Näin hallitusohjelman; ja muurinmurtaja aiheisen, mobiiliflaijerin mukainen ja muun muassa vahinkovakuutuspuolella työtään tekevien yhtiöiden, kuten
LähiTapiola,
Valtiokonttori,
If-vakuutus
ja Pohjola Vakuutus,
vakuutuslääkäreitä koskeva lainsäädäntöhanke (STM140:00/2019) etenee.
Valtioneuvoston 27.8.2020 päivätyn pääministeri Marinin hallituksen lainsäädäntösuunnitelman 2020/2021 mukaan, vakuutuslääkärijärjestelmän täysremonttiin liittyvä hallituksen esitys tullaan antamaan eduskunnan käsittelyyn lokakuun 2020 lopussa. Eli maanantaina 26.10.2020 alkavan viikkonumero 44/2020 aikana.
Avoimesti kaikkien saatavilla olevien vakuutuslääkärijärjestelmän lainsäädäntöhankkeen STM140:00/2019 (https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=STM140:00/2019) asiakirjojen ja viidakkoradion tietojen valossa, näyttää kuitenkin pahasti siltä, että kahden tunnin eduskuntakeskusteluissa (21.2.2019, PTK 163/2018 vp), useamman kansanedustajan ja ministerin suulla, luvattu vakuutuslääkärijärjestelmän täysremontti on jäämässä pintaremontiksi! Jälleen kerran.
Ei vaivuta kuitenkaan synkkyyteen. Tässä kaikessa pitää nähdä uusien mahdollisuuksien siemensäkki. Kunhan vain saamme vakuutettujen/potilaiden tosielämän näkökulmat pitkäkestoiseen päivänvaloon. Niin lakisääteisen sosiaalivakuutuksen kuin sosiaaliturvan alueilta.
Ratkaisevaa on tietysti se, että kenelle tosielämän lainsäädäntövalta näissä asioissa Suomessa kuuluu? Eduskunnalle vai etujärjestöille?
Lakisääteinen sosiaalivakuutus ja – turva ovat kuuluneet kansallisen toimivallan alle. Nopeutuisiko pitkään tiedossa olleiden ongelmakohtien korjaaminen, jos kyseiset asiakokonaisuudet siirrettäisiin Suomesta 2020-luvulla Euroopan unionin toimivallan alle?
Lue myös tähän sarjaan liittyvä artikkelimme: Osa 2/6 > ”Työntekijöiden eläkelaitoksien vakuutuslääkäreitä koskevan lain muuttaminen 2020-luvulla”
SISÄLLYSLUETTELO
Lakien säätäminen teoriassa
Kokoomuksen montutus 2014
Läpinäkyvyys – keskustelun next level
Tapaus Tiina Sillgrèn 2010-luvulta alkaen
Korjaukset työtapaturma- ja ammattitautilakiin
Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunto mobiiliflaijereina
Linkkejä ison kuvan muodostamiseen
LAKIEN SÄÄTÄMINEN TEORIASSA
Näin eduskunnan roolista ja siellä tapahtuvista vaiheista lakien säätämisessä. Poiminnan lähteenä on eduskunnan internet – sivusto 23.10.2020.
Lainaus alkaa.
Lakien säätäminen eduskunnassa
Eduskunnan tärkein tehtävä, lakien säätäminen, tapahtuu täysistunnossa. Eduskunta säätää uuden lain tai muuttaa vanhaa lakia hallituksen esityksestä tai kansanedustajan aloitteesta. Eduskunta on myös velvollinen ottamaan käsittelyyn kansalaisten tekemä lainsäädäntöaloite (kansalaisaloite), mikäli vähintään 50 000 kansalaista kannattaa aloitetta.
Valtaosa laeista syntyy hallituksen esityksistä, joita annetaan vuosittain noin 250. Useimpien esitysten käsittely kestää 2–4 kuukautta, mutta suuriin lakihankkeisiin voi kulua vuosia. Vaalikauden päättyessä käsittelemättä olevat hallituksen esitykset ja lakialoitteet raukeavat.
Lähetekeskustelu
Lakiesityksen käsittely eduskunnassa alkaa lähetekeskustelulla, joka käydään täysistunnossa. Tässä keskustelussa ei tehdä lain sisältöä koskevia päätöksiä, vaan keskustelun tarkoitus on evästää valiokuntaa. Keskustelun päätteeksi täysistunto päättää, mihin valiokuntaan esitys lähetetään käsittelyä varten.
Valiokuntakäsittely
Valiokuntakäsittely alkaa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun täysistunto on lähettänyt asian valiokuntaan. Asian valiokuntakäsittely kestää yleensä kuukauden tai kaksi, mutta hyvin kiireellinen asia voidaan käsitellä muutamassa päivässäkin. Suurten lainsäädäntöhankkeiden käsittely vie tavallisesti useita kuukausia, jopa vuosia. Valiokunnan mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.
Lakiehdotuksella aina kaksi käsittelyä
Lakiehdotukset käsitellään kahdessa käsittelyssä. Käsittelyn pohjana on valiokunnan mietintöön sisältyvät ehdotukset. Mietinnössä voidaan poiketa hallituksen ehdotuksista merkittävästikin. Valiokunta voi myös ehdottaa, että lakiehdotukset osittain tai kokonaan hylätään.
Ensimmäisessä käsittelyssä päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Ensin käydään yleiskeskustelu, jonka jälkeen lakiehdotus tai lakiehdotukset otetaan yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yksityiskohtaisen käsittelyn aikana tehdään mahdolliset valiokunnan mietinnöstä poikkeavat ehdotukset.
Lakiehdotuksen toinen käsittely voi tapahtua aikaisintaan kolmen päivän kuluttua ensimmäisestä käsittelystä. Käsittelyn pohjana on lakiehdotuksen sisällön osalta ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytty lakiteksti. Toisessa käsittelyssä päätetään vain lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, eli sen sisältöön ei enää tässä vaiheessa voida puuttua. Toisessa käsittelyssä eduskunta voi myös hyväksyä lausumia eli kannanottoja, joilla hallitukselta edellytetään toimenpiteitä käsitellyssä asiassa.
Perustuslain säätämisjärjestys – vaikeutettu säätämismenettely
Tavallisen lain hyväksymiseen tai hylkäämiseen riittää ns. yksinkertainen enemmistö annetuista äänistä. Yhdenkin äänen enemmistö on riittävä. Jos lakiehdotus koskee perustuslain säätämistä, muuttamista tai kumoamista noudatetaan ns. vaikeutettua säätämismenettelyä.
Perustuslakia koskeva ehdotus hyväksytään ensin lain toisessa käsittelyssä yksinkertaisella enemmistöllä. Tämän jälkeen lakiehdotus jätetään lepäämään seuraavaan vaalikauteen. Vaalien jälkeen kokoontuva eduskunta jatkaa lepäämään jätetyn lakiehdotuksen käsittelyä, ja sen tulee hyväksyä se asiasisällöltään muuttamattomana määräenemmistöllä, eli 2/3:lla annetuista äänistä.
Perustuslakia koskevaa ehdotusta ei kuitenkaan jätetä lepäämään vaalien yli, mikäli se julistetaan kiireelliseksi vähintään 5/6 kannatuksella. Lakiehdotus voidaan tämän jälkeen hyväksyä 2/3 enemmistöllä.
Eduskunnan vastaus, lain vahvistaminen ja julkaiseminen
Kun eduskunta on hyväksynyt lain, laaditaan siitä eduskunnan vastaus. Tämä asiakirja sisältää hyväksytyn lakitekstin sekä eduskunnan muut asiassa tekemät päätökset.
Eduskunnan vastauksen allekirjoittavat eduskunnan puhemies ja pääsihteeri ja se toimitetaan tasavallan presidentille lain vahvistusta varten. Presidentin vahvistettua lain se julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.
Presidentti voi myös jättää lain vahvistamatta. Tällöin laki palautetaan eduskuntaan uudelleen käsiteltäväksi. Jos eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, se tulee voimaan ilman vahvistamista. Jos laki jää hyväksymättä, se katsotaan rauenneeksi.
Lainaus loppuu.
Mielenkiinnolla hallituksen esitystä vakuutuslääkärijärjestelmän lainsäädäntöhankkeeseen (STM140:00/2019) ja siitä käytävää eduskunnan lähetekeskustelua odotellessa. Virallinen nimi vakuutuslääkäreitä koskevalle lainsäädäntöhankkeelle on ”Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työtapaturma- ja ammattitautilain, eräiden työeläkelakien ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta”.
Seuraavaksi katsausta siihen, miten tosielämässä toimittiin, kun kohteena olivat vastaavanlaisen sosiaalivakuutusta ja – turvaa koskevan lainsäädännön korjaaminen 2010 – luvulla.
KOKOOMUKSEN MONTUTUS 2014
Surullista vakuutettujen/potilaiden kannalta oli se, että kansallisen korporatismin kovan linjan edustajat; EK, Finanssiala r.y. ja kokoomus ajoivat vuonna 2014 tapaturma- ja ammattitautilain ”uudistuksen” sivuraiteille. Voisi jopa sanoa, että sivuraiteen päästä poistettujen pysäytyspuomien jälkeen, kaivettuun isoon vakaan vaikenemisen nimellä tunnettuun monttuun. Sinne humpsahti todellisten ja pitkään odotettujen korjausten suhteen myös vakuutusoikeuslain ”uudistus”. Eikä tuossa mitään. Näin on vuosikymmenten ajan On Sovittu Että (OSE) – hengessä toimittu.
Aiheista suomalainen korporatismi ja lainsäädäntövalta lisää tässä bloggauksessa:
”Avoin Suomi 2014”
– Julkaistu 8 syyskuun, 2014
”Tässä artikkelissa keskitytään tapaturma- ja ammattitautilain ”uudistuksen” eli STM114:00/2009 TAU, vaiheiden avaamiseen ja keskeisten parannuskohtien esittelyyn. Josko potilaiden/vakuutettujen edustajien sanoilla on; mitään painoarvoa hallitukselle annettuun lakiesitykseen? Unohtamatta eri kuvakoosteissa mainittuja hankkeita tahikka työryhmiä. Yksi piilossa etenevä on oikeusministeriölle kuuluva vakuutusoikeuslain esitys. Koko kuvaa on aktivoitu > tähän Suomi 2017 – linkkiin
SISÄLLYSLUETTELO
Miksi vakuutuslääkärijärjestelmän avaaminen lopetettiin?
Kuka heiluttaa vakuutusasioissa tahtipuikkoa?
Yksityiset yhtiöt erittäin merkittävän julkisen vallan käyttäjinä
> Vakuutuslakimiehet ja vakuutuslääkärit
Isoin ja kattavin rakenneuudistus käyntiin
Suora kohderyhmä TAU- hankkeelle – 2,8 miljoonaa suomalaista!
> TAU = Tapaturma- ja Ammattitautilain ”Uudistus”
Päätyikö mikään potilaiden/vakuutettujen korjausehdotuksista lakiesitykseen?
”Kahden lääkärin loukku” – lakipaketti purettava välittömästi
Sitten TAU – luonnoksen lukujärjestyksen mukaisesti edeten
> TAU = Tapaturma- ja Ammattitautilain ”Uudistus”
Perustuslaki yhteiskunnallisten asioiden hoitamisen perustaksi?
Päivitys 26.2.2015 – Hallitusneuvos Mika Mänttäri ja kuullut asiantuntijat
Päivitys 9.1.2015 – Hallituksen esitykset eduskunnan käsittelyyn
Päivitys 26.9.2014 – ”Lakien synty” – kirja on ilmestynyt
Tärkeää tiedostaa. Etu- ja työmarkkinajärjestöjen sekä niiden takana olevien suuryritysten; On Sovittu Että (OSE) – järjestelmän toiminta on korporaatioiden ylivaltaa. Onkin hyvä kerrata tosiasia; niiden edustamasta korporatismista. Se, että mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Sitä mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.”
Lue lisää aiheen isosta kuvasta Suomi 2017 verkoston blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2014/09/08/avoin-suomi-2014/
Kansallisen korporatismi koneiston sisäpiiristä saadun vahvistamattoman tiedon mukaan, se joka maksaa vakuutusmaksut työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksista käyttää suurinta valtaa lainsäädännön luomisessa ja sen toimeenpanossa. Tällä hetkellä tuo suurimman vallankäyttäjä on työnantajaleiri. Eikä tuossa mitään. Kunhan vain todellisista lainsäädäntövallan käyttäjistä puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä.
Sitten eteenpäin ison kuvan avaamisessa.
Kyseessä on esimerkkitapauksen voimin, korvaustoiminnasta säästyneiden rahavarojen jakaminen vakuutusyhtiöiden omistajille.
LÄPINÄKYVYYS – KESKUSTELUN NEXT LEVEL
Aiheina läpinäkyvyys ja sidonnaisuudet ovat haasteellisia. Varsinkin, jos ne halutaan tosielämän tilanteissa ja 2020-luvun Suomessa toteuttaa. Aika näyttää ollaanko kansallisen itsemääräämisoikeuden piirissä olevista ongelmakohdista valmiita keskustelemaan? Vai onko tähän ongelmaan mahdollista saada Euroopan unionista tulevaa paineistusta, veroparatiisien päivänvalon estävien verhojen pelmutukseen?
Piirun verran avoimempaan suuntaan päästään, jos sosiaali- ja terveysministerin salkunhaltijapuolue vasemmistoliitto,
pää -, peruspalvelu – ja valtiovarainministerin salkunhaltijapuolueet sdp & keskusta,
sisäministerin salkunhaltijapuolue vihreät
ja oikeusministeri salkunhaltijapuolue rkp
uskaltavat ajaa edes nämä kohta esiteltävät korjaukset työtapaturma- ja ammattitautilakiin.
Oppositiopuolueista ainakin kokoomus ja perussuomalaiset ovat hyvin jyvällä, missä tämän alueen oikeusvaltioperiaatteisiin kuuluvan korjausvelan suhteen mennään. Vaan uskaltavatko nekään uhmata kafkamaisen järjestelmän rakentaneita ja siitä mafiamaiseen tyyliin hyötyneitä tahoja? Kristillisten arvomaailmasta saattaa pompsahtaa iloinen yllätys. Varsinkin, jos suomalaisten lobbareiden sidonnaisuuksien läpinäkyvyydessä ollaan tekemässä läpimurto 2020-luvulla.
Sitten konkreettisiin ja helposti toteuttavissa oleviin korjaustoimiin vakuutuslääkärijärjestelmässä.
Ensin esimerkki, miksi vakuutuslääkärijärjestelmän täysremontti on kiireellinen.
TAPAUS TIINA SILLGRÈN 2010-LUVULTA ALKAEN
Voimia Tiinalle vakuutustaisteluihin. Suomessa ei ole helppoa elää, kun kohdalle osuu työmatkalla liikenneonnettomuus, joka vammauttaa loppuelämäksi. Miten voi 2020-luvun Suomessa olla lainsäädännöllisesti mahdollista, että vahinkovakuutusyhtiö, eläkeyhtiö ja Kela voivat pompottaa vakuutettua/potilasta näin? Toivotaan, että Seura seuraa Tiinan tapauksen loppuun asti.
Lainaus Seuran artikkelista alkaa.
Onnettomuus vei Tiinan työkyvyn – Uuvuttavaa arkea kannattelee usko vakuutusyhtiön voittamisesta: ”Ei ole epäilystä, etteikö asiani mene oikeudessa maaliin”
Julkaisupäivämäärä
23.10.2020 kello 21.08
Pia Tiusanen, Seura
Tiina Sillgrén, 57, sai toiveidensa työpaikan lähes viisikymppisenä. Vain muutaman kuukauden kuluttua liikenneonnettomuus riisti häneltä työkyvyn ja ajoi hänet uuvuttavaan taisteluun elannosta.
– –
”Muutos terveestä, itsenäisestä ja taloudellisesti hyvin toimeentulevasta insinööristä vammautuneeksi, apua tarvitsevaksi ja varattomaksi työkyvyttömäksi on ollut suuri. Tiinan tulot koostuvat työttömyyskorvauksesta, asumistuesta ja toimeentulotuesta.
Kela, Keva ja vakuutusyhtiö pitävät Tiinaa täysin työkykyisenä.”
– –
”Kelan mielestä minulla ei ole vammaa vaan rappeumasairaus. Kolarissa saamani piiskaniskavamman on nyt keksitty tulleen jo syntyessäni. Äitini tilasi synnytykseen liittyvät paperit, joiden mukaan olin kympin tyttö.”
Tiina ihmettelee, miksi kukaan ei ole aiemmin huomannut hänen vammaansa, jos se kerran on ollut vauvasta saakka. Kuinka kummassa oireet puhkesivat juuri onnettomuudessa?
Tiinalla on runsas lausuntoaineisto siitä, että hänen oireensa ovat peräisin nimenomaan kolarista.”
Lainaus Seuran artikkelista loppuu.
Lue artikkeli kokonaisuudessaan Seuran osoitteessa:
https://seura.fi/ilmiot/tarinat/onnettomuus-mullisti-tiinan-elaman-ja-vei-tyokyvyn/?shared%3D1925359-ae3b4f01-1
Linkki luettu 24.10.2020
Sitten tarvittaviin peruskorjauksiin vakuutuslääkäreitä koskevissa lakipykälissä. Tässä tapauksessa koskien työtapaturma- ja ammattitautilakia.
KORJAUKSET TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKIIN
Suomi 2017 verkoston mielestä vakuutuslääkäreihin ja -yhtiöihin kohdistuvat avoimuus- kuin luottamusongelmat saadaan helposti korjatuiksi. Ratkaisun avaimet vakuutettujen ja potilaiden kannalta katsottuna löytyvät, esimerkiksi Suomi 2017 verkoston lainsäädäntöhankkeeseen (STM140:00/2019) antamasta lausunnosta/kannanotosta 10.7.2020.
Lainaus Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunnosta alkaa.
Sivut 16-18.
SUOMI 2017 VERKOSTO ESITTÄÄ SEURAAVIA KORJAUKSIA STM140:00/2019 LAKIHANKKEEN STM/SVO/EVY, LUONNOKSEEN 1.6.2020
Luonnoksessa sivuja yhteensä 20/20.
Suomi 2017 verkoston kannanottona esitämme seuraavia korjauksia ja lisäyksiä 1.6.2020 lakiluonnoksen lakiehdotuksiin. Ensin sosiaali- ja terveysministeriön esittämä sanamuoto sekä sivuviittaus, jonka jälkeen kyseisten lakipykälien muodot Finlexistä. Sitten Suomi 2017 verkoston esitys kunkin lainkohdan korjaamiseksi niin, että perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen velvoitteet Suomessakin näissä asioissa alkavat viimeinkin toteutumaan. Myös tosielämässä.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työtapaturma- ja ammattitautilain, eräiden työeläkelakien ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamiseksi
1. Työtapaturma- ja ammattitautilakiin
(16 luku – Vakuutuslaitosta koskevat menettelysäännökset korvausasiassa)
Luonnoksen sivu 15/20
Laki työtapaturma- ja ammattitautilain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 81 §:n 1 momentti ja 4 momentin 4, 5 ja 12 kohta ja 121 § seuraavasti:
16 luku
Vakuutuslaitosta koskevat menettelysäännökset korvausasiassa
121 §
Lääkäriasiantuntijan osallistuminen korvausasian käsittelyyn
Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Lääkäriasiantuntijan on merkittävä korvausasian tietoihin perusteltu arvionsa ja johtopäätöksensä vahingoittuneen potilasasiakirjoissa olevista keskeisistä sairautta tai vammaa koskevista löydöksistä ja havainnoista ja vahvistettava kannanottonsa sanoin ”kunnian ja omantunnon kautta”.
Merkinnät on tehtävä selkeästi ja yleisesti tunnettuja käsitteitä käyttäen niin, että ne ovat hyödynnettävissä vakuutuslaitoksen päätöksen perusteluna siten kuin tämän lain 124 §:ssä säädetään.
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
Finlex 9.7.2020
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#O4L16P121
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#O4L16P124
121 §
Lääkäriasiantuntijan osallistuminen korvausasian käsittelyyn
Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.
124 §
Korvausta koskevan päätöksen antaminen ja perusteleminen
Vakuutuslaitos ratkaisee oikeuden tämän lain mukaiseen korvaukseen antamalla siitä asianosaiselle kirjallisen päätöksen. Vakuutuslaitoksen on annettava päätöksensä tiedoksi postitse kirjeellä lähettämällä se vastaanottajalle tämän ilmoittamaan osoitteeseen.
Vakuutuslaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos korvauksen epäämistä koskeva päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.
Suomi 2017 verkoston lisäys- ja korjausehdotukset kyseisiin lainkohtiin
1. Esitämme työtapaturma ja ammattitautilain 121 § Lääkäriasiantuntijan osallistuminen korvausasian käsittelyyn – pykälään lisäyksen siitä, että lääketieteellisiä seikkoja sisältävän korvausasian käsittelyyn vakuutuslaitoksessa osallistuvan vakuutuslääkärin tulee olla vakuutetun/potilaan vamma- ja/tai sairaustyypin tunteva erikoisalan lääkäri, jolla on lääketieteellisen koulutuksen kautta hyväksytyt erityispätevyydet ja kokemuksen tuoma ammattitaito sekä kunnossa oleva moraalinen ja eettinen arvopohja, jonka avulla hän pystyy tekemään arviointiasiat ja merkinnät kerralla oikein, jolloin vakuutettujen/potilaiden yhdenvertainen käsittely voidaan taata myös tosielämän tilanteissa.
2. Esitämme työtapaturma- ja ammattitautilain 124 § Korvausta koskevan päätöksen antaminen ja perusteleminen – pykälään seuraavat lisäykset:
a. lääketieteellisiä seikkoja sisältäneestä korvauspäätöksestä tulee käydä ilmi vakuutuslaitoksessa käsittelyyn osallistuneen vakuutuslääkärin nimitiedot, erikoisalat ja erityispätevyydet, KHO2014:83 vuosikirjapäätöksen mukaisesti.
b. lisäksi kyseisen korvauspäätöksen tulee sisältää kopio asianomaisjulkisesta vakuutuslääketieteellisestä arviosta, uusien käsittelijä- ja lääkärikansiomerkintöjen osalta.
c. päätöksen perustelemisesta: ”Jos korvauksen epäämistä koskeva päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”
Lakiin tulee saada tarkennetut sanktiot siitä, jos vakuutuslaitos jättää nuo vaatimukset täyttämättä. Nyt vakuutuslaitos saa itse päättää, ne perustelut, jotka vakuutuslaitos itse katsoo kulloinkin kielteiseen korvauspäätökseen riittäviksi.
3. Esitämme tähän lakiluonnoksessa olevaan kohtaan tarkennuksia:
121 § Lääkäriasiantuntijan osallistuminen korvausasian käsittelyyn
”Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta.”
Lakiin tulee saada tarkennukset siitä, mitä tarkkaan ottaen ovat ne esimerkkitapaukset, joissa vakuutuslääkärin osallistuminen vakuutuslaitoksessa lääketieteellisiä seikkoja sisältävän korvausasian arviointiin on ”ilmeisen tarpeetonta”? Ilman lakiin tulevia tarkennuksia, varsinkin hylkäävän korvauspäätöksen saaneet vakuutetut eivät voi tietää, miksi vakuutuslääkärin osallistuminen vakuutuslaitoksessa lääketieteellisiä seikkoja sisältäneeseen korvausasiaan on ollut ”ilmeisen tarpeetonta”?
Lainaus Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunnosta loppuu. Sivut 16-18
SUOMI 2017 VERKOSTON 10.7.2020 LAUSUNTO MOBIILIFLAIJEREINA
Tuo yksi 2020-luvun kuumimmista lausunnoista on nyt kaikkien, aiheesta kiinnostuneiden saatavilla ja kommentoitavissa. Myös helposti luettavissa ja liikuteltavissa olevien mobiiliflaijerien muodossa.
Löydät kaikki 32 mobiiliflaijeria näistä Suomi 2017 verkoston blogin, Facebookin tai Twitterin linkeistä. Alla olevat Suomi verkoston linkit on luettu 1.10.2020
Blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2020/07/10/suomi-2017-verkoston-kannanotto-10-7-2020/
Facebookista:
https://www.facebook.com/Suomi2017/photos/a.4830813210278274/4830837956942466/?type=3&__tn__=-UK-R
Twitteristä:
https://twitter.com/Suomi2017/status/1287584997491302400?s=19
LINKKEJÄ ISON KUVAN MUODOSTAMISEEN
Kiinnostaako Sinua vakuutuslääkärijärjestelmän ison kuvan avaus? Entä se, kenellä todellinen valta näissä asioissa on? Näiden Suomi 2017 verkoston artikkeleiden avulla Sinäkin pääset jyvälle, missä tällä hetkellä mennään.
Tutustu artikkelien avaamiin laajoihin asiakokonaisuuksiin kaikessa rauhassa. Kommentoi ja vinkkaa artikkeleista, niin halutessasi, omalle verkostollesi. Lämmin kiitos avustasi. Me yritämme.
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta
– Julkaistu 30 lokakuun, 2019
https://suomi2017.wordpress.com/2019/10/30/vakuutuslaakarijarjestelman-kehittamisen-neuvottelukunta/
Uusi sosiaaliturva- ja vakuutusosaston (SVO) osastopäällikkö
– Julkaistu 5 huhtikuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/04/05/uusi-sosiaaliturva-ja-vakuutusosaston-svo-osastopaallikko/
Vakuutuslääkärit toimimaan ”kunnian ja omantunnon” kautta
– Julkaistu 10 kesäkuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/06/10/vakuutuslaakarit-toimimaan-kunnian-ja-omantunnon-kautta/
Suomi 2017 verkoston kannanotto 10.7.2020
– Julkaistu 10 heinäkuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/07/10/suomi-2017-verkoston-kannanotto-10-7-2020/
Vakuutuslääkäreiden valta ja puolueettomuus
– Julkaistu 11 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/11/vakuutuslaakareiden-valta-ja-puolueettomuus/
Kelan vakuutuslääkärit 2020
– Julkaistu 15 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/15/kelan-vakuutuslaakarit-2020/
Vakuutuslääketieteellinen arvio Kelassa
– Julkaistu 31 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/31/vakuutuslaaketieteellinen-arvio-kelassa/
Tutustu artikkelien avaamiin laajoihin asiakokonaisuuksiin kaikessa rauhassa. Kommentoi ja vinkkaa artikkeleista, niin halutessasi, omalle verkostollesi. Lämmin kiitos avustasi. Me yritämme.
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –
Suomi 2017 verkosto 
Tuollaiset porsaanreiät lakitekstissä, kuten ”ellei se ole ilmeisen tarpeetonta.” ovat todellakin ilmeisen tarpeettomia, ja avaavat vain mahdollisuuden kaikenlaiseen vakuutusyhtiöitä suosivaan juristeriaan. Se kai on niiden tarkoituskin. Tuoksi pykäläksi riittää täysin: ”Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun.” Tekstiin pitäisi vielä saada sisältymään se, että kyseinen lääkäri ei saa olla missään taloudellisessa suhteessa vakuutusyhtiöön, vaan että hänen on oltava ulkopuolinen ja riippumaton.
TykkääTykkää