Virallinen todellisuus vs. todellinen todellisuus

Tältä näytti suomalaisen politiikan iso kuva otsikon aiheesta vuoden 2017 vappuna.

Tuohon artikkelissa olevaan; eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kuvagalleriaan saadaan seuraavat päivitykset, kun keskusta ja kokoomus ovat pitäneet puoluekokouksensa kesäkuussa.

Sitten eteenpäin. Tältä näyttävät puolueiden todelliset kannatusluvut  vapun 2018 jälkeen.

Gallup – prosenteissa kuten vesissä on eronsa.

Hallituspuolueiden todellinen kannatus on alle 25 prosenttia! Sinisten todellinen kannatus on tippunut alle yhden prosentin (0,9%)!

Eikä tuossa mitään.

Kohti uusia vaaleja ja pettymyksiä. Varsinkin, jos Sinullakin on ollut mielessäsi pitkään kyteneitä toiveita suomalaisen oikeusvaltion perustan korjaamisesta.

Tärkeintä ei ole enää huomata sitä, että finanssi- ja vakuutusalalla on ollut vuosikymmenten ajan yksittäisiä kansanedustajia ja ministereitä niin sanotusti taskuissaan, vaan se, että nyt hallitaan jo sujuvasti kokonaisia valtapuolueiden ekosysteemejä. Etenkin mentaalipuolen hallinnan ja munaskuiden kutittelun kautta toimien:

Sdp ja keskusta 2017 –
Julkaistu joulukuu 13, 2016
https://suomi2017.wordpress.com/2016/12/13/sdp-ja-keskusta-2017/

Kokoomus 2017 –
Julkaistu joulukuu 9, 2016
https://suomi2017.wordpress.com/2016/12/09/kokoomus-2017/

Vihreät 2017-
Julkaistu marraskuu 30, 2016
https://suomi2017.wordpress.com/2016/11/30/vihreat-2017/

Perussuomalaiset 2017 –
Julkaistu marraskuu 22, 2016
https://suomi2017.wordpress.com/2016/11/22/perussuomalaiset-2017/

Eikä tuossakaan mitään.

Tämä on sitä pitkälle jalostettua vaikuttajaviestintää, jossa sen kuuluisan pienen ihmisen kafkamaisista kokemuksista ei tarvitse hirveästi välittää. Muuta kuin vähän aikaa ja ennen vaaleja.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä.

 

Mainokset
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, maan tapa, politiikka, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , | Kommentoi

Liike Nyt

Voisiko ison kohuaallokon nostanut Liike Nyt – ryhtiryhmä  olla se viimeinen ja pelastava ääni; esimerkiksi työkyvyttömälle Suomessa? Vuonna 2014 sitä yritettiin monikärkisen ja katulähetystyötä tehneen Nyt Saa Riittää – liikkeen kautta toimien. Silloin nuo tuossa bloggauksessa olevat tarkkanäköiset kuvalliset huomiot; isoista yhteiskunnallisista ongelmista Suomessa, eivät ylittäneet suomalaista uutiskynnystä. Vaikka muutamia valtakunnan ykkösketjun toimittajia hengaili menossa mukana.

Takaako sopivasti faktaa ja fiktiota sisältävä propaganda valtaan pääsyn ja siellä pysymisen?

Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski kirjoittaa 26.4.2018 kolumnissaan seuraavaa: ”Karismaa Harkimolla riittää, mutta entä se syntipukki? Harkimo on räksyttänyt Iltalehden ja Savon Sanomien kirjoituksissaan valta­eliitille ja ay-liikkeelle, mutta sittenkin vielä aika pehmeästi.

Jos Harkimo haluaa kopioida Trumpin menestystä myös politiikassa, hänen on heitettävä hanskat jäähän ja alettava takoa.” Lähde: HS ”Onko diilimies Harkimo Suomen oma Trump?”

Saattaa olla, että kuvitteelliset hanskat, nyrkkeilyhanskat, onkin jääkiekkohanskojen jäähän heittämiseen sijaan jo kiristetty todellista maratonottelua varten. Hammas-, alapää- ja pääsuojia unohtamatta.

Nimittäin. Helsingin Sanomat tykitti 21.4.2018: ”Tutkija: Harkimon liike ei tarjoa mitään uutta – menestyäkseen se tarvitsisi selkeän yhteiskunnallisen ongelman”.  Kuinka väärässä tuo tutkija kammiossaan oleva onkaan? Väärin päin uutiskiikareita käyttävää tai uutissilmänsä päällä istuvaa HS-toimittajaa unohtamatta.

Toivotaan, että menneisyys saa kiinni myös valtaa jo pitävät.

Näin kirjoitti 11.12.2017 kokoomus – leirin puoluelehti Verkkouutiset vihreiden puheenjohtaja Touko Aallon sanoneen: ”Martin Luther Kingin sanoin pahinta ei ole pahojen ihmisten pahuus, vaan hyvien ihmisten hiljaisuus.”

Joten elämme erittäin mielenkiintoisia aikoja.

Helsingin Sanomien tuoreimman ja totuusleikkuroitujen gallup-lukujen valossa; kaikki on vielä seuraavan hallituskokoonpanon suhteen auki. Pääministeripuolue keskustan todellinen kannatus on alle 10 prosenttia. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on alle 25 prosenttia!

Totuusleikkuroidut gallup-luvut paljastavat; kuinka pienillä kannatusprosenteilla suomalaisiakin todellisuudessa hallitaan!

Aika näyttää; kenen asialla Nyt Liikkeen toimijat ovat? Keulahahmojen menneisyyden likasankoja tongitaan varmasti jatkossakin, joka on perinteisesti ollut merkki siitä, että uusien toimijoiden valtaan nousua pelätään tosissaan. Joten tässä yksi avoin palaute- ja kannustusviesti Liike Nyt – liikkeen käynnistäjille, jotka ovat joutuneet aikamoisen median moukaroinnin kohteeksi.

Tämä pienten ihmisten verkoston palaute on vapaasti kopioitavissa ja jaettavissa edelleen; itse kunkin omissa verkostoissa. Lämmin kiitos avustasi.

* * * *

”Kenellä todellinen valta on? Mihin perustuen? –  Suomalaisen oikeusvaltion toteutuminen tosielämässä?”

”Ensi alkuun. Ei ehken kannata puhua muutoksista ja uudistuksista. Muutokset ja uudistukset voivat olla myös huonoon suuntaan meneviä. Kannattaisi puhua korjauksista tai parannuksista, johonkin pitkäkestoiseen ja yhteisesti jo tunnustettuun ongelmakohtaan. Toimivan ratkaisumallin pohjalta. Esimerkiksi ”Saattaen vaihdettava” – toimintamallin tapaan (https://suomi2017.wordpress.com/2017/12/21/mobiiliflaijeri-numero-3/).

Sitten eteenpäin.

Teillä on olemassa tarjolla selkeä ja helkkarin isokokoinen yhteiskunnallinen ongelma, jota kansanedustaja Harkimo on pitänyt ansiokkaasti esillä.  Liittyy ensi vaiheessaan eduskunnalle 18.4.2018 jätettyyn kansalaisaloitteeseen (https://suomi2017.wordpress.com/2018/04/19/kansalaisaloite-2837-eduskuntaan/) koskien vakuutuslääkäreitä ja tapaturmalakia.

Potentiaalinen äänestäjäjoukko on tuohon kansalaisaloitteeseen liittyen; määrältään
600 000 äänestäjää! Yhteiskunnallinen ongelma koskee lakisääteisiä ja vapaaehtoisia vakuutuksia, kun ihminen vammautuu tai sairastuu pysyvästi. Vakuutusten mukaiset korvaukset ja kuntoutukset eivät toteudu ja kafkamaisten kyykytysten kohteeksi joutuneet ihmiset musertuvat pikku hiljaa tuonen porteille.

Samoin kuin vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöille kuuluvat korvaukset (https://suomi2017.wordpress.com/2014/05/16/hitaan-syoksykierteen-malli/) kaatuvat jatkossakin Kelan ja kaupunkien sekä kuntien sosiaalitoimien kustannettaviksi. Jolloin mahdolliset sote – uudistuksen säästöt on syöty nopeasti. Etukäteen.

Eikä tuossa 600 000 äänestäjän potentiaalissa kaikki.

Jos tarkasteluun otetaan mukaan 1990-luvun pankkikriisin kyykytetyt yrittäjät perheineen ja takaajineen, niin aletaan olla HUOM! yhden miljoonan äänestäjän potentiaalissa!

Tässä isossa yhteiskunnallisessa ongelmassa
(https://suomi2017.wordpress.com/2016/07/13/pankkien-panttivangit/) on myös kyse perustuslakiin pohjautuvasta oikeusvaltio perustasta ja oikeusvaltioperiaatteiden toteutumisesta tosielämässä. Avainkysymys kyseisessä asiakokonaisuudessa on se, että kuinka monta kertaa ja kuinka monelta velallisilta ja takaajilta; 1990-luvulta lähtöisin oleva velkaa korkoineen voidaan periä yhä uudelleen? Sekä miksei pankkien tarvitse näyttää alkuperäisiä velkakirjoja ja niihin kohdistuvia lyhennyksiä velallisille itselleen?

Eikä tuossa yhden miljoonan äänestäjän potentiaalissa vielä kaikki.

Kyse on 1990-luvulta käynnistyneestä hiljainen vallankumous – prosessista (https://suomi2017.wordpress.com/2018/03/08/kansanvalta/), jossa pankkien ja vakuutusyhtiöiden eli finanssi- ja vakuutusalan asema muutettiin, pikku hiljaa myös lainsäädännössä ylivertaiseksi. Mitä uskomattominta. Ylin valtiojohto, työmarkkina- ja etujärjestöjen johtajien kanssa yhdessä toimien!

Joten, jos nämä mätäpaiseet avaatte ja tuotte pitkäkestoiseen julkiseen keskusteluun, niin tuon paineenluonnin jälkeen päättäjät saattavat joutua tekemään joitakin todellisia korjauksia. Varsinkin, jos ulostulonne ovat selkeällä Liike Nyt – ratkaisumallilla varustettuja.

Viestinnällisesti aika on haastava.

Säksättävän; sähkösanomatyyppisen viestinnän aikana hyväkin idea hautaantuu massiiviiseen uutisvirtaan. Voisiko ratkaisu olla yhteiskunnallisten ongelmien isoa kuvaa kiteyttävät mobiiliflaijerit? Joka on kuin luotu mobiiliajan tiedonlevitykseen. Tiukka paketti tietoa luettavaksi ja kerrattavaksi, ei häiritseviä ääniä eikä pirullisia pop – up ikkunoita.

Toinen ongelma se, että mikä on minulle iso yhteiskunnallinen ongelma; on jollekin toiselle leipäpuu tai hillotolppien viidakko.

Tässä linkissä (https://suomi2017.wordpress.com/2017/12/14/mobiiliflaijeri-2/) yhteenvetoa mobiiliflaijerina; koskien yhteiskunnallisen valtakoneiston isoa kuvaa.

Perustuslakiin, oikeusvaltion perustaan ja oikeusvaltioperiaatteiden toteutumiseen liittyen Teille yksi kysymys? Minkälaisen Oikeusvaltio Suomi 2018 – tilannekuvakatsauksen Te kirjoittaisitte?

Tässä tilannekuvaa parilta edelliseltä vuodelta. Lähestymiskulma on sen kuuluisan pienen ihmisen, jonka olemassa olo muistetaan aina ennen vaaleja.

Oikeusvaltio Suomi 2015
– Julkaistu lokakuu 6, 2015

https://suomi2017.wordpress.com/2015/10/06/oikeusvaltio-suomi/

Oikeusvaltio Suomi 2016
– Julkaistu helmikuu 5, 2016

https://suomi2017.wordpress.com/2016/02/05/oikeusvaltio-suomi-2016/

Oikeusvaltio Suomi 2017
– Julkaistu elokuu 1, 2017

https://suomi2017.wordpress.com/2017/08/01/oikeusvaltio-suomi-2017/

Voimia ja rohkeutta toimiinne, koska tuon yhden miljoonan suuruisen äänestäjäpotentiaalin tavoittaminen ja aktivoiminen yhteiseen toimintaan edellyttää sitä, että uskallatte purra niitä käsiä, jotka ovat Teitä vuosikymmenten ajan ruokkineet.”

Ystävällisin terveisin
Yksi pieni ihminen

p.s.
Vain yhdessä yli puolue-, aate-, etujärjestö-, media- ja yhdistysrajojen toimien; voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Vaikka monesta yksittäisestä asiasta oltaisiinkin; täysin eri mieltä.

* * * *

Lopuksi.

Yksi digiajan suurimpia haasteista on seuloa massiivisesta uutis- ja tajunnanvirrasta järkevät ja kehityskelpoiset ajatukset jatkojalostukseen. Aika näyttää, että siirtääkö Facebookista tuttu tekoäly algoritmeineen automaattisesti; liian kriittisiä ajatuksia sisältävät palautteet ja kommentit, suoraan hajuttomiin digiajan kompostikasoihin, jolloin hyväkin yhteiskunnallisen keskustelun avausyritys jää; hetken aikaa, ilmasiirrossa päpättäväksi pieruksi huopatossuun. Taikka hiljaa suhahtavana yhden koon; sukahousuihin.

Aiemmin hyväkään ajatus ei edennyt, koska sen esittäjänä oli valtaa pitäville väärä henkilö.

Yksi digiajan haaste on myös se, miten hyvien ajatusten nopea ja järjestelmällinen piilottaminen estetään? Alkaen nykyisten hakukoneiden algoritmien toiminnasta; jossa erilaiset lähestymiskulmat asioihin jäävät hakutulosten hännille tai eivät osu näkyviin ollenkaan.

* * * *

Laita siis Sinäkin ajatuksesi ja ideasi vaikuttamaan. Ainakin kerran:

”Yhteydenotto – Liike Nyt”
Me haluamme kuulla teistä! Meihin voi ottaa yhteyttä joko suoraan sähköpostilla etunimi.sukunimi @ liikenyt.fi -osoitteisiin, tai sitten alapuolen yhteyslomaketta käyttäen:

https://liikenyt.fi/yhteystiedot/

* * * *

Kaikki bloggauksen linkit toiminnassa 26.4.2018.

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, korporatismi, korruptio, maan tapa, Perustuslaki, politiikka, populismi, populisti, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , | Yksi kommentti

Uutislukitus 8

Tässä Uutislukitus – sarjan artikkelissa muutamia tärkeitä; Sääntö – Suomen 1/10 jaksossa, esiin tulleita väittämiä, koskien työssä tapahtuneita tapaturmia ja ammattitauteja.

Aiemmin Uutislukitus – sarjassa ilmestyneet artikkelit löydät tästä linkistä.

Toimittaja Jussi Heikelä tapaa Sääntö-Suomen 1/10 jaksossa tapaturmassa aivovamman saaneen Saara Auvisen, joka taistelee vakuutusyhtiönsä kanssa korvauksista. Aiheeseen liittyvää taustatietoa isosta kuvasta; saat tarvittaessa Suomi 2017 – blogin Yksittäistapaus – artikkelista.

Ovatko seuraavat ohjelmassa annetut vastaukset faktaa vai fiktiota?

Viestintäpäällikkö Sanna Sinkkilä edustaa Tapaturmavakuutuskeskusta (TVK), joka lakiin perustuen koordinoi ja valvoo tapaturma- ja ammattitautilain toimeenpanoa. Samassa yhteydessä toimii tapaturma-asiain korvauslautakunta (tako), joka toimii nelikantaisesti ja paaluttaa korvauskäytännöt aina vakuutusoikeuteen asti. Takon toiminta tapahtuu kirjallisesti ja suljetusti, kuten koko vakuutusoikeusjärjestelmän.

Tämän hetken kokoonpanon eli takon jäsenet löydät hakusanasetillä:
tapaturma-asiain korvauslautakunta STM 073:0/2017

Se sotketaan edelleen nelikantaisesti, kirjallisesti ja suljetusti toimivaan I asteen muutoksenhakulautakuntaan. Sen tämän hetken kokoonpanon löydät hakusanasetillä:
tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta kokoonpano

Tv-nauhoitteesta tekstiksi puretut kohdat koskevat tapaturma- ja ammattitautilakia sekä syy-yhteyttä korvausten maksamiselle. Toivottavasti joku aiheesta kiinnostunut jaksaa ja purkaa myös ohjelmassa esiintyneiden Saara Auvisen ja neurologian erikoislääkäri Olli Tenovuon osuudet tekstiksi talteen. Ovat tärkeä osa vakuutuslääkärikeskustelua.

(Tv-nauhoitteen aikajanalta 20:05 – 22:33)
Jussi Heikelä:
”Työtapaturmassa vammautuneen Saara Auvisen tapaus häiritsee minua. Vakuutusyhtiö ei suostu maksamaan korvauksia. Antaako Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) valoa asiaan?

Viestintäpäällikkö Sanna Sinkkilä Tapaturmavakuutuskeskuksesta. Osaatko yhtään kertoo lukuja? Kuinka paljon korvaushakemuksia tulee vakuutusyhtiöille näistä tapaturmista vuosittain?”

Sanna Sinkkilä:
”Työnantajat tekee ilmoituksia vahinkotapahtumasta ja niitä korvattavia työtapaturmavahinkoja on semmonen 138 000 vuodessa, suunnilleen.”

Jussi Heikelä:
”Entäs sitten Sanna, nämä asiantuntijalääkärit, joita vakuutusyhtiöt käyttää, niin kuka palkan maksaa?”

Sanna Sinkkillä:
”Eli asiantuntijalääkäri on yleensä vakuutusyhtiöön työsuhteessa. Ja työsuhteessa sitten palkan maksaa se vakuutusyhtiö sille.”

Jussi Heikelä (21:02):
”Mutta tässä se tulee vähän se pukki kaalimaan vartijana. Se ilmiö, et jos mä oon vakuutusyhtiöllä töissä ja saan sieltä palkkaa, niin miksi mä tekisin ikinä mitään sellaista päätöstä, mikä oisi työnantajani vastainen?”

Sanna Sinkkilä:
”Kaikki yhtiöt noudattaa työtapaturma- ja ammattitautilakia. Ja siinä laissa on määritelty hyvin tarkkaan ne tilanteet, mitkä on korvattavia vahinkotapahtumia ja mitä korvauksia niistä maksetaan. Niin siinä ei ole niin kuin tulkinnanvaraa kyllä.”

Jussi Heikelä:
”Niin minä kyllä ymmärrän sen, että se on liiketoimintaa. Vakuutusyhtiöiden tehtävä on maksaa vähemmän korvauksia kuin mitä rahaa otetaan sisään. Se on se selvä asia.

Mutta sitten, että jos mulle ei siitä huolimatta, että mä oon ottanu kalliin vakuutuksen, makseta sitä korvausta sen vahingon sattuessa, niin onhan se katastrofi ja jollain toisella bisneksen saralla, niin jos mä maksan jostain ja mulle luvataan jotain ja jonka jälkeen se evätäänkin liittyen johonkin pykälään, niin se on petos!”

Sanna Sinkkilä:
”Työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetään siitä, että sen tapaturmavamman täytyy olla selkeessä, todennäköisessä lääketieteellisessä syy-seuraussuhteessa siihen tapaturmaan ja se on se kriteeri, mitä sekä vakuutusyhtiöt että tapaturmamuutoksenhakuelimet noudattaa ja tulkitsee sitä.”

Tv-nauhoitteen aikajanalla 21:45 alkaen seuraava teksti:
> Tapaturmalautakunta = tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta (tamla)

”Vuonna tapaturmalautakuntaan tehtiin 4 460 korvauspäätöksen valitusta, joista hylättiin 79 %. Tamlan jälkeen asian voi viedä eteenpäin vakuutusoikeuteen. Vakuutusoikeus ratkaisi 795 valitusta, hylkäämisprosentti oli 90%. Tämän jälkeen voi valittaa korkeimpaan oikeuteen, mutta vain KKO:n päätöksellä. KKO:ssa yli 90% valituksista kääntyi uhrin hyväksi.”

* * * *

Joten nämä seuraavat tilastoluvut tulee saada; nimikkeittäin, korvaussummittain ja yhtiöittäin avattuina julkisuuteen. Näin saadaan ensimmäistä kertaa julkisuuteen tieto siitä, että onko raha, miten merkittävä tekijä erilaisten vakuutuslajien korvauspäätösten hylkäämisessä. Tilastolukujen lähde on Kansan Uutiset 10.4.2018 – ”Vakuutuslääkäreiden tehtävä ymmärretään väärin – Ministeriö lupaa: Järjestelmästä tehdään läpinäkyvämpi.”:

”Tapaturmakorvaus- ja työeläkepäätökset”
22 900 hakemusta työeläkevakuutukseen alentuneen työkyvyn takia. Hakemuksista hyväksyttiin 72 prosenttia.

5 271 työeläkepäätöksestä valitettiin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan (TELK).
Valituksista 11 prosenttia muuttui hakijan eduksi.

1 035 ratkaisua työeläkeasioissa Vakuutusoikeudessa.
Ratkaisu muuttui 20 prosentissa.

128 000 hakemusta työtapaturma- ja ammattitautivakuutukseen.
94 prosenttia hyväksyttiin.

4 460 valitusta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan (tapaturmalautakunta).
12 prosentissa päätös muuttui.

745 ratkaisua tapaturma- ja ammattitautiasioissa Vakuutusoikeudessa. Ratkaisu muuttui 10 prosentissa.

Luvut ovat vuodelta 2016. Viime vuoden lukuja ei ole vielä vahvistettu.
Lähteet: ETK, Finanssiala, Tapaturmavakuutuskeskus, Vakuutuskeskus

* * * *

Aiheeseen ja isoon kuvaan liittyviä Suomi 2017 – artikkeleita:
> Vakuutuslääkäri- ja tilastotietojen julkisuuden tärkeydestä.

Laillisuusvalvontaa aikajanalla 2001-2018
– Julkaistu maaliskuu 27, 2018

Valinnanvapaus 2
– Julkaistu maaliskuu 7, 2017

Vakuutusoikeus lukujen valossa 2015 ja 2014
– Julkaistu lokakuu 1, 2016

* * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, ay-liike, kansalaisjärjestöt, korporatismi, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Sipoon Sfinksi

Kuluneen viikon aikana jymäkin jytkäytys politiikassa; oli kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimon eroilmoitus kokoomuksesta ja ”Liike nyt”- projektin syöttämisellä julkisuuteen.

Suurin sytkäytys politiikan pelikentillä oli taas se, että meppi Paavo ”Keminmaan Kalifi” Väyrynen luopuu tavoittelemasta keskustan puheenjohtajuutta, joka oli tarkoitus tapahtua kesäkuun puoluekokouksessa Sotkamossa. Tosin keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajaksi Hän katsoo vielä olevansa käytettävissä. Joten Sotkamossa tavataan vielä tarkkaan puolueen sääntökirjaa.

Mitä kaikkea noiden molempien ulostulojen takana onkaan, niin tuovathan ne väriä politiikan pelikentille. Varsinkin, kun huomioi sen, minkälaisen ekosysteemin turvin Sipoon Sfinksinä tunnettu kansanedustaja Harkimo uutta poliittista kotiaan sisustaa:

”… suuntasin eduskuntaan Tukikummien hallituksen kokoukseen, jossa toimin puheenjohtajana. Presidentti Niinistö luopui yli 10 vuoden puheenjohtajuuden jälkeen. Nalle Wahlroos kuuluu hänkin hallitukseen ja tullessaan hän tokaisi, että hänellekin on soiteltu ja kyselty mielipidettä minun asioistani! Kokous kesti tunnin. Kävimme läpi vuoden suunnitelmat hyvässä hengessä.” Lähde: Iltalehti 20.4.2018 – Melkoinen päivä.

Jos jutussa kyseessä on tämä Nalle Wahlroos, niin kansanedustaja Harkimon ulostulot tutkivien/hoitavien lääkäreiden ja vakuutuslääkäreiden aseman korjaamiseksi, aiheuttava lisäpohdintoja. Kuten siitä, että kenen asemaan, miljardien eurojen liiketoiminta-alueella, kansanedustaja Harkimo on lopulta ajamassa korjauksia?

Mitkä ovat puolueiden jäsenten todelliset arvot ja todellinen arvopohja?

Hälyttävää vai ei? Hallituspuolueiden yhteenlaskettu ja todellinen kannatus äänestäjien keskuudessa on laskenut alle 25 prosentin. Oppositiopuolueiden yhteenlasketun ja todellisen kannatuksen hipoessa jo 40 prosenttia!

Jos ajatellaan, että sdp/sak – akseli nousee, puheenjohtaja Antti Rinteen johdolla, suurimmaksi puolueeksi seuraavien eduskuntavaalien jälkeen, niin tuleeko esimerkiksi vakuutuslääkäreihin, vakuutusoikeuteen ja sosiaalivakuutuksiin liittyviin ongelmakohtiin HUOM! todellisia korjauksia.

Esimerkiksi niihin kohtiin, joita edustaja Harkimo ja perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen ovat ansiokkaasti pitäneet esillä? Vai onko kyseessä perinteinen; paljon liikettä asian ympärillä ennen vaaleja ja sitten vaalien jälkien asiakokonaisuus stopille?

Aika näyttää, joten tästä linkistä vähemmän tunnettuun isoon kuvaan, joka koskee sdp/sak – akselin roolia sosiaalivakuutusten eli lakisääteisten vakuutusten sekä sosiaaliturvan, pitkään tiedossa olleiden ongelmakohtien rakentajana, ylläpitäjänä, rahastajana ja ratkaisijana.

Ei mitään pikku juttuja oikeusvaltioperiaatteiden ison kuvan kannalta.

Faktaa, fiktiota vai farssia? Vakuutusalan kasipallon kohta numero 8.

Luottamusta sdp/sak – akselin suuntaan saattaisi hieman lisätä se, jos eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan (Stv) tämän hetkinen puheenjohtaja Krista Kiuru/sd. sekä pitkän linjan valiokuntaneuvos Eila Mäkipää antavat vakuutuslääkäreitä ja tapaturmalakia koskevalle kansalaisaloitteelle sekä siihen liittyville kahdelle lakialoitteelle asiallisen, maksimaalisen avoimen ja kattavan käsittelyn.

Nimittäin. Vakuutusala lobbaa parasta aikaa raivoisasti kansanedustajia ja virkamiehiä vallan kulisseissa; KAA 4/2018 vp. kansalaisaloitteen ja näiden kahden lakialoitteen ohjaamiseksi eduskunnan valiokuntakäsittelyn työjonon häntäpäähän.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, Perustuslaki, politiikka, populismi, populisti, Suomen ihmisoikeustilanne, talouselämä, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Kansalaisaloite 2837 eduskuntaan

Keskiviikkona 18.4.2018 eduskunnan puhemies Paula Risikko/kok. otti vastaan kansalaisaloitteen tapaturmalakia ja vakuutuslääkäreitä koskien.

Lähde: Eduskunnan internet – sivusto 18.4.2018.
Lämpimät onnittelut hankkeen puuhamiehille ja kaikille allekirjoittaneille! Kansalaisaloite takaa sen, että keskustelu vakuutuslääkäreistä ja vakuutuslääketieteestä tulee laajentumaan myös vakuutuslakimiesjärjestelmää koskevaksi! Siitä tässä Suomi 2017 artikkelissa kotvan kuluttua lisää.

SISÄLLYSLUETTELO
Lähihistorian tapahtumat päivänvaloon
Vuoden 2012 tapahtumat kaikkien tietoon
Imperiumin vastaisku 2018 käynnissä
Vakuutuslakimiesjärjestelmä kaikille tutuksi
Työtapaturma- ja ammattitautien korvausten vuositilastot
Uusi vakuutuslääkärijärjestelmän neuvottelukunta 2018

LÄHIHISTORIAN TAPAHTUMAT VIIMEIN PÄIVÄNVALOON
Vaikea vastus on potilaiden/vakuutettujen kannalta jättikokoinen, niin kannattaa muistaa, että kaatuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin. Yhdessä toimien.

Hauska ja historiallinen yhteensattuma 18.4.2018 kansalaisaloitteessa on se, että eduskunnan puhemies Paula Risikko/kok. on itse ollut vuonna 2004; hyväksymässä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ko. kansalaisaloitteen kohteena olevan tapaturmalain 41 d pykälän!

Lisätietoa > tästä Suomi 2017 verkoston kuvakoosteesta.

Eikä tuossa kaikki.

Toivottavasti myös muut vastaavan sisältöiset lakipykälät korjataan samalla kertaa.

Samalla kun saadaan selvyys siihen, että miksi ihmeessä ja mihin perustuen; perustuslain yhdenvertaisuuspykälän (PL 6) suhteen, tutkivat/hoitavat lääkärit on ammattikuntana voitu asettaa vakuutuslääkäreiden suhteen eriarvoiseen asemaan? Jo useiden vuosien ajaksi.

Kyseisistä aiheista lisää > tässä Suomi 2017 verkoston kuvakoosteessa.

VUODEN 2012 TAPAHTUMAT KAIKKIEN TIETOON
Vuonna 2012 sosiaali- ja terveysministerinä toiminut Paula Risikko/kok. oli perustamassa vakuutuslääkärijärjestelmän toiminnan ja läpinäkyvyyden parantamiseen tähtäävää työryhmää.

Paljon tunteisiin vetoavaa puhetta 2012. Vähän todellisia korjauksia 2018 mennessä!
Tällaisella jakelulla korjausta vaativista asioista meni ennakkotietoa sosiaali – ja terveysministeriöön. Eli puutelista potilaiden/vakuutettujen näkökulmasta sosiaalivakuutuksissa:

paula.risikko @ stm.fi, outi.antila @ stm.fi, erik.stromberg @ stm.fi, inka.hassinen @ stm.fi

Asia: STM – Vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaiseminen
Viite: Ministeri Risikon 3.10.2012 järjestämä suullinen kuuleminen ministeriössä

Arvoisa vastaanottaja.

Kiitämme mahdollisuudesta tulla kuulluksi kansalaisten perus- ja oikeusturvan kannalta erittäin tärkeästä ongelma-alueesta. Tarkastelemme aihetta potilaiden, hoitavien lääkäreiden ja potilaiden asiaa ajaneiden lakimiesten näkökulmasta. Tätä näkökulmaa ei voida ohittaa eikä jättää lainsäädännössä huomioimatta, mikäli Suomi haluaa kunnioittaa; Euroopassa linjattua, fair trial – periaatetta. Ei riitä, että jokin päätös on oikea, sen oikeellisuus ja riippumattomuus pitää olla selkeästi myös ulkopuolisen havaittavissa.

– –

III LAKIMUUTOKSEN KAUTTA TEHTÄVÄT MUUTOKSET
> Luottamusta ja läpinäkyvyyttä kerralla lisäävät ehdotukset (3 kpl)

Luottamusta suomalaiseen oikeusjärjestelmään on heikennetty useilla negatiivisilla lakimuutoksilla.

Lakimuutos HE 62/2004 – Hallituksen esitys laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta aiheutti muun muassa sen, että vakuutuslääkärien rikosoikeudellinen vastuu poistettiin ja vakuutuslääkäri voi hylätä hoitavan lääkärin lausunnossa esittämät löydökset lyhimmillään sanalla ”ei”.

Luottamusta voidaan lisätä näitä heikennyksiä korjaamalla seuraavasti;

Vakuutuslääkärille on palautettava rikosoikeudellinen vastuu lausunnoista.
Vakuutuslääkärille on asetettava velvollisuus perustella lausuntonsa objektiivisesti.
Vakuutuslääkärin on vakuutettava antamansa tiedot omatuntonsa ja kunniansa kautta oikeaksi.”

Lue lisää ison kuvan katsauksesta > tästä linkistä Suomi 2017-blogiin.

Joten hitaasti; todella hitaasti; tarvittavat korjaukset etenevät. Jos ollenkaan. Nimittäin vastauksena tuohon vuoden 2012 puutelistaan oli jäätävä hiljaisuus.

Joten hitaasti; todella hitaasti; tarvittavat korjaukset etenevät. Jos ollenkaan. Nimittäin vastauksena tuohon vuoden 2012 puutelistaan oli jäätävä hiljaisuus.

Miten johtavien virkamiesten lupaukset ovat toteutuneet tosielämässä?

Joten tuon kaiken edellisen ja vuoden 2012 sähköpostijakelulistan perusteella. Ministerit ja kansanedustajat vaihtuvat sekä virkamiehet ja lobbarit pysyvät:

Outi Antila, osastopäällikkö STM, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto / SVO.
Erik Strömberg, hallitusneuvos STM, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto / SVO, Eläke- ja yksityisvakuutusyksikkö / EVY
Inka Hassinen, neuvotteleva virkamies STM
, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto / SVO, Eläke- ja yksityisvakuutusyksikkö / EVY

Lähde: Sosiaali – ja terveysministeriön internet – sivusto 19.4.2018 – Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto (SVO) – henkilöstö

Eikä tuossa kaikki.

IMPERIUMIN VASTAISKU 2018 KÄYNNISSÄ
Joten masentavana vakiomottona tuntuu sosiaalivakuutuksia eli lakisääteisiä vakuutuksia ja sosiaaliturvaa koskevissa asioissa olevan.

Se mitä ei tunnusteta virallisesti. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Sen toi omalla tavallaan julki Iltalehden 18.4.2018 haastattelussa Kevan vakuutusylilääkäri Tapio Ropponen. Vain pari tuntia sen jälkeen, kun vakuutuslääkäreitä ja tapaturmalakia koskeva kansalaisaloite 2837 oli jätetty eduskunnan puhemiehelle.

”Ministeriöt valvovat jo toimintaamme”
”- Ministeriöt valvovat jo toimintaamme. Eduskunnan oikeusasiamies valvoo lausuntojemme laatua. Ei eläkevakuuttajallakaan lääkäri ole ainut, joka asiaa arvioi, vaan monet muut ovat prosessissa mukana.” Lähde: Iltalehti 18.4.2018 – Kevan johtajaylilääkäri perustelee vakuutuslääkäreiden päätöksiä: ”Jos kirvesmiehellä on mennyt olkapää, hän voi toimia vahtimestarina”

Joka vakuutuslääkäreiden toiminnasta puhuttaessa johtaa suurta yleisöä harhaan. Tässä Kevan (= Kuntien eläkevakuutuksen) johtajaylilääkäri Tapio Ropposen kolmen pointin sanomat suomennettuina:

1. Ministeriöiden valvonta tarkoittaa pääsääntöisesti sitä, että ministeriöt valvovat vakuutusyhtiöiden toimintaa taloudellisten tunnuslukujen osalta.

2. Eduskunnan oikeusasiamiehen valvonta lausuntojen laadun suhteen tarkoittaa pääosin sitä, että jos joku potilas/vakuutettu valittaa tai tekee kantelun vakuutusyhtiön tai muutoksenhakuelimen toiminnasta eduskunnan oikeusasiamiehelle, niin siitä saatava oikeusasiamiehen ratkaisu toimii Kevan johtajaylilääkäri Tapio Ropposen sielunmaiseman mukaisena laatumittarina.

3. Jokainen potilas/vakuutettu voi pyytää kutakin korvauspäätöstään koskevat asianomaisjulkiset käsittelijä- ja lääkärikansiomerkinnät vakuutus- tai eläkeyhtiöltään. Niistä tarkentuu helposti, kuka todellisen korvauspäätöksen; lääketieteellisiä seikkoja sisältävässä korvausasiassa, on kulloinkin tehnyt.

Tässä linkissä tilannekuvaa vakuutuslääkärikeskustelusta vuodelta 2007.

VAKUUTUSLAKIMIESJÄRJESTELMÄ PÄIVÄNVALOON
Joten edellisten perusteella on sanomattakin selvää, että mielenkiintoisia jatkokeskusteluja on tulossa.

Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs kirjoitti 7.-8.4.2018 ”Puheenvuoro: voidaanko vakuutuslääkäreihin koskaan luottaa?” – kirjoituksessaan Lännen Median lukuisissa sanomalehdissä:

”Taustalla on se tosiseikka, että työkyvyttömyys ei ole lääketieteen, vaan juridiikan termi.”

Joten. Olisiko jo aika kypsä sille, että myös HUOM! vakuutuslakimiesjärjestelmä, vakuutuslakimiehet, vakuutuslääketiede ja vakuutusoikeus saadaan kaikille suomalaisille yhtä tutuiksi kuin kafkamainen vakuutuslääkärijärjestelmä alkaa pikku hiljaa olemaan?

Pyöreään pöytään myös vakuutuslakimiehet
Julkaistu lokakuu 13, 2017
by Suomi 2017 – Suomi 2025?

”Toivotaan, että tähän uuteen ja vakuutuslääkärien rooleista käytävän keskustelun kärkeen nostetaan potilaan/vakuutetun valinnanvapaus olla menemättä, tietämättään myös vakuutuslääkärinä toimivan vastaanotolle.

Vaikka tieto lisää tuskaa, niin tässä kohtaa se kannattaa ottaa. Siis, jos tämän seuraavan kuvakoosteen aihepiiri kiinnostaa. Avainkysymys on se, että kenellä on todellinen valta näissä kuvakoosteen ja kohta seuraavan Suomi 2017 artikkelin aiheissa? Sekä mihin tuo valta perustuu?”

Toivottavasti nuoremmat sukupolvet onnistuvat avaamaan vakuutuslakimiesjärjestelmän. Miljardien eurojen liiketoiminnan perustan. Tässä oiva apuväline yhden Suomen sisäisen Berliinin muurin avaamiseen.

Lainvoimainen päätös vuodelta 2013, koskien vakuutuslakimiesten nimitietojen julkisuutta..

Sitten kuvakoosteessa eläkejätti Ilmarisen vastaus vakuutuslakimiehistään, kun sen erittäin merkittävää julkista käyttävien vakuutuslakimiesten tietoja kysyttiin Oikeusturva verkoston toimesta vuonna 2014.

Kafkamaisen korporaation kalseaa ylimielisyyttä? Vaiko sitkeää sisäistä tietämättömyyttä?

Eikä tuossa mitään.

Se, jolla on isoimmat rahat hallussaan; on tietysti valta ymmärtää tai olla ymmärtämättä katu- ja ruohonjuuritason kansalaisten kysymyksiä, jotka johtaisivat mafiamaisten valtaytimien paljastumiseen.

Herää kuitenkin kysymys siitä, että miksi juridisen vastuun korvaus- ja eläkepäätöksistä kantavia vakuutuslakimiehiä, niin kovasti piilotellaan? Tässä lainaus mielenkiintoisesta pro gradu – tutkielmasta vuodelta 2015:

”Tutkimustulokset osoittivat, että vakuutuslääkärit ovat varsin samankaltainen ammattiryhmä. Tämä voi johtua heidän samanlaisesta koulutustaustastaan tai esimerkiksi vakuutuslääkäreiden pienestä ammattiryhmästä.

Vakuutuslääkärit kokivat itsensä ensisijaisesti lääketieteellisiksi asiantuntijoiksi ja toissijaisena he pitivät juridista asiantuntijuutta.

Vakuutuslääkärit luottivat yleisesti siihen, että vakuutusyhtiön lakimiehet tarkastavat korvausten lainsäädäntöpuolen.

Lähde: Vakuutuslääkäriprofessio asiantuntijana korvausprosessissa – Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, Vakuutustiede.

Vakuutuslakimiesjärjestelmän päivänvaloon saattamista puolustaa myös tämä Talouselämä-lehden tuore artikkeli:

”Yksi hiertävistä asioista on se, että vakuutuslääkäri tekee työnsä papereiden perusteella tapaamatta potilasta.

Perusteluna tälle on se, että etuuspäätös perustuu lääketieteellisiin löydöksiin, jotka voidaan esittää kirjallisissa lausunnoissa. Esimerkiksi työkyky on juridinen käsite, ei lääketieteellinen. Työkykyä voi olla jäljellä, vaikka terveys olisi heikentynyt.

”Vakuuttajan on oltava riippumaton vakuutetusta. Vastaanotolla lääkäri on lähellä potilasta, mutta asiantuntijalääkärinä on otettava askel taaksepäin”, Vakuutuslääkäriyhdistystä edustava Janne Leinonen sanoo. Hän esiintyi tällä viikolla Finanssialan, Telan, Tapaturmavakuutuskeskuksen ja Vakuutuskeskuksen tilaisuudessa.

Lääkäriliiton Kati Myllymäki on Leinosen kanssa samoilla linjoilla. Hän muistuttaa, että hoitava lääkäri on kliinikko ja asiantuntija, mutta ei potilaan asianajaja. Hoitavalla lääkärillä ei myöskään ole potilaasta kaikkea sitä tietoa, mitä vakuutuslääkärillä on.

Julkista keskustelua sotkee se, että vakuutuskeskustelussa menevät sekaisin tapaturmakorvaukset ja työeläkepäätökset.”

Lähde: Talouselämä 15.4.2018 – Työterveys – ”Vakuutuslääkäreiden rooli on taas tapetilla: ”Vakuutuslääkäri ei saa provisiota hylkäävästä päätöksestä”

Joten toivotaan, että julkiseen vakuutuskeskusteluun saadaan vakuutuslakimiesjärjestelmän rinnalle mukaan myös tapaturmakorvaukset omana kokonaisuutenaan.

TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTIEN KORVAUSTEN VUOSITILASTOT
Toivotaan mielenkiintoisia jatkokeskusteluja odoteltaessa, että nyt käynnissä oleva julkinen keskustelu vakuutuslääkäreistä johtaa pian myös hylkäävien työtapaturma- ja ammattitautiratkaisujen avaamiseen. Yhtiökohtaisia tilastoja ja hylkääviä tapaturmaeläkepäätösten määriä vuositasolla unohtamatta.

Jolla on rahat; sillä on valta. Myös siihen, mikä on virallinen todellisuus. Näin kertoi aiheesta Finanssiala ry:n asiantuntija ja lakimies Piritta Poikonen Verkkouutisissa 26.2.2018:

” – Suurin osa vakuutuskorvauksia koskevista hakemuksista johtaa korvaukseen. Kansanedustaja Hjallis Harkimo väitti blogissaan, että vakuutuslääkärijärjestelmä on vakuutusyhtiöille keino sanoutua irti korvausvastuista. Näin toki ei ole. Esimerkiksi työtapaturmavakuutuksesta haetuista korvauksista yli 90 prosenttia hyväksytään, Poikonen sanoo Verkkouutisille.”

Harmin paikka, ettei tuossakaan kokoomuksen puoluelehden jutussa avattu sitä, minkä hintaisia nuo hyväksytyt korvauspäätökset keskimäärin olivat? Ja mistä korvausasioista tuo 10 prosentin hylkäävien päätösten osuus muodostuu.

Toivottavasti kansanedustajat Hjallis Harkimo/kok. ja Jari Ronkainen/ps. saavat Finanssiala ry:n lakimies Piritta Poikosen kautta nuo tiedot julkisuuteen? Yhtiöittäin ja korvausnimikkeittäin sekä korvaussummien mukaan eriteltyinä. Työtapaturmia ja ammattitauteja koskien. Hylättyjen tapaturmaeläkkeiden määriä vuositasolla unohtamatta.

UUSI VAKUUTUSLÄÄKÄRIJÄRJESTELMÄN NEUVOTTELUKUNTA
9.3.2018 uutisointiin perusteilla olevasta uudesta vakuutuslääkärijärjestelmän neuvottelukunnasta.

Nyt on torstai 19.4.2018 ja kello on 14.19 ja hankkeen virallisia tietoja ei löydy jostain syystä vieläkään valtioneuvoston hankkeet sivustolta:
http://valtioneuvosto.fi/hankkeet
> hakusana: vakuutuslääkärijärjestelmä

Kuin ei myöskään sosiaali – ja terveysministeriön nettisivuilta:
http://stm.fi/etusivu
> hakusana: vakuutuslääkärijärjestelmä

Sen kokoonpanon ja jäsenten sidonnaisuuksien julkistamista odotellessa on hyvä palauttaa mieliin vuoden 2012 lähtötilanne, kun vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä parantamaan perustetun työryhmän kokoamisesta oli uutisoitu. Ja askelmerkit työryhmälle olivat pienen sisäpiirin kesken lyöty lukkoon.

Ovatko lobbarit myös vuonna 2018 integroituina valtakoneistoon?

Veemäisen miehen maineessa oleva verotusneuvos Markku Hirvonen on kiteyttänyt virkamiesten ja lobbareiden hyvin läheiset suhteet oivasti:

”– …torjuvia hankkeita ja aloitteita voidaan virkamieskoneistossa estää. Kyse on siitä, mitä tahoja virkamiehet herkimmin kuuntelevat.

Ministeriöiden virkamiehet tuntevat varsin hyvin erilaisten etujärjestöjen väkeä. He ovat entisiä työtovereita ja käyvät samoissa tilaisuuksissa ja seminaareissa.

Ei siinä tarvitse olla mitään suoraa lahjomista. Siinä vain ymmärretään”, Hirvonen kuvailee.” Lähde: Voima 5/2014 s. 20-22 – Verolaput, olkaa hyvä

Eiköhän se neuvottelukunnan kokoonpano putkahda juhannukseen mennessä näkyviin. Tai sitten eetteriin sutkahtaa rehellinen ilmoitus siitä, että asiaa vielä mietitään. Koska siitä ei ole mitään sovittua SOT-hallituksen hallitusohjelmassa.

Jolloin on syytä toivoa, että tämän kansalaisaloitteen 2837  eduskuntakäsittelyn myötä sosiaalivakuutus-, vakuutuslääkäri-, vakuutuslakimies- ja vakuutusoikeusjärjestelmien täysremontit nousevat puolueiden puheenjohtajien hankelistojen kärkeen.

* * * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparatsikki, ay-liike, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, Perustuslaki, politiikka, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, talouselämä, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Yksi kommentti

Mobiiliflaijeri numero 6

Mobiiliflaijeri oli Suomi 100 – ja on Suomi 101 – juhlavuoden kuumin uutuus viestinnän ja mediavaikuttamisen saralla! Suomi 2017 verkoston kehittämä mobiiliflaijeri sopii mainiosti nykyajan sähkösanoma-tyyppiseen tiedonvälitykseen. Parhaaksi testeissä on havaittu A6 – arkkikoko, joka taipuu yllättävänkin isojen asioiden esittelyyn.

Löydät kaikki aiemmin Suomi 2017 verkoston mobiiliflaijeri – sarjan numerot > tästä linkistä. Tutustu kaikessa rauhassa niihin ja laita, niin halutessasi; niistä tietoa eteenpäin omissa verkostoissasi. Lämmin kiitos avustasi, sillä vain yhdessä toimien olemme enemmän. Vaikka monesta asiasta oltaisiinkin eri mieltä.

Tällä kertaa Suomi 2017 verkoston mobiiliflaijeri kertoo; sosiaalivakuutus-, vakuutuslääkäri – ja vakuutusoikeusjärjestelmiin liittyvistä valta-asetelmista. Lämmin kiitos kaikille tämänkertaisen mobiiliflaijerin koostaamiseen osallistuneille.

Kuvakoosteessa paljastetaan ensimmäistä kertaa vakuutusalan ekosysteemin itselleen; nerokkaan härskisti, asettamista kasipallotavoitteista, joista osa on jo pyörinyt vakuutusalan pusseihin; vuosien ajan.

Sosiaalivakuutukset; miljardien eurojen liiketoiminta-alue.

Voisiko vakuutusalan; kierosti ja kafkamaisesti koukkaavalle, kasipalolle paras vastapallo olla jättikokoinen keilapallo? Tässä kolmen sormireiän porauksella ja sutkisisko – silauksella varustettuna.

Toivotaan, että pian kaikkien vakuutuslääkäreinä toimivien sekä oikeusprosesseissa vakiotodistajina  ja – lausunnonantajina toimivien tiedot ovat KHO:2014:83 päätöksen mukaisesti potilaiden/vakuutettujen saatavilla.

Muuten jatkossakin moni potilas/vakuutettu menee HUOM! tietämättään omassa sairaus- ja vahinkoasiassaan myös vakuutuslääkärinä toimivan vastaanotolle. Uhaten näin vakuutusalan julkisuudessa ajamaa asetelmaa, jonka mukaan potilaiden/vakuutettujen tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu voidaan taata vain sillä, että vakuutuslääkäri ei tapaa kasvokkain potilaita/vakuutettuja.

Sote – uudistuksen myötä markkinoilla tulee olemaan entistä enemmän vakuutusyhtiöiden kokonaan tai osittain omistamia työterveysasemia, terveyskeskuksia, sairaaloita ja kuntoutuslaitoksia. Joten yksi sote – uudistuksen valinnanvapauden tärkeimmistä asioista lienee se, että potilas/vakuutettu voi olla menemättä omassa sairaus-/vahinkoasiassaan HUOM! halutessaan myös vakuutuslääkärinä toimivan vastaanotolle? Ilman, että tuosta valinnanvapaudesta vakuutus- tai eläkeyhtiön taholta mitenkään rangaistaan.

Kasipallo-mobiiliflaijerin kohta 8 on suurelle yleisölle tuntemattomampi, mutta siitä löytyy Suomi 2017 – blogista erinomainen ”Suomen ihmisoikeustilanne 2010 – EIT Päivi Hirvelä 2006” – tilannekuvakatsaus.

Onko tuossa bloggauksessa kyseessä faktaa vai fiktiota? Sen voinee kertoa; niin halutessaan, korkeimman oikeuden jäsenenä tällä hetkellä toimiva, Päivi Hirvelä itse.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

 

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, talouselämä, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Laillisuusvalvontaa aikajanalla 2001-2018

Tässä lähihistorian tietoa siitä, miten ja milloin on yritetty saada aikaiseksi todellisia korjauksia potilaiden/vakuutettujen asemaan. Tämä artikkeli loksauttaa auki kansalaisaloite numeroa 2837 koskien; sen isoon kuvaan liittyviä asioita.

Tuohon isoon kuvaan aiheesta; kannattaa tutustua ajan kanssa. Pikku hiljaa edeten ja kerraten. Samoin kannattaa tehdä tämän laillisuusvalvonnan tilannekuvakatsauksen kanssa. Entä tiesitkö jo tämän?

Avainkysymys? Voiko laillisuusvalvojat Suomessa hiljentää?

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin valittiin kolmannelle neljän vuoden virkakaudelle. Tässä artikkelissa nostamme esiin hänen huomioitaan vakuutusoikeudesta ja vakuutuslääkärijärjestelmästä vuodelta 2003.

Kuin myös eduskunnan oikeusasiamiehen Riitta-Leena Paunion huomioita vuodelta 2001.

SISÄLLYSLUETTELO
Nälkälakko eduskuntatalon edessä 2001
Vakuutusoikeusjärjestelmän täysremontin kohteet
Kahden lääkärin loukku – lakipaketti syntyy
Kolme ison kuvan katsausta
Vakuutusalan viisi päätavoitetta

Asioiden laittaminen aikajanalle paljastaa sen, että onko potilaiden/vakuutettujen aseman korjaamisessa menty eteenpäin? Vai poljetaanko paikallaan? Tai kenties onko menty takapakkia?

Tässä eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunion huomioita vuodelta 2001. Muun muuassa kirjallisesti ja suljetusti toimivasta vakuutusoikeusjärjestelmästä sekä päätösten perusteluissa olevista puutteista. Kooste numero1 ja numero 2.

NÄLKÄLAKKO EDUSKUNTATALON EDESSÄ 2001
Isot rispektit tähän nälkälakkoon vuonna 2001 osallistuneille! Mielenkiintoista olisi kuulla, että miten he, jotka ovat vielä elossa, kommentoivat mielenosoituksessaan esille nostamien asioiden tilaa vuonna 2018?

Jos taas tilanteet ovat ennallaan, niin päättäjille, laillisuusvalvojille ja tiedotusvälineiden edustajille runsaasti kuvainnollista pajunvitsaa paljaille pyllyille, kun ovat syöttäneet vuosikymmeniä asioiden todellisesta tilasta pajunköyttä.

Nälkälakon ajankohtana oli 30.10.2001 – 27.11.2001.

”Lakkolaisten vaatimuksia”
* laillisuusvalvonnan tehostaminen ja toimikunnan perustaminen, jolloin laillisuusvalvojat voidaan saattaa myös vastuuseen sekä tarvittaessa valtakunnan oikeuteen.
* että vammautunut voi halutessaan saada asiansa käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
* että valitusasteissa toimivan lääkärijäsenen tulee olla potilaan vamman alaa tunteva erikoislääkäri.
* että vakuutusoikeudesta hylkypäätöksen saaneet voivat 10 v:n takaumalla saattaa asiansa uudelleen käsiteltäväksi puolueettomien alan erikoislääkäreiden lausuntojen perusteella.

– Nälkälakon tulokset –
Liiton hallituksen jäsenten 29 vuorokautta kestäneellä nälkälakolla vaadittiin kaikkien lakisääteisesti vakuutettujen kansalaisten oikeusturvan parantamista.

Oikeusministeri Johannes Koskinen lupasi 27.11.2001 nälkälakossa olleille VOL ry:n jäsenille, että liiton esille nostamien epäkohtien johdosta käynnistetään erillisselvitys, jotta tapaturmassa vammautuneiden kohtelua selvitetään ja vammautuneiden saamat päätökset oikaistaan siten kuin jo tulleet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot edellyttävät.

Koskinen myös totesi, että langettavat tuomiot saatetaan välittömästi kaikkien virkamiesten tietoisuuteen vakiintuneiden toimintatapojen korjaamiseksi.

Ministeri Johannes Koskisen antamat lupaukset ja hänen vierailu lakkolaisten vaunussa uutisoitiin laajasti julkisuudessa, mm. Yleisradion TV – 1 pääuutisissa 27.11.2001 kello 20.30 ja asian saaman julkisuuden kautta toimintamme kohtaisi lukemattomia uusia asiakkaita.

Annetuista lupauksista huolimatta vakiintuneet toimintatavat eivät kuitenkaan ole yhteiskunnassamme korjaantuneet syksyyn 2002 mennessä. Myöskään yksilöiden oikeusturvan törkeisiin laiminlyönteihin ei yhteiskunnassamme tai sen erityistuomioistuimissa olla puututtu millään tavalla. Selvitysmies on kuitenkin asetettu ja selvitystyön määräaika päättyy kesään 2003 mennessä.” – Lähde: Oikeusturvan ajankuva blogi.

VAKUUTUSOIKEUSJÄRJESTELMÄN TÄYSREMONTIN KOHTEET
Selvitysmiehen työn lopputulokset esiteltiin syyskuussa 2003. Joten tässä eduskunnan nykyisen apulaisoikeusasiamiehen Maija Sakslinin huomioita vakuutuslääkäritoiminnasta vakuutusoikeudessa vuonna 2002 – 2003.

Kiitos tuon nälkälakossa olleen porukan, joka onnistui luomaan hetkellistä painetta päättäjiin päin. Vaikkakin viidakkoradiosta saatujen tietojen mukaan; vakuutusala onnistui supistamaan tarkasteluun tulleita asioita vakuutusoikeuden toiminnasta. Eikä myöskään oikeusvaltioperiaatteiden mukaisia korjausehdotuksia koskaan toteutettu.

Kuka esti ja miksi; nämä ehdotetut muutokset vakuutusoikeudessa?

Voittojen maksimointi on varmistettu kirjallisesti ja suljetusti toimivassa sanahirviössä. Vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä. Kansan suussa; vakuutusoikeusjärjestelmä. Yhtä pahamaineinen kuin kirjallisesti ja suljetusti toimiva kaima; vakuutuslääkärijärjestelmä. Ainakin toistaiseksi.

Tämä seuraava nykyisen apulaisoikeusasiamiehen Maija Sakslinin; vuoden 2003 selvitys vakuutusoikeudesta kannattaa kaikkien aiheesta kiinnostuneiden kaivaa netistä esiin ja lukea kokonaisuus ajan kanssa. Rauhassa edeten ja ydinkohtia kerraten sekä omiin tai lähiomaisen kokemuksiin peilaten.

Kuka esti ja miksi; näiden tiedossa olleiden perustuslain vastaisuuksien korjaamiseen vakuutusoikeudessa?

Ja kuinkas sitten kävikään?

KAHDEN LÄÄKÄRIN LOUKKU-LAKIPAKETTI SYNTYY
Tehtiin korjausliike. Iso korjausliike. Entisestään ylivertaisessa asemassa olleiden vakuutusyhtiöiden aseman parantamiseksi!

Kansalaisaloite 2837 on onnistuneesti napannut kiinni kyseisen lakipaketin ensimmäiseen vaiheeseen.  Ja ”Kenellä on todellinen valta?” – avainkysymykseen.

1. HE 62/2004 – Hallituksen esitys laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta

– Klikkaamalla otsikkoa; niin saat sen takaa avautuvasta linkistä lisätietoa –

Hankenumero: STM025:00/2004
Hankkeen nimi: Laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta, hallituksen esityksen valmistelu (mm. selkeytetään vakuutuslaitoksen lääkäriasiantuntijan kannanoton merkitystä korvausratkaisuissa).

Yhteyshenkilö: Hallitussihteeri Jaakko Hannula STM

HE 62/2004
StVM 12/2004
EV 87/2004

Lain voimaantulon allekirjoittajat:

Naantalissa 24 päivänä kesäkuuta 2004

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Tarja Filatov

HUOM!
Kansalaisaloitteen 2837 kunnollisessa eduskunnan käsittelyssä on mahdollista korjata myös kaikkien muiden vastaavien lakipykälien sisällöt. Sekä ottaa tarkasteluun myös näiden seuraavien lakipykälien nykytilanne:

2. HE 47/2005 (HE 155/2003) – Hallituksen esitys toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp) täydentämisestä

– Klikkaamalla otsikkoa; niin saat sen takaa avautuvasta linkistä lisätietoa –

Hankenumero: STM133:00/2003
Hankkeen nimi: Laki toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi, hallituksen esityksen valmistelu

Yhteyshenkilö: Ylitarkastaja Kai Kullaa STM

HE 155/2003
HE 47/2005
PeVL 22/2005
StVM 11/2005
EV 99/2005

Lain voimaantulon allekirjoittajat:

Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2005

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Sinikka Mönkäre

3. HE 91/2006 – Hallituksen esitys työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta

– Klikkaamalla otsikkoa; niin saat sen takaa avautuvasta linkistä lisätietoa –

Hankenumero: STM009:00/2006
Hankkeen nimi: Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta, hallituksen esityksen valmistelu

Yhteyshenkilö: Ylitarkastaja Carita Wuorenjuuri STM

HE 91/2006
PeVL 35/2006
StVM 39/2006
EV 175/2006

Lain voimaantulon allekirjoittajat:

Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Tuula Haatainen

4. HE 12/2006 – Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

– Klikkaamalla otsikkoa; niin saat sen takaa avautuvasta linkistä lisätietoa –

Hankenumero: OM030:00/2002
Hankkeen nimi: Oikeudenkäynnin julkisuus hallintolainkäytössä

Yhteyshenkilö: Lainsäädäntöneuvos Arja Manner

HE 12/2006
LaVM 25/2006
EV 268/2006

Lain voimaantulon allekirjoittajat:
Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Oikeusministeri
Leena Luhtanen

HUOM!
Tämän hallituksen esityksen HE 12/2006 voimaantulon myötä; kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeusjärjestelmän, ratkaisukokoonpanossa istuvan (vakuutus)lääkärijäsenen lausumat ovat salaisia asianomaiselta itseltään. Vaikka asian käsittelyn kaikkein ratkaisevimpana ovat olleet lääketieteellisten seikkojen käsittely. Esimerkiksi syy – yhteyden suhteen.

Kaikissa edellisissä lakiasioissa näkyy yllättävän vahvana sosialidemokraattisen puolueen (sdp) käden jälki. Perustuslakivaliokuntaa johti kyseisinä vuosina Kimmo Sasi/kokoomus. Joten ei liene yllätys, ettei oikeusvaltion perustaan kuuluva kontradiktorinen periaate ole sosiaalivakuutus -, vakuutuslääkäri – ja vakuutusoikeusjärjestelmien tuomioistuimissa lähiaikoinakaan toteutumassa. Myöskään kokoomuksen oikeusministerin Antti Häkkäsen toimesta.

Helsingin Sanomissa 18.3.2018 oli Jacob Södermanin 80-vuotishaastattelu. ”Radikaali laillisuuden valvoja” – ”Jacob Söderman on uudistanut lakeja ja edistänyt hyvää hallintoa puoli vuosisataa”. Hänen uransa on ollut virallisen todellisuuden mittareilla mitattuna menestyksellinen. Tosin ylimpänä laillisuusvalvojana toimiessaan hänen näyttönsä ovat jääneet himmeiksi. Tai pienen piirin tietämiksi.

Tämä kirjallinen kysymys; KK 440/2007 vp – Jacob Söderman /sd Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa on myös vuonna 2018 surullisen ajankohtainen.

Avainkysymyksiä oikeusvaltio Suomen laillisuusvalvonnasta vuonna 2018:
1. Uskaltavatko ja saavatko eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri laittaa vakuutusoikeuden oikeusvaltioperiaatteiden mukaiseen kuntoon?
2. Vai pitääkö ruveta tekemään isommalla porukalla valituksia ja kanteluita, jotta pitkään tiedossa olleet epäkohdat ja perustuslain vastaisuudet saadaan viimeinkin korjattua?

Myös sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimivien ensimmäisen asteen lautakuntien toimintaa ja rakenteita koskien:

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta (Tamla)
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (Telk)
Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta (Somla)


SAK:n päälakimies Timo Koskinen kiteyttää koko vakuutusalan ylivaltaan perustuvan vakuutusoikeusjärjestelmän pääongelman erinomaisesti:

”Timo Koskisen mielestä valituksia estettäisiin parhaiten käsittelemällä asiat ensimmäisessä oikeusasteessa perusteellisesti ja joutuisasti.

– Parhaimpien tuomareiden pitäisi olla ratkaisemassa oikeusjuttuja jo ensimmäisessä asteessa, ei vasta muutoksenhakuasteissa. Korkeiden maksujen sijaan turhia valituksia tulee estää laadukkaalla oikeudenkäytöllä.”
Lähde: SAK:n blogi 7.10.2015

Eli parasta toimintaa kaikkien kannalta katsottuna; on ratkaista korvauskiistat jo prosessien alkupäässä. Saattaen vaihdettava – toimintamallin mukaisesti. Ennen vuosien vakuutustaistelujen käynnistämistä. Sen myöntävät jo vakuutusyhtiöidenkin edustajat epävirallisesti käytävissä keskusteluissa.  Ei kuitenkaan vielä virallisesti.

KOLME ISON KUVAN KATSAUSTA
Ministerit ja hallitukset vaihtuvat. Lobbarit ja virkamiehet pysyvät. Näin sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila vuonna 2018:
”Viime vuosina sosiaali- ja terveysministeriössä toteutetuissa vakuutuslääkärihankkeissa on muun muassa parannettu päätösten perusteluita, lääkärien osaamista ja eri osapuolten yhteistyötä. Tämän työn seuranta ja arviointi jäivät kuitenkin osittain kesken. Työtä on nyt tarpeen jatkaa neuvottelukunnassa. Keskeiseksi asiaksi on noussut hoitavien lääkäreiden ja vakuutuslääkäreiden kouluttaminen.

Viime aikoina oikeusministeriö on tehnyt uudistuksia vakuutusoikeuden toimintaan avoimuuden ja läpinäkyvyyden hengessä. Oikeusministeriö on myös teettänyt selvityksen vakuutusoikeuden suullisista käsittelyistä ja asiantuntijalääkäreiden käytöstä. Näiden jatkoksi sopii hyvin jatkuvampaa kehitystyötä tavoitteleva neuvottelukunta.”
Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö 19.3.2018 – ”Vakuutuslääkärijärjestelmää kehitetään”

Jotenkin ei voi välttyä siltä välipäätelmältä, että todellisia korjauksia potilaan/vakuutetun asemaan on turha odottaa. Kyse on rahasta ja yksityisen vakuutusyhtiöiden voittojen maksimoinnista. Eikä tuossa mitään, jos kyse ei olisi julkisen vallan käytöstä yksityisesti omistetuissa vakuutusalan yhtiöissä ja laitoksissa.

On hyvä muistaa, että vain yhdessä toimien; voimme huomata, vaikuttaa ja tehdä enemmän. Vaikka monesta asiasta eri mieltä oltaisiinkin.

Tässä muutamia potilaiden/vakuutettujen yrityksiä saada korjauksia aikaiseksi. Koskien vakuutuslääkärijärjestelmää, tapaturma- ja ammattitautilakia ja vakuutusoikeuslakia.

1. STM091:00/2012 Risikon vakuutuslääkärityöryhmän loppuraportti
”Ministeri Paula Risikon vakuutuslääkärityöryhmän loppuraportti julkaistiin eilen. Eriävän mielipiteen jätti Oikeutta vakuutetuille (OiVa ry).”
Löytyy Kukkosen listasta – artikkelin lopusta; Suomi 2017-blogista

2. STM114:00/2009 Tapaturma- ja ammattitautilaki ”uudistus” (TAU)
Piti tehdä täysremontti. Tehtiin pintaremontti.
Löytyy Avoin Suomi 2014 – artikkelista; Suomi 2017-blogista

3. OM016:00/2008 (OM/4/32/2006) Vakuutusoikeuslain ”uudistus”
Piti tehdä täysremontti. Tehtiin pintaremontti.
Löytyy Vako – artikkelista; Suomi 2017-blogista

VAKUUTUSALAN VIISI PÄÄTAVOITETTA
Toivotaan, että nuoremmat sukupolvet onnistuvat korjausvaatimuksissaan paremmin. Muistaen tämän seuraavan.

Se mitä ei tunnusteta, sitä ei ole virallisesti olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Ja niin kuin vakuutusalan lobbarit ja etujärjestöt ovat todenneet. Kaikki on korjausten suhteen mahdollista. Kunhan kustannusneutraalius säilyy. Eli suomennettuna; nykymeno jatkuu ennallaan, koska vakuutusyhtiöiden voitto-osuuksista ei tingitä.

Eikä tuossa kaikki.

Jos vakuutusala onnistuu näissä seuraavissa tavoitteissa, niin ainakin yli 90 prosenttia valituksenalaisista asioista poistuu, koska ne ovat vakuutusyhtiöiden päätettävissä ja hallinnassa.

Vakuutusalan viisi päätavoitetta ongelmien poistamiseksi ovat tässä:

1. Vain vakuutuslääkäri voi ottaa jatkossa kantaa potilaan/vakuutetun HUOM! työkyvyttömyyteen.
2. Vakuutusalan omien tai sille suosiollisten henkilöiden istuttaminen hoitoketjujen ja vakuutusoikeusjärjestelmän avainpaikoille.
3. Hyväksyttävissä olevan haittaluokituksen potilaalle/vakuutetulle voi tehdä vain kohta 2 kriteerit täyttävä henkilö.
4. Käypä Hoito – suositusryhmien kokoonpanot valitaan kohta 2 mukaisesti.
5. Yliopistollisten keskussairaaloiden (tapaukset TAYS ja HUS) sekä THL:n/TTL:n avainpaikkojen haltuun ottaminen kohdan 2 tapaan.

Siksipä on erittäin tärkeää, että vakuutuslääkäreinä toimivien sekä oikeusprosesseissa vakiotodistajina  ja – lausunnonantajina toimivien tiedot ovat KHO:2014:83 päätöksen mukaisesti potilaiden/vakuutettujen saatavilla. Muuten jatkossakin moni potilas/vakuutettu menee HUOM! tietämättään omassa sairaus- ja vahinkoasiassaan myös vakuutuslääkärinä toimivan vastaanotolle. Uhaten näin vakuutusalan ajamaa asetelmaa, jonka mukaan potilaiden/vakuutettujen tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu voidaan taata vain sillä, että vakuutuslääkäri ei tapaa kasvokkain potilaita/vakuutettuja.

Ja sote – uudistuksen valinnanvapauden tärkeimmistä asioista lienee se, että potilas/vakuutettu voi HUOM! halutessaan olla menemättä myös vakuutuslääkärinä toimivan vastaanotolle? Ilman, että tuosta valinnanvapaudesta vakuutus- tai eläkeyhtiön taholta rangaistaan?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

 

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , | Kommentoi