Todellinen äänestysprosentti eduskuntavaaleissa 2019

Todelliseksi äänestysprosentiksi tuli 68,7 %.

Näin kuuluu virallinen todellisuus eduskuntavaalien 2019 äänestysprosentista:
”Suomessa asuvat Suomen kansalaiset 72,1 %
Ulkosuomalaiset 12,6 %
Kaikki äänioikeutetut yhteensä 68,7 %”
Lähde: Oikeusministeriö – Eduskuntavaalit 2019 > Äänestysaktiivisuus

Harmin paikka, ettei ulkosuomalaisten äänestäjien potentiaalia tunnu kukaan osaavan hyödyntää. Kohta löytyvien äänimäärien perusteella, eri vaalit ratkaisevat äänet saattavat tulla myös ulkosuomalaisten suunnalta!

Uudet tuulet puhaltamaan eduskunnassa? Uutistietojen mukaan eduskuntaan valittiin 83 uutta kansanedustajaa. Aika näyttää uskaltavatko ja saavatko jotkut heistä yrittää, todellisen vallan palauttamista takaisin eduskunnalle? Yli puolue -, arvopohja – ja aaterajojen toimien. Tässä mobiiliflaijerissa yksi pilottikohde kansanedustajille avattavaksi ja korjattavaksi.

Tästä linkit Kirja 1 > Kirja 2 > Kirja 3

Vaikka kyseisistä kirjoista päivänvaloon paljastuva vastus on pelottavan iso ja monilonkeroinen, niin täytyy muistaa, että kaatuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin.

Sitten toteutuneeseen ja todelliseen äänestysprosenttiin 68,7%.

Kun toteutunut ja tarkistettu vaalitulos asetetaan ison kuvan osalta päivänvaloon, niin huomaamme helposti sen, miten pienillä kannatusprosenteilla meitä suomalaisiakin hallitaan. Eikä tuossa mitään. Pääasia lienee ymmärtää entistä isomman joukon voimin se, että todellisten kannatuslukujen valossa valta-asetelmatkin näyttävät toisilta, kuin pelkästään virallisten kannatuslukujen valossa. Erot kärkipään puolueiden osalta ovat yllättävän pienet. Myös äänimäärien osalta.

Pääministeripuolueeksi pääsee alle 15 prosentin todellisella kannatuksella!

Todellisten kannatuslukujen valossa Suomessa on ollut vallassa vähemmistöhallituksia, joilla on kuitenkin ollut kansanedustajapaikkojen valossa enemmistö eduskunnassa.

Eduskunnallinen hymiö.

Joten. Kannatuslukuja on terveellistä tulkita monella tapaa, mutta se voitaneen todeta, että kahden äänestysprosentin kasvun toteutuminen seuraavissa eduskuntavaaleissa 2023, saattaa laittaa kärkisijat kokonaan uusiksi. Suomen noin 1,4 miljoonan totaalinukkuvan määrän saaminen alle yhden miljoonan; olisi jo kova saavutus politiikan toimijoille! Jolloin todennäköisesti meillä Suomessa olisikin jo kuusi tasavahvaa puoluetta. Ja vanhanaikaiset voivottelupuheet suomalaisten kahtiajaosta voidaan viimeinkin unohtaa.

Eikä tuossa kaikki.

Voisiko Suomi 2017 verkoston mobiiliflaijerisarjasta (osat 1-10) tai galluppien totuusleikkurointia käsittelevästä sarjasta (osa 1-13) löytyä äänestysprosentin pysyvän kasvun siemensäkki?

Eikä tuossa vielä kaikki.

Näin Suomi 2017 verkosto pohti äänestysprosentin merkitystä ja sen isoa kuvaa ennen eduskunta- ja EU-vaaleja 2019.

Lopuksi.

Kansanvaltahan ei voi Suomessakaan toimia ja muuttua paremmaksi kaikkien kannalta katsottuna, jos kansa ei tiedä edes sitä, että ketkä todellista valtaa Suomessa käyttävät, millä kaikilla yhteiskunnan alueilla ja miten toimien?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): EU, maan tapa, politiikka, vaalirahoitus | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Lex Siniset 2019

Vaalitulosten selviämisen jälkeen taustalla käy kova kuhina. Vaihtoehtoisten hallituskokoonpanojen ja – ohjelmien sorvailu on täydessä vauhdissa. Tai sitten kaikki onkin jo valmiiksi sovittuna, kunhan viralliset askelmerkit hallituksen muodostamisessa on käyty läpi.

Yllätyksiä vaaleissa oli useita. Yksi isoimmista oli tämä sinisten alfauroksen ennusteen toteutuminen täysimääräisesti: ”Jos joku lähtee perussuomalaisesta puolueesta tai lähetetään, niin he ovat poliittisesti kuolleita. Ei mitään tulevaisuutta.” – Timo Soini maaliskuussa 2015 Lännen Median videohaastattelussa. Lähde: ”Perussuomalaisten hajoamisen historia” – Lauri Nurmi, Into 2017 (sivu 45 – Soini näyttää voimansa).

Aika näyttää, miten eduskunnasta nyt pudonneille jatkossa käy. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta surullista on se, että kritisoitu aktiivimalli ei koskekaan kaikkia suomalaisia. Tai toisin päin. Sopeutumisraha ei koskekaan kaikkia ilman töitä jääneitä.

Sitten eteenpäin. Uutis- ja viidakkorumputietojen mukaan myös sdp:n, keskustan ja kokoomuksen sisällä kuohuu. Niiden sisäisten äärilaitojen välille on kuulemma kasautunut puheenjohtajiin ja johtamistapaan kohdistuvia jännitteitä. Joten äänestäjien huonolle tolalle vajonnut kuluttajasuoja on tärkeää saada nopeasti kuntoon. Varsinkin kokoomuksen ultraliberaalien uusien vyörytysten varalle. Siinä menossa saattaa toinenkin iso puolue hajota kahtia.

Pitäisikö perustuslaki muuttaa todellisuutta paremmin vastaavaksi?

Ensin taustaa Lex Siniset laille:

”On tuo kokoomus kyllä aika myrkkyä. Sen taitavuus pelata ..”, Turkkila aloittaa ja pohtii, että keskustalla ja kokoomuksella oli rooli sinisten irtautumisessa perussuomalaisista:

”Jos pitäisi arvata, kummalla puolueella oli isompi osuus siihen 2017 puoluekokouskuvioon, niin juoni lienee kokoomukselta peräisin. Kepu on ehkä vähän kuiskuttanut, mutta tavallaan se inho, mikä täällä jäi sitä Orpon operaatiota kohtaan ..”

Lähde: HS 15.4.2019 – ”Väsymystä, voitonriemua ja katkeruutta – vaali­voiton jälkeinen päivä perus­suomalaisten puolue­toimistolla oli täynnä tunteita”

Eli perussuomalaisten hajottamisessa oli käytettävissä olevan tiedon mukaan vahva ulkopuolinen ohjaus. Nuoremman sukupolven sinisistä tehtiin gonanaisten ja – miesten lakeijoita kahden vuoden ajaksi. Eikä siinä mitään. Mitä enemmän pelkästään nuorempaa polvea nousee valtaan, sitä helpompaa isojen taustavaikuttajien on vetää heitäkin höplästä.

Linkki aiheen isoon kuvaan tämän postauksen lopussa.

Äänestäjien kuluttajasuoja pikaisesti kuntoon!

LEX SINISET IDEA TEKSTINÄ
”Jotain hyvääkin sinisten tarinan surullisessa lopputulemassa on.

Lex Siniset; uuden eduskunnan ja hallituksen toimesta, voimaan 2019 aikana!

Lex Siniset – lakipaketin avulla äänestäjien kuluttajasuoja saadaan himpun verran paremmaksi. Kun äänestäjillä on varmuus, että annettu ääni on valtakirja yhdelle puolueelle ja eduskuntakaudelle. Hallituspuolueen hajotessa tai jakautuessa, hallitus jättää eronpyyntönsä ja valtiojohdon toimesta käynnistetään uusien vaalien järjestelyt.

Nimittäin. Tuskin kovin moni kokoomusta, keskustaa ja nykyisiä sinisiä vuonna 2015 äänestäneistä sekä vaaliohjelmiin luottaneista tiesi antaneensa äänensä, muun muassa sosiaali- ja terveydenhoidon yksityistämisen puolesta sekä megalomaanisen maakuntahallinnon puolesta.

Kokoomus selvisi tällä kertaa omista ”vallinnanvapaus” kuvioistaan kuivin jaloin. Ellei sitten, eduskuntavaalien 2019 vaalirahoituskuvioiden paljastu uusia kohun aiheita.

Lex Siniset – lakipaketin tarkoitus on estää vuonna 2017 tapahtuneet hallituspelissä nähdyt härskiydet. Myös puolueen ulkopäin ideoidun puoluehajotuksen suhteen.

Nimittäin. Yllättäen suurin puolueiden sisäinen ääriliikepaine vallitsee uutistietojen mukaan keskustan sipisläisten ja vanhaslaisten välillä. Kokoomuksessa taas orpolaisten ja stubbilaisten välillä.  Unohtamatta sdp:n rinteeläisten ja urpilaisten välistä reviiritaistelua.

Joten perinteisten valtapuolueiden; äärilaidan ultraliberaaleista johtuvat, sisäiset valtataistelut saattavat roihahtaa seuraavien neljän vuoden aikana kunnon liekkeihin. Ultraliberaalien lobbarikoneistoja ollenkaan väheksymättä.”

KERTAUS LEX SINISET TARPEELLISUUDESTA
Perussuomalaisten Matias Turkkila:
”On tuo kokoomus kyllä aika myrkkyä. Sen taitavuus pelata ..”, Turkkila aloittaa ja pohtii, että keskustalla ja kokoomuksella oli rooli sinisten irtautumisessa perussuomalaisista:

”Jos pitäisi arvata, kummalla puolueella oli isompi osuus siihen 2017 puoluekokouskuvioon, niin juoni lienee kokoomukselta peräisin. Kepu on ehkä vähän kuiskuttanut, mutta tavallaan se inho, mikä täällä jäi sitä Orpon operaatiota kohtaan ..”

Lähde: HS 15.4.2019 – ”Väsymystä, voitonriemua ja katkeruutta – vaalivoiton jälkeinen päivä perussuomalaisten puoluetoimistolla oli täynnä tunteita”

Eli perussuomalaisten hajottamisessa oli käytettävissä olevan tiedon mukaan vahva ulkopuolinen ohjaus. Keitä he olivat ja miten he toimivat; jää vielä arvailujen varaan? Ovat kuitenkin taas taustalla muodostamassa uutta hallitusta ja sen hallitusohjelmaa. Se kuitenkin on selvää, että härskeistä poliittisista peleistä kokemattomista, nuoremman polven sinisistä tehtiin etujärjestötaustaisten gonanaisten ja -miesten lakeijoita kahden vuoden ajaksi. Loppu ei mennytkään niin kuin Strömsössä.

Sinisten synnyn todelliset arkkitehdit
https://suomi2017.wordpress.com/2019/03/26/sinisten-synnyn-todelliset-arkkitehdit/
– Julkaistu maaliskuu 26, 2019

”Perussuomalaisista sinisiin sukkelasti sujahtaneet kansanedustajat; olivat taipuisaa muovailuvahaa keskustan ja kokoomuksen rautakourien käsittelyssä. Muun muassa oikeus- ja työministerinä 2015-2017 toimineen Jari Lindströmin käden jäljestä pääsevät nauttimaan entistä useammat suomalaiset. Esimerkiksi kaikessa hiljaisuudessa kohonneiden oikeudenkäyntimaksujen muodossa.”

Uusi eduskunta on aloittanut järjestäytymistoimensa.

Voisiko olla niin, että tässä Lex Siniset asiassa kaikkien eduskuntapuolueiden kansanedustajien arvot ja arvopohja kerrankin kohtaisivat 100 prosenttisesti?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, Perustuslaki, politiikka | Avainsanat: , , , , , , , , , | Kommentoi

Äänestysprosentti eduskuntavaaleissa 2019

Äänestysprosentti on eri vaaleissa tärkeä. Mitä korkeampi se on, sitä enemmän äänestäjät ovat kiinnostuneet yhteisten asioiden hoitamisesta eli politiikasta. Ja mitä korkeampi äänestysprosentti eri vaaleissa on, niin vallalla olevan ison kuvion pyörittäminen käy Suomessakin todellista valtaa käyttäville, ainakin muutaman piirun verran haastavammaksi.

Valitsitpa ehdokkaasi tiedolla, taidolla, tuurilla taikka tunteella, niin on upeaa, jos käytät äänioikeuttasi! Muistathan, että voittaa laittaa omat ajatuksesi ja äänesi vaikuttamaan myös vaalien välillä. Niin kasvokkain tapahtuvassa tosielämän toiminnassa kuin digitaalisen maailman kanavilla. Faktapohjalta ponnistaen. Rauhanomaisesti toimien, vaikka olisimmekin eri mieltä asioista. Täysin eri mieltä.

SISÄLLYSLUETTELO
Korkeasta äänestysprosentista vääntövoimaa
Heräteltävissä olevat ratkaisevat vaalituloksen
Lex Siniset pikaiseen toteutukseen
Kokoomuksen ja keskustan ultraliberaalit päivänvaloon
Kotimaan äänestysprosentti osatotuutena
Hallitusohjelmaan tekoon oikeutetut
EU-vaalit 2019 ja ison kuvan keskustelut

KORKEASTA ÄÄNESTYSPROSENTISTA VÄÄNTÖVOIMAA
Tärkeintä tietysti olisi, että Suomessakin päästäisiin; jo pitkään päättäjienkin tiedossa olleiden, yhteiskunnallisten epäkohtien korjaamisessa entistä nopeammin eteenpäin. Rauhanomaisiin ja faktapohjaiseen keskusteluun pohjautuvien käytäntöjen sekä ainakin julkisen vallan ja tuomiovallan käytössä; etujärjestöistä vapaiden toimintatapojen kautta.

Uutistietojen mukaan, eduskuntavaalien 2019 ennakkoäänestysprosentin suhteen ja yhteiskuntarauhan kannalta, äänestysaktiivisuus näyttää hyvältä.

”Tänään päättyneestä eduskuntavaalien ennakkoäänestyksestä tuli vilkkaampi kuin missään aikaisemmissa eduskuntavaaleissa.

Tiistaina kello 21 mennessä äänensä on antanut yli 1,5 miljoonaa suomalaista. Se on 36,1 prosenttia kaikista äänioikeutetuista.” Lähde: Yle Uutiset 9.4.2019 – ”Kävitkö äänestämässä ennakkoon? Olit mukana tekemässä ennätystä – äänestyspaikoilla enemmän kuhinaa kuin aiemmissa eduskuntavaaleissa”

Vaalien kokonaisäänestysprosentti saattaa siten nousta 72 – 76 prosentin haarukkaan. Ja se olisi myönteinen yllätys! Varsinkin, jos vaalitulosten kärjessä Suomessa olisikin viisi, kannatukseltaan tasavahvaa puoluetta, joka vastannee paremmin tosielämässä vallitsevia tilanteita. Niin syvään juurtuneiden arvojen kuin mielipiteiden suhteen.

Vapaa äänestäjäpotentiaali. Uhka vai mahdollisuus?

Kantar TNS:n tutkimuspäällikkö Sakari Nurmelan mukaan vaalien lopputulokseen vaikuttavia muuttujia on useita:

”Nurmela muistuttaa, että näinkin lähellä vaaleja noin joka kolmas on mahdollisesti vaihtamassa puoluetta. Hän arvelee, että periaatteessa lähes 750 000 ääntä on vielä eräällä tapaa vapaana.

Nurmela sanoo, että esimerkiksi jopa viidesosa perussuomalaisten tämänhetkisestä kannatuksesta on peräisin ihmisiltä, jotka eivät äänestäneet kuntavaaleissa lainkaan.”
Lähde: Helsingin Sanomat 9.4.2019 ” Perussuomalaisten kannatus on kivunnut ohi keskustan ja vihreiden.”

HERÄTELTÄVISSÄ OLEVAT RATKAISEVAT VAALITULOKSEN
Ratkaisevaa tulee siis olemaan se, että kuinka korkeaksi eduskuntavaalien 2019 äänestysprosentti nousee?

Mitä lähemmäs äänestysprosentti nousee 75 prosentin rajaa, sitä paremmin puolueet ja valitsijayhdistykset ovat saaneet epävarmoja ja heräteltävissä olevia sekä nukkuvia äänestämään. Ja se on yhteiskuntarauhan kannalta hyvä asia. Varsinkin, jos tuleva hallituskoalitio haluaa ottaa huomioon äänestäjien antaman palautteen. Yli puolue -, arvopohja – ja aaterajojen.

Mitä korkeammaksi äänestysprosentti nousee varsinaisena äänestyspäivänä 14.4.2019, niin sitä enemmän sillä saattaa olla myönteisiä vaikutuksia vallitsevien maan tapojen muuttumiseen. Etenkin vaalien jälkeen, kun vaalirahoitusilmoitukset ilmestyvät kaikkien kiinnostuneiden saataville.

LEX SINISET PIKAISEEN TOTEUTUKSEEN
Äänestäjien luottamuksen palauttamiseksi poliittiseen järjestelmäämme; virkamiesten tulee saattaa pikaisesti käyntiin korjaustoimet, joilla estetään vastaava äänestäjien luottamuksella pelleily kuin tapahtui perussuomalaisten hajottamisen jälkeen 2017.

Tulevan hallituksen ensimmäinen ja tärkein tehtävä on muuttaa pikaisesti lainsäädäntöä niin, ettei koetun kaltainen Uusi Vaihtoehdon eikun Sininen Tulevaisuus vedätys ole enää mahdollinen. Näin toimien; myös äänestäjien kuluttajasuojaa ja luottamusta poliittista järjestelmää kohtaan, saadaan hieman paremmaksi.

Nimittäin. Samanlainen sisältä päin käynnistyvä ja ulkopäin varmennettu hajotuskuviohan on mahdollinen myös sdp:n rinteeläisten ja urpilaisten välillä. Kuin kokoomuksen orpolaisten ja stubbilaisten välillä. Keskustan sipisläisten ja vanhaslaisten keskinäisiä kisailuja unohtamatta.

Yllättävän pienelle huomiolle on jäänyt se, että puolueiden sisäisiä ääriliikkeitä voidaan ohjata myös ulkoapäin. Joten. Toivottavasti sinisten synnyn ja perussuomalaisten hajottamisen historian todellisista arkkitehdeistä kuullaan lisää.

KOKOOMUKSEN JA KESKUSTAN ULTRALIBERAALIT PÄIVÄNVALOON
Äänestysaktiivisuuden lisäksi vaaleihin liittyy toinen yllätys- eli epävarmuustekijä, joka on kokoomuksen ja keskustan osalta puolueiden sisäisen, toisen äärisiiven eli ultraliberaalien synnyttämää. Hiljaista valtataistelua puolueiden sisällä tämäkin.

Puolueiden sisäiset ääriliikkeet nousemassa päivänvaloon?

Yllättäen puolueiden johdossa jännitetään nyt, että jäävätkö kokoomuksen ja keskustan perinteisen menon kannattajat kotiin nukkumaan? Vai siirtyvätkö hekin protestoimaan liian pitkälle revennyttä eroa omien puolueidensa perinteiseen linjaan, esimerkiksi äänestämällä perussuomalaisia? Tai Seiskaa eli Seitsemän Tähden Liikettä tai kovassa näkyvyysnosteessa sosiaalisessa mediassa olevaa Liike Nyt-verkostoa.

Sarkastinen vaalihymiö.

Näin aiheesta Helsingin Sanomien tuoreessa gallup-katsauksessa:

”Toinen vaaleihin liittyvä epävarmuustekijä liittyy kokoomuksen ja keskustan kykyyn mobilisoida omat, omiin puolueisiinsa hieman hermostuneet kannattajansa.

Päätös siitä, jäädäkö tällä kertaa kotiin vai lähteäkö sittenkin äänestämään kokoomusta tai keskustaa vaikka niin sanotusti pitkin hampain, ratkaisee paljon”, TNS:n analyysissä todetaan.

Lähde: HS 12.4.2019 – Gallupit povaavat hyvin vaalitulosta Suomessa, mutta Sdp:n ei kannata vielä ryhtyä voitontanssiin: ”On paljon epävarmaa”, sanoo tutkija”

KOTIMAAN ÄÄNESTYSPROSENTTI OSATOTUUTENA
Liikkeellä on ollut väitteitä siitä, että vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestysprosentti olisi ollut yli 70 prosentin ja se on ihan okei, koska täydet kymppiluvut kuulostavat prosenttiluvuissa aina mukavammilta kuin vajaat. Joten tässä vielä lyhyt katsaus äänestysprosentista uutisointiin 2019:

”Viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentiksi laskettiin 70,1 prosenttia.”
Lähde: HS tarjoaa maksutonta sisältöä vaalien aikana – HS 30.3.2019 sivu A 25 – Näkökulma Kaius Niemi HS:n vastaava päätoimittaja.

”Viime eduskuntavaalien äänestysprosentti oli Suomessa asuvilla 70,1 ja ulkomailla asuvilla 10,1.” Lähde: Varmat äänestävät ensimmäisinä – HS 3.4.2019 Pääkirjoitus sivu A4

”Suomessa äänesti vuoden vaaleissa vain 70 prosenttia äänioikeutetuista.”
Lähde: Suorempaa puhetta hallitusvaihtoehdoista – Iltalehti 3.4.2019 sivu 4 – Vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi.

Eli sinällään aivan oikeaa tietoa, mutta vain yhdessä uutisessa on kerrottu ulkomailla asuvien äänestysprosentti, joka on ollut jostain syystä harmillisen alhainen ja laskee siten kokonaisäänestysprosenttia.

Joten tässä ovat eduskuntavaalien 2015 todelliset äänestysprosentit:
”66,9 (miehet 66,2 ja naiset 67,4)”
Lähde: Tilastokeskus – taulukko 2. Äänestystiedot eduskuntavaaleissa 2015

Eli kaikkien äänioikeutettujen äänestysprosentti.

Joten toivotaan, että äänestysprosentille saadaan yli 10 prosentin kasvu. Oli se sitten toteutunut kasvuprosentti kotimaan äänestäjien tai sitten kokonaisäänestysprosentin suhteen.

Valitsitpa ehdokkaasi tiedolla, taidolla, tuurilla taikka tunteella, niin on upeaa, jos käytät äänioikeuttasi!

Iloinen vaalihymiö.

HALLITUSOHJELMAAN TEKOON OIKEUTETUT
Toivottavasti saamme äänestäjinä tietää entistä avoimemmin, keiden ääni kuuluu ja painaa, kun hallitusneuvottelut vaalien jälkeen käynnistyvät.

Hallitusneuvottelujen pelikirja ja – säännöt pitkäkestoiseen päivänvaloon.

Mitä tarkemmin myös ruohonjuuri- ja katutason äänestäjät tietävät hallitusneuvottelujen pelikirjan ja – säännöt, niin sitä helpompaa, meidän kaikkien on ymmärtää yhteisten asioiden hoitamista, kun uuden hallituksen hallitusohjelma on lyöty lukkoon. Harva keskustaa, kokoomusta ja nykyisiä sinisiä äänestänyt taisi lopulta ennen äänestystään tietää, että he olivat antamassa äänensä jättimäisen byrokratialisäyksen sekä sosiaali- ja terveydenhoidon yksityistämisen puolesta.

Joten ei ole ihme, että moni äänestää nyt tunteella ja pienellä riskillä perussuomalaisia. Mahdollisen vaalituloksen selviämisen jälkeen näemme, lähteekö perussuomalaisten ekosysteemillä niin sanotusti mopo keulimaan, vaan ovatko puolueen kasvukivut ja siten juniorivuodet politiikan pelikentillä takanapäin?

EU-VAALIT 2019 JA ISON KUVAN KESKUSTELUT
Tuo perussuomalaisiin liittyvä pienellä riskillä äänestäminen liittyy tähän sosiaalisessa mediassa leviävään meemiin sekä mielenkiintoiseen aiheeseen ja kysymykseen kansallisvaltio Suomen roolista jatkossa.

Mikä on vasemmistoliiton kanta kansallisvaltioon 2019?

Perussuomalaiset saattavat olla EU-vaaleissa erittäin vahvoilla, jolloin äänestysprosentti saattaa lähteä isoon kasvuun.

Suomessa EU-vaalien 2014 äänestysprosentiksi jäi 39,1.

Kasvaisiko suomalaisten mielenkiinto EU-vaaleja kohtaan suuresti, jos me suomalaisetkin saisimme tietää, mitä puolestamme on jo mahdollisesti EU-asioista päätetty, ennen kuin Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi käynnistyy 1.7.2019?

Kaikesta huolimatta. Äänestä omaa suosikkiasi molemmissa vuoden 2019 vaaleissa sekä laita rohkeasti ajatuksesi ja äänesi vaikuttamaan myös vaalien välillä. Niin kasvokkain tapahtuvassa tosielämän toiminnassa kuin digitaalisen maailman kanavilla. Faktapohjalta ponnistaen. Rauhanomaisin keinoin, vaikka olisimmekin asioista eri mieltä. Täysin eri mieltä.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –


Kategoria(t): EU, maan tapa, politiikka, vaalirahoitus | Avainsanat: , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Kolmikanta. Korporatismi. Nelikanta. Finanssifasismi.

Kyseiset aiheet ovat pysyneet poissa eduskuntavaalien 2019 vaalikeskusteluista. Kuten myös koulujen käyttämistä oppikirjoista ja yliopistojen luentosalien aiheista. Se on surullista, sillä kyseessä ovat kuitenkin suomalaisen yhteiskunnan ja sen valtakoneiston, ehken härskeimmät kehitysvaiheet. Tähän mennessä.

Avainkysymykset yhteen miljardien eurojen arvoiseen liiketoiminta-alueeseen ovat tässä seuraavassa mobiiliflaijerissa. Vielä kun; saataisiin niihin vastaukset.

Miksei suomalaisten todellinen ihmisoikeustilanne kiinnosta päättäjiä?

Jostain syystä myös suomalaisilta tiedotusvälineiltä ja ammattitaitoisilta toimittajilta; on jäänyt huomaamatta se, että miten ihmeessä samat henkilöt ja organisaatiot voivat olla käyttämässä tosiasiallista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?

Kovien väitteiden pohjaksi faktaa; yhden tapahtumaketjun juuritietoihin, kun tapaturma- ja ammattitautilakia alettiin vuonna 2006 niin sanotusti ”uudistamaan”. Faktapohjalta toimienhan on aina tukevampi ponnistaa. Tosin myös tässä asiassa; vastapuolena olevien faktat saattavat olla aivan toiset. Ne viralliset faktat.

Tiesitkö nelikanta – järjestelmästä jo tämän?

Ongelma ei ole varmasti se, että aiheen syvällisesti tuntevat henkilöt osallistuvat lainsäädännön valmisteluun. Erittäin suureksi ongelmaksi oikeusvaltioperiaatteiden toteutumisen kannalta; nelikanta – järjestelmä käy, kun samoja henkilöitä ja organisaatioita löytyy myös lainsäädäntöä valmistelleiden kokoonpanojen lisäksi kyseistä lainsäädäntöä toimeenpanevista ja tuomiovaltaa käyttävistä elimistä.

Edellä mainittuihin elimiin kohdistuvaa faktaa eli todellisuutta totuutta valaisevaa tietoa löydät, niin halutessasi mobiiliflaijerissa mainituista artikkeleista.

Aiheen isosta kuvasta saat lisätietoa näistä artikkeleista:

Näin rahasampo luodaan ja pidetään käynnissä
– Julkaistu helmikuu 12, 2019
https://suomi2017.wordpress.com/2019/02/12/nain-rahasampo-luodaan-ja-pidetaan-kaynnissa/

Huomenlahja helvetistä –
– Julkaistu helmikuu 23, 2016
https://suomi2017.wordpress.com/2016/02/23/huomenlahja-helvetista/

Korporatismi ”duunauksessa”
– Julkaistu lokakuu 22, 2015
https://suomi2017.wordpress.com/2015/10/22/korporatismi-duunauksessa/

Nelikanta Wahlroos
– Julkaistu huhtikuu 15, 2015
https://suomi2017.wordpress.com/2015/04/15/nelikanta-wahlroos/

Harmaa hallinto ja Suomen ihmisoikeustilanne 2011
– Julkaistu heinäkuu 17, 2011
https://suomi2017.wordpress.com/2011/07/17/harmaa-hallinto-ja-suomen-ihmisoikeustilanne-2011/

Eikä tuossa kaikki.

Edistystä olisi tietysti edes se, että jos saisimme kuulla perustelut, mikseivät lakisääteiset vakuutukset ja sosiaaliturva tunnu kuuluvan suomalaisen oikeusvaltioperiaatteiden piiriin?

Valtioneuvoston kanslian ”Sosiaaliturva 2030 – Perusturvan uudistaminen” hanke on käynnissä. Valtioneuvoston kanslian 25.2.2019 päivätty uutisen kertoo, että ”Sosiaaliturvan uudistamiselle sovittu yhteiset peruspilarit”.

Näin jättimäiseksi povatusta sosiaaliturvan ”uudistuksesta” kerrotaan Wikipediassa. Eikä taida olla mikään pikku hanke. Taas kerran. Toivottavasti aiheesta kuullaan tarkempaa tietoa, ennen virallista äänestyspäivää 14.huhtikuuta 2019.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Joten jääköhän taas kerran vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmiin tarvittavat täysremontit; taas kerran aloittamatta ja siten tekemättä?

Vai käytetäänkö tuota jättimäistä sosiaaliturvan ”uudistamista” taas kerran verukkeena sille, että tarvittavat järjestelmäkorjaukset ovat jo sen käynnissä ollessa tarkassa ”tutkinnassa”.

Muuten. Jotain kolmikanta > korporatismi > nelikanta > finanssifasismi koneiston synnyttämästä pelkokertoimesta kertoo se, että jopa isosta kuvasta erittäin hyvin perillä olevat perussuomalaiset vaikenevat. Ainakin toistaiseksi. Toiveikas vaalihymiö. Josko puheenjohtaja Jussi Halla-aho uskaltaisi ja saisi tehdä kaikkien avauksen aiheeseen.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, talouselämä, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Totuusleikkurointi 13 – Päätösjakso

Aiemmat galluppien totuusleikkurointia käsittelevät artikkelit löydät tästä linkistä.

Tutustu kaikessa rauhassa niihin ja laita, niin halutessasi; niistä tietoa eteenpäin omissa verkostoissasi. Lämmin kiitos avustasi, sillä vain yhdessä toimien olemme enemmän. Vaikka monesta asiasta oltaisiinkin eri mieltä. Erilaisten galluppien avulla höplästä vetäminen jatkuu, mutta sehän on ollut ja tulee olemaan pelin henki jatkossakin. Ja aina kannattaa yrittää löytää myös toinen lähestymiskulma gallup-tulosten tulkintaan.

Tässä artikkelissa Yle Uutisten teettämät ja 29.3.2019 julkaisemat puolueiden kannatusluvut, jotka esitetään tässä Totuusleikkurointi – artikkelisarjan päätösjaksossa; Suomi 2017 verkoston aktiivien toimesta, totuusleikkuroituina. Eli kannatusluvut suhteutettuina kaikkiin äänioikeutettuihin.

SISÄLLYSLUETTELO
Kansanvalta vastaan järjestövalta
Vapaa äänestäjäpotentiaali 1,2 miljoonaa
Totuusleikkurointi todellisuuden avaajana
Hallitusohjelman tekoon oikeutetut?
Puolueiden ekosysteemit päivänvaloon

Niin kuin yleisen elämänkokemuksen perusteella tiedetään, pelkkä puolueiden lupaama muutos asioiden nykytilaan ei ole riittävä, koska muutos saattaa olla myös huonoon suuntaan menevä. Varsinkin, jos todellinen valtakoneisto jatkaa vaalien jälkeen ennallaan.

Joko pinnan alla poreilee; positiivisella tavalla, riittävästi?

Toivottavasti tie tarvittavaan poliittisen järjestelmän täysremonttiin etenee rauhanomaisesti. Joten toivotaan, että tosiasioiden tunnustaminen etenee nopeasti.

KANSANVALTA VASTAAN JÄRJESTÖVALTA
Toivottavasti kuulemme tästä vihreiden Touko Aallon esille nostamasta aiheesta lisää: Myös vihreiden puheenjohtaja Pekka Haaviston kertomana:

”Aalto kokee kansanedustajien jäävän usein pelinappuloiksi.

Pelin politiikan kyseenalaistaminen vaatii rohkeutta ja vaarantaa helposti kansanedustajan oman urakehityksen.

– Kansanedustajat eivät voi lähteä vahvasti kyseenalaistamaan peliä, etenkään omaa joukkuettaan, koska heidän oma toimintansa on ehdollista sille.”
Lähde: Touko Aallon mielestä valta asuu eduskunnan yläpuolella – Iltalehti 15.3.2019 – Toimittaja Lauri Nurmi

Ja onhan se inhimillistä huomioida se, että vakaasti; isosta kuvasta, vaikenevat toimittajatkin ovat samassa liemessä.

Vaan uskaltaisiko edes Paavo Väyrynen nykyisen ekosysteeminsä turvin puhua Touko Aallon esille nostaman aiheen ison kuvan auki?

” – Katsokaa demareita. Ne ovat vallanneet kaikkien epäpoliittisten kansalaisjärjestöjen johtopaikat. Niillä ja ay-liikkeellä ne pelaavat. Keskustapuolueen on vallattava järjestöt, neuvoi nuori mies.” Lähde: Seppo Sarlundin ”Politiikan pöydän alta” – kirjasta, jossa nuori Paavo Väyrynen visioi vuoden 1969 loppupuolella (lainaus luvusta – Köyhän asialla).

Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä.

VAPAA ÄÄNESTÄJÄPOTENTIAALI 1,2 MILJOONAA
Näin Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi kirjoitti äänestysprosentista vuoden 2015 eduskuntavaaleissa:

”Viime eduskunta­vaaleissa äänestysprosentiksi laskettiin 70,1 prosenttia.”
Lähde: HS tarjoaa maksutonta sisältöä vaalien aikana – Näkökulma 30.3.2019

Jättäen jostain syystä kertomatta, että kyse oli vasta kotimaa Suomessa asuvien äänestysprosentista. Toteutuneeksi kokonaisäänestysprosentiksi ”laskettiin” Tilastokeskuksen mukaan 66,9 prosenttia.

Eikä tuossa muutaman prosentin erossa sinällään mitään, kunhan Helsingin Sanomatkin uskaltaisi ja saisi avata politiikan teon isoa kuvaa tarkemmin. Varsinkin virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välillä vallitsevien erojen suhteen.

Entäs jos; kaikki heräteltävissä olevat lähtevät äänestämään?

Vai onko niin, että liian suuri äänestysprosentti ja innostus politiikka kohtaan; sotkee nykyisen valtajaon tilanteen? Jonka seurauksena 5-10 prosentin äänestysprosentin kasvattaminen ei kiinnosta eduskuntapuolueita, koska oman ekosysteemin mandaatit, ministeriöissä, virastoissa ja etujärjestöissä saattavat olla vaarassa.

TOTUUSLEIKKUROINTI TODELLISUUDEN AVAAJANA
Yle Uutisten julkaisemissa gallupeissa kannastaan epävarmojen osuus on ollut haarukassa noin 37 – 41 prosenttia. Eli galluppien totuusleikkuroinnissa käytetyt kertoimet ovat liikkuneet 0,63 – 0,59 välillä. Eli aika pienillä todellisilla kannatusprosenteilla meitä suomalaisiakin hallitaan. Varsinkin, jos rehellisyyden ja avoimuuden nimissä, kunkin gallupin kannatusluvut suhteutetaan myös kaikkiin äänioikeutettuihin.

Totuusleikkaroitujen gallup-lukujen avulla, puolueiden todelliset kannatusluvut paljastuvat.

Tässä vielä kohteliaimmin, kaksi lähestymiskulmaa politiikan teon isoon kuvaan:

1. Joko ennen seuraavia vaaleja; saamme äänestäjinä tietää, minkälainen ekosysteemi kunkin ehdokkaita vaaleihin asettaneen puolueen, vaaliliiton tai valitsijayhdistyksen takaa löytyy?

Esimerkiksi.

Kuinka moni äänioikeutetuista tietää, minkälaisen järjestökoneiston voimin valtapuolueet toimivat? Kuten vasemmistoliitto, sdp, kokoomus, keskusta, vihreät, kristilliset ja rkp vuosikymmenten ajan.

2. Yle Uutisten gallupin 29.3.2019 kannatusluvut totuusleikkuroituina:

Hallituspuolueiden todellinen kannatus on tippunut alle 20 prosentin!
Pääministeripuolueeksi voi päästä alle 15 prosentin todellisella kannatuksella!
Oppositiopuolueiden todellinen kannatus on lukittunut 43,1 prosenttiin!
Nukkuvien puolueen todellinen kannatus on edelleen kaikista suurin eli 37,5 prosenttia!

Toisin kuin Yle uutisessaan kertoo, niin Suomeen saattaa olla muodostumassa viiden tasavahvan puolueen pumppu.

”Tutkijatohtori Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta kiinnittäisi huomiota puolueiden kannatusten välisiin eroihin. Ne ovat kaventuneet.

– Se, että alle kolmen prosenttiyksikön sisällä on neljä puoluetta, on hyvin erilainen tilanne kuin esimerkiksi kaksi vuotta sitten, hän sanoo.

– Siinä näkyy hyvin eurooppalainen kehitys. Puoluekenttä pirstaloituu, eikä yksikään puolue ole selvästi ykkösasemassa.

Tällaisessa tilanteessa myös äänestysaktiivisuus vaikuttaa puolueiden suosioon. Perussuomalaisia kannattavat ovat esimerkiksi niitä, jotka myös herkästi jättävät äänestämättä.

– Perussuomalaisten kannatusta on monesti aika vaikea ennakoida. Mutta voi olla, että puolue yllättää jälleen kerran vaaleissa, Vuorelma sanoo.

Kun puolueiden kannatuserot ovat pieniä, myös hallitusneuvottelut voivat olla vaikeat.”
Lähde: Yle Uutiset 29.3.2019 – ”Ylen kannatusmittaus: Perussuomalaiset on nyt kolmanneksi suosituin puolue, SDP menetti kannatustaan”

Moni perussuomalaisia vuoden 2003, 2007, 2011 ja 2015 eduskuntavaaleissa äänestäneistä miettii nyt sitä, että miksei tämän perussuomalaisten hyvin esillä pitämän asiakokonaisuuden suhteen, tunnu tapahtuvan mitään? Edes perussuomalaisten hallitukseen pääsyn ja siellä olon aikana 2015 -2017!

HALLITUSOHJELMAAN TEKOON OIKEUTETUT
Ketkä ovat jatkossa kyllin kelvollisia ja oikeutettuja osallistumaan hallitusohjelman tekoon?

Nimittäin. Harva keskustaa, kokoomusta ja perussuomalaisia vuoden eduskuntavaaleissa 2015 äänestänyt tiesi antaneensa äänensä, esimerkiksi uuden hallintoportaan luomiselle maakunnissa, sosiaali- ja terveydenhoidon yksityistämiselle ja palkkatyötä tekevien sekä sitä etsivien kurittamiselle.

Kenellä on todellinen valta Suomessa ja miten toimien?

Mobiiliflaijerin uutispoimintojen ydinpointteja:

1.
Vihreiden kansanedustaja Touko Aalto:
”Herlinit, Jordan ja SAK:n pomot ovat suomalaisen politiikan tallipäälliköitä – Touko Aallon mielestä valta asuu eduskunnan yläpuolella” – Iltalehti 15.03.2019

– –

”Aalto kokee kansanedustajien jäävän usein pelinappuloiksi.

Pelin politiikan kyseenalaistaminen vaatii rohkeutta ja vaarantaa helposti kansanedustajan oman urakehityksen.

– Kansanedustajat eivät voi lähteä vahvasti kyseenalaistamaan peliä, etenkään omaa joukkuettaan, koska heidän oma toimintansa on ehdollista sille.”

2.
Erittäin harvinainen ulostulo vasemmistosta kolmikannan ylivallasta:

”Ay-taustainen Yrttiaho on alusta asti arvostellut vasemmistoliiton hallitusintoa.

Hän lähti kuitenkin mukaan, kun puolue kaipasi työelämän asiantuntemusta hallitusneuvotteluihin. Lopputuloksesta on kuitenkin hänen mielestään tulossa pannukakku.

– Hallitusohjelmaan ei ole tulossa ainuttakaan vasemmistoliiton tai SDP:n työelämälinjausta. Kaikki tärkeät asiat haudataan tai siirretään kolmikannan ratkaistaviksi, Yrttiaho valittelee.
Lähde: Yle Uutiset 14.6.2011 – Vasemmiston neuvottelijoilla joukkopako Säätytalosta

Aika näyttää. Päteekö tämä seuraava sanonta myös eduskuntavaalien 2019 jälkeen?

Erityisavustajat, pääministerit, ministerit ja kansanedustajat vaihtuvat.
Johtavat virkamiehet ja lobbarit sekä päätoimittajat ja luottotoimittajat pysyvät.

Hyvän vihjeen todellisen vallan käyttäjistä Suomessa; antoi hyväveli- ja sutkisiskojärjestelmissä pitkään luovinut, nyt jo eläkkeellä oleva iso johtaja:

”Kaikki tuntui liittyvän kaikkeen, mikä tietysti kavensi normaalin parlamentaarisen politiikan siivua huomattavasti.”
Lähde: Tapani Kahrin 80-vuotishaastattelu ”33 vuotta Eteläranta kympissä” – Helsingin Sanomat 8.5.2018, sivu B 1

Joten tähän vallankäytön kuvioon pitää saada todellinen täysremontti. Jos Sinullakin on tarve saada aikaiseksi muutos parempaan suuntaan, niin Sinä voit käynnistää oman äänestyskäyttäytymisen muutoksella.

Muuten vaalit ovat jatkossakin vain taitavasti näyteltyä ja ohjattua demokratiateatteria

Hallitusohjelman päättävät (linkissä vuonna 2011) sitten ihan muut toimijat kuin äänestäjien valitsemat kansanedustajat. Ja varsinkin sen, mitä hallitusohjelmaan kirjatuista ajetaan tosimielellä ja mitä taas silmänlumeeksi  (linkissä kuvakooste vuodelta 2011). Ja tietysti tulee muistaa myös ne asiat, mitä ehdokkaitta pitkäkestoisesti lobbaavat ja vaalirahoittavat tahot eivät halua missään nimessä hallitusohjelmaan kirjattaviksi.

Iloinen vaalihymiö.

Toivotaan vielä, että vaalirahoituksesta saadaan viimeinkin Suomessa; avointa, iloista ja kaikkien hyväksymää toimintaa. Edes tulevan hallituksen kaikkien ministerien paljastaessa omatoimisesti vaalirahanjalanjälkensä ja siten mahdolliset sidonnaisuutensa. Esimerkiksi finanssi-, vakuutus- ja eläkealan suuntaan.

PUOLUEIDEN EKOSYSTEEMIT PÄIVÄNVALOON
Uskaltaisivatko edes siniset, Liike Nyt, muiden hylkimät perussuomalaiset ja Seitsemän Tähden Liike yhdessä tai erikseen toimien; käynnistää ison kuvan avauksen puolueiden ja valitsijayhdistysten takaa löytyvistä ekosysteemeistä?

Maan tapaa 1-3 esittelyssä > MOT: ”Vaalirahaa ja salarahaa”

Tässä kertauksena vuoden 2015 tilanteita ja tunnelmia, joista ei ole vieläkään saatu ison kuvan avausta aikaiseksi. Siis virallisten ja valtakunnallisten tiedotusvälineiden toimesta. Linkit on luettu 1.4.2019. Artikkelit saattavat olla kokonaan avoimia vain tilaajille.

”Hyviä katsauksia Suomen korporatismi – ja lobbauskoneistomme ytimiin:
– kruunaako jälkipotkulla tuleva yhteiskuntasopimus perinteiden jatkumisen?

1. Helsingin Sanomat 1.1.2015 – toimittaja Teemu Luukka
HS-analyysi – Työmarkkinajärjestöt näyttivät tänä vuonna mahtinsa
Moni on odottanut, että globalisaatio tappaa järjestövallan. Päättynyt vuosi todisti, että työmarkkinajärjestöt ovat voimissaan.

2. Suomen Kuvalehti 17/2015 – lobbari Anders Blom
675 miljoonan euron koneisto – Suomi on maailman lobatuin maa
Eduskunnan on säädettävä lobbausta säätelevä laki, vaatii lobbari.

3. Helsingin Sanomat 27.7.1996 Toimittaja Paavo Rautio
Euroedustaja Olli Rehnistä Oxfordin tohtori
Väitöksen aiheena korporatismi Suomessa, Ruotsissa ja Itävallassa

Olli Rehnin (kesk) nyt hyväksytty lähes 400-sivuinen väitöskirja käsittelee korporatismia ja talouskehitystä kolmessa pienessä Euroopan maassa: Itävallassa, Suomessa ja Ruotsissa. Ajanjaksoksi on otettu 1945-1995.
– artikkeliin ei löytynyt toimivaa linkkiä.

Toivottavasti saamme edellä mainituista koneistoista; vapaiden ja riippumattomien  tiedotusvälineiden tekemänä mahdollisimman kattavan ja todellisuuden kanssa yhtenevän tilannekuvan. Kaavioin ja selventävin tekstiselostein varustettuina.” Lähde: Hallitusneuvottelut 2015 – Suomi 2017 – blogi

Ja jos iso kuva vallankäytöstä Suomessa kiinnostaa Sinua, niin ainakin bloggaussarjan ”Mobiiliflaijeri 10 – Päätösjakso” kannattaa lukea kaikessa rauhassa. Ennen vaaleja ja vaalien jälkeen.

Toiveikas vaalihymiö.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, EU, Euroopan ihmisoikeussopimus, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, populismi, Suomen ihmisoikeustilanne, talouselämä, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Ensimmäinen vakuutusalaa koskeva kansalaisaloite – Osa 2

Eduskuntavaalien 2019 lähestyessä ja ennen uuden hallitusohjelman lukkoon lyöntiä; on hyvä saada varmistus laillisuusvalvojilta siihen, että oheiseen mobiiliflaijeriin ikuistettu eduskunnan antama päätös Suomen historian ensimmäiseen vakuutusalaa koskevaan kansalaisaloitteeseen, on yksiselitteisesti seuraavaa hallitusta ja valtioneuvostoa juridisesti velvoittava.

Härskimmillään kyse on ollut pitkäkestoisesta höplästä vedosta.

Aiheesta vireillä olevaa varmistusta voit seurata Suomi 2017 verkoston Twitter-kanavalla: https://twitter.com/i/web/status/1111508838027542528
Linkki luettu 29.3.2019

Taustalla ovat nämä kaksi eduskunnasta tullutta tuoretta huomiota:

1.
”Vaalien jälkeen tarve kansalaisten poliittiseen miellyttämiseen vähenee ja ministeriön esitys saattaakin olla odotettua vaisumpi.”
Lähde: Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps blogi – ”Vakuutuslääkärit kuriin 2020” – 22.3.2019

2.
”Onneksi eduskunta velvoitti tulevaa hallitusta valmistelemaan esityksen vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi ja antamaan sen eduskunnalle ensi vuoden alkupuolella. Samassa yhteydessä hallituksen tulee selvittää vakuutuslääkärien lausuntojen edellyttämät muotovaatimukset, mikä käytännössä tarkoittaa kunnian ja omantunnon kautta annettavaa vakuutusta.

Nämä ovat erittäin tärkeitä edistysaskelia, vaikka uudistuksen toimeenpano onkin vielä varmistettava seuraavan eduskunnan toimesta.”
Lähde: Kansanedustaja Sami Savio/ps. – Akaan Seutu 23.3.2019 – ”Vakuutuslääkärijärjestelmän puutteet on korjattava pikaisesti”

Joten on syytä saada laillisuusvalvojilta kannanotto, etteivät lukuisat kansalaisaloitteen eteen tehneet henkilöt ja kansanedustajat ole tehneet turhaa työtä. Taas kerran.

Silloin tämä kansalaisaloitteesta eduskunnassa käyty keskustelu oli puhdasta poliittista teatteria. Taas kerran.

Pöytäkirjan asiakohta PTK 163/2018 vp
Täysistunto
Torstai 21.2.2019 klo 16.01—22.46
4 Vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä poistettava mielivaltainen oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja. Tapaturmavakuutuslain 41 d § muuttaminen siten että tuo mielivaltaisuus poistuu.

Kansalaisaloite KAA 4/2018 vp
Valiokunnan mietintö StVM 33/2018 vp

Tunteikas ja värikäs eduskuntakeskustelu tekstimuodossa:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2018+4.aspx
Linkki luettu 29.3.2019

Tunteikas ja värikäs eduskuntakeskustelu .pdf-muodossa (23 A4-sivua):
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Documents/PTK_163+2018+4.pdf
Linkki luettu 29.3.2019

Muuten. Käy rohkeasti kysymässä omalta mahdolliselta ehdokkaaltasi, että miten kärjessä lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan sekä oikeusvaltioperiaatteisiin liittyvä asiakokonaisuus on hänen ja edustamansa puolueen tai valitsijayhdistyksen työlistalla?

Vaalihymiö.

Eikä tuossa kaikki.

Kohta vuoden toiminnassa olleen neuvottelukunnan ympärillä on ollut hiljaista.

 ”Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta”
STM043:00/2018 TOIMIELIN
Toimikausi/aikataulu 9.4.2018 – 30.4.2021

Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysministeriö on 9.4.2018 tekemällään päätöksellä perustanut vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunnan ja asettanut sen kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Lähtökohdat
Neuvottelukunnan tehtävänä on jatkaa vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämistä aiempien hankkeiden ja selvitysten pohjalta. Yhtenä keskeisenä asiakokonaisuutena on vakuutuslääkäreiden ja hoitavien lääkäreiden koulutus. Yleisenä tavoitteena on lisätä vakuutuslääkärijärjestelmän ja koko sosiaalivakuutusjärjestelmän läpinäkyvyyttä sekä kansalaisten luottamusta järjestelmään. Neuvottelukunnan tehtävänä on myös seurata ja arvioidea aiemmin päätettyjen toimenpiteiden toteuttamista ja huolehtia viestinnän kehittämisestä avoimuutta lisäävästi.

Eikä tuossa mitään.

Kunhan edes joku viranomainen tai tiedotusväline kertoisi, että kenen tekemän korjauslistan mukaan korjaustyössä edetään?

https://twitter.com/Suomi2017/status/1109320563401674753?s=19
Linkki luettu 29.3.2019

Entä mistä löytyvät neuvottelukunnan pidettyjen kokousten pöytäkirjat liitteineen? Vai haudattiinko tämäkin vakuutuslääkärijärjestelmään kohdistunut ”kehittämisprojekti” edellisen lailla?

Eikä tuossa vielä kaikki.

Perussuomalaiset näyttävät olevan; taas kerran, näissä asioissa se viimeinen oljenkorsi. Vaan uskaltavatko edes perussuomalaiset kertoa, mistä tässä kaikessa pyörityksessä onkaan kysymys?

Toivottavasti puheenjohtaja Jussi Halla-ahon kertomana; moni äänestämistään miettivä kuulee sen, että onko perussuomalaisiin kohdistuville toiveille näissä asioissa; katetta ja jos on, niin minkälaisia?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

 

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, kansalaisjärjestöt, korporatismi, korruptio, Perustuslaki, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , | Yksi kommentti

Maan tapa 3

Joko vihdoinkin saamme vaalirahoituksesta avointa, iloista ja kaikkien hyväksymää ja ymmärtämää toimintaa? Myös Suomessa. Esimerkiksi niin, että pitkän ja ansiokkaan uran politiikassa tehneiden vaalirahanjäljet saadaan julkisuuteen. Tässä kaksi kärkiehdokasta; viimeksi toimineen hallituksen puolueiden riveistä valittuina:

Mika Lintilä, keskusta
Paula Risikko, kokoomus

Tässä Maan tapa – artikkelissa kutiteltiin keskustapuolueen vaalirahoituksen lähihistoriaa. Ja tässä Maan tapa 2 – artikkelissa taas kokoomuksen. Joten nuo edellä nimetyt ehdokastasolle menevät vinkit; voivat avata mielenkiintoisen näkymän vaalirahanjäljen avoimuuteen, pitkän ja menestyksekkään poliittisen uran tehneiden valtapuolueiden henkilöiden kohdalla.

Joten. Toivottavasti tämä Ylen tuore tietopaketti vaalirahoituslainsäädännön nykytilasta saa maksimaalisen julkisuuden. Ennen eduskuntavaaleja 2019; on hyvä miettiä myös sitä, että mitä tapahtuisi 10 vuoden seurantajaksolla Suomessa, jos rikoslain uudistaminen sälytettäisiin alan ammattilaisten hoidettavaksi?

Pukit tässäkin kohtaa kaalimaiden vartijoina?

Oheisena poiminnat Ylen MOT – ohjelman mukaan; vaalirahalainsäädäntöön jääneistä porsaanrei`istä:
”grafiikka-animaatio:
Miten vaalituki piilotetaan – hyödynnä lain porsanreiät
1. porsaanreikä: Nimeä kampanja aktivoinniksi
2. porsaanreikä: Lahjoita vaalityötä
3. porsaanreikä: Pilko tuki usealle ehdokkaalle
4. porsaanreikä: lainaa rahat (vaikka kavereilta)
6. porsaanreikä: kierrätä tuki puolueen paikallisyhdistyksen kautta
7. porsaanreikä: siirrä raha säätiöön

Tukea lainana, työnä, pilkottuna tai yhdistyksen kautta – vaalirahoitoituslakia on lapsellisen helppo kiertää.

Kun valvojat saavat nähdä vain murto-osan tileistä eikä väärien tietojen antamisesta saa rangaistusta on selvää, että kukaan ei tiedä kuinka paljon porsaanreikiä näissä vaaleissa hyödynnetään.” Lähde: Vaalirahaa ja salarahaa: käsikirjoitus

Joten olisiko aika päivittää kohta 10 vuotta vanhaa vaalirahoituksen lainsäädäntöä? Niin, että lainsäädännön valmistelussa otetaan pohjapaperiksi kaikki edellä mainittu ja GRECO:n eli Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielimen Suomen vaalirahoitusta ja eri korruption lajeja koskevat huomiot vuosilta 2017 – 2000:

Finland – Finlande
GRECO Member since / Membre du GRECO depuis: 01.05.1999
https://www.coe.int/en/web/greco/evaluations/finland
Linkki luettu 28.3.2019

Vaalirahoituksessa sinällään ei ole mitään laitonta, kunhan vaalirahoituksen todellisuus saadaan kaikilta osin päivänvaloon. Pitkäkestoiseen sellaiseen.

Tässä tulee Ylen hyvä avaus, jolle saamme toivottavasti jatkoa:
”MOT selvitti piiloon jäävää vaalitukea: Etujärjestöiltä yli 100 000 euroa kolmen suurimman puolueen kärkipoliitikoille, osa ay-järjestöistä maksaa palkkaa vaalityöstä”
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/03/25/mot-selvitti-piiloon-jaavaa-vaalitukea-etujarjestoilta-yli-100-000-euroa-kolmen
Linkki luettu 28.3.2019

Vaalirahaa ja salarahaa
”Ministerien ja järjestöeliitin seminaarikaruselli pyörii ja ay-väen soppatykki porisee. Kansalainen ei vieläkään saa tarkkaa tietoa siitä, kuka tukee ketä ja miten. MOT penkoi vaalirahalain porsaanreikiä.”
https://areena.yle.fi/1-4530602
Linkki luettu 28.3.2019

Kesto: 27 min
Ensiesitys: ma 25.3.2019
Katsottavissa: toistaiseksi
Katsottavissa ulkomailla

Vaalirahaa ja salarahaa: käsikirjoitus
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/03/25/vaalirahaa-ja-salarahaa-kasikirjoitus
Linkki luettu 28.3.2019

Toivottavasti mahdollisimman moni aiheesta kiinnostunut ennättää tutustua tuohon Ylen tietopakettiin. Jonka jälkeen myös tämän erinomaisen kirjan sisältö avaa vaalirahoituksen saloja vauhdilla.

Poiminta tulee Keskustan valtakunta – kirjasta, joka ilmestyi tammikuun 2019 lopussa. Ensin alkulämmittelyä. Poiminta kirjan esipuheesta:

”Keskustan valtakunta on hetkittäin poleeminen teos Suomen suurimmasta puolueesta ja sen viime vuosista. Historiaa kirjassa sivutaan vain, kun se on perusteltua nykyhetken ymmärtämiseksi. Kirja on ennen kaikkea tutkivaa journalismia. Esitetyt tiedot perustuvat pääosin kirjallisiin lähteisiin, kuten kauppa-, yhdistys- ja säätiörekisterin tietoihin, sähköposteihin ja puolueen sisäisiin asiakirjoihin.

Kyse ei ole siis keskustan ydinjoukosta sivuraiteelle ajautuneiden katkerien vilttiketjulaisten kostosta tai poliittisten vastustajien pilkkakirveiden heittelystä.

– –

Veroparatiiseja keskusta pitää pahana, paitsi jos ne liittyvät jotenkin keskustaan

Kirja on totta, mutta ei koko totuus keskustasta. Suomessa on viisaita, hyväsydämisiä ja yhteistä etua ajavia keskustalaisia, jotka käyttävät valtaa vastuullisesti. Sitten ovat ne keskustalaiset, joista tämä kirja kertoo.

Brysselissä uutenavuotena 2019”
Lähde: ”Keskustan valtakunta” – kirjan esipuhe, Jyri Hänninen

Rohkea teko mafiamaisten kytkentäkaavioiden avaamiseksi.

Poiminnat Keskustan valtakunta – kirjan sivuilta 16 ja 17:

”Kesällä 2015 soittelin läpi useita vaalirahoitusta tuntevia lähteitä. Kysymykseni oli yksinkertainen: loppuiko vilunkipeli vaalirahakohuun? Reaktiot olivat yllättäviä ja hälyttäviä Moni lähde kertoi minulle, ettei meno ollut siistiytynyt millään tavoin. Pimeää rahaa oli alettu vain peittää paremmin, ja toisaalta käyttöön oli otettu vanhoja metkuja.

Eräs pitkään keskustan sisäpiirissä ollut henkilö kertoo: ”Ehdokas laittaa ilmoituksen lehteen tai tekee liitteen, joka jaetaan maakuntalehden välissä. No hyvä. Mutta lasku meneekin yrittäjälle A tai yritykselle B. Lehtitalot tietävät käytännön, mutta eivät tietenkään siihen puutu, koska he saavat ilmoitustuloja. Suomalaiseen vaalirahahistoriaan saataisiin monta uutta lukua, jos päästäisiin käsiksi lehtitalojen laskutustietoihin.”

Raha ja politiikka ovat kulkeneet aina käsi kädessä. Kunnon kampanja vaatii varoja – ja harvalla poliitikolla on niitä omasta takaa vaalista toiseen kaadettavaksi. Siksi rahaa on aina haalittu ulkopuolelta: yrityksiltä, rikkailta tukijoilta, ammattiyhdistysliikkeeltä.

Vaalirahakohun aikaisiin tulkintoihin liittyi kuitenkin myös osittainen näköharha. Kyse ei ollut niin ainutlaatuisesta tapahtumasta suomalaisessa politiikassa kuin median tekemistä jutuista olisi voinut päätellä.

– –

Vuoden 2.015 eduskuntavaalien alla tai niiden jälkeen ei kuitenkaan puhuttu poliittisesta rahasta. Aloin selvittää Helsingin Sanomissa sitä, millaista poliittista rahaa Suomessa on.

Käytännössä kaikilla puolueilla on lähipiiriinsä kuuluvat yhdistykset ja säätiöt. Puolueet omistavat yhtiöitä ja kiinteistöjä. Rahanlähteet vaihtelevat poliittisen aatesuunnan mukaan. Vasemmisto – SDP ja vasemmistoliitto – ovat tukeutuneet jo vuosikymmenten ajan ay-liikkeen rahoihin.
– –

Keräsin aineistoa useista kymmenistä yhdistyksistä, säätiöistä. ja yhtiöistä, jotka olivat puolueita lähellä. Huomasin, että osoitteeseen Mannerheimintie 30, Eduskunta, on rekisteröity useita kymmeniä yhdistyksiä. Tiedostokansioni kasvoi, siihen alkoi tulla alakansioita, alakansion alakansioita.

Tajusin lähestyväni asiaa väärin. Kakku olisi syötävä pala kerrallaan.

Päätin syystä, jota en muista, aloittaa keskustapuolueesta. Keskustapuolueessa päätin aloittaa Nuorisosäätiöstä. Syyn tähän muistan. Poliisi ja media olivat vasta penkoneet säätiön. Päättelin, että se olisi nopeasti tutkittu ja voisin siirtyä johonkin uutisarvoiseen. Ei Nuorisosäätiön johto voisi olla niin tyhmää, että se olisi kaiken tapahtuneen jälkeen alkanut tehdä uusia koiruuksia.

Kolme vuotta myöhemmin tutkin edelleen Nuorisosäätiötä ja keskustapuoluetta.”

Hyviä lukuhetkiä ajankuvaa hyvin avaavan kirjan parissa. Se mikä yllättää on se, että kaupalliset tiedotusvälineet eivät uskalla näköjään tarttua aiheeseen. Ainakaan ennen vaaleja, joten toivotaan, että Yle uskaltaa ja saa jatkaa vaalirahoitusaiheen parissa. Ennen ja jälkeen vaalien.

Rakenteellinen korruptio on haasteellinen aihe myös toimittajille, koska sen selvittämisessä joutuu astumaan isoille varpaille. Useampaan kertaan. Ja seuraukset omalle urakehitykselle saattavat olla samat kuin kansanedustajille.

”Aalto kokee kansanedustajien jäävän usein pelinappuloiksi.

Pelin politiikan kyseenalaistaminen vaatii rohkeutta ja vaarantaa helposti kansanedustajan oman urakehityksen.

– Kansanedustajat eivät voi lähteä vahvasti kyseenalaistamaan peliä, etenkään omaa joukkuettaan, koska heidän oma toimintansa on ehdollista sille.”
Lähde: Touko Aallon mielestä valta asuu eduskunnan yläpuolella – Iltalehti 15.3.2019 – Toimittaja Lauri Nurmi

Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä.

Tässä linkissä tilanteita ja tunnelmia; ennen ”uudistetun” vaalirahoituslain voimaanastumista.  Yli 10 vuotta sitten. Joten pelkkä muutos ei taida enää riittää, kun tässäkin kohtaa tarvitaan täysremonttia.

Vaalihymiö.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

 

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, ay-liike, korruptio, maan tapa, politiikka, talouselämä, vaalirahaskandaali, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi