Suomen kuntavaalit 2021

Kuntavaalit pidetään tällä kertaa sunnuntaina 13. kesäkuuta (13.6.2021), jos koronaviruksen aiheuttama tartuntatautilanne sen sallii. Oikeusministeriön sivujen mukaan ennakkoäänestys tapahtuu kotimaassa 26.5. – 8.6.2021 ja ulkomailla 2. – 5.6.2021.

Uudelleen avautunut ehdokasasettelu mahdollistaa, kohta ehdotettavan rajauksen ehdokas asetteluun: ”Mikäli uusi laki tulee voimaan, tällä viikolla tehdyt viranomaistoimet kuitenkin mitätöityvät ja ne tulevat uudelleen tehtäviksi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että mahdollinen ehdokasnumerointi mitätöityy ja tehdään uudelleen toukokuussa.

Esityksen mukaan ehdokasasettelua jatketaan 4.5. asti. Oikeusministeriö odottaa eduskunnan ratkaisua ennen valtakunnallisen ehdokasrekisterin perustamista. Tehdyt ehdokashakemukset pysyvät voimassa myös uuden lain voimaantullessa, elleivät vaaliasiamiehet tee niihin muutoksia.”
Lähde: Kuntavaalien järjestelyt jatkuvat – Oikeusministeriö 17.3.2021.

Miksi yli 40 prosenttia äänioikeutetuista jättää kuntavaaleissa äänestämättä!? Niin kävi myös vuoden 2017 kuntavaaleissa. Yli 1,8 miljoonaa äänestäjää ei käyttänyt äänioikeuttaan, vaikka kuntavaalien vaikutusten sanotaan olevan kaikkein lähimpänä äänestäjien arkielämää. Itävätkö tässä mobiiliflaijerissa toimivan ratkaisun siemenet?

Nytkäyttääkö Liike Nyt pikavauhtia etenevän korjausliikkeen liikkeelle?

Joten. Saataisiinko kuntavaaleihin aikaiseksi kunnon pöhinää niin toimien, etteivät kansanedustajat, mepit ja virkamiehet pystyisi asettumaan enää ehdolle? Näin estettäisiin myös heidän loppuun palamisensa, joka johtuu liian useassa eri luottamustehtävässä toimimisessa.

Vuoden 2011 keväällä eli jo kymmenen vuotta sitten, esillä oli ”Kokovartalokorruptio osana maan tapaa” aihekokonaisuus. Se perustui edelleen ajankohtaisen Silvo Kaasalaisen ”Virkanimitysruletti – Miksi sopiva voittaa pätevän?” – kirjaan.

Maallikon näkökulmasta näyttää siltä, kun samat henkilöt ovat käyttämässä lainsäädäntö- ja toimeenpanovaltaa, niin sitä suuremmiksi kasvavat rakenteellisen korruption piilossa pysyvät pöheiköt. Aivan kuten on käynyt miljardien eurojen vuosittaisella liiketoiminta-alueella, joka kattaa lakisääteiset vakuutukset sekä kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeusjärjestelmän.

Unohtamatta laillisuusvalvontaa tekeviä tahoja. Kuten viime viikot ovat osoittaneet, että myös Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pöheiköissä riittää pöyhittävää.

Siksi on tärkeää, että kansanedustajat, mepit ja virkamiehet keskittyvät yhteen päättäjän rooliin kerrallaan. Samalla annetaan mahdollisuus uusille päättäjille astua esiin kuntapolitiikassa.

* * * *

Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä.



Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, maan tapa, politiikka, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , | Kommentoi

Nato, euro ja EU kansanäänestykset Suomeen 2020-luvulla

Tavoite kaikkien kolmen kansanäänestyksen toteutumisesta ovat ikuisten optimistien toiveunta, mutta pitää muistaa, että murtuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin.

Toivottavasti edes erilaisista Euroopan unionia koskevista liittovaltiomalleista voidaan jo puhua Suomessakin avoimesti. Vaikka suomalaistenkin keskuudessa tästäkin aiheesta ollaan montaa eri mieltä. Kuitenkin syvälle menevää yhteistyötä yli erilaisten rajojen tarvitaan jatkossakin, mutta missä kaikissa asioissa ja muodoissa sekä sen tärkein, kenen ohjauksessa ja miten läpinäkyvästi toimien?

Voisiko Saksan oma liittovaltiomalli olla sovellettavissa myös Euroopan unionin liittovaltiomalliksi?

Nythän monet Euroopan unionia ja sen syventämistä EU – liittovaltioksi vastustavat kannattavat Sveitsin mallia. Esimerkiksi tiheästi Sveitsissä toistuvissa kansanäänestyksissä. Kuitenkin myös Sveitsi on liittovaltio ja finanssiasioissa useamman kuin yhden sisäisen Berliinin suojaama.

Kohti todellisista arvopohjista kumpuavia keskusteluja?

Erilaisten arvopohjien isoa kuvaa Suomessa selkeyttäisi se, että kukin kansanedustaja ja vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö kertoo äänestäjille rohkeasti, ensin ja hyvin harkittuaan, oman kantansa siihen, minkälaista EU-liittovaltion mallia he arvopohjaansa peilaten ovat valmiita avoimesti kannattamaan ja ajamaan 2020-luvulla? Miten toimien ja millä aikataululla?

SISÄLLYSLUETTELO
Perustuslain valmius isoihin muutoksiin
”Politiikan muutos” – kirjasta
EU-komissio eurooppalaisen avoimuuden esikuva
Realismia ja rohkeutta federalismista puhumiseen
Kansanäänestykset Suomessa, uhka vai mahdollisuus?
2020-luku kaappifederalistien esiin putkahtamisen vuosikymmeneksi
Suomen ensimmäisen EU-komissaarin uusimmasta kirjasta

PERUSTUSLAIN VALMIUS ISOIHIN MUUTOKSIIN
Suomessa vuosina 2007 – 2011 läpiviety perustuslain uudistus oli erikoinen. Tuolloin suurin julkisuus oli jostain syystä varattu presidentin valtaoikeuksien supistamiseen. Homman pihvi oli lopulta ihan toisella lautasella. Nythän ”uudistettu” perustuslaki mahdollistaa hurjimmillaan Suomen liittämisen esimerkiksi Afrikan unionin jäsenmaaksi, jos Euroopan unionissa oleminen alkaa tökkimään liikaa ja vallassa olevat uudet puolueen näin Suomen ja suomalaisten parhaaksi tehdä näkevät.

Toivottavasti; edes tämä vuosiin 2007-2011 rajattu, ”EU liittovaltion kannattajat tutuiksi” – tilanne saadaan 2020-luvulla suomalaisten tietoon. Vaikka se kiistattomasti sataa perussuomalaisten laariin. Tällä kertaa ihan tiukkaan asiaan ja äänestäjille luvattuun toimiin perustuen.

Vasemmistoliiton kansanedustajien takkien ja housujen kääntäminen ”uudistetun” perustuslain äänestyksissä on pysynyt edelleen piilossa. Jopa omilta hevikannattajilta, vaan sellaistahan se on populisteilla yli puoluerajojen. Puhutaan yhtä ja tehdään hallituspaikan eteen aivan toista.

Se on aina hyvä muistaa, että poliitikkojen, virkamiesten ja lobbareiden suulla luvattu muutos, saattaa olla katu- ja ruohonjuuritason suomalaisten kannalta katsottuna myös muutos huonompaan suuntaan.

”POLITIIKAN MUUTOS” – KIRJASTA
Tuomas Forsbergin ja Tapio Raunion toimittama, vuonna 2019 ilmestynyt ”Politiikan muutos” – kirjaa (Kustannusosakeyhtiö Vastapaino) voi suositella kaikille politiikan tekemisen isosta kuvasta kiinnostuneille.

Kirjan neljännen luvun on kirjoittanut Tapio Raunio. Siitä poimittuna otsikkotasolla suuntaviivat, tämän kansanäänestyksiä käsittelevän artikkelin pohjaksi.

4. Monitasoinen Eurooppa: Kansalaisten vai valtioiden yhteisö? (sivu 123)
Vaihtoehto 1: EU säilyy entisellään (sivu 132)
Vaihtoehto 2: Ylikansallinen demokratia (sivu 136)
Vaihtoehto 3: Jäsenvaltioiden koordinaatioon perustuva Eurooppa (sivu 144)

Noilla ”Poliitikan muutos” – kirjan suuntaviivoilla eteenpäin.

EU-KOMISSIO EUROOPALAISEN AVOIMUUDEN ESIKUVA
Minkä sortin demokratiaa edustavat EU-komissio ja Euroopan unioni. Vähintäänkin hyvin erikoista. Suurin valta on etujärjestöillä, joilla ei ole edes äänioikeutta vaaleissa. Eikä tuossa mitään, kunhan etujärjestöjen ja niiden ekosysteemeihin integroitujen puolueiden toiminta olisi päivänvalon kestävää.

EU-demokratiassakin etujärjestöt ja lobbarit jyräävät.

Eikä tuossa mitään. Myös sdp:n puoluesihteeri Antton Rönnholm on tehnyt vahvan työuran EK:n ekosysteemissä ja hyväpalkkaisena lobbarina.

Entä minkälainen on Suomen todellinen painoarvo Euroopan parlamentissa? Tässä yksi poiminta vuodelta 2019:

Suomen pääministeri Antti Rinne (sd) esitteli perinteisessä tilaisuudessa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden linjaukset Euroopan parlamentille keskiviikkona Ranskan Strasbourgissa.

Rinteen englanninkielistä puhetta oli kokoontunut seuraamaan harvalukuinen joukko europarlamentaarikkoja. Yksi puheen painopisteistä oli oikeusvaltion kunnioittaminen ja eurooppalaiset arvot.

”Euroopan unioni ei ole kauppa, josta voi noutaa vähän sananvapautta ja ihmisoikeuksia samalla kun lehdistönvapaus ja riippumattomat tuomioistuimet jätetään sinne lojumaan. Länsimaiset demokratiat eivät toimi näin”, Rinne sanoi.
Lähde: Helsingin Sanomat 18.7.2019 – EU-parlamentti ei niellyt purematta Suomen puheenjohtajuutta.

Harmin paikka, että perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan paikalta tällä hetkellä löytyvä Antti Rinnekin/sd. on unohtanut sen, miten hyvin katu-, työpaikka- ja ruohonjuuritason suomalaiset ovat päässeet perille isoksi kasvaneesta erosta, virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välillä. Malli Antti Rinne odottaa edelleen laajenemistaan kaikkien ammattijärjestöjen jäsenten saataville.

Tältä näyttivät taas ison kuvan tilanteet, suomalaisessa ”oikeusvaltiossa” ja ”riippumattomissa tuomioistuimissa” vuonna 2019.
>>> Suomen EU-puheenjohtajuus – eu2019fi

REALISMIA JA ROHKEUTTA FEDERALISMISTA PUHUMISEEN
Voisiko siis 2020-luku olla, edes rehellisten ja rohkeiden federalistien esiinmarssin vuosikymmen? Tältä meno näytti federalismin ympärillä vielä 2010-luvulla.

Lainaus alkaa

”Hyi sentään, oletko federalisti?”

Euroopan liittovaltio on Suomessa tabu. Sitä saa kannattaa vain salaa. Suomen Kuvalehti etsi kaappifederalisteja  – ja löysi ainakin yhden.
SUOMEN KUVALEHTI – KOTIMAA 19.07.2018 kello 20:45

– –

”Tunnen paljon kaappifederalisteja”, Salla sanoo.

”Mutta vähemmän ihmisiä, jotka haluavat sanoa sen julkisesti ääneen.”

Salla ei ole kaappifederalisti.

Hän on Euroopan komission puheenjohtajan, Jean-Claude Junckerin erityisneuvonantajatiimin jäsen, ja kannattaa Euroopan liittovaltiota ”ihan avoimesti, totta kai”.

Olisi yhteinen, talouspolitiikka ja jonkinlainen perustuslaki – vähän niin kuin Euroopan unionilla jo nyt, mutta myös yhteinen ulko-, puolustus-, ja turvallisuuspolitiikka.

Nykyisinkin EU-maat luovuttavat vapaaehtoisesti osan itseään koskevasta vallasta unionin toimielimille liittyessään unioniin.

Monia isoja asioita ratkotaan ylikansallisesti, ohi itsenäisten valtioiden. EU-oikeus on kansallisten lakien yläpuolella ja EU:n tuomioistuimella on oikeus puuttua jäsenvaltioiden toimintaan. Euroopan keskuspankki vastaa euroalueen rahapolitiikasta.

Tätä kannattavat useimmat europarlamentaarikot, samoin valtakunnan poliitikot.

Mutta juuri kukaan ei nimitä itseään federalistiksi.

Salla sen sijaan voisi puhua Euroopan liittovaltiosta vaikka kuinka.


Lainaus loppuu.

Tällä hetkellä kokoomuksen ekosysteemiin kuuluva ja näyttävän uran EU-komissiossa tehnyt Aura Salla toimii Brysselissä Facebookin päälobbarina. Kuinka ollakaan, EU-komission suuntaan. Mielenkiintoista seurata, mitä Facebookista 2020-luvulla kuoriutuu?

Onko Facebook jo liian suuri kaatumaan?

Aika näyttää jatkavatko Facebookin, Googlen, Applen ja Amazonin kaltaiset amerikkalaiset jätit, erilaisin yritysostoin huikeata kasvuaan? Mainosmarkkinoiden uudelleen jako jyllää entistä kovemmalla voimalla, kun nuorempien sukupolvien napanuora painettuihin ja digitaalisesti toimitettuihin lehtiin katkeaa.

Voisiko markkinoille tulla sellainen kilpailija, jonka maksullisiin sosiaalisen median ja hakukoneiden palveluihin käyttäjät siirtyvät? Vieläpä sellaisen kilpailijan, joka suojaa käyttäjän henkilökohtaiset tiedot ja yksityisyyden korkeimmalla mahdollisella tavalla.

Vai tulevatko jakolinjat menemään jatkossa sen mukaan, minkä maanosan tiedustelupalvelujen hyväksymiä takaportteja, käyttäjän näennäisesti vapaasti valitsema sosiaalisen median alusta, hakukone ja verkkoyhteyksien sekä verkkopilvipalveluiden toimittaja joutuu kulloinkin noudattamaan. Kuten älypuhelimien muodostamassa ekosysteemissä on jo pitkään uutistietojen mukaan ollut. Eikä tuo digitaalinen seuranta ole politiikan teossa toivottavaa. Varsinkin, kun kaikki eduskuntapuolueet siirtyvät matkimaan Liike Nytin lanseeraamaa ja mobiililaitteissa toimivaa nettiparlamenttia.

KANSANÄÄNESTYKSET SUOMESSA – UHKA VAI MAHDOLLISUUS?
Ovatko kansanäänestykset uhka vai mahdollisuus yhteiskuntarauhan kannalta katsottuna? Iso-Britannian EU-eron vaikutusten kautta saadaan tietoa, miten irtoaminen on sujunut, kun käytössä on oma valuutta, keskuspankki ja ison kielialueen tuki sekä erittäin iso globaalien finanssialan yritysten verkosto.

Eurossa kiinni olevalle maalle EU:sta irtoaminen on varmasti miljardeja kalliimpaa, koska hintalappua yhteisistä sitoumuksista irtoamiseen ei ole laitettu näkyviin. Ainakaan julkisesti.

Toivottavasti seuraavasta mobiiliflaijerista löytyvät korkeimman tason päättäjiemme, vuonna 2016, antamat lupaukset kansanäänestyksestä Suomessa Naton suhteen toteutuvat.

Lue myös EU-komissaari Kataisen kanta kansanäänestyksiin.

Nato ponnahti aiheena Helsingin Sanomien 15.1.2021 ”Ruotsin Nato-keskustelu on aina myös Suomen asia” – pääkirjoituksen myötä isosti esille Suomessakin:

”Suomen Nato-keskustelu on jäänyt Ruotsiin verrattuna vanhoihin poteroihin. Yksi pinttymistä on pelko siitä, että Ruotsi yllättäisi Suomen hakemalla Natoon. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on kuitenkin niin syvää, päivittäistä ja Ruotsille niin tärkeää, ettei Ruotsi toista EU-jäsenyyttä hakiessaan tekemiään virheitä.”

Euron suhteen ruotsalaiset osasivat toimia fiksummin:
”Ruotsin kansanäänestys eurosta järjestettiin 14. syyskuuta 2003. Neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä 56 prosenttia vastusti ja 42 prosenttia kannatti maan liittymistä Euroopan talous- ja rahaliittoon ja siten myös yhteisvaluutta euroon. Äänioikeutetuista 82,6 prosenttia käytti ääntään.” Lähde: Wikipedia – Ruotsin kansanäänestys eurosta

Joten mitä mieltä ovat, pääministerinä vuosina 2015 – 2019 toiminut Juha Sipilä/kesk. ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Natoa koskevan kansanäänestyksen tarpeellisuudesta Suomessa 2020-luvulla? Vai yllättääkö Ruotsi tässäkin asiassa Suomen päättäjät?

Lainaus alkaa.

”Kansanäänestys 2017 – Kolme aihetta – Rohkeasti yhdessä”
https://suomi2017.wordpress.com/2016/07/05/kansanaanestys-2017-kolme-aihetta-rohkeasti-yhdessa/
– Julkaistu 5 heinäkuun, 2016

– –

” Kesäinen keskustelu Iso-Britannian mahdollisesta EU-erosta (Brexit) sekä Suomessa tehdyistä kansanäänestysaloitteista euron ja EU:n suhteen käy kuumana. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa netistä tämä eduskunnan täysistunto 1.7.2016. Tai lukea tuon täysistunnon sanatarkat keskustelut tästä pöytäkirjasta. Mikä poliitikkojen puheista on faktaa ja fiktiota selvinnee ajan saatossa. Vaan erinomaisen värikästä alkaa kielenkäyttö eduskunnassakin olemaan.”

– –

”Pääministeri Juha Sipilän, valtiovarainministeri Petteri Orpon ja ulkoministeri Timo Soinin vetoaminen siihen, ettei mitään kansanäänestystä voida järjestää, koska sitä ei ole hallitusohjelmassa; on aika lailla typerä. Kansalaisaloitehan luotiin juuri sitä varten, että kansalaiset voivat saada tärkeinä pitämiään aiheita eduskunnan ja hallituksen käsiteltäväksi. Myös aiheita, joihin hallitus- kuin oppositiopuolueet eivät halua kepilläkään tarttua.

Toisekseen on aina hyvä muistaa, että lopullinen hallitusohjelma tehdään puolueiden vaalirahoittajien, sidosryhmien, etujärjestöjen ja puolueiden mandaateilla istuvien virkamiesten toimesta sekä näkökulmasta. Esimerkkeinä tähän kohtaan Suomi 2017 – blogin artikkelit vuoden 2011 ja 2015 hallitusneuvotteluista. Joten suomalainen äänestäjä äänestää aina sokkona tulevan hallitusohjelman suhteen. Liekkö tässä yksi syys nukkuvien puolueen kasvuun?

SISÄLLYSLUETTELO
Suomen EU- ja eurolähihistoria kaikille tutuiksi
Avoin Suomi ja EU 2006
Perustuslain ”uudistus” 2007-2011
Salamyhkäistä valtaeliittiä Vanhasen listalla
Kolme aihetta kansanäänestykselle 2017
Äärilaidat mukaan valmisteluun
Suomen tärkein rakenneuudistus käyntiin

Tämän artikkelin tavoitteena on laittaa avoimeen mietintään se, että vedettiinkö meillä Suomessa äänestäjiä brittien tapaan EU-asioissa niin sanotusti höplästä? Jopa kahteen kertaan. Ensin 1900 – luvulla ja sitten toisen kerran 2000 – luvulla. Näistä molemmista lisää tässä artikkelissa.”

Lainaus loppuu.

Näin tasavallan presidentti Niinistö totesi Suomen turvallisuustilanteesta ja kauhun tasapainosta Iltalehdessä 17.1.2021:

”Niinistö viittaa Ruotsin entisen ulkoministerin Carl Bildtin arvioon, että perinteisillä aseilla käytävää avointa sotaa todennäköisempiä ovat erilaiset hybridi- ja kyberuhat.

– Miksi sotilaallinen uhka ei ehkä Bildtinkään ajatuksissa ole päällimmäinen? Se johtuu kauhun tasapainosta. Aseet ovat niin kehittyneitä, että kukaan sotaan ryhtyvä ei voi olettaa tulevansa sieltä voittajana ulos. Voi tulla vähemmin hävinneenä. Se on maksimi mihin pääsee. Kauhun tasapaino syntyy siitä, että vaikka eri maissa – tai eri blokeissa – on eritasoiset aseet, niin jokaisella on kuitenkin sen verran ruutia nyt, että tekee pahaa jälkeä naapurille, vaikka sitten olisi se, joka häviää vielä enemmän, presidentti puntaroi.

Kauhun tasapainoa Suomenkin on Niinistön mielestä pidettävä yllä, vaikka se käy kansantaloudellisesti kalliiksi. Asehankintojen vähentäminen ei ole tasavallan presidentin mukaan mahdollista, vaikka Suomen kaltainen pieni Pohjoismaa ei koskaan voi varustaa suurinta armeijaa.

– Joku voi ruveta väittämään, minkä takia Suomi sitten aseistautuu, jos kerran tämmöinen tilanne on. Suomi aseistautuu siksi, että meilläkin on jotakin, joka muodostaa vastauhkaa eli samaa uhkan tasapainoa. Ei meillä ole semmoisia aseita kuin supervalloilla, mutta on esimerkiksi sellaisia kuin HX-hankinnan hävittäjät. Miksi sitten tehdään HX-hankinta, jos kerran sotiminen ei ole välttämättä niin suuri pelkokuva? Siksi juuri, että mekin olemme omalta osaltamme mukana uhkatasapainossa. Meilläkin on aseistusta, jolla pystyy synnyttämään sen ajatuksen, että voi käydä kalliiksi. Kynnys on korkealla, Niinistö avaa ajatteluaan.”

Lähde: Iltalehti 17.1.2021 – Presidentti Niinistö kirkastaa Suomen turvallisuuspolitiikan linjaa: Eduskunnan ”lipaisulause” ei rajoita Suomen Nato- ja Baltian-suhteita

2020-LUKU KAAPPIFEDERALISTIEN ESIIN PUTKAHTAMISEN VUOSIKYMMENEKSI
Joten toivotaan, että kukin päättäjämme uskaltaa jo 2020-luvulla kertoa, minkälaista toimintamallia suomalaisille, heistä itse kukin kannattaa: Naton, euron ja EU:n suhteen? Ja se tärkein, miksi ja mihin tietoihin sekä näyttöihin perustuen?

Noita aiheita käsittelimme yleisellä tasolla, vuoden 2020 itsenäisyyspäivän Suomen itsenäisyysprosentti 2020-luvulla?” – artikkelissamme.

Verkostomme mielestä hyvin toteutetut kansanäänestykset ovat mahdollisuus. Yhteiskunnallisten erimielisyyksien tarkentamiseen ja niistä keskustelemiseen. Avoimesti keskustellen luottamuskin tulevaisuuteen paranee. Varsinkin, kun myös katu- ja ruohonjuuritason suomalaisetkin viimeinkin tietävät, mitä kaikkea päättäjämme todellisuudessa näistä asioita ajattelevat?

Kaikki tämä voitaneen tehdä rauhan, rakkauden ja keskinäisen rispektin hengessä. Vaikka monesta elämään liittyvästä asiasta oltaisiinkin, tyystin eri mieltä. Yhteiskuntarauhan tavoitteleminen ja säilyttäminen vaativat avointa keskustelua. Myös vaalien välillä ja aiheista, joihin Suomessa ei ole uskallettu tarttua edes pitkällä kepillä. Muualla kuin sähkösanoma-tyyppisen viestinnän sosiaalisen median kanavissa.

Jotta kasvokkain tapahtuvat ja avoimet keskustelut saadaan näistä asioita käyntiin, niin tärkeää on nopeasti saada tietää, miten, mihin tietoihin ja laskelmiin perustuen, nopeasti yli 50 000 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite; kansanäänestyksen järjestämiseksi EU:n elpymispaketista käsiteltiin hallituksessa ja eduskunnassa?

Tuon tiedon saaminen kaikkien aiheesta kiinnostuneiden saataville, on erittäin tärkeää Sitran vetämän kansanvalta hankkeen uskottavuuden, yleisen luottamuksen lisäämisen ja yhteiskuntarauhan vahvistamisen kannalta.

SUOMEN ENSIMMÄISEN EU-KOMISSAARIN UUSIMMASTA KIRJASTA
Demareiden ekosysteemistä Suomen ensimmäiseksi EU-komissaariksi noussut Erkki Liikanen on jäänyt nuoremmille sukupolville tuntemattomaksi.

Kustantajan, kustannusosakeyhtiö Siltalan, kiteytys Komissaari – kirjast:

”Erkki Liikanen vie lukijansa aikamatkalle, jolla käydään läpi Euroopan ja maailman muutoksia. Rinnalla kulkee katkeamaton yhteys Suomen maakuntiin sekä herkkä kuvaus kirjoittajan oman elämän satuttavista tapahtumista.

Komissaari käsittelee vuosia 1995-2004, jolloin Liikanen toimi ensin budjetti- ja hallintokomissaarina ja vastasi sitten sekä tietoyhteiskunnasta että yrityspolitiikasta. Uusi kirja on jatkoa hänen teokselleen Olin joukon nuorin, joka käsitteli vuosia 1944-1994.”


Lupsakkana ja eurooppalaiset askelkuviot hallitsevana kummisetänä, Erkki Liikanen on varmasti yksi parhaista henkilöistä kertomaan, mihin suuntaan Euroopan unioni on kehittymässä vallankäytön läpinäkyvyyden suhteen? Suurien korporaatioiden vaatimusten vai pohjoismaisen demokratian avoimuusperiaatteiden mukaisesti?

Helsingin Sanomien Unto Hämäläinen kirjoittaa Komissaari – kirjan arvioinnissaan seuraavaa:

”Kirjoittaessaan toisesta komissaarikaudesta vuosina 1999–2004 Liikanen käyttää epäsuoraa kerrontaa ja tapahtumia käsitellään teemoittain.

Oletan, että esitystavan muutos johtuu käytännön syistä. Ensimmäisellä kaudella hän oli hallinto- ja budjettikomissaari ja keskittyi Euroopan unionin sisäiseen työhön. Niistä on mahdollisuus julkaista ”alkuperäisaineistoa”. Toisella kaudella Liikasella vastuulla olivat tietoyhteiskunta-asiat ja hän hoiti suhteita varsinkin suuriin firmoihin. Neuvotteluista olisi ollut vaikea julkaista päiväkirjamerkintöjä salaisuussäännösten takia.”

– –

”Annan vinkin lukijalle. Heti alusta alkaen kannattaa panna kirjanmerkki lopussa olevan aikasarjan kohdalle.

Aikasarjasta näkee, miten suuria muutoksia unionissa tapahtui Liikasen komisaarikaudella. Hänen aloittaessaan unioni laajeni kahdestatoista viiteentoista jäsenmaahan, kun Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät. Viimeisinä virkapäivinä kesällä 2004 Liikanen havaitsi, miten suuri joukko sosialismista vapautuneita Itä- ja Keski-Euroopan maita marssi unioniin.

Samoina vuosina unionin sisäinen yhteistyö syveni. Perustettiin talousliitto ja otettiin käyttöön euro.

Kirja antaa perspektiiviä unionin kehitykseen ja hengittää Brysselin tahtiin. Tältä vuosituhannen vaihde näytti pääkonttorista katsottuna. Tehdyt ratkaisut olivat kauaskantoisia: Euroopan unionista tuli sellainen kuin se nyt on, hyvine ja huonoine puolineen.”
Lähde: Erkki Liikasen muistelmat näyttävät komissaarin työn epäinhimillisen puolen – Helsingin Sanomat 21.1.2021.

Upeaa olisi, jos saisimme hyvässä vedossa olevan Erkki Liikasen kertomana tarkennusta tähän pääministeripuolue demareiden Demokraatti-puoluelehden (24.9.2020 kello 23:36) uutiseen:

”Heinäluoma: Kaikki puolueet joutuvat lähiaikoina määrittämään uudelleen omat EU-kantansa”

– –

”.. pysyttäytyykö Suomi jäsenmaiden viimesijaista suvereniteettia korostavalla kannalla.”



Tärkeintä olisi saada vastaus pääministeri Sanna Marinilta/sd. näihin kahteen kysymykseen:

1. Olemmeko menossa demarien johtamana kohti todellista EU-liittovaltiota?
2. Vai jatkuuko myös demareiden toimesta, illuusion ylläpitäminen itsenäisestä kansallisvaltio Suomesta?


Tärkeimpänä asiana lienee edelleen se, että kansanvalta ei toimi, jos kansa ei tiedä.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): EU, eurokupla | Avainsanat: , , , , , , , , , , | Kommentoi

Suomen itsenäisyysprosentti 2020-luvulla?

Suomi täyttää tänään, 6.12.2020 sunnuntaina, 103 vuotta. Itsenäisyyspäivää 2020 vietämme itse kukin tahoillamme ja tavoillamme. Voimassa olevat koronaviruksen aiheuttaman epidemian rajoitukset huomioiden.

Suuret kiitokset kaikille niille henkilöille, jotka tiedoin, taidoin, uhrauksin ja yhteistyön keinoin ovat rakentaneet Suomea sen 103 vuotisen historian aikana. Yli maakunta -, heimo -, kieli –, mielipide -, kulttuuri – ja valtakuntarajojen ulottuen.

Suomen ja suomalaisuuden rakentaminen sekä esi- isiltämme ja – äideiltämme saadun hengellisen perinnön vahvistaminen sekä muovautuminen jatkuvat. Vaikka monesta asiasta olisimmekin perustellusti eri mieltä. Vaikka puhummekin äidinkielenämme montaa eri kieltä ja niiden murteita.

Tänä päivän meitä suomalaisia pyritään hallitsemaan muun muassa talousasioissa tarkoilla numeroilla. Oli kyse valtion tai kunnan määrärahoista. Itse kunkin elämään liittyvien, pankkien ja pikavippifirmojen myöntämiä lainasummia sekä korkoprosentteja unohtamatta. Mitattavissa olevia kehon rasvaprosentteja ja gallup-lukujen totuudenmukaisempia esittämismahdollisuuksia väheksymättä.

Kun puhe siirtyy esimerkiksi Suomen jäljellä olevaan itsenäisyysprosenttiin, niin tarkan numerotiedon saaminen muuttuukin mahdottomaksi. Tältä itsenäisyysprosentin selvittämisen tilanne näytti vuonna 2017, kun Suomi täytti 100 – vuotta.

Parhaillaan käynnissä on useita EU-tason hankkeita ja keskusteluja, joiden yhteydessä Suomen jäljellä oleva itsenäisyysprosentti olisi helppoa tuoda sen tietävien henkilöiden taholta julki. Vai pitäisikö ruveta puhumaan Suomen EU-osavaltioprosentista?

Kansanäänestys ainakin EU:n elpymispaketista?

Yllättäen ja rivien välistä luettuna myös Helsingin Sanomat asettuu EU:n elpymispaketista ehdotetun ja vaaditun kansanäänestyksen puolelle: ”Tällä kertaa nuoria ei pidä jättää kärsijöiksi. Pandemian tuhoja on torjuttava talouden elvytyksellä, mutta on myös katsottava tulevaisuuteen, kriisin jälkeiseen aikaan. Jotta sukupolvien välinen luottamus säilyisi ja Suomen vahvuus periytyisi, elvytysvelkoja ei saa jättää tulevien veronmaksajien vastuulle.” Lähde: Helsingin Sanomat pääkirjoitus 6.12.2020 – Luottamus on Suomen menestyksen salaisuus – printtilehden sivu A 5.

SISÄLLYSLUETTELO
Perussuomalaiset (2.0) hytkyttävät vaikenemisen muureja
Uskaltaako Timo Soini enää jytkyttää?
EU:sta erolla uhkaamisella Suomen oikeusvaltion perusta kuntoon
Kenen asialla on ”Suomalaisten puhemies Euroopassa”?
Kokoomuskin on huolestunut EU-integraation syvenemisestä!
Suomalainen demokratia tehohoitovaiheessa
Itsenäisyyspäivän 6.12.2020 aiheisiin liittyviä artikkeleita

PERUSSUOMALAISET (2.0) HYTKYTTÄVÄT VAIKENEMISEN MUUREJA
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyssä parhaillaan oleva kansalaisaloite KAA 6/2020 vp –”Kansanäänestyksen järjestäminen EU:n elpymispaketista” on saanut rinnalleen myös 28 perussuomalaisen kansanedustajan allekirjoittamaan lakialoitteen LA 44/2020 vp –”Lakialoite laiksi neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä Suomen osallistumisesta Euroopan unionin elpymisvälineeseen”.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_44+2020.aspx
Linkki luettu 6.12.2020

Lakialoitteen on allekirjoittanut tähän päivään mennessä 28 kansanedustajaa. Eli 14 prosenttia kansanedustajista. Kaikki perussuomalaisia.

Joten perussuomalaiset repivät tilanteesta maksimaaliset julkisuuden tarjoamat mahdollisuudet. Seuraava lainaus on poimittu kokoomuksen Verkkouutisista.

Lainausten lähde on Verkkouutiset 25.09.2020 – PS teki lakialoitteen kansanäänestyksestä.

Lainaus alkaa.

”– Yhteiset verot syventäisivät jäsenmaiden integraatiota tavalla, joka muuttaa unionia tiiviimmäksi talousliitoksi ja vie sitä kohti liittovaltiota, perussuomalaiset katsoo.

– Perussuomalaiset tyrmäävät ajatuksen syventyvästä liittovaltiosta. Jos me haluamme tukea yrityksiä ja työpaikkoja, meidän on tehtävä se itsenäisesti Suomessa. Jokainen EU-maa on vapaa tekemään samoin ilman suomalaisten veronmaksajien rahoja.

Toteutuessaan EU:n ehdotukset muuttaisivatkin siis perussuomalaisten mukaan unionin toimintaa keskeisten periaatteiden osalta. Unioni ryhtyisi rahoittamaan toimintaansa velaksi ja sen velkataakka kasvaisi lyhyessä ajassa tasolle, jonka hoitaminen olisi unionin nykyisen tulorakenteen puitteissa vaikeaa tai mahdotonta.

– Kysymyksessä on tilanne, jota Suomessa ei voitu perussopimuksia ratifioidessa ennakoida. Kyse on selkeästi perustuslain 94 §:n 2 momentissa tarkoitetusta merkittävän toimivallan siirtämisestä Euroopan unionille ja näin ollen päätös vaatisi kahden kolmasosan enemmistön eduskunnassa.

Perussuomalaiset huomauttaa, että komission ehdotus myös rajoittaisi toteutuessaan eduskunnan budjettivaltaa aina vuoden 2058 loppuun, mikä merkitsisi olennaista täysivaltaisuuden rajoitusta Suomen budjettisuvereniteetin osalta.”


Lainaus loppuu.

Linkitetään tämä kohta ”Kyse on selkeästi perustuslain 94 §:n 2 momentissa tarkoitetusta merkittävän toimivallan siirtämisestä Euroopan unionille ja näin ollen päätös vaatisi kahden kolmasosan enemmistön eduskunnassa.” perustuslain ”uudistukseen” vuosina 2007 – 2011. Perussuomalaiset olivat tässä lainauksen asiassa erittäin vahvoilla. Varsinkin, jos peilaukseen otetaan vasemmistoliiton kansanedustajien historiallisen isot housujen ja takkien käännöt, perustuslain ”uudistuksen” ison salin äänestyksissä. Hallitukseen pääsyssä puolueiden arvot ja arvopohja taipuvat yllättävän isosti. Tosin tuo vasemmistoliiton historiallisen ison taipuminen on edelleen myös heidän kannattajilleen uusi asia. Tosin saattaa johtua siitä, että se historiallisuudestaan huolimatta ylittänyt suomalaista uutiskynnystä.

Sitten eteenpäin 2020-luvun tilanteisiin. Uutisvirtaseurannan kautta maallikkokin on voinut ymmärtää ainakin sen, että myös oppositiopuolueet kristilliset ja Liike Nyt ovat olleet, tämän asian, suhteen samoilla linjoilla perussuomalaisten kanssa. Keskustaan paluun tehnyt Paavo Väyrynen on kirjoittanut aiheesta räväkästi blogeissaan. Muun muassa hänen Uusi Suomi Puheenvuoro – bloginsa ”Sixten Korkman johtaa taas harhaan” – kirjoitus 30.10.2020 kannattaa käydä lukemassa.

USKALTAAKO TIMO SOINI ENÄÄ JYTKYTTÄÄ?
Kuntavaalit 2021 tulevat olemaan erittäin mielenkiintoiset, jos sinisten riveihin tekee paluun Timo Soini. Hänen kontakteillaan ja maineillaan mahdollisesti syntyvä konservatiivisiin ja kristillisiin arvoihin nojaava vaaliliitto tulee nakertamaan, onnistuessaan ainakin keskustan ja perussuomalaisten kannatusta. Varsinkin, jos Timo Soini uskaltaa ja saa ottaa esiin nämä Suomen oikeusvaltioperiaatteen toteutumattomuuteen tosielämässä liittyvät ongelmakohteet.

Suomen pitkäkestoiset ja törkeät oikeusvaltioloukkaukset EU:n toimivallan piiriin?

Vuosina 2015 – 2019 hallituksessa ollessaan ja ulkoministerinä toimineen, Timo Soinin johtamat perussuomalaiset ja jatkoaikasiniset unohtivat kyseiset, kannattajilleen erittäin tärkeät asiat kokonaan. Vaikka ulkoministerin ja ulkoministeriön vastuualueeseen kuuluvat suomalaisten ihmisoikeusasiat.

EU:STA EROLLA UHKAAMISELLA SUOMEN OIKEUSVALTIO PERUSTA KUNTOON
Toinen tie, edellisessä mobiiliflaijerissa nimettyjen kohteiden täysremonttiin kuin myös oikeusvaltioperiaatteiden toteutumiseen Suomessa ja suomalaisten tosielämässä tulee tässä. Toistaiseksi tämänkaltaisella menettelyllä on ollut suomalaisten keskuudessa pieni kannatus. Mutta kannatus saattaa hytkähtää nopeasti hyvinkin suureksi, jos yhteen kansanäänestykseen sidotaan kolme aihetta kerralla.

Joten tämän artikkelin alussa mainittu kansanäänestyksen järjestäminen EU:n elpymispaketista/EU elvytysrahastosta/EU elvytyspaketista on pienempi paha kuin, jos esimerkiksi ”Eroon EU:sta .Uusi kansanäänestys” – kansalaisaloite numerolla 6914 toteutuu. Siinä on vielä kannattajailmoitusten keräysaikaa 29.1.2021 asti. Allekirjoitettuja kannattajailmoituksia on tähän mennessä 10 473 kappaletta.

Eikä tuossa kaikki.

Eduskunnan käsittelyssä on jo eduskuntaryhmä Ano Turtiaisen, kansanedustaja Ano Turtiaisen ensimmäisenä allekirjoittama LA 39/2020 vp – Lakialoite laiksi kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä.

Eduskuntaryhmä Ano Turtiaisen 7.9.2020 tekemän lakialoitteen on allekirjoittanut tähän päivään mennessä 12 kansanedustajaa. Eli kuusi (6) prosenttia kansanedustajista. Kaikki perussuomalaisia.

KENEN ASIALLA ON ”SUOMALAISTEN PUHEMIES EUROOPASSA”?
Kun tiedetään, miten vahvoja perussuomalaiset ja heidän kannattajansa ovat sosiaalisen median alustoilla, niin EU-asiat pysyvät, eri muodoissaan, esillä kuntavaaleihin asti ja sen jälkeenkin.

Edellä mainittujen lakialoitteiden (LA 44/2020 vp ja LA 39/2020 vp) allekirjoitusten määrien valossa, enemmistö kansanedustajista ei kannata Suomessa järjestettäviä kansanäänestyksiä EU-asioista.

Joten olisihan se upeaa, jos tämän hetken pääministeripuolue demareiden meppi ja alun mobiiliflaijeriin integroidun mainoksen ”Suomalaisten puhemies Euroopassa” eli Eero Heinäluoma kertoisi meille joulukuun 2020 ja viimeistään tammikuun 2021 aikana sen, minkälaiseen Eurooppaan ja EU-liittovaltiomalliin pääministeripuolue demarit haluavat Suomen ja suomalaiset 2020-luvulla viedä? Mihin perustuen, millä keinoin ja aikataululla?

KOKOOMUSKIN ON HUOLESTUNUT EU-INTEGRAATION SYVENEMISESTÄ!
Samaan aikaan toisaalla, etenee Euroopan pankkiunioniksi kutsuttu hanke, jonka rahallisista vastuista toinen isoista oppositiopuolueista eli kokoomus on hyvin huolestunut. Onhan pankkiunionin rahalliset ja tarkoin numeroin esitetyt vastuut pompsahtamassa kokoomuksen perinteisen vaalirahoittaja eli finanssialan yritysten maksettavaksi.

Näin kirjoittaa tuosta aiheesta Uusi Suomi  – verkkolehti:
”Suomalaispankit joutuvat Italian pankkien luottotappioiden maksajiksi? Kokoomuslaiset  syyttävät nyt Marinin hallitusta”- 4.12.2020 kello 10:45, päivitetty 4.12.2020 kello 10:55

”EU:n kriisinratkaisurahasto ja sen varautumisjärjestely aiotaan ottaa käyttöön suunniteltua aiemmin. Päätös kasvattaa pankkien yhteisvastuuta EU:ssa. Tämä huolestuttaa kokoomuslaisia.”

Siinä, missä tämän hetken suurin gallup-puolue perussuomalaiset selkeästi ja perustellusti vastustavat tämän kaltaisia epätarkkoja EU-tason järjestelyjä, ainakin puheissaan, niin kokoomukselaiset ovat vain huolestuneita.

Joten toivotaan, että edes mainoksen ”Suomalaisten puhemies Euroopassa” uskaltaa ja saa kertoa, mikä on kansallisvaltio Suomen itsenäisyysprosentti vuonna 2020 ja mitä itsemääräämisoikeudella 2020-luvulla tarkoitetaan?

SUOMALAINEN DEMOKRATIA TEHOHOITOVAIHEESSA
Hyvänä alustuksena kotikatsomoihin toimii, esimerkiksi tämä analyysi EU:n elpymispaketista/elvytysrahastosta/tukipaketista, jonka on kirjoittanut taloustieteen dosentti Tuomas Malinen. Korkea lukusuositus. Faktaa vai fiktiota?

”Suomalaisen demokratian kuolema” – 28.11.2020 kello 10:59
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tmalinen/suomalaisen-demokratian-kuolema/
Linkki luettu 6.12.2020

”Toukokuun 20. päivästä lähtien olen yrittänyt varoittaa suomalaisia elpymisrahaston suurista vaaroista hyvinvoinnillemme ja koko Euroopalle. Taustallani on ollut joukko samasta asiasta huolestuneita ekonomisteja.

Varsin nopeasti sain oppia, että nykyhallituksen linjassa perustellulle kriittiselle arviolle rahaston tarkoitusperästä ei ole sijaa. Hallituksen epärehellisyys sekä eräiden kansanedustajien valmius hiljentää keskustelua merkittävistä yhteiskunnallisista kysymyksistä näyttää saavuttaneen uudet, erittäin huolestuttavat mittasuhteet.

Nyt onkin hyvä kerrata, miten olemme EU:n elpymisrahastoasiassa joutuneet tähän surkeaan pisteeseen.”

Uusi Suomi Puheenvuoro kommenteissa kokoomuksen Jorma Jaakkola kertoo faktoin, miten demokratian ja perustuslain kannalta, näin synkkään tilanteeseen on 1990-luvulta alkaen tultu. Koko kommenttiketjulle korkea lukusuositus. Varsinkin, kun huomioon otetaan seuraavat ministeriemme tuoreet ulostulot Iltalehdessä 5.12.2020:

”Hallitus ei innostunut kansalaisaloitteesta eikä perussuomalaisten lakialoitteesta. Useampikin ministeri vetosi siihen, että vaaleilla eduskuntaan valitut kansanedustajat edustavat kansaa, eikä erillistä kansanäänestystä tarvita.

– Suomessa kansalaisten mielipiteen vaalien välillä muodostaa eduskunta ja eduskuntaa edustaa suuri valiokunta silloin, kun Euroopan unionin asioista päätetään, eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) totesi.

– Meillä on tässä salissa 200 kansanedustajaa, jotka Suomen kansa valitsee joka neljäs vuosi, ja tässä on se kansan ääni ja kansan valta, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) lisäsi.

– Aivan kuten ministeri Tuppurainen aiemmin vastauksessaan kuvasi, Suomen eduskuntaa edustaa suuri valiokunta tässä kysymyksessä, joka on myös käsitellyt tämän kokonaisuuden, pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi.

Marin muistutti, että EU:n elpymispaketti myös tuodaan vielä eduskunnan suureen saliin.

– Eli eduskunta, joka edustaa Suomen kansaa vaaleilla valituin edustajin täällä salissa, pääsee yhdessä käsittelemään tämän kokonaisuuden omien päätösten kautta.”
Lähde: Iltalehti 5.12.2020 – Perussuomalaiset ihmettelee hallituksen syitä kansanäänestyksestä kieltäytymiselle: ”Pääministeriä ei kiinnosta”

Turhaan ministerimme pelkäävät kansanäänestyksiä Suomessa.

Sillä, jos viralliset tiedot Euroopan unionin ja euron suosiosta suomalaisten keskuudessa pitävät paikkansa, niin voihan olla mahdollista, että enemmistö meistä suomalaisista haluaakin sukeltaa nopeutettuna EU-liittovaltion osavaltio Suomeksi. Kunhan vain kaikkien EU-maiden ja eri urheilulajien maajoukkueet saavat jatkaa kisaamistaan entisellään.

Kohta seuraavissa linkeissä ensimmäisessä tietoa siitä, kuinka taitavasti tällä hetkellä galluppien kärjessä olevat perussuomalaiset ovat osanneet kutkutella ennen vaaleja, ainakin miljoonan äänestäjän mielenmaisemia. Demareista ja keskustasta puhumattakaan. Kokoomuksen kielteinen suhtautuminen EU-asioiden avoimuuteen yllättää. Siitä ensimmäisessä artikkelin aiheisiin liittyvässä linkissä lisää. Myös vasemmistoliiton puheenjohtajaksi nousseen Li Anderssonin kielteisyys vuonna 2012, niin EU-integraation syventämiseen kuin kansallisvaltion tarpeellisuuteen suomalaisten asianajoyksikkönä, on yllätys.

ITSENÄISYYSPÄIVÄN 6.12.2020 AIHEISIIN LIITTYVIÄ ARTIKKELEITA
Vanhasen lista 3
– Julkaistu 5 joulukuun, 2012
https://suomi2017.wordpress.com/2012/12/05/vanhasen-lista-3/

Toivottavasti; EU-liittovaltion ja euron pitkäkestoinen, lobbaaminen voi olla Suomessakin iloista, avointa ja kaikkien hyväksymää toimintaa.

Kansallisvaltio Suomen kohtalo?
– Julkaistu 27 helmikuun, 2014
https://suomi2017.wordpress.com/2014/02/27/kansallisvaltio-suomen-kohtalo/

Vastustaako vasemmistoliiton puheenjohtajaksi noussut Li Andersson myös vuonna 2020 Euroopan unionin integraation syventämistä? Entä onko kansallisvaltio suomalaisten asioiden ajamisen yksikkönä edelleen, menneen talven lumia?

Kansanäänestys 2017
– Julkaistu 4 elokuun, 2015
https://suomi2017.wordpress.com/2015/08/04/kansanaanestys-2017/

Ketkä kaikki esittivät kansanäänestystä EU-asioista jo vuonna 2015?

Ympyrä on sulkeutunut
– Julkaistu 8 kesäkuun, 2017
https://suomi2017.wordpress.com/2017/06/08/ympyra-on-sulkeutunut/

Miksei suomalainen uutiskynnys ylity, kun demaritkin selkeästi populistivoivat?

Perussuomalaiset 2019
– Julkaistu 4 maaliskuun, 2019
https://suomi2017.wordpress.com/2019/03/04/perussuomalaiset-2019/

Mikseivät perussuomalaisetkaan uskalla puhua, puheenjohtajiensa suilla, näistä oikeusvaltioperiaatteiden toteutumattomuudesta Suomessa?

Todellinen äänestysprosentti EU-vaaleissa 2019
– Julkaistu 17 kesäkuun, 2019
https://suomi2017.wordpress.com/2019/06/17/todellinen-aanestysprosentti-eu-vaaleissa-2019/

Miksei tämä seuraava ei näy EU-vaalien äänestysprosenteissa?
”Eurobarometri: Suuri enemmistö suomalaisista kannattaa EU:ta ja euroa” – STT 13.2.2018 kello 14:55

EU-liittovaltion kannattajat tutuiksi
– Julkaistu 30 kesäkuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/06/30/eu-liittovaltion-kannattajat-tutuiksi/

Populistit ovat jo useaan kertaan harjattuina saatu esiin? Milloin on EU-liittovaltiota, eri muodoissaan, kannattavien federalistien vuoro?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): EU, eurokupla, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, mediasensuuri, Perustuslaki, populismi, populisti, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentoi

Avainsanana edelleen kolmikanta

70-vuotismerkkipäiväänsä ja – juhlavuotensa alkua on juhlinut, tänään 28.11.2020 lauantaina Lasse Laatunen. Pitkän ja ansiokkaan uran Elinkeinoelämän keskusliitossa eli EK:ssa tehnyt Lasse Laatunen on juhlansa ansainnut. Sen verran paljon hän on istunut erilaisissa työelämään liittyvissä kokouksissa sekä neuvonpidoissa. Terveyttä, voimia ja rohkeutta hänelle, että hän osallistuu kolmikantavaltaa koskeviin keskusteluihin myös jatkossa.

Tosielämän tilanteista ”On Sovittu Että (OSE) – järjestelmä 2” – linkissä.

Vähemmän tunnettu tosiasia suurelle yleisölle on ollut se, että yhdessä SAK:n ja sdp:n Lauri Ihalaisen kanssa Lasse Laatunen on ollut yksi Suomen vaikutusvaltaisimmista henkilöistä. Varsinkin kaikissa työelämään liitettävissä olleissa asioissa ja vähän ylikin. Useiden vuosikymmenten ajan.

Toivottavasti Laatusen 70-vuotisjuhlavuosi tuo pitkäkestoiseen päivänvaloon, etenkin miljardien eurojen liiketoiminta-alueen, joka koskee lakisääteisiä vakuutuksia ja sosiaaliturvaa sekä niihin liittyviä kafkamaisuuksia sekä mafiamaisuuksia. Ne ovat rehottaneet vuosikymmenten ajan etenkin vakuutusoikeus-, vakuutuslääkäri – ja vakuutuslakimiesjärjestelmissä. Niiden perustana olevan pseudotieteen turvin ja Suomen Lääkäriliiton tarjoaman sateenvarjon suojassa.

Eikä tuossa mitään, kunhan nuo kansallisen itsemääräämisoikeuden ja kolmikannan vallankäytön piiriin kuuluneet valta-alueet saadaan viimein pitkäkestoiseen päivänvaloon. Onhan niiden menestyksen perusjuju ollut se, että samat henkilöt ja organisaatiot käyttävät, niin sanotusti tuoleja vaihtaen, tosiasiallista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa. Tästä perustuslain vastaisesta ongelmasta lakisääteisiin vakuutuksiin liittyen kirjoitti vuonna 2011 ansiokkaasti, eläkkeelle päästyään, vakuutusalan ylin virkamies Tarmo Pukkila. Pienen julkisen porinan jälkeen tuli hiljaista, joka jatkuu Pukkilan esille nostamien ongelmakohtien suhteen edelleen.

Kyseessä on ollut taidokkaasti toteutettu, erittäin härskinpuoleinen, mutta hiljainen ja pitkäkestoinen vallankaappaus Suomessa. Joten tiedotusvälineiden kestohiljaisuus aihekokonaisuuden ympärillä ihmetyttää. Varsinkaan, kun perustuslain suhteen, kolmikannan valtakoneiston roolia Suomen hallitusmuodossa ei ole toistaiseksi virallistettu.

Se on kuitenkin selvää, että työmarkkina-asioissa tarvitaan toimiva neuvottelujärjestelmä. Vaan mahtaako (finanssi)fasismin kriteerit täyttävälle ja jättimäiselle On Sovittu Että (OSE) – järjestelmälle kukaan enää mahtaa Suomen oloissa, yhtään mitään?

Tuore käytännön esimerkki.

Pitkään vakuutettujen/potilaiden odottaman hallituksen esityksen HE 213/2020 piti korjata pitkään tiedossa olleita vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtia. Yllättäen ja kaikessa hiljaisuudessa lausuntoluonnoksessa, lausuntopyynnössä, lausunnoissa ja lausuntoyhteenvedossa olleet, vakuutettujen/potilaiden kannalta katsotut tärkeimmät lakipykälien korjauskohdat pudotettiin hallituksen esityksestä kokonaan pois!

Tästä Osa 1/6 – linkistä tai Osa 6/6 – linkistä pääset nopeasti kiinni vakuutuslääkäriaiheen ison kuvan ytimiin.

Joten. Pitäisikö suomalaisten saada nyt Euroopan unionin muodostama ekosysteemi apuun?

Olihan oikeusvaltio teemana vahvasti esillä jo Suomen vuoden 2019 EU-puheenjohtajakaudella. Oikeusvaltioperiaatteista käydään parhaillaan kiivasta keskustelua EU:ssa varsinkin nyt, kun jättimäisestä EU:n elpymispaketista yritetään päästä sopuun. Harmi vain, pienten ihmisten kannalta on se, että lakisääteiset vakuutukset ja sosiaaliturva ovat kuuluneet, ainakin toistaiseksi, kansallisen itsemääräämisoikeuden piiriin.

Vuonna 2012 näytti hetken aikaa siltä, että kolmikantavallan iso kuva lähtee avautumaan, Ryhmäteatterissa esitetyn Eduskunta 2 dokumenttinäytelmän keinoin.

Nyt vuonna 2020 on ollut harmin paikka huomata, ettei kokonaisvaltaista avautumista sittenkään tapahtunut. Edes vallanvahtikoirina toimivien tiedotusvälineiden toimesta.

Ylen suuntaan moni ihmetteli vuonna 2012 sitä, ettei tuon faktapohjalta ponnistaneen Eduskunta II – dokumenttinäytelmän videotallennetta ole olemassa. Lopulta Ryhmäteatterista saadun vastauksen mukaan tekijänoikeudelliset syyt olivat esteenä. Kuitenkin samojen tekijöiden trilogian kolmas jakso Eduskunta III löytyy tätä kirjoitettaessa Yle Areenasta. No hyvä sekin.

Nyt vuoden 2020 lopussa näyttää siltä, että kolmikantavallan pitkäkestoiseen päivänvaloon saaminen ei tapahdu ilman Suomen ulkopuolelta saatavaa apua. Muutenhan myös nuorempien sukupolvien höplästä veto jatkuu! Yksi tuore esimerkki tulee tässä. Vakuutuslääkärijärjestelmän täysremontti on supistunut pieneksi pintaremontiksi. Taas kerran.

Vakuutuslääkäreitä koskevan lakihankkeen, STM140:00/2019 kaikki viralliset asiakirjat, tähän mennessä löytyvät  valtioneuvoston hankesivustolta osoitteessa:
https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=STM140:00/2019
(linkki toiminnassa 28.11.2020).

Toivottavasti hyvässä vireessä olevat Lasse Laatunen ja Lauri Ihalainen saadaan suoriin tv- ja radiolähetyksiin keskustelemaan vakuutuslääkäri-, vakuutuslakimies ja vakuutusoikeusjärjestelmistä omakohtaista kokemusta omaavien suomalaisten ja heidän läheistensä kanssa. Keskustelun kärkiaiheeksi voitaneen ottaa se, että miksi ihmeessä kolmikantavaltakoneisto päätyi suljetusti ja kirjallisesti toimiviin oikeusjärjestelmiin, niin lakisääteisissä vakuutuksissa kuin sosiaaliturvassa?

Keskustelun juuret ja siemenet on piilotettu tähän Lasse Laatusen 70-vuotishaastattelun kuvatekstiin:

”Jo 1989 sovimme SAK:n Lauri Ihalaisen kanssa, ettei työmarkkinoilla käytetä poliittista ohituskaistaa minkään värisen hallituksen aikana”, Lasse Laatunen sanoo. Hänet kuvattiin kotonaan Helsingin Ullanlinnassa. Lähde: Helsingin Sanomat 25.11.2020 Tänään – Politiikka | 70-vuotias.

Hyvä pohjustus ehdotetuille jatkokeskusteluille löytyy myös, Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistusta laajasta, ”Vakuutusoikeus lukujen valossa 2017” – artikkelista. Lähestymiskulma on sen kuuluisan, mutta tuntemattoman pienen ihmisen.

Sitten tämän päivän tilanteisiin.

SUOMI 2017 VERKOSTON 10.7.2020 LAUSUNNOSTA
Tuohon viimeisimpään ja käynnissä olevaan vakuutuslääkäreitä koskevaan lakihankkeeseen (STM140:00/2019), Suomi 2017 verkoston antama lausunto on ollut avoimesti kaikkien, aiheesta kiinnostuneiden saatavilla ja kommentoitavissa.

Lausunnossa on nostettu esiin myös kolmikannan liian isoksi kasvanut valta, koskien suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumattomuutta. Tuo kolmikantavalta nippasi tietojemme mukaan, vakuutettujen/potilaiden kannalta tärkeimpien lakipykälien korjaukset, hallituksen esityksestä HE 213/2020 kokonaan pois!

Hyvä tietää tapaturma- ja ammattitautilain ”uudistuksesta” vuonna 2014.

Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 32-sivuinen lausunto on ollut saatavilla myös helposti luettavissa, ladattavissa ja edelleen liikuteltavissa olevien mobiiliflaijerien muodossa.

Löydät kaikki 32 mobiiliflaijeria näistä Suomi 2017 verkoston blogin, Facebookin tai Twitterin linkeistä. Alla olevat Suomi verkoston linkit on luettu 28.11.2020

Blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2020/07/10/suomi-2017-verkoston-kannanotto-10-7-2020/

Facebookista:
https://www.facebook.com/Suomi2017/photos/a.4830813210278274/4830837956942466/?type=3&__tn__=-UK-R

Twitteristä:
https://twitter.com/Suomi2017/status/1287584997491302400?s=19

Tutustu mobiiliflaijerin sisältöihin ja mahdollisuuksiin mobiilin tiedonvälityksen saralla.

LINKKEJÄ KOLMIKANTAVALLAN ISON KUVAN MUODOSTAMISEEN
Kiinnostaako Sinuakin kirjallisesti ja suljetusti toimivien vakuutuslääkäri-, vakuutusoikeus- ja vakuutuslakimiesjärjestelmien ison kuvan avaus? Entä se, kenellä todellinen valta näissä asioissa on? Näiden Suomi 2017 verkoston artikkeleiden avulla Sinäkin pääset jyvälle, missä tällä hetkellä mennään.

Tutustu artikkelien avaamiin laajoihin asiakokonaisuuksiin kaikessa rauhassa. Kommentoi ja vinkkaa artikkeleista, niin halutessasi, omalle verkostollesi. Lämmin kiitos avustasi. Me yritämme.

Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta
– Julkaistu 30 lokakuun, 2019
https://suomi2017.wordpress.com/2019/10/30/vakuutuslaakarijarjestelman-kehittamisen-neuvottelukunta/

Uusi sosiaaliturva- ja vakuutusosaston (SVO) osastopäällikkö
– Julkaistu 5 huhtikuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/04/05/uusi-sosiaaliturva-ja-vakuutusosaston-svo-osastopaallikko/

Vakuutuslääkärit toimimaan ”kunnian ja omantunnon” kautta
– Julkaistu 10 kesäkuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/06/10/vakuutuslaakarit-toimimaan-kunnian-ja-omantunnon-kautta/

Suomi 2017 verkoston kannanotto 10.7.2020
– Julkaistu 10 heinäkuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/07/10/suomi-2017-verkoston-kannanotto-10-7-2020/

Vakuutuslääkäreiden valta ja puolueettomuus
– Julkaistu 11 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/11/vakuutuslaakareiden-valta-ja-puolueettomuus/

Kelan vakuutuslääkärit 2020
– Julkaistu 15 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/15/kelan-vakuutuslaakarit-2020/

Vakuutuslääketieteellinen arvio Kelassa
– Julkaistu 31 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/31/vakuutuslaaketieteellinen-arvio-kelassa/

Tutustu artikkelien avaamiin laajoihin asiakokonaisuuksiin kaikessa rauhassa. Kommentoi ja vinkkaa artikkeleista, niin halutessasi, omalle verkostollesi. Lämmin kiitos avustasi. Me yritämme.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, korporatismi, maan tapa, Perustuslaki, politiikka, Suomen ihmisoikeustilanne, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Osa 1/6 > ”Vakuutuslaitoksien vakuutuslääkäreitä koskevan lain muuttaminen 2020-luvulla”

Näin hallitusohjelman; ja muurinmurtaja aiheisen, mobiiliflaijerin mukainen ja muun muassa vahinkovakuutuspuolella työtään tekevien yhtiöiden, kuten
LähiTapiola,
Valtiokonttori,

If-vakuutus
ja Pohjola Vakuutus,
vakuutuslääkäreitä koskeva lainsäädäntöhanke (STM140:00/2019) etenee.

Valtioneuvoston 27.8.2020 päivätyn pääministeri Marinin hallituksen lainsäädäntösuunnitelman 2020/2021 mukaan, vakuutuslääkärijärjestelmän täysremonttiin liittyvä hallituksen esitys tullaan antamaan eduskunnan käsittelyyn lokakuun 2020 lopussa. Eli maanantaina 26.10.2020 alkavan viikkonumero 44/2020 aikana.

Työtapaturma- ja ammattitautitapausten muutoksenhaku perustuslain velvoitteiden toteuttamisen esikuvaksi!

Avoimesti kaikkien saatavilla olevien vakuutuslääkärijärjestelmän lainsäädäntöhankkeen STM140:00/2019 (https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=STM140:00/2019) asiakirjojen ja viidakkoradion tietojen valossa, näyttää kuitenkin pahasti siltä, että kahden tunnin eduskuntakeskusteluissa (21.2.2019, PTK 163/2018 vp), useamman kansanedustajan ja ministerin suulla, luvattu vakuutuslääkärijärjestelmän täysremontti on jäämässä pintaremontiksi! Jälleen kerran.

Ei vaivuta kuitenkaan synkkyyteen. Tässä kaikessa pitää nähdä uusien mahdollisuuksien siemensäkki. Kunhan vain saamme vakuutettujen/potilaiden tosielämän näkökulmat pitkäkestoiseen päivänvaloon. Niin lakisääteisen sosiaalivakuutuksen kuin sosiaaliturvan alueilta.

Ratkaisevaa on tietysti se, että kenelle tosielämän lainsäädäntövalta näissä asioissa Suomessa kuuluu? Eduskunnalle vai etujärjestöille?

Piileekö tässä mobiiliflaijerissa 2020-luvun kuumin siirtouutinen?

Lakisääteinen sosiaalivakuutus ja – turva ovat kuuluneet kansallisen toimivallan alle. Nopeutuisiko pitkään tiedossa olleiden ongelmakohtien korjaaminen, jos kyseiset asiakokonaisuudet siirrettäisiin Suomesta 2020-luvulla Euroopan unionin toimivallan alle?

Lue myös tähän sarjaan liittyvä artikkelimme: Osa 2/6 > ”Työntekijöiden eläkelaitoksien vakuutuslääkäreitä koskevan lain muuttaminen 2020-luvulla”

SISÄLLYSLUETTELO
Lakien säätäminen teoriassa
Kokoomuksen montutus 2014
Läpinäkyvyys – keskustelun next level
Tapaus Tiina Sillgrèn 2010-luvulta alkaen
Korjaukset työtapaturma- ja ammattitautilakiin
Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunto mobiiliflaijereina
Linkkejä ison kuvan muodostamiseen

LAKIEN SÄÄTÄMINEN TEORIASSA
Näin eduskunnan roolista ja siellä tapahtuvista vaiheista lakien säätämisessä. Poiminnan lähteenä on eduskunnan internet – sivusto 23.10.2020.

Lainaus alkaa.

Lakien säätäminen eduskunnassa
Eduskunnan tärkein tehtävä, lakien säätäminen, tapahtuu täysistunnossa. Eduskunta säätää uuden lain tai muuttaa vanhaa lakia hallituksen esityksestä tai kansanedustajan aloitteesta. Eduskunta on myös velvollinen ottamaan käsittelyyn kansalaisten tekemä lainsäädäntöaloite (kansalaisaloite), mikäli vähintään 50 000 kansalaista kannattaa aloitetta.

Valtaosa laeista syntyy hallituksen esityksistä, joita annetaan vuosittain noin 250. Useimpien esitysten käsittely kestää 2–4 kuukautta, mutta suuriin lakihankkeisiin voi kulua vuosia. Vaalikauden päättyessä käsittelemättä olevat hallituksen esitykset ja lakialoitteet raukeavat.

Lähetekeskustelu
Lakiesityksen käsittely eduskunnassa alkaa lähetekeskustelulla, joka käydään täysistunnossa. Tässä keskustelussa ei tehdä lain sisältöä koskevia päätöksiä, vaan keskustelun tarkoitus on evästää valiokuntaa. Keskustelun päätteeksi täysistunto päättää, mihin valiokuntaan esitys lähetetään käsittelyä varten.

Valiokuntakäsittely
Valiokuntakäsittely alkaa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun täysistunto on lähettänyt asian valiokuntaan. Asian valiokuntakäsittely kestää yleensä kuukauden tai kaksi, mutta hyvin kiireellinen asia voidaan käsitellä muutamassa päivässäkin. Suurten lainsäädäntöhankkeiden käsittely vie tavallisesti useita kuukausia, jopa vuosia. Valiokunnan mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.

Lakiehdotuksella aina kaksi käsittelyä
Lakiehdotukset käsitellään kahdessa käsittelyssä. Käsittelyn pohjana on valiokunnan mietintöön sisältyvät ehdotukset. Mietinnössä voidaan poiketa hallituksen ehdotuksista merkittävästikin. Valiokunta voi myös ehdottaa, että lakiehdotukset osittain tai kokonaan hylätään.

Ensimmäisessä käsittelyssä päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Ensin käydään yleiskeskustelu, jonka jälkeen lakiehdotus tai lakiehdotukset otetaan yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yksityiskohtaisen käsittelyn aikana tehdään mahdolliset valiokunnan mietinnöstä poikkeavat ehdotukset.

Lakiehdotuksen toinen käsittely voi tapahtua aikaisintaan kolmen päivän kuluttua ensimmäisestä käsittelystä. Käsittelyn pohjana on lakiehdotuksen sisällön osalta ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytty lakiteksti. Toisessa käsittelyssä päätetään vain lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, eli sen sisältöön ei enää tässä vaiheessa voida puuttua. Toisessa käsittelyssä eduskunta voi myös hyväksyä lausumia eli kannanottoja, joilla hallitukselta edellytetään toimenpiteitä käsitellyssä asiassa.

Perustuslain säätämisjärjestys – vaikeutettu säätämismenettely
Tavallisen lain hyväksymiseen tai hylkäämiseen riittää ns. yksinkertainen enemmistö annetuista äänistä. Yhdenkin äänen enemmistö on riittävä. Jos lakiehdotus koskee perustuslain säätämistä, muuttamista tai kumoamista noudatetaan ns. vaikeutettua säätämismenettelyä.

Perustuslakia koskeva ehdotus hyväksytään ensin lain toisessa käsittelyssä yksinkertaisella enemmistöllä. Tämän jälkeen lakiehdotus jätetään lepäämään seuraavaan vaalikauteen.  Vaalien jälkeen kokoontuva eduskunta jatkaa lepäämään jätetyn lakiehdotuksen käsittelyä, ja sen tulee hyväksyä se asiasisällöltään muuttamattomana määräenemmistöllä, eli 2/3:lla annetuista äänistä.

Perustuslakia koskevaa ehdotusta ei kuitenkaan jätetä lepäämään vaalien yli, mikäli se julistetaan kiireelliseksi vähintään 5/6 kannatuksella. Lakiehdotus voidaan tämän jälkeen hyväksyä 2/3 enemmistöllä.

Eduskunnan vastaus, lain vahvistaminen ja julkaiseminen
Kun eduskunta on hyväksynyt lain, laaditaan siitä eduskunnan vastaus. Tämä asiakirja sisältää hyväksytyn lakitekstin sekä eduskunnan muut asiassa tekemät päätökset.

Eduskunnan vastauksen allekirjoittavat eduskunnan puhemies ja pääsihteeri ja se toimitetaan tasavallan presidentille lain vahvistusta varten. Presidentin vahvistettua lain se julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.

Presidentti voi myös jättää lain vahvistamatta. Tällöin laki palautetaan eduskuntaan uudelleen käsiteltäväksi. Jos eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, se tulee voimaan ilman vahvistamista. Jos laki jää hyväksymättä, se katsotaan rauenneeksi.

Lainaus loppuu.

Mielenkiinnolla hallituksen esitystä vakuutuslääkärijärjestelmän lainsäädäntöhankkeeseen (STM140:00/2019) ja siitä käytävää eduskunnan lähetekeskustelua odotellessa. Virallinen nimi vakuutuslääkäreitä koskevalle lainsäädäntöhankkeelle on ”Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työtapaturma- ja ammattitautilain, eräiden työeläkelakien ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta”.

Seuraavaksi katsausta siihen, miten tosielämässä toimittiin, kun kohteena olivat vastaavanlaisen sosiaalivakuutusta ja – turvaa koskevan lainsäädännön korjaaminen 2010 – luvulla.

KOKOOMUKSEN MONTUTUS 2014
Surullista vakuutettujen/potilaiden kannalta oli se, että kansallisen korporatismin kovan linjan edustajat; EK, Finanssiala r.y. ja kokoomus ajoivat vuonna 2014 tapaturma- ja ammattitautilain ”uudistuksen” sivuraiteille. Voisi jopa sanoa, että sivuraiteen päästä poistettujen pysäytyspuomien jälkeen, kaivettuun isoon vakaan vaikenemisen nimellä tunnettuun monttuun. Sinne humpsahti todellisten ja pitkään odotettujen korjausten suhteen myös vakuutusoikeuslain ”uudistus”. Eikä tuossa mitään. Näin on vuosikymmenten ajan On Sovittu Että (OSE) – hengessä toimittu.

Aiheista suomalainen korporatismi ja lainsäädäntövalta lisää tässä bloggauksessa:

”Avoin Suomi 2014”
– Julkaistu 8 syyskuun, 2014

”Tässä artikkelissa keskitytään tapaturma- ja ammattitautilain ”uudistuksen” eli  STM114:00/2009 TAU, vaiheiden avaamiseen ja keskeisten parannuskohtien esittelyyn. Josko potilaiden/vakuutettujen edustajien sanoilla on; mitään painoarvoa hallitukselle annettuun lakiesitykseen? Unohtamatta eri kuvakoosteissa mainittuja hankkeita tahikka työryhmiä. Yksi piilossa etenevä on oikeusministeriölle kuuluva vakuutusoikeuslain esitys.  Koko kuvaa  on aktivoitu > tähän Suomi 2017 – linkkiin

SISÄLLYSLUETTELO
Miksi vakuutuslääkärijärjestelmän avaaminen lopetettiin?
Kuka heiluttaa vakuutusasioissa tahtipuikkoa?
Yksityiset yhtiöt erittäin merkittävän julkisen vallan käyttäjinä
> Vakuutuslakimiehet ja vakuutuslääkärit
Isoin ja kattavin rakenneuudistus käyntiin
Suora kohderyhmä TAU- hankkeelle – 2,8 miljoonaa suomalaista!
> TAU = Tapaturma- ja Ammattitautilain ”Uudistus”
Päätyikö mikään potilaiden/vakuutettujen korjausehdotuksista lakiesitykseen?
”Kahden lääkärin loukku” – lakipaketti purettava välittömästi
Sitten TAU – luonnoksen lukujärjestyksen mukaisesti edeten
> TAU = Tapaturma- ja Ammattitautilain ”Uudistus”
Perustuslaki yhteiskunnallisten asioiden hoitamisen perustaksi?
Päivitys 26.2.2015 – Hallitusneuvos Mika Mänttäri ja kuullut asiantuntijat
Päivitys 9.1.2015 – Hallituksen esitykset eduskunnan käsittelyyn
Päivitys 26.9.2014 – ”Lakien synty” – kirja on ilmestynyt

Tärkeää tiedostaa. Etu- ja työmarkkinajärjestöjen sekä niiden takana olevien suuryritysten; On Sovittu Että (OSE) – järjestelmän toiminta on korporaatioiden ylivaltaa. Onkin hyvä kerrata tosiasia; niiden edustamasta korporatismista. Se, että mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Sitä mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.”


Lue lisää aiheen isosta kuvasta Suomi 2017 verkoston blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2014/09/08/avoin-suomi-2014/

Kansallisen korporatismi koneiston sisäpiiristä saadun vahvistamattoman tiedon mukaan, se joka maksaa vakuutusmaksut työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksista käyttää suurinta valtaa lainsäädännön luomisessa ja sen toimeenpanossa. Tällä hetkellä tuo suurimman vallankäyttäjä on työnantajaleiri. Eikä tuossa mitään. Kunhan vain todellisista lainsäädäntövallan käyttäjistä puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä.

Sitten eteenpäin ison kuvan avaamisessa.

Kyseessä on esimerkkitapauksen voimin, korvaustoiminnasta säästyneiden rahavarojen jakaminen vakuutusyhtiöiden omistajille.

LÄPINÄKYVYYS – KESKUSTELUN NEXT LEVEL
Aiheina läpinäkyvyys ja sidonnaisuudet ovat haasteellisia. Varsinkin, jos ne halutaan tosielämän tilanteissa ja 2020-luvun Suomessa toteuttaa. Aika näyttää ollaanko kansallisen itsemääräämisoikeuden piirissä olevista ongelmakohdista valmiita keskustelemaan? Vai onko tähän ongelmaan mahdollista saada Euroopan unionista tulevaa paineistusta, veroparatiisien päivänvalon estävien verhojen pelmutukseen?

Jo vuonna 2012 ehdotettiin läpinäkyvyyden parantamista.

Piirun verran avoimempaan suuntaan päästään, jos sosiaali-  ja terveysministerin salkunhaltijapuolue vasemmistoliitto,
pää -, peruspalvelu –  ja valtiovarainministerin salkunhaltijapuolueet sdp & keskusta,
sisäministerin salkunhaltijapuolue vihreät
 
ja oikeusministeri salkunhaltijapuolue rkp
uskaltavat ajaa edes nämä kohta esiteltävät korjaukset työtapaturma- ja ammattitautilakiin.

Oppositiopuolueista ainakin kokoomus ja perussuomalaiset ovat hyvin jyvällä, missä tämän alueen oikeusvaltioperiaatteisiin kuuluvan korjausvelan suhteen mennään. Vaan uskaltavatko nekään uhmata kafkamaisen järjestelmän rakentaneita ja siitä mafiamaiseen tyyliin hyötyneitä tahoja? Kristillisten arvomaailmasta saattaa pompsahtaa iloinen yllätys. Varsinkin, jos suomalaisten lobbareiden sidonnaisuuksien läpinäkyvyydessä ollaan tekemässä läpimurto 2020-luvulla.

Sitten konkreettisiin ja helposti toteuttavissa oleviin korjaustoimiin vakuutuslääkärijärjestelmässä.

Ensin esimerkki, miksi vakuutuslääkärijärjestelmän täysremontti on kiireellinen.

TAPAUS TIINA SILLGRÈN 2010-LUVULTA ALKAEN
Voimia Tiinalle vakuutustaisteluihin. Suomessa ei ole helppoa elää, kun kohdalle osuu työmatkalla liikenneonnettomuus, joka vammauttaa loppuelämäksi. Miten voi 2020-luvun Suomessa olla lainsäädännöllisesti mahdollista, että vahinkovakuutusyhtiö, eläkeyhtiö ja Kela voivat pompottaa vakuutettua/potilasta näin? Toivotaan, että Seura seuraa Tiinan tapauksen loppuun asti.

Maan tapaa pitkäkestoisissa korvaustapauksissa? Vai yksittäistapaus?

Lainaus Seuran artikkelista alkaa.

Onnettomuus vei Tiinan työkyvyn – Uuvuttavaa arkea kannattelee usko vakuutusyhtiön voittamisesta: ”Ei ole epäilystä, etteikö asiani mene oikeudessa maaliin”

Julkaisupäivämäärä
23.10.2020 kello 21.08
Pia Tiusanen, Seura

Tiina Sillgrén, 57, sai toiveidensa työpaikan lähes viisikymppisenä. Vain muutaman kuukauden kuluttua liikenneonnettomuus riisti häneltä työkyvyn ja ajoi hänet uuvuttavaan taisteluun elannosta.

– –

”Muutos terveestä, itsenäisestä ja taloudellisesti hyvin toimeentulevasta insinööristä vammautuneeksi, apua tarvitsevaksi ja varattomaksi työkyvyttömäksi on ollut suuri. Tiinan tulot koostuvat työttömyyskorvauksesta, asumistuesta ja toimeentulotuesta.

Kela, Keva ja vakuutusyhtiö pitävät Tiinaa täysin työkykyisenä.”

– –

”Kelan mielestä minulla ei ole vammaa vaan rappeumasairaus. Kolarissa saamani piiskaniskavamman on nyt keksitty tulleen jo syntyessäni. Äitini tilasi synnytykseen liittyvät paperit, joiden mukaan olin kympin tyttö.”

Tiina ihmettelee, miksi kukaan ei ole aiemmin huomannut hänen vammaansa, jos se kerran on ollut vauvasta saakka. Kuinka kummassa oireet puhkesivat juuri onnettomuudessa?

Tiinalla on runsas lausuntoaineisto siitä, että hänen oireensa ovat peräisin nimenomaan kolarista.”


Lainaus Seuran artikkelista loppuu.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan Seuran osoitteessa:
https://seura.fi/ilmiot/tarinat/onnettomuus-mullisti-tiinan-elaman-ja-vei-tyokyvyn/?shared%3D1925359-ae3b4f01-1
Linkki luettu 24.10.2020

Sitten tarvittaviin peruskorjauksiin vakuutuslääkäreitä koskevissa lakipykälissä. Tässä tapauksessa koskien työtapaturma- ja ammattitautilakia.

KORJAUKSET TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKIIN
Suomi 2017 verkoston mielestä vakuutuslääkäreihin ja -yhtiöihin kohdistuvat avoimuus- kuin luottamusongelmat saadaan helposti korjatuiksi. Ratkaisun avaimet vakuutettujen ja potilaiden kannalta katsottuna löytyvät, esimerkiksi Suomi 2017 verkoston lainsäädäntöhankkeeseen (STM140:00/2019) antamasta lausunnosta/kannanotosta 10.7.2020.

Lainaus Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunnosta alkaa.
Sivut 16-18.

SUOMI 2017 VERKOSTO ESITTÄÄ SEURAAVIA KORJAUKSIA STM140:00/2019 LAKIHANKKEEN STM/SVO/EVY, LUONNOKSEEN 1.6.2020
Luonnoksessa sivuja yhteensä 20/20.

Suomi 2017 verkoston kannanottona esitämme seuraavia korjauksia ja lisäyksiä 1.6.2020 lakiluonnoksen lakiehdotuksiin. Ensin sosiaali- ja terveysministeriön esittämä sanamuoto sekä sivuviittaus, jonka jälkeen kyseisten lakipykälien muodot Finlexistä. Sitten Suomi 2017 verkoston esitys kunkin lainkohdan korjaamiseksi niin, että perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen velvoitteet Suomessakin näissä asioissa alkavat viimeinkin toteutumaan. Myös tosielämässä.

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työtapaturma- ja ammattitautilain, eräiden työeläkelakien ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamiseksi

1. Työtapaturma- ja ammattitautilakiin
(16 luku – Vakuutuslaitosta koskevat menettelysäännökset korvausasiassa)
Luonnoksen sivu 15/20

Laki työtapaturma- ja ammattitautilain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti  muutetaan työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 81 §:n 1 momentti ja 4 momentin 4, 5 ja 12 kohta ja 121 § seuraavasti:

16 luku
Vakuutuslaitosta koskevat menettelysäännökset korvausasiassa

121 §
Lääkäriasiantuntijan osallistuminen korvausasian käsittelyyn

Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Lääkäriasiantuntijan on merkittävä korvausasian tietoihin perusteltu arvionsa ja johtopäätöksensä vahingoittuneen potilasasiakirjoissa olevista keskeisistä sairautta tai vammaa koskevista löydöksistä ja havainnoista ja vahvistettava kannanottonsa sanoin ”kunnian ja omantunnon kautta”.

Merkinnät on tehtävä selkeästi ja yleisesti tunnettuja käsitteitä käyttäen niin, että ne ovat hyödynnettävissä vakuutuslaitoksen päätöksen perusteluna siten kuin tämän lain 124 §:ssä säädetään.
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20

Finlex 9.7.2020
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#O4L16P121
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#O4L16P124

121 §
Lääkäriasiantuntijan osallistuminen korvausasian käsittelyyn
Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.

124 §
Korvausta koskevan päätöksen antaminen ja perusteleminen
Vakuutuslaitos ratkaisee oikeuden tämän lain mukaiseen korvaukseen antamalla siitä asianosaiselle kirjallisen päätöksen. Vakuutuslaitoksen on annettava päätöksensä tiedoksi postitse kirjeellä lähettämällä se vastaanottajalle tämän ilmoittamaan osoitteeseen.

Vakuutuslaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos korvauksen epäämistä koskeva päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.

Suomi 2017 verkoston lisäys- ja korjausehdotukset kyseisiin lainkohtiin

1. Esitämme työtapaturma ja ammattitautilain 121 § Lääkäriasiantuntijan osallistuminen korvausasian käsittelyyn – pykälään lisäyksen siitä, että lääketieteellisiä seikkoja sisältävän korvausasian käsittelyyn vakuutuslaitoksessa osallistuvan vakuutuslääkärin tulee olla vakuutetun/potilaan vamma- ja/tai sairaustyypin tunteva erikoisalan lääkäri, jolla on lääketieteellisen koulutuksen kautta hyväksytyt erityispätevyydet ja kokemuksen tuoma ammattitaito sekä kunnossa oleva moraalinen ja eettinen arvopohja, jonka avulla hän pystyy tekemään arviointiasiat ja merkinnät kerralla oikein, jolloin vakuutettujen/potilaiden yhdenvertainen käsittely voidaan taata myös tosielämän tilanteissa.

2. Esitämme työtapaturma- ja ammattitautilain 124 § Korvausta koskevan päätöksen antaminen ja perusteleminen – pykälään seuraavat lisäykset:

a. lääketieteellisiä seikkoja sisältäneestä korvauspäätöksestä tulee käydä ilmi vakuutuslaitoksessa käsittelyyn osallistuneen vakuutuslääkärin nimitiedot, erikoisalat ja erityispätevyydet, KHO2014:83 vuosikirjapäätöksen mukaisesti.

b. lisäksi kyseisen korvauspäätöksen tulee sisältää kopio asianomaisjulkisesta vakuutuslääketieteellisestä arviosta, uusien käsittelijä- ja lääkärikansiomerkintöjen osalta.

c. päätöksen perustelemisesta: ”Jos korvauksen epäämistä koskeva päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

Lakiin tulee saada tarkennetut sanktiot siitä, jos vakuutuslaitos jättää nuo vaatimukset täyttämättä. Nyt vakuutuslaitos saa itse päättää, ne perustelut, jotka vakuutuslaitos itse katsoo kulloinkin kielteiseen korvauspäätökseen riittäviksi.

3. Esitämme tähän lakiluonnoksessa olevaan kohtaan tarkennuksia:
121 § Lääkäriasiantuntijan osallistuminen korvausasian käsittelyyn 
”Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta.”

Lakiin tulee saada tarkennukset siitä, mitä tarkkaan ottaen ovat ne esimerkkitapaukset, joissa vakuutuslääkärin osallistuminen vakuutuslaitoksessa lääketieteellisiä seikkoja sisältävän korvausasian arviointiin on ”ilmeisen tarpeetonta”? Ilman lakiin tulevia tarkennuksia, varsinkin hylkäävän korvauspäätöksen saaneet vakuutetut eivät voi tietää, miksi vakuutuslääkärin osallistuminen vakuutuslaitoksessa lääketieteellisiä seikkoja sisältäneeseen korvausasiaan on ollut ”ilmeisen tarpeetonta”?

Lainaus Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunnosta loppuu. Sivut 16-18

SUOMI 2017 VERKOSTON 10.7.2020 LAUSUNTO MOBIILIFLAIJEREINA
Tuo yksi 2020-luvun kuumimmista lausunnoista on nyt kaikkien, aiheesta kiinnostuneiden saatavilla ja kommentoitavissa. Myös helposti luettavissa ja liikuteltavissa olevien mobiiliflaijerien muodossa.

Löydät kaikki 32 mobiiliflaijeria näistä Suomi 2017 verkoston blogin, Facebookin tai Twitterin linkeistä. Alla olevat Suomi verkoston linkit on luettu 1.10.2020

Blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2020/07/10/suomi-2017-verkoston-kannanotto-10-7-2020/

Facebookista:
https://www.facebook.com/Suomi2017/photos/a.4830813210278274/4830837956942466/?type=3&__tn__=-UK-R

Twitteristä:
https://twitter.com/Suomi2017/status/1287584997491302400?s=19

LINKKEJÄ ISON KUVAN MUODOSTAMISEEN
Kiinnostaako Sinua vakuutuslääkärijärjestelmän ison kuvan avaus? Entä se, kenellä todellinen valta näissä asioissa on? Näiden Suomi 2017 verkoston artikkeleiden avulla Sinäkin pääset jyvälle, missä tällä hetkellä mennään.

Tutustu artikkelien avaamiin laajoihin asiakokonaisuuksiin kaikessa rauhassa. Kommentoi ja vinkkaa artikkeleista, niin halutessasi, omalle verkostollesi. Lämmin kiitos avustasi. Me yritämme.

Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta
– Julkaistu 30 lokakuun, 2019
https://suomi2017.wordpress.com/2019/10/30/vakuutuslaakarijarjestelman-kehittamisen-neuvottelukunta/

Uusi sosiaaliturva- ja vakuutusosaston (SVO) osastopäällikkö
– Julkaistu 5 huhtikuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/04/05/uusi-sosiaaliturva-ja-vakuutusosaston-svo-osastopaallikko/

Vakuutuslääkärit toimimaan ”kunnian ja omantunnon” kautta
– Julkaistu 10 kesäkuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/06/10/vakuutuslaakarit-toimimaan-kunnian-ja-omantunnon-kautta/

Suomi 2017 verkoston kannanotto 10.7.2020
– Julkaistu 10 heinäkuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/07/10/suomi-2017-verkoston-kannanotto-10-7-2020/

Vakuutuslääkäreiden valta ja puolueettomuus
– Julkaistu 11 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/11/vakuutuslaakareiden-valta-ja-puolueettomuus/

Kelan vakuutuslääkärit 2020
– Julkaistu 15 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/15/kelan-vakuutuslaakarit-2020/

Vakuutuslääketieteellinen arvio Kelassa
– Julkaistu 31 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/31/vakuutuslaaketieteellinen-arvio-kelassa/

Tutustu artikkelien avaamiin laajoihin asiakokonaisuuksiin kaikessa rauhassa. Kommentoi ja vinkkaa artikkeleista, niin halutessasi, omalle verkostollesi. Lämmin kiitos avustasi. Me yritämme.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, Euroopan ihmisoikeussopimus, korporatismi, korruptio, maan tapa, Perustuslaki, politiikka, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Yksi kommentti

Osa 2/6 > ”Työntekijöiden eläkelaitoksien vakuutuslääkäreitä koskevan lain muuttaminen 2020-luvulla”

Näin hallitusohjelman; ja muurinmurtaja aiheisen, mobiiliflaijerin mukainen ja muun muassa yksityisellä puolella työtään tekevien työntekijöiden eläkelaitosten, kuten Varma ja Ilmarinen, vakuutuslääkäreitä koskeva lainsäädäntöhanke (STM140:00/2019) etenee.

Valtioneuvoston 27.8.2020 päivätyn pääministeri Marinin hallituksen lainsäädäntösuunnitelman 2020/2021 mukaan, vakuutuslääkärijärjestelmän täysremonttiin liittyvä hallituksen esitys tullaan antamaan eduskunnan käsittelyyn lokakuun 2020 lopussa. Eli maanantaina 26.10.2020 alkavan viikkonumero 44/2020 aikana.

Sosiaalivakuutusten muutoksenhaku perustuslain toteuttamisen esikuvaksi!

Avoimesti kaikkien saatavilla olevien vakuutuslääkärijärjestelmän lainsäädäntöhankkeen STM140:00/2019 (https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=STM140:00/2019) asiakirjojen ja viidakkoradion tietojen valossa, näyttää kuitenkin pahasti siltä, että kahden tunnin eduskuntakeskusteluissa (21.2.2019, PTK 163/2018 vp), useamman kansanedustajan ja ministerin suulla, luvattu vakuutuslääkärijärjestelmän täysremontti on jäämässä pintaremontiksi! Jälleen kerran.

Ei vaivuta kuitenkaan synkkyyteen. Tässä kaikessa pitää nähdä uusien mahdollisuuksien siemensäkki. Kunhan vain saamme vakuutettujen/potilaiden tosielämän näkökulmat pitkäkestoiseen päivänvaloon. Niin lakisääteisen sosiaalivakuutuksen kuin sosiaaliturvan alueilta.

Ratkaisevaa on tietysti se, että kenelle tosielämän lainsäädäntövalta näissä asioissa Suomessa kuuluu? Eduskunnalle vai etujärjestöille?

Piileekö tässä mobiiliflaijerissa 2020-luvun kuumin siirtouutinen?

Lakisääteinen sosiaalivakuutus ja – turva ovat kuuluneet kansallisen toimivallan alle. Nopeutuisiko pitkään tiedossa olleiden ongelmakohtien korjaaminen, jos kyseiset asiakokonaisuudet siirrettäisiin Suomesta 2020-luvulla Euroopan unionin toimivallan alle?

Lue myös tähän sarjaan liittyvä artikkelimme: Osa 3/6 ”Yrittäjien eläkelaitoksien vakuutuslääkäreitä koskevan lain muuttaminen 2020-luvulla”

SISÄLLYSLUETTELO
Ison montun täytteinä
Vakuutuslääketiede – keskustelun next level
Korjaukset työntekijän eläkelakiin
Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunto mobiiliflaijereina
Linkkejä ison kuvan muodostamiseen

ISON MONTUN TÄYTTEINÄ
Kun lääketieteellisen hoidon ja ammatillisen kuntoutuksen keinot on käytetty, niin miksi pääseminen lain kriteerit täyttävälle työkyvyttömyys- tai työtapaturmaeläkkeelle voi olla Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa olla näin vaikeaa?

Hitaan syöksykierteen malli myös 2020-luvulla voimissaan?

”Iso ihmisryhmä on montussa: lääkärien mukaan he ovat työkyvyttömiä, mutta eläkeyhtiöt ovat eri mieltä” – Kirkko ja kaupunk,i 02.02.2018 kello 13:00, Topias Haikala

”Ylilääkäri Olli Tenovuon mukaan potilaita hoitavat lääkärit ja eläkelaitoksen lääkärit elävät eri todellisuuksissa. Valta työkyvyttömyystukipäätöksistä on eläkelaitoksilla.”

– –

”Tenovuo toivoo, että Suomeen perustettaisiin moniammatillisia ja riippumattomia arviointiryhmiä, joille valitukset voisi osoittaa. Ryhmä ottaisi potilaan henkilökohtaisesti tutkittavaksi, ja heidän sanansa ratkaisisi asian.”


Lue tästä linkistä koko artikkeli:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/-vakuutuslaakareilla-ei-ole-kunniaa-iso-ihmisryhma-on-pudonnut-monttuun-laakarien-mukaan-he-ovat-tyokyvyttomia-mutta-elakeyhtiot-ovat-eri-mielta#726dda19
Linkki luettu 21.10.2020

Miten isoon monttuun peitettiin vuonna 2005 työeläkeyhtiöiden (Keva, Kela, Varma ja Ilmarinen) testaama ja toimivaksi todistettu PCA – menetelmä? Tuon työ- ja toimintakykyä mittaavan niin sanotun Englannin mallin koekäytön myötä osoittautui, että koekäyttöön valituista ja jo tehdyistä hylkäävistä työkyvyttömyyseläkepäätöksistä 40 prosenttia oli väärin perustein tehtyjä!

Miten toteutuvat tällä hetkellä? Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sairastamisessa?

Tuosta hyväksi havaitusta PCA – menetelmästä kirjoittaa edustamansa Potilas- ja sosiaaliapu yhdistyksen lausunnossa, STM140:00/2019 vakuutuslääkärien lainsäädäntöhankkeeseen liittyen,  puheenjohtaja Nico Ojala näin:

”Nyt täytyy muistaa, että valitettavan usein työkyky ja toimintakyky sekoitetaan toisiinsa vaikka todellisuudessa näillä ei ole mitään tekemistä keskenään.

Ihminen saattaa olla toimintakykyinen esimerkiksi hoitamaan välttämättömät arjen askareet, mutta samaan aikaan hän voi olla täysin työkyvytön.”
– –

”Koska kysymys on ihmiselle tärkeästä toimeentulosta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta, niin vetoan voimakkaasti PCA-menetelmän puolesta ja sen saattamisesta osaksi Suomen sosiaalivakuutusjärjestelmää.

Jo edellä mainitun kyselynperusteella en näe mitään syytä hylätä toistamiseen tätä toimivaa mittausmenetelmää.

PCA-menetelmällä saavutetut säästöt esimerkiksi mielenterveydellisistä syistäjohtuvista sairaanhoidonkustannuksista ovat merkittäviä, ja terveydenhuollon kuormittumisen vähentymisen lisäksi oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu ovat kiistattomia hyötyjä.”
Lähde: Potilas- ja sosiaaliapu r.y:n kannanotto 6.6.2020 – Vakuutuslääkärijärjestelmän muuttuminen1.1.2021 ja sen vaikutus työkyvyttömyyseläkkeen päätöksentekoon.

Sitten samasta aiheesta ison työnantajan näkökulmasta.

Keskon pääjohtajan ja Ilmarisen hallituksen puheenjohtajana vuosina 2016-2019 toimineen Mikko Helanderin “Työkyky on kilpailutekijä – eläkeyhtiöiden asiantuntemus työkykyhaasteiden ratkaisemisessa täytyy hyödyntää” – haastattelu Ilmarisen Ihmiset ja ilmiöt – sarjassa on hyvä pohjustus myös 2020-luvun tilanteisiin:

”Läpinäkyvyyden puutteesta ymmärrys ei näyttäisi olevan kiinni. Helander kertoo iloitsevansa siitä, että suomalainen järjestelmä arvioidaan vuodesta toiseen maailman huipulle eläkejärjestelmien vertailuissa. Ja erityisen hyvät arvosanat ovat hallinnon läpinäkyvyydessä ja luotettavuudessa.

– Siitä on oikeasti syytä olla terveellä tavalla ylpeä. Tästä kaikesta huolimatta on yllättävää, miten huonosti eläkejärjestelmäämme tunnetaan. Meidän on mietittävä, miten voisimme kertoa entistä paremmin järjestelmän luotettavuudesta ja kaikista hyvistä puolista.”
Lähde: Ilmarinen 7.11.2019 – Teksti: Joona Raudaskoski, Liina Aulin

Toivottavasti eläkejärjestelmämme ja puheenjohtaja Ojalan esille nostama PCA – menetelmä tulevat 2020-luvun suomalaisille entistä tutummiksi.

Eläkejärjestelmämme pitkäkestoista päivänvaloa kaipaavat läpinäkymättömät kohdat, niin kutsut harmaan vallan alueet ovat olleet muun muassa vakuutusmatemaatikkona toimineen Olli Pusan tutkinnan ja kirjallisen toiminnan kohteina.

Pitkäkestoista päivänvalon tarvitaan myös vakuutuslääketieteen tunnetuksi tekemiseksi. Josta seuraavaksi.

VAKUUTUSLÄÄKETIEDE-KESKUSTELUN NEXT LEVEL
Työnantajien keskusjärjestöllä Elinkeinoelämän keskusliitolla (EK) ja eläkevakuutusyhtiö Ilmarisella saattaa olla toimivien ratkaisujen suhteen ässä tai useampi hihassaan.

EK:n Vesa Rantahalvarin ratkaisumalli > Uutislukitus 9

Toivottavasti eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen raottaa tietopankkiaan tuosta mobiiliflaijerin aiheesta. Onko tässä seuraavassa kyse työelämään tulossa olevista nuorista vai siellä jo vuosikymmenien olleiden reservistä?

”Kenestäkään meistä ei ole kaikkiin töihin, mutta kaikista on johonkin työhön. Kun työn vaatimukset ovat sopivalla tasolla, ei työntekijän työkyky ole osittainen, vaan täysi – kroonisesta sairaudesta tai vammasta huolimatta.

Osatyökykyisten työllistymisestä on kannettu huolta – syystäkin. Vaikka erilaisin työllistämistä helpottavin ratkaisuin on yritetty tukea sekä työnantajaa että osatyökykyistä työntekijää, on Suomessa edelleen noin 65 000 työkykyistä ja -haluista ihmistä osatyökykyisyyden ansassa. Näiden ihmisten potentiaalinen työpanoksen arvo on 1,3 miljardia euroa vuodessa. Kuin sattumalta hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite edellyttää juuri noin 65 000 uuden työntekijän työllistymistä.”

Lähde: Ilmarinen blogit 25.9. 2020 – Osittain vai riittävän työkykyinen?

Toivottavasti työntekijäpuolen keskusjärjestöt SAK, STTK ja AKAVA saavat, edes nämä seuraavat korjaukset yksityisen puolen työntekijöitä koskevaan työeläkelainsäädäntöön. Valtaa ja voimaahan heillä on ainakin työelämän eläkelakien korjaamiseksi.

KORJAUKSET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAKIIN
Suomi 2017 verkoston mielestä vakuutuslääkäreihin ja -yhtiöihin kohdistuvat avoimuus- kuin luottamusongelmat saadaan helposti korjatuiksi. Ratkaisun avaimet vakuutettujen ja potilaiden kannalta katsottuna löytyvät, esimerkiksi Suomi 2017 verkoston lainsäädäntöhankkeeseen (STM140:00/2019) antamasta lausunnosta/kannanotosta 10.7.2020.

Lainaus Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunnosta alkaa. Sivut 19-20.

2. Työntekijän eläkelakiin
Luonnoksen sivu 16/20

Laki työntekijän eläkelain 40 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työntekijän eläkelain (395/2006) 40 § sellaisena kuin se on laissa 870/2014 seuraavasti:

40 §
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri
Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa ja johtopäätöksensä potilasasiakirjoissa olevista keskeisistä löydöksistä ja havainnoista asiakirjoihin, ja vahvistettava kannanottonsa sanoin ”kunnian ja omantunnon kautta”.

Merkinnät on tehtävä selkeästi ja yleisesti tunnettuja käsitteitä käyttäen niin, että ne ovat hyödynnettävissä eläkelaitoksen päätöksen perusteluna siten kuin tämän lain 105 a §:ssä säädetään.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20

Finlex 9.7.2020
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#O2L3P40
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#O2L7P105a

40 § (7.11.2014/870)
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri
Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.

105 a § (7.11.2014/870)
Päätöksen perusteleminen
Eläkelaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.

Suomi 2017 verkoston lisäys- ja korjausehdotukset kyseisiin lainkohtiin

1. Esitämme työntekijän eläkelain 40 § Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri – pykälään lisäyksen siitä, että työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun osallistuvan eläkelaitoksen vakuutuslääkärin tulee olla vakuutetun/potilaan sairaus – ja/tai vammatyypin tunteva erikoisalan lääkäri, jolla on lääketieteellisen koulutuksen kautta hyväksytyt erityispätevyydet ja kokemuksen tuoma ammattitaito sekä kunnossa oleva moraalinen ja eettinen arvopohja, jonka avulla hän pystyy tekemään arviointiasiat ja merkinnät kerralla oikein, jolloin vakuutettujen/potilaiden yhdenvertainen käsittely voidaan taata myös tosielämän tilanteissa.

2. Esitämme työntekijän eläkelain 105 a § (7.11.2014/870) Päätöksen perusteleminen – pykälään seuraavat lisäykset:

a. lääketieteellisiä seikkoja sisältäneestä etuuspäätöksestä tulee käydä ilmi eläkelaitoksessa käsittelyyn osallistuneen vakuutuslääkärin nimitiedot, erikoisalat ja erityispätevyydet, KHO2014:83 vuosikirjapäätöksen mukaisesti.

b. lisäksi kyseisen etuuspäätöksen tulee sisältää kopio asianomaisjulkisesta vakuutuslääketieteellisestä arviosta, uusien käsittelijä- ja lääkärikansiomerkintöjen osalta.

c. etuuspäätöksen perustelemisesta: ”Jos eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset..”

Lakiin tulee saada tarkennetut sanktiot siitä, jos eläkelaitos jättää nuo lakiin perustuvat vaatimukset täyttämättä. Tällä hetkellä eläkelaitos saa itse päättää, ne perustelut, jotka eläkelaitos itse katsoo kulloinkin kielteiseen etuuspäätökseen riittäviksi.

Lainaus Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunnosta loppuu. Sivut 19-20.

SUOMI 2017 VERKOSTON 10.7.2020 LAUSUNTO MOBIILIFLAIJEREINA
Tuo yksi 2020-luvun kuumimmista lausunnoista on nyt kaikkien, aiheesta kiinnostuneiden saatavilla ja kommentoitavissa. Myös helposti luettavissa ja liikuteltavissa olevien mobiiliflaijerien muodossa.

Löydät kaikki 32 mobiiliflaijeria näistä Suomi 2017 verkoston blogin, Facebookin tai Twitterin linkeistä. Alla olevat Suomi verkoston linkit on luettu 1.10.2020

Blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2020/07/10/suomi-2017-verkoston-kannanotto-10-7-2020/

Facebookista:
https://www.facebook.com/Suomi2017/photos/a.4830813210278274/4830837956942466/?type=3&__tn__=-UK-R

Twitteristä:
https://twitter.com/Suomi2017/status/1287584997491302400?s=19

LINKKEJÄ ISON KUVAN MUODOSTAMISEEN
Kiinnostaako Sinua vakuutuslääkärijärjestelmän ison kuvan avaus? Entä se, kenellä todellinen valta näissä asioissa on? Näiden Suomi 2017 verkoston artikkeleiden avulla Sinäkin pääset jyvälle, missä tällä hetkellä mennään.

Tutustu artikkelien avaamiin laajoihin asiakokonaisuuksiin kaikessa rauhassa. Kommentoi ja vinkkaa artikkeleista, niin halutessasi, omalle verkostollesi. Lämmin kiitos avustasi. Me yritämme.

Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta
– Julkaistu 30 lokakuun, 2019
https://suomi2017.wordpress.com/2019/10/30/vakuutuslaakarijarjestelman-kehittamisen-neuvottelukunta/

Uusi sosiaaliturva- ja vakuutusosaston (SVO) osastopäällikkö
– Julkaistu 5 huhtikuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/04/05/uusi-sosiaaliturva-ja-vakuutusosaston-svo-osastopaallikko/

Vakuutuslääkärit toimimaan ”kunnian ja omantunnon” kautta
– Julkaistu 10 kesäkuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/06/10/vakuutuslaakarit-toimimaan-kunnian-ja-omantunnon-kautta/

Suomi 2017 verkoston kannanotto 10.7.2020
– Julkaistu 10 heinäkuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/07/10/suomi-2017-verkoston-kannanotto-10-7-2020/

Vakuutuslääkäreiden valta ja puolueettomuus
– Julkaistu 11 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/11/vakuutuslaakareiden-valta-ja-puolueettomuus/

Kelan vakuutuslääkärit 2020
– Julkaistu 15 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/15/kelan-vakuutuslaakarit-2020/

Vakuutuslääketieteellinen arvio Kelassa
– Julkaistu 31 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/31/vakuutuslaaketieteellinen-arvio-kelassa/

Tutustu artikkelien avaamiin laajoihin asiakokonaisuuksiin kaikessa rauhassa. Kommentoi ja vinkkaa artikkeleista, niin halutessasi, omalle verkostollesi. Lämmin kiitos avustasi. Me yritämme.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, keskusliitot, korporatismi, maan tapa, Perustuslaki, talouselämä, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Osa 3/6 ”Yrittäjien eläkelaitoksien vakuutuslääkäreitä koskevan lain muuttaminen 2020-luvulla”

Näin hallitusohjelman; ja muurinmurtaja aiheisen, mobiiliflaijerin mukainen ja muun muassa yrittäjien eläkelaitosten vakuutuslääkäreitä koskeva lainsäädäntöhanke (STM140:00/2019) etenee.

Valtioneuvoston 27.8.2020 päivätyn pääministeri Marinin hallituksen lainsäädäntösuunnitelman 2020/2021 mukaan, vakuutuslääkärijärjestelmän täysremonttiin liittyvä hallituksen esitys tullaan antamaan eduskunnan käsittelyyn lokakuun 2020 lopussa. Eli maanantaina 26.10.2020 alkavan viikkonumero 44/2020 aikana.

Yrittäjien eläkelaitosten vakuutuslääkärijärjestelmät perustuslain toteuttamisen esikuviksi?

Avoimesti kaikkien saatavilla olevien vakuutuslääkärijärjestelmän lainsäädäntöhankkeen STM140:00/2019 (https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=STM140:00/2019) asiakirjojen ja viidakkoradion tietojen valossa, näyttää kuitenkin pahasti siltä, että kahden tunnin eduskuntakeskusteluissa (21.2.2019, PTK 163/2018 vp), useamman kansanedustajan ja ministerin suulla, luvattu vakuutuslääkärijärjestelmän täysremontti on jäämässä pintaremontiksi! Jälleen kerran.

Ei vaivuta kuitenkaan synkkyyteen. Tässä kaikessa pitää nähdä uusien mahdollisuuksien siemensäkki. Kunhan vain saamme vakuutettujen/potilaiden tosielämän näkökulmat pitkäkestoiseen päivänvaloon. Niin lakisääteisen sosiaalivakuutuksen kuin sosiaaliturvan alueilta.

Ratkaisevaa on tietysti se, että kenelle tosielämän lainsäädäntövalta näissä asioissa Suomessa kuuluu? Eduskunnalle vai etujärjestöille?

Piileekö tässä mobiiliflaijerissa 2020-luvun kuumin siirtouutinen?

Lakisääteinen sosiaalivakuutus ja – turva ovat kuuluneet kansallisen toimivallan alle. Nopeutuisiko pitkään tiedossa olleiden ongelmakohtien korjaaminen, jos kyseiset asiakokonaisuudet siirrettäisiin Suomesta 2020-luvulla Euroopan unionin toimivallan alle?

Lue myös tähän sarjaan liittyvä artikkelimme: Osa 4/6 > ”Merimieseläkekassan vakuutuslääkäreitä koskevan lainsäädännön muuttaminen 2020-luvulla”

SUOMALAINEN SOSIAALITURVA EU:N TOIMIVALLAN ALLE
Samaan aikaan vakuutuslääkärijärjestelmän korjaamiseen tähtäävän lainsäädäntöhankkeen kanssa, on käynnissä jättimäinen suomalaisen sosiaaliturvan uudistaminen.

Näin tuosta tilanteesta, että suomalainen sosiaaliturva siirrettäisiin Eu:n toimivallan alle kertoi vuonna 2011, kristillisten nykyinen puheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Essayah. Hän on jäsenenä sosiaaliturvaa uudistavassa komiteassa (Hankenumero STM031:00/2020).

Sitten 2020-luvun tilanteisiin Suomessa.

MAATALOUSYRITTÄJÄN TYÖTAPATURMATAPAUS 2010-LUVULLA
Tältä näyttivät maatalousyrittäjien vakuutusturvan tilanteet 2010-luvun Suomessa. Onko tässä Hans Kallbergin tapauksessa kyseessä, vakuutusalan edustajien käyttämin termein ilmaistuna ”valitettava yksittäistapaus”? Vai vakiintunut maan tapa yrittäjien kohtelussa, kun työtapaturman tai ammattitaudin seurauksena on pysyvä tai pitkäkestoinen vammautuminen/sairastuminen?

”Valitettava yksittäistapaus” vai maan tapa yrittäjien kohtelussa?

Ehken yksi kaikkien aikojen parhaiten dokumentoitu työtapaturman korvauskiista. Olkaa hyvät::

”Tapaus Hans Kallberg, osa 3 – Vakuutuslääketiede vs todellinen lääketiede”
– Julkaistu keskiviikko 26. marraskuuta 2014

– –

KIRJOITUKSEN SISÄLLYSLUETTELO

Aiheesta kertova blogikirjoituksemme on valitettavasti pitkä ja perusteellinen. Siitä syystä tähän on kerätty kirjoituksen sisällysluettelo kokonaisuuden hahmottamisen helpottamiseksi.

Esipuhe
Asian tausta ja tapahtumien kulku
Kaaviokuva valitusprosessista
ERÄ 0 – Lääketieteen asiantuntijat joukkueittain
ERÄ 1 – Melan päätös (Maatalousyrittäjien eläkelaitos)
ERÄ 2 – Tamlan päätös (Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta)
ERÄ 3 – Vakuutusoikeuden käsittely, ajallinen syy-yhteys
ERÄ 4 – Vakuutusoikeuden käsittely, todennäköisyyskynnys
ERÄ 5 – Vakuutusoikeuden käsittely, oireilun syy-yhteys tapaturmaan
ERÄ 6 – Vakuutusoikeuden käsittely, kirjalliset todisteet
ERÄ 7 – Vakuutusoikeuden päätös, TÄYSTYRMÄYS!
Ottelun lopputulos
Lukijan omat päätelmät ja mielipiteet

Lue lisää osoitteessa:
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.com/2014/11/tapaus-hans-kallberg-osa-3.html
Linkki luettu 19.10.2020

Toivottavasti tiedotusvälineet kertovat, mitkä mahtavat olla Hans Kallbergin tilanteet ovat vuonna 2020? Mihin maatalousyrittäjiä koskevaan lainsäädäntöön ja lainkohtiin hylkäävät päätökset perustuvat?

Nimittäin. Näillä seuraavilla lainsäädäntöön tehtävillä korjauksilla saadaan myös maatalousyrittäjien oikeudellinen asema piirun verran paremmaksi. Varsinkin kun, samat korjaukset tehdään myös Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilakiin 873/2015. Jostain syystä kyseiseen lakiin tarvittavat korjaukset on jätetty tästä STM 140:00/2019 lakihankkeesta kokonaan pois! Vaan josko se keskustapuolue olisi tässä kohtaa hereillä? Viimeinkin. Keskustan ekosysteemiin kuuluvien Kevan ja Kelan vakuutuslääkärijärjestelmiin ehdotettuja täysremontteja unohtamatta.

Toivottavasti Suomen yrittäjät saavat, nämä seuraavat korjaukset kaikkia yrittäjiä koskevaan vakuutuslainsäädäntöön, joissa kyse on lääketieteellisten seikkojen käsittelystä ennen korvauspäätösten tekemistä.

KORJAUKSET YRITTÄJÄN ELÄKELAKIIN
Suomi 2017 verkoston mielestä vakuutuslääkäreihin ja -yhtiöihin kohdistuvat avoimuus- kuin luottamusongelmat saadaan helposti korjatuiksi. Ratkaisun avaimet vakuutettujen ja potilaiden kannalta katsottuna löytyvät, esimerkiksi Suomi 2017 verkoston lainsäädäntöhankkeeseen (STM140:00/2019) antamasta lausunnosta/kannanotosta 10.7.2020.

Lainaus Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunnosta alkaa. Sivut 21-22.

3. Yrittäjän eläkelakiin
Luonnoksen sivu 17/20

Laki yrittäjän eläkelain 37 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan yrittäjän eläkelain (1272/2006) 37 § sellaisena kuin se on laissa 871/2014 seuraavasti:

37 §
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri
Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa ja johtopäätöksensä potilasasiakirjoissa olevista keskeisistä löydöksistä ja havainnoista asiakirjoihin, ja vahvistettava kannanottonsa sanoin ”kunnian ja omantunnon kautta”.

Merkinnät on tehtävä selkeästi ja yleisesti tunnettuja käsitteitä käyttäen niin, että ne ovat hyödynnettävissä eläkelaitoksen päätöksen perusteluna siten kuin tämän lain 95 a §:ssä säädetään.

Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20

Finlex 9.7.2020
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061272#O2L3P37
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061272#O2L7P95a

37 § (7.11.2014/871)
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri
Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.

95 a § (7.11.2014/871)
Päätöksen perusteleminen
Eläkelaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.

Suomi 2017 verkoston lisäys- ja korjausehdotukset kyseisiin lainkohtiin

1. Esitämme yrittäjän eläkelain 37 § Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri – pykälään lisäyksen siitä, että työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun osallistuvan eläkelaitoksen vakuutuslääkärin tulee olla vakuutetun/potilaan sairaus – ja/tai vammatyypin tunteva erikoisalan lääkäri, jolla on lääketieteellisen koulutuksen kautta hyväksytyt erityispätevyydet ja kokemuksen tuoma ammattitaito sekä kunnossa oleva moraalinen ja eettinen arvopohja, jonka avulla hän pystyy tekemään arviointiasiat ja merkinnät kerralla oikein, jolloin vakuutettujen/potilaiden yhdenvertainen käsittely voidaan taata myös tosielämän tilanteissa.

2. Esitämme yrittäjän eläkelain 95 a § (7.11.2014/871) Päätöksen perusteleminen – pykälään seuraavat lisäykset:

a. lääketieteellisiä seikkoja sisältäneestä etuuspäätöksestä tulee käydä ilmi eläkelaitoksessa käsittelyyn osallistuneen vakuutuslääkärin nimitiedot, erikoisalat ja erityispätevyydet, KHO2014:83 vuosikirjapäätöksen mukaisesti.

b. lisäksi kyseisen etuuspäätöksen tulee sisältää kopio asianomaisjulkisesta vakuutuslääketieteellisestä arviosta, uusien käsittelijä- ja lääkärikansiomerkintöjen osalta.

c. etuuspäätöksen perustelemisesta: ”Jos eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset..”

Lakiin tulee saada tarkennetut sanktiot siitä, jos eläkelaitos jättää nuo lakiin perustuvat vaatimukset täyttämättä. Tällä hetkellä eläkelaitos saa itse päättää, ne perustelut, jotka eläkelaitos itse katsoo kulloinkin kielteiseen etuuspäätökseen riittäviksi.

Lainaus Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunnosta loppuu. Sivut 21-22

SUOMI 2017 VERKOSTON 10.7.2020 LAUSUNTO MOBIILIFLAIJEREINA
Tuo yksi 2020-luvun kuumimmista lausunnoista on nyt kaikkien, aiheesta kiinnostuneiden saatavilla ja kommentoitavissa. Myös helposti luettavissa ja liikuteltavissa olevien mobiiliflaijerien muodossa.

Löydät kaikki 32 mobiiliflaijeria näistä Suomi 2017 verkoston blogin, Facebookin tai Twitterin linkeistä. Alla olevat Suomi verkoston linkit on luettu 1.10.2020

Blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2020/07/10/suomi-2017-verkoston-kannanotto-10-7-2020/

Facebookista:
https://www.facebook.com/Suomi2017/photos/a.4830813210278274/4830837956942466/?type=3&__tn__=-UK-R

Twitteristä:
https://twitter.com/Suomi2017/status/1287584997491302400?s=19

LINKKEJÄ ISON KUVAN MUODOSTAMISEEN
Kiinnostaako Sinua vakuutuslääkärijärjestelmän ison kuvan avaus? Entä se, kenellä todellinen valta näissä asioissa on? Näiden Suomi 2017 verkoston artikkeleiden avulla Sinäkin pääset jyvälle, missä tällä hetkellä mennään.

Tutustu artikkelien avaamiin laajoihin asiakokonaisuuksiin kaikessa rauhassa. Kommentoi ja vinkkaa artikkeleista, niin halutessasi, omalle verkostollesi. Lämmin kiitos avustasi. Me yritämme.

Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta
– Julkaistu 30 lokakuun, 2019
https://suomi2017.wordpress.com/2019/10/30/vakuutuslaakarijarjestelman-kehittamisen-neuvottelukunta/

Uusi sosiaaliturva- ja vakuutusosaston (SVO) osastopäällikkö
– Julkaistu 5 huhtikuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/04/05/uusi-sosiaaliturva-ja-vakuutusosaston-svo-osastopaallikko/

Vakuutuslääkärit toimimaan ”kunnian ja omantunnon” kautta
– Julkaistu 10 kesäkuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/06/10/vakuutuslaakarit-toimimaan-kunnian-ja-omantunnon-kautta/

Suomi 2017 verkoston kannanotto 10.7.2020
– Julkaistu 10 heinäkuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/07/10/suomi-2017-verkoston-kannanotto-10-7-2020/

Vakuutuslääkäreiden valta ja puolueettomuus
– Julkaistu 11 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/11/vakuutuslaakareiden-valta-ja-puolueettomuus/

Kelan vakuutuslääkärit 2020
– Julkaistu 15 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/15/kelan-vakuutuslaakarit-2020/

Vakuutuslääketieteellinen arvio Kelassa
– Julkaistu 31 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/31/vakuutuslaaketieteellinen-arvio-kelassa/

Tutustu artikkelien avaamiin laajoihin asiakokonaisuuksiin kaikessa rauhassa. Kommentoi ja vinkkaa artikkeleista, niin halutessasi, omalle verkostollesi. Lämmin kiitos avustasi. Me yritämme.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, keskusliitot, korporatismi, maan tapa, Perustuslaki, Suomen ihmisoikeustilanne, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

Osa 4/6 > ”Merimieseläkekassan vakuutuslääkäreitä koskevan lainsäädännön muuttaminen 2020-luvulla”

Näin hallitusohjelman; ja muurinmurtaja aiheisen, mobiiliflaijerin mukainen ja muun muassa Merimieseläkekassan vakuutuslääkäreitä koskeva lainsäädäntöhanke (STM140:00/2019) etenee.

Valtioneuvoston 27.8.2020 päivätyn pääministeri Marinin hallituksen lainsäädäntösuunnitelman 2020/2021 mukaan, vakuutuslääkärijärjestelmän täysremonttiin liittyvä hallituksen esitys tullaan antamaan eduskunnan käsittelyyn lokakuun 2020 lopussa. Eli maanantaina 26.10.2020 alkavan viikkonumero 44/2020 aikana.

Merimieseläkekassan vakuutuslääkärijärjestelmä vakuutusalan ekosysteemien esikuvaksi?

Avoimesti kaikkien saatavilla olevien vakuutuslääkärijärjestelmän lainsäädäntöhankkeen STM140:00/2019 (https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=STM140:00/2019) asiakirjojen ja viidakkoradion tietojen valossa, näyttää kuitenkin pahasti siltä, että kahden tunnin eduskuntakeskusteluissa (21.2.2019, PTK 163/2018 vp), useamman kansanedustajan ja ministerin suulla, luvattu vakuutuslääkärijärjestelmän täysremontti on jäämässä pintaremontiksi! Jälleen kerran.

Ei vaivuta kuitenkaan synkkyyteen. Tässä kaikessa pitää nähdä uusien mahdollisuuksien siemensäkki. Kunhan vain saamme vakuutettujen/potilaiden tosielämän näkökulmat pitkäkestoiseen päivänvaloon. Niin lakisääteisen sosiaalivakuutuksen kuin sosiaaliturvan alueilta.

Ratkaisevaa on tietysti se, että kenelle tosielämän lainsäädäntövalta näissä asioissa Suomessa kuuluu? Eduskunnalle vai etujärjestöille?

Piileekö tässä mobiiliflaijerissa 2020-luvun kuumin siirtouutinen?

Lakisääteinen sosiaalivakuutus ja – turva ovat kuuluneet kansallisen toimivallan alle. Nopeutuisiko pitkään tiedossa olleiden ongelmakohtien korjaaminen, jos kyseiset asiakokonaisuudet siirrettäisiin Suomesta 2020-luvulla Euroopan unionin toimivallan alle?

Lue myös tähän sarjaan liittyvä artikkelimme: Osa 5/6 ”Kevan vakuutuslääkäreitä koskevan lainsäädännön muuttaminen 2020-luvulla”

SISÄLLYSLUETTELO
Tietoja Merimieseläkekassan ekosysteemistä
Vasemmisto vakuutusalalla
Kahden lääkärin loukku – lakipaketti 2004-2007
Korjaukset merimieseläkelakiin
Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunto mobiiliflaijereina
Linkkejä ison kuvan muodostamiseen

TIETOJA MERIMIESELÄKEKASSAN EKOSYSTEEMISTÄ
Merimieseläkekassa saattaa vastustaa raivoisasti näitä kohta seuraavia korjausehdotuksia, jotka koskevat sen vakuutuslääkäreitä. Ensin poiminta heidän nettisivuiltaan 15.10.2020:

1. ”Jari Puhakka Merimieseläkekassan toimitusjohtajaksi 1.1.2021. Merimieseläkekassan toimitusjohtaja Kari Välimäki siirtyy eläkkeelle 31.12.2020.” Lähde: Etusivu

2. ”Vakuutuslääketiede, Mikael Ojala, Ylilääkäri”
Lähde: Yhteystiedot

Koska Mikael Ojalasta ei ole sivustolla saatavilla kuvaa, niin valistunut veikkaus alla olevassa kohdassa numero 2.

1. Ennen 2010-luvun alkua Kari Välimäki toimi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä. Hän vastasi vuonna 2007 yhteen ministeriölle tehtyyn kysymykseen vakuutuslääkärijärjestelmästä sen suuntaisesti, että vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeuskuvioissa kaikki on kunnossa! Myöhemmin saadun tiedon mukaan, hänet luetaan kuuluvaksi demareiden ekosysteemiin. Eikä tuossa mitään.

Hän on ennättänyt tekemään Merimieseläkekassan kovapalkkaista toimitusjohtajan työtä vuodesta 2012 alkaen, joten eläkkeen suuruuden voinee olettaa olevan kohdillaan. Kyse on myös On Sovittu Että (OSE) – järjestelmää uskollisesti palvelleen jäsenen palkitsemisesta.

Toivotaan hänelle hyviä eläkevuosia ja rohkeutta kertoa, miksei hänkään sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä huomannut, miten läpimätiä vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmät ovat vakuutettujen kannalta katsottuna?

2. Onko Merimieseläkekassan ylilääkärillä yhteys tähän samannimiseen henkilöön?
Ennen 2010-luvun alkua Mikael Ojala niminen vakuutuslääkäri esiintyi myös toisella nimellään Juha Ojala. Nimi vaihtui nähtävästi sen mukaan, missä roolissa hän esiintyi. Hänet nähtiin useasti myös Ylen Aamutohtori-ohjelmassa. Hänen nimensä vilahteli myös muutoksenhakulautakuntien ja eri vakuutus- ja vakuutusyhtiöiden vakuutuslääkäreiden nimilistoilla.

Ennen 2010-luvun alkua hän toimi erittäin aktiivisesti esimerkiksi aivovammatapauksissa vakuutusyhtiöiden käyttämänä todistajana ja lausunnonantajana. Tässä yksi tapaus:

”Diaarinumero: VKL 342/05 (2007)
Vakuutuslaji: Yksityistapaturmavakuutus
Ratkaisu annettu: 04.05.2007

Taksinkuljettajana työskentelevä vakuutettu (synt. 1950) oli pahoinpidelty 24.8.2002 noin klo 02.30 hänen puolustaessaan erästä asiakastaan tappelussa ravintolan edessä. Vakuutettua oli lyöty päähän 3-4 kertaa ja häntä oli lyöty ja potkittu myös maassa. Vakuutettu oli puolustautunut käyttäen patukkaa, mutta kahakassa alakynteen jääneenä hän oli saanut runsaasti vuotavan haavan otsan oikealle puolelle sekä vasempaan silmäkulmaan.

Vakuutettu on hakenut 1.7.2003 korvausta pysyvästä viasta ja haitasta esittäen, että hänelle on aiheutunut pahoinpitelyn seurauksena aivovamma.

Vakuutusyhtiön päätös
Yhtiö on 3.9.2004 ja 30.12.2004 antamissaan korvauspäätöksissä kieltäytynyt maksamasta korvausta pysyvästä viasta ja haitasta. Vakuutetulle ei ole aiheutunut elimellistä sen asteista aivovammaa, joka selittäisi hänellä todetut subjektiiviset oireet tai neuropsykologisissa tutkimuksissa havaitut suoriutumisvaikeudet. Ratkaisunsa tueksi yhtiö viittaa tilaamaansa LKT, neurologi Mikael Ojalan asiantuntijalausuntoon 1.12.2004.”

Lue lisää osoitteessa:
https://www.fine.fi/ratkaisutietokannat/ratkaisu/vkl-34205.html
Linkki luettu 17.10.2020

VASEMMISTO VAKUUTUSALALLA
Vasemmiston ekosysteemiin kuuluvia eläkelaitoksia ovat Merimieseläkekassan lisäksi, kaikki ne eläkelaitokset, joiden hallinnossa istuvat työmarkkinajärjestöjen edustajat. Työtapaturma- ja ammattitautiasioiden korvauslinjasta, vakuutusyhtiöstä vakuutusoikeuteen asti, päättävää Tapaturmavakuutuskeskusta unohtamatta.

Voisiko yksi ratkaisu edes eläkevakuutusasioiden järkiperäistämiseen olla tässä?

”Sampsa Kataja: Suomeen riittää yksi eläkeyhtiö”
Lähde: Yle Uutiset politiikka 28.11.2013 klo 10.41

”Kuntien eläkevakuutuksen Kevan hallituksen entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Sampsa Kataja (kok.) sanoo, että nykyinen usean eläkeyhtiön malli pitäisi purkaa. Kataja toivoo, että asiasta ryhdyttäisiin neuvottelemaan pikaisesti.”

Tuota purkamisen aikaa ja neuvottelujen aikaa odotellessa, olisi tärkeää saada edes ylimpien virkamiesten sidonnaisuudet läpinäkyviksi.

Avoin jäljitys Antilan sidonnaisuuksista edelleen käynnissä.

Seuraava on hyvä tietää ja tiedostaa vakuutusalan lainsäädännön lähihistoriasta.

KAHDEN LÄÄKÄRIN LOUKKU – LAKIPAKETTI 2004-2007
Voisiko vuoden lopussa eläkkeelle jäävä Merimieseläkekassan toimitusjohtaja Kari Välimäki toimia ison kuvan avaajana? Tieto-taitoa ja kokemusta hänellä kyllä riittää.

”FM Kari Välimäki on valmistunut Tampereen yliopistosta. Hän työskenteli vuosien 1979-2012 aikana sosiaali- ja terveysministeriössä erilaisissa tehtävissä. Ennen siirtymistään Merimieseläkekassan toimitusjohtajaksi hän toimi kansliapäällikön tehtävässä. Sitä ennen hän oli toiminut jo MEKin hallituksen puheenjohtajan. Merimieseläkekassa on perustettu 1956 huolehtimaan merenkulkijoiden lakisääteisestä eläketurvasta.”
Lähde: Merimieseläkekassa 5.6.2019 kello 17:00 – Merenkulun teemapalkinto 2019 Kari Välimäelle

Pitkän uran sosiaali- ja terveysministeriössä tehneen, Kari Välimäen aikakaudelle osui sosiaali- ja terveysministereinä toimineiden Sinikka Mönkäreen sekä Tuula Haataisen aikana neljästä erillisestä laista koostunut lakipaketti. Sen kautta vakuutusyhtiöiden ylivertaista asemaa vahvistettiin entisestään. Vieläpä ohi hallitusohjelman ja keskustan pääministeri Matti Vanhasen ohjauksessa.

Sinuakin kiinnostaa, miten ja mistä asioista sekä keiden kanssa yhteistyössä, eläke- ja vakuutusala lobbaavat vakuutuslääkäriasioista kansanedustajia? Ja mistä kertoen, niin tutustu tähän Suomi 2017 verkoston katsaukseen:

”#vakuutuslakimiehet #vakuutuslääketiede #vakuutuslääkärit”
– Julkaistu 12 joulukuun, 2017

”Keskiviikkona 29.11.2017 järjestettiin Helsingissä vakuutuslääkärijärjestelmää koskeva seminaari. Kutsuttuina olivat Twitteristä ja internetistä saatujen tietojen mukaan kaikki kansanedustajat. Jolloin tilaisuuden todellinen luonne oli vakuutusalan lobbaus.”

– –

”Tilaisuudessa kuultiin puheenvuorot Vakuutuslääkäriyhdistyksen, Lääkäriliiton sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustajilta.”

Lähde: Tela ry 1.12.2017

Eikä tuossa mitään, työkyvyttömyyseläkeasioiden sotkeminen työtapaturma- ja ammattitautiasioista myönnettävien tapaturmaeläkkeiden kanssa kuuluu maan tapaan.

Sitten tämän päivän tilanteisiin.

Toivottavasti vasemmistoliiton sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosella riittää rohkeutta viedä läpi edes nämä korjaukset merimieseläkelakiin.

Vahinkovakuutusalalla toimivan ja ammattiliittoihin sekä LähiTapiolan ekosysteemiin vahvasti kytkeytyvän, keskinäisen vakuutusyhtiö Turvan toimintaa ja sen ekosysteemin vakuutuslääkäreitä koskevan lainsäädännön korjauksia unohtamatta.

KORJAUKSET MERIMIESELÄKELAKIIN
Suomi 2017 verkoston mielestä vakuutuslääkäreihin ja -yhtiöihin kohdistuvat avoimuus- kuin luottamusongelmat saadaan helposti korjatuiksi. Ratkaisun avaimet vakuutettujen ja potilaiden kannalta katsottuna löytyvät, esimerkiksi Suomi 2017 verkoston lainsäädäntöhankkeeseen (STM140:00/2019) antamasta lausunnosta/kannanotosta 10.7.2020.

Lainaus Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunnosta alkaa. Sivut 23-24

4. Merimieseläkelakiin
Luonnoksen sivu 18/20
Laki merimieseläkelain 40 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan merimieseläkelain (1290/2006) 40 § sellaisena kuin se on laissa 872/2014 seuraavasti:

40 §
Eläkekassan asiantuntijalääkäri
Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa ja johtopäätöksensä potilasasiakirjoissa olevista keskeisistä löydöksistä ja havainnoista asiakirjoihin, ja vahvistettava kannanottonsa sanoin ”kunnian ja omantunnon kautta”.

Merkinnät on tehtävä selkeästi ja yleisesti tunnettuja käsitteitä käyttäen niin, että ne ovat hyödynnettävissä eläkekassan päätöksen perusteluna siten kuin tämän lain 107 a §:ssä säädetään.

Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20

Finlex 9.7.2020
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061290#O2L3P40
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061290#O2L7P107a

40 § (7.11.2014/872)
Eläkekassan asiantuntijalääkäri
Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Eläkekassan lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.

107 a § (7.11.2014/872)
Päätöksen perusteleminen
Eläkekassan päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos eläkekassa hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.

Suomi 2017 verkoston lisäys- ja korjausehdotukset kyseisiin lainkohtiin

1. Esitämme merimieseläkelain 40 § Eläkekassan asiantuntijalääkäri – pykälään lisäyksen siitä, että työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun osallistuvan eläkekassan vakuutuslääkärin tulee olla vakuutetun/potilaan sairaus – ja vammatyypin tunteva erikoisalan lääkäri, jolla on lääketieteellisen koulutuksen kautta hyväksytyt erityispätevyydet ja kokemuksen tuoma ammattitaito sekä kunnossa oleva moraalinen ja eettinen arvopohja, jonka avulla hän pystyy tekemään arviointiasiat ja merkinnät kerralla oikein, jolloin vakuutettujen/potilaiden yhdenvertainen käsittely voidaan taata myös tosielämän tilanteissa.

2. Esitämme merimieseläkelain 107 a § (7.11.2014/872) Päätöksen perusteleminen – pykälään seuraavat lisäykset:

a. lääketieteellisiä seikkoja sisältäneestä etuuspäätöksestä tulee käydä ilmi eläkekassassa käsittelyyn osallistuneen vakuutuslääkärin nimitiedot, erikoisalat ja erityispätevyydet, KHO2014:83 vuosikirjapäätöksen mukaisesti.

b. lisäksi kyseisen etuuspäätöksen tulee sisältää kopio asianomaisjulkisesta vakuutuslääketieteellisestä arviosta, uusien käsittelijä- ja lääkärikansiomerkintöjen osalta.

c. etuuspäätöksen perustelemisesta: ”Jos eläkekassa hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

Lakiin tulee saada tarkennetut sanktiot siitä, jos eläkekassa jättää nuo lakiin perustuvat vaatimukset täyttämättä. Tällä hetkellä eläkekassa saa itse päättää, ne perustelut, jotka vakuutusyhtiö itse katsoo kulloinkin kielteiseen etuuspäätökseen riittäviksi.

Lainaus Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunnosta loppuu. Sivut 23-24

SUOMI 2017 VERKOSTON 10.7.2020 LAUSUNTO MOBIILIFLAIJEREINA
Tuo yksi 2020-luvun kuumimmista lausunnoista on nyt kaikkien, aiheesta kiinnostuneiden saatavilla ja kommentoitavissa. Myös helposti luettavissa ja liikuteltavissa olevien mobiiliflaijerien muodossa.

Löydät kaikki 32 mobiiliflaijeria näistä Suomi 2017 verkoston blogin, Facebookin tai Twitterin linkeistä. Alla olevat Suomi verkoston linkit on luettu 1.10.2020

Blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2020/07/10/suomi-2017-verkoston-kannanotto-10-7-2020/

Facebookista:
https://www.facebook.com/Suomi2017/photos/a.4830813210278274/4830837956942466/?type=3&__tn__=-UK-R

Twitteristä:
https://twitter.com/Suomi2017/status/1287584997491302400?s=19

LINKKEJÄ ISON KUVAN MUODOSTAMISEEN
Kiinnostaako Sinua vakuutuslääkärijärjestelmän ison kuvan avaus? Entä se, kenellä todellinen valta näissä asioissa on? Näiden Suomi 2017 verkoston artikkeleiden avulla Sinäkin pääset jyvälle, missä tällä hetkellä mennään.

Tutustu artikkelien avaamiin laajoihin asiakokonaisuuksiin kaikessa rauhassa. Kommentoi ja vinkkaa artikkeleista, niin halutessasi, omalle verkostollesi. Lämmin kiitos avustasi. Me yritämme.

Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta
– Julkaistu 30 lokakuun, 2019
https://suomi2017.wordpress.com/2019/10/30/vakuutuslaakarijarjestelman-kehittamisen-neuvottelukunta/

Uusi sosiaaliturva- ja vakuutusosaston (SVO) osastopäällikkö
– Julkaistu 5 huhtikuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/04/05/uusi-sosiaaliturva-ja-vakuutusosaston-svo-osastopaallikko/

Vakuutuslääkärit toimimaan ”kunnian ja omantunnon” kautta
– Julkaistu 10 kesäkuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/06/10/vakuutuslaakarit-toimimaan-kunnian-ja-omantunnon-kautta/

Suomi 2017 verkoston kannanotto 10.7.2020
– Julkaistu 10 heinäkuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/07/10/suomi-2017-verkoston-kannanotto-10-7-2020/

Vakuutuslääkäreiden valta ja puolueettomuus
– Julkaistu 11 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/11/vakuutuslaakareiden-valta-ja-puolueettomuus/

Kelan vakuutuslääkärit 2020
– Julkaistu 15 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/15/kelan-vakuutuslaakarit-2020/

Vakuutuslääketieteellinen arvio Kelassa
– Julkaistu 31 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/31/vakuutuslaaketieteellinen-arvio-kelassa/

Tutustu artikkelien avaamiin laajoihin asiakokonaisuuksiin kaikessa rauhassa. Kommentoi ja vinkkaa artikkeleista, niin halutessasi, omalle verkostollesi. Lämmin kiitos avustasi. Me yritämme.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, talouselämä, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Osa 5/6 ”Kevan vakuutuslääkäreitä koskevan lainsäädännön muuttaminen 2020-luvulla”

Näin hallitusohjelman; ja muurinmurtaja aiheisen, mobiiliflaijerin mukainen ja muun muassa Kevan vakuutuslääkäreitä koskeva lainsäädäntöhanke (STM140:00/2019) etenee.

Valtioneuvoston 27.8.2020 päivätyn pääministeri Marinin hallituksen lainsäädäntösuunnitelman 2020/2021 mukaan, vakuutuslääkärijärjestelmän täysremonttiin liittyvä hallituksen esitys tullaan antamaan eduskunnan käsittelyyn lokakuun 2020 lopussa. Eli maanantaina 26.10.2020 alkavan viikkonumero 44/2020 aikana.

Kevan vakuutuslääkärijärjestelmä avoimuudellaan vakuutusalan esikuvaksi?

Avoimesti kaikkien saatavilla olevien vakuutuslääkärijärjestelmän lainsäädäntöhankkeen STM140:00/2019 (https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=STM140:00/2019) asiakirjojen ja viidakkoradion tietojen valossa, näyttää kuitenkin pahasti siltä, että kahden tunnin eduskuntakeskusteluissa (21.2.2019, PTK 163/2018 vp), useamman kansanedustajan ja ministerin suulla, luvattu vakuutuslääkärijärjestelmän täysremontti on jäämässä pintaremontiksi! Jälleen kerran.

Ei vaivuta kuitenkaan synkkyyteen. Tässä kaikessa pitää nähdä uusien mahdollisuuksien siemensäkki. Kunhan vain saamme vakuutettujen/potilaiden tosielämän näkökulmat pitkäkestoiseen päivänvaloon. Niin lakisääteisen sosiaalivakuutuksen kuin sosiaaliturvan alueilta.

Ratkaisevaa on tietysti se, että kenelle tosielämän lainsäädäntövalta näissä asioissa Suomessa kuuluu? Eduskunnalle vai etujärjestöille?

Piileekö tässä 2020-luvun kuumin siirtouutinen?

Lakisääteinen sosiaalivakuutus ja – turva ovat kuuluneet Suomessa kansallisen toimivallan alle. Nopeutuisiko pitkään tiedossa olleiden ongelmakohtien korjaaminen, jos kyseiset asiakokonaisuudet siirrettäisiin Suomesta 2020-luvulla Euroopan unionin toimivallan alle?

Lue myös tähän sarjaan liittyvä artikkelimme: Osa 6/6 > ”Kansaneläkelaitoksen vakuutuslääkäreitä koskevan lainsäädännön muuttaminen 2020-luvulla”.

SISÄLLYSLUETTELO
Tietoja Kevasta
Kevan johtajaylilääkärin ratkaisuehdotus 21.9.2017
Kevan vakuutuslääkäreiden tilanteet 2010-luvulla
Kevan vakuutuslääkäreiden laillisuusvalvonnasta
Korjaukset julkisten alojen eläkelakiin
Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunto mobiiliflaijereina
Linkkejä ison kuvan muodostamiseen

TIETOJA KEVASTA
Näin Keva kertoo toiminnastaan nettisivuillaan:
”Kun julkisen alan työntekijät päättävät työuransa, me huolehdimme siitä, että heillä on ansaittu eläke odottamassa.

Keva on Suomen suurin eläkevakuuttaja, joka huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista. Tuemme myös työuria monipuolisilla työelämäpalveluilla.

Palvelemme yhteensä 1,3 miljoonaa julkisen sektorin työntekijää ja eläkkeensaajaa. Työnantaja-asiakkaita – eli kuntaorganisaatioita, valtion työnantajia ja seurakuntayhtymiä – meillä on noin 2000.

Hoidamme eläkeasioita noin 530 työntekijän voimin.

Vastaamme kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoittamisesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Eläkkeet rahoitetaan eläkemaksuilla, joita peritään työnantajilta ja työntekijöiltä. Muiden työnantajien osalta hoidamme vain eläkkeiden maksamisen.

Keva on itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö, jonka toiminta perustuu Julkisten alojen eläkelakiin, JuEL (Finlex.fi) sekä Keva-lakiin (Finlex.fi). Kevan toimintaa valvovat valtiovarainministeriö, Finanssivalvonta ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Virallinen nimi on Keva. Nimi otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa. Aiemmin nimemme oli Kuntien eläkevakuutus.”
Lähde: Kevan internet-sivusto 14.10.2020 – Tietoa Kevasta

Sen mitä Tietoja Kevasta – osiossa ei kerrota, tulee tässä.

Keskustan ekosysteemiin kuuluvia vakuutusalan laitoksia ovat Kevan lisäksi ainakin Mela ja Kela. Joten ei ihme, että kokoomus on esittänyt tuon keskustan isorahaisen valta-alueen murentamista. Näin asian näki yksi kokoomuksen takavuosien kärkipoliitikko.

”Sampsa Kataja: Suomeen riittää yksi eläkeyhtiö”
Lähde: Yle Uutiset politiikka 28.11.2013 klo 10.41

”Kuntien eläkevakuutuksen Kevan hallituksen entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Sampsa Kataja (kok.) sanoo, että nykyinen usean eläkeyhtiön malli pitäisi purkaa. Kataja toivoo, että asiasta ryhdyttäisiin neuvottelemaan pikaisesti.”

Tuota usean eläkeyhtiön mallin purkamisen ja neuvottelujen aikaa odotellessa. Tämän päivän tilanteisiin.

KEVAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN RATKAISUEHDOTUS 21.9.2017
Tällaisen korjausehdotuksen esitti, Kevan johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Ylen A-studion ”Voiko vakuutuslääkäriin luottaa?” Talk-ohjelmassa 21.9.2017. Jostain syystä tämä härskiltä vaikuttava ratkaisuehdotus on mennyt, niin sanotulta suurelta yleisöltä ja kaikilta tiedotusvälineiltä ohi? Yle mukaan lukien.

”Voiko vakuutuslääkäriin luottaa?” – jakso tekstiksi purettuna.

Kyseisellä, suomalaisen vakuutusalan ajamalla, menettelyllä noin 90 prosenttia vakuutuskiistoista saadaan poistettua.

KEVAN VAKUUTUSLÄÄKÄRIEN TILANTEET 2010-LUVULLA
Uutistietojen mukaan johtajaylilääkäri Ropponen on siirtynyt eläkkeelle. Ainakin Kevan toimesta. Mikäli virkeys hänellä riittää, niin on upeaa, jos hän osallistuu nyt käynnissä olevaan vakuutuslääkäreitä ja vakuutuslakimiehiä koskevaan julkiseen keskusteluun.

Tältä Kevan vakuutuslääkäreiden tilanteet näyttivät sidonnaisuuksien avoimuuden suhteen 2010-luvun lopussa. Toisin kuin Kelalla vuonna 2019; Kevan vakuutuslääkäreiden nimet olivat vuonna 2019 avoimesti kaikkien saatavilla.

”Ropponen. Tapio Ropponen. Vakuutusylilääkäri.” > tästä linkistä.

”Mobiiliflaijerissa oleva asiakokonaisuus ei kiinnostanut jostain syystä tiedotusvälineitä vuosina 2014 ja 2015! Vakuutusyhtiöiden lakiasiain edustajat eivät taas ”ymmärtäneet”, mikä merkitys maallikkohuomioilla 1 ja 2 tuolloin oli?

Maallikkohuomioita mobiiliflaijerista:
1. Keva ei ole maininnut nimien lisäksi erikoisaloja ja erityispätevyyksiä.
2. Keva ei ole eritellyt oikeusprosesseissa Kevan vakiotodistajina ja – lausunnonantajina toimivien lääkäreiden nimiä.
3. Keva ei ole noudattanut vielä vuonna 2019 KHO:2014:83 vuosikirjapäätöstä (linkki luettu 15.2.2019) täysimääräisesti!
4. Mitenkähän muut vakuutus- ja eläkeyhtiöt ovat noudattaneet korkeimman hallinto- oikeuden päätöstä?

Tiesitkö ja tämän?

Vakuutusylilääkäri Ropponen ollut vallan kabineteissa ajamassa jo vuosien ajan sellaista vakuutusalan tavoitetta ja ratkaisumallia, että vain HUOM! vakuutuslääkäri voi ottaa kantaa potilaan/vakuutetun HUOM! työkyvyttömyyteen.

Tuota vakuutusalan tavoitetta ei ole koskaan ilmaistu suorin sanankääntein, vaan nerokkaiden ja samalla härskien vakuutuslääketieteellisten – vakuutusjuridisten sanavalintojen avulla.

Ensimmäinen dokumentoitu merkintä tulee tässä:
Kuluttajaparlamentin toinen täysistunto Helsingissä 1.10.2012″

Lähde: Suomi 2017 verkoston blogi – ”Ropponen. Tapio Ropponen. Vakuutusylilääkäri”

KEVAN VAKUUTUSLÄÄKÄREIDEN LAILLISUUSVALVONNASTA
Joko 2020-luvun tiedotusvälineet uskaltavat ja saavat tehdä, esimerkiksi Kevan vakuutuslääkäreistä ristiinajolistauksen niin, että tiedämme avoimesti seuraavat kolme asiaa:

1. Kuinka monessa eri työroolissa Kevan vakuutuslääkärit toimivat?
2. Kuinka paljon palkkaa ja palkkioita keskimäärin vuodessa ansaiten?
3. Minkä nimisten yritysten ja minne rekisteröityjen kautta laskutukset hoitaen?

Tietoja Kevasta –osiossa 14.10.2020 Kevan laillisuusvalvonnasta:
”Kevan toimintaa valvovat valtiovarainministeriö, Finanssivalvonta ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.”

Näin taas Ylen A-studion A-talk ”Voiko vakuutuslääkäriin luottaa?”- jaksossa 21.9.2017:
”Mutta meitähän tarkastaa, todella moni taho.

Meitä on käynyt tarkastamassa muun muassa eduskunnan apulaisoikeusasiamies. Tietyin väliajoin käy.

Eli ne perustelut, mitä me ollaan näihin annettu, on sen toimiston mukaan, tai miten sitä nimitetään, kanslian mukaan, niin olleet erittäin laadukkaita.

Eli kyllä tätä meidän toimintaa niin ku eri tahoilta tutkitaan ja katsotaan ja tarkastellaan. Että tuota. Ei siellä mitään tällaisia laittomuuksia tehdä eikä vääryyksiä tehdä.”
Lähde: Yle A-studion Talk 21.9.2017 – Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva

Kevalle tehtyyn tietopyyntöön ei saatu, tästä Kevan vakuutuslääkäreihin kohdistuvasta, eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tekemästä laillisuusvalvonnan osasta, tarkentavaa tietoa. Vaan, jospa 2020-luvun tiedotusvälineet ja tutkivan journalismin uudet tekijät onnistuvat paremmin. Ja toivottavasti edes, verovaroin toimivan Ylen toimittajat saavat jatkaa aiheesta syvemmälle.

Sitten tämän päivän tilanteisiin.

KORJAUKSET JULKISTEN ALOJEN ELÄKELAKIIN
Suomi 2017 verkoston mielestä vakuutuslääkäreihin ja -yhtiöihin kohdistuvat avoimuus- kuin luottamusongelmat saadaan helposti korjatuiksi. Ratkaisun avaimet vakuutettujen ja potilaiden kannalta katsottuna löytyvät, esimerkiksi Suomi 2017 verkoston lainsäädäntöhankkeeseen (STM140:00/2019) antamasta lausunnosta/kannanotosta 10.7.2020.

Lainaus Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunnosta alkaa. Sivut 25-26

5. Julkisten alojen eläkelakiin
Luonnoksen sivu 19/20
Laki julkisten alojen eläkelain 109 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisten alojen eläkelain (81/2016) 109 § seuraavasti:

109 §
Kevan asiantuntijalääkäri
Kevassa on laillistetun lääkärin osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa ja johtopäätöksensä potilasasiakirjoissa olevista keskeisistä löydöksistä ja havainnoista asiakirjoihin, ja vahvistettava kannanottonsa sanoin ”kunnian ja omantunnon kautta”. Merkinnät on tehtävä selkeästi ja yleisesti tunnettuja käsitteitä käyttäen niin, että ne ovat hyödynnettävissä Kevan päätöksen perusteluna siten kuin tämän lain 113 §:ssä säädetään.
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20

Finlex 9.7.2020
https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160081#Pidp447051936
https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160081#Pidp447063280

109 §
Kevan asiantuntijalääkäri
Kevassa on laillistetun lääkärin osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Kevan lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.

113 §
Päätöksen perusteleminen
Kevan päätöksen perustelemisesta on voimassa, mitä hallintolaissa säädetään. Jos Keva hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.

Suomi 2017 verkoston lisäys- ja korjausehdotukset kyseisiin lainkohtiin

1. Esitämme julkisten alojen eläkelain 109 § Kevan asiantuntijalääkäri – pykälään lisäyksen siitä, että työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun osallistuvan Kevan vakuutuslääkärin tulee olla vakuutetun/potilaan sairaus – ja vammatyypin tunteva erikoisalan lääkäri, jolla on lääketieteellisen koulutuksen kautta hyväksytyt erityispätevyydet ja kokemuksen tuoma ammattitaito sekä kunnossa oleva moraalinen ja eettinen arvopohja, jonka avulla hän pystyy tekemään arviointiasiat ja merkinnät kerralla oikein, jolloin vakuutettujen/potilaiden yhdenvertainen käsittely voidaan taata myös tosielämän tilanteissa.

2. Esitämme julkisten alojen eläkelain 113 § Päätöksen perusteleminen – pykälään seuraavat lisäykset:

a. lääketieteellisiä seikkoja sisältäneestä etuuspäätöksestä tulee käydä ilmi Kevassa käsittelyyn osallistuneen vakuutuslääkärin nimitiedot, erikoisalat ja erityispätevyydet, KHO2014:83 vuosikirjapäätöksen mukaisesti.

b. lisäksi kyseisen etuuspäätöksen tulee sisältää kopio asianomaisjulkisesta vakuutuslääketieteellisestä arviosta, uusien käsittelijä- ja lääkärikansiomerkintöjen osalta.

c. etuuspäätöksen perustelemisesta: ”Jos Keva hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

Lakiin tulee saada tarkennetut sanktiot siitä, jos Keva jättää nuo lakiin perustuvat vaatimukset täyttämättä. Tällä hetkellä Keva saa itse päättää, ne perustelut, jotka Keva itse katsoo kulloinkin kielteiseen etuuspäätökseen riittäviksi.

Lainaus Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunnosta loppuu. Sivut 25-26

SUOMI 2017 VERKOSTON 10.7.2020 LAUSUNTO MOBIILIFLAIJEREINA
Tuo yksi 2020-luvun kuumimmista lausunnoista on nyt kaikkien, aiheesta kiinnostuneiden saatavilla ja kommentoitavissa. Myös helposti luettavissa ja liikuteltavissa olevien mobiiliflaijerien muodossa.

Löydät kaikki 32 mobiiliflaijeria näistä Suomi 2017 verkoston blogin, Facebookin tai Twitterin linkeistä. Alla olevat Suomi verkoston linkit on luettu 1.10.2020

Blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2020/07/10/suomi-2017-verkoston-kannanotto-10-7-2020/

Facebookista:
https://www.facebook.com/Suomi2017/photos/a.4830813210278274/4830837956942466/?type=3&__tn__=-UK-R

Twitteristä:
https://twitter.com/Suomi2017/status/1287584997491302400?s=19

LINKKEJÄ ISON KUVAN MUODOSTAMISEEN
Kiinnostaako Sinua vakuutuslääkärijärjestelmän ison kuvan avaus? Entä se, kenellä todellinen valta näissä asioissa on? Näiden Suomi 2017 verkoston artikkeleiden avulla Sinäkin pääset jyvälle, missä tällä hetkellä mennään.

Tutustu artikkelien avaamiin laajoihin asiakokonaisuuksiin kaikessa rauhassa. Kommentoi ja vinkkaa artikkeleista, niin halutessasi, omalle verkostollesi. Lämmin kiitos avustasi. Me yritämme.

Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta
– Julkaistu 30 lokakuun, 2019
https://suomi2017.wordpress.com/2019/10/30/vakuutuslaakarijarjestelman-kehittamisen-neuvottelukunta/

Uusi sosiaaliturva- ja vakuutusosaston (SVO) osastopäällikkö
– Julkaistu 5 huhtikuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/04/05/uusi-sosiaaliturva-ja-vakuutusosaston-svo-osastopaallikko/

Vakuutuslääkärit toimimaan ”kunnian ja omantunnon” kautta
– Julkaistu 10 kesäkuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/06/10/vakuutuslaakarit-toimimaan-kunnian-ja-omantunnon-kautta/

Suomi 2017 verkoston kannanotto 10.7.2020
– Julkaistu 10 heinäkuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/07/10/suomi-2017-verkoston-kannanotto-10-7-2020/

Vakuutuslääkäreiden valta ja puolueettomuus
– Julkaistu 11 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/11/vakuutuslaakareiden-valta-ja-puolueettomuus/

Kelan vakuutuslääkärit 2020
– Julkaistu 15 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/15/kelan-vakuutuslaakarit-2020/

Vakuutuslääketieteellinen arvio Kelassa
– Julkaistu 31 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/31/vakuutuslaaketieteellinen-arvio-kelassa/

Tutustu artikkelien avaamiin laajoihin asiakokonaisuuksiin kaikessa rauhassa. Kommentoi ja vinkkaa artikkeleista, niin halutessasi, omalle verkostollesi. Lämmin kiitos avustasi. Me yritämme.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –



Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahaskandaali, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Osa 6/6 > ”Kansaneläkelaitoksen vakuutuslääkäreitä koskevan lainsäädännön muuttaminen 2020-luvulla”

Näin hallitusohjelman; ja muurinmurtaja-aiheisen, mobiiliflaijerin mukainen ja muun muassa Kelan vakuutuslääkäreitä koskeva lainsäädäntöhanke (STM140:00/2019) etenee.

Valtioneuvoston 27.8.2020 päivätyn pääministeri Marinin hallituksen lainsäädäntösuunnitelman 2020/2021 mukaan, vakuutuslääkärijärjestelmän täysremonttiin liittyvä hallituksen esitys tullaan antamaan eduskunnan käsittelyyn lokakuun 2020 lopussa. Eli maanantaina 26.10.2020 alkavan viikkonumero 44/2020 aikana.

Kela vakuutuslääkärijärjestelmä vakuutusalan esikuvaksi?

Avoimesti kaikkien saatavilla olevien vakuutuslääkärijärjestelmän lainsäädäntöhankkeen STM140:00/2019 (https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=STM140:00/2019) asiakirjojen ja viidakkoradion tietojen valossa, näyttää kuitenkin pahasti siltä, että kahden tunnin eduskuntakeskusteluissa (21.2.2019, PTK 163/2018 vp), useamman kansanedustajan ja ministerin suulla, luvattu vakuutuslääkärijärjestelmän täysremontti on jäämässä pintaremontiksi! Jälleen kerran.

Ei vaivuta kuitenkaan synkkyyteen. Tässä kaikessa pitää nähdä uusien mahdollisuuksien siemensäkki. Kunhan vain saamme vakuutettujen/potilaiden tosielämän näkökulmat pitkäkestoiseen päivänvaloon. Niin lakisääteisen sosiaalivakuutuksen kuin sosiaaliturvan alueilta.

Ratkaisevaa on tietysti se, että kenelle tosielämän lainsäädäntövalta näissä asioissa Suomessa kuuluu? Eduskunnalle vai etujärjestöille?

Piileekö näissä kolmessa kysymyksessä 2020-luvun kuumin siirtouutinen?

Tähän asti, suomalaisten lakisääteinen sosiaalivakuutus ja – turva ovat kuuluneet kansallisen toimivallan alle. Nopeutuisiko pitkään päättäjienkin tiedossa olleiden ongelmakohtien korjaaminen, jos kyseiset asiakokonaisuudet siirrettäisiin Suomesta 2020-luvulla Euroopan unionin toimivallan alle?

SISÄLLYSLUETTELO
Kelan vakuutusylilääkärin lupaus heti toteutukseen
Korjaukset Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin
Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunto mobiiliflaijereina
Linkkejä ison kuvan muodostamiseen

KELAN VAKUUTUSYLILÄÄKÄRIN LUPAUS HETI TOTEUTUKSEEN
Yllättävän pienelle julkiselle huomiolle jääneen; Kelan vakuutusylilääkäri Janne Leinosen lupaus Päivän Lehdessä 12.6.2020 on heti toteutuskelpoinen.

Kela kerralla suomalaisen vakuutusalan avoimuuden esikuvaksi?

Toivottavasti Finanssiala ja Tela r.y. sekä Tapaturmavakuutuskeskus julkistavat toimintaohjeet jäsenilleen ja julkistavat suomalaista vakuutusalaa velvoittavat vastaukset näihin kahteen kysymykseen:

1. Vakuutusalalta tietoiskuja siitä, miten tuon ylilääkäri Leinosen mainitseman arvion kukin vakuutettu/potilas saa käyttöönsä?
2. Entä tuleeko arvion tehneen vakuutuslääkärin, nimitiedot, erikoisalat ja erityispätevyydet samassa lähetyksessä arvion kanssa?
(KHO:2014:83 vuosikirjapäätöksen mukaisesti)

Sitten Kelan vakuutuslääkäreitä ja toimintaa koskevien lakipykälien korjaukseen.

KORJAUKSET KANSANELÄKELAITOKSESTA ANNETTUUN LAKIIN
Suomi 2017 verkoston mielestä vakuutuslääkäreihin ja -yhtiöihin kohdistuvat avoimuus- kuin luottamusongelmat saadaan helposti korjatuiksi. Ratkaisun avaimet vakuutettujen ja potilaiden kannalta katsottuna löytyvät, esimerkiksi Suomi 2017 verkoston lainsäädäntöhankkeeseen (STM140:00/2019) antamasta lausunnosta/kannanotosta 10.7.2020.

Lainaus Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunnosta alkaa. Sivut 27-28.

6. Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin
Luonnoksen sivu 20/20

Laki Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 22 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 22 § sellaisena kuin se on laissa 875/2014 seuraavasti:

22 §
Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäri
Laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin on merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin osallistuessaan etuusasian valmisteluun ja vahvistettava se sanoin ”kunnian ja omantunnon kautta”.

Merkinnät on tehtävä selkeästi ja yleisesti tunnettuja käsitteitä käyttäen niin, että ne ovat hyödynnettävissä päätöksen perusteluna siten kuin tämän lain 22 a §:ssä säädetään.

Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20

Finlex 9.7.2020
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010731#L7P22
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010731#L7P22a

22 § (7.11.2014/875)
Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäri
Laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin on merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin osallistuessaan etuusasian valmisteluun. Arvio voidaan merkitä asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.

22 a § (7.11.2014/875)
Etuuspäätöksen perusteleminen
Etuuspäätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos Kansaneläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.

Suomi 2017 verkoston lisäys- ja korjausehdotukset kyseisiin lainkohtiin

1. Esitämme Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 22 § Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäri – pykälään lisäyksen siitä, että etuusasian valmisteluun osallistuvan ja vakuutuslääkärinä toimivan laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin tulee olla Kansaneläkelaitoksen vakuutuslääkärinä toimiessaan vakuutetun/potilaan sairaus – ja vammatyypin tunteva erikoisalan lääkäri, jolla on lääketieteellisen koulutuksen kautta hyväksytyt erityispätevyydet ja kokemuksen tuoma ammattitaito sekä kunnossa oleva moraalinen ja eettinen arvopohja, jonka avulla hän pystyy tekemään arviointiasiat ja merkinnät kerralla oikein, jolloin vakuutettujen/potilaiden yhdenvertainen käsittely voidaan taata myös tosielämän tilanteissa.

2. Esitämme Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 22 a § (7.11.2014/875) Etuuspäätöksen perusteleminen – pykälään seuraavat lisäykset:

a. lääketieteellisiä seikkoja sisältäneestä etuuspäätöksestä tulee käydä ilmi Kansaneläkelaitoksessa käsittelyyn osallistuneen vakuutuslääkärin nimitiedot, erikoisalat ja erityispätevyydet, KHO2014:83 vuosikirjapäätöksen mukaisesti.

b. lisäksi kyseisen etuuspäätöksen tulee sisältää kopio asianomaisjulkisesta vakuutuslääketieteellisestä arviosta, uusien käsittelijä- ja lääkärikansiomerkintöjen osalta.

c. etuuspäätöksen perustelemisesta: ”Jos Kansaneläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

Lakiin tulee saada tarkennetut sanktiot siitä, jos Kansaneläkelaitos jättää nuo lakiin perustuvat vaatimukset täyttämättä. Tällä hetkellä Kansaneläkelaitos saa itse päättää, ne perustelut, jotka Kansaneläkelaitos itse katsoo kulloinkin kielteiseen etuuspäätökseen riittäviksi.

Lopuksi. Tämä seuraava lainaus STM140:00/2019 lakihankkeen STM/SVO/EVY, luonnoksen 1.6.2020 sivulta 8/20 antaa viitteitä siitä, että myös nuorempien sukupolvien höplästä veto tulee jatkumaan:

”Vaikutukset vahinkoa kärsineisiin
Päätösten tarkemmasta perustelusta on hyötyä sekä vakuutettujen oikeusturvan että sosiaalivakuutusjärjestelmää kohtaan koetun luottamuksen kannalta. Hyvät perustelut voivat myös vähentää muutoksenhakua.”

Nimittäin. Vaatimukset etenkin kielteisten päätösten paremmista ja yksityiskohtaisemmista perusteluista ovat olleet, nyt korjauksen alaisissa laeissa jo vuosista 2014/2015 alkaen.

Joten. Jätämme tämän lausuntomme tietäen sen, että vakuutuslääkäreitä koskettavaan lainsäädäntöön ja sen toimeenpanoon jää paljon korjattavaa, mikäli korjaukset vuosina 2019 – 2023 jäävät vain nyt lakiluonnoksessa 1.6.2020 esitettyihin. Mutta jostainhan se täysremonttikin on aloitettava.

Lainaus Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunnosta loppuu. Sivut 27-28.

SUOMI 2017 VERKOSTON LAUSUNTO 10.7.2020 MOBIILIFALIJEREINA
Tuo yksi 2020-luvun kuumimmista lausunnoista on nyt kaikkien, aiheesta kiinnostuneiden saatavilla ja kommentoitavissa. Myös helposti luettavissa ja sosiaalisessa mediassa liikuteltavissa olevien mobiiliflaijerien muodossa.

Löydät kaikki 32 mobiiliflaijeria näistä Suomi 2017 verkoston blogin, Facebookin tai Twitterin linkeistä. Alla olevat Suomi verkoston linkit on luettu 1.10.2020

Blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2020/07/10/suomi-2017-verkoston-kannanotto-10-7-2020/

Facebookista:
https://www.facebook.com/Suomi2017/photos/a.4830813210278274/4830837956942466/?type=3&__tn__=K-R

Twitteristä:
https://twitter.com/Suomi2017/status/1287584997491302400?s=19

LINKKEJÄ ISON KUVAN MUODOSTAMISEEN
Kiinnostaako Sinua vakuutuslääkärijärjestelmän ison kuvan avaus? Entä se, kenellä todellinen valta näissä asioissa on? Näiden Suomi 2017 verkoston artikkeleiden avulla Sinäkin pääset jyvälle, missä tällä hetkellä mennään.

Tutustu artikkelien avaamiin laajoihin asiakokonaisuuksiin kaikessa rauhassa. Kommentoi ja vinkkaa artikkeleista, niin halutessasi, omalle verkostollesi. Lämmin kiitos avustasi. Me yritämme.

Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta
– Julkaistu 30 lokakuun, 2019
https://suomi2017.wordpress.com/2019/10/30/vakuutuslaakarijarjestelman-kehittamisen-neuvottelukunta/

Uusi sosiaaliturva- ja vakuutusosaston (SVO) osastopäällikkö
– Julkaistu 5 huhtikuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/04/05/uusi-sosiaaliturva-ja-vakuutusosaston-svo-osastopaallikko/

Vakuutuslääkärit toimimaan ”kunnian ja omantunnon” kautta
– Julkaistu 10 kesäkuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/06/10/vakuutuslaakarit-toimimaan-kunnian-ja-omantunnon-kautta/

Suomi 2017 verkoston kannanotto 10.7.2020
– Julkaistu 10 heinäkuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/07/10/suomi-2017-verkoston-kannanotto-10-7-2020/

Vakuutuslääkäreiden valta ja puolueettomuus
– Julkaistu 11 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/11/vakuutuslaakareiden-valta-ja-puolueettomuus/

Kelan vakuutuslääkärit 2020
– Julkaistu 15 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/15/kelan-vakuutuslaakarit-2020/

Vakuutuslääketieteellinen arvio Kelassa
– Julkaistu 31 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/31/vakuutuslaaketieteellinen-arvio-kelassa/

Tutustu artikkelien avaamiin laajoihin asiakokonaisuuksiin kaikessa rauhassa. Kommentoi ja vinkkaa artikkeleista, niin halutessasi, omalle verkostollesi. Lämmin kiitos avustasi. Me yritämme.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –


Kategoria(t): ay-liike, kansalaisjärjestöt, maan tapa, Perustuslaki, politiikka, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, Uncategorized, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi