Aiemmat galluppien totuusleikkurointia käsittelevät artikkelit löydät tästä linkistä.
Tutustu kaikessa rauhassa niihin ja laita, niin halutessasi; niistä tietoa eteenpäin omissa verkostoissasi. Lämmin kiitos avustasi, sillä vain yhdessä toimien olemme enemmän. Vaikka monesta asiasta oltaisiinkin eri mieltä. Erilaisten galluppien avulla höplästä vetäminen jatkuu, mutta sehän on ollut ja tulee olemaan pelin henki jatkossakin. Ja aina kannattaa yrittää löytää myös toinen lähestymiskulma gallup-tulosten tulkintaan.
Tässä artikkelissa Yle Uutisten teettämät ja 29.3.2019 julkaisemat puolueiden kannatusluvut, jotka esitetään tässä Totuusleikkurointi – artikkelisarjan päätösjaksossa; Suomi 2017 verkoston aktiivien toimesta, totuusleikkuroituina. Eli kannatusluvut suhteutettuina kaikkiin äänioikeutettuihin.
SISÄLLYSLUETTELO
Kansanvalta vastaan järjestövalta
Vapaa äänestäjäpotentiaali 1,2 miljoonaa
Totuusleikkurointi todellisuuden avaajana
Hallitusohjelman tekoon oikeutetut?
Puolueiden ekosysteemit päivänvaloon
Niin kuin yleisen elämänkokemuksen perusteella tiedetään, pelkkä puolueiden lupaama muutos asioiden nykytilaan ei ole riittävä, koska muutos saattaa olla myös huonoon suuntaan menevä. Varsinkin, jos todellinen valtakoneisto jatkaa vaalien jälkeen ennallaan.
Toivottavasti tie tarvittavaan poliittisen järjestelmän täysremonttiin etenee rauhanomaisesti. Joten toivotaan, että tosiasioiden tunnustaminen etenee nopeasti.
KANSANVALTA VASTAAN JÄRJESTÖVALTA
Toivottavasti kuulemme tästä vihreiden Touko Aallon esille nostamasta aiheesta lisää: Myös vihreiden puheenjohtaja Pekka Haaviston kertomana:
”Aalto kokee kansanedustajien jäävän usein pelinappuloiksi.
Pelin politiikan kyseenalaistaminen vaatii rohkeutta ja vaarantaa helposti kansanedustajan oman urakehityksen.
– Kansanedustajat eivät voi lähteä vahvasti kyseenalaistamaan peliä, etenkään omaa joukkuettaan, koska heidän oma toimintansa on ehdollista sille.”
Lähde: Touko Aallon mielestä valta asuu eduskunnan yläpuolella – Iltalehti 15.3.2019 – Toimittaja Lauri Nurmi
Ja onhan se inhimillistä huomioida se, että vakaasti; isosta kuvasta, vaikenevat toimittajatkin ovat samassa liemessä.
Vaan uskaltaisiko edes Paavo Väyrynen nykyisen ekosysteeminsä turvin puhua Touko Aallon esille nostaman aiheen ison kuvan auki?
” – Katsokaa demareita. Ne ovat vallanneet kaikkien epäpoliittisten kansalaisjärjestöjen johtopaikat. Niillä ja ay-liikkeellä ne pelaavat. Keskustapuolueen on vallattava järjestöt, neuvoi nuori mies.” Lähde: Seppo Sarlundin ”Politiikan pöydän alta” – kirjasta, jossa nuori Paavo Väyrynen visioi vuoden 1969 loppupuolella (lainaus luvusta – Köyhän asialla).
Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä.
VAPAA ÄÄNESTÄJÄPOTENTIAALI 1,2 MILJOONAA
Näin Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi kirjoitti äänestysprosentista vuoden 2015 eduskuntavaaleissa:
”Viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentiksi laskettiin 70,1 prosenttia.”
Lähde: HS tarjoaa maksutonta sisältöä vaalien aikana – Näkökulma 30.3.2019
Jättäen jostain syystä kertomatta, että kyse oli vasta kotimaa Suomessa asuvien äänestysprosentista. Toteutuneeksi kokonaisäänestysprosentiksi ”laskettiin” Tilastokeskuksen mukaan 66,9 prosenttia.
Eikä tuossa muutaman prosentin erossa sinällään mitään, kunhan Helsingin Sanomatkin uskaltaisi ja saisi avata politiikan teon isoa kuvaa tarkemmin. Varsinkin virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välillä vallitsevien erojen suhteen.

Entäs jos; kaikki heräteltävissä olevat lähtevät äänestämään?
Vai onko niin, että liian suuri äänestysprosentti ja innostus politiikka kohtaan; sotkee nykyisen valtajaon tilanteen? Jonka seurauksena 5-10 prosentin äänestysprosentin kasvattaminen ei kiinnosta eduskuntapuolueita, koska oman ekosysteemin mandaatit, ministeriöissä, virastoissa ja etujärjestöissä saattavat olla vaarassa.
TOTUUSLEIKKUROINTI TODELLISUUDEN AVAAJANA
Yle Uutisten julkaisemissa gallupeissa kannastaan epävarmojen osuus on ollut haarukassa noin 37 – 41 prosenttia. Eli galluppien totuusleikkuroinnissa käytetyt kertoimet ovat liikkuneet 0,63 – 0,59 välillä. Eli aika pienillä todellisilla kannatusprosenteilla meitä suomalaisiakin hallitaan. Varsinkin, jos rehellisyyden ja avoimuuden nimissä, kunkin gallupin kannatusluvut suhteutetaan myös kaikkiin äänioikeutettuihin.
Tässä vielä kohteliaimmin, kaksi lähestymiskulmaa politiikan teon isoon kuvaan:
1. Joko ennen seuraavia vaaleja; saamme äänestäjinä tietää, minkälainen ekosysteemi kunkin ehdokkaita vaaleihin asettaneen puolueen, vaaliliiton tai valitsijayhdistyksen takaa löytyy?
Esimerkiksi.
Kuinka moni äänioikeutetuista tietää, minkälaisen järjestökoneiston voimin valtapuolueet toimivat? Kuten vasemmistoliitto, sdp, kokoomus, keskusta, vihreät, kristilliset ja rkp vuosikymmenten ajan.
2. Yle Uutisten gallupin 29.3.2019 kannatusluvut totuusleikkuroituina:
Hallituspuolueiden todellinen kannatus on tippunut alle 20 prosentin!
Pääministeripuolueeksi voi päästä alle 15 prosentin todellisella kannatuksella!
Oppositiopuolueiden todellinen kannatus on lukittunut 43,1 prosenttiin!
Nukkuvien puolueen todellinen kannatus on edelleen kaikista suurin eli 37,5 prosenttia!
Toisin kuin Yle uutisessaan kertoo, niin Suomeen saattaa olla muodostumassa viiden tasavahvan puolueen pumppu.
”Tutkijatohtori Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta kiinnittäisi huomiota puolueiden kannatusten välisiin eroihin. Ne ovat kaventuneet.
– Se, että alle kolmen prosenttiyksikön sisällä on neljä puoluetta, on hyvin erilainen tilanne kuin esimerkiksi kaksi vuotta sitten, hän sanoo.
– Siinä näkyy hyvin eurooppalainen kehitys. Puoluekenttä pirstaloituu, eikä yksikään puolue ole selvästi ykkösasemassa.
Tällaisessa tilanteessa myös äänestysaktiivisuus vaikuttaa puolueiden suosioon. Perussuomalaisia kannattavat ovat esimerkiksi niitä, jotka myös herkästi jättävät äänestämättä.
– Perussuomalaisten kannatusta on monesti aika vaikea ennakoida. Mutta voi olla, että puolue yllättää jälleen kerran vaaleissa, Vuorelma sanoo.
Kun puolueiden kannatuserot ovat pieniä, myös hallitusneuvottelut voivat olla vaikeat.”
Lähde: Yle Uutiset 29.3.2019 – ”Ylen kannatusmittaus: Perussuomalaiset on nyt kolmanneksi suosituin puolue, SDP menetti kannatustaan”
Moni perussuomalaisia vuoden 2003, 2007, 2011 ja 2015 eduskuntavaaleissa äänestäneistä miettii nyt sitä, että miksei tämän perussuomalaisten hyvin esillä pitämän asiakokonaisuuden suhteen, tunnu tapahtuvan mitään? Edes perussuomalaisten hallitukseen pääsyn ja siellä olon aikana 2015 -2017!
HALLITUSOHJELMAAN TEKOON OIKEUTETUT
Ketkä ovat jatkossa kyllin kelvollisia ja oikeutettuja osallistumaan hallitusohjelman tekoon?
Nimittäin. Harva keskustaa, kokoomusta ja perussuomalaisia vuoden eduskuntavaaleissa 2015 äänestänyt tiesi antaneensa äänensä, esimerkiksi uuden hallintoportaan luomiselle maakunnissa, sosiaali- ja terveydenhoidon yksityistämiselle ja palkkatyötä tekevien sekä sitä etsivien kurittamiselle.

Kenellä on todellinen valta Suomessa ja miten toimien?
Mobiiliflaijerin uutispoimintojen ydinpointteja:
1.
Vihreiden kansanedustaja Touko Aalto:
”Herlinit, Jordan ja SAK:n pomot ovat suomalaisen politiikan tallipäälliköitä – Touko Aallon mielestä valta asuu eduskunnan yläpuolella” – Iltalehti 15.03.2019
– –
”Aalto kokee kansanedustajien jäävän usein pelinappuloiksi.
Pelin politiikan kyseenalaistaminen vaatii rohkeutta ja vaarantaa helposti kansanedustajan oman urakehityksen.
– Kansanedustajat eivät voi lähteä vahvasti kyseenalaistamaan peliä, etenkään omaa joukkuettaan, koska heidän oma toimintansa on ehdollista sille.”
2.
Erittäin harvinainen ulostulo vasemmistosta kolmikannan ylivallasta:
”Ay-taustainen Yrttiaho on alusta asti arvostellut vasemmistoliiton hallitusintoa.
Hän lähti kuitenkin mukaan, kun puolue kaipasi työelämän asiantuntemusta hallitusneuvotteluihin. Lopputuloksesta on kuitenkin hänen mielestään tulossa pannukakku.
– Hallitusohjelmaan ei ole tulossa ainuttakaan vasemmistoliiton tai SDP:n työelämälinjausta. Kaikki tärkeät asiat haudataan tai siirretään kolmikannan ratkaistaviksi, Yrttiaho valittelee.
Lähde: Yle Uutiset 14.6.2011 – Vasemmiston neuvottelijoilla joukkopako Säätytalosta
Aika näyttää. Päteekö tämä seuraava sanonta myös eduskuntavaalien 2019 jälkeen?
Erityisavustajat, pääministerit, ministerit ja kansanedustajat vaihtuvat.
Johtavat virkamiehet ja lobbarit sekä päätoimittajat ja luottotoimittajat pysyvät.
Hyvän vihjeen todellisen vallan käyttäjistä Suomessa; antoi hyväveli- ja sutkisiskojärjestelmissä pitkään luovinut, nyt jo eläkkeellä oleva iso johtaja:
”Kaikki tuntui liittyvän kaikkeen, mikä tietysti kavensi normaalin parlamentaarisen politiikan siivua huomattavasti.”
Lähde: Tapani Kahrin 80-vuotishaastattelu ”33 vuotta Eteläranta kympissä” – Helsingin Sanomat 8.5.2018, sivu B 1
Joten tähän vallankäytön kuvioon pitää saada todellinen täysremontti. Jos Sinullakin on tarve saada aikaiseksi muutos parempaan suuntaan, niin Sinä voit käynnistää oman äänestyskäyttäytymisen muutoksella.
Muuten vaalit ovat jatkossakin vain taitavasti näyteltyä ja ohjattua demokratiateatteria
Hallitusohjelman päättävät (linkissä vuonna 2011) sitten ihan muut toimijat kuin äänestäjien valitsemat kansanedustajat. Ja varsinkin sen, mitä hallitusohjelmaan kirjatuista ajetaan tosimielellä ja mitä taas silmänlumeeksi (linkissä kuvakooste vuodelta 2011). Ja tietysti tulee muistaa myös ne asiat, mitä ehdokkaitta pitkäkestoisesti lobbaavat ja vaalirahoittavat tahot eivät halua missään nimessä hallitusohjelmaan kirjattaviksi.
Iloinen vaalihymiö.
Toivotaan vielä, että vaalirahoituksesta saadaan viimeinkin Suomessa; avointa, iloista ja kaikkien hyväksymää toimintaa. Edes tulevan hallituksen kaikkien ministerien paljastaessa omatoimisesti vaalirahanjalanjälkensä ja siten mahdolliset sidonnaisuutensa. Esimerkiksi finanssi-, vakuutus- ja eläkealan suuntaan.
PUOLUEIDEN EKOSYSTEEMIT PÄIVÄNVALOON
Uskaltaisivatko edes siniset, Liike Nyt, muiden hylkimät perussuomalaiset ja Seitsemän Tähden Liike yhdessä tai erikseen toimien; käynnistää ison kuvan avauksen puolueiden ja valitsijayhdistysten takaa löytyvistä ekosysteemeistä?

Maan tapaa 1-3 esittelyssä > MOT: ”Vaalirahaa ja salarahaa”
Tässä kertauksena vuoden 2015 tilanteita ja tunnelmia, joista ei ole vieläkään saatu ison kuvan avausta aikaiseksi. Siis virallisten ja valtakunnallisten tiedotusvälineiden toimesta. Linkit on luettu 1.4.2019. Artikkelit saattavat olla kokonaan avoimia vain tilaajille.
”Hyviä katsauksia Suomen korporatismi – ja lobbauskoneistomme ytimiin:
– kruunaako jälkipotkulla tuleva yhteiskuntasopimus perinteiden jatkumisen?
1. Helsingin Sanomat 1.1.2015 – toimittaja Teemu Luukka
HS-analyysi – Työmarkkinajärjestöt näyttivät tänä vuonna mahtinsa
Moni on odottanut, että globalisaatio tappaa järjestövallan. Päättynyt vuosi todisti, että työmarkkinajärjestöt ovat voimissaan.
2. Suomen Kuvalehti 17/2015 – lobbari Anders Blom
675 miljoonan euron koneisto – Suomi on maailman lobatuin maa
Eduskunnan on säädettävä lobbausta säätelevä laki, vaatii lobbari.
3. Helsingin Sanomat 27.7.1996 Toimittaja Paavo Rautio
Euroedustaja Olli Rehnistä Oxfordin tohtori
Väitöksen aiheena korporatismi Suomessa, Ruotsissa ja Itävallassa
Olli Rehnin (kesk) nyt hyväksytty lähes 400-sivuinen väitöskirja käsittelee korporatismia ja talouskehitystä kolmessa pienessä Euroopan maassa: Itävallassa, Suomessa ja Ruotsissa. Ajanjaksoksi on otettu 1945-1995.
– artikkeliin ei löytynyt toimivaa linkkiä.
Toivottavasti saamme edellä mainituista koneistoista; vapaiden ja riippumattomien tiedotusvälineiden tekemänä mahdollisimman kattavan ja todellisuuden kanssa yhtenevän tilannekuvan. Kaavioin ja selventävin tekstiselostein varustettuina.” Lähde: Hallitusneuvottelut 2015 – Suomi 2017 – blogi
Ja jos iso kuva vallankäytöstä Suomessa kiinnostaa Sinua, niin ainakin bloggaussarjan ”Mobiiliflaijeri 10 – Päätösjakso” kannattaa lukea kaikessa rauhassa. Ennen vaaleja ja vaalien jälkeen.
Toiveikas vaalihymiö.
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –