nuori tarvitsemiensa sote – palveluiden piiriin pääsee. Nuo vauhdissa muuttuvat säännöt kaipaavat runsaasti päivänvaloa. Lisääntyvästä digipalveluiden viidakosta puhumattakaan.
ELÄKEYHTIÖ VARMAN TOIMITUSJOHTAJALTA
”Puuttuvat puoli miljoonaa – Väestökato ja Suomen talouden tulevaisuus” – kirjassaan, Suomen suurimman eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja, Risto Murto povaa vanhustenhoidosta, hoitajapulasta ja eläkeiän näkymiä seuraavasti:
Lainaus alkaa.
Puoli miljoonaa tarvittaisiin talouskasvun jatkumiseen, mutta käsipula näkyy jo nyt hoivatyössä ja terveydenhoidossa. Jatkossa on vielä vaikeampaa, kun palvelujen kysyntä kasvaa suurten ikäluokkien vanhetessa. Tyypillinen nimike, johon pula tiivistyy on lähihoitaja, Murto sanoo.
Muille aloille, kuten kauppaan, ravintoloihin siivoukseen, busseihin ja takseihin, on tullut pääkaupunkiseudulla paljon ulkomaista työvoimaa, koska suomalaiseen koulutukseen liittyviä pätevyysvaatimuksia ei ole.
”Jos sama logiikka toimii, myös hoiva-alan tekijöitä tulee työperäisestä maahanmuutosta. Esimerkiksi lääkäreistä maahanmuuttajataustaisia on muissa Pohjoismaissa viidennes kaikista, kun Suomessa määrä on vielä puolet tästä. Aivan erityisen huolissani olen lääkärien saatavuudesta maaseudulla”, Murto sanoo.
Maahanmuuttokaan ei nyt toimi, sillä tärkeä virta Venäjältä on tyrehtynyt sodan vuoksi.
Hän arvioi, että hoitotyön pätevyysvaatimuksia tullaan ”väkisinkin muuttamaan” joustavammiksi, jotta hoitajia riittäisi. Nyt tyypillinen hoivakodin asiakas on 84-vuotias nainen.
Vuonna 2030 meillä on kolmannes nykyistä enemmän 85-vuotiaita, mutta hoitajat eläköityvät ja alalla on jo valmiiksi työvoimapula.
Suomessa on siirrytty laitoksista kotihoitoon inhimillisistä syistä, mutta siellä myös pätevyysvaatimukset ovat joustavammat. Murto ennakoi omaishoitajia tukevien palvelujen markkinan kasvavan.
Tekijäpulaa voidaan paikata maahanmuuton lisäksi syntyvyyden nousulla ja tekemällä töitä nykyistä pidempään.
– –
”Olennaisinta olisi olla hallitus- ja oppositiorajat ylittävä kehikko, joka tehdään ennen vaaleja ja joka rajoittaisin politikan tekoa yli hallituskausien. Mutta nyt näyttää, ettei sellaisesta ei näy merkkiäkään.”
Murto varoittaa Italian tiestä eli alati kasvavasta velkataakasta.
”Emme ole Italia, mutta siinä mielessä Italian tiellä, että samalla väestörakenteella emme pääse koskaan alkupisteeseen lyhentämällä velkaamme ja ilman talouskasvua jokainen vuosi kasaa rajoitteita seuraavalle sukupolvelle. Ihmettelemme 20 vuoden kuluttua samoin kuin italialaiset nyt, että mitä tapahtui 30 vuotta sitten.”
Jos talous ei lähde kasvuun, joudumme koskemaan hyvinvointivaltion isoihin menoeriin, Murto varoittaa.
Eläkkeitä uhkaa lähinnä verotus, mutta ei riittävyys, sillä tuotot ovat kasvaneet, eläkeikä noussut ja työkyvyttömyys vähentynyt.
Nykymenolla kolmikymppiset puurtavat 70-vuotiaiksi ja nyt syntyvistä tyttölapsista yli puolet elää todennäköisesti satavuotiaiksi.
”Sellaisessa maailmassa ei olla viimeisiä 35 vuotta pelkästään eläkkeellä.”
Lainaus loppuu.
Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 7.10.2022 – Vanhuksia hoitavat jatkossa omaiset tai maahanmuuttajat, sillä Suomen talous ei kestä luvattuja palveluita, sanoo Varman Risto Murto – ”Joku joutuu joustamaan”
Sitten Murrolta toinen haastattelupoiminta.
Lainaus alkaa.
Hän nostaa kuitenkin esille ”hiljaisen onnistumisen”, eli eläkeiän nousun viime vuosina. Suunnan jatkuminen on Murrosta todennäköistä ja tärkeä tekijä eläkelupausten lunastamisessa.
– Kun keskimääräinen eläkeikä on keskimäärin 62 vuotta, voi se eliniän pidetessä olla työmarkkinoille nyt tulevalla ikäluokalla olla jopa 70.
– –
Vaikka Murron kirja on taloustieteilijän kynästä, pilkistävät monin paikoin esiin pehmeät arvot, esimerkiksi kun Murto kirjoittaa hoivakotien kasvavista potilasmääristä.
– Potilaat ovat lyhyen aikaan hoivakodissa, eikä siellä enää parannuta. Tämä tekee lähihoitajien työn henkisesti raskaaksi, etenkin uraansa aloittaville hoitajille. Kuolema on aina läsnä.
Lainaus loppuu.
Lähde: Helsingin Uutiset 8.10.2022 – Suomeen on kaikessa hiljaisuudessa syntynyt uusi luokkajako, sanoo eläkeyhtiöpomo Risto Murto – ”Alkaa jo peruskoulusta”
Korkeampi eläkeikä ja lyhyempi eläkkeeseen oikeuttava aika, purkanevat luonnollisen poistuman kautta vanhustenhoitoon liittyviä paineita? Potilaiden kuolemien jälkikäsittely tärkeää saada osaksi hoitopaikkojen henkilökunnan työsuojelua.
TYÖ- JA ELÄKEIKÄISTEN MUISTISAIRAIDEN HOIVASTA
Vanhustenhoivan tilasta 2020-luvun Suomessa puhuttaessa olisikin tärkeää, että erilaisia muistisairauksia sairastavien vanhusten ja työikäisten hoiva-asiat osattaisiin Suomessa tunnistaa ja hoitaa paremmin. Näin kovassa paineessa olevat eläkkeellä kuin työelämässä olevat omaishoitajatkin jaksaisivat paremmin. Samoin kuin kotihoidossa toimivat hoitajat osaisivat toimia erilaisten muistisairaiden kohtaamisessa ja hoitamisessa paremmin sekä itseään vähemmän kuormittavasti.

Muistiliitolla toimii valtakunnallinen paikallisten yhdistysten verkosto, jonka kautta muistisairas ja hänen lähiomaisensa saavat erilaisia neuvoja ja tietoja muistisairauden kanssa elämisessä. Muistiliiton sivujen kautta löytyy hyvää tietoa muistisairaan henkilön hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen tekemisestä sekä ajoittamisesta.
Muistisairaudet Suomessa:
* Arviolta 193 000 muistisairasta ihmistä, joista 100 000 ihmistä sairastaa lievää muistisairautta ja 93 000 ihmistä keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta
* 14 500 uutta sairastunutta vuosittain
* 7 000 työikäistä muistisairasta
Lähde: Muistiliitto
Noiden kasvussa olevien sairastumismäärien takia aihe on mitä ajankohtaisin. Muistiliiton sivuilta (linkki luettu 22.10.2022) löytyvä ”Muistisairaan ihmisen kohtaaminen” on tärkeä kansalaistaito. Yli ikä – ja varallisuusrajojen.
Muistisairauksien varhaisen diagnoosin saamisessa on paljon parannettavaa. Suurin virhe on se, että muistisairaat ja muistisairaudet niputetaan yhteen. Vaikkakin yhteisiäkin piirteitä löytyy.
”Otsa-ohimolohkorappeumaa sairastavan diagnoosi näyttää viivästyvän 4–5 vuotta oireiden alusta.
Diagnostiikan viivästyminen on yhteiskunnalle kallista, sillä potilas kuormittaa sekä työ- ja perheyhteisöä että terveydenhuollon palveluja.
Otsa-ohimolohkorappeumien kliiniset ilmentymät tulee tunnistaa ja diagnosoida, jotta oirekuvaan osataan suhtautua asianmukaisesti ja hoitopolku rakentaa potilaan tarpeet huomioivaksi.” Lähde: 43 Otsalohkodementia – salakavala muistisairaus – Lääkärilehti 12.1.2018 1-2/2018 vsk 73 s. 37
Erilaiset muistisairaudet antavat erilaisia tunnusmerkkejä. Niiden havaitseminen on maallikolle vaikeaa.
Faktapohjaan perustuva esimerkki tosielämän tilanteista. Esimerkiksi otsa-ohimolohkorappeumaan sairastunut työikäinen henkilö saattaa selvittää erilaiset muistitestit erinomaisin tuloksin pitkään. Sairauden ensimerkit saattavat mennä varsinkin työpaikoilla ohi. Vaikka erittäin vastuullista työtä tekevä työntekijä alkaa tekemään työssään epäsäännöllisen säännöllisesti virheitä, joita muut työntekijät joutuvat paikkailemaan. Virheitä tehnyt työntekijä ei itse tunnista eikä osaa tunnustaa tehneensä virheitä, eikä kykene niitä enää muistisairauden edetessä välttämään. Seuraa työnantajan taholta puhutteluja, jotka lopulta johtavat varoituksiin. Myöhemmässä vaiheessa työtehtävien vastuualueita muutetaan ja palkkaa pienennetään. Ohjaus työterveyden tarkempaan tutkintaan ja seurantaan jää tekemättä, koska sairastuneen mielestä kaikki on kunnossa.
Tuo kaikki edellä kerrottu saattaa selvitä lähiomaisille vasta vuosien viiveellä, kun otsa-ohimolohkorappeuma on lääketieteellisin tutkimuksin varmistettu ja kyseinen työntekijä ei ole enää työelämässä.
Otsa-ohimolohkorappeumaa tutkivista ammattialaisista kannattaa tutustua esimerkiksi Eino Soljen ja hänen tutkimusryhmänsä toimiin sekä ohjeistuksiin kyseisen muistisairauden hoidossa.
”Lääkkeettömät keinot, kuten muiden sairauksien hyvä hoito, hyvästä yleishoidosta (esim. ravitsemuksesta) huolehtiminen, säännöllinen seuranta, liikunta, säännöllinen unirytmi, puheterapia ja psykoedukaatio, ovat tärkeä osa otsalohkodementiapotilaan hoitoa.” Lähde: 43 Otsalohkodementia – salakavala muistisairaus – Lääkärilehti 12.1.2018 1-2/2018 vsk 73 s. 37 Lainaus loppuu.
Jotta muistisairaan henkilön kohdalla hoitoketjut ja -prosessit toimivat hyvin, niin lainsäädännön ja lakien käytännön jalkautusten pitää tukea niitä. Kaiken julkiseen vallankäyttöön perustuvan viranomaistoiminnan tulee perustua lakiin. Se on tärkeää huomioida, että kun puhutaan lakien uudistuksista, niin ne saattavat olla ruohonjuuri- ja katutasolta tarkasteltuna huononnuksia.
Tämän kohta seuraavan ”Vammaispalvelulain uudistus voi johtaa muistisairaiden syrjintään” kirjoittajat, Henna Nikumaa ja Anna Mäki-Petäjä-Leinonen ovat Itä-Suomen yliopistosta. Toivottavasti he ovat Eino Soljen tutkimusryhmän kanssa tiiviisti tekemisissä, miten arjessa hyvin sujuvat kuviot tulee järjestää niin, etteivät muistisairaan läheiset pala isolla liekillä ja nopeasti loppuun. Rahasta ja koordinoinnista tässäkin on kysymys.
”Muistisairaan tai muun ikääntyvänä vammautuneen ihmisen jättämistä vammaispalvelujen ulkopuolelle perustellaan sillä, että iäkkäiden mahdollisuudet saada yksilöllisten tarpeidensa mukaiset palvelut muun lainsäädännön – esimerkiksi sosiaalihuolto- ja vanhuspalvelulain – perusteella paranevat jatkossa.”
– –
”Jatkossa ikääntymisrajaus veisi ikääntyneet muistisairaat näiden palvelujen ulkopuolelle. Tällaiset palvelut voisivat kuitenkin heitä selvästi hyödyttää, koska ne tukevat osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta.
Tiettyä ikä- ja vammaryhmää syrjivällä ikääntymisrajauksella haetaan säästöjä. Poliittinen paine on suuri.
Kustannusvaikutuksia on hallituksen esityksessä laskettu seikkaperäisesti. Kun ikääntyneet vammaiset rajataan vammaispalvelujen ulkopuolelle, säästöjä syntyy etenkin kuljetuspalveluista ja henkilökohtaisesta avusta.
Perusoikeusrajoituksia ei voida kuitenkaan perustella säästötarpeilla. Se ei ole perustuslaissa mainittu hyväksyttävä syy, joka oikeuttaisi kohtelemaan ihmisiä eri tavoin iän tai vamman perusteella.”
Lähde: HS Mielipide 17.10.2022 – Vammaispalvelulain uudistus voi johtaa muistisairaiden syrjintään
Kun kyseessä on työikäinen muistisairas, niin asuinpaikkakunnan, jatkossa hyvinvointialueen mukainen tuki löytyy yleensä vammaispalvelujen kautta ja lakiin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (3.4.1987/380). Vanhusten hoivakodeissa on ilmennyt esimerkiksi 65-vuoden ikärajoja, vaikka hoiva niissä nuoremmillekin eli työikäisille muistisairaille onnistuisi helposti ja paremmin kuin vammaispalvelulain piirissä toimivassa tuetun ympärivuorokautisen asumisen paikoissa.
Puheentuoton ja kirjoittamisen taidon kadottanut muistisairas ei valita mistään. Sen takia mahdollisen ympärivuorokautisen tuetun palveluasumisen ratkaisun tekemisen ja paikan saannin jälkeen on tärkeää, että puoliso, lapset ja muut lähiomaiset pystyisivät säilyttämään edes viikoittaisen tapaamisen. Eli ihanteellisin hoivapaikan sijainti on helposti kaikkien osapuolten saavutettavissa, koska vain näkemällä ja käymällä muistisairaan henkilön hyvin tuntevat omaiset voivat luoda toimivan yhteistyön hoivapaikan henkilöstön kanssa. Viikoittainen käynti auttaa myös mahdollisten ongelmien havaitsemisessa ja niiden ratkaisemisessa. Esimerkiksi hitaasti lisääntyvän syömättömyyden syyt on tärkeää selvittää, koska jos muistisairaan kommunikointikyvyt ovat hiipuneet, niin parhaiten havaintoja olotilan muutoksista voivat tehdä muistisairaan henkilön tuntevat lähiomaiset ja/tai ystävät. Kysyen, katsoen ja koskettaen.
MUISTISAIRAIDEN KOKEMUKSIA PÄIVÄNVALOON
Muistisairaat ja heidän omaisensa tuskin nousevat koskaan niin sanotusti barrikadeille. Yksi keino aina vaalien alla voisi olla sellainen, että muistisairaiden henkilöiden omaiset lähtevät yhdessä tai erikseen toimien tapaamaan päättäjiä vaalitilaisuuksiin. Muistisairaan henkilön tilanteen salliessa hänet on hyvä ottaa mukaan. Näin asia jää päättäjille yleensä paremmin mieliin, kun asian näkee myös henkilötasolla..
Muistisairauksissa ja niiden aiheuttamissa ongelmissa arkipäivän elämään on paljon eroja.
Kuopiolainen Eino Fagerlund kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan osuvasti muistisairaiden tosielämän tilanteista: ”Se, mikä minua tässä muistikeskustelussa häiritsee, on median esittelemä kapea eli lähes ainoastaan hoitohenkilökunnan ja läheisten näkemys. Juuri missään eivät näy muistisairaiden aidot kokemukset, näkemykset, tunteet, muistot tai tahto tulevaisuudesta. Kaikki nämä ovat mediassa näkyvissä läheisen tai hoitohenkilökunnan suodattamana.
Ehkä vähän liioittelen, mutta olen eräässä vaiheessa ollut sairaalassa hoidettavana muistisairaiden osastolla ja saanut siellä tarinoida muiden muistisairaiden kanssa. Se mielikuva niistä tarinoista, kokemuksista ja itsearvioinnista omasta tilastaan on yllättänyt joka kerta.” Lähde: Helsingin Sanomat 19.8.2022 – Muistisairaudet ovat erilaisia kuten ihmisetkin.
Eino Fagerlundilla on myös hyviä parannusehdotuksia nykyiseen toimintaan:
Lainaus alkaa.
Fagerlund sanoo heti kärkeen, että hän kaipaisi muistisairaiden ja iäkkäiden ihmisten hoidolta eniten asennekulttuurin muutosta.
”Suututtaa, että muistisairasta hoidetaan usein vain ulkoisesti. Katsotaan, että nukkuminen ja syöminen ja lääkkeet hoituvat, mutta se, mitä ihmisen sisällä liikkuu, mitä hän ajattelee ja tuntee, se ei kiinnosta.”
Fagerlund toivoisi kohtaamisiin vuorovaikutteisuutta eikä vain sitä, että on hoitotoimenpiteiden kohde.
”Että minua kuunneltaisiin ja kanssani keskusteltaisiin, minulle puhuttaisiin kuin aikuiselle eikä sössötettäisi kuin lapselle, kuten joskus tapahtuu. Että pääsisin itsekin osallistumaan omaan hoitooni.”
– –
Fagerlund kykenee asumaan itsenäisesti ja suoriutuu päivittäisistä askareista kuten ruoanlaitosta. Hän tarvitsee kuitenkin apua esimerkiksi raha-asioiden hoitoon. Myöskään virasto- ja lääkärikäynnit eivät suju omatoimisesti.
”Tyttäreni Saija on aina mukana”, Fagerlund vahvistaa.
Tytär on isänsä muisti ja kirjaa kaiken ylös.
Ajattelun Fagerlund kuitenkin hoitaa itse, sillä hoksottimet pelaavat. Tätä eivät esimerkiksi hoitajat tai lääkärit aina ymmärrä, ja Fagerlund saatetaan vastaanottokäynnillä ohittaa kokonaan: hänen sijastaan ammattilainen puhuu tyttärelle, ikään kuin Fagerlundia ei olisi olemassa lainkaan.
Se pistää vihaksi.
”Kerran kun näin tapahtui, eikä asenne korjaantunut pyynnöstämme huolimatta, lähdimme tyttäreni kanssa vastaanotolta pois.”
Lainaus loppuu.
Lähde: Helsingin Sanomat 11.10.2022 – Muistisairaalle miehelle selvisi karulla tavalla, miten aivoistaan sairastuneita kohdellaan.
Joten on hyvä tiedostaa, että muistisairauksia on erilaisia ja oireet sekä sairauden etenemistavat ovat yksilöllisiä. Jolloin eri elämäntilanteissa tarvittavien tukitoimien on oltava yksilöllisiä, sairastuneen itsemääräämisoikeutta kunnioittavia ja läheisten kanssa rakennettuja sekä mahdollisimman oikea-aikaisesti toteutettuja.
SUU- JA HAMMASHOIDON TILANNEKUVASTA
Hammaslääketieteen tohtori, entinen sosiaali- ja terveysministeri sekä myös Kelan pääjohtajana vuosina 2010 – 2019 toiminut hammaslääketieteen tohtori Liisa Hyssälä kirjoitti järjestöneuvos Marja Irjalan kanssa esittivät tiukan vaatimuksen Helsingin Sanomissa 15.10.2022: ”Vanhusten suunterveyden hoito on saatava kuntoon – Monelle vanhukselle suuhygieniasta huolehtiminen itsenäisesti ei ole enää mahdollista.”
Tampereen yliopiston työelämäprofessorina toimiva ja Kelan pääjohtajana vuosina 2017 – 2019 toiminut Elli Aaltosen ”Hampaaton suu on terveydenhuollon häpeäpilkku” – mielipidekirjoitus 17.10.2022 kertoo hyvin, että isoa haastetta tosielämän tilanteissa piisaa. Vauvasta vaariin.
Tietoa, taitoa ja rahaa kyseisen ongelmakentän poistamiseen Suomesta löytyy.
Onnistunut jalkautus leikkaa estettävissä olevia sairaanhoidon ja vanhustenhoidon kustannuksia, kun suun ja hampaiden kautta salakavalasti etenevät tulehdukset saadaan oikein ajoitetuilla tarkastuksilla ja hoidoilla minimoitua. Ennenaikaisia ja vältettävissä olevia kuolemia unohtamatta.
Nopeasti etenevään jalkautukseen löytyy erinomaiset pohjapaperit käypä hoito – suosituksista:
1. Suunhoito kotihoidon asiakkailla, hoivapalveluissa ja laitoksissa.
2. Karieksen hallinta iäkkäillä.
Toimivasta ratkaisumallista käypä hoito-suositusten jalkauttamiseen on paljon matkaa. Terveyden edistämisen asiantuntija Erja Nuutinen ja Suomen suuhygienistiliiton puheenjohtaja Virve Jääskeläinen kirjoittivat Helsingin Sanomissa 19.10.2022 nopeasti otettavista ensiaskelista arkipäivän haasteiden taklaamiseksi: ”Vanhusten suunhoitoon tarvitaan selkeät ja toimivat rutiinit – Suuhygienistin palveluja tuottavat pienyrittäjät jäävät isompien varjoon”.
Onkin tärkeää, että myös pienyrittäjien statuksella toimivat suuhygienistit ja hammaslääkärit otetaan tehostetusti kyseisten ongelmien ratkaisemiseen sekä hoitoketjuihin mukaan. Varsinkin nyt, kun uudet sote – ja hyvinvointialueet käynnistävät toimintaansa. Päättäjien huolehtiessa yli puolue- ja etujärjestörajojen siitä, että valtiolta tuleva rahoitus ja paikallistason seuranta ovat tähän perusterveyden huollon kohtaan riittävät. Vaikuttavan budjettikehyksen perusaikajänne on tässä kohtaa kymmenen vuotta.
Kyseessä on samalla järkevä investointi suomalaisten perusterveyteen, joka alkaa säästää oikein toteutettuna rahaa. Sehän on ollut päättäjien puheissa yksi jättimäisen sote – uudistuksen yksi päätavoitteista. Takavuosien mainosslouganilla ”Puhtaat hampaat, raikas suu” on edelleen markkinarakoa. Niin taulukkolaskennan keinoin tilastoitavilla jaa seurattavilla kansanterveyden kuin – talouden alueilla. Suomalaisten arkipäivän elämänlaadun parantumista unohtamatta, kun syöminen onnistuu omatoimisesti ja omalla hammaskalustolla mahdollisimman pitkään.
Hyvin toteutetut suu-, hammas- ja nielutarkistukset auttavat myös seuraamaan ja huomaamaan muistisairauksien kanssa joissakin tapauksissa samanaikaisesti, mutta salakavalasti ensi alkuun piilossa eteneviä sairauksia. Kuten Parkinsonin sairautta ja/tai ALS – tautia. Molempiin sairauksiin liittyvät syljeneritys – ja nielemisongelmat on tärkeää huomata ja hoitaa ajoissa. Niillä keinoilla, mitä lääketieteellisesti ja päivittäisin hoitotoimenpitein hoitaen voidaan tehdä.
Kuhunkin sairauksiin parhaiten toimivan ja sopivan ravinnon osuus on erittäin tärkeää. Syömättömyyden syyt tulee aina tarkistaa esimerkiksi hammaslääkärin/suuhygienistin toimesta. Jolloin voidaan tunnistaa kuhunkin sairauteen kuuluvat hälyttävät tunnusmerkit nopeammin. Jos esimerkiksi kiinteän ruuan nielemiskyky hiipu., niin syy voi olla rikkinäinen hammas tai suun hitaasti edennyt tulehdustila. Maallikko-omainen tai hoivapaikan hoitaja ei niitä taskulampun tai kännykän valossa pysty huomaamaan.
TUETUN PALVELUASUMISEN TILANTEISTA
Suomessa käynnissä ollut terveydenhoitoalan työtaistelu 2022 saatiin ratkaistua onnistuneesti 3.10.2022 illalla.Aika näyttää, kuinka pysyvästi?
Terveydenhoitoalan ammattilaisia, kuten sairaanhoitajia tarvitaan enenevissä määrin myös vanhustenhoidossa. Etenkin lisääntyvissä määrin tehostetun palveluasumisen yksiköissä, kun lakiin kirjatut hoitajamitoitukset astuvat asteittain voimaan.
Tuohon työtaisteluun liittyen; tästä avoimesta internetistä löytyvästä vanhustenhoidon vientihankkeesta lienee ammennettavaa myös takaisin 2020-luvun Suomeen päin?
”Japani on uudistanut 2000-luvulla vanhuspolitiikkaansa. Nyt tavoitteet, ennaltaehkäisy, kuntoutus, jatkuva kotihoito ja saumattomat palvelut ovat hyvin samanhenkiset suomalaisen vanhustenhoidon vasta uusittujen laatuperiaatteiden kanssa. Korostetaan ikäihmisten osallistumista yhteiskuntaan, sosiaalista ja tarkoituksenmukaista elämää, mahdollisuutta asua kotoa mahdollisimman pitkään, mahdollisimman lyhyttä laitosasumista sekä palvelukeskusten organisoimista verkostoiksi.
Tällä hetkellä noin miljoona japanilaisvanhusta elää pitkäaikaishoidossa laitoksissa
– Heitä hoidetaan erittäin hyvin, sanoisin rakkaudella, mutta heidät hoidetaan sinne vuoteeseen. Siinä on valtava ero Suomeen nähden, sanoo Hilkka Tervaskari.
– Lisäksi avoimuus puuttuu näistä hoitolaitoksista. Sendain keskus on halunnut tuoda nimenomaan tämmöisen avoimuuden siellä, että omaiset tulisivat käymään ja että se olisi koko lähiympäristölle paikka, jonne halutaan tulla ja olla yhdessä. Mielestäni Sendaissa on valtavan hyvin onnistuttu tässä.” Lähde: ”Vanhustenhoitoa Japanissa suomalaisin opein” (Ylen Akuutti 29.4.2008).
Sitten lyhyt katsaus suomalaiseen vanhustenhoivan termeihin.
”Vanhainkoti tai hoivakoti tai tehostetun palveluasumisen yksikkö on palvelulaitos, joka tarjoaa hoitopalveluita sellaisille vanhuksille, jotka eivät selviydy kotona tai palvelutalossa. Hoivakodin toiminta on laitoshoitoa, mutta toiminnan tavoitteena on luoda mahdollisimman kodinomaiset olosuhteet. Tehostetussa palveluasumisessa vanhuksen tukena ja apuna on kuitenkin hoitohenkilökuntaa ympäri vuorokauden.” Lähde: Wikipedia – Vanhainkoti
Suullisen perimätiedon peruspalveluministeri Paula Risikon aikakaudella (ennen vuotta 2011) laitospaikkoja lähettiin vähentämään voimakkaasti ja panostuksia kotihoidon resursseihin lisättiin. Ainakin päättäjiemme puheissa.
Hyvää tietoa oman asuinpaikkakunnan, jatkossa hyvinvointialueen palveluista saa erilaisista tietopaketeista avoimesta internetistä. Yksi esimerkki on ”Palvelukuvaukset Kymsote Koti-, asumis- ja hoivapalvelut 2022” – niminen tietopaketti. Asiakkaalle eli palveluita tarvitseville työikäisille ja vanhuksille tulevat maksujen periaatteet on taas määritelty laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta (1201/2020).
Yleensä hoivakodeissa esimerkiksi asiakkaan omat vaatteet, apuvälineet, hygieniatuotteet ja vaipat ovat asiakkaan sekä omaisten kontolla. Vuokra, ruoka ja elämään kuuluvat erilliset tukipalvelut laskutetaan sitten kuukausittain. Tai sopimuksen mukaan.
Hyvää perustietoa on saatavilla sote – järjestöjen koostamasta tietopaketista:
”Jokaisella Suomen kansalaisella on perustuslain mukaan oikeus sosiaaliturvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Tämän lisäksi perustuslaki velvoittaa valtiota ja kuntia turvaamaan jokaiselle oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.”
Lähde: 1. Asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa – Sosiaaliturvaopas
Sosiaaliturvaopas | Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2022
”Sosiaaliturva koostuu palveluista ja toimeentuloa turvaavista rahallisista etuuksista. Oppaasta hyötyvät kaikki asiasta kiinnostuneet sekä etuuksia tai palveluita käyttävät henkilöt. Se on myös sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden käytettävissä. Opas on hyvä työväline järjestöjen työntekijöille ohjausta ja neuvontaa varten.”
Tällainen tietopaketti olisi hyvää painaa myös paperille ja saattaa tietoa tarvitsen saataville. Veloituksetta myös kotiin toimitettuna. Kaikilla meillä ei ole kaikkia niitä taitoja, joita digisovellusten viidakossa kulloinkin tulee hallita.
YKSITYISEN PUOLEN HOIVAKOTIEN TOIMIJOISTA
Pitkään jatkuneen vanhustenhoidon hoitajapulan kanssa, niin hoivalaitoksissa kuin kotihoidossa, yksityisesti omistettujen yritysten tarjonta vanhusten ja vammautuneiden hoivapalveluissa on kasvanut. Lukuisia uusia hoivatoiminnan rakennuksia nousi edellisen niin sanotun porvarihallituksen aikana vuosina 2015 – 2019.
”Hyvinvointiala HALI ry:n johtaja pitää oikeana arviota 3000 tyhjästä hoivapaikasta kolmella suurimmalla hoivantuottajalla. Moni hoivaa tarvitseva joutuu jäämään kotihoidon piiriin, kun työntekijöitä ei ole tarpeeksi.” Lähde: Uusi Suomi 16.8.2022 – ”Arvio: Hoitajapula on vienyt jopa 3000 hoivapaikkaa, ja pahempaa on luvassa – Nyt älähdetään Valviran linjasta”
Myös kotihoidon piirissä kärsitään alalla pitkään pysyvien työntekijöiden pulasta. Joten tilanteessa riittää ratkaistavaa, koska jättimäisiä investointeja uusiin hoivapaikkoihin tehneet yritykset hakevat nyt niille maalailtuja voittoja.
Yksi hyvä puoli tässä on se, että yksityiselle puolelle on syntynyt toimivat eri yritysten ekosysteemit, jossa hoivakotien suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja varsinaisen hoivatoiminnan pyörittäminen on jaettu eri yhtiöiden kesken. Näin toimintoja eri paikkakuntien välillä voidaan nopeasti pystyttää ja lopettaa, jos tuotto-odotukset eivät osu asetettuihin tavoitteisiin. Yksityisten hoivakotien kenttä elää koko ajan yritysostojen kautta. Konsernirakenteensa turvin ne pyrkivät pitämään hoito- ja palvelumaksuina saamaansa rahat oman konsernin sisällä. Se on yksi siihen, että ne ovat perustaneet tai ostaneet itselleen myös oman alansa henkilövuokrausfirmoja. Ne pystyvät näin myös tarjoamaan julkiselle puolelle henkilöstöä, kunhan hinnoista vain sovitaan.
Tässä muutamia suurimmista toimijoista Suomessa tällä hetkellä:
Attendo
Attendo oli vuonna 2019 hoivakoteihin kohdistuneen kohun kärjesssä. Nähtävästi tuon kohun tuloksena Attendon hoivakotien sivuilta löytyy kunkin hoivakodin omavalvontasuunnitelmat (ovs), jotka ovat hyvä malli kaikille alalle toimiville hoivakodeille.
Uuden Attendon kohun siemenet lienevät tässä?
Attendo irtisanoo ”merkittävän osan” sopimuksista, joita se on tehnyt vanhusten hoivakodeista. Attendo haluaa neuvotella sopimukset uusiksi, koska kiista hoitajamitoituksesta närästää. Hoivakodeissa asuvia ihmisiä ei häädetä pois, sanoo toimitusjohtaja.
– –
Attendo haluaa sopimukset uusiksi ja helpotuksia
”Nyt Attendo haluaa neuvotella sopimukset uusiksi.
– Jatkossa kuntien ja kuntayhtymien sijaan hyvinvointialueet ostavat meiltä palveluja, ja siksi nämä asiat pitää sopia, Holmqvist perustelee.
Hän perää poliitikoilta mitoituksen lisäksi ”työkaluja”, jotka ovat käytännössä helpotuksia mitoitukseen pääsemiseksi.
Työkaluista Holmqvist mainitsee koneellisen lääkkeenjakelun ottamisen osaksi mitoitusta, EU:n ulkopuolelta tulevan työperäisen maahanmuuton helpottamisen hoitotehtävissä ja sosiaali- ja terveysalan koulutusta käymättömien hoiva-avustajien käytön lisäämisen.
Attendo on merkittävä toimija, mutta se on saanut toiminnastaan aika ajoin myös kritiikkiä. Ylen selvitys vuonna 2019 paljasti, että useissa Attendon hoivakodeissa oli ollut pitkiäkin aikoja liian vähän hoitajia”.
Lähde: Yle Uutiset 3.10.2022.
Mehiläinen
Mehiläinen osti vuonna 2021 osan Vetrea – nimellä toimineista tehostettua palveluasumista tarjonneista hoivakodeista itselleen. Osan hoivakodeista taas aiempi omistaja Osuuskunta KPY (Kuopion puhelinyhdistys) lopetti ennen kaupan vahvistamista niin sanotusti lennossa. Esimerkiksi yhden uuden karhean hoivakodin Lahdesta.
Mehiläisen hoivakotitarjonta toimii tällä hetkellä Onnikodit – nimen alla.
Esperi
Myös Esperi oli vuoden 2019 hoivakoteihin kohdistuneiden kohun keskipisteessä. Toivottavasti nyt asiat ovat heilläkin kunnossa. Varsinkin, kun omistajina ovat suuret institutionaaliset toimijat.
Invalidiliitto ja sen Validia yhtiötä koskeva osa.
Validia on erikoistunut ja hakenut hoivamarkkinoilta omaa markkinasegmenttiä. Toivottavasti nämä ongelmat on jo selätetty:
”Yhtiön mukaan voittorahoja on käytetty muun muassa järjestelmäkehitykseen. Asukkaat toivovat, että voitot käytettäisiin henkilökunnan palkkaamiseen.”
– –
”Validia on tiettävästi ensimmäinen vammaispalvelujen tuottaja, joka on joutunut valtakunnallisen valvonnan kohteeksi.
Aiemmin vastaavaan valvontaan on otettu vain vanhustenhoitopalvelujen tuottajia, kuten Esperi Care ja Attendo.
Ylitarkastaja Sari Vuorilampi Valvirasta kertoo, että valvonta on aloitettu useassa Validian yksikössä. Validia Asumisen toimitusjohtajan Päivi Harmaakorven mukaan viranomaisten mielenkiinto on kohdistunut syksyllä 2019 heidän yksiköihinsä Iisalmessa, Turussa ja Kouvolassa.
Vuorilampi kertoo, että Valvira alkoi saada Validiaa koskevia epäkohtailmoituksia runsaammin viime vuonna. Ilmoituksissa korostuivat samankaltaiset asiat. Tämän vuoksi Valvira ryhtyi toimenpiteisiin ja aloitti palveluntuottajan valtakunnallisen valvonnan.”
Lähde: Yle Uutiset 7.1.2020 – ”Invalidiliiton talossa asuvan Karitan arkea leimaavat ainainen kiire, vaihtuvat työntekijät ja ulkoilun puute – Samaan aikaan Validia tahkoaa miljoonatulosta”
Vanhusten hoivaa ja vammaispalveluita tarjoavien yksityisten yritysten kasvu on ainakin hetkellisesti pysähtynyt, koska itse maksavien (kuukausimaksu esimerkiksi 4000 – 6000 euroa kuukaudessa) maksukykyisten suomalaisten määrä ei ole lopulta niin suuri kuin ne ovat ehken laskelmissaan ja unelmissaan olettaneet. Myöskään kuntien ja kaupunkien osittain maksamien ja myöntämien tulijoiden määrä on ollut yksityisille yrityksille pettymys. Myös lakiin perustuvan hoitajamitoituksen on kerrottu hidastavan liiketoiminnassa pärjäämistä. Toivottavasti julkisuuteen ponnahtaneet vuoden 2019 ongelmat hoivakotien toiminnassa on saatu selätettyä. Niin julkisen kuin yksityisen puolen hoivakodeissa.
Nimittäin. Muodostumassa olevien hyvinvointialueiden julkisen puolen vanhustenhoidon paikat taistelevat samasta työvoimasta kuin yksityisen puolen. Esimerkiksi Kymsoten (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä) alueella, jossa uusia yksityisiä hoivakoteja on jouduttu työvoimapulan takia sulkemaan. Tai ne ovat vajaakäytöllä, koska tarpeeksi itse maksavia vanhuksia ei niihin löydy eikä Kymsoten myönnä niihin osittaisia maksusitoumuksia. Koska ensisijaisen tarjonnan painopistettä on yritetty pitää mahdollisimman pitkään omaishoitajissa ja kotihoidossa.
HYVINVOINTIALUEIDEN YKSITYISISTÄ SOTE-TOIMIJOISTA
Toivottavasti hyvinvointialueiden aloittaessa isoa kaaosta ei synny, koska se osa suomalaisista, jotka ovat työelämässä ei välttämättä tiedä hoitoon pääsyn haasteista julkisen puolen terveydenhuollossa. Joka kyllä toimii, kunhan esimerkiksi hammaslääkärin vastaanotolle joskus pääsee.
”Suomalaisen terveyskeskustelun erikoispiirre on se, että suuri osa kansasta seuraa sitä katsomon puolelta – valtaosa äänestäjistä kun kuuluu tyytyväisiin työterveyshuollon käyttäjiin. Siksi perusterveydenhuollon resursointiin ei ole koskaan kohdistunut kovin suurta poliittista painetta.
Tähän ay-liikkeen ja työnantajien yhdessä rakentamaan kahden kerroksen malliin ei ole haluttu sote – uudistuksessakaan koskea, joten perustilanne säilyy: yksillä palvelut toimivat sujuvasti, toisille jaetaan niukkuutta.”
Lähde: Helsingin Sanomat pääkirjoitus 26.10.2022 – ”Sote – uudistuksen ongelmat uhkaavat rysähtää niskaan vaalien alla”
Samaan aikaan terveydenhoidon ja – huollon aloilla yksityisen puolen ketjut ovat taistelleet yksityisen puolen markkinoista. Työterveyshuollossa yksityisten yritysten asema on ollut erittäin vahva. Hyvään työterveyshuoltoon tottunut suomalainen ei tiedä tätä eroa terveydenhuollon eri alueilla. Julkisen terveydenhuollon ensikäynnin vastaanotolle pääsee, kun se parhaiten järjestelmälle sopii. Yksityisellä puolella ensikäynnille pääsee silloin kun se Sinulle sopii. Tosin rahaa ja vakuutusturvaa on hyvä olla olemassa.
Muun muassa vanhustenhoivan alueen konserni Mehiläinen toimii myös tällä alueella. Harrastaen myös hoivakodeissa tarvittavan terveydenhuollon henkilökunnan vuokrausta.
Yksityisesti toimivan sairaanhoidon parasta tuottavuutta ovat tapaukset, joita pystytään hoitamaan ajallisesti rajattuina potilastapauksina, joista ei tule uusintakäyntejä. Tosin Mehiläinen on ottanut hoitoonsa julkisen puolen sairaaloita ja kuntien terveyskeskuksia. Lähivuodet näyttävät, kuinka homma toimii julkisen puolen asiakkaiden kannalta katsottuna ja kuinka kannattavaa sote-toimintojen ulkoistamistoiminta on Mehiläisen omistajille? Vai nähdäänkö Mehiläisenkin hoitamilla alueilla jatkuvia sopimusten irtisanomisia ja hintojen uudelleen neuvotteluja?
Vuonna 2019 OP – ryhmä myi Pohjola Terveys Oy:n työterveyspalvelut Mehiläiselle.
Pihlajalinna
Pihlajalinna osti vuonna 2022 OP – ryhmän Pohjola Sairaala Oy:n ketjun itselleen. Siinähän ideana oli taata Pohjola Vakuutuksen asiakkaille nopea pääsy leikkauksiin ja kuntoutukseen. Samalla vakuutuksiin liittyvä rahaliikenne olisi saatu pidettyä oman konsernin sisällä.
Terveystalo
Yritysostojen kautta Terveystalosta on tullut iso tekijä Suomen työterveyshuollon alueella.
Lääkärikeskus Aava
Hyvässä nosteessa oleva perheyritys, jonka yksi iso toimialueista on työterveyshuolto.
Yksityistä puolta tarvitaan ja se palvelee erinomaisesti asiakkaitaan, jos oma lompakko tai vakuutusturva sen sallivat.
VUOKRATYÖVOIMA HOITAJAPULAN RATKAISUKSI
Aika näyttää nivoutuvatko sote-alan yksityisesti omistetut yhtiöt toistensa omistajiksi? Esimerkiksi hallintarekisteröinnin kautta alalla liikkuva raha voidaan pitää onnistuneesti saman konsernin sisällä. Samalla kuin myös korkea-arvoisetkin päättäjät voivat olla ongelman ratkaisijoita ja siitä rahallisesti hyötyä omalle klaanilleen yhtiöidensä kautta saavia.
Julkisella puolella kroonista työvoimapulaa on ollut aiemmin isosti lääkäreistä.onko tässä ratkaisumalli hoitajapulaan vanhustenhoidossa?
”Ylä-Savossa etsitään töihin lähihoitajia 3 000 euron peruspalkalla, jonka päälle tulevat mahdolliset vuorolisät. Kyseessä on sijaisia välittävä yritys, joka etsii lähihoitajia kunnalliselle puolelle asumispalveluihin ja kotihoitoon.
Medistaffin työpaikkailmoituksessa kerrotaan, että summa sisältää yhdeksän prosentin lomakorvauksen. Palkka on silti merkittävästi suurempi kuin tavallisesti maksetaan.
– Onhan se jo aikamoinen palkka, sanoo Suomen lähi- ja perushoitajaliiton puheenjohtaja Silja Paavola.
Superin (siirryt toiseen palveluun) mukaan lähihoitajan peruspalkka on kuntasektorilla tavallisesti noin 2000 euroa kuukaudessa.
Hoitohenkilökunnasta on pula eri puolilla Suomea. Hoitajajärjestöjen mukaan siihen auttaisi palkkaohjelma, joka nostaisi naisvaltaisen alan veto- ja pitovoimaa pitkällä aikavälillä.
Kuntien ratkaisu turvautua vuokratyövoimaan on ristiriitainen, sillä Kuntaliiton asiantuntijan mukaan vuokratyövoiman käyttö lisää kuntien palkkakustannuksia.”
Lähde: Yle Uutiset 1.10.2022 – Lähihoitajia houkutellaan töihin 3 000 euron peruspalkalla.
Uutisen mukaan Medistaff välittää nopeastikin lääkäri- ja hoitajapalveluita julkiselle ja yksityiselle sektorille. Aika näyttää, miten työpaikan lähihoitajien yhteenkuuluvaisuudelle tapahtuu, kun palkkauksessa on näin isoja eroja? Joten lääkärikunnasta löytynee tieto-taitoa esimerkiksi Lääkäriliiton kautta, tämän rahan synnyttämän kateusefektin ratkaisuun.
Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto ennakoi yrityspohjaisesti toteutetun kotihoidon lisääntymistä. Toinen vaihtoehto on se, että vanhusten omat lapset ja/tai läheiset pystyvät auttamaan kodeissa tapahtuvassa vanhusten hoivassa enemmän.
Lainaus alkaa.
Vuonna 2030 meillä on kolmannes nykyistä enemmän 85-vuotiaita, mutta hoitajat eläköityvät ja alalla on jo valmiiksi työvoimapula.
”Lasten kannattaa varautua.”
”Lasten kannattaa varautua. Pohjoismaissa useimmissa perheissä kumpikin puoliso käy kuitenkin töissä, mutta jos työvoimapula jatkuu, paine perheissä kasvaa ja vanhempia on pakko alkaa hoitaa.”
Suomessa on siirrytty laitoksista kotihoitoon inhimillisistä syistä, mutta siellä myös pätevyysvaatimukset ovat joustavammat. Murto ennakoi omaishoitajia tukevien palvelujen markkinan kasvavan.
Lainaus loppuu.
Lähde: Vanhuksia hoitavat jatkossa omaiset tai maahanmuuttajat – Maaseudun Tulevaisuus 7.10.2022
Rahaa, tietoa ja taitoa Suomessa löytyy tämänkin ongelmakentän ratkaisuun. Vaan aika näyttää, koska tuo tapahtuu? Pitäisikö kotien suunnittelussa ja remontoinnissa panostaa siihen, että edes tilat soveltuvat lisääntyvän kotihoidon tarpeisiin.
VANHUSTENHOIDON SALOJEN ISOSTA KUVASTA
Sitten vielä kokoomuksen ja kansanedustaja Paula Risikon tuntemiin ison kuvan haasteisiin Suomessa. Kuten, kuinka avoimesti vanhustenhoidon toimintoja voidaan pyörittää ja ongelmista puhua? Niin julkisesti kuin yksityisesti omistetuissa sote-yritysten ekosyystemeissä.
Harmaa valta 2
Suomalaisten virkanaisten ja – miesten sekä poliitikkojen ja heidän lähipiiriensä sote-yristysten osakeomistukset pysynevät piilossa?
Timo Soini ja Paula Risikko yhdessä!
Ihannemaailmassa, niinkin yllättävä parivaljakko Risikko ja Soini olisivat voineet valtakausillaan pysäyttää suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkaukset..
Faktaa vai fiktiota? – Osa 2
Demaritaustainen Ulla-Maija Rajakangas sote – alan (Hyvinvointiala HALI ry:n) yksityistämisen ykköslobbarina.
Kansanterveys vastaan kansantalous – Koronavirus 3
Koronan alkuvaiheen ”hoitokeinot” ruotsinsuomalaisten vanhusten keskuudessa Ylellä. Isoin yllätys oli se, että mitään julkista isoa keskustelua koronaan sairastuneiden ”hoitokeinoista” Ruotsissa ei syntynyt.
Yhteistyössä toimien
Tuossa linkissä löytyy rauhanomainen idea vanhustenhoidon ongelmien tekemisestä näkyviksi. Hyvänä ajankohtana eduskuntavaalien 2023 kampanjointiaika. Ehdokkaatkin saisivat ensikäden tietoa ja eläväisen lähihistorian katsauksen. Suoraan asianomaisilta, heidän omaisiltaan ja ilman tiedon kulkua hidastavia sekä liikaa suodattavia välikäsiä.
Lobbausjärjestöt: Suomi Natoon
Lobbausjärjestöt näkevät, että Suomen Nato-jäsenyyden myötä Suomi houkuttelee uusia ulkomaisten yritysten investointeja Suomeen. Samoin koulutetun ulkomaisen työvoiman saantiin toivotaan Nato-jäsenyyden myötä parannuksia.
TOIMIVIA VANHUSTENHOIDON PERUSELEMENTTEJÄ
Suu- ja hammashoidon sekä ravinnon tärkeydet tulivat jo aiemmin mainittua. Niiden merkitystä on hyvä kerrata ja opettaa myös nuoremmille sukupolville.
Tässä tulee muutamia otsikko- ja ydintason poimintoja vanhustenhoidon ja työikäisten muistisairaiden hoidon peruselementeiksi. Kiteytettynä kyse on perusmuotoisesta säännöllisestä liikunnasta ja venyttelystä ulkoilmassa sekä sisätiloissa. Itse kunkin terveydentilan sallimissa puitteissa. Yksin, avustettuna tai ryhmässä toimien. Poimintojen aikajänteenä vuodet 2011 – 2021.
Rahallinen panostus näihin asioihin tuo varmuudella rahallisia säästöjä myöhemmin, kun ikääntyvät suomalaiset löytävät itselleen sopivat liikuntamuodot, joita he myös arkipäivän elämässä pystyvät toteuttamaan. Näin toimien pysyvän vuoteessa makuutuksen aika jää mahdollisimman lyhyeksi.
1. ”Taavetinpuisto ja Ikiliikkujareitti”
”Liikunta tukee senioreiden toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä arjessa. Tutkimusten mukaan tasapaino- ja voimaharjoittelu edistävät lihasvoimaa ja kävelynopeutta sekä ehkäisevät kaatumisia. Lisäksi ulkoilu ja liikunta kohentavat hyvinvointia ja elämänlaatua sekä suojaavat muistioireilta.
Miina Sillanpään Säätiö suunnitteli ja toteutti yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa senioreille suunnatun monipuolisen kuntoilu- ja kohtaamispaikan, Taavetinpuiston ja Ikiliikkuja-kävelyreitin. Taavetinpuiston tavoitteena on tukea ikäihmisten omatoimisuutta, ehkäistä toimintakyvyn heikkenemistä, lisätä innostusta ulkoiluun ja tarjota mahdollisuuksia virkistävään yhdessäoloon muiden kanssa.”
Lähde: Miina Sillanpään säätiön kotisivu
2. ”Tuhannet helsinkiläiset ovat sopineet kaupungin kanssa säännöllisestä liikkumisesta –Liikunta tuodaan arkiaskareisiin”
Erityisesti ikäihmisten kohdalla päivittäisen arkiliikkumisen tärkeys on kiistaton.
– –
”Koronaepidemian myötä kaupungin toimenpiteet ovat kohdistuneet erityisesti ikäihmisten liikkumismahdollisuuksien parantamiseen, kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan julkaisemassa tiedotteessa kerrotaan.
Yhtenä toimenpiteenä kaupungin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa on solmittu jo 6 000 liikkumissopimusta. Sopimusten tavoitteena on mielekkään elämän ja toimintakyvyn turvaaminen.
Liikkumissopimus kirjataan osaksi hoitotyön suunnitelmaa, ja sen tavoitteena on kytkeä liikkuminen osaksi arkiaskareita, vahvistaen lihasvoimia, tasapainoa ja toimintakykyä. Sopimuksessa määritetään omat liikkumiseen liittyvät tavoitteet suhteessa nykyiseen liikkumiskykyyn.” Lähde: Helsingin Sanomat 17.11.2021
Hyvä huomio kyseisen HS – jutun keskusteluketjusta:
”Haluaisin kuulla kuinka nämä kaikki sopimukset ovat käytännössä toteutuneet, kuka siellä on ollut ulkoilemassa vanhuksen kanssa, kun kotona käyvät hoitajat eivät ehdi kuin kääntyä eivätkä kunnolla sitäkään.”
3. ”Kaupunki palkkaa ulkoiluttajia”
Kuntien kotihoidon väki ei ehdi viedä vanhuksia ulos. Helsingissä ongelmaa ratkotaan uudella tavalla.
– –
”Helsingin kotihoidon asiakkaina on paljon vanhuksia, jotka pääsevät ulkoilemaan harvoin. Samaan aikaan jää vuosittain ilman opiskelupaikkaa suuri määrä nuoria, joista osa voisi sopia sosiaali- ja terveysalalle.
Toisin sanoen: yhtäällä on tekemätöntä työtä, toisaalla sopivaa, toimetonta tekijävoimaa.
Uusi työntekijäryhmä syntyi Helsinkiin kaupungin kotihoidon johtajan Anna-Liisa Lyytisen oivalluksesta.
”Alun perin oli tarkoitus, että olisimme palkanneet jopa 70 avustajaa, yhden jokaiselle lähipalvelualueelle”, Lyytinen sanoo.
Kaupunki on yrittänyt palkata uusia liikkumisavustajia useiden eri kanavien kautta. Toistaiseksi on jääty kauas, tällä hetkellä työtä tekee yhdeksän ihmistä. Tavoitteena on kuitenkin saada 60 avustajaa lisää.
Seuraava haku käynnistyy syksyllä.
– –
Palkan liikkumisavustajille maksaa ely-keskus. Työsuhdetta edeltävän kolmen kuukauden harjoittelun ajalta maksetaan peruspäivärahaa.
Avustajat tekevät yhteistyötä terveyskeskuksen kotihoidon kanssa. Apua suunnataan sellaisille kotihoidon asiakkaille, joille on laadittu liikkumissopimus.”
Lähde: Helsingin Sanomat 27.8.2012
4. ”Sopimus aktivoi ylös tuolista”
Helsingin kotihoito kirjaa muistiin asiakkaan toimet
– –
Kotihoito ja kotisairaanhoito rakentavat uudenlaista yhteistyötä tiimissä lääkärien, fysioterapeuttien ja toimintaterapeuttien kanssa.
Omaisillakin on mennyt aikaa ymmärtää, mistä tässä on kyse. ”Pikku hiljaa he ovat oivaltaneet, kuinka tärkeää on saada oma äiti tai isä ylös sängystä”, Nummijoki sanoo.
Liikkumissopimus syntyi Helsingin yliopiston kanssa tehdyssä yhteistyössä, jossa mietittiin syrjäytymisen ehkäisyä.
”Pitää katsoa kokonaistilannetta, eikä vain sitä, tulevatko lääkkeet otetuiksi ja ruoka syödyksi.” Lähde: Helsingin Sanomat Kaupunki 13.6.2011
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –