Paavo Lipponen täytti 23.4.2021 perjantaina kunniakkaat 80 – vuotta. Hyvän tuulisten merkkipäivähaastattelujen kautta, löytyi tämänkertaisen bloggauksemme aihe ja otsikko.
Otetaan ensin pikatarkasteluun pääministerin Vanhasen I hallitus, joka syntyi demareiden vaatimuksesta. Kun keskustan pääministerinä toiminut Anneli Jäätteenmäki sai, yllättäen ja pyytämättä, lähteä. Syynä oli hänen rehvakka nousunsa omassa vaalitaistossaan, pääministerinä vuosina 1995 – 2003 toiminutta Paavo Lipposta vastaan > ”Pääministeriksi nousu, uho ja tuho”. Vääränlaisella vääryydellä ja fax-liikenteeseen tukeutuvalla pohjalaisella viekkaudella oli tuolloin pääministeripestin kannalta lyhyet jäljet.
Keskustan pääministeriksi nousi tuolloin yllättäen ja pyytämättä, keskustan koneiston koulima Matti Vanhanen. Hänen valtakautensa kesti vuodet 2003 – 2010. Myös hänen vetäytymisensä pääministerin virasta tapahtui yllättäen. Savolaisen juonikkaasti Paavo Lipponen nimesi hänet Apu-lehden 80-vuotishaastattelussa seuraavasti: ”Matti Vanhanen on hallituksen parhaita demareita!”. Todisteena mobiiliflaijerissa pääministerin Marinin hallitukseen liittyvä kuvakaappaus, joka on otettu demareiden Demokraatti-puoluelehdestä.
Tuo Paavo Lipposen juonikkaan tai savolaisen kohtelias kehu, että valtiovarainministeri Matti Vanhanen on ”hallituksen parhaita demareita” on syytä asettaa myös toisenlaiseen yhteyteen. Nimittäin. Suomen ja hyvinvointivaltion puheissa ja puolustamistaisteluissa, tavalliset ja tolkun suomalaiset jäävät usein päättäjien puheissa mainitsematta sekä varsinaisissa teoissa unholaan.
1990-luvulla pääministeri Lipposella ja hänen I hallituksellaan oli kiire hoitaa Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja samalla vauhdilla eurojärjestelmään. Lipposen II hallitus vei Suomea Euroopan unionin ytimiin. Eikä tuossa mitään.
Tavan ja tolkun suomalaisia koskettavat, miljardien eurojen arvoiset ja julkisen vallankäyttöön nojaavat, asiakokonaisuudet jätettiin kolmi- ja wahlroosvetoisen nelikannan leivottaviksi. Etujärjestöjen leipomasta huomenlahjasta pääministeri Lipposen hallitukselle, tulikin tavan ja tolkun suomalaisille pitkäkestoinen ”Huomenlahja helvetistä”. Joka niittää tavan ja tolkun suomalaisia edelleen. Uusien sukupolvien edes tietämättä, mikä kafkamainen koneisto esimerkiksi työtapaturman tai ammattitaudin puhkeamisen jälkeen, omalle kohdalle osui ja miksi?
Tuon edellisessä kappaleessa kerrotun sutkin härskin kuvion turvin, demarit ja kokoomus veivät, hallitsemiensa etujärjestöjen voimin, keskustaa kuin lommolla olevaa kapan mittaa. ”Kahden lääkärin loukku” – lakipaketti vietiin läpi kaikessa hiljaisuudessa vuosina 2003 – 2007. Ohi hallitusohjelman. Eduskunnan toimiessa kiltisti niiaavana kumileimasimena, jolloin kaikki hoidettiin ulospäin näkyvänä, muodollisuuksien mukaan. Taas kerran.
Olisi tärkeää tietää, ketkä olivat tuolloin niitä julkisuuden tutkasäteiden alapuolella sukkuloivia setiä ja tätejä, jotka pyörittivät tuolloin kokematonta ja yllättäen pääministerin paikalle nousutta Matti Vanhasta, mennen tullen?
Surullista on ollut 2000-luvun edetessä huomata, etteivät edes muodollisissa käsittelyissä eduskunnassa mukana olleet kansanedustajat ja virkamiehet mukamas tajunneet, miten härskistä menosta oli jo tuolloin kysymys. Tiedotusvälineiden edustajia unohtamatta. Nyt 2020-luvulla tuntuu siltä, että mukana olleiden muistit toimivat jo valikoidusti. Joten tässä pieni kertaus: ”Harmaa hallinto ja Suomen ihmisoikeustilanne 2011”
Yksi parhaista vaikuttavuuden arvioinneista, lakisääteisesti vakuutettujen, tavan ja tolkun suomalaisten kannalta löytyy tästä ”On Sovittu Että (OSE) – järjestelmä 2” – bloggauksesta. Yllättävää. että myös PersVers 2 – puheenjohtajat välttelevät puhumasta aiheesta, josta puolueen sisällä on tuon bloggauksen valossa, ison kuvan läpikotaisin tuntevia henkilöitä ja paljon hyvää tietoa, miten vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmät tulee korjata?
Jokainen, joka ymmärtää keskustan sutkisti luoman maan tavan ja kokoomuksen sekä demareiden sutkisti hienosäätämän rakenteellisen korruption tajuaa, että näistä toteennäytetyistä härskiyksistä eivät edes PersVers 2 -perussuomalaiset uskalla pitää ääntä. Sillä hekin tietävät, että kunhan vain kulloinenkin puoluejohto vakaasti näistä tämän bloggauksen härskiyksistä vaikenee, niin seuraavien tai viimeistään vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen, hallituspaikka esimerkiksi kokoomuksen ja keskustan sekä kristillisten kanssa saattaa olla mahdollinen. Eikä pääministerinkään paikka ole enää gallupien valossa ihan utopiaa. Kunhan perussuomalaiset pidättäytyvät, kepun Mauri Pekkarisen vuonna 2013 käynnistämän, korporatismin julkisesta harjaamisesta.
Hyviä kirjoja aiheen isosta kuvasta ovat:
(Tässä yhteydessä suositeltu lukujärjestys)
Lakien synty, Seppo Konttinen.
Veljeskunta – Lobbaus Suomen poliittisessa järjestelmässä, Anders Blom
Kolmikannan kulisseissa, Lasse Laatunen ja Arto Nieminen
Eikä tuossa kaikki.
Mielenkiintoista seurata, ottaako keskustan nykyinen puheenjohtaja Annika Saarikko, mahdollisesti ja kesän myötä, valtiovarainministeri Matti Vanhaselta vapautuvan tontin hoitaakseen?
Eikä tuossa vielä kaikki.
Jos puheenjohtaja Saarikko ottaa valtiovarainministerin tontin hoitaakseen, niin miten hän tunnustaa ja korjaa sekä korvaa nämä tässä bloggauksessa kerrotut, sutkimpien kepulaisten sukupolvien tekemät ja toteen näytetyt härskiydet? Tavan ja tolkun suomalaisia kohtaan.
Tämän hallituksen hallitusohjelmaan kirjattu vakuutuslääkärijärjestelmän korjaushanke (STM140:00/2019) eteni hallituksen esityksen HE 213/2020 muodossa eduskunnan käsittelyyn ja sieltä päätökseen. Surullista tavan ja tolkun suomalaisten kannalta oli se, ettei HE 213/2020 pienentänyt vakuutus- ja eläkeyhtiöiden ylivertaista asemaa, jota oltiin vahvistettu entisestään pääministeri Vanhasen johdolla, vuosina 2003 – 2007.
Harmin paikka tavan ja tolkun suomalaisten kannalta oli se, vuonna 2014 kokoomuksen pääministeri Alexander Stubbin johdolla ja kokoomuksen ekosysteemiin kuuluvien etujärjestöjen toimesta estettiin, tavan ja tolkun suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan korjaamiset, perustuslain sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen velvoitteiden mukaisiksi.
Onneksi puheenjohtaja Saarikon ja hänen kabinettinsa ei tarvitse lähteä liikkeelle ilman korjaustyökalupakkiin kuuluvaa täsmätietoa. Tästä bloggauksesta löytyvät hyvän talikoinnin ja möyhennyksen ainekset. Jos vain uskallusta ja rohkeutta piisaa.
”Vakuutuslaitoksien vakuutuslääkäreitä koskevan lain muuttaminen 2020-luvulla”
Toki puheenjohtaja Saarikko joutuu astumaan isoille varpaille, mutta nuoremman, kansainvälisemmän sukupolven silmin ja urbaanin liberaalin itseluottamuksen turvin, sekin varmasti onnistuu. Vieläpä useampaan kertaan.
Yksi vihje tulevasta tuli kepulaisen sutkisukupolven edustajan Vaalikatsaus – kolumnista. Seppo Kääriäinen otsikoi Maaseudun Tulevaisuudessa 3.5.2021 julkaistun tilannekuvakatsauksen oraakkelimaisesti: ”On satavarmaa, että poliittinen kartta on vaalikierroksen jälkeen koko lailla uudessa asennossa.”
Varsinkin, jos aiemmin vaaleissa uskollisesti äänestäneet jättävät äänestämättä.
Tai äänestävät tällä kertaa vaihteeksi tyhjää. Tavan ja tolkun suomalaisia ei kannata siksi enää isommin suututtaa.
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –
Suomi 2017 verkosto 