Kestävyysvaje vs. kestävyysvale

Numeroilla ja varsinkin isoilla numeroilla johtamisen ymmärtäminen on haasteellista. Ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja aiheesta kohistiin velkakello – aiheen tiimoilta.

Miten velat ja varat valtiontaloudessa käsitellään, eritellään sekä esitellään; lienee se tämän seuraavan erinomaisen ohjelmalöydön ydinpointti?

Joten lämpimät kiitokset tästä seuraavasta MOT – ohjelmasta, vinkin antaneelle henkilölle. Siinä esitellään mielenkiintoinen lähestymiskulma valtion talouteen ja sen tunnuslukuihin.

Ensin lainaus Helsingin Sanomista 25.4.2017:
”Hallitus totesi kautensa alussa, että Suomen talouden rakenteet ovat rempallaan ja näkymät surkeat. Niin sanotun kestävyysvajeen kurominen umpeen vaatisi 10 miljardin euron säästöt.”

Toivottavasti kuulemme aiheesta lisää ja saamme mahdollisimman paikkansa pitävät laskelmat julki, kuinka valtiontalouden säästöissä = leikkauksissa on todellisessa todellisuudessa onnistuttu?

Sitten valtion talouden isoa kuvaa avaavaan tietoiskuun aiheesta:
> Kuvakoosteen tietojen lähde on Yle Areena.

Faktaa vai fiktiota?

MOT Kestävyysvale
28 min
to 20.4.2017
Katsottavissa ensi-illan jälkeen:
82 v 8 kk (eli toistaiseksi)
15 019 katselua (per 30.12.2017)

”Hallitus perustelee miljardileikkauksia kestävyysvajeella, vaikka se on tulkinnanvarainen luku. Kestävyysvajeen suuruus riippuu aina laskijasta. Toimittajana Hannu Sokala.”

Yle Areenalla:
http://areena.yle.fi/1-3179046
HUOM!
Mikäli linkki on lakannut toimimasta, niin tee uusi haku ohjelman nimellä.

Linkit ja artikkelit:
Suomen 20 eri kestävyysvajetta
Suomessa kestävyysvajeeseen uskotaan, Ruotsissa ei
Suomea hallitseva kaava

Ohjelman tiedot:
Kuva 16:9 HD
TV-lähetyksen ääniraidat suomi stereo
Tekstitys ohjelmatekstitys (suomi)
Katsottavissa ulkomailla

Vastakkain tässäkin; erittäin mielenkiintoisessa, aiheessa ovat virallinen todellisuus ja todellinen todellisuus. Kuinka iso tuo ero on? Ja halutaanko tuo ero kertoa ymmärrettävästi; kaikille valtiontaloudesta ja sen tunnusluvuista kiinnostuneille?

Toivottavasti saamme kuulla tästä aiheesta paljon lisää.

Varsinkin, kun keskustan ajama uusi hallinnontaso eli laajennettu maakuntamalli on tulossa vuonna 2018 askeleen lähemmäs toteutumistaan. Ainakin se kiinnostaa, että mistä rahat tuolle uudelle hallinnontasolle otetaan ja miten laskien sote-uudistuksesta syntyy todellisia säästöjä? Sekä mihin nuo kertyneet säästöt, voidaan julkisen talouden tosielämässä käyttää?

Eikä tuossa kaikki.

Mikä on pääministerin asema ja hallituksen arvostus kansalaisten mielissä vuonna 2018? Ja mitä todellisia vaihtoehtoja äänestäjille on tarjolla; julkisen talouden nykymenon sijaan?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Mainokset
Kategoria(t): apparaatti, apparatismi, apparatsikki, EU, eurokupla, maan tapa, politiikka, talouselämä, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , | Yksi kommentti

Totuusleikkurointi 5

Taas on syntynyt gallup-lukujen totuusleikkuroinnin historiaa! Hallituspuolueiden kannatus on tippunut ensimmäisen kerran alle 24 prosentin!

Mielenkiintoista on seurata Paavo Väyrysen kansalaispuolueen gallup-taivalta. Milloin se pääsee gallup-mittauksessa pois Muut – karsinasta?

Monelle suomalaiselle on ollut yllätys, kuinka ohuella kannatuksella meitä lopulta hallitaan?

Yhteiskuntarauhan kannalta lienee tärkeintä se, että äänestysprosentti eduskuntavaaleissa ei pääse tippumaan alle 60 prosentin?.

Nimittäin. Suomalaisten äänioikeutettujen määrä on noin 4,4 miljoonaa, niin 40 prosentin epävarmojen osuus äänioikeutetuista tarkoittaa sitä, että eduskuntavaalien äänestäjämarkkinoilla on saatavilla noin 1,8 miljoonan äänen jättipotti!

Tässä tuohon potentiaaliin liittyen; kolme Suomi 2017-artikkelia:

1. Keskustan syöksykierre vakiintumassa?
Keskustan todellinen kannatus jo alle 10 prosentin! –
Julkaistu joulukuu 15, 2017

2. Sinisten syntyhistoria edelleen pimennossa?
Suomi 100 vuotta ja 3 päivää –
Julkaistu joulukuu 9, 2017

3. Evan hiljainen vallankumous sittenkin etenemässä?
Totuusleikkurointi 4 –
Julkaistu lokakuu 26, 2017

Eikä tuossa kaikki.

Mikseivät viralliset tiedotusvälineet uskalla; vieläkään, kertoa puolueiden totuusleikkuroituja eli niiden todellisia kannatusprosentteja?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): apparaatti, apparatismi, apparatsikki, maan tapa, mediasensuuri, politiikka, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Vakuutuslääkärikeskusteluun vihdoinkin vauhtia?

Lokakuun 2017 alussa; Finanssiala ry (vahinkovakuutusyhtiöiden erittäin vaikutusvaltainen lobbaus- eli etujärjestö) peräänkuulutti uusia pyöreän pöydän neuvotteluja, koskien vakuutuslääkäreitä. Ajatus on mitä kannatettavin, kunhan mukaan saadaan myös päivänvaloa tähän asti vältelleet vakuutuslakimiehet.

Pyöreään pöytään myös vakuutuslakimiehet –
Julkaistu lokakuu 13, 2017

Parhaiten iso kuva aukeaa, jos ja kun vakuutusala julkaisee ensin oman puutelistansa vakuutuslääkärijärjestelmästä. Sen jälkeen on helpompi kasata; tarkasti ajan tasalla oleva ison kuvan puutelista, jossa mukana ovat myös potilaiden/vakuutettujen huomiot.

Miksei potilaiden/vakuutettujen huomioilla /ehdotuksilla ole ollut mitään painoarvoa?

Kenellä on todellinen valta sosiaalivakuutusten (= lakisääteiset vakuutukset ja sosiaaliturva) saralla?

Mielenkiintoista on nyt seurata, miten isoksi päättäjämme uskaltavat antaa eron ; vakuutuslääkäri- ja vakuutuslakimiesasioissa; virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välillä kasvaa.

Eikä tuossa kaikki.

Oletko Sinäkin tahollasi fundeerannut? Miksei syyskuussa 2017 Yleltä tulleeseen ”Voiko vakuutuslääkäriin luottaa?” – ohjelmaan ole tullut jo jatkoa?

Eli onko vakuutuslääkäri – aihe sittenkin tabu? Varsinkin, jos ajatellaan; ihan oikeasti, avoimen vuoropuhelun läpikäymistä.

Uskaltaako vuonna 2018 potilaiden/vakuutettujen aseman korjaamista vaatinut; entinen oikeusministeri Johannes Koskinen/sd. avata jo suunsa?

* * * *

– Artikkelin linkit luettavissa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, ay-liike, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , | Kommentoi

Presidenttiehdokkaat 2018

Heti joulupyhien jälkeen pääsemme seuraamaan sitä, miten tulevien presidentinvaalien gallup-luvut lähtevät kehittymään. Erilaisia galluppeja alkaa pullahdella uutisvirtaan; yhä kiihtyvämpään tahtiin.

Totuusleikkuroitujen gallup-lukujen valossa toinen kierros; vuoden 2018 presidentinvaaleissa, näyttää varmistuvan. Tämän totuusleikkaroimattoman gallupin teetättäjä oli Helsingin Sanomat.

Kuka ehdokkaista nousee toiselle kierrokselle?

Totuusleikkuroimattomissa gallupeissa Sauli Niinistön suosio on ollut kekkosmaisen korkea eli 70 – 80 prosentin välillä! Joten istuvan presidentin voittaminen on tälläkin kertaa haasteellista.

Perinteisesti presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella äänestetään sitä omaa suosikkia. Toisella kierroksella taas sitä vähemmän elloo ehdokasta. Tai sitten jätetään kokonaan äänestämättä. Vuoden 2000 presidentinvaaleissa II kierroksella vastakkain olivat keskustan ehdokas Esko Aho ja sdp:n Tarja Halonen. Tunnetuin jälkiseuraamuksin.

Ratkaisevaa on tietysti se, että onnistuuko toisen valitsijayhdistyksen ehdokas; Paavo Väyrynen tarjoilemaan noita menneisyyden ja lähihistorian haamuja nykyaikaan lukittuina niin, että äänestäjien mielenkiinto vaaleja kohtaan kasvaa.

Mitä kaikkea entisellä oikeusministerillä ja valtiovarainministerillä on omalla tunnollaan?

Entä uskaltavatko presidenttiehdokkaina olevat entinen pääministeri sekä sosiaali- ja terveysministeri jo avata suutaan vakuutusalan lähihistorian (vuodet 2003 – 20017) tapahtumista?

Joten valitsijayhdistys A:n ehdokkaan; Paavo Väyrysen, mukaan pääseminen presidenttiehdokkaaksi oli tärkeää. Nyt äänestysprosentti ensimmäisellä kierroksella saattaa kasvaa. Esimerkiksi haarukkaan 75 – 80 prosenttia. Joka tarkoittaisi sitä, että myös nuoremmat äänestäjät heräävät käymään vaaliuurnilla.

Mielenkiintoista on nähdä saavatko Paavo Väyrysen esille manaamat menneisyyden haamut kiinni valitsijayhdistyksen ehdokkaana olevan; nykyisen tasavallan presidentti Sauli Niinistön?

Jolloin esimerkiksi, nuoremman sukupolven ja perussuomalaisten ehdokas; median raateluhampaisiinsa ottama Laura Huhtasaari saattaa saada myös tuulta purjeisiinsa. Muista ehdokkaista eroavilla teemoillaan. Kuin myös virkeämmällä visuaalisella ilmeellään.

Myös jokin äänestyspäivää edeltävä, ei-toivottu tapahtuma Suomessa tai lähialueella; saattaa muuttaa ehdokkaiden asetelmia. Jolloin toiselle kierrokselle pääsijän nimi saattaa yllättää, koska lopulta uutta presidenttiä valitaan tunteen ja mielikuvan perusteella.

Eikä tässä kaikki.

Presidentinvaalit 2018 toimivat myös hyvänä harjoittelualustana tuleville eduskuntavaaleille.

Onhan EU-komissaarimme ja yksi EU-komission varapuheenjohtajista, kokoomuksen Jyrki Katainen asettautunut; 23.3.2017 Helsingissä, antamassa vastauksessaan,  tukemaan kansanäänestysten järjestämistä Suomessa.  Koskivatpa ne sitten Euroopan unionia, euroa ja/tai Natoa. Vaikka kysymyksen kansanäänestysten järjestämisestä esitti Ilta-Sanomien toimittaja, niin tuo korkeantason päättäjän vastaus ei ylittänyt suomalaista uutiskynnystä!

Eikä tässä vielä kaikki.

Minkälaiset aiheet olivat esillä edellisissä vaaleissa?

Tässä muutamia poimintoja Suomi 2017 – blogin tarjonnasta:

Presidentinvaalit 2012 – Tilanteita ja tunnelmia 1
Presidentinvaalit 2012 – Tilanteita ja tunnelmia 2
Presidentinvaalit 2012 – Tilanteita ja tunnelmia 3

Joten ei muuta kuin kasvavalla joukolla seuraamaan presidentinvaalien tv-tenttejä. Ja yrittämään pysymistä lähetysten ajan hereillä. Sekä osallistumaan joukolla kaikille avoimiin yleisötilaisuuksiin. Toivottavasti myös erilaiset yleisökysymykset presidenttiehdokkaille sallitaan. Onhan kyseessä valtakunnan johtavan arvojohtajan valinta.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): politiikka, vaalirahoitus | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Suomi 100 jouluna

Kuva | Julkaistu by | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

Mobiiliflaijeri numero 3

Oheisena Suomi 2017 verkoston kehittämä mobiiliflaijeri. Se sopii nykyajan sähkösanoma-tyyppiseen tiedonvälitykseen. Parhaaksi testeissä havaittu A6 – arkkikoko; taipuu yllättävänkin isojen asioiden esittelyyn.

Mobiiliflaijeri on myös helppoa ladata omalle tabletillesi tai älypuhelimellesi. Jolloin se on nopeasti edelleen jaettavissa; esimerkiksi omalle verkostollesi. Myös omilla saatesanoillasi varustettuna. Jos, niin haluat. 😉 Kiitos avustasi.

Tässä Suomi 2017 verkoston mobiiliflaijeri – sarjan numero kolmessa; kerrotaan toimivasta ratkaisumallista, muun muassa vakuutuslääkärien synnyttämiin ja paljon kohua aiheuttaneisiin tapauksiin. Kyse on vuositasolla miljardien eurojen liiketoiminta-alueesta.

Lämmin kiitos; ratkaisumalliin hyviä vinkkejä aikanaan antaneille henkilöille. Kaaviossa kuvattu ratkaisumalli on ollut päättäjien tiedossa jo vuodesta 2006 alkaen!

Parasta siinä on se, että se ei edellytä mitään hitaita lakimuutoksia!

Riittää, kun vakuutusala ja vakuutusoikeus alkavat käyttämään; niiden itselleen lainsäädännössä ottamaa erittäin laaja harkintavaltaa toiseen suuntaan. Niin, että potilas/vakuutettu ei joudu vuosikymmenten mittaiseen ja asiapapereilla tapahtuvaan kafkamaiseen kyykytykseen. Jolloin vakuutusala ja vakuutusoikeus alkavat käyttämään; erittäin laajaa, harkintavaltaansa potilaita/vakuutettuja takaisin mahdollisimman normaaliin elämään palauttavaan suuntaan.

Eikä tässä kaikki.

On hyvä muistaa, että vain yhdessä toimien olemme, huomaamme ja voimme vaikuttaa enemmän. Vaikka tässäkin artikkelissa olevista asioista; eri mieltä oltaisiinkin.

Hyvää joulun aikaa kaikille!

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, ay-liike, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, Perustuslaki, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

Yksittäistapaus 2

Suomi 100-juhlavuoden loppumisen jälkeen on erittäin tärkeää saada vakuutusalalta ja laillisuusvalvojilta vastaus siihen, että missä menee yksittäistapauksen raja? Mistä pitäisi puhua, jos kyseessä on kymmeniä, satoja, tuhansia tai kymmeniä tuhansia vastaavankaltaisia tapauksia? Tuo termi; valitettava yksittäistapaus, on ollut kulloisenkin vakuutusalan edustajan paljon käyttämä lause, kun tiedotusvälineissä on kerrottu vakuutustaisteluihin ilman omaa syytään joutuneiden tapauksista.

Sitten kohti parempaa huomista. Yhdessä ja erikseen toimien.

Mielenosoitukset pitkäkestoisesti sinne, missä todellinen valta Suomessa on?

Miten toimien pieni ihminen voi yrittää saada; todellisia korjauksia aikaiseksi? Esimerkiksi lakisääteisten vakuutusten, perustuslain takaamien oikeus- ja sosiaaliturvan sekä ihmisoikeuksien toteutumisessa havaitsemiinsa epäkohtiin. Yhteydenotto oman alueen kiireiseen kansanedustajaan? Tietopyyntö asianmukaiseen ministeriöön? Kantelu tai valitus, Suomessa tai Euroopassa toimiville laillisuusvalvojille?

Vai jokin edellä mainittujen yhdistelmä?

Vastaus edellisiin kysymyksiin tulee tämän Suomi 2017 – artikkelin lopusta löytyvän linkin kautta. Kyse on lopulta siitä, miten isoksi päättäjämme uskaltavat eron; virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välillä kasvaa? Ja mikä on kafkamaisten kyykytysten kohteeksi; joutuneiden yksittäistapaukista muodostuvan massan henkinen kestokyky?

Tässä artikkelissa aiheesta ja isosta kuvasta kiinnostuneiden käyttöön tuore oikeusasiamiehen tekemä ratkaisu. Siinä henkilö on jaksanut taistella vielä Finanssivalvonnan antaman hylkäävän päätöksen jälkeen! Tälle asialle voi antaa korkean luku- ja edelleen jakosuosituksen!

Lämmin kiitos vinkin ja seuraavasta linkin antaneelle henkilölle.

<<< >>>

Lääketieteellisen lisäselvityksen käsittely vakuutusyhtiössä
”Apulaisoikeusasiamies (AOA) Pasi Pölönen korostaa asiantuntijalääkäreiden roolia vakuutusyhtiöissä työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisissa korvausasioissa.

Vakuutuslaitokselle toimitettujen lääketieteellisten selvitysten arviointi kuuluu kaikissa vaiheissa asiantuntijalääkäreille, myös valituksen vireillä ollessa. Tätä arviointia ei tule siirtää miltään osin laitoksen etuuskäsittelijöille.

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen ratkaisu 352/2017 on julkaistu kokonaisuudessaan osoitteessa www.oikeusasiamies.fi

Lisätietoja antaa esittelijäneuvos Juha Niemelä, p. 09 432 3356.”
Lähde: Eduskunnan oikeusasiamiehen internet-sivu

HUOM!
Mikäli linkki oikeusasiamiehen sivulle on lakannut toimimasta, tee uusi haku hakukoneiden avustuksella.

EOAK/352/2017 – 7.11.2017
LÄÄKETIETEELLISEN LISÄSELVITYKSEN KÄSITTELY VAKUUTUSYHTIÖSSÄ

Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen
Esittelijä: Esittelijäneuvos Juha Niemelä

SISÄLLYSLUETTELO

1 KANTELU
Kantelija arvosteli kirjoituksessaan Finanssivalvonnan näkemystä liittyen valituksen vireillä ollessa vakuutusyhtiölle toimitetun lääketieteellisen lisäselvityksen käsittelyyn.

Kantelijan mukaan hänen asiaansa käsitellyt tapaturmavakuutusyhtiö ei ollut työtapaturma-asiassa pyytänyt kantelijan sille lähettämästä lääkärinlausunnosta yhtiön oman asiantuntijalääkärin arviota.

2 SELVITYS
Kantelun johdosta sosiaali- ja terveysministeriö (STM) antoi 11.4.2017 lausunnon. Kantelijalle varattiin 9.8.2017 hänen pyyntönsä mukaisesti tilaisuus antaa sen johdosta vastineensa, minkä hän antoikin 26.9.2017.

Lisäksi Finanssivalvonnalle varattiin 14.9.2017 tilaisuus antaa oma selvityksensä STM:n antamasta lausunnosta. Finanssivalvonta antoi selvityksensä 16.10.2017.

3 RATKAISU
3.1 Sosiaali- ja terveysministeriön lausunto
Säännös ja sen tausta
Asiantuntijalääkärin asemasta ja tehtävästä
Asian käsittelystä vakuutuslaitoksessa muutoksenhakuvaiheessa
Johtopäätökset
3.2 Finanssivalvonnan selvitys
3.3 Kantelijan vastine 26.9.2017
3.4 Asian arviointia

4 TOIMENPITEET
Saatan edellä kohdassa 3.4 esittämäni näkemykset Finanssivalvonnan tietoon. Pyydän sitä antamaan ratkaisustani tiedon myös If vahinkovakuutusyhtiö Oy:lle. Tässä tarkoituksessa lähetän päätökseni Finanssivalvonnalle.

Lähetän päätökseni myös sosiaali- ja terveysministeriölle. Pidän tärkeänä, että sekä työeläke- että tapaturmavakuutuslaitoksilla on yhteneväinen käytäntö nyt esillä olevassa asiassa.

Tämän vuoksi pyydän ministeriötä toimittamaan tästä ratkaisusta tiedon muillekin vakuutuslaitoksille.”

Ratkaisu kokonaisuudessaan (7 A4-sivua) on luettavissa ja ladattavissa oikeusasiamiehen osoitteessa: http://www.eduskunta.fi/eoaratkaisut/eoak+352/2017

HUOM!
Mikäli linkki on lakannut toimimasta, niin tee uusi haku asiakirjan tunnuksella.

* * * *

Muistathan, että 1.1.2018 uutena oikeuskanslerina aloittaa Tuomas Pöysti. Olisiko aika jo kypsä; koeponnistaa hänen näkemyksensä lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan tilanteista Suomessa? Ihan noin muutaman tuhannen tai kymmenen tuhannen ”yksittäistapauksen” voimin.

Tietopyyntö, valitus, vai kantelu? –
Julkaistu lokakuu 10, 2017

Nykyisen SOT – hallituksen hallitusohjelmassa ei ole kirjattuna mitään sellaista, joka parantaisi lakisääteisten vakuutusten sekä oikeus- ja sosiaaliturvan, vuosikymmenten ajan, päättäjien ja laillisuusvalvojien tiedossa olleita epäkohtia. Joten pitäisikö eri osapuolet kutsua pyöreän pöydän ääreen ja perustaa uusia epäkohtia avaavia työryhmiä?

Aikajana (2003-2017) tarkastelun perusteella kannattanee siirtyä hyvin perusteltujen ja yksilöityjen tietopyyntöjen tai kanteluiden tekoon. Yhdessä ja erikseen toimien. Siitä seuraavaksi tilannekuvakatsausta.

> Klikkaamalla hiirelläsi tai täppäämällä sormellasi; saat artikkelin kuvakoosteet ruudullesi tarkempina. Voit myös tallentaa artikkelin kuvakoosteet laitteellesi ja laittaa ne edelleen jakoon omissa verkostoissasi. <

SISÄLLYSLUETTELO
Tietopyynnöt
Kantelun tekeminen laillisuusvalvojille
Vakuutusoikeuden tilastoista ja lähihistoriasta
Laillisuusvalvojien vallasta Suomessa

Lue lisää Suomi 2017 – blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2017/10/10/tietopyynto-valitus-vai-kantelu/

Hyvää joulun aikaa! Vaikka monesta; tässäkin artikkelissa olevasta asiasta, eri mieltä oltaisiinkin.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, Perustuslaki, Suomen ihmisoikeustilanne, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi