Entiset pääministerit: Suomi Natoon!

Keskustelut; Suomen ja suomalaisten, mahdollisesta Nato-jäsenyydestä ja sen aikataulusta käyvät kuumana. Nyt kantansa ovat ilmoittaneet myös Suomen entiset pääministerit.

Näin politiikan parrasvaloihin paluutaan tekevä, kokoomuksen Alexander Stubb: ”Alexander Stubb antoi selkeän arvion DI:lle: Suomen Nato-hakemus tapahtuu kuukausien sisällä” – Kauppalehti 14.3.2022.

Ja näin vuorollaan pääministeripuolue demareiden; Antti Rinne Iltalehden mukaan Twitterissään:
”Antti Rinne valmiina Natoon, jos turvallisuus sitä edellyttää” – Iltalehti 13.3.2022
”SDP:n entinen puheenjohtaja ja ex-pääministeri Antti Rinne kertoo Twitterissä olevansa valmis hyväksymään Nato-jäsenyyden tarvittaessa.”

Eikä noissa entisten pääministereiden kannanotoissa ole mitään ihmeellistä. Heillä on asemansa ja verkostonsa kautta käytössään varmasti paljon sellaista tietoa, joita katu- ja ruohonjuuritason kansalaisilla ei ole. Eikä tule olemaan.

Tässä vaiheissa heidän lausunnoistaan on hyötyä meille kaikille; varsinkin, jos entiset pääministerit huolehtivat ja purkavat omalta osaltaan nämä kohta seuraavassa mobiiliflaijerissa mainitut ”Valtiokonttorin ja vakuutuslääketieteen miinakentät”.

Kun turvallisuusasioita maassamme hoitavien henkilöiden tausta-asiat ovat; mahdollisten työtapaturmien ja ammattitautien varalle, varmuudella kunnossa, niin kaikkien suomalaisten sitoutumisen taso yhteiskunnallisia asioita kohtaan paranee kohisten. Samalla kun aiemmat vakaan vaikenemisen Suomen sisäiset Berliinin muurit kaatuvat vihdoinkin romisten. Ottaako Eteläranta 10:n ekosysteemi tässäkin johtajan roolin? Ja tekeekö Alexander Stubb paluun päivänpolitiikkaan?

Rkp:n roolista vakuutusasioiden miljardien liiketoiminnassa.

Omalta osaltaan, pääministeri Alexander Stubb ja kokoomuksen ekosysteemi jättivät vuonna 2014 korjaamatta nämä työtapaturma- ja ammattitauti- sekä vakuutusoikeuslakeihin esitetyt korjausehdotukset. Vielä vuonna 2006 meppinä toimiessaan Alexander Stubb vastasi rehellisen oloisesti kansalaissähköpostiin vakuutusyhtiöiden vallasta Euroopan unionissa:

”Niin kauan, kun pysyy terveenä, saa pitää työpaikkansa eikä omalle tai perheen kohdalle osu mitään onnettomuuksia pieni ihminen pärjää.

– –

Joku viisas tokaisi täällä parlamentin käytävillä kerran, että kyllä muiden valtioiden ihmisoikeustilanteesta kannetaan huolta ja meteliä, mutta EU-jäsenvaltioiden rikkomuksista pysytään mielummin hiljaa.

Olet oikeassa, että vakuutusyhtiöillä on Euroopassakin valtavasti valtaa käsissään. Ja valitettavasti EU:n valta ei yletä heitä suitsemaan.”
Lähde: Harmaa hallinto Suomessa ja EU:ssa? – Julkaistu: 9 joulukuun, 2010.

Joten voisiko Naton valta jäsenmaitaan kohtaan olla se .. tai joku muu?, joka oikeusvaltio perustaa korostavan EU:n tukemana riittää vakuutusyhtiöiden vallan suitsimiseen? <<< (Sarkastinen kysymys)

Toisaalta pääministerinä puolen vuoden ajan vuonna 2019 toimineen Antti Rinteen ja demareiden ekosysteemin takataskussa on ollut käytössään Malli Antti Rinne, jota on valitettavasti tarjottu vain valikoidusti VIP-asemassa oleville ay-liikkeen jäsenille. Joten toivottavasti tuota markkinatalousdemareiden VIP-jäsenille varattua tasa-arvoa ja solidaarisuutta, tarjotaan 2020-luvulla kaikille suomalaisille.

Vaan toivotaan, että entisten pääministereiden ajamina; suomalaisten ammattisotilaiden ja varusmiesten työtapaturma ja ammattitautien korjaamisen kautta, myös kaikkien suomalaisten perus- ja ihmisoikeudet saadaan toteutumaan. Myös erittäin merkittävässä tosielämän julkisen vallan käytössä lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan piirissä.

Tästä vasemmistoliiton sosiaali- ja terveysministereiden Hanna Sarkkisen/Aino-Kaisa Pekosen johtaman ministeriön hylkäämästä ”Vakuutuslaitoksien vakuutuslääkäreitä koskevan lain muuttaminen 2020-luvulla” – korjausehdotuksesta on hyvä lähteä rakettimaisesti edeten liikkeelle. Näin kaikkien suomalaisten lakisääteisesti vakuutettujen oikeudellinen asema saadaan nopeasti korjattua.

Siis, jos päättäjämme ovat tosissaan siitä, että Suomen perustuslain takaamien suomalaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen tosielämässä tulee olla Suomen Nato-jäsenyyden toteutumisessa yksi tärkeimmistä asioista. Kuten tuossa linkin takaa löytyvässä kansalaisaloitteessa numero 9997, yhtenä kohtana Suomen Nato-jäsenyyden perusteluiksi esitetään.

Eikä tuossa kaikki.

Vuosina 2011 – 2012 pääministeri Kataisen six-pack hallituksessa, rkp:n puolustusministerinä, toiminut Stefan Wallin löytyy Wikipedian tietojen mukaan, tämän artikkelin kirjoitushetkellä, monihaaraisen lobbausfirma Milttonin johtotehtävistä.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Lobbaus on vaikuttajaviestinnän kaapuun puettua vaikuttamista korkean tason poliittisissa päättäjissä ja virkahenkilöissä siihen suuntaan sekä sillä keinovalikoimalla kuin kulloinenkin, esimerkiksi Milttonin toimeksiantaja ja laskun maksaja haluaa. Tämä vaikuttamisen keino ei ole koskaan pienellä rahalla toimijoita varten. Kuten on parhaillaan käynnissä olevassa Suomen Nato-jäsenyyden ajamisessa. Vuosien päästä saanemme tietää, mitä kaikkea median tutkasäteiden ulkopuolella parhaillaan, niin ulkomailta kuin kotimaasta käsin tapahtuu. Puolesta ja vastaan.

Siksi Suomen entiset pääministerit ovat erittäin tärkeitä viestin tuojia. Tässäkin isossa asiassa monesta yksityiskohdasta tietämättömälle äänestäjäkunnalle. Niin ennen kuin jälkeen virallisten päätösten.

Sitran yliasiamiehenä toimivan, entisen kokoomuksen ekosysteemin pääministerin ja EU-komissaari Jyrki Kataisen ulostuloja Suomen Nato-jäsenyyteen odotellessa. ”Euroopan union 60-vuotta” – tilaisuuden annista löytyy hyviä siemeniä kansanäänestysten tarpeellisuuteen Suomessa. Tuo tilaisuus pidettiin 23.3.2017 Helsingissä ja siinä sallittiin muutamat yleisökysymykset.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): EU, Perustuslaki, politiikka, populismi, populisti, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentoi

Suomen Nato-jäsenyys 2020-luvulla

Uutistietojen mukaan eduskunta on saanut käsittelyynsä, kaksi Suomelle ja suomalaisille Nato-jäsenyyttä ajavaa kansalaisaloitetta. Toisessa niissä esitetään järjestettäväksi kansanäänestystä, joka olisi kansanvallan eli demokratian uskottavuuden kannalta tärkeää.

Tiesitkö Sinä jo tämän? Nato-jäsenyydestä päättämisen suhteen Suomessa ei tarvitse välttämättä järjestää kansanäänestystä, koska vuosina 2007 – 2011 ”uudistetun” perustuslain (HE 60/2010 ja LJL 3/2011) mukaan päätäntävalta muun muassa Nato – jäsenyydestä, hallituksen ja tasavallan presidentin yhteistyön perusteella syntyneestä hallituksen esityksestä, kuuluu yksiselitteisesti eduskunnalle ja kansanedustajille.

Kyseiset perustuslain kohdat ovat:
94 § Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen
ja
95 § Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen
(Lisätietoa Finlex > Suomen perustuslaki > 11.6.1999/731)

Noista kahdesta Nato – jäsenyyttä ajavasta kansalaisaloitteista; 25.2.2022 vireille laitetussa ”Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi”- kansalaisaloitteessa on erittäin ajankohtainen nimi ja viittaus perustuslain velvoitteisiin. Koskeehan tämä kaikki täysimääräisesti suomalaisia? Ja myös tosielämässä?

Lainaus alkaa.
Suomen perustuslaki asettaa valtiovallalle vahvan velvoitteen turvata perusoikeudet ja ihmisoikeudet. Tämän toteuttamiseksi perustuslaki velvoittaa osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön ”rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi (PerustusL 1 § ja 22 §).
Lainaus loppuu.

Sitten mobiiliflaijerin kautta syväluotaus suomalaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen tosielämässä. Kyseessä perustuslain mukainen julkisen vallan käyttö; valtaosin yksityisesti omistetuissa vakuutus- ja eläkeyhtiöissä.

Tule apuun EU! Tai joku muu?

Voisiko tuo Tai joku muu? apuun tuleva taho olla Nato? Mitä mieltä tuon kansalaisaloitteen numero 9997 (eduskunnan käsittelytunnus KAA 2/2022 vp) vastuuhenkilöt : Matti Muukkonen, Harri Kreus, Tiina Ahva, Jani Kokko, Jessikka Aro, Juhani Klemetti ovat asiasta? Yhdessä laillisuusvalvojiemme huomioiden kanssa?

Eikä tuossa kaikki.

Vastausta odotellessa on mielenkiintoista seurata, uhkaavatko viimeaikaiset siiviileihin kohdistuneet; erittäin surulliset ja järkyttävät, tapahtumat Ukrainassa myös perussuomalaisten olemassa olon perustaa?

Eikä tuossa vielä kaikki.

Jotta eri puolueiden päättäjien kasvot säilyisivät äänestäjiin ja kannattajiin päin , niin hyvin valmistellun kansanäänestyksen järjestäminen ei vaikuta yhtään pölhömmältä ajatukselta. Kunhan kansanäänestys koskee kolmea aihetta kerralla. Näin yli 50-vuotiaat suomalaiset pääsevät äänestämään eurosta ja Natosta. Kun taas alle 50-vuotiaat suomalaiset pääsevät äänestämään; Suomen Euroopan unioniin ja euroon kuulumisesta sekä Natoon liittymisestä.

Tältä näyttivät tilanteet ja voimasuhteet eduskunnassa vuonna 2011 erilaisten liittoutumisten suhteen. Joten, jos eduskunnan jakaumat pätevät myös tosielämässä, niin ”Kolme aihettta kerralla – Rohkeasti yhdessä” – kansanäänestyksen järjestämisellä tuskin on sanottavampaa riskiä. Suomalaiset ovat entistä fiksumpia, myös näissä turvallisuuspolitiikkaa (turpo) koskevissa asioissa.

Vaihtoehdoksi nousseen ”Major non-NATO ally” (MNNA) – vaiheen antaessa mahdollista mietintäaikaa Suomen Nato-jäsenyydestä päättämiseen.

Lopuksi.

Nykyisessä Euroopan tilanteessa; kaikki se mikä meitä erilaisia ihmisiä ahdistaa, niin se saattaa oikein hyödynnettynä myös yhdistää. Yli kaikenlaisten rajojen. Kohti pitkäkestoista rauhaa, rakkautta ja rispektiä toisiamme kohtaan tavoitellen. Kuin yhdessä katu- ja ruohonjuuritason; yhteistä toimintaa vaativissa, elämäntilanteissa toimien. Muidenkin hyväksi ponnistellen. Vaikka monesta asiasta olisimmekin eri mieltä. Jopa täysin eri mieltä.

Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä koskevien keskustelujen käydessä vilkkaana, niin samalla on tärkeää yhteistyössä huolehtia siitä, että monien ammattisotilaiden ja varusmiesten sekä heidän lähiomaistensa kohdalle, etenkin 2010-luvun alussa, osuneet merkkaamattomat ”Valtiokonttorin ja vakuutuslääketieteen miinakentät” on päättäjiemme lupausten mukaisesti tunnistettu, purettu ja korjattu.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): EU, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, Perustuslaki, politiikka, Suomen ihmisoikeustilanne | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Kansanterveys vastaan kansantalous – Koronavirus 3

Koronatilanteen hellittäessä, ainakin hetkeksi, on hyvä hetki tehdä katsaus menneeseen. Aiempi Suomi 2017 verkoston artikkeli aiheesta oli ”Kansanterveys vastaan kansantalous – Koronavirus 2”. Toivottavasti pienten kivijalkayritysten tukipaketit on saatu Suomessakin toimitettua perille ja freelancer-pohjalta sekä nollatuntisopimusten pohjalta toimivien henkilöiden sosiaaliturva-asiat kuntoon. Muuten erilaiset Yhteistyössä toimien – pohjalta nousevat protestiliikkeet saavat Suomessakin lisää voimaa esiin nousuilleen.

Esimerkiksi toimivan vanhusten hoidon ja hoivan piirissä, joka on yksi tärkeimpiä sote – uudistuksen alueita. Varsinkin, jos inhimillistä vanhusten ja muistisairaiden hoivaa sekä kohtelua pidetään tärkeänä oikeusvaltion perusarvona. Toivotaan, että tästä vuoden 2019 kuumasta aiheesta kuullaan lisää.

Jos haluat katsoa lisää; myös 2020-luvun, valoa kaipaavasta aiheesta Twitteristä, niin
klikkaa tai täppää tästä.

Jos COVID-19-koronavirus, vanhusten näkökulmasta tarkasteltuna, kiinnostaa Sinua aiheena tiedonvälityksen suhteen, niin nyt on hyvä hetki katsoa tallenteelta Yle Areenalta ”Korona Ruotsissa”– ohjelma. Ruotsissahan kuukahti uutistietojen mukaan vuonna 2020 paljon vanhemman sukupolven ruotsinsuomalaisia. Näin tapahtui tuon ohjelman mukaan, varsinkin erilaisissa ruotsalaisissa hoito – ja hoivakodeissa.

Vähintäänkin yksi järkyttävä osa koronaviruksen hoitolinjausten isoa kuvaa Ruotsissa.

Yksi syy ohjelmassa kerrottuihin ennenaikaisiin kuolemiin särähti, lääkeaineiden yhteisvaikutuksista ymmärtävien, korvaan pahasti. Se tulee esiin kohta seuraavassa tekstilitteroinnissa ja niihin liittyvissä kuvakaappauksissa kyseisestä ohjelmasta. Kiitos tämän huomanneille ja aiheesta vinkanneille henkilöille. Yhdessä olemme aina enemmän.

Yllättävää huomata, että tästä ei syntynyt mitään isoa kohua Suomessa! Tosin voihan se olla niin, ettei tällaista tehdä vanhuksille tai vakavasti sairaille Suomessa missään olosuhteissa. Toivottavasti happivarantojen riittävyydestä ja lääkeaineiden käytöstä vanhustenhoidossa Suomessa vastaavat henkilöt saadaan avaamaan aihetta laajemmin.

Sillä ennen mahdollisten uusien koronavirusvarianttien tai uusien pandemioiden puikahtamista Suomeen; on hyvä saada hoitoketjut, tehohoitopaikkojen määrät ja tarvikevarastot Suomessa riittävälle tasolle. Sekä myös linjaukset happivarantojen ja lääkkeiden käytöstä pitkäkestoisen päivänvalon kestävälle tasolle. Ainakin kaikkien ja kulloistenkin riskiryhmäläisten kohdalla.

Hoivakotien henkilöstö tekee sitten; parhaansa mukaan niitä asioita, joista ylemmältä johdolta valuu ohjeistuksina alaspäin komentoketjua. Niin kuin tässä Ruotsin tapauksessakin tapahtui.

Maallikkojen mielissä tämä lääkeaine kuulostaa pelottavalta.

Toivotaan, että edes tämän tyyppisestä vanhusten hoitoon kohdistuvasta ja laillisuuden rajamailla heiluvalla, avustetusta eutanasiasta saadaan hyvät keskustelut aikaiseksi. Edes Suomessa, jos ei myöskin Ruotsissa. Tässä Ylen ohjelmassa piilee hyvät ainekset julkisille ja avoimille keskusteluille. Också på svenska.

SISÄLLYSLUETTELO
Tekstilitterointi
Kuvakaappaukset tekstilitteroinnista
Artikkelin linkkejä

TEKSTILITTEROINNIT
Aikajanan kohdasta 03:45 alkaen.

Sairaanhoitaja Sonja Aspinen:
”Muistan sen päivän, kun yhtenä aamuna tajusin, mitä tässä tapahtuu.
Mä lähdin töihin ja kävelin mieheni kanssa autolle ja sanoin miehelleni, että minä menen tappamaan potilaita. Tai minä menen tappamaan vanhuksia.”


Aikajanan kohdasta 04:04 alkaen.

Toimittaja Minna Pye:
”Sairaanhoitaja Sonja Aspinen on hoitanut hoitolaitoksissa asuvia vanhuksia Suur-Tukholman alueella jo 1990-luvulta lähtien.

Hän kiertää eri hoivakotien osastoilla omistamansa henkilöstövälitysyritys Ingrian kautta.

Kun pandemia jylläsi Ruotsissa keväällä, Tukholman alueen vanhustenhoitoyksiköihin annettiin toimintaohjeet, joilla pyrittiin varmistamaan, että sairaanhoito ei kuormittuisi.”


Sairaanhoitaja Sonja Aspinen:
”Oli päätetty, ettei heitä viedä sairaaloihin, he hoidetaan siellä omissa sängyissään tavallaan omassa kotonaan, siellä laitoksessa.

Siellä ne resurssit olivat täysin rajalliset, tosi monessa paikassa.

Ei ollut juuri mahdollisuutta antaa näitä suonensisäisiä nesteytyksiä. Eikä ollut mahdollisuutta antaa happea. Lisähapen tarve olisi ollut tosi suuri.

Sen sijaan annettiin palliatiivisia päätöksiä aika systemaattisesti, näille potilaille, jotka sairastuivat siellä vanhainkodeissa. Heitä rupes tulemaan tosi paljon.

Me saatiin sitten tämmöiset ohjeet, lääkemääräykset, mitä me saadaan käyttää.

Että esimerkiksi näille potilaille annettiin morfiinia muun muassa ja midatsolaamia.

Minunkin kokemuksella jo tiedetään, että mihin se johtaa, kun hengitysvaikeuksista kärsivälle ihmiselle annetaan lääkettä, joka vielä lisää deprimoi, tätä hengitystä. Se kyllä vähentää niitä mahdollisuuksia elonjäämiseen.”

Toimittaja Minna Pye:
”Vanhusten hoivalaitosten tilannetta pahensi se, että koronan takia lääkärit eivät tehneet normaaleja kiertoja.

Lääkärit tekivät päätöksiä elämän loppuvaiheen lääkehoitoon siirtymisestä, rutiininomaisesti puhelimitse ja näkemättä potilasta.”


Sairaanhoitaja Sonja Aspinen:
”Tämä Covid-19 tauti ei tarvitse tappaa vanhusta. Se ei ole mikään indikaatio, sillä tavalla.

Mutta, jos Sinä et saa hoitoa, niin kyllä ne mahdollisuudet aika pienet ovat.”


Aikajanan 06:12

”Et ehkä jaksa syödä tai juoda.

Hapentarve voi olla ihan muutamia päiviä vaan, mikä auttaisi sitä omaa elimistöä lähtemään siihen taistoon. Ja sen näkis aika pian, onko siitä hyötyä vai ei?

Että sen jälkeen voisi sitten ajatella, että jos ei ole, niin sitten lähdettäisiin näihin palliatiivisiin hoitoihin.

Koin tämän kyllä todella vaikeena tään tilanteen, siellä työssä.”


Aikajanan 06:43

”Tuli koko ajan sitä eettistä vaikeutta itselle, että kenellä on oikeus päättää toisen hoidon tarpeesta ja elämästä. Kysehän oli sitten kuolemasta ja elämästä, siinä vaiheessa.”

Toimittaja Minna Pye:
”Se oli kuolinapua.”

Sairaanhoitaja Sonja Aspinen:
”Se oli kuolinapua ja väärässä kohdassa monesti. Sitä ei vieläkään vaan hyväksy.”

Aikajanan 07:09 kohdalle loppuen.

Koko
”Korona Ruotsissa” – jakso on katsottavissa Yle Areenassa:
https://areena.yle.fi/1
-50654859

kesto 50 minuuttia
ensi-ilta maanantaina 11.1.2021
katsottavissa toistaiseksi
kerännyt 106 831 katselua

Suosittelemme koko ohjelman katsomista, jolloin tekstilitterointi ja kohta seuraavat kuvakaappaukset asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. Kuin myös pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi kutsutun oikeusvaltion perustan ja sitä koossa pitävien moraalisten sekä eettisten linjausten suhteen.

KUVAKAAPPAUKSET TEKSTILITTEROINNISTA
Kuvakaappausten tekstimuodot ovat lyhyempiä kuin ohjelman todelliset puheet.

Kuvakaappaus 1 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 2 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 3 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 4 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 5 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 6 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 7 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 8 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 9 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 10 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 11 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.

Toivottavasti Suomessa tilanteet olivat ja ovat toisin.

ARTIKKELIN LINKKEJÄ
Morfiinin ja midatsolaamin laamannuttavasta yhteisvaikutuksesta ”Korona Ruotsissa”– ohjelman aikajanalta noin 05.00 – 05.45
https://areena.yle.fi/1-50654859?seek=300
Linkki luettu 21.2.2022

Midatsolaaminin käyttö kuolemanrangaistuksessa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Midatsolaami
Linkki luettu 21.2.2022

Ulkolinjan erikoisartikkeli: ”Kuolleita emme saa takaisin” – kovimman hinnan Ruotsin koronalinjasta maksoivat vanhukset
https://yle.fi/aihe/a/20-307427
Linkki luettu 21.2.2022

Tilannekuvaa hoivakotijonoista vuoden 2022 Suomessa:
”Vuodeosastoilla makaa vanhuksia, joiden paikka olisi hoivakodissa”
https://yle.fi/uutiset/3-12317728
Linkki luettu 21.2.2022

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, kansalaisjärjestöt, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Vakuutuskratia – kirjasta

Odotellessa tuota kirjaa syntyväksi on hyvä tuoda esiin toimittaja Senja Larsenin kirjoittama Veikkauskratia– kirja. Tässä kirjasta käytävään keskusteluun ja mahdollisen Vakuutuskratia-kirjan pääaiheisiin Twitterissä.

Jos haluat katsoa lisää Twitteristä, niin klikkaa tai täppää tästä.

Suuren suosion saavuttaneessa Veikkauskratia – kirjan rakenteessa, avainhenkilöiden galleriassa ja ongelmanratkaisun käsittelytavassa piilevät myös toimivan Vakuutuskratia – kirjan menestyksen siemenet. Vain tarpeeksi rohkea ja aiheen läpikotaisin tunteva kirjoittaja sekä kustantaja tai joukkorahoituksen junailija puuttuvat.

Vaalien voittajista huolimatta meno jatkuu härskinä.


Erinomaisesti kirjoitettu ja jäsennelty Veikkauskratia – kirja paljastaa hyvin sen, miten samat henkilöt ja organisaatiot käyttävät niin sanotusti tuoleja vaihtaen lobbaus-, lainsäädäntö- ja toimeenpanovaltaa. Myös osin edustamansa organisaation Veikkaus – rahojen hakijoina ja loppukäyttäjinä.

Kuin yhteensattumana vakuutusmafiaan, Veikkauskratia – kirjassa ovat kyseessä osin samat henkilöt ja organisaatiot, jotka käyttävät lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla, niin sanotusti tuoleja vaihtaen tosiasiallista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa. Myös miljardien eurojen liiketoiminta-alueella.

Joten tuntuu oudolta, etteivät tiedotusvälineet ole halunneet avata pitkäkestoista ja avointa keskustelua vakuutusmafiaan ja vakuutuskratiaan kuuluvien ja erittäin merkittävää valtaa käyttävien >  Päättäjien kaksois-, kolmois- ja nelosrooleista!

Koska eduskuntapuolueet, laillisuusvalvojat, kansalais- ja potilasjärjestöt eivät uskalla vieläkään kaataa Suomen sisäisiä Berliinin muureja, niin Vakuutuskratia – kirja odotellessamme on syytää toistaa tätä avunpyyntöä vakuutusmafian synnyttämien pitkäkestoisten ongelmatilanteiden ja härskiyksien lopettamiseksi Suomessa >
Tule apuun EU! Tai joku muu?

Toinen juttu on tietysti se, että uskaltavatko edes nuoremman sukupolven keskustan johtajat kaataa vuosikymmenten ajan pystyssä pysyneen, vakaan vaikenemisen kulttuurin Berliinin muurin Suomessa?

Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, kansalaisjärjestöt, korruptio, maan tapa, politiikka, populismi, populisti, potilasjärjestöt, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: | Kommentoi

Yhteistyössä toimien

Pitkäkestoinen mielenosoittaminen ja räyhäkkään pokan pitäminen vaativat varoja sekä pitkää pinnaa. Suomalaisen ay-liikkeen voittanutta ei taida yhteiskunnallisten asioiden väännössä olla? Ainakaan vielä.

Suomessa on parhaillaan käynnissä erilaisten äännekkäiden mielenosoitusten aaltoliike. Äänekkäimmät niistä liittyvät tällä hetkellä polttoaineiden hintoihin. Kuten Torviprotesti – Stop autoilijoiden kurittamiselle ja Convoy Finland 2022. Vaikka molemmilla on tavoitteidensa kärkipäässä polttoainehintojen alentaminen, niin ne eivät mahdu uutistietojen mukaan samaan mielenosoitukseen. Tavoissa toimia lienee eronsa.

Tässä kohtaa on molemmilla, hyvin pyörien päällä rullaavilla protestiliikkeillä, mahdollista ottaa kyytinsä yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä aihe, josta olisi syystä pitää paljon ääntä, kunnes sen pitkään tiedossa olleet ongelmat ovat poistuneet. Tästäkään aiheesta ei kukaan meistä pääse omalla elinkaarellaan karkuun.

Jos haluat katsoa lisää Twitteristä, niin klikkaa tai täppää tästä.

Tässä kaikille yhteistyöhön kykeneville mielenosoitus- ja protestiliikkeille ehdotus paikasta Helsingissä, joka on lähellä todellisen vallan ytimiä. Kansalaistorin lisäksi. Jolloin näkyvyys ja kuuluvuus myös todellisten talouselämän ja virkamies päättäjien suuntaan paranee.

Senaatintori on todellisen vallan keskipisteessä ja lähellä todellisia päättäjiä. Parhaiten aina arkisin.

Yhdessä toimien saataisiin paljon enemmän aikaan, mutta kyse mielenosoittamisessa ja protestoinnissa, kuten politiikan teossa ja lobbauksen harjoittamisessa, on eri henkilöiden kyvystä tulla toimeen keskenään. Aika näyttää, mistä kaikesta vuonna 2022 mieltä Suomessa osoitetaan ja minkälaisin kattauksin?

Rauhanomaisessa ja tyylikkäästi toteutetussa kansalaistottelemattomuudessa piilee uusien mahdollisuuksien siemensäkki.

Joten eikun kaikki halukkaat rohkeasti verkostoitumaan sekä harjoittelemaan, suomalaisen ja ulkomaisen uutiskynnyksen ylittäviä, mielenosoittamisen ja protestoinnin saloja. Seuraavat eduskunta- ja presidentivaalit lähestyvät kovaa vauhtia.

Yhdessä toimien olemme enemmän.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): ay-liike, politiikka, populismi, populisti, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , | 2 kommenttia

Blogissa 300 000:n raja rikki

Eilen, keskiviikkona 16.2.2022, Suomi 2017 verkoston blogin pulssimittarissa meni 300 000:n blogista kiinnostuneen raja rikki!

Näinä lyhyen sekä erittäin nopeatempoisen sähkösanoma- ja kuvaviestinnän aikoina määrää voitaneen pitää kohtuullisena. Varsinkin, kun kyse on yhteiskunnallisia aiheita ruohonjuuri- ja katutasolta käsittelevä ja rahallisesti erittäin pienen mainosbudjetin (0 €) blogi.

Lue ”Avoimesti Suomi 2017 verkostosta”

Mobiiliflaijerin Viimeisimmät artikkelit – listan ensimmäinen on:
Yhdessä” (Julkaistu: 7 helmikuun, 2022) ja
viimeinen:
 ”Suomen itsenäisyysprosentti 2020-luvulla”. (Julkaistu: 6 joulukuun, 2020)

Niiden väliin mahtuvissa artikkeleissa piilee seuraavien eduskunta- ja presidentinvaalien kuumimmat aiheet. Jos Suomessa vain päästään siihe kauan odotettuun tilanteeseen, että asioista ja ongelmista aletaan puhua niiden oikeilla nimillä. Myös rauhanomaisen kansalaistottelemattomuuden keinovalikoimaa hyödyntäen.

Vaikka verkostomme kirjoitustahti on hidastanut, niin auki kirjoitettavia yhteiskunnallisia aiheita Suomessa riittää. Lämmin kiitos siitä Teille, jotka olette vuosien aikana antaneet meille hyviä vinkkejä. Eikä haittaa, vaikka monesta asiasta olisimmekin täysin eri mieltä. Blogien universumissa riittää aina tilaa uusille kirjoittajille. Rohkeasti vain mukaan.

On ollut mukavaa huomata, että blogin sisäistä hakukonetta käytetään entistä enemmän. Suosittuja hakusanoja ovat viime aikoina olleet:

Kela
vakuutuslääketiede
vakuutuslakimiehet
vakuutuslääkärijärjestelmä
vakuutusoikeus


Noiden hakusanojen tausta on varmaankin se, että Suomi 2017 verkoston ja sen blogin juuret ovat Oikeusturvan ajankuva – blogissa. Sen syntyaikaan luultiin, että kun lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan ongelmakohdista kirjoitetaan ja niihin esitetään ratkaisumalleja, niin ongelmat poistuvat. Vaan kuinkas oikein kävikään?

Tästä linkistä sen vuoden 2006 syyskuun aiheisiin, jotka ovat edelleen näin 2020-luvulla ajankohtaisia.

Toivotaan, että noista kaikista menneisyyden artikkeleista on apua, kun Sinunkin tulevaisuutesi etenee kohti 2030-lukua. Voimia, valoa ja rohkeutta meille kaikille kertoa, kuinka monet yhteiskunnalliset asiat tosielämässä ovat? Elinkaarellemme sijoitettuina; kehdosta hautaan.

Tärkeintä on mielestämme se, että me yritämme. Yhdessä taikka erikseen toimien. Kaikkien meidän yhteiseksi hyväksi. Oli kyse sitten suomalaisesta hyvinvointi- ja oikeusvaltiosta, jossa toivottavasti myös me ihmiset voimme mahdollisimman hyvin. Vaikkakin monesta asiasta eri mieltä olemmekin.

Lopuksi. Lämmin kiitos kaikille Teille arvoista lukijamme. Erittäin pienen mainosbudjetin (0 €) blogina toivomme, että jaatte omissa verkostoissanne niitä artikkeleita, jotka Teitä kulloinkin kiinnostavat.

Iso kiitos avustanne sekä voimia ja valoa toimiinne! Yhdessä toimien olemme enemmän.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, politiikka, Suomen ihmisoikeustilanne, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , | Kommentoi

Yhdessä

Helsingissä oli käynnissä monenlaista kohua herättänyt ja Convoy Finland 2022 – nimellä tunnettu mielenosoitus 4.-6.2.2022 välisen ajan. Kohu oli sosiaalisen median puolella melkoinen.

Tässä alkuun yksi lukuisista Twitterin seurantaketjuista, joissa yritettiin päästä asialinjalta ponnistaen kärryille siitä, että mistä kaikesta rehvakkaan tuntuisessa mielenosoituksessa oli kysymys. Varsinkin, jos mielenosoitus samoista aiheista vielä lähiviikkoina jatkuu ja palaa paikoilleen Helsinkiin entistä räyhäkkämpänä. Toivottavasti osallistujien osalta pystytään olemaan mukana päihteettömästi ja toisia kunnioittavalla asenteella. Kansalaistottelemattomuutta voidaan toteuttaa myös tyylikkäästi.

Jos haluat katsoa lisää Twitteristä, niin klikkaa tai täppää tästä.

Convoy Finland 2022 mielenosoituksella oli kolme kovaa päätavoitetta, jotka tämän artikkelin julkaisun hetkellä eivät ole vielä toteutuneet. Yksi liittyy koronavirukseen, toinen verotukseen ja kolmas hallituksen erovaatimukseen.

Helsingin liikenteelle aiheutetun haitan vuoksi Convoy Finland (Letka Suomi) mielenosoitusta verrattiin monella sosiaalisen median kanavalla, myöskin ulkomailta kopioituun, Elokapina-liikkeeseen.

Molemmat mielenosoitukset ovat onnistuneet herättämään suomalaisissa monenlaisia tunteita.

Aika näyttää, onnistuvatko jotkut idearikkaat henkilöt yhdistämään hyvin erilaisia näkökantoja sekä poliittisia mielipiteitä viljelevät henkilöt samaan rauhanomaiseen suurmielenosoitukseen?

Osallistujien sitoutuessa yhteisen ohjelman, tavoitteiden ja huolella rakennettujen ratkaisuehdotusten piiriin. Esimerkiksi ruuan, asumisen, bensan, sähkön hintojen alentamiseksi sekä vaalirahan ja lobbauksen kytkentöjen paljastamiseksi Suomessa. Rahasta ja säällisestä toimeentulostahan löytyy yllättävän monta yhdistävää asiaa. Hyvinkin erilaisten henkilöiden kesken.

Tästä linkistä kuvakaappauksen twiittiketjuun.

Helsingissä nähtiin 2010-luvun alun molemmin puolin mielenkiintoisia ja pitkäkestoisia mielenosoituksia, joista voitaneen ottaa mallia. Varsinkin, kun kevät etenee, koronarajoitukset poistuvat ja säät lämpenevät, niin mielenosoitusten taikka erilaisten protestiliikkeiden juurtuminen Helsingin keskeisille paikoille on helpompaa kuin hankien keskellä.

Rakennuspuolelta tuttu malli, että on ensinnäkin idearikas ja tietotekniikan hallitseva pääurakoitsijakonsortio, joka vastaa mielenosoituksen fasiliteeteista ja kaikkia velvoittavien yhteisten pelisääntöjen luomisesta. Sitten on eri aihealueittain räyhäkkäät ja mielenosoituksen sääntöjä noudattavat aliurakoitsijat, jotka hallitsevat nuo mielenosoituksen pääteemat. Ongelmien kiteyttämisestä, toimivien ratkaisuehdotuksien esittämiseen.

Ulkomailta kopioitujen Occupy Helsinki, Joukkovoima, Nyt Saa Riittää mielenosoitusten tiimoilta saattaa löytyä kopioitavaa, joita voi sitten vapaasti parannella 2020-luvun tilanteisiin. Oheisessa mobiiliflaijerissa lisätietoa protestiliikkeen mallikkaasta paikoilleen juurtumisesta. Convoy Finland 2022 voi sitten juuri saamansa kokemuksensa turvin neuvoa, miten mobilisoitua rauhanomaisesti ja liikenneturvallisesti sähkö- ja polttoainemoottoreilla kulkevien ajoneuvojen pyörien päälle valtakunnallisesti?

Hyvätkin liikkeet saattavat kaatua keskinäiseen riitelyyn. Tai sitten parhaimmillaan niiden luotettaviksi katsottuja johtajia palkataan vuorollaan kansanedustajien tai hallituksen ministereiden avustajiksi.

Ja niin kuin Suomen historian ensimmäisten aluevaalien totuusleikkuroitu vaalitulos näytti; puolueiden kahleista irtiolevia, mutta äänestäjille tärkeiden asioiden puolesta puhujia ja paineiden purkajia tarvitaan. Vaikka olisimmekin hyvin erilaisella yhteiskunnallisella tietoudella varustettuja.

Rahasta eli säällisestä toimeentulostahan löytyy yllättävän monta yhdistävää aihetta. Yli puolue-, arvo-, ikä-, arvopohja- ja varallisuusrajojen. Ainakin aina ennen seuraavia eduskuntavaaleja.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): apparaatti, apparatismi, apparatsikki, kansalaisjärjestöt, korruptio, maan tapa, politiikka, populismi, populisti, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, talouselämä, Uncategorized, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

Aluevaalit 2022 – Äänestysprosentti ja nukkuvat

Suomen historian ensimmäisissä aluevaaleissa näkyi suomalaisten äänestäjien turhautuminen politiikkaan. Moni äänestämättä jättänyt kokee, ettei omalla äänestämisellä ole mitään vaikutusta eikä merkitystä oman elämän tilanteisiin.

”En koe että äänestämällä voisin todella vaikuttaa asioihin, vaan suomalainen nykydemokratia on lähinnä poliittista näytelmää, kun päätökset tehdään kulisseissa kädet toisten veljien taskuissa.

Enää ei löydy puoluetta eikä ihmistä, ketä voisi äänestää.”
Lähde: Yle Uutiset 28.1.2022 – ”Nuori valtuutettu pitää käsittämättömänä, että puhelimella voi tehdä kaikkea muuta paitsi äänestää”

Oikeusministeriön puoluerekisteristä löytyy tätä artikkelia kirjoitettaessa 22 puoluetta! Joten vaihtoehtoja kyllä äänestäjille riittää, mutta nykyisillä valintatavoilla suurin valta on pitkäkestoisesti betonoitu pitkään toimineille ja ison ekosysteemin omilleen kasvattaneille puolueille.

Sukupolven vaihdos käynnissä yhdessä sopimiseen luottamisessa?

Sitten neljä faktapohjaista pointtia aluevaaleista. Lähde on Oikeusministeriön Vaalit – sivusto.

1. Mistä aluevaaleissa on kysymys?
”Tammikuussa järjestetään Suomen ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan edustajat aluevaltuustoihin. Tähän asti kuntien vastuulla on ollut sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen. Jatkossa niistä vastaavat hyvinvointialueet. Hyvinvointialueella on itsehallinto, ja ylintä päätösvaltaa alueen asioissa käyttää aluevaltuusto.”

2. Mikä on hyvinvointialue?
”Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä 1.1.2023 alkaen. Tähän asti vastuu näiden järjestämisestä on ollut kunnilla. Hyvinvointialueita on 21.

Helsinkiläiset eivät äänestä aluevaaleissa, koska Helsingissä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä vastaa jatkossakin kaupunki eikä Helsinki muodosta hyvinvointialuetta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei koske myöskään Ahvenanmaan maakuntaa.”


3. Mikä on aluevaltuusto?
”Hyvinvointialueella on itsehallinto, ja jokaisella hyvinvointialueella on oma aluevaltuusto. Aluevaltuusto tekee hyvinvointialueella päätökset esimerkiksi vanhusten hoidosta ja terveyskeskusten sekä paloasemien toiminnasta.”

4. Miten aluevaltuustot ja maakuntavaltuustot liittyvät toisiinsa?
”Hyvinvointialueet sijoittuvat pääosin nykyisten maakuntien kohdille, mutta Uudenmaan maakunnassa on neljä hyvinvointialuetta. Maakuntavaltuustot ja aluevaalit eivät kuitenkaan liity toisiinsa. Maakuntavaltuustot jatkavat tehtäviänsä kuten ennenkin ja päättävät maakuntien liittojen toiminnasta.”

Lähteenä kohdille 1- 4 on siis Oikeusministeriön Vaalit – sivusto ja sen ”Usein kysytyt kysymykset aluevaaleista 2022” – osio.

Aluevaaleilla on ollut kansan suussa ja tiedotusvälineiden uutisvirrassa monta nimeä. Kuten maakuntavaalit,
sote – vaalit,
valinnanvapausvaalit,
hyvinvointialuevaalit
ja
sote – uudistusvaalit.

Riippuen 2000 – luvun ajankohdasta ja kunkin edellä mainittujen nimikkeiden käyttäjien poliittisista tarkoitusperistä sekä palkanmaksajista ja toimeksiantajista.

Liekö tuo nimikkeiden kirjo ja sekavuus äänestäjien suuntaan aiheuttanut sen, että äänestysaktiivisuus jäi Suomen historian ensimmäisissä aluevaaleissa hyvin alhaiseksi?

Aluevaalien virallinen äänestyspäivä oli sunnuntai 23.1.2022 ja äänestysprosentiksi jäi 47,5! Syitä alhaiseen äänestysprosenttiin on varmasti monia, mutta ne on tärkeää saada selville. Nimittäin, jos yli puolet äänioikeutetuista kokee, ettei äänestämällä voi enää tosielämässään kohtaamiensa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun vaikuttaa, niin pelkästään yhteiskuntarauhan katunäkymien suhteen saattaa alkaa näyttää levottomalta.

Totuusleikkuroidut puolueiden kannatusluvut ovat erittäin alhaiset!

Totuusleikkuroidut puolueiden kannatusluvut noudattavat
kuntavaalien 2021 (yli 2 miljoonaa äänioikeutettua jätti äänestämättä!)
eduskuntavaalien 2019 (yli 1,41 äänioikeutettua jätti äänestämättä!)
ja
eurovaalien 2018 (yli 2,44 miljoonaa äänioikeutettua jätti äänestämättä!)
kannatusjakautumia.

Yllättävää huomata, että vaikka meidän kaikkien suomalaisten kannalta; Euroopan unionin toimivallan ulkopuolella ovat vain metsäpolitiikka, sosiaalipolitiikka ja veropolitiikka, niin EU-vaalien äänestysprosentti on tuossa vaalissa kaikkein alhaisin!

OIKEAT MITTARIT MITTAAMAAN YHTEISKUNTARAUHAN TILAAPerusjuttu äänestysaktiivisuudelle on tietysti se, että äänestäjä kokee omalla äänellään olevan ihan oikeasti vaikutusta. Toiseksi on hyvä aikaa miettiä, että ovatko erilaisissa poliittisissa mittauksissa käytettävät suhdeluvut ja mittaustavat oikeita. Voitaisiinko esimerkkiä ottaa tapaus Canon Oy:stä?

Johtaminen on puhumista ja ymmärtämistä
Canon Oy:n toimitusjohtaja Harry Nyström törmäsi omassa yhtiössään yllättävään tilanteeseen viisi vuotta sitten.

– Kaikki toimintaa kuvaavat mittarit näyttivät erinomaisia lukemia. Silti teimme ensimmäisen tappiollisen tuloksen kautta aikain. Tuntui pahalta tunnustaa, että olimme lukeneet vääriä lukuja eli yhtiötä oli johdettu huonosti, Nyström muistelee nyt.

– Virheiden myöntäminen oli samaan aikaan vaikeaa ja vapauttavaa. Suomalainen johtajahan hakee mielellään syitä ulkopuolelta. Mekin olisimme tuolloin voineet mennä maailmantalouden romahduksen taakse piiloon, hän hymähtää.

– Tunnustimme kuitenkin tilanteen ja havaitsimme, että edessä on pitkä matka.

Nyströmin mukaan aikaisemmin oli tehty useita muutoksia hyvin nopeasti. Johto oli keksinyt uusia muutossuuntia, vaikka koko organisaatio ei ollut vielä ehtinyt ymmärtää edellisiäkään.

Johtamisen parantamiseen kuuluu, että yrityksessä vaalitaan vuorovaikutteista keskustelua, jossa tieto ja ajatukset kulkevat alhaalta ylös ja päinvastoin. Käskyttämisestä on pyritty ymmärtämiseen, jolloin organisaatiosta saadaan enemmän tehokkuutta irti.

Tuhannesta mittarista kahteentoista
Vielä 2000-luvun alussa Canonilla oli käytössä malli, jossa toimintaa mitattiin yli tuhannella mittarilla.

– Yli tuhat mittaria ja alle neljänsadan hengen organisaatio. Ei siinä ollut mitään järkeä. Nyt meillä kaikilla on 12 mittaria, ja ne ovat linjassa yhtiön strategian kanssa. Se on kova juttu, Nyström vakuuttaa.

Lähde: Oy Suomi Ab:ssa on tehtävä paremmin – 23.08.13 Petri Malmeli

Entä montako erilaista suhdelukuihin perustuvaa mittaria valtion hallinnossa, taloudessa ja julkishallinnollisesti omistetuissa yhtiöissä on? Onko milloin viimeksi varmistettu, että mittaavatko ne oikeita asioita? Esimerkiksi sote – uudistuksen ytimessä olevien vanhustenhoidon ja lastensuojelun toimivuutta sekä inhimillisyyttä seurattaessa.

Asia mittaustapojen oikeellisuuden suhteen on erittäin tärkeää. Varsinkin, kun sote – uudistus ja valinnanvapaus etenevät pikku hiljaa toteutuksen tasolla. Miten esimerkiksi sote-uudistuksen yhdeksi päätavoitteeksi asetettuja rahallisia säästöjä mitataan ja varmistetaan?

Sitten zuumaus kansanvaltaisten vaalien tulosmittareiden parantamiseen.

TOTUUSLEIKKUROINTI LEIKKAAMAAN ÄÄRILAITOJA
Onkin hyvä aika toistaa, taas kerran vanha kysymys.

Voisiko Suomessa vaaligalluppien ja vaalitulosten totuusleikkurointi tuoda vipinää vaaleihin? Eli tulokset esitettäisiin myös vaaleja edeltävissä vaaligallupeissa edellisten vaalien äänestysprosenttiin totuusleikkuroituina:

eduskuntavaalien totuusleikkurikertoimen ollessa 0,721
eurovaalien totuusleikkurikertoimen ollessa 0,408
kuntavaalien totuusleikkurikertoimen ollessa 0,551
aluevaalien totuusleikkurikertoimen ollessa 0,475

Tai galluppien lukemat äänestäjien yleiseen 35 – 40 prosenttialueeseen totuusleikkuroituina, jotka eivät gallupeissa halua tai osaa kertoa puoluekantaansa. Jolloin keskimääräiset totuusleikkurikertoimet gallupeissa olisivat 0,65 – 0,60 välillä.

Aihetta on käsitelty laajemmin Suomi 2017 verkoston 13-osaisessa Totuusleikkurointi – artikkelisarjassa. Ilman, että suomalainen uutiskynnys olisi vielä ylittynyt.

Nythän tiheästi tehtyjä gallupeja käytetään, vaalien lähestyessä, härskisti sen osoittamiseen, että vaalien kärkipaikat ovat ikään kuin jo jaetut. Kuitenkin jo 200 000 nukkuvan äänestämään lähteminen saattaa sekoittaa kärkipaikat täysin. 500 000 äänestämään heräävästä nukkuvasta puhumattakaan.

Tärkeintä onkin, että tämä avoin totuusleikkurointi idea leviää 2020 – luvulla vapaaseen kehittelyyn ja paranteluun. Esimerkiksi myös niin, että kaikkien vaalien vahvistettujen tulosten taulukoinnissa näkyy helposti myös kunkin puolueen saamat vahvistetut kokonaisäänimäärät ja niiden prosenttiosuus annetuista äänistä.

Noin toimien saataisiin paremmin näkyviin, kuinka isoilla tai pienillä äänimäärillä ja kannatusprosenteilla Suomea todellisuudessa hallitaan. Samalla, kun nukkuvien puolueen edustajat voivat miettiä tahoillaan sitä, että josko sitä sittenkin lähtisi äänestämään? Vaihtoehtojahan suomalaiselta puoluekartalta löytyy äänestäjille ihan kiitettävästi. Tätä artikkelia kirjoitettaessa puoluerekisteristä löytyy puolueita 22 kappaletta, joista yhdeksällä on tällä hetkellä kansanedustajia eduskunnassa.

Toki pienpuolueet tarvitsevat itsensä tunnetuksi tekemisessä hyvän puolueohjelman, paljon toimintarahaa ja karismaattisia aktiiveja. Sekä myös sopivan yhteiskunnallisen tilanteen, vähintään 10 vuoden erittäin aktiivisen toiminta-aikaan panostamisen ja paikallisten sekä valtakunnallisten tiedotusvälineiden apua. Myös siinä, että vaaleihin ehdokkaita asettavat pienpuolueet ja ryhmät saavat itsensä tunnetuksi tekemisessä eri vaalitenteissä tasapuolisemmin, niin ruutuaikaa kuin palstatilaa.

Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä. Miten sekä millaisin keinoin, niin puolue kuin yksittäinen ehdokas kytkeytyvät isoon kuvaan?

Yksi kansanvaltaisilla vaaleilla valittu tehtävä per henkilö. Rakenteellisen korruption minimiointi.

Joten 2020-luvun aikana päättäjiemme kaksois -, kolmois – ja nelosroolit tulee saada pitkäkestoiseen päivänvaloon, jolloin luottamus poliittista järjestelmäämme kohtaan lähtee jossain vaiheessa paranemaan. Ellei tuo ole mahdollista, niin näin 2020-luvun alussa on hyvä miettiä sitä, että tulisiko samojen henkilöiden toimiminen, samaan aikaan eri organisaatioiden päättäjinä vain laillistaa?

Toisaalta näyttää siltä, että kärkipuolueet eivät halua ison kuvan avaamista sidonnaisuuksista ja siten hirveän isoa äänestysaktiivisuuden nousua, koska silloin niiden oman ekosysteemin vakiintuneet valta-asetelmat saattavat mennä täysin sekaisin.

Varsinkin, jos äänestämään lähtee nukkuvista 5-15 prosentin osuus, jonka äänestyskäyttäytymisestä valtakunnan eri alueilla, valtaa pitävillä isoilla puolueilla ei ole aiempaa tilastotietoa. Vihjaisemattakaan yli miljoonan nukkuvan liikkeelle lähdöstä äänestämään 2020-luvun eduskuntavaaleissa.

Positiivisen muutoksen odottaminen äänestysprosentteihin ja poliittisten päättäjien erilaisten kytkösten avaaamiselle; on kuin suomalaisen lottovoiton odottamista omalle kohdalle. Vaan eihän yrittämistä koskaan kannata lopettaa.

Kunhan tiedostamme, että sen lauluja kukin päättäjä laulaa, genen maksamia gulasseja hän gulauttelee.

Sitten avointa arvailua.

Lähitulevaisuudessa ainakin Valta Kuuluu Kansalle-puolue nipistää kannatusta perussuomalaisilta. Yllättävää kannatuksen nippasua saattaa tapahtua myös kristillisten suunnalta! Jolloin vakiintuneet hallitusvaltapuolueet sdp, keskusta, kokoomus ja rkp kiittelevät toisiaan. Vihreiden ja vasemmistoliiton johtajien miettiessä puolueidensa yhdentymistä tosissaan. Suomen Kristillisdemokraatit (KD) – puolueen ulostulojen kutkutellessa entistä paremmin vanhempia, mutta erittäin aktiivisia äänestäjiä. Liike Nyt jatkanee kannatuksen nipistämistä kokoomukselta ja rkp:ltä.

Joten toivotaan, ettei seuraavien eduskuntavaalien äänestysprosentti putoa alle 70 prosentin. Yksi täky äänestysaktiivisuuden nostamiseksi ja alle 50-vuotiaille äänestäjien suuntaan löytyy varmuudella tästä linkistä.

Kysykääpä vaikka tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, maan tapa, politiikka, populismi, populisti, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , | 2 kommenttia

Tule apuun EU! Tai joku muu?

Tässä postauksessa avointa taustatietoa vakuutusmafia-aiheen isoon kuvaan ja oheiseen mobiiliflaijeriin sekä siihen upotettuun, Twitteristä otettuun vuoden 2015 kuvakaappaukseen liittyen.

Vastaajana verkostomme tekemään kysymykseen oli Euroopan komissio Suomessa – Europeiska kommissionen i Finland (Twitterissä EU-komissio Suomessa).

Onko avainsanana jatkossakin ”kolmikanta”?


Sitten bloggauksen pääaiheeseen.

Vakuutusmafia = vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä Kela. Yhdessä Suomen valtion ja poliittisesti naisistettujen (sutki sisko) ja miehitettyjen (hyvä veli) järjestöjen kanssa toimien.

Samasta asiasta Iltalehdessä 23.03.2015: Pankkiiri ja talousvaikuttaja Björn Wahlroos nuijii työmarkkinajärjestöjä: ”Kolmikanta muistuttaa fasistista järjestelmää”.

Jos kafkamaisiksi suunniteltuja ja mafiamaisiksi sekä fasistisiksi luonnehdittuja järjestelmiä ei ole onnistuttu kansallisin voimin, kohta seuraavalla yli 20 vuoden tarkkailujaksolla korjaamaan, niin tulisiko ne vain pikaisesti laillistaa? Tai siirtää EU:n tai jonkin muun toimivaltaisen tahon korjattaviksi?

SISÄLLYSLUETTELO
Ulostuloja ja korjaushankkeita 2010-luvulla
Tule apuun EU! Tai joku muu?
Kymmenen poimintaa tosielämästä 1999 – 2020:
> 1. ”Vakuutuslääketiede – lääkärietiikan aivotärähdys?” 8.2.1999
> 2. Ylen radiouutiset 25.01.2000
> 3. Nälkälakko eduskuntatalolla 30.10.2001 – 27.11.2001
> 4. Vakuutusoikeuteen pikaisena ehdotetut muutokset 17.9.2003
> 5. Yle A-piste: ”Miksi vakuutuslääkärijärjestelmä ei toimi?” 11.10.2004
> 6. Toimeenpanovallasta lakisääteisissä vakuutuksissa 3/2007
> 7. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve Ylen A-tuubissa 1.11.2010
> 8. ”Työeläkejärjestelmä ristiriidassa perustuslain kanssa” HS 15.3.2011
> 9. Todelliset lainsäädännön päättäjät 28.1.2014
> 10. Kaiken takana suomalaiseen markkinatalouteen uskovat demarit 2020?
Myös mafiamainen korporatismikoneisto kaikille tutuksi
Annettujen lupausten lunastamisesta
Laillisuusvalvontaa ilman sanktioita
Härski meno jatkuu 2020-luvulla
Finanssifasismin voittokulku jatkuu
Lopulta kyse on vain rahasta
Mitä mieltä tästä ehdotuksesta ovat?
Avainsanoja sosiaaliseen mediaan
Tekstin alkuperäinen lähde

ULOSTULOJA JA KORJAUSHANKKEITA 2010-LUVULLA
Olisiko jo aika kypsä sille, että suomalaisesta vakuutusmafiasta puhuttaisiin edes 2020-.ja 2030-luvuilla totta? Myös tiedotusvälineissä ja puoluelehdissä?

Tuon vakuutusmafian termin esitteli ja avasi suomalaisille; rovasti ja entinen kansanedustaja Anssi Joutsenlahti (ps.), Anssin blogissaan, torstai 4. marraskuuta 2010, ”Vakuutusmafia vallitsee Suomessa” – kirjoituksessaan.

Yllättäen tuo hänen räväkkä vakuutusmafiaa käsitellyt kirjoituksensa ei ylittänyt suomalaista uutiskynnystä. Näin tapahtuu Suomessa hyvin usein, jos politiikassa väärä puolue, tässä tapauksessa PS:t, ovat oikealla asialla äänestäjien kannalta katsottuna.

Anssi Joutsenlahtihan toimi eduskunnan toisena varapuhemiehenä vuodet 2011 – 2015.

Eduskunnan puhemiehenä samaan aikaan toimineen ja nykyisen pääministeripuolueen mepin Eero Heinäluoman/sd. tunnustus ja lupaus vuodelta 2019, samasta aiheesta hieman tuonnempana tässä postauksessa.

Vakuutusalan itsensä mukaan asiat lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla ovat kunnossa. Julkisuudessa rutisevat heidän mukaansa vain ne surulliset ja säälittävät yksittäistapaukset, jotka ovat saaneet hylkäävän korvauspäätöksen. Vakuutusalan itsensä kertoman mukaan, lainsäädäntö on kaikilta osin kunnossa. Senhän kertoo muun muassa se, että vakuutusyhtiöiden hylkäävät päätökset muuttuvat erittäin harvoin vakuutusoikeusjärjestelmässä.

Vakuutettujen/potilaiden näkökulmasta tilanne on toinen. Sen voi esimerkiksi lukea niistä muutamista loistavista lausunnoista, jotka jätettiin Veikkaus- ja valtiorahoituksesta riippumattomien kansalaisjärjestöjen toimesta jo vuosina 2012, 2013, 2014 ja 2020, näihin seuraaviin lainsäädäntöhankkeisiin.

Vakuutusoikeuslaki:
OM016:00/2008
OM/4/32/2006
HE 104/2014

Työtapaturma- ja ammattitautilaki:
STM114:00/2009 TAU
HE 277/2014

Vakuutuslääkärijärjestelmä:
Kukkosen lista 8.10.2012
STM091:00/2012
STM104:00/2013
STM047:00/2014
HE 109/2014

Vakuutusmafian (= vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä Kela) toimesta todelliset korjaukset, vakuutettujen/potilaiden oikeudelliseen asemaan, pysäytetään viimeistään lausuntokierroksen jälkeen oikeusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön leikkauspöydille. Jolloin todelliset korjausehdotukset eivät etene edes eduskunnan nähtäväksi, saatikka varsinaiseen käsittelyyn. Avainvaliokunnissa istuvat ja multirooleissa toimivat kansanedustajat tulevat näin ministeriöiden virkamiesten ja lobbareiden höynäyttämiksi mennen tullen, koska liian hyviä ja yksityiskohtaisia korjaus- sekä parannusehdotuksia (vakuutettujen/potilaiden oikeudellisen aseman parantamiseksi) antavia toimijoita ei ole ollut tapana kutsua eduskunnan avainvaliokuntien kuultaviksi.

Alkupäässä nuo leikkaukset; vakuutettujen/potilaiden oikeudellisen aseman parantamiseksi, tehdään jo lainsäädäntöhankkeen, työryhmän tai neuvottelukunnan asettamispäätöksen teksteissä. Näin toimien esimerkiksi vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeus järjestelmien ”kehittämistä” voidaan jatkaa useilla eri vuosikymmenillä.

Motto, joka toimii tosielämän tilanteissa myös 2020- ja 2030-luvuilla:
”Se mitä ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.”

TULE APUUN EU! TAI JOKU MUU?
Toimivalta kafkamaisuuksien ja mafiamaisuuksien poistamiseksi on ollut koko ajan Suomella ja suomalaisilla päättäjillä! Siitä seuraavaksi.

Tiesitkö Sinä jo sen, että mikseivät Euroopan unionin toimielimet voi auttaa suomalaisia näissä, oikeusvaltion perustaan kuuluvissa asioissa?

Euroopan unioniin liityttäessä vuonna 1995 Suomen valtio ja suomalaiset vakuutusalan lobbarit saivat pidettyä vakuutus- ja sosiaaliturva-asiat, pelkästään Suomen toimivallan piirissä. Siksi Euroopan unionin suuntaan tehdyt kantelut ja valitukset ovat palanneet takaisin bumerangeina, Suomen sisäisten, mutta monimuotoisesti ja yli puoluerajojen polveilevien miinakenttien ympäröivien Berliinin muurien suojaan.

Tiesitkö jo tämän, että HE 232/2005 heikensi suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan tilaa entisestään. Kiitos suomalaisen markkinatalouden nimiin vannovien demariekosysteemin.

Joten tämä nykyinen meno lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan piirissä jatkuu todennäköisesti myös 2020-luvun jälkeenkin. Euroopan unionin toimielinten voimatta puuttua eurooppaoikeuden, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain vastaiseen menoon, koska nämät vakuutusmafian (= vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä Kela) hoitoonsa kaappaamat asiat kuuluvat kansallisen toimivallan piiriin.

Suomi 2017 verkosto on jo muutaman vuoden esittänyt, että lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan järjestelmissä toimivalta lainsäädännön korjaamisesta siirretään Euroopan unionille. Muuten tämä vakuutus- ja finanssialan hyvin härski viivytystaistelu, heikommassa oikeudellisessa asemassa olevien vakuutettujen ja potilaiden oikeudellisen aseman korjaamiseksi, jatkuu myös 2030-luvun ajan. Vuoroin vakuutuslääkärijärjestelmän ”kehittämisen” ja vuoroin vakuutusoikeusjärjestelmän ”kehittämisen” nimissä. Eli vakuutusmafiaan integroidut päättäjät voivat vedota siihen, että koko ajan on ”kehittämis-” ja ”uudistusprojekteja” vireillä.

Joten on erittäin outoa, että edes Soinin ja Halla-ahon johtamat PS:t eivät ole uskaltaneet vuosina 1995 – 2021 tunnustaa suoraselkäisesti suomalaisille sitä, ettei kansanedustajilla/eduskunnalla ja ministereillä/hallituksella sekä kansliapäälliköillä/ministeriöillä ole tosiasiallista lainsäädäntövaltaa lakisääteisiin vakuutuksiin ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa.

Iso edistysaskel olisi jo se, että eduskunta ja kansanedustajat sekä hallitus, ministerit ja ministeriöiden kansliapäälliköt tunnustaisivat tosiasiallisen lainsäädäntövallan olevan sosiaalivakuutus- ja sosiaaliturva-asioissa kolmikanta, Suomen valtio ja vakuutusalan etujärjestöjen muodostamalla vakuutuskratiakoneistolla. Jonka Veikkaus- ja valtiorahoitusta saavat, eduskuntapuolueiden ekosysteemien hallitsemat; kansalais- ja potilasjärjestöt rahoituksen menettämisen pelossa, kiltisti hyväksyvät.

Yksi potentiaalinen haastateltava ja avautuja tulee tässä:

Lainaus alkaa.
Faktat: Kari Välimäki
* Merimieseläkekassan toimitusjohtajana kahdeksan vuotta
* siirtyi Merimieseläkekassaan sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön tehtävistä syksyllä 2012
* yli 30 vuoden uran sosiaali- ja terveysministeriössä
* filosofian maisteri
* jää eläkkeelle 31.12.2020
Lainaus loppuu.

Lähde: Merimieseläkekassan Kari Välimäki jää eläkkeelle: ”Työeläkejärjestelmä kestää, jos ymmärretään, että se on osa sosiaalivakuutusta” – Tela ( = Työeläkevakuuttajat ry, Marraskuu 2020).

Palkkatulojen ja siitä maksettavan eläkekertymän perusteella hänellä ei ole taloudellista riskiä joutua tyhjän päälle, joten hän uskaltanee sen puolesta kyllä avata suunsa? Toki luvan saaminen suomalaisilta markkinatalousdemarikollegoilta, ”sutki sisko ja hyvä veli”-ekosysteemistä, saattaa olla tiukassa.

KYMMENEN POIMINTAA TOSIELÄMÄSTÄ 1999 – 2020
Tässä kymmenen poimintaa tosielämän tilannekuvasta vuodesta 1999 alkaen. Tutustu kaikessa rauhassa niihin ja vinkkaa sekä jaa tätä bloggausta, niin halutessasi, runsain mitoin omalle verkostollesi. Vain yhdessä toimien voimme vaikuttaa enemmän.

1. ”Vakuutuslääketiede – lääkärietiikan aivotärähdys?” 8.2.1999
Alkuverryttelynä arkkiatri Risto Pelkosen vähemmän tunnetusta roolista vakuutusalalla. Yhtenä elinaikansa vaikutusvaltaisimmista vakuutuslääkäreistä!

Upeaa huomata, että hänestä vielä löytyy virtaa:
”Arkkiatri Risto Pelkonen on 88-vuotias lääkäri, lääkärikunnan vanhin. Hän on tehnyt pitkän uran lääkärinä, tutkijana ja opettajana.” Lähde: Yle Radio Suomi 22.7.2019 – ”Arkkiatri Risto Pelkonen: Hoidon ammattilaisten luova yhteistyö oli työn ilon ehtymätön lähde”.

Tästä kohta seuraavasta arkkiatrin vähemmän tunnetusta ja 32 vuotta kestäneestä vakuutuslääkäriurasta olisi tärkeää kuulla lisää. Jos vain hänen muistinsa pelaa ja toimittajien rohkeus riittää, isoa kuvaa avaavien kysymysten tekemiseen.

Kuten. Millaisiksi hän näkee kirjallisesti ja suljetusti toimivien vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmien korjaustarpeet? Esimerkiksi sisäilmamyrkyistä sairastuneiden auttamiseksi?

Tässä poiminta Ylen MOT – ohjelmasta vuodelta 1999.

Lainaus alkaa.
”KORVOLA: – Kulkevatko vakuutuslääkärit liikaa vai sopivasti vakuutusyhtiöiden narussa?
MÖNKÄRE: – No täytyy kysyä, että mikä olisi se oma etu, jota he siellä vahtivat. Siis koko järjestelmähän vahtii meidän kaikkien veronmaksajien etua.

WALLIN: – Tää Immosen juttu on opettanut minulle valtavan paljon tästä, et mikä paras menetelmä on se, että jos vain suinkin mahdollista, kannattaa juttu viedä käräjäoikeuteen.
KORVOLA: – Tavalliseen käräjään?
WALLIN: – Tavalliseen käräjäoikeuteen, jossa korostuu nimenomaan näytön arviointi.
KORVOLA: – Eiks tää oo aika lailla epäluottamuslause teidän omaa ammattikuntaanne vastaan, eli että nää juristit, lakimiehet, sieltä saa paremmin oikeutta kuin järjestelmästä, jossa lääkärit ovat mukana?
WALLIN: – Se on hyvin ikävä asia tietenkin lääkärikunnan kannalta.

Pelkonen
Ylen AAMU-TV 10.3.1998/ arkkiatri Risto Pelkonen:
– Usein ne, jotka tekevät niitä päätöksiä, eivät oikeastaan tiedä, mistä he päättävät, koska heillä ei ole tietoa sieltä kentältä ja sieltä potilaan vuoteen ääreltä.

SPEAK: Lääkärien ammattikunnan vanhin, arkkiatri vahtii nimenomaan lääkärietiikkaa ja pohtii moraalikysymyksiä. Tarvitsemme siis juuri hänen haastattelunsa.

Puhelinnumero löytyy helposti, mutta lääkärimatrikkeli pysäyttää: Pelkonen Risto, arkkiatri, professori, Jälleenvakuutusyhtiö Varman ylilääkäri vuosina 72 – 96.”


Lainaus loppuu.
Lähde: Yle MOT – ”Vakuutuslääketiede – lääkärietiikan aivotärähdys?” – JULKAISTU 08.02.1999 – 16:11. PÄIVITETTY 26.05.2015 – 15:07

Jatko-osaa tuohon aiheeseen Yleltä ei koskaan tullut. Joten faktapohjalta ponnistaville Hannu Karpo- tyyppiselle journalismille ja Minä, vakuutusetsivä – tyyppiselle kirjallisuudelle on tarjolla isot markkinaraot myös 2020-luvun Suomessa.

Täsmennyksenä tuohon Ari Korvolan vuoden 1999 reportaasiin, että arkkiatri Risto Pelkonen voi hyvin ja hänen 90-vuotishaastattelussa (HS 19.8.2021) kerrottiin, että hän toimi Varman vakuutuslääkärinä 1964 – 72 ja Varman vakuutusylilääkärinä 1972 – 1996. Eli yhteensä 32 vuotta!

Joten hänellä on asemansa ja kokemuksensa puolesta tieto-taitoa jyrähtää, miten kafkamaiset vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmät tulee potilaiden/vakuutettujen oikeudellisen aseman parantamiseksi remontoida.

Lainaus alkaa.
”Arkkiatrin tarkoitus on avata keskustelua ja toimia yleisenä valistajana, joka kiinnittää huomiota havaitsemiinsa heikkouksiin jos vahvuuksiinkin terveydenhuollon kentässä”, hän määrittelee. ”Eikä eettisten periaatteiden korostamiseen panna koskaan liikaa painoa.”

Hieno instituutio, joka Pelkosen aloitteesta on vuodesta 1997 alkaen taas elpynyt, on valmistuvien lääkärien valatilaisuus. Arkkiatri on niiden itseoikeutettu päähenkilö. Niin myös korona-aikana, vaikka Hippokrateen valan vannojat ovatkin pysytelleet virtuaalisen matkan päässä.”


Lainaus loppuu.
Lähde: ”Lääkärien päällysmies” – Helsingin Sanomat 19.8.2021

Yleltä poimittuja vakuutuslääketieteen kafkamaisuuksiin pureutuvia ohjelmia:
On Sovittu Että (OSE) – järjestelmä – ”Sairas sisäilma” 8.11.2018
Uutislukitus 10 – Voiko vakuutuslääkäriin luottaa?” 21.9.2017
Uutislukitus 7 – ”Vakuutusyhtiön hylkäämät” 30.10.2014

Noihinkin Ylen ohjelmiin syvemmälle meneviä jatko-osia 2020-luvulla odotellessa. Kerrataan vanhaa ja edelleen toimintakelpoisia korjausehdotuksia.

2. Ylen radiouutiset 25.01.2000
Onnistuvatko jo 2020- ja 2030-luvuilla edelleen kovan kohun keskellä olevien vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmien täysremontit?

Näin alkoivat Ylen Radiouutiset 25.1.2000:

Lainaus alkaa.
”Kuuntelette Aamun peiliä, minä olen Maria Keskitalo…

Sosiaaliasioiden oikeusturva pannaan remonttiin.

Vakuutusyhtiöiden ja niiden lääkäreiden valtaa pidetään nykysysteemissä liian vahvana.

Oikeusministeri Johannes Koskisen mukaan tavoitteena on selkiyttää muutoksenhakua ja parantaa näin oikeusturvaa.

Valtioneuvosto asettaa lähiaikoina laajan komitean valmistelemaan uudistusta.

Tapani Leisti…
Toimeentuloturvan kenttä on laaja, eri eläkkeet asumis, vammais hoito ja opintotuet, työtapaturma, kuntoutus, sotilasvamma-asiat ja työttömyysturva muiden muassa kuuluvat sen piiriin.

Kaikissa näissä asioissa kansalaisen oikeus korvaukseen on eläkelaitosten, vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuasteena toimivien erityisten lautakuntien hyväksymis ja hylkäämisvallan alaisena ja joistakin asioista voi vielä valittaa vakuutusoikeuteen ja aina korkeimpiin oikeuteen asti.

Valituksia käsitellään vuosittain viitisenkymmentä tuhatta eli sosiaalipuolen oikeusturva koskettaa suurta ihmisjoukkoa.

Oikeusministeri Johannes Koskinen…
Tämä lautakuntien järjestelmä on hajanainen ja monipolvinen ja samoin sitten vakuutusoikeus on ollut kritiikin kohteena taas siitä, että sillä ei ehkä täysimääräisesti toteudu ne hallintolain käytön periaatteet joita on muualla pystytty kohentamaan elikkä niin tässä tosiasiallisen oikeusturvan toteutumisessa on nähty olevan ongelmia. Molempien näiden ikään kuin selkeämmän systeemin laatimista ja sitten kansalaisten tosiasiallisen oikeusturvan parantamista tässä täytyy hakea.

Järjestelmä on kasvanut rinnan hyvinvointivaltion etuusjärjestelmien kanssa. Kansalaiset ovat moittineet usein, että hylkääviä päätöksiä ei perustella. Asiaan on vaatinut kohennusta myös Eduskunnan apulaisoikeusasiamies ja korkein oikeus antoi viimekesänä pyyhkeitä päätösten perusteluiden puuttumisesta vakuutusoikeudelle.

Mitä ne käytännössä ovat ne puutteet oikeusturvassa?

No siellähän ei ehkä ihan toteudu tää osapuolten tasavertaisuus, että hakija ja nää suuret eläkeyhtiöt tai kansaneläkelaitos ei oikein tasavertaisia tuossa prosessissa kaikin osin ole.”

Lainaus loppuu.
Lähde: 25.01.2000 Ylen radiouutiset kello 08.00 ja Oikeusturvan ajankuva-blogi ”Vakuutuslääkäreiden toimien tuottavuus vakuutusyhtiöille” – keskiviikkona, helmikuuta 27, 2008.

Nykyisen pääministeripuolue sdp:n oikeusministerin 2000-luvun alussa lupaama, kirjallisesti ja suljetusti toimivan, vakuutusoikeusjärjestelmän täysremontti on edelleen vuonna 2021 aloittamista vaille valmis.

3. Nälkälakko eduskuntatalolla 30.10.2001 – 27.11.2001
Moni omakohtaista kokemusta omaava henkilö ja heidän läheisensä muistavat, kun 2000-luvun alussa luvattiin useiden kansanedustajien ja ministereiden suulla, että pitkään tiedossa olevat ongelmakohdat vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmissä korjataan.

Isot rispektit tähän eduskunnan edessä nälkälakkoon vuonna 2001 osallistuneille! Mielenkiintoista olisi kuulla, että miten he, jotka ovat vielä elossa, kommentoivat mielenosoituksessaan esille nostamien asioiden tilaa vuonna 2021?

Nälkälakon ajankohtana oli lähihistorian tietojen mukaan 30.10.2001 – 27.11.2001. Joten ei ihan mikään pikkurykäisy.

”Lakkolaisten vaatimuksia”
* laillisuusvalvonnan tehostaminen ja toimikunnan perustaminen, jolloin laillisuusvalvojat voidaan saattaa myös vastuuseen sekä tarvittaessa valtakunnan oikeuteen.
* että vammautunut voi halutessaan saada asiansa käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
* että valitusasteissa toimivan lääkärijäsenen tulee olla potilaan vamman alaa tunteva erikoislääkäri.
* että vakuutusoikeudesta hylkypäätöksen saaneet voivat 10 v:n takaumalla saattaa asiansa uudelleen käsiteltäväksi puolueettomien alan erikoislääkäreiden lausuntojen perusteella.

”Nälkälakon tulokset”
Liiton hallituksen jäsenten 29 vuorokautta kestäneellä nälkälakolla vaadittiin kaikkien lakisääteisesti vakuutettujen kansalaisten oikeusturvan parantamista.

Oikeusministeri Johannes Koskinen lupasi 27.11.2001 nälkälakossa olleille VOL ry:n jäsenille, että liiton esille nostamien epäkohtien johdosta käynnistetään erillisselvitys, jotta tapaturmassa vammautuneiden kohtelua selvitetään ja vammautuneiden saamat päätökset oikaistaan siten kuin jo tulleet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot edellyttävät.

Koskinen myös totesi, että langettavat tuomiot saatetaan välittömästi kaikkien virkamiesten tietoisuuteen vakiintuneiden toimintatapojen korjaamiseksi.

Ministeri Johannes Koskisen antamat lupaukset ja hänen vierailu lakkolaisten vaunussa uutisoitiin laajasti julkisuudessa, mm. Yleisradion TV – 1 pääuutisissa 27.11.2001 kello 20.30 ja asian saaman julkisuuden kautta toimintamme kohtaisi lukemattomia uusia asiakkaita.

Annetuista lupauksista huolimatta vakiintuneet toimintatavat eivät kuitenkaan ole yhteiskunnassamme korjaantuneet syksyyn 2002 mennessä. Myöskään yksilöiden oikeusturvan törkeisiin laiminlyönteihin ei yhteiskunnassamme tai sen erityistuomioistuimissa olla puututtu millään tavalla. Selvitysmies on kuitenkin asetettu ja selvitystyön määräaika päättyy kesään 2003 mennessä.” Lähde: Oikeusturvan ajankuvan blogi.

Ansiokkaan selvityksen vakuutusoikeudesta vuonna 2002 tehnyt ja edelleen vuonna 2021 pätevät, mutta ilman toteutusta jääneet suositukset antanut vakuutusoikeuden selvitysmies Maija Sakslin toimii tällä hetkellä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä (AOA). Kolmatta kauttaan istuen.  

Oikeusministerinä tuolloin toiminut Johannes Koskinen on tällä hetkellä pääministeripuolue sdp:n kansanedustaja. Hänen erityisavustajanaan yhteyksiä vuoden 2001 nälkälakkolaisiin pitänyt Perttu Puro löytyy tällä hetkellä monialakonserni Tradeka-Yhtiöt Oy:n ja Osuuskunta Tradekan toimitusjohtajan paikoilta. Perttu Puro nimitettiin myös Ilmastorahasto Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi joulukuussa 2020. 

Joten Sakslinilta, Koskiselta ja Purolta tiedotusvälineet voisivat kysyä, yhdessä ja erikseen, miksi ja keiden toimesta vakuutusoikeuden täysremontti pysäytettiin jo 2000-luvun alussa?

4. Vakuutusoikeuteen pikaisena ehdotetut muutokset 17.9.2003
Tiesitkö jo tämän? Seuraavat erinomaiset korjausehdotukset jo vuonna 2003 vakuutusoikeuden toimintaan tehnyt Maija Sakslin toimii tällä hetkellä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä. Hän on hoitanut tuota laillisuusvalvojan virkaa vuodesta 2010 alkaen.

Lainaus vuodelta 2003 alkaa.
Lääketieteelliseen arviointiin vakuutusoikeudessa ehdotetaan muutoksia – 17.09.2003

Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia vakuutusoikeudessa. Näin ehdottaa tutkija Maija Sakslin selvityksessään oikeusturvan toteutumisesta näitä etuuksia koskevien valitusten käsittelyssä vakuutusoikeudessa.

Jotkin vakuutusoikeuden vakiintuneet käytännöt täyttävät selvityksen mukaan vain vaivoin oikeusturvan vähimmäisvaatimukset. Selvästi perusoikeuksien ja ihmisoikeussopimusten kanssa ristiriidassa olevia menettelyjä ei kuitenkaan havaittu.

Oikeusministeriölle tehdyssä selvityksessä ehdotetaankin lääketieteellisen arvioinnin uudistamisen lisäksi muun muassa suullisten käsittelyjen lisäämistä, päätösten perustelujen kehittämistä sekä käsittelyn nopeuttamista.

Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, toteutuvatko perusoikeudet ja oikeusturva työkyvyttömyyseläkettä ja lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskevien valitusten käsittelyssä lähinnä vakuutusoikeudessa. Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin, jossa käsitellään esimerkiksi eläkeasioita ja muita sosiaalivakuutusasioita.

LÄÄKÄRIJÄSENEN TOIMINTA AVOIMEMMAKSI
Kritiikki toimeentuloturvan muutoksenhakua kohtaan koskee yleensä lääketieteellisten seikkojen arviointia. Erityisesti on valitettu siitä, että edes asianosainen ei saa tietoa siitä, mitä seikkoja arvioinnissa on otettu huomioon. Epäluottamus ilmenee usein epäluulona lääkärien toimintaa kohtaan.

Selvityksessä ehdotetaankin, että vakuutusoikeuden lääkärijäsenen toiminta tehtäisiin avoimemmaksi ja lääkärijäsenen asemaa selkeytettäisiin. Samoin lääkärin arvioinnissa käyttämien arviointiperusteiden tulisi olla ennalta tiedossa.

Lääkärijäsenen keskeinen tehtävä on turvata muutoksenhakijoiden yhdenvertaisuus. Hän huolehtii siitä, että etuuksia myönnetään samanlaisissa tilanteissa samalla tavalla. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenen arvio potilaan terveydentilasta, työ- tai toimintakyvystä voi poiketa potilaan tutkineen lääkärin arviosta.

Lääkärijäsen tekee potilaan tilanteesta kokonaisarvion. Selvityksen mukaan ongelmallista on, että lääketieteellinen arviointi on tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä ja että lääkärijäsenet eivät yleensä osallistu päätösten perusteluiden laatimiseen. Etuuden hakija ja hänen terveydentilaansa sosiaaliturvalaitoksessa tai muutoksenhakuelimessä arvioiva lääkäri eivät yleensä tapaa, vaan lääkäri tekee arviointinsa asiakirjojen perusteella.

Raportissa ehdotetaan selvitettäväksi, tulisiko lääketieteellinen arvio tehdä useamman lääkärin kokoonpanossa ainakin silloin, kun työkyvyttömyyden syynä ei ole vain yksi sairaus tai vamma. Lisäksi tulisi selvittää, onko nykyinen lääkärijäsenten lääketieteellinen erikoistuminen riittävää.

ARVIOINTIPERUSTEISTA LUETTELO
Selvityksessä ehdotetaan, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin sisällyttämällä lakiin nykyistä yksityiskohtaisemmin etuuden saamisen perusteet. Lainsäädännön toimeenpanon tueksi olisi laadittava suosituksia, jotka sisältäisivät luettelon lääketieteellisistä arviointiperusteista, joilla etuuteen oikeuttava työkyvyttömyys todettaisiin.

Samoin lueteltaisiin tyypilliset tapaukset, jolloin työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta. Lisäksi tulisi laatia suositukset siitä, mitä lääketieteellisiä seikkoja otetaan huomioon lakisääteisen tapaturmavakuutuksen syy-yhteyden toteamisessa sekä määritelmät ammattitaudeille. Alkuvaiheessa kyse olisi nykyisen soveltamiskäytännön arvioinnista, kirjaamisesta ja julkaisemisesta.

SUULLISIA KÄSITTELYJÄ LISÄTTÄVÄ, PERUSTELUJA PARANNETTAVA
Selvityksen mukaan oikeusturvaa olisi parannettava lisäämällä suullisia käsittelyjä sekä parantamalla päätösten perusteluja. Käsittelyajat eivät kuitenkaan saa pidentyä.

Suullisia käsittelyjä voitaisiin järjestää erityisesti silloin, kun asiassa on ristiriitaisia lääkärinlausuntoja ja hakija haluaa osoittaa seikkoja, jotka vaikuttavat arviointiin. Suullisia käsittelyjä järjestetään nykyään harvoin.

Selvityksessä on havaittu, että vakuutusoikeuden perustelukulttuuri on hiljalleen muuttumassa, mutta hyvin perusteltujen päätösten määrä on edelleen pieni. Perustelujen avulla asianomainen ymmärtää, mitä hänen asiassaan on päätetty ja miksi. Jos käsittelyajat ovat pitkiä ja päätökset puutteellisesti perusteltuja, ei menettely kokonaisuutena arvioituna täytä Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain vaatimuksia.

Vakuutusoikeutta koskeva lainsäädäntö on äskettäin uudistettu ja vireillä on useita kehittämishankkeita, joten monia kritiikkiä herättäneitä toimintatapoja on jo muutettu.

TOIMEENTULOTURVA-ASIOIDEN ERITYISTUOMIOISTUIN
Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin. Se käsittelee muun muassa työeläke-, kansaneläke-, työtapaturma- ja työttömyysturva-asioita. Vakuutusoikeudessa asian ratkaisevat lakimieskoulutuksen saaneet laamannit ja vakuutusoikeustuomarit sekä lääkärijäsenet ja muut asiantuntijat.

Toimeentuloturva-asioissa muutoksenhakujärjestelmä on yleensä kaksiportainen. Etuuksia myöntävien laitosten ja yhtiöiden päätöksistä haetaan muutosta ensin muutoksenhakulautakunnilta. Näiden päätöksiin voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Joitakin tapaturmavakuutusasioita lukuun ottamatta vakuutusoikeus on ylin muutoksenhakuelin.

Lisätiedot: Vastaava tutkija Maija Sakslin (Kela) , puh. 020 434 xxxx
lainsäädäntöneuvos Arja Manner (oikeusministeriö), puh.(09) 1606 xxxx
Lainaus vuodelta 2003 loppuu.
Lähde: Oikeusministeriön internet-sivut

Liittyy LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2003:21 > Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa Menettely työkyvyttömyys- ja tapaturma-asioita koskevien valitusten käsittelyssä – Maija Sakslin.

Hyviä suosituksia toteutusta varten myös vuonna 2020- ja 2030-luvuilla.

Tässä kohtaa on hyvä ottaa teholuentaan myös tämä seuraava aikajanaan perustuva katsaus. Jos laillisuusvalvojille ei ole sanktioita käytettävissään, niin tilanne jatkuu ennallaan.

Laillisuusvalvontaa aikajanalla 2001-2018
– Julkaistu: 27 maaliskuun, 2018 |

– –

”Avainkysymys? Voiko laillisuusvalvojat Suomessa hiljentää?

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin valittiin kolmannelle neljän vuoden virkakaudelle. Tässä artikkelissa nostamme esiin hänen huomioitaan vakuutusoikeudesta ja vakuutuslääkärijärjestelmästä vuodelta 2003.

Kuin myös eduskunnan oikeusasiamiehen Riitta-Leena Paunion huomioita vuodelta 2001.

SISÄLLYSLUETTELO
Nälkälakko eduskuntatalon edessä 2001
Vakuutusoikeusjärjestelmän täysremontin kohteet
Kahden lääkärin loukku – lakipaketti syntyy
Kolme ison kuvan katsausta
Vakuutusalan viisi päätavoitetta

Asioiden laittaminen aikajanalle paljastaa sen, että onko potilaiden/vakuutettujen aseman korjaamisessa menty eteenpäin? Vai poljetaanko paikallaan? Tai kenties onko menty takapakkia?

Tässä eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunion huomioita vuodelta 2001. Muun muuassa kirjallisesti ja suljetusti toimivasta vakuutusoikeusjärjestelmästä sekä päätösten perusteluissa olevista puutteista. Kooste numero1 ja numero 2.”


Sitten takaisin 2000-luvun alun poimintoihin Yleisradion ohjelmista.

5. Yle A-piste: ”Miksi vakuutuslääkärijärjestelmä ei toimi?” 11.10.2004
Seuraavaksi tekstiksi purettu katsaus Yleisradion arkistoista vuodelta 2004:

Lainaus alkaa.
Asianajaja Jukka Remes:
”Kun tulee puhe näistä korvauksista niin ilmeneekin että hänellä on ollut jokin vanha rappeutuma tai vastaava valmis vamma jonka takia korvaus evätään tai sitä vähennetään tai rajoitetaan ajallisesti.”

Kuka tämän rappeuman tai vamman sitten toteaa?

”No se todetaan siellä taholla, josta korvausta haetaan eli vakuutusjärjestelmän piiristä.” Vakuutusjärjestelmässä lääketieteellisiä asioita arvioivat vakuutusyhtiöiden palkkaamat asiantuntijalääkärit, jotka tekevät päätöksensä vain papereiden perusteella. Kenen intressiä he ajavat?”

Johtaja Lea Mäntyniemi, Vakuutusalan keskusliitto:
”He ovat vakuutusyhtiön palveluksessa. He osallistuvat siihen päätöksentekoon vakuutusyhtiössä.”

Eli sen lauluja laulat kenen leipää syöt. Mutta vakuutuslääkärinkin pitää noudattaa lääkärin etiikkaa.

Sen sijaan yllättävää on, että vakuutuslääkäreitä ei kukaan valvo keskitetysti.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja lääninhallitukset valvovat vain sitä, että lääkäreiden lääketieteellinen osaaminen ja tietotaito on kunnossa.

Vakuutusvalvontavirasto ei voi puuttua yksittäisiin korvaustapauksiin, joista se saa kanteluita, vaan se voi ohjeistaa yhtiöitä yleisellä tasolla

Se ei voi myöskään puuttua lääkärien jääviyksiin.

A-pisteen selvityksen mukaan jokaisessa neljässä tärkeimmässä muutoksenhakulautakunnassa istuu vakuutusyhtiöiden palkkalistoilla olevia lääkäreitä tuomarin vastuulla arvioimassa vakuutusyhtiöiden lääkäreiden korvauspäätöksiä.

Vakuutusala siis valvoo itse itseään.

Onko valvonta sitten hoidettu hyvin?

Johtaja Lea Mäntyniemi, Vakuutusalan keskusliitto:
”Kyllä minun mielestäni se on hoidettu erinomaisesti.”


Lainaus loppuu.
Lähde: Ajankohtaisohjelma A-piste 11.10.2004 – Miksi vakuutuslääkärijärjestelmä ei toimi?

Mikä mukaan kuhunkin työryhmään tai neuvottelukuntaan otettavista sidosryhmistä ajaa tosissaan vakuutettujen/potilaiden asiaa?
Lainaus alkaa.
FA:n lainsäädännöstä vastaava johtaja Lea Mäntyniemi jää toukokuun alussa eläkkeelle. Hän ehti työskennellä Finanssiala ry:ssä ja sen edeltäjissä yli 40 vuotta. Tässä haastattelussa finanssialan lainsäädännön asiantuntija erittelee nykysääntelyn ongelmia ja pohtii, miten lainvalmistelua tulisi kehittää.

• Paras lopputulos syntyy, kun keskeiset sidosryhmät otetaan mukaan lainsäädännön valmisteluun.”

– –

”EU:n laajuinen yhteistakuujärjestelmä ei suinkaan ole Mäntyniemen ja aiheen ensikohtaaminen. Vakuutusjärjestelmien harmonisointi oli tapetilla jo Suomen liittyessä EU:hun. Tuolloin Mäntyniemellä oli takanaan jo 15 vuotta vakuutusalan edunvalvontaa.

”Tuolloin keskusteltiin kiivaasti Suomen työeläkevakuutusjärjestelmän ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen asemasta EU:ssa.

Työeläkevakuutus saatiin lopulta vakuutusdirektiivien ulkopuolelle, työtapaturmavakuutusta ei.”

Sekä pankki- että vakuutusalan yhteisvastuukysymyksissä Suomen valtion ja finanssialan näkemykset ovat olleet varauksellisia ja pitkälti yhdensuuntaisia.”


Lainaus loppuu.
Lähde: ”40 vuotta finanssisääntelyn ytimessä – Lea Mäntyniemi toivoo lainvalmisteluun malttia ja laatua” – Julkaistu 29.4.2021, Johannes Palmgren.

Puhuiko hyvin ansaitsemille eläkepäivilleen siirtynyt Finanssiala ry:n johtaja Lea Mäntyniemi tuossa oman alansa haastattelussa, miten totta? Siitä seuraavissa poiminnoissa.

6. Toimeenpanovallasta lakisääteisissä vakuutuksissa 3/2007
Tapaturma-lehden numerossa 3/2007 lehden, edesmennyt, päätoimittaja Tapani Miettinen kirjoitti osuvasti:

”Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen sosiaalivakuutusluonnetta hämärtää se, että toimeenpano Suomessa, päinvastoin kuin useimmissa maapallomme järjestelmissä, on delegoitu yksityisille vahinkovakuutusyhtiöille sekä Valtiokonttorille ja Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle.”

Lähde: Avoin vakuutuslääketiede – Oikeusturvan ajankuva
tiistaina, joulukuuta 18, 2012

Suomennettuna tuo edesmenneen päätoimittaja Miettisen sanoma tarkoittaa sitä, että suurin valta vakuutuslääketiedettä ja vakuutuslääkäreitä koskevissa asioissa Suomessa on Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämiehellä, koska lakisääteisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen vakuutusmaksut kuuluvat kokonaisuudessaan työnantajien maksettaviksi. Tärkeintä kaikissa sosiaalivakuutusten lainsäädännön korjaushankkeissa on kustannusneutraalius. Eli kaiken pitää säilyä korvaussummien osalta nykytasolla.

Työeläkeasioissa työntekijäpuolen ammattijärjestöillä on himpun verran enemmän sanavaltaa, koska työeläkemaksuista osan maksavat palkastaan työntekijät.

Näin EK (kokoomus) ja SAK (sdp ja vasemmistoliitto) veivät vuonna 2014 työtapaturma- ja ammattitautilaki sekä vakuutusoikeuslain ”uudistukset” maaliin:
Avoin Suomi 2014”

Vakuutettujen/potilaiden oikeudellista asemaa parantavaa korjausehdotukset jäivät taas avainministeriöiden leikkauspöydille.


7. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve Ylen A-tuubissa 1.11.2010
(Litterointi löytyy myös Suomi 2017 verkoston Uutislukitus 2 – bloggauksesta)

Tämä Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälveen Ylen A-tuubin haastattelu vuodelta 2010 vakuutuslääkäreistä tekstiksi purettuna, auttaa vakuutuslääkärijärjestelmästä kokemuksia omaavia potilaita sekä heidän lähiomaisiaan hahmottamaan eroja niin sanotusti virallisen ja todellisen todellisuuden välillä.

Millä puolella Suomen Lääkäriliitto on? Onko Lääkäriliitto kiinnostunut myös vakuutettuja/potilaita tutkivien ja hoitavien lääkärien oikeusturvan toteutumisesta?

Nämä vuoden 2010 haastattelussa kysytyt asiat ovat edelleen näin vuonna 2021 ajankohtaisia.

1. Onko vakuutusyhtiöillä liikaa valtaa riippumattomassa vakuutusoikeudessa?
2. Mitä on tehtävissä vakuutuslääkärien ja hoitavien lääkärien erilaisille tulkinnoille?

Miten Lääkäriliitto voi olla puuttumatta tällaiseen tilanteeseen, jossa vakuutuslääkäri antaa näkemättä potilasta, niin kuin vastakkaisen lausunnon taas verrattuna hoitavaan lääkäriin?

Heikki Pälve
(00:10):
”Joo, tämä vakuutuslääkäreiden asema osana tätä potilaan hoitoketjua, silloin kun tarvitaan vakuutuslääkärin tietoa, niin tämä on kieltämättä asia, joka koko ajan aiheuttaa kysymyksiä, epätietoisuutta, huolta ja myös tänne liittoon otetaan siitä yhteyttä kohtuullisen säännönmukaisesti.

Ja tää on vähän vaikeasti ehkä hahmottuva, siinä mielessä, että hoitava lääkäri ei tietenkään ole potilaan asianajaja. Vaan asiantuntija potilaan sairaudessa. Ja häneltä edellytetään nimenomaan sitä, että hän tutkii potilaan tarkasti ja huolellisesti ja merkkaa ylös kaikki tutkimustulokset. Hän selvittää sen anamneesin, mitä on ollut ennen kuin potilas on sairastunut ja merkkaa nämä asiat hyvin huolellisesti ylös.

Sen sijaan tämän hoitavan lääkärin ei kannata ottaa kantaa siihen, että oikeuttaako tämä automaattisesti joihinkin vakuutusoikeudellisiin korvauksiin.

Koska se on sitten taas vakuutuslääkärin tehtävä, jonka… jonka keskeinen osaamisalue liittyy siihen, että täyttyykö tässä yksittäisessä potilastapauksessa, mitä nyt sitten käsitellään, niin ne lakipykälät, joiden perusteella, tämä sairaus; näillä tiedoilla oikeuttaa lainsäädännön mukaan tai vakuutussopimuksen mukaan korvauksiin.

Täytyy sanoa, että tämän vakuutuslääkärin tehtävä ei myöskään ole olla vakuutuslaitoksen asianajaja. Sen enempää kun… kun… hoitavan lääkärin potilaan asianajaja.”

Minkä takia Lääkäriliitto antaa olla niin kuin kansalaisen tilanteessa, tän tilanteen näin ristiriitaisen näköinen? (02:04)

Heikki Pälve (02:09):
”Noh. Lääkäriliittohan ei tässä toimija ole, vaan tietenkin sosiaali- ja terveysministeriö. Ja… ja… ja lainsäätäjä ylipäätään. Että siitä kuinka korvauskäytännöt syntyvät.

Kuka korvauksia maksaa ja millä perusteella. Jos lääkäriliitto jostain tässä asiassa on niin ku vastuullinen, niin se hoitava lääkäri, joka tekee tutkimukset ja diagnoosit ja merkinnät, et hän toimii ammatillisesti korkealla tasolla.

Ja toinen mistä tietenkin lääkäriliitto haluaa pitää kiinni, että tämä vakuutuslääkäri toimii eettisesti oikein ja toteuttaa sitä mikä hänelle kuuluu.”

Kenen puolella lääkäriliitto on tässä asiassa? (02:56)

Heikki Pälve (02:59):
”Kyllä me ollaan potilaan puolella. Me ollaan potilaan puolella aivan ehdottomasti. Potilaan pitää saada se hoito, mikä hänelle kuuluu, nopeasti. Ja potilaan on saatava ne korvaukset, jotka hänelle kuuluu haitasta tai vammasta.

Silloin kun ne hänelle kuuluu oikeudellisesti. Ja jälleen kerran; myös nopeasti. Ilman pitkiä oikeuskäsittelyjä. Ilman pitkiä riitoja.”

Lue lisätietoa Suomen yhdestä kaikkein vaikutusvaltaisimmasta ammattijärjestöstä, joka luetaan kuuluvaksi vahviten kokoomuksen ekosysteemiin:
Suomen Lääkäriliitto – Ammattijärjestöjen aatelia”

Siirryttyään hyvin ansaitsemille eläkevuosilleen Heikki Pälve on potentiaalinen kohde avautumiselle. Tuosta avautumisen tärkeydestä suomalaisille, tosielämän poiminta Helsingin Sanomista seuraavaksi. Talous Pälveellä on tulotietojen mukaan kunnossa.

8. ”Työeläkejärjestelmä ristiriidassa perustuslain kanssa” HS 15.3.2011
Kun sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtajana, vuosina 1993 – 2009, toiminut Tarmo Pukkila kirjoitti Helsingin Sanomissa 15.3.2011 ”Työeläkejärjestelmä ristiriidassa perustuslain kanssa” – otsikolla muun muassa seuraavaa:

”Sekä työeläkevakuutuksen että tapaturmavakuutuksen toimeenpanossa tehdään kansalaisten kannalta erittäin tärkeitä ja kauaskantoisia sosiaaliturvaa koskevia päätöksiä. Käsitykseni mukaan kyse on perustuslain tarkoittamasta merkittävästä julkisen vallan käytöstä.

 Miten kansalaisten tasapuolinen kohtelu taataan, kun työkyvyttömyyseläkeratkaisut ja muut sosiaaliturvaa koskevat päätökset tehdään hajautetussa järjestelmässä – yksityisissä vakuutuslaitoksissa? Ei sitä pystytäkään takaamaan.”


Ja: ”Perustuslakivaliokunta on nyt on ottanut selkeästi kantaa siihen, mikä on merkittävän julkisen vallan käyttöä. Sen perusteella on selvää, että nykyinen yksityisen sektorin työeläkejärjestelmä on ainakin ratkaisutoiminnan osalta ristiriidassa perustuslain kanssa.

Tästä seuraa yksiselitteisesti se, että lakisääteisen sosiaalivakuutuksen ratkaisutoiminta on siirrettävä viranomaisen tehtäväksi. Aika näyttää, miten kauan Suomessa edelleenkin toimitaan sosiaalivakuutuksessa perustuslain vastaisessa tilassa.”


Mitä tapahtui?

Vain sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäen liiba – daa – baa vastine julkaistiin 19.3.2011 Helsingin Sanomissa. Muut vastineet estettiin Helsingin Sanomien toimesta. Muun muassa verkostomme vastine kansliapäällikkö Välimäen liiba – daa – baa kirjoitukseen.

Onneksi edes Suomen Kuvalehti kirjoitti 20/2011 numerossaan otsikolla ”Perustuslainsuojaton – Työeläkejärjestelmän kriitiikki ei olekaan enää huru-ukkojen horinaa”. Mutta sen pidemmälle ei Suomen Kuvalehtikään uskaltanut vakuutusmafia aiheeseen kaivautua..

Kunnes 6.12.2013 Helsingin Sanomat ja toimittaja Petri Sajari jysäyttivät paperilehdessä aukeaman yli ulottuvan jutun ”Oikeustieteilijät: Työeläkeyhtiöiden asema voi olla laiton – Oikeustieteilijät kaipaavat selvitystä yhtiöiden perustuslaillisesta asemasta” – otsikolla.

Jonka jälkeen hiljaisuus aiheen iso kuvan ympärillä on jatkunut. Joten jatketaan aikajärjestyksessä etenemistä.


9. Todelliset lainsäädännön päättäjät 28.1.2014
Kenellä todellinen lainsäädäntövalta lakisääteisissä vakuutuksissa on? Näin reilusti sen paljasti Finanssialan Keskusliiton asiantuntija, johtava lakimies Pia Santavirta:

”Vakuutusyhtiön tehtävä on ensisijaisesti katsoa se, että mitä lainsäädännön nojalla, tälle henkilölle maksetaan etuuksia.

Ja kuka se lainsäädännön sisällön sitten päättää? Niin se on kolmikantaisesti, työmarkkinaosapuolet ja STM. Päättää sen, että mitä korvataan, kenelle korvataan ja missä tilanteessa.”
Lähde: Kolme väärinymmärrystä vakuutuslääkäreistä – video (alkaen aikajanan kohdasta 0:23) > Julkaisija Finanssiala ry 28.1.2014 YouTubessa ja laajennettuna Suomi 2017 verkosto blogissa Uutislukitus 6 – Julkaistu: 10 maaliskuun, 2014.

Eli eduskunta on todistettavasti ulkoistanut lainsäädäntövallan näissä asioissa kolmikantakoneistolle.

Finanssifasismin puolelle kuvio lipsahtaa, koska samat organisaatiot ja henkilöt käyttävät, niin sanotusti palleja vaihtaen, toimeenpanovaltaa Tapaturmavakuutuskeskuksen ja tuomiovaltaa vakuutusoikeusjärjestelmän kautta!

Totuuden lainsäädäntövallan todellisista käyttäjistä vuonna 2014 paljastanut juristi, Pia Santavirta toimii tällä hetkellä Suomen pääomasijoitusyhdistyksen (FVCA) toimitusjohtajana eli päälobbarina. Joten finanssialan ekosysteemi pitää huolen omistaan.

10. Kaiken takana suomalaiseen markkinatalouteen uskovat demarit 2020?
Sitten paljastuksien paljastus, joka selittänee poliitikkojen, virkamiesten, toimittajien ja laillisuusvalvojien vakaan vaikenemisen aiheen ison kuvan ja kytkentäkaavioiden avaamisen sekä läpivalaisun suhteen:

Lainaus alkaa.
”Koko työuransa ajan Miettinen työskenteli vakuutusalalla. Aluksi hän oli 1970-luvun puolivälistä lähtien varanotaarina Liikennevahinkolautakunnassa. Sieltä tie vei Kansa-yhtiöön, jossa hän toimi markkinoinnin johtotehtävissä.

Tuohon aikaan yhteiskunnan vasemmalla laidalla oli vielä haluja lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen siirtoon pois vakuutusyhtiöiltä valtion hoitoon. Tällaisia ehdotuksia Miettinen vastusti jämäkästi.

”Olen sen sortin demari, että uskon markkinatalouteen”, hän perusteli omia lähtökohtiaan.

Vuonna 1988 Miettinen valittiin Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton toimitusjohtajaksi. Liiton kehittämisen lisäksi hänen tehtäväkseen tuli huolehtia siitä, että Suomen työtapaturmavakuutus pystyy sopeutumaan Euroopan unionin vaatimuksiin.

Tässä Miettinen teki tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön, työmarkkinajärjestöjen ja vakuutusalan kanssa.

Lähes kymmenen vuotta jatkunut vääntö Euroopan unionin kanssa tuotti lopulta Suomen kannalta hyvän lopputuloksen: työtapaturmavakuutus avattiin eurooppalaiselle kilpailulle, mutta se säilyi itsenäisenä osana Suomen lakisääteistä sosiaalivakuutusta. Työtapaturmavakuutus on myös edelleen vakuutusyhtiöiden hoidossa.”


Lainaus loppuu.
Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus
> Uutiset ja blogit > Uutiset > 2020 > ”Työtapaturmavakuutuksen jämäkkä puolustaja” ja HS 27.12.2020 – Muistokirjoitus, Tapani Miettinen 1946–2020.

Tästä linkistä pääset käsiksi tietopakettiin Tapaturmavakuutuskeskuksesta. Lähestymiskulma on kaikkien lakisääteisesti vakuutettujen/potilaiden.

Vuosikymmenten ajan on ollut puhetta kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeudellisen erityistuomioistuinjärjestelmän ”uudistamisesta”. Jota siis Tapaturmavakuutuskeskus ohjaa ja valvoo vakuutusyhtiöiden korvauspäätöksestä aina vakuutusoikeuden päätöksiin asti.

Joten vuosikymmeniä odotettu kokonaisuudistus tuleekin toteuttaa yhtä aikaa; ensimmäisen asteen lautakuntien ja vakuutuslääkärijärjestelmän (sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa) sekä vakuutusoikeuden (oikeusministeriön alaisuudessa) osalta.

SAK:n päälakimies Timo Koskinen kiteytti vuonna 2015 koko kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeusjärjestelmän pääongelman:

”Hallitus perustelee oikeudenkäyntimaksujen korotusesitystä muun muassa sillä, että ne ennaltaehkäisevät valitusten tekemistä. Timo Koskisen mielestä valituksia estettäisiin parhaiten käsittelemällä asiat ensimmäisessä oikeusasteessa perusteellisesti ja joutuisasti.

– Parhaimpien tuomareiden pitäisi olla ratkaisemassa oikeusjuttuja jo ensimmäisessä asteessa, ei vasta muutoksenhakuasteissa. Korkeiden maksujen sijaan turhia valituksia tulee estää laadukkaalla oikeudenkäytöllä.”
Lähde: ”Oikeudenkäyntimaksujen rajut korotukset uhkaavat oikeusturvaa” – SAK blogi 7.10.2015

Kontradiktorinen periaate lyhyesti:
    ”Asianosaisten kuulemisen tulee tapahtua tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Kontradiktorinen periaate takaa asianosaisten tasa-arvon, ns. aseiden yhtäläisyyden (equality of arms), oikeusprosessissa. Kummallakin osapuolella on oltava tilaisuus esittää mielestään oleellisia seikkoja ja vaatimuksia tuomioistuimelle sekä lausua toisen osapuolen vastaavasti esittämistä asioista.” Lähde: Minilex

Kontradiktorinen periaate ei toteudu esimerkiksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa, joka on työtapatapaturma- ja ammattitautiasioissa ensimmäisen asteen tuomioistuin. Käsittely sielläkin tapahtuu kirjallisesti ja suljetusti. Ja hylkääviä päätöksiä tehdään edelleen ilman tosiasiallisia perusteluita.


MYÖS MAFIAMAINEN KORPORATISMIKONEISTO KAIKILLE TUTUKSI
Eikä tuossa kaikki.

Jos vakuutusoikeus- ja vakuutuslääkärijärjestelmien täysremontteja on tehty epäonnistuneesti; eduskunnan, hallituksen, valtion, etujärjestöjen ja laillisuusvalvojien toimesta 1990-luvulta alkaen, niin pitäisikö siis Euroopan komissio ja EU – parlamentti tai joku muu taho, kutsua viimein meidän ruohonjuuri- ja katutason suomalaisten apuun?

”Avainsanana edelleen kolmikanta”
– Julkaistu: 28 marraskuun, 2020

– –

”Vähemmän tunnettu tosiasia suurelle yleisölle on ollut se, että yhdessä SAK:n ja sdp:n Lauri Ihalaisen kanssa Lasse Laatunen on ollut yksi Suomen vaikutusvaltaisimmista henkilöistä. Varsinkin kaikissa työelämään liitettävissä olleissa asioissa ja vähän ylikin. Useiden vuosikymmenten ajan.

Toivottavasti Laatusen 70-vuotisjuhlavuosi tuo pitkäkestoiseen päivänvaloon, etenkin miljardien eurojen liiketoiminta-alueen, joka koskee lakisääteisiä vakuutuksia ja sosiaaliturvaa sekä niihin liittyviä kafkamaisuuksia sekä mafiamaisuuksia. Ne ovat rehottaneet vuosikymmenten ajan etenkin vakuutusoikeus-, vakuutuslääkäri – ja vakuutuslakimiesjärjestelmissä. Niiden perustana olevan pseudotieteen turvin ja Suomen Lääkäriliiton tarjoaman sateenvarjon suojassa.”


Lue lisää Suomi 2017 verkoston blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2020/11/28/avainsanana-edelleen-kolmikanta/

Eikä tuossa vielä kaikki.


ANNETTUJEN LUPAUSTEN LUNASTAMISESTA
Käynnissä oleva 2020-luku näyttää uskaltaako ja onnistuuko Liike Nytin Harry ”Hjallis” Harkimo lunastamaan vuonna 2018 vakuutuslääkärijärjestelmän korjaamisesta antamansa lupaukset?

Entä uskaltaako ja saako, edes uusi PS:ten johto; yhdessä kristillisten, Liike Nytin ja Valta kuuluu kansalle (VKK) eduskuntaryhmän kanssa, purra kiinni kokoomuksen, keskustan, rkp:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja demareiden ekosysteemeihin sekä niiden arvopohjaan pysyvästi sulautuneeseen finanssifasismiin?

Aiheen isosta kuvasta löytyy jo muutamia erinomaisia tietokirjoja, jotka lukittuvat erinomaisesti vakuutusmafian synnyttämiin tosielämän tilanteisiin:

1. Lakien synty, Seppo Konttinen, 2014
2. Kolmikannan kulisseissa, Lasse Laatunen ja Arto Nieminen, 2017
3. ”Veljeskunta – Lobbaus Suomen poliittisessa järjestelmässä”, Anders Blom 2018
4. Veikkauskratia, Senja Larsen, 2021

Hyviä kirjoja kaikki. Auttavat ymmärtämään myös seuraavan.

Moni on ihmetellyt vuosikymmenten ajan sitä, mikseivät edes suurten ja miljoonien eurojen liikevaihtoa pyörittävien potilas- ja kansalaisjärjestöjen keskusliitot taistele ärhäkästi pysyvästi vammautuneiden tai sairastuneiden potilaiden ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen puolesta? Ammattiliitoista puhumattakaan.

Kunnes yhtenä päivänä avoimessa internetissä kohahti. Tästä ulostulostaan myös Paavo Väyrynen vaikenee vakaasti.

Lainaus tulee Seppo Sarlundin ”Politiikan pöydän alta” – kirjasta, jossa nuori Paavo Väyrynen visioi vuoden 1969 loppupuolella (lainaus luvusta – Köyhän asialla):

– Katsokaa demareita. Ne ovat vallanneet kaikkien epäpoliittisten kansalaisjärjestöjen johtopaikat. Niillä ja ay-liikkeellä ne pelaavat. Keskustapuolueen on vallattava järjestöt, neuvoi nuori mies.

Eli kenen junailemaa järjestörahoitusta nautit, niin sen pelikirjaa ja nuotitusta tottelet. Kukapa omaa uraputkeaan ja hyvin palkattua työtään, totta puhumalla, haluaisi katkaista tai menettää?

Hyvänä esimerkkinä poliittisiin puolueisiin sidoksissa olevasta ekosysteemistä, toimittaja Senja Larsenin kesällä 2021 ilmestynyt Veikkauskratia-kirja, joka kannattaa jokaisen tämän bloggauksen aiheesta kiinnostuneen ottaa lukulistalleen.

Yllättävän pienelle julkiselle huomiolle jäänyt ja vuonna 2017 ilmestynyt ”Kultaiset kahleet – 10 askelta kohti vapaampaa kansalaisyhteiskuntaa” – pamfletti valottaa järjestötoiminnan ongelmakohtia kokoomukselaisesta näkökulmasta.

Pamfletin kirjoittajina toimivat Heikki Pursiainen ja Klaus Kultti. Julkaisijana on ainakin kokoomuksen ja rkp:n ekosysteemeihin kuuluva Libera – säätiö. Pamfletti on ladattavissa tällä hetkellä avoimesta internetistä. Joten siitä kiitokset tekijöille ja Libera – säätiölle. Eihän sitä tiedetä, jos joku päivä demarien ekosysteemiin kuuluva Kalevi Sorsa – säätiö jysäyttää kokoomuksen, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja rkp:n ekosysteemeihin kuuluvien järjestöjen sekä säätiöiden salat julki.

LAILLISUUSVALVONTAA ILMAN SANKTIOITA
Nyt onkin tärkeää miettiä ja seurata, miten sosiaalivakuutus – ja sosiaaliturva – asioissa toteutuvat suomalaisten ihmisoikeudet ja oikeusturva Suomessa 2020-luvulla? Etenkin kirjallisesti ja suljetusti toimivissa sanahirviöissä, vakuutusoikeus -, vakuutuslakimies – ja vakuutuslääkärijärjestelmä. Ilman mahdollisuutta molemminpuoliseen suulliseen kuulemiseen. Ihan oikeasti puolueettoman ja vakuutusyhtiökytkennöistä vapaan tuomarikokoonpanon edessä.

Tässä muutamia ko. järjestelmiä laillisuusvalvojien näkökulmista avaavia tutkinta- ja päätösdokumentteja:

1. Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunion päätös dnro 2708/4/04
2. Riitta-Leena Paunion apulaisoikeusasiamiehenä toimiessaan antama päätös dnro 489/2/96
3. Kelan tutkijana toimineen, Maija Sakslinin (nykyinen eduskunnan apulaisoikeusasiamies) tekemä selvitys – Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa 2003:21
4. Riitta-Leena Paunion apulaisoikeusasiamiehenä toimiessaan antama päätös
1124/2/99 sosiaali- ja terveysministeriölle
5. Oikeuskanslerin antama päätös 496/1/05 vakuutuslääkäreistä

Ko. asiakirjat löytyvät .pdf – muodossa, esimerkiksi Suomi 2017 verkoston blogin osoitteessa:

Vakuutuslääkärimafia?
– Julkaistu:20 marraskuun, 2015 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

”Otsikko on jatkoa tälle kuvassa olevalle perussuomalaisten Anssi Joutsenlahden Vakuutusmafia vallitsee Suomessa– kirjoitukselle.”

Näin lupasi, tämän vakuutusmafia aiheen läpikotaisin tunteva eduskunnan entinen puhemies, demareiden puheenjohtaja, valtiovarainministeri,
kansanedustaja, ja nykyisen pääministeripuolueen meppi Eero Heinäluoma eduskunnassa 21.2.2019:

Lainaus alkaa.
”Totean sitten tästä itse asiasta eli vakuutuslääkärikysymyksestä, että kyllähän
tämä on meillä kaikilla tiedossa, että tämä jäytää kansalaisten oikeudentuntoa ja
siellä on ilman muuta tapahtunut oikeusmurhia, joten on selvää, että tähän tarvitaan parannus.

Nyt se jää sitten tältä eduskunnalta tekemättä, mikä on tietysti vahinko,
[Perussuomalaisten ryhmästä: Jäi edelliseltäkin!] mutta toivon, että kansalaiset valitsevat tänne viisaita päättäjiä ensi eduskuntavaaleissa, ja olen ajatellut itsekin niissä vaaleissa kyllä äänestää.”

Lainaus loppuu.

Lähde: Pöytäkirjan asiakohta PTK 163/2018 vp – Täysistunto 21.2.2019.
Kansalaisaloite KAA 4/2018 vp, Valiokunnan mietintö StVM 33/2018 vp

Tässä kohtaa on nostettava kuvainnollista hattua ja yläviitosta laillisuusvalvojille, koska he ovat tehneet toimivaltansa puitteissa parastaan, mutta ilman sanktiomahdollisuuksia ison rahan peli jatkuu ennallaan.

Laillisuusvalvontaa aikajanalla 2001-2018
– Julkaistu: 27 maaliskuun, 2018 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

”Tässä lähihistorian tietoa siitä, miten ja milloin on yritetty saada aikaiseksi todellisia korjauksia potilaiden/vakuutettujen asemaan. Tämä artikkeli loksauttaa auki kansalaisaloite numeroa 2837 koskien; sen isoon kuvaan liittyviä asioita.

Tuohon isoon kuvaan aiheesta; kannattaa tutustua ajan kanssa. Pikku hiljaa edeten ja kerraten. Samoin kannattaa tehdä tämän laillisuusvalvonnan tilannekuvakatsauksen kanssa. Entä tiesitkö jo tämän?”



HÄRSKI MENO JATKUU 2020-LUVULLA
Eli härski ja hyvin käsikirjoitettu näytelmä jatkuu, koska tältäkin eduskunnalta ja hallitukselta (HE 213/2020 ja STM140:00/2019 lainsäädäntöhanke) jäivät tarvittavat korjaukset tekemättä.

Tästä hyvä 32-sivuinen pohjapaperi todellisille korjauksille, kun ja jos pääministeripuolueen meppi Eero Heinäluoman/sd. mainitsemat ja tunnustamat vakuutusmafian tekemät oikeusmurhat Suomesta halutaan poistaa:

Suomi 2017 verkoston kannanotto 10.7.2020
– Julkaistu: 10 heinäkuun, 2020

”Iloisia uutisia kaikkia suomalaisia koskevasta lakihankkeesta.

Olemme jättäneet mobiiliflaijerin mukaisen, 32 – sivuisen lausunnon ja kannanoton vakuutuslääkäreitä koskevaan lainsäädäntöhankkeeseen STM140:00/2019.”


Ratkaisevaa on tietysti se, niin kuin tuossa lausunnossa kerrotaan, että saako sama kuvio Suomessa jatkua myös 2020- ja 2030-luvuilla?

Pienelle huomiolle on jäänyt se, että työmarkkinajärjestöjen keskus- ja jäsenjärjestöt ovat vapaaehtoisten vakuutusten suurimpia jälleenmyyjiä Suomessa. Vasemmistoakselin markkinatalousekosysteemillä on myös omilla puolueiden luottohenkilöillä hallinnon osalta organisoitu vakuutusyhtiö Turva.

Tässä Työeläkelehden 5/2018 artikkelissa kerrotaan pitävästi, että työtapaturma -ja ammattitautilainsäädännön tehneet osapuolet ovat käyttämässä myös tuomiovaltaa!

”Vakuutusoikeuden perustamisesta tuli viime joulukuun lopulla kuluneeksi sata vuotta. Juuri itsenäistynyt maa sai sosiaaliturvan muutoksenhakuelimen, jollaista oli ehdotettu eduskunnassa useaan otteeseen kymmenen vuoden ajan. Perustettu elin oli nimeltään vakuutusneuvosto. Se sai käsiteltävikseen aikaisemmin alemmissa oikeuksissa hoidetut muutoksenhakuasiat.

Tiettävästi vakuutusneuvosto oli ensimmäinen suomalaisen kolmikannan ilmentymä, jossa valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt yhdessä kävivät ratkomaan ongelmia.

Vakuutusneuvoston nimi muutettiin vakuutusoikeudeksi vuoden 1943 alusta.”


Lue yhdestä vakuutusmafian ( = vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä Kela) ilmentymismuodosta Suomessa.

HUOM! Tässä eläkealan omassa Työeläkelehdessä 5/2018 tunnustetaan myös ylintä tuomiovaltaa lakisääteisissä vakuutuksissa ja sosiaaliturvassa käyttävän, vakuutusoikeuden kuuluminen kolmikanta koneiston valtareviiriin!

Miljardien eurojen sosiaalivakuutusasioissa ja perustuslakimme vastaisessa valtakoneistossa todellista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa käyttävät, niin sanotusti tuoleja vaihtaen samat henkilöt ja organisaatiot. Avainkoordinoija kuviolle on toimeenpanovaltaa ohjaava ja suurelle yleisölle vähemmän tunnettu Tapaturmavakuutuskeskus (TVK), jonka toiminta on juonittu taitavasti päivänsäteiltä piilossa, työministerin ja työministeriö rootelin kautta.

Eli vakuutusmafia (= vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä Kela) toimii sisäänrakennettuna koko vakuutusoikeusjärjestelmässä.

Tämän alan oman viestintä-/propagandalehden jutun perusteella saat selville sen, että miten toimii kirjallisesti ja suljetusti toimiva vakuutusoikeusjärjestelmä virallisen todellisuuden näkökulmasta katsottuna. Ongelmia ei ole.

”HAIPAKALLA MUUTOKSEEN”
– Julkaistu Työeläkelehti 5/2018

”Vakuutusoikeus on satavuotiaan itsenäisen Suomen ikätoveri. Se jakaa sosiaaliturvaoikeutta, ja on valmis asioiden käsittelyyn sähköisesti, kertoo kokenut ylituomari Juha Pystynen.”

https://tyoelakelehti.fi/share/3298/a5cb52
Linkki luettu 14.9.2021.

Tai

Työeläkelehti 5/2018
http://www.julkari.fi/handle/10024/137189
Linkki luettu 14.9.2021.

Lopuksi.

”Se mitä ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.”

Loppujen lopuksi.

Riittäisikö hyvin ansaitulle eläkepäivilleen siirtyneellä vakuutusoikeuden ylituomari Juha Pystysellä rohkeutta kertoa vakuutusoikeuden todellinen tilanne? Peilattuna esimerkiksi  eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen/sd. julistamiin oikeusvaltioperiaatteiden yleviin tavoitteisiin?

FINANSSIFASISMIN VOITTOKULKU JATKUU
Vakuutusmafiaan nojautuvassa finanssifasismissa samat henkilöt ja organisaatiot käyttävät, tuoleja ja rooleja vaihtaen lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa sekä ohjaavat laillisuusvalvontaa.

Vakuutus- ja finanssialalla suurin finanssifasismin menestystarina on ollut vakuutuskonserni Sampo. Jonka suurin yksittäinen omistaja on Solidiumin kautta Suomen valtio eli me kaikki suomalaiset!

Joten olisiko tämä Björn Wahlroosin luomus vakuutusmafian alalta helpoin vain laillistaa?

”Näin rahasampo luodaan ja pidetään käynnissä” – Julkaistu: 12 helmikuun, 2019
”Kyseessä on vakuutuksilla, etenkin lakisääteisillä vakuutuksilla, vaurastumisen lyhyt oppimäärä. Vuosilta 1997 – 2018.”

Nimittäin. Vaatimukset virkamiesten osakeomistusten avoimuudesta ovat kohdanneet vuosien varrella erittäin aggressiivista vastarintaa.

Verotusneuvos Markku Hirvonen on kiteyttänyt omistusten läpinäkyvyyttä vastustavien lobbareiden, pääomasijoittajien ja virkamiesten hyvin läheiset suhteet oivasti:

”– …torjuvia hankkeita ja aloitteita voidaan virkamieskoneistossa estää. Kyse on siitä, mitä tahoja virkamiehet herkimmin kuuntelevat.

Ministeriöiden virkamiehet tuntevat varsin hyvin erilaisten etujärjestöjen väkeä. He ovat entisiä työtovereita ja käyvät samoissa tilaisuuksissa ja seminaareissa.

Ei siinä tarvitse olla mitään suoraa lahjomista. Siinä vain ymmärretään”, Hirvonen kuvailee.”
Lähde: Voima 5/2014 s. 20-22 – Verolaput, olkaa hyvä

LOPULTA KYSE ON VAIN RAHASTA
Vakuutusmafiaan kuuluvissa vakuutuslääkäri -, vakuutuslakimies – ja vakuutusoikeusjärjestelmissä on lopulta kyse rahasta:

”Vakuutuslääkäreiden toimien tuottavuus vakuutusyhtiöille” – keskiviikkona, helmikuuta 27, 2008

”3/2014 > Koko kuva viimein julki? Katso lisää > Aurinkokuningatar – Suomi 2017 ajatushautomo

”Kuuntelette Aamun peiliä, minä olen Maria Keskitalo…

Sosiaaliasioiden oikeusturva pannaan remonttiin.

Vakuutusyhtiöiden ja niiden lääkäreiden valtaa pidetään nykysysteemissä liian vahvana.

Oikeusministeri Johannes Koskisen mukaan tavoitteena on selkiyttää muutoksenhakua ja parantaa näin oikeusturvaa.

Valtioneuvosto asettaa lähiaikoina laajan komitean valmistelemaan uudistusta.”


Lue lisää Oikeusturvan ajankuva – blogista:
http://ajankuva.blogspot.com/2008/02/vakuutuslkreiden-toimien-tuottavuus.html

Päätavoite tuossa vakuutusmafia kuviossa on tiputtaa esimerkiksi työssään pysyvästi/pitkäaikaisesti vammautunut ja/tai sairastunut vakuutettu pois tapauksen mukaisesta ensisijaisesta korvausjärjestelmästä. Jolloin korvausvastuuta yritetään siirtää pois vahinkovakuutusyhtiöistä eläkeyhtiöille, Kelalle ja asuinpaikkakunnan sosiaalitoimille.

Tässä esimerkkeinä työtapaturma-/ammattitauti – ja työeläkevakuutuksiin kuuluvat muutoksenhakuelimet, jotka ovat harhaanjohtavia jo nimistään alkaen:

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta (Tamla)
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (Telk)

Molemmissa muutoksenhakuelimissä vakuutettuja/potilaita vastassa oleva vahvempi vakuutusosapuoli voittaa aina halutessaan. Ja kyllä ne haluavatkin.

MITÄ MIELTÄ TÄSTÄ EHDOTUKSESTA OVAT?
Euroopan neuvosto
Euroopan komissio Suomessa – Europeiska kommissionen i Finland
Euroopan parlamentti – Europaparlamentet  
Eurooppalainen Suomi ry
POLITICO Europe
Eurooppa-foorumi
Eurooppatiedotus
Kansalaisten Eurooppa
Kansanäänestys Suomen Euroopan unionin jäsenyydestä
Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry

Euroopan unionihan on havitellut jo vuosia sosiaaliturva-asioiden saamista toimivaltansa alle. Suomessa kiinnostavin alue tuolle EU-kuviolle lienee eläkemiljardit ja vähemmän niiden päivänvalolta suojattu hallintakoneisto.

AVAINSANOJA SOSIAALISEEN MEDIAAN
Näillä avainsanoilla voit katsoa, mitä tämän bloggauksen aiheen tiimoilta on kirjoitettu sosiaalisen median eri kanavilla.

#3kanta
#vakuutuskratia
#Suomenvaltio
#OnSovittuEttä

#SinunTulevaisuutesi
#finanssifasismi
#Eurooppaoikeus
#Eurooppafoorumi
#EuroopanSuunta

#perustuslaki
#oikeusvaltio
#oikeusvaltioperiaatteet
#ihmisoikeudet
#oikeusturva
#mobiiliflaijeri

#vakuutuslääketiede
#vakuutusoikeus
#Tapaturmavakuutuskeskus
#Tamla
#Telk
#tuomiovalta
#vakuutusmafia

#lainsäädäntövalta
#vakuutusoikeuslaki
#työtapaturmalaki
#ammattitautilaki
#työeläkelaki
#työmarkkinajärjestöt
#toimeenpanovalta
#laillisuusvalvonta

TEKSTIN ALKUPERÄINEN LÄHDE
Bloggauksen teksti on luotu Suomi 2017 verkoston facebook postauksen pohjalta. Aikajanalle valikoitujaa palasia sekä lisää isoa kuvaa avaavia linkkejä koostettiin kevään ja kesän aikana yli valtakunnan rajojen.


Alkuperäinen teksti on julkaistu Suomi 2017 verkoston facebookissa 2.9.2021.


Tuo alkuperäisen postauksen Suomi 2017 verkoston facebookin linkki:
https://www.facebook.com/487665847926387/posts/6921001281259446/
Linkki luettu 14.9.2021

Iso kiitos kaikille tämän tietopaketin koostamiseen osallistuneille. Vain yhdessä toimien voimme olla ja vaikuttaa enemmän. Suomen sisäisten ja yli puoluerajojen polveilevien Berliinin muurien monimuotoisuudesta huolimatta.

Faktantarkistusten jälkeen parannettu ja ajantasaistettu tietopaketti on tässä.

Joten, jos tässä bloggauksessa on mielestäsi järkeä ja alamme lähestyä tämän valta-alueen pyramidin vallanpitäjien kärkeä, niin laita tätä bloggausta jakoon omalle verkostollesi. Lämmin kiitos avustasi.

Tosin tämä saattaa olla monelle hädänalaisessa tilanteessa kyykytetylle ja mafiamaisten järjestelmien murjomalle henkilölle olla myöhäistä, jos Eppu Normaalin kappaletta mukaillen ”.. vasta taivaassa perseet tervataan”. Mutta onpahan ainakin rauhanomaisesti edeten yritetty.

Joten toivottavasti nuoremmat sukupolvet, median luku – ja käyttötaidoillaan, onnistuvat paikallistamaan, analysoimaan ja kaatamaan tämän Suomen sisäisen ja yli puoluerajojen polveilevan Berliinin muurin, joka suojelee vakaan vaikenemisen tyyppisen Omertan lain turvin niin vakuutusmafiaan kuuluvia kuin finanssifasismin keinoin julkista valtaa käyttäviä henkilöitä Suomessa.

* * * *

– Bloggauksen linkit toiminnassa, bloggauksen julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, EU, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, populismi, populisti, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, talouselämä, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Perussuomalaiset 2020-luvulle Riikka Purran johtamina

Lämpimät onnittelut perussuomalaisille, kun uskalsivat valita erittäin vaativaan puheenjohtajan tehtävään, pätevän oloisen ja sanavalmiin tuntuisen Riikka Purran. Ainakin kaikissa maahanmuuttoon liittyvissä tai vähänkin siihen kytkettävissä olevissa asioissa.

Uskaltavatko PS:t purra käyntiin keskustelun ”Päättäjien kaksois-, kolmois- ja nelosrooleista”

Puheenjohtaja Riikka Purran tiedoista on mielenkiintoista lukea se, että hänen puolisonsa Mikko Välimaa toimii tällä hetkellä päällikkötehtävissä toimittajien ammattikunnassa. Joten aika näyttää oppivatko PS:t toimimaan sujuvammin eli vähemmän räyhäkkäämmin tiedotusvälineiden kanssa? Vai oppivatko tiedotusvälineet syömään myös PS:ten käsistä?

Tässä seuraavaksi asiakokonaisuus linkein varustettuna, jonka selville saaminen tulee auttamaan luottamuksen palautusta myös perussuomalaisiin päin. Yllättävää, että seuraavan tempun junailleet isot pojat ja tytöt ovat onnistuneet pysymään jo viidettä vuotta piilossa. Myös yleensä kaiken tällaisen tietäviltä tiedotusvälineiden politiikan toimittajilta.

Joten. Jokohan 2020-luvulla vuoden 2017 jälkeisten perussuomalaisten ja sinisten synnyn todelliset arkkitehdit ovat valmiita astumaan päivänvaloon ja kertomaan, keiden ideoimana, hyväksymänä sekä ohjaamana Suomen demokratiahistorian härskein (äänestäjien kuluttajasuojan kannalta tarkasteltuna) hallituksen pystyssä pysymisen operaatio toteutettiin?

Jussi Halla-ahon syrjäyttämäksi puheenjohtajan pallilta joutunut ex-puheenjohtaja ja ex-ulkoministeri Timo Soini jatkaa tuoreiden uutistietojen mukaan, kesän 2017 jälkeisten perussuomalaisten ruoskimista ja oman erinomaisuutensa kehumista, uusimmassa Otavan julkaisemassa Yhden miehen enemmistö”- kirjassaan.

Mielenkiintoista onkin nyt seurata sitä, milloin ja minkälaisen operaation jälkeen, kansallinen kokoomus uskaltaa; ultrakonservatiivi- tai ultraliberaalilohkojensa painostamana eli lobbaamana, valitsemaan itselleen historiansa ensimmäisen naispuheenjohtajan? Sillä alkaa olla kiire, sillä edellisellä perussuomalaisten hallituskaudella vuosina 2015 – 2017, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli vetämässä kesällä 2017 muodostuneita perussuomalaisia ja etenkin heitä eduskuntavaaleissa 2015 äänestäneitä pahasti höplästä.

Pääministerin asema Suomessa, voinee jatkossakin perustua sellaiseen rehvakkaan rehellisyyteen, joka kestää myös jälkikäteisen tarkastelun. Jossa todellinen arvopohja kestää härskienkin temppujen päivänvaloon tuomisen. Toki huomioiden sen, että omat ja oman puolueen muodostaman ekosysteemin valta-asetelmat sekä hillolatausasemat säilyvät.

Joten, miten valmis ex-pääministeri ja nykyinen keskustan kansanedustaja Juha Sipilä on avustajineen kertomaan vuoden 2017 tilanteista? Arvojensa sallimissa puitteissa. Kertoen kaikista niistä suunnitelmista, jotka johtivat perussuomalaisten kahtia sirkkelöintiin ja hallituksen jatkamiseen ilman uusia hallitusneuvotteluita taikka eduskuntavaaleja.

Tässä tuosta aiheesta kertauksena tilannekuvaa, kun vietettiin Suomi 100 vuotta ja 3 päivää merkkipäivää.

Eikä tuossa kaikki.

”Jos joku lähtee perussuomalaisesta puolueesta tai lähetetään, niin he ovat poliittisesti kuolleita. Ei mitään tulevaisuutta.” – Timo Soini uhosi maaliskuussa 2015 Lännen Median videohaastattelussa. Lähde: ”Perussuomalaisten hajoamisen historia” – Lauri Nurmi, Into 2017 (sivu 45 – Soini näyttää voimansa).

Soinin antaman ennustuksen toteutumisessa entisten sinisten kansanedustajien kohtalot on jo nähty. Ainakin eduskuntavaalien osalta.

Lähivuodet näyttävät, miten käy eduskuntaryhmä Valta kuuluu kansalle? VKK r.y. keräsi yhdessä päivässä puoluerekisteröintiin vaadittavat 5 000 kannatusilmoitusta. Yllättävän pienelle huomiolle julkisuudessa on jäänyt se, että perussuomalaisista erotetun kansanedustajan Ano Turtiaisen sujuvasti soljuvien puheiden kirjoituskoordinaattorina toimii entinen perussuomalaisten ja Muutos 2011-puolueen kansanedustaja James Hirvisaari, joka toimii tätä kirjoitettaessa eduskuntaryhmä Valta kuuluu kansalle sihteerinä.

Mikäli uuden puolueen rahoitus on läpinäkyvällä pohjalla ja puolueen vaaliohjelmat osuvat yhteen monien suomalaisten kokeman todellisuuden kanssa, niin VKK saattaa tehdä, seuraavissa eduskuntavaaleissa, saman nippaisun perussuomalaisten saamissa äänimäärissä, kun Liike Nyt teki kokoomukselle vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Jonka seurauksena pääministerin paikka lipsahtaa muille puolueille kuin perussuomalaisille.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Jotteivät äänestäjien kannalta katsottuna vuoden 2017 härskit tilanteet toistuisi, esimerkiksi kokoomuksen, keskustan ja demareiden toimiessa perussuomalaisten kanssa hallituspuolueina, niin Lex Siniset ehdotus vuodelta 2019 odottaa edelleen loppuun asti vientiään. Muuten äänestäjien höplästä veto Suomessa jatkuu. Myös kokoomusta, vihreitä, keskustaa ja demareita äänestävien keskuudessa.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –



Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, maan tapa, politiikka, populismi, populisti, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi