Vakuutusoikeus (Vako)

Kyseessä ei ole elin, vaan elimellinen osa kaikkien aikojen härskeintä ja kafkamaisinta kyykytyskoneistoa Suomessa.  Vakuutusoikeus eli vako on ylin tuomioistuinaste kirjallisesti ja suljetusti toimivaa sanahirviötä:

vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä
– klikkaamalla kaaviota hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana
– päivitys artikkelille tehty 8.12.2015 kello 10.00
– lisätty sisällysluettelo ja korjattu ”rikkoutuneita” linkkejä.
– viimeisin päivitys artikkelille on tehty 19.11.2021 kello 11.27
– iso kiitos ”rikotuista” linkeistä ilmoittaneille henkilöille.

Kaiken takana on nelikantainen lainsäädäntömalli ja toimintamalli Suomessa.
(Linkki korjattu ja tuoreistettu 1.11.2021. Iso kiitos tilanteen huomanneelle ja siitä ilmoittaneelle henkilölle.)

ARTIKKELIN SISÄLLYSLUETTELO –
SUOMI 2017 VAKO (= VAKUUTUSOIKEUS)

Oikeusministerit ja vakuutusoikeus
Kirja Suomen todellisesta hallintamuodosta ja hallitsijoista
Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin 10.4.2014
Miksi tyytyä enää pintaremonttiin, kun tarvitaan kiistatta täysremontti?

I Yleistä katsausta vakuutusoikeudesta vallalla oleviin käsityksiin:
TAPAUS 1 –Tuleeko vakuutusoikeuslain uudistaminen johtamaan todellisiin parannuksiin?
TAPAUS 2 – Lakisääteinen tapaturmavakuutus on vakuutus- ja oikeusturvan bluffia?
TAPAUS 3 – Erillään kulkevien lakihankkeiden koordinointi vakuutusoikeuslakiin

Oikeusturva – yhteisön vuosien 2008 – 2010 lausunnot:
Kohta 1. Lääkärijäsen toimimaan vain valan vannoneena asiantuntijana ja valituksen alaisen asian lääketieteellisen alueen tuntevana erikoislääkärinä
Kohta 2. Valituksen käsittelylle maksimiaika
Kohta 3. Todellisen työmarkkinatilanteen kartoitus
Kohta 4. Nykyaikainen asiakirjojen käsittely ja arkistointi
Kohta 5. Asianosaisjulkisten asiakirjojen sivunumerointi kuntoon
Kohta 6. Tallenne tuomioistuin käsittelyn tapahtumista pakolliseksi
Kohta 7. Yksilöity asiakirjaluettelo käräjä- ja hovioikeuksien tapaan
Kohta 8. Laadun tarkkailu jokapäiväiseksi toiminnaksi vakuutusoikeudessa ja ensimmäisen asteen lautakunnissa
Kohta 9. Perustuslain toteutuminen käytäntöön erityistuomioistuimissa
Kohta 10. Tapaturma-asioiden korvauslautakunnan toiminta täysin avoimeksi ja läpinäkyväksi

Lähdemateriaalia edelliseen 10 – portaan ratkaisumalliin

II Edelliseen lausuntokierrokseen 2008 – 2010 liittyvät kannanotot
”Kahden lääkärin loukku” – lakipaketti purettava välittömästi
HE 62/2004 –Tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttaminen
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan koskevaan lakiin
(681/2005, 53§), pika-asetuksella on tehtävä lakimuutos
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan koskevaan lakiin
(677/2005, 2§), pika-asetuksella tehtävä lakimuutos
Lakimuutos HE 12/2006

III Lakiluonnokseen 10.3.2014 kohdistuvat kannanotot

1. Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunion päätös dnro 2708/4/04
2. Riitta-Leena Paunion apulaisoikeusasiamiehenä toimiessaan antama
päätös dnro 489/2/96
3. Kelan tutkijana toimineen, Maija Sakslinin (nykyinen eduskunnanapulaisoikeusasiamies) tekemä selvitys – Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa 2003:21
4. Riitta-Leena Paunion apulaisoikeusasiamiehenä toimiessaan antama päätös
1124/2/99 sosiaali- ja terveysministeriölle
5. Oikeuskanslerin antama päätös 496/1/05 vakuutuslääkäreistä

Ko. asiakirjat .pdf- muodossa osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2015/11/20/vakuutuslaakarimafia/

Yhteenvetoa vuoden 2008-2010 lausuntoihin:
Lausuntoja ja selvityksiä 2003:21, Maija Sakslin
Miksi potilaat pakotetaan valittamaan?
Vakuutuslääkärien poisjättämisestä ratkaisukokoonpanoista
Vakuutusoikeuden tilastointitapaa kehitettävä
Vakuutusoikeuden henkilökunnan sidonnaisuudet ilmoitettava
Yhteenvetona ja jatkotoimenpiteinä

Vakuutusoikeuslakiluonnos 10.3.2014:
Sitten vielä ennen siirtymistä; varsinaiseen 10.3.2014 vakuutusoikeuslakiluonnoksen mukaiseen kommentointiin, niin nostamme esiin seuraavia yleisiä parannuksen kohteita

Prosessikuvaukset
Tilastointi
Ennakkopäätökset
Takautuvuus
Sidonnaisuudet
Asianomaisjulkisuus
Käsittelyajat

Vakuutusoikeuslain muuttamisehdotus 10.3.2014:
A. Asiantuntijalääkärijäsenten käyttö laajentumassa
B. Muodollisista istunnoista luopuminen – vakuutusoikeudesta lumeoikeus
C. Yhden tuomarin kokoonpano
D. Yhden tuomarin ja lääkärijäsenen kokoonpano
E. Täysistunto
F. Lääkärijäsenten nimittäminen ja jäsenten sidonnaisuuksien ilmoittaminen
G. Suullisten käsittelyjen lisääminen
Lakimies Timo Koskinen SAK – Risikon työryhmä muistio – sivu 64
F. Lisäselvityksen vastaanottamisen rajoittaminen sekä tiedottaminen
Yhteenveto

Vakuutusoikeuslakiin annettuja muita lausuntoja 2006-2014
HE 104/2014 vp eduskunnalle laiksi vakuutusoikeuslain muuttamisesta
Vakuutusoikeudesta annettuja lausuntoja ja selvityksiä 2003-2014
Poimintoja Oikeusturvan ajankuva – blogista 2007 – 2013

Sitten asiaan. Lähestymiskulma on potilaan/vakuutetun.

OIKEUSMINISTERIT JA VAKUUTUSOIKEUS
”Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen siirtyvän Pauliine Koskelon mukaan suomalaiset poliittiset päättäjät eivät ole kiinnostuneita oikeusasioista.”
Lähde: Korkeimman oikeuden jättävä presidentti Pauliine Koskelo: Joululahjarahat eivät kuulu tuomioistuimiin – Yle Uutiset 8.12.2015

Hyvä avaus Koskelolta. Joten otetaan yksi lisänäkökulma vakuutusoikeuteen. Kaikessa hiljaisuudessa etenee parhaillaan tämä hanke.

HÄLYTYS! – Vakuutusoikeus muuttumassa maksulliseksi
sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Maksaisitko Sinä vakuutusoikeuden, ilman tosiasiallisia perusteluita olevasta, hylkäävästä päätöksestä 250-500 €? Entä maksaisitko ilman tosiasiallisia perusteluita olevasta; hylätystä valituslupahakemuksesta korkeimpaan oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen 500 €?

Ja pystyisitkö maksamaan, jos olisit joutunut olemaan sairastumisen tai vammautumisen myötä poissa työelämästä ja pahimmillaan ilman tuloja vakuutusoikeuskäsittelyä edeltävien muutoshakemuslautakuntien kielteisten päätösten takia?

Tässä mielipidekirjoituksessamme käsittelemme asiaa sairastuttuaan vuosien pituisiin vakuutustaisteluihin; ilman omaa syytään, juuttuneiden henkilöiden näkökulmasta.

Kyseinen tuomioistuinlaki on ollut jo jonkin aikaan eduskunnan käsittelyssä (8.12.2015).

Avain kysymys on tietysti se, että eivätkö päättäjämme tai saa puuttua tiedossa oleviin epäkohtiin ja perustuslain vastaisuuksiin? Huolehtiiko Suomessa enää kukaan; esimerkiksi vakuutetun/potilaan perustuslain takaamien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisesta ? Johtoajatuksena oikeusvaltion perustaan kuuluvissa asioissa tuntuu olevan edelleen seuraava toimintatapa:

Se mitä ei virallisen Suomen toimesta tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Eikä korvata.

Takavuosina kuulosti vitsiltä, kun pitkäaikaisen kokemuksen vakuutusoikeuden kuvioista omaava lakialan ammattilainen totesi: ”Vakuutusyhtiöoikeus on oikeampi nimi tämän instanssin kohdalle”. Toisaalta, kun esimerkiksi oikeusministeriön virallisia tiedotteita ja tiedotusvälineiden uutisointeja vakuutusoikeudesta lukee, niin joutuu miettimään entistä tarkemmin sitä, missä menee tiedotteen, advertoriaalin ja propagandan raja?

Ensi muutamia ajankuva huomioita oikeusministereistä:

1. Oikeusministeri Christoffer Taxellin/rkp aikana vakuutuslääketiede putkahti yllättäen lainsäädäntöön. Myöhemmin Taxell istui vuosien ajan Suomen suurimman finanssikonsernin hallituksessa.

2. Oikeusministeri Johannes Koskinen/sdp yritti todellisia korjauksia muun muassa vakuutusoikeuteen.

Todellisten tienraivaajien 30 vuorokauden nälkälakko eduskunnan edessä 1900 – ja 2000 – luvun vaihteessa, johti nykyisen eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Maija Sakslinin tekemään selvitykseen vakuutusoikeudesta.

LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2003:21
”Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa”
– Menettely työkyvyttömyys- ja tapaturma-asioita koskevien valitusten käsittelyssä –

Selvitys toteutettiin huomattavasti suppeammassa muodossa kuin ministeri Koskisen kanssa oli sovittu. Yksi tärkeimmistä kohdista ylitti näissä asioissa korkeaksi tiedetyn uutiskynnyksen:

Etusivu » Lääkärilehden uutisia
Lääketieteellistä arviointia muutettava vakuutusoikeudessa
Julkaistu 26.09.2003 00.01
– tämäkin vaiettiin hiljaiseksi ja jätettiin korjaamatta

Myöhemminkin ministeri Koskinen oli korjausten suhteen sitkeä. Seurauksena lennosta vaihto puoluetoveri Leena Luhtaseen. Näin perustuslainkin vastainen kahden lääkärin loukku – lakipaketti saatiin vietyä kaikessa hiljaisuudessa loppuun (Heinäluoma/Sasi – akseli?).

3. Oikeusministeri Tuija Brax/vihr. oli yrittämässä vakuutusoikeuden ja yhtiöiden vakuutuslääkäreiden sidonnaisuuksien avaamista 2008 – 2009. Yritys ei edennyt. Oikeusministerikin vaikeni.

4. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson/rkp puhui parannusten puolesta, mutta laittoivatko EK ja SAK hänet ruotuun? (<<< Linkki isoon kuvaan lisätty 19.11.2021) Vai vaikuttiko hänen siivilityö taustansa jotain?

Yllättäen myös pääministerinä toiminut ja nykyinen valtiovarainministeri Alexander Stubb/kok. nousee tässäkin kokonaisuudessa merkittävään rooliin. Hänhän laittoi vakuutuslääkäriasiaa päivänvaloon ansiokkaasti tuoneen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon/kok. haluamaan kunta- ja liikeenneministeriksi.

5. Nykyinen oikeusministeri Jari Lindström/ps. on ehken yksi parhaiten selvillä olevista päättäjistämme, mitä kaikkea vakuutusoikeudessa on pahasti vialla.

Valitettavasti hallitusohjelmassa ei ole mitään mainintaa tästä asiasta. Joten seuraava mahdollisten korjausten aikaikkuna avautumassa vasta vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen?

Hyvää taustatietoa avoimesta internetistä:
avoin muistio vakuutusoikeudesta
EIT Suomen sihteeristö
vakuutusoikeustuomari Olli Olanterä

Tämä artikkeli käsittelee vakuutusoikeuden yli 15 vuotta jatkunutta ”kehittämistä” ja viimeisimpään vakuutusoikeuslakiehdotukseen annettuja lausuntoja. Lopussa linkki esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton eli EK:n, johtaja Lasse Laatusen antamaan lausuntoon sekä vakuutusoikeuslain käsittelyn vaiheisiin eduskunnassa.

Aiheeseen liittyviä avoimia hakukoodeja internetiin:
HE 104/2014
OM016:00/2008
OM/4/32/2006
Oikeusministeriö 2003:21
OMKM 2001:9 Komiteanmietintö

Ministeri Paula Risikon/Laura Rädyn vakuutuslääkärityöryhmään liittyvät hakukoodit:
HE 109/2014
STM104:00/2013
STM047:00/2014
STM091:00/2012

Pintaremontiksi supistuneeseen, Tapaturma- ja ammattitautilain ”uudistukseen” eli STM114:00/2009 TAU tästä Avoin Suomi 2014 linkistä ja lyhyt tilannekatsaus 10.10.2014:

Tapaturmauudistus eduskuntaan syksyllä
Lainaus alkaa.

Pitkään valmisteltu työtapaturmavakuutuslainsäädännön kokonaisuudistus on myös sosiaali- ja terveysministeriön työpöydällä.

– Tarkoitus on, että asia menee hallitukseen ja sieltä lakiesityksenä eduskuntaan nyt vielä syksyllä. Lakipaketti on jo valmiina ja sitä viedään eteenpäin. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alussa, Räty ennakoi.

Tapaturmavakuutusuudistusta, Räty pitää merkittävänä.

– Vanhentunut tapaturma- ja ammattitautilainsäädäntö saadaan nyt ajan tasalle. Voi sanoa, että vihdoinkin, sillä valmistelua on tehty todella pitkään ja hartaasti.

Uudistukset eivät tuo Rädyn mielestä kuitenkaan tapaturmavakuutuslainsäädäntöön kovin suuria sisällöllisiä muutoksia, vaan kyse on pikemminkin vanhentuneen ja sekavan lainsäädännön virtaviivaistamisesta.

– Kovin isoja lehtiotsikoita uudistuksesta ei taideta saada, Räty toteaa.

Uutinen kuitenkin on, että työmarkkinajärjestöt eivät ole päässeet yksimielisyyteen tapaturmavakuutusuudistukseen liittyneestä homeongelmasta. Kosteusvauriomikrobien aiheuttaman oirekokonaisuuden korvauksiin työpaikan vaihtotilanteissa ei löydetty kolmikantaneuvotteluissa ratkaisua.

– Viemme nyt eduskuntaan tapaturmavakuutuslainsäädännön kokonaisuudistuksen. Etsimme sopivaa hetkeä viedä lakipaketti hallituksen istuntoon Räty lupaa.

Lainaus loppuu.

Lähde: Tapaturmavakuutus 3/2014 sivu 9
– hakukoodi internetiin STM114:00/2009, HE – tunnusta ei 10.10.2014 ole tiedossa.
(Päivitys 9.1.2014: HE 277/2014 ja HE 278/2014)

Eikä tässä vielä kaikki. Tähän väliin sopii hyvin lyhyt kirjaesittely.

KIRJA SUOMEN TODELLISESTA HALLINTAMUODOSTA JA HALLITSIJOISTA

Aiheesta on ilmestynyt, syyskuussa 2014, mielenkiintoinen kirja. Kustannusosakeyhtiö Siltalan tuotantona:

Lakien synty – kirja jatkaa siitä mihin Eduskunta 2 – dokumenttinäytelmä jäi.

Lakien synty, Seppo Konttinen:

”Lainsäädäntövalta ei ole enää kansan valitsemalla eduskunnalla vaan perustuslain vastaisesti harvojen ja valittujen hallinnassa erilaisissa verkostoissa.”

Suomen perustuslain mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta.

Seppo Konttinen väittää uudessa kirjassaan Lakien synty, että näin ei ole. Hänen mukaansa lainsäädäntövalta on perustuslain vastaisesti harvojen ja valittujen hallinnassa erilaisissa verkostoissa. Kirjan mukaan lait syntyvät demokraattisen kontrollin ulottumattomissa, hämärissä työryhmissä ja toimikunnissa.

Kirjassaan Konttinen porautuu erityisesti eläke- ja verolainsäädäntöön.

**

”Hallituksilla on jo vuosien ajan ollut vanhentunut käsitys avoimesta ja demokraattisesta lainvalmistelusta”, Konttinen kirjoittaa.

”Ensin lyödään kiinni lakiesityksen pääkohdat, joista on sovittu hallitusohjelmissa, budjettineuvotteluissa ja kehysriihissä. Sitten kootaan sopiva porukka, johon kuuluu poliittisia virkamiehiä, etujärjestöjen palkollisia, painostusryhmien niin sanottuja asiantuntijoita ja kovaäänisimpiä sekavasta lobbarijoukosta.”

”Tässä menossa unohtuu avoin ja julkinen keskustelu vaihtoehdoista, joista päättäjäpoliitikot voisivat valita sen parhaan vaihtoehdon koko kansan eduksi.

Lakien sisältö muodostuu jo niiden suunnitteluvaiheessa erilaisissa työryhmissä. Kansanedustajat on tässä pelissä siirretty katsomon puolelle.”

***

Seppo Konttinen työskenteli Yleisradion taloustoimittajana vuosina 1974–2010. Konttinen on kirjoittanut muun muassa teokset Suomalainen ruokalasku (2011) ja Suora lähetys – Raportti Yleisradiosta (2012). Suomalainen ruokalasku palkittiin Niemi-säätiön 15 000 euron suuruisella tunnustuspalkinnolla.

* * * *

Lakien synty – kirjasta uutisoi sosiaalisessa mediassa Promerit.net 23.9.2014. Joten mielenkiintoista keskustelua kirjan aiheesta ja perustuslaista osoitteessa:
– linkki ei jostain syystä toiminnassa – tilanne 5.8.2015 – linkki poistettu 19.11.2021

Toimiva linkki kustantajan sivuille – toiminnassa 5.8.2015
Poistettu toimimasta lakannut linkki 19.11.2021

Tässä toimiva linkki Lakien synty-kirjaan ja sen paljastamaan isoon kuvaan:

← Toimittaja. Sivutyö. Eturistiriita.
Kirja numero 2/3 – Eduskuntavaalit ja EU-vaalit 2019 →

”Kirja numero 1/3 – Eduskuntavaalit ja EU-vaalit 2019”
– Julkaistu: 11 maaliskuun, 2019 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto
https://suomi2017.wordpress.com/2019/03/11/kirja-numero-1-3-eduskuntavaalit-ja-eu-vaalit-2019/

Toivottavasti kirjan sisältöön tutustuu mahdollisimman moni suomalainen. Yhdeksi mielleyhtymäksi tuntuu aika monelle kirjan jo lukeneille muodostuneen nyt saa riittää!

Kesken jääneiden demokratia- ja oikeusvaltioprosessien suhteen ydinkysymys kuuluu Saako Nyt Riittää? Ihan oikeasti?

VELPE RY:N LAUSUNTO VAKUUTUSOIKEUSLAKIIN 10.4.2014

Ratkaisijan roolin voi halutessaan ottaa pääministeri Alexander Stubb/kokoomus. Aikaa tämän pitkäkestoisen vakuutusoikeus – nimisen mätäpaiseen avaamiseen ja hoitamiseen on. Kerrankin:

”Kokoomuslaiset virittäytyivät jo vaalitunnelmiin puoluevaltuuston kokouksessa tänään lauantaina. Puolueen puheenjohtaja, pääministeri Alexander Stubb totesi tilannekatsauksessaan, että hän on kolmessa ja puolessa kuukaudessa lämmennyt tehtävässään pääministerinä, mutta ei vielä kokoomuksen puheenjohtajana.

– Palaset rupeavat loksahtelemaan kohdalleen. Me olemme saaneet isot päätökset tehtyä hallituksessa. Me olemme saaneet isot ratkaisut ratkaistua hallituksessa. Toki matkan varrella tulee vielä pienempiä juttuja, mutta nyt on se aika, jolloin me kokoomuksessa rupeamme fokusoitumaan siihen tehtävään, joka meillä on seuraavan kuuden ja puolen kuukauden aikana eli vaalien voittaminen, Alexander Stubb sanoi.”

Lähde: Yle Uutiset 4.10.2014 – Stubb virittäytyi vaalitunnelmiin

Samalla Alex voi kokoomuksen puheenjohtajana näyttää esimerkkiä siitä, että pirullisen piskuinen Suomi voi saada vakuutusalan ojennukseen. Jos kerran EU ei siinä onnistu. Lisää alla olevassa koosteessa. > Tästä linkistä – hallitusohjelman avoinna oleviin vakuutus- ja sosiaaliturvaa sekä ihmisoikeuksia ja oikeusturvaa koskeviin kohtiin.

– Klikkaamalla kuvakoostetta hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana –

Avoin Suomi 2014 toteutumassa myös todellisuudessa?

Tässä seuraavaksi pääministerille ja kaikille eduskuntapuolueille niin sanotusti avaimet käteen. Mitä kaikkia parannuksia vakuutusoikeudessa (oikeusministeriön vallassa) ja sen alaisissa ensimmäisen asteen lautakunnissa (sosiaali-ja terveysministeriön vallassa) tulee tehdä, yhtäaikaisesti, jotta perustuslain takaamat ihmisoikeudet ja oikeusturva toteutuvat myös suomalaisille Euroopan unionissa.  Euroopan ihmisoikeusopimusta ja YK:n yleismaailmallista ihmisoikeuksien julistusta unohtamatta!

Miksi tyytyä enää pintaremonttiin, kun tarvitaan kiistatta täysremontti?

9.1.2015 päivitys – Helsingin Sanomat jysäytti korporatismi analyysillään 1.1.2015! Katso tästä Oikeusturvan ajankuvan Facebookin linkistä katsaus Suomen todelliseen hallintamuotoon. Tiesitkö jo tämän kansallisesta korporatismista?

Katsaus Suomen todellisista hallitsjoista on luettavissa, tätä päivitystä kirjoitettaessa, myös ilman Facebookin tunnuksia. Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta jo vuonna 1993 pääkirjoitussivullaan – Poliitikkojen kadonnut valta.

* * * *

Lausunto vakuutusoikeuslain lakiluonnokseen OM 10.3.2014 OM/4/32/2006 (OM016:00/2008) Vammautuneiden elämänhallinnan ja perhetyön tuki ry

10.4.2014
Velpe ry
PS
Kärkiteemamme – eurovaalit 2014 ja eduskuntavaalit 2015:
Kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

Lähde: sivu 2/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

Velpe – Vammautuneiden elämänhallinnan ja perhetyön tuki ry
Oikeusministeriölle > oikeusministerio@om.fi ja tuula.kivari @ om.fi

Kiitämme mahdollisuudesta ja lausumme vakuutusoikeuslain luonnokseen ja siihen liittyviin asioihin seuraavan jaottelun mukaisesti:

I Yleistä katsausta vakuutusoikeudesta vallalla oleviin käsityksiin (sivut 3 – 9)
II Edelliseen lausuntokierrokseen 2008 – 2010 liittyvät kannanotot (sivut 10 – 18)
III Lakiesitykseen 10.3.2014 kohdistuvat kannanotot (sivut 19 – 29)

Mielestämme oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin/rkp antamat lupaukset asianomaisjulkisuuden lisääntymisestä vakuutusoikeudessa eivät ole toteutumassa.

Vakuutusoikeus toimimaan avoimesti kuin käräjäoikeus?

(Lähde: Yle teksti – tv 15.8.2012 – ”Vakuutusoikeuteen lisää avoimuutta”)

Perustuslainkin vastaisten tilanteiden jatkuessa, ehdotamme vakuutusoikeuden lopettamista. Esimerkiksi tapaturma- ja ammattitautiasioiden siirtämistä käräjäoikeuksien ratkaistaviksi, lakisääteisen tapaturma-asioiden korvauslautakunnan käsittelyvaiheen jälkeen, jos osapuolet ovat kirjallisen ja suljetun käsittelyn jälkeen edelleen erimielisiä.

10.4.2014 Helsingissä
Petri Salo
puheenjohtaja
Velpe ry – Vammautuneiden elämänhallinnan ja perhetyön tuki ry

”Osa avointa Oikeusturva – yhteisöä internetissä”
Oikeusturvan ajankuvaa: ajankuva.blogspot.fi
Twitteriä: twitter.com/Oikeusturva
”Vain yhdessä toimien olemme enemmän”

* * * *

Lähde: sivu 3/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

I Yleistä katsausta vakuutusoikeudesta vallalla oleviin käsityksiin

Esimerkiksi tapaturma- ja ammattitautilain toimialalla maan vakiintunut tapa ja vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä perustuu nelikantaiseen toimintamalliin, jossa päärooleissa ovat:
1. työnantajapuolen keskusjärjestöt
2. työntekijäpuolen keskusjärjestöt
3. vakuutusalan etujärjestöt
4. valtion virkamiesedustajat

Lainsäädäntövallan lisäksi samat organisaatiot ja henkilöt käyttävät:
* toimeenpanovaltaa
* tuomiovaltaa

Menettelytapa on mielestämme selkeästi perustuslain, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja EU – normiston vastainen. Nelikantaisesti toimiva tapaturma-asioiden korvauslautakunta paaluttaa tosiasiallisen korvauslinjan vakuutusoikeuteen asti.

Vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä: Vakuutusyhtiöt voittavat esimerkiksi työtapaturma- ja ammattitautiasioissa tuomioistuinkäsittelyt 90 – 100 prosenttisesti!

TAPAUS 1 –Tuleeko vakuutusoikeuslain uudistaminen johtamaan todellisiin parannuksiin?

* * * *

Lähde: sivu 4/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

Lainaus tulee Ulla Nevalaisen kirjoittamasta nimensä mittaisesta kirjasta ”Haista home vakuutusoikeus”. Kyseisen kohdan olemme aikanaan kirjanneet itsellemme ylös, koska siinä Valtiokonttorin edustaja kertoo, ettei heidän tarvitse noudattaa ammattitautilakia, koska tapaturma-asiain korvauslautakunta on niin linjannut ja he noudattavat sen suosituksia.

Lainaus on kirjan sivuilta 256-257, joka koskee kirjassa mainittua liitettä 16, joka koskee valituslupahakemusta ja valitusta korkeimmalle oikeudelle. Vakuutusoikeuden päätös 24.4.2002, Dnro 9201/99/1026. Muutoksenhakija työvoimaneuvoja, sairaanhoitaja Ulla Nevalainen.

Lainaus alkaa: ”Nevalainen liittää tähän valituslupahakemukseen Vakuutusoikeuden suullisessa käsittelyssä nauhoitetun henkilötodistelun ja osapuolten lausumat. Todistajakertomukset ja lausumat on kirjoitettu tekstiksi Vakuutusoikeuden äänittämistä ääninauhoista. Vakuutusoikeuden suullisessa käsittelyssä valtiokonttoria edusti korvauspäällikkö Vuokko Hänninen (VH) ja asiantuntijalääkäri Matti Mero (MM). Vakuutusoikeus liittänee alkuperäiset ääninauhat asiakirja-aineistoon Korkeimmalle oikeudelle.

Valtiokonttorin edustajan, korvauspäällikkö Vuokko Hännisen lausumasta selviää mm. se, että valtiokonttorin tarkoituskaan ei ole ollut, Nevalaisen tapaturmaeläkkeen evätessään noudattaa ammattitautilakia ja tapaturmavakuutuslakia. Hänninen totesi vakuutusoikeudessa mm.:

”Ja kaiken kaikkiaan, miks olemme tähän ratkaisuun päätyneet on se, että vakuutusoikeuden kantana on tähän asti ollut se, että tapaturmavakuutusjärjestelmästä ei tapaturmaeläkettä makseta” (sivu 3)

* * * * * * *

”Sitten vielä sen verran korvauskäytännöstä, eli tapaturma-asiain korvauslautakunta, joka meillä on tällainen neuvoa-antava elin. Siellä on aina katsottu työkykyiseks tämä potilas riippumatta siitä, onko se työpaikka saatu altistusvapaaks vai ei. Elikkä tapaturmaeläkettä ei juurikaan ole lähdetty maksamaan. Eli rajana on vähän veteen piirrettynä ollut tämä, että niin kauan, kun se on päivärahavaiheessa, noin vuoden verran, mutta ei enää eläkevaiheessa.” (sivu 4)
Loppulausunnossaan valtiokonttorin edustaja Hänninen niin ikään totesi valtiokonttorin Nevalaisen tapaturmaeläkkeen eväämisen perustuvan ”vallitsevaan korvaus- ja oikeuskäytäntöön sekä tapaturma-asiain korvauslautakunnan lausuntoon”:

”Kun olemme tämän päätöksen antaneet, tää meidän arviohan on perustunut tähän asiantuntijalautakunnan eli tapaturma-asiain korvauslautakunnan kantaan, jonka linjaa noudatamme kaikissa päätöksissä, että emme koskaan poikkea heidän kannan otoistaan,

* * * *

Lähde: sivu 5/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

lausunnoistaan. Eli hehän sorvaavat tätä korvauskäytäntöä niin kuin valtakunnan tasolla. Yrittävät pitää sitä ja pitävätkin sitä yhdenmukaisena. Plus lisäksi ratkaisu on perustunut myös vallitsevaan korvaus- ja oikeuskäytäntöön, mikä näitten homeammattitautien kohdalla on omaksuttu linjaks.”

Lainaus päättyy.

Valtiokonttoria kyseisessä Nevalaisen asiassa vakuutusoikeudessa edustanut asiantuntijalääkäri Matti Mero – niminen lääkäri löytyy tapaturma-asiain korvauslautakunnan kokoonpanoista 1997-1999 ja 2000-2002. Tapaturma-asiain korvauslautakunta (Tako) paaluttaa tosiasiallisen korvauslinjan vakuutusyhtiöistä alkaen, läpi koko vakuutusoikeudellisen erityistuomioistuinjärjestelmän.

TAPAUS 2 – Lakisääteinen tapaturmavakuutus on vakuutus- ja oikeusturvan bluffia?

Tällainen väittämä ja siitä syntynyt keskustelu on kiertänyt viime aikoina, kiihtyvällä tahdilla, sosiaalisessa mediassa. Viesti koskee lakisääteistä tapaturmavakuutusta, työtapaturmien ja ammattitautien varalle.

Väittämä:
”Tiesittekö, että ainoastaan yksityiset työnantajat ja pk-yritykset joutuvat maksamaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vuotuisia (ulosottokelpoisia) vakuutusmaksuja??

Suuryritykset ja suuret yhteisöt, esim. keskussairaalat eivät maksa euroakaan näitä vakuutusmaksuja työntekijöidensä palkoista.

N. 20 työntekijää työllistävä pk-yritys, joka maksaa esim. 1 000 000 euroa palkkoja vuodessa, maksaa keskimäärin n. 3,7 % palkkasummasta tapaturmavakuutusmaksua/ vuosi, eli n. 37 000 euroa/ vuosi.

Ja pääsääntöisesti ainakin ihan turhaan niiden työntekijöiden osalta, jotka menettävät työkykynsä lopullisesti tapaturman johdosta.

Vakuutusyhtiöiden vakuutuslääkärit ja lakimiehet tekevät kaikkensa, etteivät työkykynsä menettäneet saa lakisääteistä tapaturmaeläkettä.

Kun on kysymys ortopedisistä vammoista lähes aina työkyvyttömyyden syynä on rappeuma.

Aivovammatapauksissa ja hermovaurioissa kyseessä on yleensä muu sairaus, joka esim. tarkkojen tutkimustenkin jälkeen on jäänyt löytymättä.

Ensimmäiset valitusasteet, joiden kaikki vuotuiset kulut vakuutusyhtiöt maksavat, myötäilevät rahoittajiensa mielipiteitä.

* * * *

Lähde: sivu 6/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

Samoin tekee vakuutusoikeus, jonka tuomareina toimii vakuutusyhtiöiden kouluttamat vakuutuslääkärit ja joiden turvaksi on tehty laki, mikä suojaa heitä ja heidän tekemiään vääryyksiä 80 vuoden ajan.

Yksikään media ei kerro näitä asioita suurelle yleisölle, vaan yhä aina ja toistuvasti väitetään, että Suomi on hyvinvointi-ja oikeusvaltio.

Eduskunta on hyväksynyt näiden mädännäisyyksien olemassaolon yli 60 vuotta eikä vieläkään tee mitään asioiden korjaamiseksi vaikka varmasti ovat siellä tietoisia asioiden oikeasta laidasta.

MIKSI NÄIN ?”

Jatkoa edelliseen:
”Tämä asia on yritetty salata vuosikausia, ensimmäisenä asiaan kiinnitti huomiota Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) henkilökuntaan kuuluva vammautunut, joka taisteli oikeuksistaan ja sai asian selville vahingossa.

Toinen tapaus oli Päijät-Hämeen keskussairaalassa tehdyn hoitovirheen salaaminen ja asioiden vääristeleminen. Sairaala ilmoitti, että sen talous ei kestä, jos se joutuu maksamaan vahinkoitetulle potilaalle tapaturmaeläkkeen mukaista korvausta.

Eli käytännössä työnantaja, joka ei maksa vuotuisia tapaturmaeläkemaksuja, joutuu korvaamaan omasta pussistaan tapaturmaeläkekorvaukset, jos potilas jollain ihmeellisellä tavalla sattuu pääsemään ko. eläkkeelle.

Koska vuosittain vain alle 2000 vammautunutta saa tapaturmaeläkettä, on suurten yhtiöiden ja yhteisöjen hyvinkin kannattavaa olla maksamatta näitä lakisääteisiä maksuja, koska on todella pienen pieni mahdollisuus, että työntekijä pääsee nimenomaan tapaturmaeläkkeelle.

Yleensä tapaturman, liikenneonnettomuuden, potilasvahingon uhri tai ammattitautipotilas sysätään työkyvyttömyyseläkkeelle, jolloin sekä työnantaja että tapaturmavakuutusyhtiö hyötyvät tästä menettelystä, mutta potilas häviää satoja jopa tuhansia euroja kuukaudessa saamatta jääneitä korvauksia. ”

Sitten kommentti:
”Toihan kuulosta aivan käsittämättömältä. Miten esim. eduskunnan oikeusasiamies voi katsoa tuollaista peliä. Näiden sairaaloiden yms. paikkojen henkilökuntahan on siis tapaturmalain suojan tavoittamattomissa jo lähtökohtaisesti, ennebkuin Hannu Hakkolan johtama lahtarikomppania pääsee edes linjaamaan tapaturman uhrin ulos korvausten piiristä.

* * * *

Lähde: sivu 7/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

En väitä, että tuo ei ole totta, mutta miten se on mahdollista. Onko tuosta tehty eduskunnan kyselytunnilla kyselyä? Tuohan on kuin jostain Taru sormusten herrasta fantasiaa, ihan oikeasti. Eihän voi olla näin.Pakko alkaa tutkimaan jälkiä ja aloitaettava taas sieltä vuodesta 1981, kun oikeusministeri Taxell valoi vakuutuslääketieteen peruskiveven maahamme.

Tuollainen paise on pakko räjäyttää, selvä asia. Eihän tommoinen kestä minkäänlaista valonhäivettä.” Lähde: Sosiaalinen media (SM)

Toivottavasti kuulemme aiheesta lisää.

TAPAUS 3 – Erillään kulkevien lakihankkeiden koordinointi vakuutusoikeuslakiin

STT 7.3.2011 – Asianajajaliitto ihmeissään vakuutusoikeuden linjasta
Asianajajaliitto ihmettelee vakuutusoikeuden tapaturmista tekemiä ratkaisuja. Liiton mukaan korkein oikeus on katsonut useassa tapauksessa, että uhri on oikeutettu korvaukseen, jonka vakuutusoikeus on aiemmin evännyt.

Viime vuonna korkein oikeus oikaisi kahdeksan vakuutusoikeuden ratkaisua, joissa tapaturman uhri oli jäänyt ilman korvausta.

Asianajajaliiton mukaan vakuutusoikeus ei katso riittäväksi näytöksi esimerkiksi sellaista lääketieteellistä selvitystä, joka käräjä- ja hovioikeuksissa riittäisi korvauksen saamiseen.

– Jos vammaudut liikenneonnettomuudessa, saat käräjäoikeuden ratkaisun kautta korvauksen. Mutta jos vammaudut samalla tavalla työtapaturmassa, vakuutusoikeuden päätös ei välttämättä olekaan myönteinen, kuvailee asianajaja Kai Kuusi.

Vakuutusoikeuteen voi valittaa työtapaturman uhri, joka on tyytymätön vakuutusyhtiön ja muutoksenhakulautakunnan korvausratkaisuun.
Lähde: Savon Sanomat

HS 15.3.2008 – Vakuutusoikeus jäävännyt sosiaaliturvan muutoksenhaun tuomareita
Kelan ylilääkäri ja eläkelaitoksen toimitusjohtaja olivat esteellisiä

Sosiaaliturvan muutoksenhaussa toimivat sivutoimiset tuomarit tuottavat kiusallisia esteellisyystilanteita. Vakuutusoikeus on antanut viime vuosina neljä tuomiota tuomareina toimivien sivutoimisten lautakuntien jäsenten esteellisyydestä.

Päätöksissä on linjattu tilanteita, joissa lautakuntien jäseniä on voitu pitää ulkopuolelta katsottuna puolueellisina.

Tuorein tuomio viime syksyltä koskee Kelan entisen ylilääkärin Antti Huunan-Seppälän jäsenyyttä kuntien eläkelautakunnassa.

* * * *

Lähde: sivu 8/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

Lähde: Hymy-lehti 5/2005 Oikeusministeri Johannes Koskinen/sd – ”Lautakuntajärjestelmä remonttiin”

Yhdeksän (9) vuotta oikeusministerin haastattelun jälkeen epäkohtien korjaus on mielestämme edelleen pahasti kesken Vireillä on tietojemme mukaan, tälläkin hetkellä, kolme aiheeseen liittyvää hanketta, joihin liittyvien lakihankkeiden ja toimenpiteiden koordinointi yli ministeriörajojen tulee saattaa pikaisesti toteutukseen sekä kaikkien aiheesta kiinnostuneiden tahojen monitorointiin ja avoimeen kommentointiin:

1. Ministeri Risikon vakuutuslääkärijärjestelmän avoimuutta pohtineen työryhmän neuvottelukunnan toimet.
Hakukoodit internetiin:
STM091:00/2012
I Välittömästi toteutukseen laitettavat toimenpiteet

* * * *

Lähde: sivu 9/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

2. Vakuutusoikeuden toiminnan kehittäminen. Käynnissä lausuntokierros 14.4.2014 mennessä.
   Hakukoodit internetiin:
   OM 4/32/2006
   OM016:00/2008
   avoin muistio vakuutusoikeudesta3. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistaminen eli TAU. Hallituksen esitystä valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä.
   Hakukoodit internetiin:
   STM114:00/2009 TAU
   215105 Oikeutta vakuutetuille ryn lausuntoHelsingin Sanomat 20.6.2012 raportoi edellä mainittuihin hankkeisiin liittyen:”Arvosteltu vakuutusoikeus menee remonttiin lähivuosina”
   ”Edellinen ministeri syyttää työmarkkinajärjestöjä”
   
   

   ”Koskelo moittii vakuutusoikeutta” – Helsingin Sanomat 18.6.2012
   Korkein oikeus on puuttunut kymmeniin juttuihin viime vuosina

   * * * *

Lähde: sivu 10/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

II Edelliseen lausuntokierrokseen 2008 – 2010 liittyvät kannanotot

Kertaamme ja nostamme edelliseltä lausuntokierrokselta toteutumatta jääneitä avainasioita, joita pidämme tärkeinä perustuslain, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja EU-normiston mukaisten perusoikeuksien toteutumiseksi vakuutusoikeudessa.

”KAHDEN LÄÄKÄRIN LOUKKU” – LAKIPAKETTI PURETTAVA VÄLITTÖMÄSTI
Vuosina 2003 – 2007 voimaan saatetun ”kahden lääkärin loukku” – nimellä tunnettu lakipaketti on purettava; perustuslakimme, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja EU-normiston vastaisena.

Kyseisten hallituksen esityksen lisäksi on tarkastettava kaikkien muidenkin lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan lakikohdat, joihin vastaavankaltaiset muutokset on myös tehty. Ilman näitä todellisia parannuksia vakuutusyhtiöiden perusteettomasti hankkima ja täysin ylivertainen sekä perustuslain vastainen asema säilyy. Aina vakuutusoikeuteen asti.

Jotta voitaisiin puhua todellisista parannuksista myös vakuutusoikeuslakiin, niin ensin on toteutettava kahden lääkärin loukku – nimellä tunnetun lakipaketin purkaminen. Lainaamme seuraavat kohdat Oikeutta vakuutetuille (Oiva) ry:n 10.2.2014 lausunnosta tapaturma- ja ammattitautilain uudistukseen TAU eli STM 114:00/2009. Jonka numeroiduin Oiva (Oikeutta vakuutetuille) – kohdin esitellään seuraavaksi.

Lainaus alkaa.

Oiva 1 – (liittyy myös TAU lakiluonnos 16 luku – Vakuutuslaitosta koskevat menettelysäännökset korvausasiassa ja 29 luku – muutoksenhaku)
HE 62/2004 – Hallituksen esitys laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta aiheutti muun muassa sen, että vakuutuslääkärien rikosoikeudellinen vastuu poistettiin ja vakuutuslääkäri voi hylätä hoitavan lääkärin lausunnossa esittämät objektiiviset löydökset lyhimmillään sanalla ”ei”. Siksi vakuutuslääkärille on palautettava rikosoikeudellinen vastuu lausunnoistaan hoitavien lääkärien tapaan. Seuraava muutos voidaan tehdä nykyiseen tapaturmalakiin pika-asetuksella.

Vaadimme korjausta uuden tapaturma- ja ammattitautilain lakiluonnoksen kohtaan – 121 § Korvausasiaan käsittelyyn osallistuva lääkäriasiantuntija – seuraavan sisältöisen lisäyksen:

Vakuutuslääkäri on velvollinen perustelemaan lausuntonsa objektiivisesti. Vakuutuslääkärin on vakuutettava antamansa tiedot omatuntonsa ja kunniansa kautta oikeiksi.

Oiva 2 – (liittyy myös TAU lakiluonnos 29 luku – muutoksenhaku)
HE 47/2005 (HE 155/2003) – Hallituksen esitys toimeentuloturvan muutoksenhakua

* * * *

Lähde: sivu 11/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp) täydentämisestä aiheutti sen, että tapaturma-asiain muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenenä voi toimia vain toisen tuomioistuinkäsittelyn osapuolen eli vakuutusyhtiön kouluttama vakuutuslääkäri.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan koskevaan lakiin (681/2005, 53§), pika-asetuksella on tehtävä lakimuutos, jossa määritellään tarkasti seuraavat asiat:

Muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenenä voi toimia vain puolueeton ja vakuutusalan sidonnaisuuksista vapaa lääkärijäsen, lääkärijäsenenä ei voi täten toimia vakuutuslääkäri.

Lääkärijäsen irrotetaan oikeuden kokoonpanosta jotta lautakunta näyttäisi puolueettomalta. Vakuutuslääkäri antaa jatkossa samalla tavalla kuin toisenkin osapuolen todistajana toimiva lääkärijäsen todistuksensa oikeuden edessä. Tällöin puolueettoman lautakunnan tehtäväksi jää ratkaista asia sille esitetyn näytön perusteella kuten käräjäoikeuksissa tapahtuu. Olennaista on, että jatkossa myös vakuutuslääkäri velvoitetaan kaikissa yhteyksissä perustelemaan kantansa ja vakuuttamaan antamansa tiedot omatuntonsa ja kunniansa kautta oikeaksi.

Oiva 3 – TAU lakiluonnos (29 luku – muutoksenhaku)
HE 91/2006 – Hallituksen esitys työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta aiheutti sen, että työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenenä voi toimia vain toisen tuomioistuinkäsittelyn osapuolen eli työeläkeyhtiön tai – laitoksen kouluttama vakuutuslääkäri.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan koskevaan lakiin (677/2005, 2§), pika-asetuksella tehtävä lakimuutos, jossa määritellään tarkasti seuraavat asiat:

Muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenenä voi toimia vain puolueeton ja vakuutusalan sidonnaisuuksista vapaa lääkärijäsen, lääkärijäsenenä ei voi täten toimia vakuutuslääkäri.

Lääkärijäsen irrotetaan oikeuden kokoonpanosta jotta lautakunta näyttäisi puolueettomalta. Vakuutuslääkäri antaa jatkossa samalla tavalla kuin toisenkin osapuolen todistajana toimiva lääkärijäsen todistuksensa lautakunnan edessä. Tällöin puolueettoman lautakunnan tehtäväksi jää ratkaista asia sille esitetyn näytön perusteella kuten käräjäoikeuksissa tapahtuu. Olennaista on, että jatkossa myös vakuutuslääkäri velvoitetaan kaikissa yhteyksissä perustelemaan kantansa ja vakuuttamaan antamansa tiedot omatuntonsa ja kunniansa kautta oikeaksi.

Oiva 4 – TAU lakiluonnos (29 luku – muutoksenhaku)
Lakimuutos HE 12/2006 – Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi koskee mm. koko vakuutusoikeudellista erityistuomioistuinjärjestelmää. Se aiheutti sen, että vakuutuslääkärijäsenen lausumat (perustelut) ovat 80 vuotta päätöksen antamisesta

* * * *

Lähde: sivu 12/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

salaisia myös asianomaiselta itseltään. Tämä on avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta korostavassa yhteiskunnassa hämmästyttävää, sillä valtaosassa vakuutusasioista pääpaino on lääketieteellisten seikkojen selvittelyssä ja vakuutusoikeudellinen tuomioistuinkäsittely tapahtuu suljetusti ja kirjallisesti.

Vakuutus-alalle äärimmäisen myötämielisen ja potilasvastaisen lakimuutoksen ansiosta vakuutusyhtiön asiakas ei tiedä yhtiön päätöksestä valittaessaan edes sitä, mihin yksilöityihin asiakirjoihin tuomioistuinkäsittely on vakuutusoikeudellisessa erityistuomioistuinjärjestelmässä perustunut. Tämä aiheuttaa sen, että potilaalla ei ole mahdollisuutta tehokkaaseen ja puolueettomaan oikeudenkäyntiin tai muutoksenhakuun kun asian kannalta keskeisin asia on häneltä salattu.

Lakiin (381/2007, 5 luku, Hallintotuomioistuimen ratkaisu 15§) oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi tarvittava, pika-asetuksilla tehtävä, lakimuutos:

Suljetusti ja kirjallisesti tapahtuneen tuomioistuinkäsittelyn lääkärinjäsenen lausumat ovat asianomaisjulkisia.

Lainaus päättyy.

OIKEUSTURVA-YHTEISÖN VUOSIEN 2008 -2010 LAUSUNNOT
Nostamme uudelleen esiin seuraavia asioita, jotka ovat jääneet mielestämme oikeusministeriöltä ja laillisuusvalvojilta huomioimatta; muun muassa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisessa vakuutusoikeudessa:

1. LÄÄKÄRIJÄSEN TOIMIMAAN VAIN VALAN VANNONEENA ASIANTUNTIJANA JA VALITUKSEN ALAISEN ASIAN LÄÄKETIETEELLISEN ALUEEN TUNTEVANA ERIKOISLÄÄKÄRINÄ
Vakuutusoikeudesta lankeava lääketieteellinen asiantuntemus ei näy tällä hetkellä millään tavalla valittajaan päin.

Suppean selvityksen ”Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa” oikeusministeriölle on vuonna 2003 tehnyt oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslin.

Sakslinin selvityksen sivulla 20 kerrotaan, että valtaosassa vakuutusoikeuden ratkaisuista keskeinen kysymys on lääketieteellinen.

Selvityksen sivulla 21 kerrotaan, että asianosaisella ei kuitenkaan ole mahdollisuutta varmistua siitä, mitä kaikkea on selvitetty ja millä perusteella lääkäri on päätynyt arvioonsa, jos nämä seikat eivät näy päätöksen perusteluissa.

Nykyisin lääkärijäsen merkitsee kantansa käsittelymuistioon, joka kuuluu

* * * *

Lähde: sivu 13/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

neuvottelusalaisuuden piiriin. Merkintä saattaa olla hyvin lyhyt, lyhimmillään muotoa kyllä tai ei tai vain muutama lausetta.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Helsingin Sanomat kirjoitti tästä ongelmakohdasta artikkelissaan 28.1.2004, jossa asianajaja Markku Fredman kertoi seuraavaa:

Fredman muistuttaa, että joulukuussa mietintönsä luovuttanut tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea on puuttunut sekä asiantuntijalääkäreiden käyttöön vakuutusoikeudessa että päätösten perustelemiseen. Myös Fredman oli komitean jäsen.

Komitea esitti, että vakuutusoikeudessa pitäisi luopua asiantuntijalääkäreiden kuulumisesta kokoonpanoon.

”Vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreiden mielipiteet ja selvitykset ovat salaisia, sillä ne kuuluvat tuomareiden neuvottelusalaisuuden piiriin”, Fredman huomauttaa.

Komitean mielestä pitäisi luoda järjestelmä, jossa ammattituomarit pyytävät tarvittavat lausunnot asiantuntijoilta ja asianosaisilla on mahdollisuus kommentoida niitä. Vaihtoehtoisesti asiantuntijoita voitaisiin kuulla todistajina.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Vakuutusoikeuden lääketieteellistä ratkaisua koskevat seikat tulee olla aina asianomaisjulkisia.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Vakuutuslääketieteen asema vastaamaan sen todellista luonnetta. Puolueettomien asiantuntijoiden mukaan kyseessä on sellaisen lääketieteen muoto, joka ei perustu tieteellisen tutkimuksen pohjalta hankittuun faktaan.

Kyseessä on lääketieteen muoto, joka perustuu väittämiin. Vakuutuslääketiede on siten paramedisiinaa eli uskomuslääketiedettä.

2. VALITUKSEN KÄSITTELYLLE MAKSIMIAIKA
Omien kokemustemme mukaan valitusasian käsittelyyn vakuutusoikeudessa menee tällä hetkellä keskimäärin 12–24 kuukautta.

Jatkossa toteutuva aika vakuutusoikeuden valituskäsittelyille pitää olla maksimissaan 6 kuukautta.

* * * *

Lähde: sivu 14/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

Mikäli esittämämme kokonaisvaltainen toimintapaketti tietotekniikan suhteen toteutetaan, niin valitusten käsittelyaika pystytään puristamaan 3 kuukauteen!

3. TODELLISEN TYÖMARKKINATATILANTEEN KARTOITUS
Tehdään lailla pakolliseksi vakuutusoikeudelle ja sen alaisille lautakunnille pyytää valittajan omalta työvoimatoimistolta ja omalta ammattiliitolta kirjallinen lausunto valittajan työllistymismahdollisuuksista vajaakuntoisena lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Kolmikannan mukaiset työmarkkinajärjestöjen edustajat ovat tietojemme mukaan usein mukana erityistuomioistuimissa nimenomaan lakiasiain asiantuntijoina. Ei niinkään nykyisin vallitsevien koventuneiden työelämän vaatimusten asiantuntijoina.

Helsingin Sanomat kirjoitti asiasta 10.11.06:
”Vammaiset ovat viimeisellä sijalla, kun työnantajat rekrytoivat väkeä, työministeriön tutkimus totesi alkuvuonna. 65 prosenttia vastanneista yksityisistä palveluyrityksistä kertoi vaikeuksista saada pätevää työväkeä, mutta vain 2–4 prosenttia oli valinnut vammaisen tai vajaakuntoisen työntekijän.

Noin 700 000 suomalaista saa ansiotuloista invalidivähennyksen, eli heillä on vähintään 30 prosentin invaliditeetti. Työikäisiä heistä on noin 400 000. Suuri osa heistä on työkyvyttömiä alkuperäiseen ammattiinsa.”

Lainaamme vielä perusteluiksi STM:n kansliapäällikön Markku Lehdon kommentti, joka on lausunnosta 3.6.2004 työministeriölle:

”Lisäksi pelkkä työnantajalle maksettava tuki ei vielä useinkaan auta henkilöä palaamaan työelämään, vaan kokemus on osoittanut, että vajaakuntoiset työntekijät usein tarvitsevat muuta tukea voidakseen jatkaa työelämässä tai päästäkseen sinne takaisin.”

Kyseinen lausunto liittyi vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämistukijärjestelmän kehittämishankkeeseen.

4. NYKYAIKAINEN ASIAKIRJOJEN KÄSITTELY JA ARKISTOINTI
Myös vakuutusoikeuteen ja sen alaisiin lautakuntiin on saatava nopeasti käyttöön sähköinen asiakirjojen käsittely, siirto ja arkistointi vakuutusyhtiöiden tapaan.

Paperilla olevat tiedot tallennetaan jatkossa myös vakuutusoikeudessa ja sen alaisissa lautakunnissa kuvamuodossa tietokoneelle tehokkailla asiakirjaskannereilla, jonka jälkeen valittaja voisi esimerkiksi pankki- sekä sotu-tunnuksellaan käydä tutustumassa oman tapauksensa asiakirjamassaan vakuutusoikeudessa tai sen alaisissa lautakunnissa myös etäyhteyden kautta.

Toki myös näin toimien omassa vahinkovakuutus- tai eläkeyhtiössään.

* * * *

Lähde: sivu 15/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

Uudesta järjestelmästä näkee myös itse valittaja, ketkä henkilöt ovat asiakirjoihin tutustuneet.

Henkilön suhde ja status asiankäsittelyyn selviävät myös klikkaamalla. Toisella klikkauksella avautuu tarvittaessa sähkökytkentäkaavio henkilön sidonnaisuuksiin ja kytkentöihin vakuutusalalla.

Mikäli sama järjestely ulotetaan myös ensimmäisen asteen lautakuntiin, niin hyödyt kokonaisuuden kannalta ovat mielestämme kiistattomat.

Etenkin lakien takaamien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen suhteen.

5. ASIANOSAISJULKISTEN ASIAKIRJOJEN SIVUNUMEROINTI KUNTOON
Erityistuomioistuimen päätöksen sekä käsittelijä-/esittelymuistioiden sivujen numerointi tyyliin 1 (3), 2 (3) ja 3 (3) pakolliseksi. Suluissa oleva numero kertoisi sivujen kokonaismäärän.

Sivunumeroinnissa vakuutusoikeudessa oli käytössä päätöksessä ja käsittelijämuistiossa vain 1,2,3 jne. ilman mainintaa sivujen kokonaismäärästä ja esittelymuistioissa ei ollut sivunumerointia ollenkaan.

6. TALLENNE TUOMIOISTUIN KÄSITTELYN TAPAHTUMISESTA PAKOLLISEKSI
Koska valtaosa vakuutusoikeuden asian käsittelyistä on jatkossakin kirjallisia, niin nykytekniikka antaa mahdollisuuden virtuaaliseen avoimuuteen asianomaiselle päin.

Ellei sitten siirrytä näissä vakuutusoikeuden käsittelemissä valituksissa kokonaan käräjäoikeusmenettelyyn. Esimerkiksi valittajan loppuelämää koskevissa eläkeasioissa.

Siirtymäajalle pakollinen audiovisuaalinen kuva- ja äänitallenne tulisi päätöksen liitteeksi ja todisteeksi siitä, että asia on todella käsitelty vakuutusoikeuden istunnossa.

Nyt itse kukin saa omista asiapapereistaan sen kuvan, että yhdessä istunnossa nuijitaan tukkutoimituksena vain esittelijän kulloinkin etukäteen kehittämä kanta. Joka taas on valtaosin alemman tuomioistuimen kanta, joka taas on valtaosin sama kuin vakuutusyhtiön kanta.

Kyseessä on niin kutsuttu liitepäätösmenettely, jonka eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio katsoi lakiemme vastaiseksi päätöksessään 31.12.1996 Dnro 489/2/96.

Vaihtoehtoisesti voidaan kukin vakuutusoikeuden käsittelemä valituksen tuomioistuinkäsittely äänittää ja purkaa tekstimuotoon päätösasiakirjojen liitteeksi.

7. YKSILÖITY ASIAKIRJALUETTELO KÄRÄJÄ- JA HOVIOIKEUKSIEN TAPAAN

* * * *

Lähde: sivu 16/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

Tiedot vakuutusoikeuden päätösten taustalla olevista yksilöidyistä asiakirjoista puuttuvat tällä hetkellä kokonaan.

Eli vakuutusoikeuteen ja sen alaisiin lautakuntiin pakolliseksi henkilökohtainen sekä aikajärjestykseen perustuva kattava koontiluettelo yksilöidyistä asiakirjoista mihin kunkin asian valituskäsittely ja päätös perustuvat erityistuomioistuimessa.

Käräjä- ja hovioikeuksista löytyy tietojemme mukaan valmiiksi kopioitavissa oleva toimintamalli tähän ongelmaan.

8. LAADUN TARKKAILU JOKAPÄIVÄISEKSI TOIMINNAKSI VAKUUTUSOIKEUDESSA JA ENSIMMÄISEN ASTEEN LAUTAKUNNISSA
Määrätään lailla kaikille vakuutusoikeuden ja sen alaisten lautakuntien päätöksille ulkopuolinen täysipäiväinen ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen laillisuusvalvoja.

Puolueeton laillisuusvalvoja vakuuttaa kunniansa ja omantuntonsa kautta kunkin vakuutusoikeuden päätöksen voimassa olevien lakien ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antamien langettamien ennakkopäätösten vaatimien muutosten mukaan tehdyiksi.

Tarvittaessa henkilöitä palkataan lisää 10-50 kappaletta, jotta pitkään jatkuneet ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkaukset saadaan kitkettyä pois erityistuomioistuinjärjestelmästä.

9. PERUSTUSLAIN TOTEUTUMINEN KÄYTÄNTÖÖN ERITYISTUOMIOISTUIMISSA
Perustuslain 21 §:n 2 momentin on katsottu edellyttävän, että päätöksen perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu.

Päätöksestä on selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä. Jos näyttö on perustunut asiakirjoihin, tulee yksilöidä, mistä asiakirjasta seikka käy ilmi.

Yleisluontoinen viittaus asiakirjoihin ei ole riittävä.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

21 §
Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

* * * *

Lähde: sivu 17/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

22 § Perusoikeuksien turvaaminen
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Erityistuomioistuimien kaikki kustannukset maksettava valtion budjetista.
Erityistuomioistuimien vuosittaisten kustannusten maksattaminen oikeusprosessin toisen osapuolen eli vakuutusalan toimesta erilaisilla nimikkeillä kikkailulla pitää saada mielestämme loppumaan. Kuten oikeushallintomaksu.

10. TAPATURMA-ASIOIDEN KORVAUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA TÄYSIN AVOIMEKSI JA LÄPINÄKYVÄKSI
Tapaturma – ja ammattitautitapausten oikeuskäytäntöjen taustalla vaikuttava tapaturma-asioiden korvauslautakunta puuttuu vakuutusoikeuden toimintaa esittävistä kaavioista. Oheisena vielä kertauksena vakuutusoikeuden kaavio, josta tapaturma-asiain korvauslautakunta puuttuu kokonaan:

Vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä: Vakuutusyhtiöt voittavat esimerkiksi työtapaturma- ja ammattitautiasioissa tuomioistuinkäsittelyt 90 – 100 prosenttisesti!

Kuitenkin tapaturma-asioiden korvauslautakunta käyttää virallisen tuomioistuinjärjestelmän ulkopuolelta käsin erittäin näkyvää toimeenpanovaltaa, miten korvauskäytäntöjä tuomioistuinjärjestelmässä ja vakuutusoikeudessa sovelletaan.

* * * *

Lähde: sivu 18/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

YHTEENVETO
Tämän 10-portaisen toimintamallin kautta kansalaisilla on viimeinkin mahdollista saada vakuutusoikeuden ja ensimmäisen asteen lautakuntien päätöksiin tosiasiallisia perusteluita, jotka puuttuvat tällä hetkellä mielestämme päätöksistä kokonaan.

Annamme tästä esityksestä ja toimialaamme liittyvistä asioista mielellämme lisätietoja.

Annoimme 13.6.2008 tapaamisen yhteydessä oikeusministeriön ylijohtaja Kari Kiesiläiselle ”Lakisääteinen vakuutusturva ja sen mustat aukot” – tietopaketin, jossa vakuutusoikeudenkin osalta tiedossa olevia epäkohtia on käsitelty kattavammin.

* * * * * * * * * * * * * * *

Lähdemateriaalia edelliseen 10 – portaan ratkaisumalliin:
Oikeusministeriö – Vakuutusoikeuden toiminnan kehittäminen – 24/2010
Lausuntotiivistelmä – Mietintöjä ja lausuntoja

Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa
9. PÄÄTÖSTEN PERUSTELEMINEN
13. LÄÄKETIETEELLISTEN SEIKKOJEN ARVIOINTI
Oikeusministeriö – Lausuntoja ja selvityksiä 2003:21, Maija Sakslin
* vuonna 2014 Maija Sakslin toimii eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä.

2003:3 Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean mietintö
X TUOMIOISTUINORGANISAATIO – ASIANTUNTIJAJÄSENET

Lausunnot toimeentuloturvan muutoksenhakukomitean mietinnöstä ja vakuutusoikeustyöryhmän ehdotuksesta.
Lausuntoja ja selvityksiä 2002:3

OMKM 2001:9 Komiteanmietintö (PDF-tiedosto, 314 s. 820 kt)
Toimeentuloturvan muutoksenhaku

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies 31.12.1996 Dnrot 2675/2/96 ja 489/2/9
Kielteisten työkyvyttömyyseläkettä ja yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien päätösten perustelut. Niin kutsuttu vakuutusoikeuden liitepäätösmenettely on lakiemme vastainen.
– kyseinen liitepäätösmenettely edelleen käytössä vakuutusoikeudessa (syksy 2013).

* * * *

Lähde: sivu 19/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

III Lakiluonnokseen 10.3.2014 kohdistuvat kannanotot

Entistä tärkeämpää vakuutusoikeutta koskevassa julkisessa keskustelussa, on mielestämme, tuoda esiin se, että milloin vakuutusoikeuden eläkeasioista ja hylkäävissä päätöksissä puhutaan:

* lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta – työtapaturmat ja ammattitaudit
* lakisääteisestä liikennevakuutuksesta – liikennevahingot
* lakisääteisestä työeläkevakuutuksesta – ennenaikainen työkyvyttömyys
* lakisääteisestä potilasvakuutuksesta – potilasvahingot
* lakisääteisestä lääkevahinkovakuutuksesta – lääkevahingot
* vapaaehtoisesta vakuutusturvasta – esimerkiksi matkavakuutus, sairauskuluvakuutus, tapaturmavakuutus jne.

Kokonaisuuden avaamisessa ja epäkohtien paikallistamisessa sekä perustuslain vastaisuuksien tunnistamisessa että tunnustamisessa on edettävä pikaisesti tai saatettava asiakokonaisuuden ratkaiseminen Euroopan unionin ratkaistavaksi. Perusteena, vakuutusalan läpikotoisin tuntevalle EU – toimijalle ovat nämä laillisuusvalvojien päätökset:

1. Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunion päätös dnro 2708/4/04. Koskien suullisen käsittelyn järjestämistä vakuutusoikeudessa on jäänyt toteutumatta.

2. Riitta-Leena Paunion apulaisoikeusasiamiehenä toimiessaan antamassa päätöksessä dnro 489/2/96, hänen lainsäädäntömme vastaiseksi katsomansa, liitepäätösmenettely on edelleen vakuutusoikeudellisessa tuomioistuinjärjestelmässä täysimääräisessä käytössä.

3. Kelan tutkijana toimineen, Maija Sakslinin (nykyinen eduskunnanapulaisoikeusasiamies), vuonna 2003 vakuutusoikeutta koskevassa selvityksessä esiintuomat epäkohdat ovat edelleen vuonna 2014 voimissaan vakuutusoikeudessa ja sen alaisissa lautakunnissa.

4. Myös Riitta-Leena Paunion apulaisoikeusasiamiehenä toimiessaan antama päätös 1124/2/99 sosiaali- ja terveysministeriölle on parannusten kohdalta jäänyt toteutumatta. Tuo päätös koski nk. asiantuntijalääkäreiden puolueettomuutta.

5. Oikeuskanslerin antama päätös 496/1/05 lääkärijäsenten ja lääkäriasiantuntijoiden riippumattomuutta koskien on jäänyt toteutumatta.

YHTEENVETOA VUODEN 2008 – 2010 LAUSUNTOIHIN
Vammautuneiden elämänhallinnan ja perhetyön tuki (Velpe) r.y toteaa totesi edellisessä lausunnossaan (4.10.2010), koskien tuolloin viimeistelyssä olleeseen hallituksen esitykseen vakuutusoikeuslain muuttamiseksi muun muassa seuraavaa:

* * * *

Lähde: sivu 20/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

• potilaiden elämän loppuun asti vaikuttavissa vakuutusoikeuden tuomioistuinkäsittelyissä suullisten kuulemisten määrää vakuutusoikeudessa ei olla lisäämässä. Esimerkkeinä otamme tapaturma- ja työkyvyttömyyseläkkeet sekä liikennevakuutuksen perusteella tapahtuvat potilaan loppuelämää koskevat korvaukset.
• tuomioistuinkäsittelyn päätöksen perustana olevia asiakirjoja ei tulla vakuutusoikeudessa edelleenkään yksilöimään.
• ratkaisukokoonpanoja keventämällä nopeutetaan ja lisätään tosiasiallisesti ilman perusteluita olevien hylkäävien päätösten antamista. Vertaa esimerkki nro 2.
• potilaiden todellisia mahdollisuuksia sijoittua työmarkkinoille ei edelleenkään tulla selvityttämään yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa.

Vammautuneiden elämänhallinnan ja perhetyön tuki ry:n mielestä jo pitkään tiedossa olleisiin selkeisiin oikeudellisiin ja lakien vastaisiin menettelyihin vakuutusoikeudessa ei ole otettu tässä hallituksen esityksessä vakuutusoikeuslain muuttamiseksi riittävästi kantaa. Otamme seuraavaksi kaksi konkreettista esimerkkiä.

Lisätiedot näihin kahteen esimerkkiin avoimen internetin hakukoneilta hakusanoilla:

avoin muistio vakuutusoikeudesta
paperilääkärien armoilla
vakuutuslääketieteellinen arvio

1. Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa

9. PÄÄTÖSTEN PERUSTELEMINEN
10. LÄÄKETIETEELLISTEN SEIKKOJEN ARVIOINTI

Lausuntoja ja selvityksiä 2003:21, Maija Sakslin

Nykyisin eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä toimivan; silloisen Kelan tutkijana toimineen, Maija Sakslin tekemät huomiot vuonna 2003 vakuutusoikeudessa vallitsevista lainvastaisuuksista on jätetty tässäkin hallituksen esityksessä vakuutusoikeuslain muuttamiseksi huomioimatta.

Suppean selvityksen ”Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa” oikeusministeriölle on vuonna 2003 tehnyt oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslin.

Sakslinin selvityksen sivulla 20 kerrotaan, että valtaosassa vakuutusoikeuden ratkaisuista keskeinen kysymys on lääketieteellinen.

Selvityksen sivulla 21 kerrotaan, että asianosaisella ei kuitenkaan ole mahdollisuutta varmistua siitä, mitä kaikkea vakuutusoikeudessa lääketieteellisesti on selvitetty ja millä perusteella lääkäri on päätynyt arvioonsa, jos nämä seikat eivät näy päätöksen perusteluissa.

* * * *

Lähde: sivu 21/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

Nykyisin lääkärijäsen merkitsee kantansa käsittelymuistioon, joka kuuluu neuvottelusalaisuuden piiriin. Merkintä saattaa olla hyvin lyhyt, lyhimmillään muotoa kyllä tai ei tai vain muutama lausetta.

• Pidämme siksi erittäin tärkeänä täydellisen asiakirjaerittelyn tuomista kaikkiin vakuutusoikeuden päätöksiin. Näin toimien potilaalla tulee olemaan selkeä käsitys tuomioistuinkäsittelyn päätöksen perusteena olleista asiakirjoista.
• Menettely voidaan ottaa mielestämme heti käyttöön vakuutusoikeudessa, sillä vakuutusasioiden ylimpänä oikeusasteena vakuutusoikeus omaa erittäin laajan harkintavallan, joka mahdollistaa näin perustellun toimintatavan muutoksen heti.

 

2. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies 31.12.1996 Dnrot 2675/2/96 ja 489/2/9

(Kielteisten työkyvyttömyyseläkettä ja yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien päätösten perustelut)

Miksi potilaat pakotetaan valittamaan?

Vakuutusoikeuteen ulottuva valitusketju saa valtaosin alkunsa siitä, että esimerkiksi vahinkovakuutusyhtiö antaa hylkäävän päätöksen ilman tosiasiallisia perusteluita.

Potilaan selvittäessä hylkäävän päätöksen perusteluita, niin häntä kehotetaan valittamaan päätöksestä edelleen. Potilas pyytää kopiot asianomaisjulkisista papereistaan.

Tärkeimpänä niistä kaikki yhtiön käsittelijä- ja lääkärikansiomerkinnät, jotka ovat aina asianomaisjulkisia.

Potilas valittaa neuvojen mukaan; tässä tapauksessa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan; joka antaa hylkäävän päätöksen ilman tosiasiallisia perusteluita.

Potilaan selvittäessä hylkäävän päätöksen perusteluita, niin häntä kehotetaan valittamaan edelleen päätöksestä. Potilas pyytää kopiot asianomaisjulkisista papereistaan.

Potilas valittaa; tässä tapauksessa vakuutusoikeuteen; joka antaa hylkäävän päätöksen ilman tosiasiallisia perusteluita.

Näin itse kukin potilas saa omista asiapapereistaan sen kuvan, että yhdessä istunnossa nuijitaan tukkutoimituksena vain esittelijän kulloinkin etukäteen kehittämä kanta. Joka taas on valtaosin alemman tuomioistuimen kanta, joka taas on valtaosin sama kuin vakuutusyhtiön kanta.

Kyseessä on niin kutsuttu liitepäätösmenettely, jonka eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio katsoi muun muassa vakuutusoikeudessa lakiemme vastaiseksi päätöksessään 31.12.1996 Dnro 489/2/96.

Tuorein Vammautuneiden elämänhallinnan ja perhetyön tuki ry:n tietoon tullut lakiemme

* * * *

Lähde: sivu 22/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

vastainen liitepäätösmenettely on syyskuulta 2013. Ajantasaisia lääkärinlausuntoja potilaan tilanteesta ei oltu tälläkään kertaa huomioitu prosessissa millään tavalla.

Vakuutuslääkärien poisjättämisestä ratkaisukokoonpanoista:
Kannatamme omalta osaltamme eniten Hollannin mallia (Suomeen sovellettuna) vakuutuslääkäreiden pois jättämisestä vakuutusoikeudessa tapahtuvasta tuomioistuinkäsittelystä.

Kunhan vakuutusoikeuden käyttämien asiantuntijalääkäreiden sidonnaisuuksista on selvitetty luotettavasti ainakin seuraavat tekijät:

 

• pää- ja sivutoimet Suomessa ja/tai ulkomailla
• osakeomistukset; myös puolison, lasten ja/tai elämänkumppanin sekä lähisukulaisten
• mahdolliset osuudet/osakkuudet firmoista, joilla alliansseja vakuutusyhtiöiden kanssa Suomessa ja/tai ulkomailla
• mikään edellä mainituista ei saa johtaa finanssialaan sidoksissa oleviin tahoihin

 

Vakuutusoikeuden tilastointitapaa kehitettävä

Vakuutusoikeuden tilastointitapaa ehdotetaan muutettavaksi lainsäädännöllä seuraavasti:

• tilastot julkaistava kaikille avoimesti myös yhtiöittäin
• ilmoitettava siten myös hylkäysprosentit yhtiöittäin
• hylkäävien ja muutettujen päätösten määrät yhtiöittäin sekä arvo euroissa

Vakuutusoikeuden henkilökunnan sidonnaisuudet ilmoitettava

Vakuutusoikeudessa työskentelevien henkilöiden (pää- tai sivutoimiset) kaikki sidonnaisuudet vakuutusyhtiöihin päin on ilmoitettava vuosittain.

Osakkeenomistukset kaikkiin finanssialan yrityksiin on kiellettävä lailla, niin vakuutusoikeuden palveluksessa pää- tai sivutoimisesti työskenteleviltä sekä heidän lähipiiriltään. Kielto koskee suoraa omistusta tai mahdollisten välikäsien kautta toimimista.

Yhteenvetona ja jatkotoimenpiteinä:
Pidämme lakien takaamien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen kannalta erityisen tärkeinä sitä, että tämän vakuutusoikeuden toimintaan kehittävän työryhmän käyttöön potilas- ja kansalaisjärjestöjen antamien lausuntojen pohjalta koostetaan peruspohja sitä varten, että koko vakuutusoikeudellinen tuomioistuinjärjestelmä saadaan viimeinkin täyttämään perustuslain, EU – normiston, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen velvoitteet.

VAKUUTUSOIKEUSLAKILUONNOS 10.3.2014
Sitten vielä ennen siirtymistä; varsinaiseen 10.3.2014 vakuutusoikeuslakiluonnoksen mukaiseen kommentointiin, niin nostamme esiin seuraavia yleisiä parannuksen kohteita

* * * *

Lähde: sivu 23/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

vakuutusoikeuden toiminnassa.

PROSESSIKUVAUKSET
Vakuutusoikeuden toiminnan ymmärtämiseksi tarvitaan mielestämme kaavioin ja tekstiselostein varustetut tietopaketit vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
* miten asiapaperit kiertävät vakuutusoikeudessa kussakin valitustapauksessa?
* miten asiapaperit lukeneet ja niitä kommentoineet kokoontuvat fyysisesti?
* miten eriävä mielipide kirjataan ja käsitellään?

TILASTOINTI
Vakuutusoikeuden tilastot pitää saattaa vakuutusoikeuslakiin perustuvana antamaan tiedot kaikista päätöksistä yhtiöittäin ja etuuslaitoksittain. Tämä tarve korostuu entistä enemmän, jos vakuutusoikeuden ratkaisuissa siirrytään kevennettyihin kokoonpanoihin ja nopeutettuihin päätösratkaisuihin.

ENNAKKOPÄÄTÖKSET
Vakuutusoikeuslakiin perustuvana keskitettyyn ja helposti löytyvään paikkaan kaikki vakuutusoikeutta koskevat päätökset korkeimmasta oikeudesta, korkeimmasta hallinto-oikeudesta ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta. Myös hylkäävät päätökset perusteluineen.

Samoin kuin lyhyet kuvaukset, mitä konkreettisia parannuksia vakuutusoikeus on niiden pohjalta tehnyt. Takautuvasti 25 vuoden ajalta.

TAKAUTUVUUS
Hylkääviä päätöksiä on tehty lukuisia ilman, että tosiasiallisia perusteluita vakuutusoikeudessa olisi esitetty ja tehdyt päätökset ovat olleet vastoin asiassa esitettyä lääketieteellistä näyttöä. Vakuutusoikeuslakiin tuleekin kirjata, että päätökset ovat näissä tapauksissa saatettavissa takautuvasti uudelleen käsittelyyn 80 vuoden ajan käräjäoikeudessa.

SIDONNAISUUDET
Vakuutusoikeuslakiin kirjattava sidonnaisuuksien avaaminen edellyttää myös virkamieslain 8 a § kohdan muuttamista. Eri tyyppisille omistuksille ja niiden ilmoittamiselle tulee säätää 10 vuoden viiveaika.

ASIANOMAISJULKISUUS
Kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeuskäsittelyn pohjalta, kun päätöksen pääpaino on ollut lääketieteellisten seikkojen selvittelyssä, niin kaikki vakuutusoikeuden lääkärijäsenten, varajäsenten tai asiantuntijalääkäreiden, myös ulkopuolisten asiantuntijoiden lausumat ovat aina asianomaisjulkisia. Takautuvasti 80 vuoden ajan.

KÄSITTELYAJAT
Esimerkiksi korkeimmasta oikeudesta palautuville jutuille vakuutusoikeuslakiin säädettynä

* * * *

Lähde: sivu 24/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

maksimikäsittelyaika vakuutusoikeudessa kolme (3) kuukautta.

VAKUUTUSOIKEUSLAIN MUUTTAMISEHDOTUS 10.3.2014
Vammautuneiden elämänhallinnan ja perhetyön tuki ry (Velpe ry) katsoo, ettei lakiesitys ei ole ehdotetussa muodossaan toteuttamiskelpoinen. Siinä jätetään valtaosin kaikki edellä nostamme epäkohdat ja perustuslainkin vastaisuudet huomioimatta. Kommentoimme kohteliaimmin yksittäisiä vakuutusoikeuslain-muutosesityksiä seuraavaksi erikseen.

Haluamme ensinnäkin kiinnittää huomiota siihen, että käsityksemme mukaan tämä vakuutusoikeuslakiesitys on valmisteltu käytännössä pikaisena virkamiestyönä yhdessä vakuutusoikeuden edustajien kanssa. Lakiesitys olisi siten, mielestämme, edellyttänyt laajapohjaisempaa ja avoimempaa valmistelua.

Suppea lakiesitys pitää sisällään erittäin merkittäviä periaatteellisia kysymyksiä, jotka tulee kuitenkin ensin saattaa julkiseen keskusteluun.

Huoltamme herättäneet ongelmakohdat liittyvät, tässä lakiesityksessä, ennen kaikkea tuomioistuimen kokoonpanoon ja asiantuntijoiden käyttöön.

Oikeusministeriö ehdottaa esimerkiksi, että suuri osa niin sanotuista lääketieteellisistä asioista voitaisiin ratkaista yhden tuomarin ja lääkärin kokoonpanossa. Tämä olisi iso muutos vuosikymmenten käytäntöön, jossa myös niin sanotut ulkopuoliset maallikkojäsenet ovat osallistuneet näiden juttujen käsittelyyn. Kovin kritisointi kohdistuu vakuutusoikeuden toiminnassa juuri lääketieteellisiä seikkoja sisältävien asioiden hylkääviin päätöksiin ja niistä annettuihin vajavaisiin perusteluihin, jotka ovat olleet kaiken lisäksi potilaan/vakuutetun asiassaan esittämän näytön vastaisia.

A. Asiantuntijalääkärijäsenten käyttö laajentumassa
Lakiesityksessä ehdotetaan, että vakuutusoikeuden lääkärivarajäsenten asemaa muutettaisiin niin, että heistä tulisi tuomioistuimen ulkopuolisia asiantuntijalääkäreitä. Vakuutusoikeuden pitäisi pyytää tällaiselta asiantuntijalta lausunto useammissa asioissa kuin nykykäytännössä on tapana ja asianomaisella valittajalla olisi mahdollisuus kommentoida tällaista pyydettyä lausuntoa.

Ehdotuksen tarkoituksena on lisätä legimiteettiä vakuutusoikeuden toimintaan, mutta pahoin pelkäämme, että muutos johtaisi pahimmillaan täysin päinvastaiseen lopputulokseen. Ellei tätä toimintoa hiota loppuun asti. Alkaen avoimesti tapahtuvasta lääkärijäsenten hakumenettelystä.

Kannatamme omalta osaltamme eniten Hollannin mallia (Suomeen sovellettuna) vakuutus- eli asiantuntijajäsenlääkäreiden pois jättämisestä vakuutusoikeudessa tapahtuvasta tuomioistuinkäsittelyn kokoonpanosta). Heitä kuultaisiin valan velvoittamina asiantuntijatodistajina.

* * * *

Lähde: sivu 25/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

Koska lakiesityksessä olevalla ehdotuksella on periaatteellinen ja käytännön merkitys. Niin kiinnostus vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmän lääkärijäsenen tehtäviä kohtaan saataisiin kasvuun, kun kaikki toiminta olisi avointa ja ymmärrettävää kaikille osapuolille.

Katsomme, että ehdotettua lainmuutosta ei tule sellaisenaan toteuttaa, vaan jatkaa julkista keskustelua, joilla vakuutusoikeuden lääkärijäsenten asema saadaan avoimeksi ja kaikkien ymmärtämäksi. Onhan 60 prosenttia vakuutusoikeuden vuosittaisista päätöksistä lääketieteellisen arviointiin pohjautuvia.

Mielestämme viimeistään nyt on pyrittävä huolehtimaan siitä, että vakuutusoikeuteen saadaan paras mahdollinen lääketieteellinen asiantuntemus kliiniseltä puolelta käyttöön.

Vakuutusoikeuden ulkopuolisina jäseninä toimivat asiantuntevat lääkärit ovat paras tae myös ratkaisukäytännön oikeudenmukaisuudelle, kun kustakin valitustapauksesta lausuntonsa antaisi asianomaisen valittajan parhaiten tunteva erikoisalan lääkäri.

B. Muodollisista istunnoista luopuminen – vakuutusoikeudesta lumeoikeus
Vie mielestämme vakuutusoikeutta lumeoikeuden suuntaan. Viittamme professori Olli Mäenpään 20.3.2014 ja apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen 27.3.2014 asiassa antamiin lausuntoihin.

Uskomme, että vakuutusoikeiden toimintaa voitaisiin tehostaa merkittävästi ja käsittelyaikoja lyhentää organisoimalla vakuutusyhtiöiden ja etuuslaitosten toimintaa uudelleen sekä ensimmäisen asteen lautakuntien toimintaa.

Lakiin perustuvana ne velvoitettaisiin hoitamaan ja ohjaamaan mahdolliset väärän vakuutuslajin piirissä olevat heti oikealle luukulle, jolloin turhien valitusten määrään voitaisiin kaikkein tehokkaimmin vaikuttaa.

Runsaasti ja turhaa aikaa kuluu odotteluun, kun valittaja ei voi esimerkiksi tietää, koska ja minne hänen juttunsa tulevat käsittelyyn, jos hän on toimeentulonsa varmistaakseen joutunut valittamaan ensisijaisen vakuutuslajin vakuutusyhtiönsä hylkäävästä päätöksestä ja muiden etuuslaitosten päätösten jälkeen:

*tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan
* sosiaaliasioiden muutoksenhakulautakuntaan
* työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan

C. Yhden tuomarin kokoonpano
Vaikka ulospäin kerrotut yksinkertaiset teknisluonteiset asiat ratkaistaisiin yhden tuomarin kokoonpanossa, niin menettely on ongelmallinen. Puuttuva yhtiö-, etuuslaitos- ja asialajikohtainen tilastointi tulee saattaa ensin lakisääteisesti kuntoon.

* * * *

Lähde: sivu 26/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

D. Yhden tuomarin ja lääkärijäsenen kokoonpano
Erityisesti lääketieteellisten seikkojen arviointi on ongelmallinen yhden tuomarijäsenen ja yhden lääkärijäsenen ratkaisukokoonpanossa. Käsittelyn ollessa, asianomaiselle itselleen vakuutusoikeuden tapaan, kirjallinen ja suljettu, niin oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin/rkp. esittämä ”Vakuutusoikeuteen lisää avoimuutta” – Yle teksti – tv 15.8.2012) ei toteudu millään muotoa..

Vakuutusoikeuden ratkaisemista jutuista, vuositasolla 60 prosenttia 7000 päätöksestä, painottuu lääketieteellisen seikkojen arviointiin, joten emme voi kannattaa tässä muodossa olevaa lakiesityksen kohtaa.

Todettakoon selvyyden vuoksi, että vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmän vakuutuslääketieteen edustajiin kohdistuva kritiikki tullee kasvamaan entisestään, jos tämän tapaiseen 1 tuomari ja 1 lääkärijäsen – kokoonpanoratkaisuun mennään. Puuttuva yhtiö-, etuuslaitos- ja asialajikohtainen tilastointi tulee kuitenkin saattaa ensin lakisääteisesti kuntoon.

E. Täysistunto
Lakiesityksessä esitetään vakuutusoikeuden täysistunnon kokoa kevennettäväksi. Mikäli vakuutusoikeuden asemaa todellisena vakuutusoikeusasioiden ylimpänä asteena halutaan vahvistaa, niin ennen päätöksen tekemistä tulee vakuutusoikeuden asemasta käydä kattava julkinen keskustelu ja kommentointi esimerkiksi joukkoistamisen avulla toteutettuna.

Vakuutusoikeuden toiminnan ymmärtämiseksi tarvitaan mielestämme kaavioin ja tekstiselostein varustetut tietopaketit vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
* mikä on vakuutusoikeuden täysistunnon todellinen merkitys?
* miten asiapaperit kiertävät ja minkälaisessa kokoonpanoissa vakuutusoikeudessa kussakin valitustapauksessa tapauksia ratkotaan?
* miten asiapaperit lukeneet ja niitä kommentoineet kokoontuvat fyysisesti?
* miten eriävä mielipide kirjataan ja käsitellään? Esimerkiksi lääkärijäsenen osalta.

F. Lääkärijäsenten nimittäminen ja jäsenten sidonnaisuuksien ilmoittaminen
Tervehdimme ilolla lakiesityksen kohtaa, joka koskee lääkärijäsenten nimittämismenettelyn kehittämistä. Sen sijaa sidonnaisuuksien ilmoittamisen osalta katsomme, että asia vaatii merkittävän avoimempaa ja kattavampaa jatkovalmistelua sekä eri intressiosapuolten näkemysten kuulemista.

Lakiesityksessä ehdotetaan, että lääkärijäsenten ja muiden sivutoimisten jäsenten nimittämismenettelyyn liitettäisiin tuomareiden nimittämismenettelyä vastaava sidonnaisuuksien ilmoittaminen. Asiassa pitää ottaa huomioon myös virkamieslain 8 a § kohdan muuttaminen ja ulottaminen vakuutusoikeuden sekä oikeusministeriön johtoa koskeviksi.

* * * *

Lähde: sivu 27/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

Perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen vuoksi on hämmentävää, että jos esimerkiksi eläkeyhtiöiden johdon osakeomistukset ollaan saattamassa julkisiksi, niin sama menettely ei koske virkamiehiä, jotka yhtiöiden asioita julkishallinnossa hoitavat.

G. Suullisten käsittelyjen lisääminen
Mielestämme lakiesityksen johdosta vakuutusoikeuslakiin tarvitaan huomattavasti tarkempi säännös kuin se, että viitataan vain vakiintuneesti hallintolainkäyttölain säännöksiin. Otamme konkreettisen esimerkin, jonka pohjalta on hyvä edetä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisessa koko vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmän alueella kohti perustuslain ja EU-normiston mukaan toimivaa tuomioistuinjärjestelmää. Jossa aito suullinen kuuleminen on perussääntö kuin hyvin harvinainen poikkeus.

Lakimies Timo Koskinen SAK – Risikon työryhmä muistio – sivu 64
4.5.1 Jäsen Timo Koskisen täydentävä lausuma
Perustelut täydentävälle lausumalle:
”Työryhmän toimeksiantona oli tarkastella muutoksenhaun riippumattomuutta ja läpinäkyvyyttä. Toimeksiannon yhtenä kolmesta erityisestä osa-alueesta on nimenomaisesti mainittu suullisten käsittelyjen mahdollisuudet muutoksenhakulautakunnissa. Täydentävänä mielipiteenäni esitän, että Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset (esim. Euroopan ihmisoikeussopimus) edellyttävät oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin osalta muutoksenhakijalle oikeutta esittää henkilökohtaisesti lautakunnalle ja tuomaan todistajansa kuultaviksi hänelle subjektiivisesti hyvin tärkeässä asiassa. Suomen nykyistä valituslupamenettelyä ei tältä osin voi pitää tyydyttävänä, sillä eräissä valituselimissä ei vuosikausiin järjestetty suullisia käsittelyjä esitetyistä perustelluista pyynnöistä huolimatta (esim. Tamlassa lähes kymmeneen vuoteen).

Tämän tyyppisen käytännön ohjaaminen mm. Euroopan ihmisoikeussopimuksen edellyttämäksi käytännöksi edellyttää muutostenhakulautakuntien suullisten käsittelyjen järjestämisen ohjeistamista nykyistä tarkemmin. Tämän vuoksi esitän, että työryhmän olisi tullut linjata raportissaan yksityiskohtaisemmin suullisten käsittelyjen järjestämistä.

Jatkotoimenpiteitä selvitettäessä tulisi myös selvittää mahdollisten lainsäädäntömuutosten tarpeellisuus.

Tekstiesitys raporttiin suullisten käsittelyjen osalta:

Suullisia käsittelyjä tulisi pyrkiä järjestämään ainakin niissä tilanteissa, jolloin asiaan liittyvistä lääketieteellisistä tai muista asioista on esitetty perusteltuja ristiriitaisia seikkoja, joilla on merkittävä osuus valituksen lopullisen hyväksymisen tai hylkäämisen kannalta.”

Lähde:Vakuutuslääkärijärjestelmää kehittäneen työryhmän muistio
(Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:1)

* * * *

Lähde: sivu 28/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

F. Lisäselvityksen vastaanottamisen rajoittaminen sekä tiedottaminen
Kannatamme lisäselvityksen vastaanottamisen rajoittamista, kunhan asiasta tehdään yksiselitteisesti ymmärrettävä säännöstä ja noista pelisäännöistä tiedottaminen tehdään riittävällä laajuudella. Kannustamme ja kannatamme kaikki vakuutusoikeuslain avoimuutta lisääviä ja vakuutusoikeuden tiedottamisen parantamista koskevia esityksiä.

YHTEENVETO
Pidämme lakiesitystä tervetulleena, mutta riittämättömänä korjaamaan vakuutusoikeuden toiminnan perustuslain, Euroopan ihmisoikeussopimuksen, YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen ja EU-normiston velvoitteita vastaavaksi. Nythän vakuutusoikeuden tuomioistuinkäsittely tapahtuu suljetusti ja kirjallisesti. Ilman, että asianomainen saa edes tietoa siitä, mihin yksilöityihin asiakirjoihin tuomioistuinkäsittely perustui!

Samalla ihmettelemme, että edellisellä lausuntokierroksella antanut oikeustieteen tohtori Matti Pellonpää totesi 19.11.2009 lausunnossaan seuraavaa:

Minulta on pyydetty lausuntoa yllä mainitusta mietinnöstä. Rajoittuen eräisiin Euroopan ihmisoikeussopimuksesta (EIS) aiheutuviin näkökohtiin esitän kunnioittaen seuraavaa.

1. Lääkärijäsenjärjestelmän kehittäminen.

Suurin osa vakuutusoikeuden ratkaisemista asioista (vuosittain n. 6000) edellyttää lääketieteellistä asiantuntemusta, jonka turvaa ennen muuta vakuutusoikeuden lääkärijäsenjärjestelmä eli se, ratkaisukokoonpanoon kuuluu kahden lakimiesjäsenen ohella lääkärijäsen. Tällaisen kokoonpanon osalta ei ole huomauttamista EIS:n kannalta. Myöskään lääkärijäsenen kannanoton jääminen neuvottelusalaisuuden piiriin ei ole 6 artiklassa turvatun oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vastaista.

Lääkärijäsenjärjestelmän ongelmana pidetään sitä kohtaan tunnettu epäluottamusta (s. 21). Lisäksi mietinnöstä käy ilmi, että nykykäytäntöön saattaa sisältyä myös oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteiden kannalta arveluttavia piirteitä, erityisesti konsultoitujen lääkärijäsenten kannanottojen jääminen neuvottelusalaisuuden piiriin. (s. 22). Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on korostanut, että asiaosaisen tulisi saada lausua kaikesta ulkopuolelta tulleesta aineistosta, jolla pyritään vaikuttamaan ratkaisun sisältöön. Tuomioistuimen oikeuskäytännössään julkituomien periaatteiden kannalta ongelmallisena voidaan nähdä se, että asian ratkaisukokoonpanolla on ilmeisesti usein käytössään sen ulkopuolelta tullutta ratkaisun sisältöön vaikuttavaksi tarkoitettua materiaalia, jota asianosainen ei ole voinut kommentoida.

Myös viitattujen näiden ihmisoikeussopimukseen liittyvien näkökohtien kannalta työryhmän muutosehdotus on perusteltu (26 s.). Lääkärivarajäsenten aseman muuttaminen niin, että heistä tulisi ratkaisukokoonpanon ulkopuolisia vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreitä,

* * * *

Lähde: sivu 29/29 –  Velpe ry:n lausunto vakuutusoikeuslakiin – 10.4.2014

joiden tarvittaessa antaman lausunnon johdosta asianosaista kuultaisiin, lisäisi merkittävästi menettelyn läpinäkyvyyttä sekä turvaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin asettamat vaatimukset epäilyksettä täyttävän menettelyn myös tältä osin.”

Oikeustieteen tohtori Matti Pellonpää toimi Suomen valtion nimittämänä ihmisoikeustuomarina, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, ennen nykyistä tuomaria, Päivi Hirvelää.

Jostain syystä lainaamme Pellonpään lausuntoa ei löydy tätä kirjoitettaessa valtioneuvoston hankerekisteristä tämän hankkeen kohdalta?

Toivommekin kohteliaimmin, että kaikkien tähän mennessä annettujen lausuntojen/lausumien; hallituksen esityksestä vakuutusoikeuslain muuttamiseksi, olevan kaikkien saatavilla myös valtioneuvoston hankerekisterin kautta (HARE).

* * * * * * * * * *

Lausunnon antaja:
Velpe ry – Vammautuneiden elämänhallinnan ja perhetyön tuki ry

”Osa avointa Oikeusturva – yhteisöä internetissä”
Oikeusturvan ajankuvaa: ajankuva.blogspot.fi
Twitteriä: twitter.com/Oikeusturva
”Vain yhdessä toimien olemme enemmän”

VAKUUTUSOIKEUSLAKIIN ANNETTUJA MUITA LAUSUNTOJA 2006-2014

Lähde: Valtioneuvoston hankerekisteri HARE >
Vakuutusoikeuden toiminnan kehittäminen (käynnissä) > Asiakirjat

* * * * *

14.10.2015  Tiedote http://www.hare.vn.fi/ pääsivulta muokattuna:

Valtioneuvoston ja ministeriöiden hanketietopalvelua uudistetaan. Vanhan HARE-hanketietojärjestelmän verkkosivut on poistettu käytöstä 3.8.2015.

Hanketiedot löytyvät 3.8. alkaen valtioneuvoston verkkosivustolta osoitteesta valtioneuvosto.fi/hankkeet.

HUOM!
Voit hakea ministeriöiden käynnissä olevia ja vuoden 2010 jälkeen päättyneitä hankkeita, työryhmiä ja erilaisia toimikuntia sekä selvitystöitä. Tiedot perustuvat valtioneuvoston hankerekisteriin. Arkistoitujen ja ennen vuotta 2010 päättyneiden hankkeiden tietoja voi pyytää ministeriön kirjaamosta.

Liittyen viimeisimmän vakuutusoikeuslain ”uudistamisen” tietoihin:
http://valtioneuvosto.fi/hanke?selectedProjectId=2810
– etenkin välilehtien kohdat: asiakirjat ja julkaisut kannattaa käydä lävitse.

>>> Lämpimät kiitokset tämän asian huomanneelle.
* * * * *

Alussa luvattua Elinkeinoelämän keskusliiton eli EK:n johtaja Lasse Laatusen antamaa lausuntoa kannattaa verrata potilas- ja kansalaisjärjestöjen antamiin lausuntoihin. Esimerkiksi Asbestille altistuneiden liitto ry:n (ASBA).

Hallituksen esitysnumero eduskuntakäsittelyissä ja hakukoneita varten:
HE 104/2014 vakuutusoikeuslaki
– todelliset parannukset potilaiden ja vakuutettujen asemaan torpattiin jättämällä ne kokonaan pois hallituksen lakiesityksestä. Eli Lakien synty – kirjan malli toimii täydellisesti vuonna 2014 Suomessa.

* * * *

Tilannekatsaus 15.10.2014 – Lähde: Eduskunnan www-sivusto
– HUOM! Ei yhtään todellista potilaita ja vakuutettuja edustavaa järjestöä mukana!

HE 104/2014 vp eduskunnalle laiksi vakuutusoikeuslain muuttamisesta

Ministeriö: Oikeusministeriö
Info – Asian valiokuntakäsittely
Täysistunto lähettänyt 02.09.2014 lakivaliokuntaan mietintöä varten.

* * * *

Päivitys 9.1.2014
Tässä hallituksen esityksestä vakuutusoikeuslakiin käytyä keskustelua eduskunnassa:
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusoikeuslain muuttamisesta_EDUSKUNTA KESKUSTELU 02092014_HE 104_2014
– liite on pdf-muodossa (132 kt ja 10 sivua)
– täysistunnon pöytäkirja 2.9.2014 – PTK 73/2014

* * * *

Lakivaliokunta
Saapunut 03.09.2014
Käsittelyvaiheet – Asian ilmoittaminen
09.09.2014 Ilmoitettu asia valiokuntaan saapuneeksi mietinnön antamista varten.

Käsittely
07.10.2014 – Asiantuntijoiden kuuleminen
– kehittämispäällikkö Tuula Kivari, oikeusministeriö (K)
– hallitusneuvos Erik Strömberg, sosiaali- ja terveysministeriö (K)
– ylituomari Juha Pystynen, vakuutusoikeus (K)

07.10.2014    Ei huomautettavaa:
– Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta

07.10.2014 Merkitty saapuneeksi kirjallinen lausunto:
– Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta (K)

10.10.2014 Asiantuntijoiden kuuleminen
– esittelijäneuvos Juha Niemelä, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia (K)
– hallintoneuvos Eija Siitari, korkein hallinto-oikeus (K)
– johtava lakimies Tuula Kähkönen, Kansaneläkelaitos (K)

10.10.2014 Merkitty saapuneeksi kirjallinen lausunto:
– Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta (K)
– Valtiokonttori (K)
– Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry (K)

14.10.2014    Asiantuntijoiden kuuleminen
– asianajaja Kai Kuusi, Suomen Asianajajaliitto (K)
– lainopillinen asiamies Mikko Nyyssölä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry (K)
– johtava lakimies Pia Santavirta, Finanssialan Keskusliitto (K)
– terveyspoliittinen asiantuntijalääkäri Risto Ihalainen, Suomen Lääkäriliitto ry (K)
– päälakimies Timo Koskinen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry (K)
– työmarkkinalakimies Markus Mankin, KT Kuntatyönantajat (K)
– professori Pentti Arajärvi, (K)
– professori Olli Mäenpää, (K)

14.10.2014 Merkitty saapuneeksi kirjallinen lausunto:
– Eläketurvakeskus (K)
– Akava ry (K)

Päivitetty 15.10.2014 09:55:06

* * * *

Päivitys 9.1.2014

VAKUUTUSOIKEUDESTA ANNETTUJA LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2003 – 2014 (Liitteet .pdf-muodossa)

Nykyisen eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin selvitys vakuutusoikeudesta:
Sakslinin selvitys vakuutusoikeudesta_kuvailulehti_2003
Sakslinin selvitys vakuutusoikeudesta_selvitys_2003
Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa –
Lausuntoja ja selvityksiä 2003:21
Menettely työkyvyttömyys- ja tapaturma -asioita koskevien valitusten käsittelyssä
(136 kt ja 42 sivua)

Vakuutuslääketieteelliseen arviointiin vakuutusoikeudessa parannuksia 2003
Sakslinin selvitys_ laakeetieteellinen arviointi vakuutusoikeus_MUUTOKSET_2003
(14,3 kt ja 3 sivua)

Vakuutusoikeuden toiminnan kehittäminen 2010
25022010_Vakuutusoikeuden toiminnan kehittäminen_LAUSUNTOTIIVISTELMÄ_Oikeusministeriö_24-2010
(710 kt ja 42 sivua)
Lausuntotiivistelmä – 24/2010

Vakuutusoikeuslain muuttaminen lausuntotiivistelmä 2014
OMML_29_2014_Vakuutusoik68_Vakuutusoikeuslain muuttaminen_Lausuntotiivistelmä
Oikeusministeriön julkaisu 29/2014
(449 kt ja 68 sivua)
Kansalais- ja potilasjärjestöt sivut 36 – 43:
Allergia- ja astmaliitto ry
Asbestille altistuneiden liitto ry (jäljempänä ASBA)
Asevelvollisena vammautuneiden tuki ry
Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto EOK ry (jäljempänä EOK)
Invalidiliitto ry
Mielenterveyden keskusliitto ry
Muistiliitto ry
Vammautuneiden elämänhallinnan ja perhetyön tuki ry (jäljempänä VELPE)

Kaikissa asiasta oikeusministeriö vaiheessaa annetut lausunnot > Valtioneuvoston hankerekisteri HARE > Vakuutusoikeuden toiminnan kehittäminen (käynnissä) > Asiakirjat

* * * * *

14.10.2015  Tiedote http://www.hare.vn.fi/ pääsivulta muokattuna:

Valtioneuvoston ja ministeriöiden hanketietopalvelua uudistetaan. Vanhan HARE-hanketietojärjestelmän verkkosivut on poistettu käytöstä 3.8.2015.

Hanketiedot löytyvät 3.8. alkaen valtioneuvoston verkkosivustolta osoitteesta valtioneuvosto.fi/hankkeet.

HUOM!
Voit hakea ministeriöiden käynnissä olevia ja vuoden 2010 jälkeen päättyneitä hankkeita, työryhmiä ja erilaisia toimikuntia sekä selvitystöitä. Tiedot perustuvat valtioneuvoston hankerekisteriin. Arkistoitujen ja ennen vuotta 2010 päättyneiden hankkeiden tietoja voi pyytää ministeriön kirjaamosta.

Liittyen viimeisimmän vakuutusoikeuslain ”uudistamisen” tietoihin:
http://valtioneuvosto.fi/hanke?selectedProjectId=2810
– etenkin välilehtien kohdat: asiakirjat ja julkaisut kannattaa käydä lävitse.

> Lämpimät kiitokset tämän asian huomanneelle.

* * * * *

Toivottavasti tiedotusvälineemme avaavat viimein koko kuvaa ”uudistuksesta”. Eri kanteilta tarkasteltuna. Kaavioin ja selventävin tekstiselostein varustettuna.

Avainvaliokunta eduskunnassa on lakivaliokunta (Lav):
– mikäli eduskunnan linkki on lakannut toimimasta, tee sivustolla uusi tiedon haku.
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/valiokunnat/valiokunta-lav01/index.htx

Jonka toimia tässä erittäin isossa asiassa kannattaa nyt erityisesti seurata.

Asian seuraamisessa kannattaa hyödyntää tätä eduskunnan mietintöjen ja lausuntojen tilauspalvelua (HUOM! Hyvin toiminut ja vähän markkinoitu palvelu on lopettu. Linkki ei enää toiminnassa – 8.12.2015): http://www.eduskunta.fi/edk-tilauspalvelu/19/Welcome.php

Eikä tässä vielä ihan kaikki.

Kuten maan tapana on ollut, niin valtio itse institutioineen valitsee, mitkä asiat se tunnustaa olevan pielessä ja lakien vastaisessa tilassa. Esimerkiksi perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen suhteen Suomessa.

Johtavana mottona tuntuu olevan edelleen tämä:
Se mitä ei virallisen Suomen toimesta tunnusteta, niin sitä ei olemassakaan. Ja se mitä ei ole olemassakaan, niin sitä ei tarvitse korjata. Taikka korvata.

Joten, niin kuin tämän toimialan omakohtaisesti tuntevat tietävät; matkaa rakenneuudistuksista suurimpaan on paljon jäljellä.

Suomen ihmisoikeustilanne 2014 (virallinen versio)

Alkusyksyksi 2014 luvattu Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014 on tullut kaikkien saataville. Selonteko on esitelty jo aiemmin poliittisen järjestelmämme edustajille. Kiitokset tästä yllä olevasta vinkkaajalle.

HUOM!
Mikäli huomaat selonteossa mainintoja lakisääteisten vakuutusten tai vakuutusoikeuden piiristä, niin laita kohteliaimmin tämän artikkelin kommenttiosioon tietoa sivunumerosta ja aiheyhteydestä. Lämpimin kiitoksin.

Lue virallisen Suomen selonteko ihmisoikeuksista ja koko kuvaa Suomi 2017 – artikkelista > Suomen ihmisoikeustilanne 2014

Päivityksen linkit toiminnassa, niitä kirjoitettaessa.

* * * *

Poimintoja Oikeusturvan ajankuva – blogista 2007 – 2013:

Vakuutusoikeusraha
torstaina, helmikuuta 14, 2013
http://ajankuva.blogspot.fi/2013/02/vakuutusoikeusraha.html

Kooste kuluttajaparlamentista
perjantaina, helmikuuta 08, 2013
http://ajankuva.blogspot.fi/2013/02/kooste-kuluttajaparlamentista.html

Lakisääteinen vakuutusturva ja sen mustat aukot
torstaina, marraskuuta 27, 2008
http://ajankuva.blogspot.fi/2008/11/lakisteinen-vakuutusturva-ja-sen-mustat.html

Ryhmäkanne ”ryssittiin” tarkoituksella?
perjantaina, maaliskuuta 14, 2008
http://ajankuva.blogspot.fi/2008/03/ryhmkanne-ryssittiin-tarkoituksella.html

Avoin muistio vakuutusoikeudesta
lauantaina, marraskuuta 10, 2007
http://ajankuva.blogspot.fi/2007/11/avoin-muistio-vakuutusoikeudesta.html

Yhteenvetoa nelikantaisesta lainsäädäntömallista
keskiviikkona, heinäkuuta 04, 2007
http://ajankuva.blogspot.fi/2007/07/yhteenvetoa-nelikantaisesta.html
>>> katso myös vasemmalla olevan Viimeisimmät viestit – kohdan kirjoitukset, joissa on purettu vuosina 2003 – 2007, kaikessa hiljaisuudessa, voimaan saatettu kahden lääkärin loukku – lakipaketti

* * * *

Artikkelin linkit toiminnassa artikkelin julkaisun hetkellä.