Tule apuun EU! Tai joku muu?

Tässä postauksessa avointa taustatietoa vakuutusmafia-aiheen isoon kuvaan ja oheiseen mobiiliflaijeriin sekä siihen upotettuun, Twitteristä otettuun vuoden 2015 kuvakaappaukseen liittyen.

Vastaajana verkostomme tekemään kysymykseen oli Euroopan komissio Suomessa – Europeiska kommissionen i Finland (Twitterissä EU-komissio Suomessa).

Onko avainsanana jatkossakin ”kolmikanta”?


Sitten bloggauksen pääaiheeseen.

Vakuutusmafia = vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä Kela. Yhdessä Suomen valtion ja poliittisesti naisistettujen (sutki sisko) ja miehitettyjen (hyvä veli) järjestöjen kanssa toimien.

Samasta asiasta Iltalehdessä 23.03.2015: Pankkiiri ja talousvaikuttaja Björn Wahlroos nuijii työmarkkinajärjestöjä: ”Kolmikanta muistuttaa fasistista järjestelmää”.

Jos kafkamaisiksi suunniteltuja ja mafiamaisiksi sekä fasistisiksi luonnehdittuja järjestelmiä ei ole onnistuttu kansallisin voimin, kohta seuraavalla yli 20 vuoden tarkkailujaksolla korjaamaan, niin tulisiko ne vain pikaisesti laillistaa? Tai siirtää EU:n tai jonkin muun toimivaltaisen tahon korjattaviksi?

SISÄLLYSLUETTELO
Ulostuloja ja korjaushankkeita 2010-luvulla
Tule apuun EU! Tai joku muu?
Kymmenen poimintaa tosielämästä 1999 – 2020:
> 1. ”Vakuutuslääketiede – lääkärietiikan aivotärähdys?” 8.2.1999
> 2. Ylen radiouutiset 25.01.2000
> 3. Nälkälakko eduskuntatalolla 30.10.2001 – 27.11.2001
> 4. Vakuutusoikeuteen pikaisena ehdotetut muutokset 17.9.2003
> 5. Yle A-piste: ”Miksi vakuutuslääkärijärjestelmä ei toimi?” 11.10.2004
> 6. Toimeenpanovallasta lakisääteisissä vakuutuksissa 3/2007
> 7. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve Ylen A-tuubissa 1.11.2010
> 8. ”Työeläkejärjestelmä ristiriidassa perustuslain kanssa” HS 15.3.2011
> 9. Todelliset lainsäädännön päättäjät 28.1.2014
> 10. Kaiken takana suomalaiseen markkinatalouteen uskovat demarit 2020?
Myös mafiamainen korporatismikoneisto kaikille tutuksi
Annettujen lupausten lunastamisesta
Laillisuusvalvontaa ilman sanktioita
Härski meno jatkuu 2020-luvulla
Finanssifasismin voittokulku jatkuu
Lopulta kyse on vain rahasta
Mitä mieltä tästä ehdotuksesta ovat?
Avainsanoja sosiaaliseen mediaan
Tekstin alkuperäinen lähde

ULOSTULOJA JA KORJAUSHANKKEITA 2010-LUVULLA
Olisiko jo aika kypsä sille, että suomalaisesta vakuutusmafiasta puhuttaisiin edes 2020-.ja 2030-luvuilla totta? Myös tiedotusvälineissä ja puoluelehdissä?

Tuon vakuutusmafian termin esitteli ja avasi suomalaisille; rovasti ja entinen kansanedustaja Anssi Joutsenlahti (ps.), Anssin blogissaan, torstai 4. marraskuuta 2010, ”Vakuutusmafia vallitsee Suomessa” – kirjoituksessaan.

Yllättäen tuo hänen räväkkä vakuutusmafiaa käsitellyt kirjoituksensa ei ylittänyt suomalaista uutiskynnystä. Näin tapahtuu Suomessa hyvin usein, jos politiikassa väärä puolue, tässä tapauksessa PS:t, ovat oikealla asialla äänestäjien kannalta katsottuna.

Anssi Joutsenlahtihan toimi eduskunnan toisena varapuhemiehenä vuodet 2011 – 2015.

Eduskunnan puhemiehenä samaan aikaan toimineen ja nykyisen pääministeripuolueen mepin Eero Heinäluoman/sd. tunnustus ja lupaus vuodelta 2019, samasta aiheesta hieman tuonnempana tässä postauksessa.

Vakuutusalan itsensä mukaan asiat lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla ovat kunnossa. Julkisuudessa rutisevat heidän mukaansa vain ne surulliset ja säälittävät yksittäistapaukset, jotka ovat saaneet hylkäävän korvauspäätöksen. Vakuutusalan itsensä kertoman mukaan, lainsäädäntö on kaikilta osin kunnossa. Senhän kertoo muun muassa se, että vakuutusyhtiöiden hylkäävät päätökset muuttuvat erittäin harvoin vakuutusoikeusjärjestelmässä.

Vakuutettujen/potilaiden näkökulmasta tilanne on toinen. Sen voi esimerkiksi lukea niistä muutamista loistavista lausunnoista, jotka jätettiin Veikkaus- ja valtiorahoituksesta riippumattomien kansalaisjärjestöjen toimesta jo vuosina 2012, 2013, 2014 ja 2020, näihin seuraaviin lainsäädäntöhankkeisiin.

Vakuutusoikeuslaki:
OM016:00/2008
OM/4/32/2006
HE 104/2014

Työtapaturma- ja ammattitautilaki:
STM114:00/2009 TAU
HE 277/2014

Vakuutuslääkärijärjestelmä:
Kukkosen lista 8.10.2012
STM091:00/2012
STM104:00/2013
STM047:00/2014
HE 109/2014

Vakuutusmafian (= vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä Kela) toimesta todelliset korjaukset, vakuutettujen/potilaiden oikeudelliseen asemaan, pysäytetään viimeistään lausuntokierroksen jälkeen oikeusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön leikkauspöydille. Jolloin todelliset korjausehdotukset eivät etene edes eduskunnan nähtäväksi, saatikka varsinaiseen käsittelyyn. Avainvaliokunnissa istuvat ja multirooleissa toimivat kansanedustajat tulevat näin ministeriöiden virkamiesten ja lobbareiden höynäyttämiksi mennen tullen, koska liian hyviä ja yksityiskohtaisia korjaus- sekä parannusehdotuksia (vakuutettujen/potilaiden oikeudellisen aseman parantamiseksi) antavia toimijoita ei ole ollut tapana kutsua eduskunnan avainvaliokuntien kuultaviksi.

Alkupäässä nuo leikkaukset; vakuutettujen/potilaiden oikeudellisen aseman parantamiseksi, tehdään jo lainsäädäntöhankkeen, työryhmän tai neuvottelukunnan asettamispäätöksen teksteissä. Näin toimien esimerkiksi vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeus järjestelmien ”kehittämistä” voidaan jatkaa useilla eri vuosikymmenillä.

Motto, joka toimii tosielämän tilanteissa myös 2020- ja 2030-luvuilla:
”Se mitä ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.”

TULE APUUN EU! TAI JOKU MUU?
Toimivalta kafkamaisuuksien ja mafiamaisuuksien poistamiseksi on ollut koko ajan Suomella ja suomalaisilla päättäjillä! Siitä seuraavaksi.

Tiesitkö Sinä jo sen, että mikseivät Euroopan unionin toimielimet voi auttaa suomalaisia näissä, oikeusvaltion perustaan kuuluvissa asioissa?

Euroopan unioniin liityttäessä vuonna 1995 Suomen valtio ja suomalaiset vakuutusalan lobbarit saivat pidettyä vakuutus- ja sosiaaliturva-asiat, pelkästään Suomen toimivallan piirissä. Siksi Euroopan unionin suuntaan tehdyt kantelut ja valitukset ovat palanneet takaisin bumerangeina, Suomen sisäisten, mutta monimuotoisesti ja yli puoluerajojen polveilevien miinakenttien ympäröivien Berliinin muurien suojaan.

Tiesitkö jo tämän, että HE 232/2005 heikensi suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan tilaa entisestään. Kiitos suomalaisen markkinatalouden nimiin vannovien demariekosysteemin.

Joten tämä nykyinen meno lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan piirissä jatkuu todennäköisesti myös 2020-luvun jälkeenkin. Euroopan unionin toimielinten voimatta puuttua eurooppaoikeuden, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain vastaiseen menoon, koska nämät vakuutusmafian (= vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä Kela) hoitoonsa kaappaamat asiat kuuluvat kansallisen toimivallan piiriin.

Suomi 2017 verkosto on jo muutaman vuoden esittänyt, että lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan järjestelmissä toimivalta lainsäädännön korjaamisesta siirretään Euroopan unionille. Muuten tämä vakuutus- ja finanssialan hyvin härski viivytystaistelu, heikommassa oikeudellisessa asemassa olevien vakuutettujen ja potilaiden oikeudellisen aseman korjaamiseksi, jatkuu myös 2030-luvun ajan. Vuoroin vakuutuslääkärijärjestelmän ”kehittämisen” ja vuoroin vakuutusoikeusjärjestelmän ”kehittämisen” nimissä. Eli vakuutusmafiaan integroidut päättäjät voivat vedota siihen, että koko ajan on ”kehittämis-” ja ”uudistusprojekteja” vireillä.

Joten on erittäin outoa, että edes Soinin ja Halla-ahon johtamat PS:t eivät ole uskaltaneet vuosina 1995 – 2021 tunnustaa suoraselkäisesti suomalaisille sitä, ettei kansanedustajilla/eduskunnalla ja ministereillä/hallituksella sekä kansliapäälliköillä/ministeriöillä ole tosiasiallista lainsäädäntövaltaa lakisääteisiin vakuutuksiin ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa.

Iso edistysaskel olisi jo se, että eduskunta ja kansanedustajat sekä hallitus, ministerit ja ministeriöiden kansliapäälliköt tunnustaisivat tosiasiallisen lainsäädäntövallan olevan sosiaalivakuutus- ja sosiaaliturva-asioissa kolmikanta, Suomen valtio ja vakuutusalan etujärjestöjen muodostamalla vakuutuskratiakoneistolla. Jonka Veikkaus- ja valtiorahoitusta saavat, eduskuntapuolueiden ekosysteemien hallitsemat; kansalais- ja potilasjärjestöt rahoituksen menettämisen pelossa, kiltisti hyväksyvät.

Yksi potentiaalinen haastateltava ja avautuja tulee tässä:

Lainaus alkaa.
Faktat: Kari Välimäki
* Merimieseläkekassan toimitusjohtajana kahdeksan vuotta
* siirtyi Merimieseläkekassaan sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön tehtävistä syksyllä 2012
* yli 30 vuoden uran sosiaali- ja terveysministeriössä
* filosofian maisteri
* jää eläkkeelle 31.12.2020
Lainaus loppuu.

Lähde: Merimieseläkekassan Kari Välimäki jää eläkkeelle: ”Työeläkejärjestelmä kestää, jos ymmärretään, että se on osa sosiaalivakuutusta” – Tela ( = Työeläkevakuuttajat ry, Marraskuu 2020).

Palkkatulojen ja siitä maksettavan eläkekertymän perusteella hänellä ei ole taloudellista riskiä joutua tyhjän päälle, joten hän uskaltanee sen puolesta kyllä avata suunsa? Toki luvan saaminen suomalaisilta markkinatalousdemarikollegoilta, ”sutki sisko ja hyvä veli”-ekosysteemistä, saattaa olla tiukassa.

KYMMENEN POIMINTAA TOSIELÄMÄSTÄ 1999 – 2020
Tässä kymmenen poimintaa tosielämän tilannekuvasta vuodesta 1999 alkaen. Tutustu kaikessa rauhassa niihin ja vinkkaa sekä jaa tätä bloggausta, niin halutessasi, runsain mitoin omalle verkostollesi. Vain yhdessä toimien voimme vaikuttaa enemmän.

1. ”Vakuutuslääketiede – lääkärietiikan aivotärähdys?” 8.2.1999
Alkuverryttelynä arkkiatri Risto Pelkosen vähemmän tunnetusta roolista vakuutusalalla. Yhtenä elinaikansa vaikutusvaltaisimmista vakuutuslääkäreistä!

Upeaa huomata, että hänestä vielä löytyy virtaa:
”Arkkiatri Risto Pelkonen on 88-vuotias lääkäri, lääkärikunnan vanhin. Hän on tehnyt pitkän uran lääkärinä, tutkijana ja opettajana.” Lähde: Yle Radio Suomi 22.7.2019 – ”Arkkiatri Risto Pelkonen: Hoidon ammattilaisten luova yhteistyö oli työn ilon ehtymätön lähde”.

Tästä kohta seuraavasta arkkiatrin vähemmän tunnetusta ja 32 vuotta kestäneestä vakuutuslääkäriurasta olisi tärkeää kuulla lisää. Jos vain hänen muistinsa pelaa ja toimittajien rohkeus riittää, isoa kuvaa avaavien kysymysten tekemiseen.

Kuten. Millaisiksi hän näkee kirjallisesti ja suljetusti toimivien vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmien korjaustarpeet? Esimerkiksi sisäilmamyrkyistä sairastuneiden auttamiseksi?

Tässä poiminta Ylen MOT – ohjelmasta vuodelta 1999.

Lainaus alkaa.
”KORVOLA: – Kulkevatko vakuutuslääkärit liikaa vai sopivasti vakuutusyhtiöiden narussa?
MÖNKÄRE: – No täytyy kysyä, että mikä olisi se oma etu, jota he siellä vahtivat. Siis koko järjestelmähän vahtii meidän kaikkien veronmaksajien etua.

WALLIN: – Tää Immosen juttu on opettanut minulle valtavan paljon tästä, et mikä paras menetelmä on se, että jos vain suinkin mahdollista, kannattaa juttu viedä käräjäoikeuteen.
KORVOLA: – Tavalliseen käräjään?
WALLIN: – Tavalliseen käräjäoikeuteen, jossa korostuu nimenomaan näytön arviointi.
KORVOLA: – Eiks tää oo aika lailla epäluottamuslause teidän omaa ammattikuntaanne vastaan, eli että nää juristit, lakimiehet, sieltä saa paremmin oikeutta kuin järjestelmästä, jossa lääkärit ovat mukana?
WALLIN: – Se on hyvin ikävä asia tietenkin lääkärikunnan kannalta.

Pelkonen
Ylen AAMU-TV 10.3.1998/ arkkiatri Risto Pelkonen:
– Usein ne, jotka tekevät niitä päätöksiä, eivät oikeastaan tiedä, mistä he päättävät, koska heillä ei ole tietoa sieltä kentältä ja sieltä potilaan vuoteen ääreltä.

SPEAK: Lääkärien ammattikunnan vanhin, arkkiatri vahtii nimenomaan lääkärietiikkaa ja pohtii moraalikysymyksiä. Tarvitsemme siis juuri hänen haastattelunsa.

Puhelinnumero löytyy helposti, mutta lääkärimatrikkeli pysäyttää: Pelkonen Risto, arkkiatri, professori, Jälleenvakuutusyhtiö Varman ylilääkäri vuosina 72 – 96.”


Lainaus loppuu.
Lähde: Yle MOT – ”Vakuutuslääketiede – lääkärietiikan aivotärähdys?” – JULKAISTU 08.02.1999 – 16:11. PÄIVITETTY 26.05.2015 – 15:07

Jatko-osaa tuohon aiheeseen Yleltä ei koskaan tullut. Joten faktapohjalta ponnistaville Hannu Karpo- tyyppiselle journalismille ja Minä, vakuutusetsivä – tyyppiselle kirjallisuudelle on tarjolla isot markkinaraot myös 2020-luvun Suomessa.

Täsmennyksenä tuohon Ari Korvolan vuoden 1999 reportaasiin, että arkkiatri Risto Pelkonen voi hyvin ja hänen 90-vuotishaastattelussa (HS 19.8.2021) kerrottiin, että hän toimi Varman vakuutuslääkärinä 1964 – 72 ja Varman vakuutusylilääkärinä 1972 – 1996. Eli yhteensä 32 vuotta!

Joten hänellä on asemansa ja kokemuksensa puolesta tieto-taitoa jyrähtää, miten kafkamaiset vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmät tulee potilaiden/vakuutettujen oikeudellisen aseman parantamiseksi remontoida.

Lainaus alkaa.
”Arkkiatrin tarkoitus on avata keskustelua ja toimia yleisenä valistajana, joka kiinnittää huomiota havaitsemiinsa heikkouksiin jos vahvuuksiinkin terveydenhuollon kentässä”, hän määrittelee. ”Eikä eettisten periaatteiden korostamiseen panna koskaan liikaa painoa.”

Hieno instituutio, joka Pelkosen aloitteesta on vuodesta 1997 alkaen taas elpynyt, on valmistuvien lääkärien valatilaisuus. Arkkiatri on niiden itseoikeutettu päähenkilö. Niin myös korona-aikana, vaikka Hippokrateen valan vannojat ovatkin pysytelleet virtuaalisen matkan päässä.”


Lainaus loppuu.
Lähde: ”Lääkärien päällysmies” – Helsingin Sanomat 19.8.2021

Yleltä poimittuja vakuutuslääketieteen kafkamaisuuksiin pureutuvia ohjelmia:
On Sovittu Että (OSE) – järjestelmä – ”Sairas sisäilma” 8.11.2018
Uutislukitus 10 – Voiko vakuutuslääkäriin luottaa?” 21.9.2017
Uutislukitus 7 – ”Vakuutusyhtiön hylkäämät” 30.10.2014

Noihinkin Ylen ohjelmiin syvemmälle meneviä jatko-osia 2020-luvulla odotellessa. Kerrataan vanhaa ja edelleen toimintakelpoisia korjausehdotuksia.

2. Ylen radiouutiset 25.01.2000
Onnistuvatko jo 2020- ja 2030-luvuilla edelleen kovan kohun keskellä olevien vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmien täysremontit?

Näin alkoivat Ylen Radiouutiset 25.1.2000:

Lainaus alkaa.
”Kuuntelette Aamun peiliä, minä olen Maria Keskitalo…

Sosiaaliasioiden oikeusturva pannaan remonttiin.

Vakuutusyhtiöiden ja niiden lääkäreiden valtaa pidetään nykysysteemissä liian vahvana.

Oikeusministeri Johannes Koskisen mukaan tavoitteena on selkiyttää muutoksenhakua ja parantaa näin oikeusturvaa.

Valtioneuvosto asettaa lähiaikoina laajan komitean valmistelemaan uudistusta.

Tapani Leisti…
Toimeentuloturvan kenttä on laaja, eri eläkkeet asumis, vammais hoito ja opintotuet, työtapaturma, kuntoutus, sotilasvamma-asiat ja työttömyysturva muiden muassa kuuluvat sen piiriin.

Kaikissa näissä asioissa kansalaisen oikeus korvaukseen on eläkelaitosten, vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuasteena toimivien erityisten lautakuntien hyväksymis ja hylkäämisvallan alaisena ja joistakin asioista voi vielä valittaa vakuutusoikeuteen ja aina korkeimpiin oikeuteen asti.

Valituksia käsitellään vuosittain viitisenkymmentä tuhatta eli sosiaalipuolen oikeusturva koskettaa suurta ihmisjoukkoa.

Oikeusministeri Johannes Koskinen…
Tämä lautakuntien järjestelmä on hajanainen ja monipolvinen ja samoin sitten vakuutusoikeus on ollut kritiikin kohteena taas siitä, että sillä ei ehkä täysimääräisesti toteudu ne hallintolain käytön periaatteet joita on muualla pystytty kohentamaan elikkä niin tässä tosiasiallisen oikeusturvan toteutumisessa on nähty olevan ongelmia. Molempien näiden ikään kuin selkeämmän systeemin laatimista ja sitten kansalaisten tosiasiallisen oikeusturvan parantamista tässä täytyy hakea.

Järjestelmä on kasvanut rinnan hyvinvointivaltion etuusjärjestelmien kanssa. Kansalaiset ovat moittineet usein, että hylkääviä päätöksiä ei perustella. Asiaan on vaatinut kohennusta myös Eduskunnan apulaisoikeusasiamies ja korkein oikeus antoi viimekesänä pyyhkeitä päätösten perusteluiden puuttumisesta vakuutusoikeudelle.

Mitä ne käytännössä ovat ne puutteet oikeusturvassa?

No siellähän ei ehkä ihan toteudu tää osapuolten tasavertaisuus, että hakija ja nää suuret eläkeyhtiöt tai kansaneläkelaitos ei oikein tasavertaisia tuossa prosessissa kaikin osin ole.”

Lainaus loppuu.
Lähde: 25.01.2000 Ylen radiouutiset kello 08.00 ja Oikeusturvan ajankuva-blogi ”Vakuutuslääkäreiden toimien tuottavuus vakuutusyhtiöille” – keskiviikkona, helmikuuta 27, 2008.

Nykyisen pääministeripuolue sdp:n oikeusministerin 2000-luvun alussa lupaama, kirjallisesti ja suljetusti toimivan, vakuutusoikeusjärjestelmän täysremontti on edelleen vuonna 2021 aloittamista vaille valmis.

3. Nälkälakko eduskuntatalolla 30.10.2001 – 27.11.2001
Moni omakohtaista kokemusta omaava henkilö ja heidän läheisensä muistavat, kun 2000-luvun alussa luvattiin useiden kansanedustajien ja ministereiden suulla, että pitkään tiedossa olevat ongelmakohdat vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmissä korjataan.

Isot rispektit tähän eduskunnan edessä nälkälakkoon vuonna 2001 osallistuneille! Mielenkiintoista olisi kuulla, että miten he, jotka ovat vielä elossa, kommentoivat mielenosoituksessaan esille nostamien asioiden tilaa vuonna 2021?

Nälkälakon ajankohtana oli lähihistorian tietojen mukaan 30.10.2001 – 27.11.2001. Joten ei ihan mikään pikkurykäisy.

”Lakkolaisten vaatimuksia”
* laillisuusvalvonnan tehostaminen ja toimikunnan perustaminen, jolloin laillisuusvalvojat voidaan saattaa myös vastuuseen sekä tarvittaessa valtakunnan oikeuteen.
* että vammautunut voi halutessaan saada asiansa käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
* että valitusasteissa toimivan lääkärijäsenen tulee olla potilaan vamman alaa tunteva erikoislääkäri.
* että vakuutusoikeudesta hylkypäätöksen saaneet voivat 10 v:n takaumalla saattaa asiansa uudelleen käsiteltäväksi puolueettomien alan erikoislääkäreiden lausuntojen perusteella.

”Nälkälakon tulokset”
Liiton hallituksen jäsenten 29 vuorokautta kestäneellä nälkälakolla vaadittiin kaikkien lakisääteisesti vakuutettujen kansalaisten oikeusturvan parantamista.

Oikeusministeri Johannes Koskinen lupasi 27.11.2001 nälkälakossa olleille VOL ry:n jäsenille, että liiton esille nostamien epäkohtien johdosta käynnistetään erillisselvitys, jotta tapaturmassa vammautuneiden kohtelua selvitetään ja vammautuneiden saamat päätökset oikaistaan siten kuin jo tulleet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot edellyttävät.

Koskinen myös totesi, että langettavat tuomiot saatetaan välittömästi kaikkien virkamiesten tietoisuuteen vakiintuneiden toimintatapojen korjaamiseksi.

Ministeri Johannes Koskisen antamat lupaukset ja hänen vierailu lakkolaisten vaunussa uutisoitiin laajasti julkisuudessa, mm. Yleisradion TV – 1 pääuutisissa 27.11.2001 kello 20.30 ja asian saaman julkisuuden kautta toimintamme kohtaisi lukemattomia uusia asiakkaita.

Annetuista lupauksista huolimatta vakiintuneet toimintatavat eivät kuitenkaan ole yhteiskunnassamme korjaantuneet syksyyn 2002 mennessä. Myöskään yksilöiden oikeusturvan törkeisiin laiminlyönteihin ei yhteiskunnassamme tai sen erityistuomioistuimissa olla puututtu millään tavalla. Selvitysmies on kuitenkin asetettu ja selvitystyön määräaika päättyy kesään 2003 mennessä.” Lähde: Oikeusturvan ajankuvan blogi.

Ansiokkaan selvityksen vakuutusoikeudesta vuonna 2002 tehnyt ja edelleen vuonna 2021 pätevät, mutta ilman toteutusta jääneet suositukset antanut vakuutusoikeuden selvitysmies Maija Sakslin toimii tällä hetkellä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä (AOA). Kolmatta kauttaan istuen.  

Oikeusministerinä tuolloin toiminut Johannes Koskinen on tällä hetkellä pääministeripuolue sdp:n kansanedustaja. Hänen erityisavustajanaan yhteyksiä vuoden 2001 nälkälakkolaisiin pitänyt Perttu Puro löytyy tällä hetkellä monialakonserni Tradeka-Yhtiöt Oy:n ja Osuuskunta Tradekan toimitusjohtajan paikoilta. Perttu Puro nimitettiin myös Ilmastorahasto Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi joulukuussa 2020. 

Joten Sakslinilta, Koskiselta ja Purolta tiedotusvälineet voisivat kysyä, yhdessä ja erikseen, miksi ja keiden toimesta vakuutusoikeuden täysremontti pysäytettiin jo 2000-luvun alussa?

4. Vakuutusoikeuteen pikaisena ehdotetut muutokset 17.9.2003
Tiesitkö jo tämän? Seuraavat erinomaiset korjausehdotukset jo vuonna 2003 vakuutusoikeuden toimintaan tehnyt Maija Sakslin toimii tällä hetkellä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä. Hän on hoitanut tuota laillisuusvalvojan virkaa vuodesta 2010 alkaen.

Lainaus vuodelta 2003 alkaa.
Lääketieteelliseen arviointiin vakuutusoikeudessa ehdotetaan muutoksia – 17.09.2003

Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia vakuutusoikeudessa. Näin ehdottaa tutkija Maija Sakslin selvityksessään oikeusturvan toteutumisesta näitä etuuksia koskevien valitusten käsittelyssä vakuutusoikeudessa.

Jotkin vakuutusoikeuden vakiintuneet käytännöt täyttävät selvityksen mukaan vain vaivoin oikeusturvan vähimmäisvaatimukset. Selvästi perusoikeuksien ja ihmisoikeussopimusten kanssa ristiriidassa olevia menettelyjä ei kuitenkaan havaittu.

Oikeusministeriölle tehdyssä selvityksessä ehdotetaankin lääketieteellisen arvioinnin uudistamisen lisäksi muun muassa suullisten käsittelyjen lisäämistä, päätösten perustelujen kehittämistä sekä käsittelyn nopeuttamista.

Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, toteutuvatko perusoikeudet ja oikeusturva työkyvyttömyyseläkettä ja lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskevien valitusten käsittelyssä lähinnä vakuutusoikeudessa. Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin, jossa käsitellään esimerkiksi eläkeasioita ja muita sosiaalivakuutusasioita.

LÄÄKÄRIJÄSENEN TOIMINTA AVOIMEMMAKSI
Kritiikki toimeentuloturvan muutoksenhakua kohtaan koskee yleensä lääketieteellisten seikkojen arviointia. Erityisesti on valitettu siitä, että edes asianosainen ei saa tietoa siitä, mitä seikkoja arvioinnissa on otettu huomioon. Epäluottamus ilmenee usein epäluulona lääkärien toimintaa kohtaan.

Selvityksessä ehdotetaankin, että vakuutusoikeuden lääkärijäsenen toiminta tehtäisiin avoimemmaksi ja lääkärijäsenen asemaa selkeytettäisiin. Samoin lääkärin arvioinnissa käyttämien arviointiperusteiden tulisi olla ennalta tiedossa.

Lääkärijäsenen keskeinen tehtävä on turvata muutoksenhakijoiden yhdenvertaisuus. Hän huolehtii siitä, että etuuksia myönnetään samanlaisissa tilanteissa samalla tavalla. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenen arvio potilaan terveydentilasta, työ- tai toimintakyvystä voi poiketa potilaan tutkineen lääkärin arviosta.

Lääkärijäsen tekee potilaan tilanteesta kokonaisarvion. Selvityksen mukaan ongelmallista on, että lääketieteellinen arviointi on tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä ja että lääkärijäsenet eivät yleensä osallistu päätösten perusteluiden laatimiseen. Etuuden hakija ja hänen terveydentilaansa sosiaaliturvalaitoksessa tai muutoksenhakuelimessä arvioiva lääkäri eivät yleensä tapaa, vaan lääkäri tekee arviointinsa asiakirjojen perusteella.

Raportissa ehdotetaan selvitettäväksi, tulisiko lääketieteellinen arvio tehdä useamman lääkärin kokoonpanossa ainakin silloin, kun työkyvyttömyyden syynä ei ole vain yksi sairaus tai vamma. Lisäksi tulisi selvittää, onko nykyinen lääkärijäsenten lääketieteellinen erikoistuminen riittävää.

ARVIOINTIPERUSTEISTA LUETTELO
Selvityksessä ehdotetaan, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin sisällyttämällä lakiin nykyistä yksityiskohtaisemmin etuuden saamisen perusteet. Lainsäädännön toimeenpanon tueksi olisi laadittava suosituksia, jotka sisältäisivät luettelon lääketieteellisistä arviointiperusteista, joilla etuuteen oikeuttava työkyvyttömyys todettaisiin.

Samoin lueteltaisiin tyypilliset tapaukset, jolloin työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta. Lisäksi tulisi laatia suositukset siitä, mitä lääketieteellisiä seikkoja otetaan huomioon lakisääteisen tapaturmavakuutuksen syy-yhteyden toteamisessa sekä määritelmät ammattitaudeille. Alkuvaiheessa kyse olisi nykyisen soveltamiskäytännön arvioinnista, kirjaamisesta ja julkaisemisesta.

SUULLISIA KÄSITTELYJÄ LISÄTTÄVÄ, PERUSTELUJA PARANNETTAVA
Selvityksen mukaan oikeusturvaa olisi parannettava lisäämällä suullisia käsittelyjä sekä parantamalla päätösten perusteluja. Käsittelyajat eivät kuitenkaan saa pidentyä.

Suullisia käsittelyjä voitaisiin järjestää erityisesti silloin, kun asiassa on ristiriitaisia lääkärinlausuntoja ja hakija haluaa osoittaa seikkoja, jotka vaikuttavat arviointiin. Suullisia käsittelyjä järjestetään nykyään harvoin.

Selvityksessä on havaittu, että vakuutusoikeuden perustelukulttuuri on hiljalleen muuttumassa, mutta hyvin perusteltujen päätösten määrä on edelleen pieni. Perustelujen avulla asianomainen ymmärtää, mitä hänen asiassaan on päätetty ja miksi. Jos käsittelyajat ovat pitkiä ja päätökset puutteellisesti perusteltuja, ei menettely kokonaisuutena arvioituna täytä Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain vaatimuksia.

Vakuutusoikeutta koskeva lainsäädäntö on äskettäin uudistettu ja vireillä on useita kehittämishankkeita, joten monia kritiikkiä herättäneitä toimintatapoja on jo muutettu.

TOIMEENTULOTURVA-ASIOIDEN ERITYISTUOMIOISTUIN
Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin. Se käsittelee muun muassa työeläke-, kansaneläke-, työtapaturma- ja työttömyysturva-asioita. Vakuutusoikeudessa asian ratkaisevat lakimieskoulutuksen saaneet laamannit ja vakuutusoikeustuomarit sekä lääkärijäsenet ja muut asiantuntijat.

Toimeentuloturva-asioissa muutoksenhakujärjestelmä on yleensä kaksiportainen. Etuuksia myöntävien laitosten ja yhtiöiden päätöksistä haetaan muutosta ensin muutoksenhakulautakunnilta. Näiden päätöksiin voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Joitakin tapaturmavakuutusasioita lukuun ottamatta vakuutusoikeus on ylin muutoksenhakuelin.

Lisätiedot: Vastaava tutkija Maija Sakslin (Kela) , puh. 020 434 xxxx
lainsäädäntöneuvos Arja Manner (oikeusministeriö), puh.(09) 1606 xxxx
Lainaus vuodelta 2003 loppuu.
Lähde: Oikeusministeriön internet-sivut

Liittyy LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2003:21 > Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa Menettely työkyvyttömyys- ja tapaturma-asioita koskevien valitusten käsittelyssä – Maija Sakslin.

Hyviä suosituksia toteutusta varten myös vuonna 2020- ja 2030-luvuilla.

Tässä kohtaa on hyvä ottaa teholuentaan myös tämä seuraava aikajanaan perustuva katsaus. Jos laillisuusvalvojille ei ole sanktioita käytettävissään, niin tilanne jatkuu ennallaan.

Laillisuusvalvontaa aikajanalla 2001-2018
– Julkaistu: 27 maaliskuun, 2018 |

– –

”Avainkysymys? Voiko laillisuusvalvojat Suomessa hiljentää?

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin valittiin kolmannelle neljän vuoden virkakaudelle. Tässä artikkelissa nostamme esiin hänen huomioitaan vakuutusoikeudesta ja vakuutuslääkärijärjestelmästä vuodelta 2003.

Kuin myös eduskunnan oikeusasiamiehen Riitta-Leena Paunion huomioita vuodelta 2001.

SISÄLLYSLUETTELO
Nälkälakko eduskuntatalon edessä 2001
Vakuutusoikeusjärjestelmän täysremontin kohteet
Kahden lääkärin loukku – lakipaketti syntyy
Kolme ison kuvan katsausta
Vakuutusalan viisi päätavoitetta

Asioiden laittaminen aikajanalle paljastaa sen, että onko potilaiden/vakuutettujen aseman korjaamisessa menty eteenpäin? Vai poljetaanko paikallaan? Tai kenties onko menty takapakkia?

Tässä eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunion huomioita vuodelta 2001. Muun muuassa kirjallisesti ja suljetusti toimivasta vakuutusoikeusjärjestelmästä sekä päätösten perusteluissa olevista puutteista. Kooste numero1 ja numero 2.”


Sitten takaisin 2000-luvun alun poimintoihin Yleisradion ohjelmista.

5. Yle A-piste: ”Miksi vakuutuslääkärijärjestelmä ei toimi?” 11.10.2004
Seuraavaksi tekstiksi purettu katsaus Yleisradion arkistoista vuodelta 2004:

Lainaus alkaa.
Asianajaja Jukka Remes:
”Kun tulee puhe näistä korvauksista niin ilmeneekin että hänellä on ollut jokin vanha rappeutuma tai vastaava valmis vamma jonka takia korvaus evätään tai sitä vähennetään tai rajoitetaan ajallisesti.”

Kuka tämän rappeuman tai vamman sitten toteaa?

”No se todetaan siellä taholla, josta korvausta haetaan eli vakuutusjärjestelmän piiristä.” Vakuutusjärjestelmässä lääketieteellisiä asioita arvioivat vakuutusyhtiöiden palkkaamat asiantuntijalääkärit, jotka tekevät päätöksensä vain papereiden perusteella. Kenen intressiä he ajavat?”

Johtaja Lea Mäntyniemi, Vakuutusalan keskusliitto:
”He ovat vakuutusyhtiön palveluksessa. He osallistuvat siihen päätöksentekoon vakuutusyhtiössä.”

Eli sen lauluja laulat kenen leipää syöt. Mutta vakuutuslääkärinkin pitää noudattaa lääkärin etiikkaa.

Sen sijaan yllättävää on, että vakuutuslääkäreitä ei kukaan valvo keskitetysti.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja lääninhallitukset valvovat vain sitä, että lääkäreiden lääketieteellinen osaaminen ja tietotaito on kunnossa.

Vakuutusvalvontavirasto ei voi puuttua yksittäisiin korvaustapauksiin, joista se saa kanteluita, vaan se voi ohjeistaa yhtiöitä yleisellä tasolla

Se ei voi myöskään puuttua lääkärien jääviyksiin.

A-pisteen selvityksen mukaan jokaisessa neljässä tärkeimmässä muutoksenhakulautakunnassa istuu vakuutusyhtiöiden palkkalistoilla olevia lääkäreitä tuomarin vastuulla arvioimassa vakuutusyhtiöiden lääkäreiden korvauspäätöksiä.

Vakuutusala siis valvoo itse itseään.

Onko valvonta sitten hoidettu hyvin?

Johtaja Lea Mäntyniemi, Vakuutusalan keskusliitto:
”Kyllä minun mielestäni se on hoidettu erinomaisesti.”


Lainaus loppuu.
Lähde: Ajankohtaisohjelma A-piste 11.10.2004 – Miksi vakuutuslääkärijärjestelmä ei toimi?

Mikä mukaan kuhunkin työryhmään tai neuvottelukuntaan otettavista sidosryhmistä ajaa tosissaan vakuutettujen/potilaiden asiaa?
Lainaus alkaa.
FA:n lainsäädännöstä vastaava johtaja Lea Mäntyniemi jää toukokuun alussa eläkkeelle. Hän ehti työskennellä Finanssiala ry:ssä ja sen edeltäjissä yli 40 vuotta. Tässä haastattelussa finanssialan lainsäädännön asiantuntija erittelee nykysääntelyn ongelmia ja pohtii, miten lainvalmistelua tulisi kehittää.

• Paras lopputulos syntyy, kun keskeiset sidosryhmät otetaan mukaan lainsäädännön valmisteluun.”

– –

”EU:n laajuinen yhteistakuujärjestelmä ei suinkaan ole Mäntyniemen ja aiheen ensikohtaaminen. Vakuutusjärjestelmien harmonisointi oli tapetilla jo Suomen liittyessä EU:hun. Tuolloin Mäntyniemellä oli takanaan jo 15 vuotta vakuutusalan edunvalvontaa.

”Tuolloin keskusteltiin kiivaasti Suomen työeläkevakuutusjärjestelmän ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen asemasta EU:ssa.

Työeläkevakuutus saatiin lopulta vakuutusdirektiivien ulkopuolelle, työtapaturmavakuutusta ei.”

Sekä pankki- että vakuutusalan yhteisvastuukysymyksissä Suomen valtion ja finanssialan näkemykset ovat olleet varauksellisia ja pitkälti yhdensuuntaisia.”


Lainaus loppuu.
Lähde: ”40 vuotta finanssisääntelyn ytimessä – Lea Mäntyniemi toivoo lainvalmisteluun malttia ja laatua” – Julkaistu 29.4.2021, Johannes Palmgren.

Puhuiko hyvin ansaitsemille eläkepäivilleen siirtynyt Finanssiala ry:n johtaja Lea Mäntyniemi tuossa oman alansa haastattelussa, miten totta? Siitä seuraavissa poiminnoissa.

6. Toimeenpanovallasta lakisääteisissä vakuutuksissa 3/2007
Tapaturma-lehden numerossa 3/2007 lehden, edesmennyt, päätoimittaja Tapani Miettinen kirjoitti osuvasti:

”Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen sosiaalivakuutusluonnetta hämärtää se, että toimeenpano Suomessa, päinvastoin kuin useimmissa maapallomme järjestelmissä, on delegoitu yksityisille vahinkovakuutusyhtiöille sekä Valtiokonttorille ja Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle.”

Lähde: Avoin vakuutuslääketiede – Oikeusturvan ajankuva
tiistaina, joulukuuta 18, 2012

Suomennettuna tuo edesmenneen päätoimittaja Miettisen sanoma tarkoittaa sitä, että suurin valta vakuutuslääketiedettä ja vakuutuslääkäreitä koskevissa asioissa Suomessa on Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämiehellä, koska lakisääteisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen vakuutusmaksut kuuluvat kokonaisuudessaan työnantajien maksettaviksi. Tärkeintä kaikissa sosiaalivakuutusten lainsäädännön korjaushankkeissa on kustannusneutraalius. Eli kaiken pitää säilyä korvaussummien osalta nykytasolla.

Työeläkeasioissa työntekijäpuolen ammattijärjestöillä on himpun verran enemmän sanavaltaa, koska työeläkemaksuista osan maksavat palkastaan työntekijät.

Näin EK (kokoomus) ja SAK (sdp ja vasemmistoliitto) veivät vuonna 2014 työtapaturma- ja ammattitautilaki sekä vakuutusoikeuslain ”uudistukset” maaliin:
Avoin Suomi 2014”

Vakuutettujen/potilaiden oikeudellista asemaa parantavaa korjausehdotukset jäivät taas avainministeriöiden leikkauspöydille.


7. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve Ylen A-tuubissa 1.11.2010
(Litterointi löytyy myös Suomi 2017 verkoston Uutislukitus 2 – bloggauksesta)

Tämä Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälveen Ylen A-tuubin haastattelu vuodelta 2010 vakuutuslääkäreistä tekstiksi purettuna, auttaa vakuutuslääkärijärjestelmästä kokemuksia omaavia potilaita sekä heidän lähiomaisiaan hahmottamaan eroja niin sanotusti virallisen ja todellisen todellisuuden välillä.

Millä puolella Suomen Lääkäriliitto on? Onko Lääkäriliitto kiinnostunut myös vakuutettuja/potilaita tutkivien ja hoitavien lääkärien oikeusturvan toteutumisesta?

Nämä vuoden 2010 haastattelussa kysytyt asiat ovat edelleen näin vuonna 2021 ajankohtaisia.

1. Onko vakuutusyhtiöillä liikaa valtaa riippumattomassa vakuutusoikeudessa?
2. Mitä on tehtävissä vakuutuslääkärien ja hoitavien lääkärien erilaisille tulkinnoille?

Miten Lääkäriliitto voi olla puuttumatta tällaiseen tilanteeseen, jossa vakuutuslääkäri antaa näkemättä potilasta, niin kuin vastakkaisen lausunnon taas verrattuna hoitavaan lääkäriin?

Heikki Pälve
(00:10):
”Joo, tämä vakuutuslääkäreiden asema osana tätä potilaan hoitoketjua, silloin kun tarvitaan vakuutuslääkärin tietoa, niin tämä on kieltämättä asia, joka koko ajan aiheuttaa kysymyksiä, epätietoisuutta, huolta ja myös tänne liittoon otetaan siitä yhteyttä kohtuullisen säännönmukaisesti.

Ja tää on vähän vaikeasti ehkä hahmottuva, siinä mielessä, että hoitava lääkäri ei tietenkään ole potilaan asianajaja. Vaan asiantuntija potilaan sairaudessa. Ja häneltä edellytetään nimenomaan sitä, että hän tutkii potilaan tarkasti ja huolellisesti ja merkkaa ylös kaikki tutkimustulokset. Hän selvittää sen anamneesin, mitä on ollut ennen kuin potilas on sairastunut ja merkkaa nämä asiat hyvin huolellisesti ylös.

Sen sijaan tämän hoitavan lääkärin ei kannata ottaa kantaa siihen, että oikeuttaako tämä automaattisesti joihinkin vakuutusoikeudellisiin korvauksiin.

Koska se on sitten taas vakuutuslääkärin tehtävä, jonka… jonka keskeinen osaamisalue liittyy siihen, että täyttyykö tässä yksittäisessä potilastapauksessa, mitä nyt sitten käsitellään, niin ne lakipykälät, joiden perusteella, tämä sairaus; näillä tiedoilla oikeuttaa lainsäädännön mukaan tai vakuutussopimuksen mukaan korvauksiin.

Täytyy sanoa, että tämän vakuutuslääkärin tehtävä ei myöskään ole olla vakuutuslaitoksen asianajaja. Sen enempää kun… kun… hoitavan lääkärin potilaan asianajaja.”

Minkä takia Lääkäriliitto antaa olla niin kuin kansalaisen tilanteessa, tän tilanteen näin ristiriitaisen näköinen? (02:04)

Heikki Pälve (02:09):
”Noh. Lääkäriliittohan ei tässä toimija ole, vaan tietenkin sosiaali- ja terveysministeriö. Ja… ja… ja lainsäätäjä ylipäätään. Että siitä kuinka korvauskäytännöt syntyvät.

Kuka korvauksia maksaa ja millä perusteella. Jos lääkäriliitto jostain tässä asiassa on niin ku vastuullinen, niin se hoitava lääkäri, joka tekee tutkimukset ja diagnoosit ja merkinnät, et hän toimii ammatillisesti korkealla tasolla.

Ja toinen mistä tietenkin lääkäriliitto haluaa pitää kiinni, että tämä vakuutuslääkäri toimii eettisesti oikein ja toteuttaa sitä mikä hänelle kuuluu.”

Kenen puolella lääkäriliitto on tässä asiassa? (02:56)

Heikki Pälve (02:59):
”Kyllä me ollaan potilaan puolella. Me ollaan potilaan puolella aivan ehdottomasti. Potilaan pitää saada se hoito, mikä hänelle kuuluu, nopeasti. Ja potilaan on saatava ne korvaukset, jotka hänelle kuuluu haitasta tai vammasta.

Silloin kun ne hänelle kuuluu oikeudellisesti. Ja jälleen kerran; myös nopeasti. Ilman pitkiä oikeuskäsittelyjä. Ilman pitkiä riitoja.”

Lue lisätietoa Suomen yhdestä kaikkein vaikutusvaltaisimmasta ammattijärjestöstä, joka luetaan kuuluvaksi vahviten kokoomuksen ekosysteemiin:
Suomen Lääkäriliitto – Ammattijärjestöjen aatelia”

Siirryttyään hyvin ansaitsemille eläkevuosilleen Heikki Pälve on potentiaalinen kohde avautumiselle. Tuosta avautumisen tärkeydestä suomalaisille, tosielämän poiminta Helsingin Sanomista seuraavaksi. Talous Pälveellä on tulotietojen mukaan kunnossa.

8. ”Työeläkejärjestelmä ristiriidassa perustuslain kanssa” HS 15.3.2011
Kun sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtajana, vuosina 1993 – 2009, toiminut Tarmo Pukkila kirjoitti Helsingin Sanomissa 15.3.2011 ”Työeläkejärjestelmä ristiriidassa perustuslain kanssa” – otsikolla muun muassa seuraavaa:

”Sekä työeläkevakuutuksen että tapaturmavakuutuksen toimeenpanossa tehdään kansalaisten kannalta erittäin tärkeitä ja kauaskantoisia sosiaaliturvaa koskevia päätöksiä. Käsitykseni mukaan kyse on perustuslain tarkoittamasta merkittävästä julkisen vallan käytöstä.

 Miten kansalaisten tasapuolinen kohtelu taataan, kun työkyvyttömyyseläkeratkaisut ja muut sosiaaliturvaa koskevat päätökset tehdään hajautetussa järjestelmässä – yksityisissä vakuutuslaitoksissa? Ei sitä pystytäkään takaamaan.”


Ja: ”Perustuslakivaliokunta on nyt on ottanut selkeästi kantaa siihen, mikä on merkittävän julkisen vallan käyttöä. Sen perusteella on selvää, että nykyinen yksityisen sektorin työeläkejärjestelmä on ainakin ratkaisutoiminnan osalta ristiriidassa perustuslain kanssa.

Tästä seuraa yksiselitteisesti se, että lakisääteisen sosiaalivakuutuksen ratkaisutoiminta on siirrettävä viranomaisen tehtäväksi. Aika näyttää, miten kauan Suomessa edelleenkin toimitaan sosiaalivakuutuksessa perustuslain vastaisessa tilassa.”


Mitä tapahtui?

Vain sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäen liiba – daa – baa vastine julkaistiin 19.3.2011 Helsingin Sanomissa. Muut vastineet estettiin Helsingin Sanomien toimesta. Muun muassa verkostomme vastine kansliapäällikkö Välimäen liiba – daa – baa kirjoitukseen.

Onneksi edes Suomen Kuvalehti kirjoitti 20/2011 numerossaan otsikolla ”Perustuslainsuojaton – Työeläkejärjestelmän kriitiikki ei olekaan enää huru-ukkojen horinaa”. Mutta sen pidemmälle ei Suomen Kuvalehtikään uskaltanut vakuutusmafia aiheeseen kaivautua..

Kunnes 6.12.2013 Helsingin Sanomat ja toimittaja Petri Sajari jysäyttivät paperilehdessä aukeaman yli ulottuvan jutun ”Oikeustieteilijät: Työeläkeyhtiöiden asema voi olla laiton – Oikeustieteilijät kaipaavat selvitystä yhtiöiden perustuslaillisesta asemasta” – otsikolla.

Jonka jälkeen hiljaisuus aiheen iso kuvan ympärillä on jatkunut. Joten jatketaan aikajärjestyksessä etenemistä.


9. Todelliset lainsäädännön päättäjät 28.1.2014
Kenellä todellinen lainsäädäntövalta lakisääteisissä vakuutuksissa on? Näin reilusti sen paljasti Finanssialan Keskusliiton asiantuntija, johtava lakimies Pia Santavirta:

”Vakuutusyhtiön tehtävä on ensisijaisesti katsoa se, että mitä lainsäädännön nojalla, tälle henkilölle maksetaan etuuksia.

Ja kuka se lainsäädännön sisällön sitten päättää? Niin se on kolmikantaisesti, työmarkkinaosapuolet ja STM. Päättää sen, että mitä korvataan, kenelle korvataan ja missä tilanteessa.”
Lähde: Kolme väärinymmärrystä vakuutuslääkäreistä – video (alkaen aikajanan kohdasta 0:23) > Julkaisija Finanssiala ry 28.1.2014 YouTubessa ja laajennettuna Suomi 2017 verkosto blogissa Uutislukitus 6 – Julkaistu: 10 maaliskuun, 2014.

Eli eduskunta on todistettavasti ulkoistanut lainsäädäntövallan näissä asioissa kolmikantakoneistolle.

Finanssifasismin puolelle kuvio lipsahtaa, koska samat organisaatiot ja henkilöt käyttävät, niin sanotusti palleja vaihtaen, toimeenpanovaltaa Tapaturmavakuutuskeskuksen ja tuomiovaltaa vakuutusoikeusjärjestelmän kautta!

Totuuden lainsäädäntövallan todellisista käyttäjistä vuonna 2014 paljastanut juristi, Pia Santavirta toimii tällä hetkellä Suomen pääomasijoitusyhdistyksen (FVCA) toimitusjohtajana eli päälobbarina. Joten finanssialan ekosysteemi pitää huolen omistaan.

10. Kaiken takana suomalaiseen markkinatalouteen uskovat demarit 2020?
Sitten paljastuksien paljastus, joka selittänee poliitikkojen, virkamiesten, toimittajien ja laillisuusvalvojien vakaan vaikenemisen aiheen ison kuvan ja kytkentäkaavioiden avaamisen sekä läpivalaisun suhteen:

Lainaus alkaa.
”Koko työuransa ajan Miettinen työskenteli vakuutusalalla. Aluksi hän oli 1970-luvun puolivälistä lähtien varanotaarina Liikennevahinkolautakunnassa. Sieltä tie vei Kansa-yhtiöön, jossa hän toimi markkinoinnin johtotehtävissä.

Tuohon aikaan yhteiskunnan vasemmalla laidalla oli vielä haluja lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen siirtoon pois vakuutusyhtiöiltä valtion hoitoon. Tällaisia ehdotuksia Miettinen vastusti jämäkästi.

”Olen sen sortin demari, että uskon markkinatalouteen”, hän perusteli omia lähtökohtiaan.

Vuonna 1988 Miettinen valittiin Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton toimitusjohtajaksi. Liiton kehittämisen lisäksi hänen tehtäväkseen tuli huolehtia siitä, että Suomen työtapaturmavakuutus pystyy sopeutumaan Euroopan unionin vaatimuksiin.

Tässä Miettinen teki tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön, työmarkkinajärjestöjen ja vakuutusalan kanssa.

Lähes kymmenen vuotta jatkunut vääntö Euroopan unionin kanssa tuotti lopulta Suomen kannalta hyvän lopputuloksen: työtapaturmavakuutus avattiin eurooppalaiselle kilpailulle, mutta se säilyi itsenäisenä osana Suomen lakisääteistä sosiaalivakuutusta. Työtapaturmavakuutus on myös edelleen vakuutusyhtiöiden hoidossa.”


Lainaus loppuu.
Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus
> Uutiset ja blogit > Uutiset > 2020 > ”Työtapaturmavakuutuksen jämäkkä puolustaja” ja HS 27.12.2020 – Muistokirjoitus, Tapani Miettinen 1946–2020.

Tästä linkistä pääset käsiksi tietopakettiin Tapaturmavakuutuskeskuksesta. Lähestymiskulma on kaikkien lakisääteisesti vakuutettujen/potilaiden.

Vuosikymmenten ajan on ollut puhetta kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeudellisen erityistuomioistuinjärjestelmän ”uudistamisesta”. Jota siis Tapaturmavakuutuskeskus ohjaa ja valvoo vakuutusyhtiöiden korvauspäätöksestä aina vakuutusoikeuden päätöksiin asti.

Joten vuosikymmeniä odotettu kokonaisuudistus tuleekin toteuttaa yhtä aikaa; ensimmäisen asteen lautakuntien ja vakuutuslääkärijärjestelmän (sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa) sekä vakuutusoikeuden (oikeusministeriön alaisuudessa) osalta.

SAK:n päälakimies Timo Koskinen kiteytti vuonna 2015 koko kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeusjärjestelmän pääongelman:

”Hallitus perustelee oikeudenkäyntimaksujen korotusesitystä muun muassa sillä, että ne ennaltaehkäisevät valitusten tekemistä. Timo Koskisen mielestä valituksia estettäisiin parhaiten käsittelemällä asiat ensimmäisessä oikeusasteessa perusteellisesti ja joutuisasti.

– Parhaimpien tuomareiden pitäisi olla ratkaisemassa oikeusjuttuja jo ensimmäisessä asteessa, ei vasta muutoksenhakuasteissa. Korkeiden maksujen sijaan turhia valituksia tulee estää laadukkaalla oikeudenkäytöllä.”
Lähde: ”Oikeudenkäyntimaksujen rajut korotukset uhkaavat oikeusturvaa” – SAK blogi 7.10.2015

Kontradiktorinen periaate lyhyesti:
    ”Asianosaisten kuulemisen tulee tapahtua tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Kontradiktorinen periaate takaa asianosaisten tasa-arvon, ns. aseiden yhtäläisyyden (equality of arms), oikeusprosessissa. Kummallakin osapuolella on oltava tilaisuus esittää mielestään oleellisia seikkoja ja vaatimuksia tuomioistuimelle sekä lausua toisen osapuolen vastaavasti esittämistä asioista.” Lähde: Minilex

Kontradiktorinen periaate ei toteudu esimerkiksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa, joka on työtapatapaturma- ja ammattitautiasioissa ensimmäisen asteen tuomioistuin. Käsittely sielläkin tapahtuu kirjallisesti ja suljetusti. Ja hylkääviä päätöksiä tehdään edelleen ilman tosiasiallisia perusteluita.


MYÖS MAFIAMAINEN KORPORATISMIKONEISTO KAIKILLE TUTUKSI
Eikä tuossa kaikki.

Jos vakuutusoikeus- ja vakuutuslääkärijärjestelmien täysremontteja on tehty epäonnistuneesti; eduskunnan, hallituksen, valtion, etujärjestöjen ja laillisuusvalvojien toimesta 1990-luvulta alkaen, niin pitäisikö siis Euroopan komissio ja EU – parlamentti tai joku muu taho, kutsua viimein meidän ruohonjuuri- ja katutason suomalaisten apuun?

”Avainsanana edelleen kolmikanta”
– Julkaistu: 28 marraskuun, 2020

– –

”Vähemmän tunnettu tosiasia suurelle yleisölle on ollut se, että yhdessä SAK:n ja sdp:n Lauri Ihalaisen kanssa Lasse Laatunen on ollut yksi Suomen vaikutusvaltaisimmista henkilöistä. Varsinkin kaikissa työelämään liitettävissä olleissa asioissa ja vähän ylikin. Useiden vuosikymmenten ajan.

Toivottavasti Laatusen 70-vuotisjuhlavuosi tuo pitkäkestoiseen päivänvaloon, etenkin miljardien eurojen liiketoiminta-alueen, joka koskee lakisääteisiä vakuutuksia ja sosiaaliturvaa sekä niihin liittyviä kafkamaisuuksia sekä mafiamaisuuksia. Ne ovat rehottaneet vuosikymmenten ajan etenkin vakuutusoikeus-, vakuutuslääkäri – ja vakuutuslakimiesjärjestelmissä. Niiden perustana olevan pseudotieteen turvin ja Suomen Lääkäriliiton tarjoaman sateenvarjon suojassa.”


Lue lisää Suomi 2017 verkoston blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2020/11/28/avainsanana-edelleen-kolmikanta/

Eikä tuossa vielä kaikki.


ANNETTUJEN LUPAUSTEN LUNASTAMISESTA
Käynnissä oleva 2020-luku näyttää uskaltaako ja onnistuuko Liike Nytin Harry ”Hjallis” Harkimo lunastamaan vuonna 2018 vakuutuslääkärijärjestelmän korjaamisesta antamansa lupaukset?

Entä uskaltaako ja saako, edes uusi PS:ten johto; yhdessä kristillisten, Liike Nytin ja Valta kuuluu kansalle (VKK) eduskuntaryhmän kanssa, purra kiinni kokoomuksen, keskustan, rkp:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja demareiden ekosysteemeihin sekä niiden arvopohjaan pysyvästi sulautuneeseen finanssifasismiin?

Aiheen isosta kuvasta löytyy jo muutamia erinomaisia tietokirjoja, jotka lukittuvat erinomaisesti vakuutusmafian synnyttämiin tosielämän tilanteisiin:

1. Lakien synty, Seppo Konttinen, 2014
2. Kolmikannan kulisseissa, Lasse Laatunen ja Arto Nieminen, 2017
3. ”Veljeskunta – Lobbaus Suomen poliittisessa järjestelmässä”, Anders Blom 2018
4. Veikkauskratia, Senja Larsen, 2021

Hyviä kirjoja kaikki. Auttavat ymmärtämään myös seuraavan.

Moni on ihmetellyt vuosikymmenten ajan sitä, mikseivät edes suurten ja miljoonien eurojen liikevaihtoa pyörittävien potilas- ja kansalaisjärjestöjen keskusliitot taistele ärhäkästi pysyvästi vammautuneiden tai sairastuneiden potilaiden ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen puolesta? Ammattiliitoista puhumattakaan.

Kunnes yhtenä päivänä avoimessa internetissä kohahti. Tästä ulostulostaan myös Paavo Väyrynen vaikenee vakaasti.

Lainaus tulee Seppo Sarlundin ”Politiikan pöydän alta” – kirjasta, jossa nuori Paavo Väyrynen visioi vuoden 1969 loppupuolella (lainaus luvusta – Köyhän asialla):

– Katsokaa demareita. Ne ovat vallanneet kaikkien epäpoliittisten kansalaisjärjestöjen johtopaikat. Niillä ja ay-liikkeellä ne pelaavat. Keskustapuolueen on vallattava järjestöt, neuvoi nuori mies.

Eli kenen junailemaa järjestörahoitusta nautit, niin sen pelikirjaa ja nuotitusta tottelet. Kukapa omaa uraputkeaan ja hyvin palkattua työtään, totta puhumalla, haluaisi katkaista tai menettää?

Hyvänä esimerkkinä poliittisiin puolueisiin sidoksissa olevasta ekosysteemistä, toimittaja Senja Larsenin kesällä 2021 ilmestynyt Veikkauskratia-kirja, joka kannattaa jokaisen tämän bloggauksen aiheesta kiinnostuneen ottaa lukulistalleen.

Yllättävän pienelle julkiselle huomiolle jäänyt ja vuonna 2017 ilmestynyt ”Kultaiset kahleet – 10 askelta kohti vapaampaa kansalaisyhteiskuntaa” – pamfletti valottaa järjestötoiminnan ongelmakohtia kokoomukselaisesta näkökulmasta.

Pamfletin kirjoittajina toimivat Heikki Pursiainen ja Klaus Kultti. Julkaisijana on ainakin kokoomuksen ja rkp:n ekosysteemeihin kuuluva Libera – säätiö. Pamfletti on ladattavissa tällä hetkellä avoimesta internetistä. Joten siitä kiitokset tekijöille ja Libera – säätiölle. Eihän sitä tiedetä, jos joku päivä demarien ekosysteemiin kuuluva Kalevi Sorsa – säätiö jysäyttää kokoomuksen, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja rkp:n ekosysteemeihin kuuluvien järjestöjen sekä säätiöiden salat julki.

LAILLISUUSVALVONTAA ILMAN SANKTIOITA
Nyt onkin tärkeää miettiä ja seurata, miten sosiaalivakuutus – ja sosiaaliturva – asioissa toteutuvat suomalaisten ihmisoikeudet ja oikeusturva Suomessa 2020-luvulla? Etenkin kirjallisesti ja suljetusti toimivissa sanahirviöissä, vakuutusoikeus -, vakuutuslakimies – ja vakuutuslääkärijärjestelmä. Ilman mahdollisuutta molemminpuoliseen suulliseen kuulemiseen. Ihan oikeasti puolueettoman ja vakuutusyhtiökytkennöistä vapaan tuomarikokoonpanon edessä.

Tässä muutamia ko. järjestelmiä laillisuusvalvojien näkökulmista avaavia tutkinta- ja päätösdokumentteja:

1. Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunion päätös dnro 2708/4/04
2. Riitta-Leena Paunion apulaisoikeusasiamiehenä toimiessaan antama päätös dnro 489/2/96
3. Kelan tutkijana toimineen, Maija Sakslinin (nykyinen eduskunnan apulaisoikeusasiamies) tekemä selvitys – Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa 2003:21
4. Riitta-Leena Paunion apulaisoikeusasiamiehenä toimiessaan antama päätös
1124/2/99 sosiaali- ja terveysministeriölle
5. Oikeuskanslerin antama päätös 496/1/05 vakuutuslääkäreistä

Ko. asiakirjat löytyvät .pdf – muodossa, esimerkiksi Suomi 2017 verkoston blogin osoitteessa:

Vakuutuslääkärimafia?
– Julkaistu:20 marraskuun, 2015 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

”Otsikko on jatkoa tälle kuvassa olevalle perussuomalaisten Anssi Joutsenlahden Vakuutusmafia vallitsee Suomessa– kirjoitukselle.”

Näin lupasi, tämän vakuutusmafia aiheen läpikotaisin tunteva eduskunnan entinen puhemies, demareiden puheenjohtaja, valtiovarainministeri,
kansanedustaja, ja nykyisen pääministeripuolueen meppi Eero Heinäluoma eduskunnassa 21.2.2019:

Lainaus alkaa.
”Totean sitten tästä itse asiasta eli vakuutuslääkärikysymyksestä, että kyllähän
tämä on meillä kaikilla tiedossa, että tämä jäytää kansalaisten oikeudentuntoa ja
siellä on ilman muuta tapahtunut oikeusmurhia, joten on selvää, että tähän tarvitaan parannus.

Nyt se jää sitten tältä eduskunnalta tekemättä, mikä on tietysti vahinko,
[Perussuomalaisten ryhmästä: Jäi edelliseltäkin!] mutta toivon, että kansalaiset valitsevat tänne viisaita päättäjiä ensi eduskuntavaaleissa, ja olen ajatellut itsekin niissä vaaleissa kyllä äänestää.”

Lainaus loppuu.

Lähde: Pöytäkirjan asiakohta PTK 163/2018 vp – Täysistunto 21.2.2019.
Kansalaisaloite KAA 4/2018 vp, Valiokunnan mietintö StVM 33/2018 vp

Tässä kohtaa on nostettava kuvainnollista hattua ja yläviitosta laillisuusvalvojille, koska he ovat tehneet toimivaltansa puitteissa parastaan, mutta ilman sanktiomahdollisuuksia ison rahan peli jatkuu ennallaan.

Laillisuusvalvontaa aikajanalla 2001-2018
– Julkaistu: 27 maaliskuun, 2018 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

”Tässä lähihistorian tietoa siitä, miten ja milloin on yritetty saada aikaiseksi todellisia korjauksia potilaiden/vakuutettujen asemaan. Tämä artikkeli loksauttaa auki kansalaisaloite numeroa 2837 koskien; sen isoon kuvaan liittyviä asioita.

Tuohon isoon kuvaan aiheesta; kannattaa tutustua ajan kanssa. Pikku hiljaa edeten ja kerraten. Samoin kannattaa tehdä tämän laillisuusvalvonnan tilannekuvakatsauksen kanssa. Entä tiesitkö jo tämän?”



HÄRSKI MENO JATKUU 2020-LUVULLA
Eli härski ja hyvin käsikirjoitettu näytelmä jatkuu, koska tältäkin eduskunnalta ja hallitukselta (HE 213/2020 ja STM140:00/2019 lainsäädäntöhanke) jäivät tarvittavat korjaukset tekemättä.

Tästä hyvä 32-sivuinen pohjapaperi todellisille korjauksille, kun ja jos pääministeripuolueen meppi Eero Heinäluoman/sd. mainitsemat ja tunnustamat vakuutusmafian tekemät oikeusmurhat Suomesta halutaan poistaa:

Suomi 2017 verkoston kannanotto 10.7.2020
– Julkaistu: 10 heinäkuun, 2020

”Iloisia uutisia kaikkia suomalaisia koskevasta lakihankkeesta.

Olemme jättäneet mobiiliflaijerin mukaisen, 32 – sivuisen lausunnon ja kannanoton vakuutuslääkäreitä koskevaan lainsäädäntöhankkeeseen STM140:00/2019.”


Ratkaisevaa on tietysti se, niin kuin tuossa lausunnossa kerrotaan, että saako sama kuvio Suomessa jatkua myös 2020- ja 2030-luvuilla?

Pienelle huomiolle on jäänyt se, että työmarkkinajärjestöjen keskus- ja jäsenjärjestöt ovat vapaaehtoisten vakuutusten suurimpia jälleenmyyjiä Suomessa. Vasemmistoakselin markkinatalousekosysteemillä on myös omilla puolueiden luottohenkilöillä hallinnon osalta organisoitu vakuutusyhtiö Turva.

Tässä Työeläkelehden 5/2018 artikkelissa kerrotaan pitävästi, että työtapaturma -ja ammattitautilainsäädännön tehneet osapuolet ovat käyttämässä myös tuomiovaltaa!

”Vakuutusoikeuden perustamisesta tuli viime joulukuun lopulla kuluneeksi sata vuotta. Juuri itsenäistynyt maa sai sosiaaliturvan muutoksenhakuelimen, jollaista oli ehdotettu eduskunnassa useaan otteeseen kymmenen vuoden ajan. Perustettu elin oli nimeltään vakuutusneuvosto. Se sai käsiteltävikseen aikaisemmin alemmissa oikeuksissa hoidetut muutoksenhakuasiat.

Tiettävästi vakuutusneuvosto oli ensimmäinen suomalaisen kolmikannan ilmentymä, jossa valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt yhdessä kävivät ratkomaan ongelmia.

Vakuutusneuvoston nimi muutettiin vakuutusoikeudeksi vuoden 1943 alusta.”


Lue yhdestä vakuutusmafian ( = vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä Kela) ilmentymismuodosta Suomessa.

HUOM! Tässä eläkealan omassa Työeläkelehdessä 5/2018 tunnustetaan myös ylintä tuomiovaltaa lakisääteisissä vakuutuksissa ja sosiaaliturvassa käyttävän, vakuutusoikeuden kuuluminen kolmikanta koneiston valtareviiriin!

Miljardien eurojen sosiaalivakuutusasioissa ja perustuslakimme vastaisessa valtakoneistossa todellista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa käyttävät, niin sanotusti tuoleja vaihtaen samat henkilöt ja organisaatiot. Avainkoordinoija kuviolle on toimeenpanovaltaa ohjaava ja suurelle yleisölle vähemmän tunnettu Tapaturmavakuutuskeskus (TVK), jonka toiminta on juonittu taitavasti päivänsäteiltä piilossa, työministerin ja työministeriö rootelin kautta.

Eli vakuutusmafia (= vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä Kela) toimii sisäänrakennettuna koko vakuutusoikeusjärjestelmässä.

Tämän alan oman viestintä-/propagandalehden jutun perusteella saat selville sen, että miten toimii kirjallisesti ja suljetusti toimiva vakuutusoikeusjärjestelmä virallisen todellisuuden näkökulmasta katsottuna. Ongelmia ei ole.

”HAIPAKALLA MUUTOKSEEN”
– Julkaistu Työeläkelehti 5/2018

”Vakuutusoikeus on satavuotiaan itsenäisen Suomen ikätoveri. Se jakaa sosiaaliturvaoikeutta, ja on valmis asioiden käsittelyyn sähköisesti, kertoo kokenut ylituomari Juha Pystynen.”

https://tyoelakelehti.fi/share/3298/a5cb52
Linkki luettu 14.9.2021.

Tai

Työeläkelehti 5/2018
http://www.julkari.fi/handle/10024/137189
Linkki luettu 14.9.2021.

Lopuksi.

”Se mitä ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.”

Loppujen lopuksi.

Riittäisikö hyvin ansaitulle eläkepäivilleen siirtyneellä vakuutusoikeuden ylituomari Juha Pystysellä rohkeutta kertoa vakuutusoikeuden todellinen tilanne? Peilattuna esimerkiksi  eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen/sd. julistamiin oikeusvaltioperiaatteiden yleviin tavoitteisiin?

FINANSSIFASISMIN VOITTOKULKU JATKUU
Vakuutusmafiaan nojautuvassa finanssifasismissa samat henkilöt ja organisaatiot käyttävät, tuoleja ja rooleja vaihtaen lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa sekä ohjaavat laillisuusvalvontaa.

Vakuutus- ja finanssialalla suurin finanssifasismin menestystarina on ollut vakuutuskonserni Sampo. Jonka suurin yksittäinen omistaja on Solidiumin kautta Suomen valtio eli me kaikki suomalaiset!

Joten olisiko tämä Björn Wahlroosin luomus vakuutusmafian alalta helpoin vain laillistaa?

”Näin rahasampo luodaan ja pidetään käynnissä” – Julkaistu: 12 helmikuun, 2019
”Kyseessä on vakuutuksilla, etenkin lakisääteisillä vakuutuksilla, vaurastumisen lyhyt oppimäärä. Vuosilta 1997 – 2018.”

Nimittäin. Vaatimukset virkamiesten osakeomistusten avoimuudesta ovat kohdanneet vuosien varrella erittäin aggressiivista vastarintaa.

Verotusneuvos Markku Hirvonen on kiteyttänyt omistusten läpinäkyvyyttä vastustavien lobbareiden, pääomasijoittajien ja virkamiesten hyvin läheiset suhteet oivasti:

”– …torjuvia hankkeita ja aloitteita voidaan virkamieskoneistossa estää. Kyse on siitä, mitä tahoja virkamiehet herkimmin kuuntelevat.

Ministeriöiden virkamiehet tuntevat varsin hyvin erilaisten etujärjestöjen väkeä. He ovat entisiä työtovereita ja käyvät samoissa tilaisuuksissa ja seminaareissa.

Ei siinä tarvitse olla mitään suoraa lahjomista. Siinä vain ymmärretään”, Hirvonen kuvailee.”
Lähde: Voima 5/2014 s. 20-22 – Verolaput, olkaa hyvä

LOPULTA KYSE ON VAIN RAHASTA
Vakuutusmafiaan kuuluvissa vakuutuslääkäri -, vakuutuslakimies – ja vakuutusoikeusjärjestelmissä on lopulta kyse rahasta:

”Vakuutuslääkäreiden toimien tuottavuus vakuutusyhtiöille” – keskiviikkona, helmikuuta 27, 2008

”3/2014 > Koko kuva viimein julki? Katso lisää > Aurinkokuningatar – Suomi 2017 ajatushautomo

”Kuuntelette Aamun peiliä, minä olen Maria Keskitalo…

Sosiaaliasioiden oikeusturva pannaan remonttiin.

Vakuutusyhtiöiden ja niiden lääkäreiden valtaa pidetään nykysysteemissä liian vahvana.

Oikeusministeri Johannes Koskisen mukaan tavoitteena on selkiyttää muutoksenhakua ja parantaa näin oikeusturvaa.

Valtioneuvosto asettaa lähiaikoina laajan komitean valmistelemaan uudistusta.”


Lue lisää Oikeusturvan ajankuva – blogista:
http://ajankuva.blogspot.com/2008/02/vakuutuslkreiden-toimien-tuottavuus.html

Päätavoite tuossa vakuutusmafia kuviossa on tiputtaa esimerkiksi työssään pysyvästi/pitkäaikaisesti vammautunut ja/tai sairastunut vakuutettu pois tapauksen mukaisesta ensisijaisesta korvausjärjestelmästä. Jolloin korvausvastuuta yritetään siirtää pois vahinkovakuutusyhtiöistä eläkeyhtiöille, Kelalle ja asuinpaikkakunnan sosiaalitoimille.

Tässä esimerkkeinä työtapaturma-/ammattitauti – ja työeläkevakuutuksiin kuuluvat muutoksenhakuelimet, jotka ovat harhaanjohtavia jo nimistään alkaen:

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta (Tamla)
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (Telk)

Molemmissa muutoksenhakuelimissä vakuutettuja/potilaita vastassa oleva vahvempi vakuutusosapuoli voittaa aina halutessaan. Ja kyllä ne haluavatkin.

MITÄ MIELTÄ TÄSTÄ EHDOTUKSESTA OVAT?
Euroopan neuvosto
Euroopan komissio Suomessa – Europeiska kommissionen i Finland
Euroopan parlamentti – Europaparlamentet  
Eurooppalainen Suomi ry
POLITICO Europe
Eurooppa-foorumi
Eurooppatiedotus
Kansalaisten Eurooppa
Kansanäänestys Suomen Euroopan unionin jäsenyydestä
Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry

Euroopan unionihan on havitellut jo vuosia sosiaaliturva-asioiden saamista toimivaltansa alle. Suomessa kiinnostavin alue tuolle EU-kuviolle lienee eläkemiljardit ja vähemmän niiden päivänvalolta suojattu hallintakoneisto.

AVAINSANOJA SOSIAALISEEN MEDIAAN
Näillä avainsanoilla voit katsoa, mitä tämän bloggauksen aiheen tiimoilta on kirjoitettu sosiaalisen median eri kanavilla.

#3kanta
#vakuutuskratia
#Suomenvaltio
#OnSovittuEttä

#SinunTulevaisuutesi
#finanssifasismi
#Eurooppaoikeus
#Eurooppafoorumi
#EuroopanSuunta

#perustuslaki
#oikeusvaltio
#oikeusvaltioperiaatteet
#ihmisoikeudet
#oikeusturva
#mobiiliflaijeri

#vakuutuslääketiede
#vakuutusoikeus
#Tapaturmavakuutuskeskus
#Tamla
#Telk
#tuomiovalta
#vakuutusmafia

#lainsäädäntövalta
#vakuutusoikeuslaki
#työtapaturmalaki
#ammattitautilaki
#työeläkelaki
#työmarkkinajärjestöt
#toimeenpanovalta
#laillisuusvalvonta

TEKSTIN ALKUPERÄINEN LÄHDE
Bloggauksen teksti on luotu Suomi 2017 verkoston facebook postauksen pohjalta. Aikajanalle valikoitujaa palasia sekä lisää isoa kuvaa avaavia linkkejä koostettiin kevään ja kesän aikana yli valtakunnan rajojen.


Alkuperäinen teksti on julkaistu Suomi 2017 verkoston facebookissa 2.9.2021.


Tuo alkuperäisen postauksen Suomi 2017 verkoston facebookin linkki:
https://www.facebook.com/487665847926387/posts/6921001281259446/
Linkki luettu 14.9.2021

Iso kiitos kaikille tämän tietopaketin koostamiseen osallistuneille. Vain yhdessä toimien voimme olla ja vaikuttaa enemmän. Suomen sisäisten ja yli puoluerajojen polveilevien Berliinin muurien monimuotoisuudesta huolimatta.

Faktantarkistusten jälkeen parannettu ja ajantasaistettu tietopaketti on tässä.

Joten, jos tässä bloggauksessa on mielestäsi järkeä ja alamme lähestyä tämän valta-alueen pyramidin vallanpitäjien kärkeä, niin laita tätä bloggausta jakoon omalle verkostollesi. Lämmin kiitos avustasi.

Tosin tämä saattaa olla monelle hädänalaisessa tilanteessa kyykytetylle ja mafiamaisten järjestelmien murjomalle henkilölle olla myöhäistä, jos Eppu Normaalin kappaletta mukaillen ”.. vasta taivaassa perseet tervataan”. Mutta onpahan ainakin rauhanomaisesti edeten yritetty.

Joten toivottavasti nuoremmat sukupolvet, median luku – ja käyttötaidoillaan, onnistuvat paikallistamaan, analysoimaan ja kaatamaan tämän Suomen sisäisen ja yli puoluerajojen polveilevan Berliinin muurin, joka suojelee vakaan vaikenemisen tyyppisen Omertan lain turvin niin vakuutusmafiaan kuuluvia kuin finanssifasismin keinoin julkista valtaa käyttäviä henkilöitä Suomessa.

* * * *

– Bloggauksen linkit toiminnassa, bloggauksen julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 verkosto

Suomi 2017 verkoston mottona 2020-luvulla: "Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata." Toimimme avoimesti ilman keskusjohtoa. "Me yritämme"-hengessä. Suomessa ja ulkomailla asuen. Elämme tosielämässä kohtaamiemme valuvikojen korjaamisen suhteen, siinä realistisessa näkemyksessä, että kaatuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin. Toivomme voivamme toimillamme auttaa siinä, ettei nuorempien sukupolvien höplästä vetäminen Suomessakaan enää jatku. Löydät meidät, niin halutessasi: 1. Suomi 2017 verkoston blogista. 2. Suomi 2017 verkoston Twitteristä. 3. Suomi 2017 verkoston Facebookista. 4. Suomi 2017 verkoston Instagramista.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, EU, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, populismi, populisti, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, talouselämä, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.