Todelliseksi äänestysprosentiksi jäi tällä kertaa 68,5 %.
Näin kuuluu virallinen todellisuus eduskuntavaalien 2023 äänestysprosentista:
”Koko maa
Suomessa asuvat Suomen kansalaiset 72,0 %
Ulkosuomalaiset 12,2 %
Kaikki äänioikeutetut yhteensä 68,5 %.”
Lähde: Oikeusministeriö – Eduskuntavaalit 2023 > Äänestysaktiivisuus
Laskua äänestysaktiivisuudessa edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna tuli 0,2 prosenttia. Vapaata äänestyspotentiaalia ei tunnu mikään puolue saavan äänestämään.
Joten eduskuntavaalit 2023 eivät tuoneet muutosta siihen, että Suomen ”suurin” puolue 2020-luvulla on edelleen vaaleissa äänestämättä jättävät. Joita myös nukkuviksi mollataan. ”Saat, mitä et tilaa” – ilmiöstä eivät edes persut uskalla rummuttaa.
Ulkosuomalaisia äänioikeutettuja äänestäjiä oli näissä vaaleissa 262 950. Heistä vain 12,2 prosenttia äänesti. Ja kun katsotaan alla olevia totuusleikkuroituja eduskuntavaalien lopputuloksia, niin ulkosuomalaisissa äänestäjissä piilee yhden, jos useammankin eduskuntavaalien voitonsiemenet. Vai ovatko ulkosuomalaiset menetetty mahdollisuus?
Suomalaisten kahtia jako on siirtynyt historiaan. Äänioikeuden vaaleissa omaavat suomalaisetkin voidaan jakaa äänestyskäytöksensä puolesta ainakin viiteen eri osaan:
1. aina äänestäviin
2. silloin tällöin äänestäviin
3. eri puolueiden välillä liikkuviin
4. äänestämättä silloin tällöin jättäviin
5. aina äänestämättä jättäviin.
Kun aika on kypsä totuudelle ja luottamuksen kasvattamiselle, niin eduskuntapuolueiden osalta äänestäjien tietoon on tärkeää saada niiden ekosysteemeihin kuuluvat säätiöt, potilas-, kansalais-, työmarkkina- ja etujärjestöt. Jostain syystä suomalaiset tiedotusvälineet eivät ole uskaltaneet avata ja läpivalaista, esimerkiksi persujen jo vuonna 2010 julkisuuteen nostamaa suomalaista vakuutusmafia aihetta.
Niin kuin tiedämme niin sosiaaliset, poliittiset, taloudelliset ja toiminnalliset verkostot syntyvät ja hitsautuvat vuosien saatossa. Ilman niiden päivänvalon saamista ja siellä pitämistä myös pääministeri Orvon hallituksen Vahva ja välittävä Suomi – hallitusohjelma jää todellisten rakenneuudistusten kannalta sanahelinäksi.
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –
Suomi 2017 verkosto 