Sanahirviön; työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan (TELK) loppuosan tulisi on muutoksenhaunestämislautakunta. Ainakin, jos tarkastellaan tosielämän tilastoja valittajan/vakuutetun/potilaan kannalta tarkasteltuna.
Artikkelin sarjan ensimmäisessä osassa käytiin läpi tilastoja ja niistä saatavia johtopäätöksiä yleisellä tasolla. Sekä nostettiin esiin lautakunnan puheenjohtajana toimivan Olli Puustisen haastattelu; eläkevaroin kustannetussa Työeläke-lehdessä 5/2016.
Entä vastaava tilanne tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa (TAMLA)?
Avainkysymyksiä on ainakin kolme (3):
1. Kuinka isoksi päättäjämme uskaltavat antaa eron kasvaa, kun verrataan virallista todellisuutta ja todellista todellisuutta?
2. Kenellä on todellinen valta lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla?
3. Miksi ja mihin sopimukseen tai lakiin perustuen?
Sitten hieman syvemmälle TELK:in toimintaan ja sen lähihistoriaan.
SISÄLLYSLUETTELO
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka TELK:istä 2016
Oikeuskanslerin viraston päätös eläkelautakunnasta 2005
Ydinpointteja Työeläke-lehdestä 5/2016
Taloudellinen motiivi hylkääville päätöksille
Ylijohtaja Outi Antilan nimityksestä 2009
OIKEUSKANSLERI JAAKKO JONKKA TELK:istä
Sosialidemokraattisen puolueen (sdp) puoluelehti julkaisi 13.09.2016 numerossaan jymyuutisen. Demokraatin välittämä STT:n uutinen sisältää edelleen todellisen jymyuutisten aallon mahdollisuudet.
”Yllätys – eläkeyhtiöiden päättäjiä istuu elimessä, johon eläkepäätöksistä valitetaan – oikeuskansleri moitti” – Demokraatti.fi/STT
”Oikeuskansleri Jaakko Jonkan mukaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan ei tulisi nimittää henkilöitä, jotka toimivat eläkelaitosten hallituksissa tai neuvottelukunnissa. Näin ehkäistäisiin pysyväisluonteisten esteellisyyksien syntyminen. Jonkka tiedotti asiasta tänään.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta käsittelee eläkelaitosten päätöksistä tehtyjä valituksia. Lautakunta on lainkäyttöelin, jonka jäsenet toimivat tuomarin vastuulla. Eläkelaitoksen hallituksessa tai neuvottelukunnassa toimiva jäsen on esteellinen käsittelemään kyseistä eläkelaitosta koskevia asioita. Oikeuskansleri katsoo, että asema eläkelaitoksessa voi herättää epäilyksiä jäsenen puolueettomuudesta myös muiden eläkelaitosten asioiden käsittelyssä.
Toistuvat esteellisyystilanteet vaikeuttavat lautakunnan toimintaa ja aiheuttavat ylimääräistä työtä. Lautakunta ratkaisee asiat pääsääntöisesti jaostoissa, joissa jokaisessa on jäsenenä jonkin erikoisalan lääkäri. Lähtökohtana on, että käsiteltävät asiat jaetaan jaostoille asiassa vaadittavan lääketieteellisen asiantuntemuksen perusteella.
Oikeuskansleri katsoo näiden seikkojen uhkaavan muutoksenhakijoiden oikeusturvaa.”
Tuohon uutiseen kiteytyy itse asiassa vuosikymmeniä jatkunut maan tapa. Niin kuin sosiaali- ja terveysministeriö kansliapäällikkö, Päivi Sillanaukee/kok, on Twitterissään oivasti kiteyttänyt ”Perustuslaki ei ole keittokirja”, niin toivottavasti se alkaa näkymään nopeasti myös kyseisen ministeriön alaisissa; kirjallisesti ja suljetusti toimivissa I asteen lautakunnissa. Joista nyt tarkastelussa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta – TELK.
OIKEUSKANSLERIN VIRASTO ELÄKELAUTAKUNNASTA 2005
Tuo oikeuskanslerin vuoden 2016 ulostulo on mieltä lämmittävä siinä suhteessa, että jotain saattaa ehken jossain vaiheessa tapahtuakin. Tosin vakuutusalalla 12 vuotta on lyhyt aika siihen, että jotain todellisia korjauksia tapahtuu. Ainakaan vakuutetun asemaan. Tästä todisteena työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan edeltäjää, eläkelautakuntaa koskien oikeuskanslerin viraston OKA antama päätös vuodelta 2005:
14.06.2005 101/1/04
Toimeentuloturvan muutoksenhakulautakunnat – Riippumattomuus – Esteellisyys
Diaarinumero: 101/1/04
Antopäivä: 14.06.2005
Ratkaisija: OKA
Muutoksenhakulautakuntien jäsenten riippumattomuus
”Kantelija arvosteli Esiintyvien taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmien eläkekassan eläkejaostoon ja hallitukseen kuuluvien henkilöiden toimimista jäseninä eläkelautakunnassa.
Kirjoituksen mukaan eläkelautakunnassa toimivat varsinaisina jäseninä henkilöt, jotka molemmat olivat olleet eläkekassan eläkejaostossa tekemässä 5.9.2003 kantelijaa koskevaa kielteistä päätöstä.
Lisäksi kaksi eläkekassan hallituksen varsinaista jäsentä toimii eläkelautakunnassa varsinaisena jäsenenä ja varajäsenenä.
Eläkelautakunnan varajäsen oli ollut Etelä-Suomen sosiaalivakuutuslautakunnan varsinainen jäsen lautakunnan käsitellessä kantelijan Kansaneläkelaitoksen päätöksestä tekemää valitusta.
Kantelijan mukaan eläkekassan elimiin kuuluvia henkilöitä toimii jäsenininä myös tarkastuslautakunnassa. Kirjoituksen mukaan eläkekassan valtuuskunnan jäsen oli osallistunut hänen asiansa käsittelyyn eläkelautakunnassa.”
Eli laillisuusvalvojan keinot ovat kuin heinäkorrella läpsyttelyä pahantekijän paljaalle pakaralle. Taikka rajuimmillaan myös toiselle.
Vakuutus- ja eläkeala tekevät sitä, mitä kulloinkin lystäävät. Samalla ne voivat ekosysteemiensä avulla vuosikymmenten ajan määrätä muun muassa sen, mitä riippumattomuus eläke- ja/tai vakuutusyhtiöistä tarkoittaa.
Tässä vielä koko vuoden 2005 päätös kuvana sekä .pdf – tiedostona.
Oikeuskanslerin virasto 14.06.2005 101/1/04 sivu 1 (2)
Oikeuskanslerin virasto 14.06.2005 101/1/04 sivu 2 (2)
Tarvitset .pdf – tiedoston lukemiseen ilmaisen Adobe Acrobat Reader – ohjelman
riippumattomuus_muutoksenhakulautakunta_jasen_ok_14062005
Eikä tässä vielä tähän kohtaan kaikki.
Siirrytään vuoteen 2017. Käynnissä lienee taitavasti ohjattu näytelmä? Kuka toimii ohjaajana? Voisiko se olla, sosiaali – ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja Outi Antila. Hänen aikaisempi työpaikka oli juuri tämä TELK:
LAUSUNTO 09.09.2016
Dnro OKV/31/20/2016
Viite: Sosiaali- ja terveysministeriön kirje 17.6.2016, STM/2410/2016
Asia: Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan asettaminen
KANNANOTTOPYYNTÖ
”Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta asetetaan vuoden 2017 alusta seuraavalle toimikaudelle. Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt oikeuskanslerin näkemystä lautakunnan jäsenten sidonnaisuuksia koskevista kysymyksistä ennen lautakunnan asettamista koskevan asian esittelemistä valtioneuvoston yleisistunnossa.
Sosiaali- ja terveysministeriö kysyy oikeuskanslerin näkemystä siihen, minkälaiset sidonnaisuudet ovat sellaisia, jotka voisivat olla esteenä lautakuntaan nimittämiselle ja erityisesti, voidaanko ensimmäisen asteen päätöksen tehneen eläkelaitoksen hallinnossa, esimerkiksi hallituksessa tai erilaisissa neuvottelukunnissa toimiminen olla omiaan antamaan ulkopuolisille perustellun aiheen epäillä pysyvästi jäsenen objektiivista puolueettomuutta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenenä. Sosiaali- ja terveysministeriö kysyy, voiko tällainen pysyväisluonteinen esteellisyys suureen osaan lautakunnan käsittelemiin asioihin muodostaa sellaisen sidonnaisuuden, joka voisi olla lautakuntaan nimittämisen este.”
Tässä vielä tuo STT:n ja Demokraatti.fi julkaisemaa uutista ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa (TELK) koskeva lausunto kokonaisuudessaan.
Tarvitset .pdf – tiedoston lukemiseen ilmaiseen Adobe Acrobat Reader – ohjelman
tyoelakeasioiden-muutoksenhakulautakunnan-asettaminen_oikeuskansleri_okv_31_20_2016_telk_demokraatti_stt
Kohteliaimmin ja varmistuksena. Muita talteen otettuja laillisuusvalvojien päätöksiä ja huomiota löydät esimerkiksi tästä Suomi 2017 – artikkelista.
Yllättävää, etteivät edes poliittisesti valitut päättäjämme ja tiedotusvälineiden edustajat ole näistä asioista kiinnostuneita! Kyse on kuitenkin suomalaisten perustuslain takaamien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisesta tosielämässä.
YDINPOINTTEJA TYÖELÄKE-LEHDESTÄ 5/2016
Tässä vielä kohteliaimmin ja kertauksena muutamia ydinpointteja TELK:in puheenjohtaja Olli Puustisen haastattelusta:
”TYÖELÄKEASIOIDEN muutoksenhakulautakunta TELK on eläkelaitoksista riippumaton ensimmäinen muutoksenhakuaste, jonka päätöksiin haetaan muutosta vakuutusoikeudelta.
LAKI EDELLYTTÄÄ PAREMPIA PERUSTELUJA
”Eläkelaitokset hylkäävät noin 30 prosenttia työkyvyttömyyseläkehakemuksista, joista osasta valitetaan TELKiin.
Vuosittain lautakunnan käsittelyyn tulee vireille runsaat 5000 asiaa.
Viime vuonna TELK muutti 9,3 prosenttia tapauksista muutoksenhakijan eduksi. Lisäksi 5,6 prosenttia tapauksista palautettiin eläkelaitokseen uuteen käsittelyyn.
Viime aikoina TELKissä on kiinnitetty erityistä huomiota sekä eläkelaitosten että lautakunnan omien päätösten perusteluihin tilanteissa, joissa etuushakemuksen hylkääminen perustuu keskeisiltä osiltaan lääketieteellisiin seikkoihin.
TELKiin saapuvissa asioissa yli 80 prosenttiin sisältyy lääketieteellistä arviointia. Entistä parempia perusteluja edellyttävät työntekijän eläkelain uudet säädökset, jotka astuivat voimaan vuoden 2015 alusta.
– Lainmuutoksen esitöissä korostetaan selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Erityistä huomiota kiinnitetään tilanteisiin, joissa eläkelaitos poikkeaa hoitavan lääkärin arviosta.”
Faktaa vai fiktiota? Onko tuossa kohtaa kyseessä USA:ssa lanseerattu vaihtoehtoinen totuus?
Tässä kohteliaimmin muutamia huomioita edelliseen lainauksen.
Sisältääkö tuo myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden 70 prosentin osuus myös voimakkaassa lisäyksessä olevat osatyökyvyttömyyseläkkeet? Vaikkakin hakija/vakuutettu on tosiasiallisesti ja tutkitusti pysyvästi työkyvytön. Takana esimerkiksi eläkeyhtiön tai – laitoksen määräämät ja maksamat lääketieteelliset tutkimukset ja ammatillisen kuntoutuksen selvittelyt.
Kaikki eivät myöskään jaksa eikä välttämättä osaa valittaa hylkäävästä työkyvyttömyyseläkepäätöksestään. Kelan hylkäävistä työkyvyttömyyseläkepäätöksistä valitetaan sosiaaliasioiden muutoksenhakulautakuntaan (SOMLA). Kuka selvittäisi vastaavat tilastotiedot sen toiminnasta?
Tunnusluvuista toisinpäin. 9,3 prosenttia = 90,7 prosenttia TELK:aan tulleista valituksista hylätään.
5,6 prosenttia = uudessa käsittelyssä mahdolliset ensimmäisen hylkäävän päätöksen muotovirheet korjataan ja valittaja saa uuden hylkäävän päätöksen.
Eikä tässä kaikki.
Kuinka hyvin tuota; jo vuoden 2015 alusta voimaanastunutta lakimuutosta on eläkeyhtiöiden ja – laitosten toimesta noudatettu? TELK:n puheenjohtaja Olli Puustisen antamien tietojen myötä voinee vetää sen huomion, että huonosti.
TALOUDELLINEN MOTIIVI HYLKÄÄVILLE PÄÄTÖKSILLE
Rahallisesti ja inhimillisesti mitattuna kysymys on erittäin isoista asioista:
TELK:in puheenjohtaja Olli Puustinen Työeläke-lehdessä 5/2016:
”Puustinen muistuttaa, että eläkkeenhakija on harkitusti liikkeellä. Hänelle tilanne on useimmiten ainutkertainen.
– Kyse on perustavaa laatua olevista asioista eli toimeentulosta ja terveydestä. Puustinen ottaa esimerkiksi hakijan, jolla hoitavat lääkärit ovat todenneet työkyvyttömyyden aiheuttavan vaikean masennuksen. Mikäli eläkelaitos päätyy toiseen ratkaisuun, hylkäyspäätöksessä olisi tuotava esille arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset.
– Ratkaisijan ajattelun ja harkinnan eteneminen tulisi avata perusteluissa. Ei riitä, että päätöksessä vain esimerkiksi todetaan masennus lieväksi ja hakija työkykyiseksi terveysongelmista huolimatta.”
Tai hylkäävien päätösten perusteluissa esitetään, että kyseessä on muu sairaus, jota eläke- ja/tai vakuutusyhtiön ei tarvitse yksilöidä! Myöskin työssä tapahtuneita tapaturma ja ammattitautitapauksia pyritään ohjaamaan alemman korvausluokan piiriin. Eli työkyvyttömyyseläkkeelle. Tapaturmaeläkkeen sijaan. Täysi tapaturmaeläke on 85 prosenttia ja täysi työkyvyttömyyseläke on 60 prosenttia ansiotasosta.
Liikennevahingoissa korvaustaso on 100 prosenttia ansiotasosta. Siitä lyhyesti seuraavaksi.
Varatuomari IL:lle: vakuutusyhtiöt väärässä 97 prosentissa aivovammatapauksista
”Oikeustieteen lisensiaatti varatuomari Vesa Laukkanen tylyttää vakuutusyhtiöitä kovin sanoin Iltalehdelle. Laukkasen mukaan vakuutusyhtiöt yrittävät säästää satoja miljoonia euroja aivovamman saaneilta, kun he ovat kieltäytyneet korvausvaateista.
Laukkanen itse on hoitanut viimeisen kymmenen vuoden ajan lähes pelkästään aivovammatapauksia. Yhteensä hän on hoitanut melkein 200 aivovammaan liittyvää juttua. Jutut ovat 4–5 vuoden prosesseja.
– 142 juttua on saatu päätökseen. Niistä neljä on hävitty vakuutusyhtiötä vastaan. 138 on voitettu asiakkaan eduksi joko tuomioistuimen päätöksellä tai sovintosopimuksella vakuutusyhtiön kanssa, Laukkanen kertoo Iltalehdelle.
Tämä tarkoittaa, että 97 prosentissa aivovammatapauksista vakuutusyhtiö on ollut väärässä. Jokaisen tapauksen arvo on vakuutusyhtiölle noin miljoona euroa.
– Vakuutusyhtiöt ovat yrittäneet huijata näissä jutuissa vammautuneilta yhteensä noin 138 miljoonaa euroa. Se on käsittämättömän törkeää!”
Lähde: Helsingin Uutiset – 13.8.2016 – 08.23 – Hyvinvointi
Valitettavasti taisteluita työkyvyttömyyseläkkeistä ei voi viedä avoimeen ja oikeusturvan toteutumisen takaavaan käräjäoikeuskäsittelyyn. Ainakaan vielä.
Tässä kohteliaimmin ja varmistuksen tilastotietoja vakuutusoikeudesta 2015 ja 2014. Vakuutusoikeus on siis se ”tuomioistuin”, jonne TELK:an hylkäävästä päätöksestä valitetaan, jos vakuutettu on siihen tyytymätön.
Kuvakaappaus on tehty TELK:an nettisivuilta 2/2017.
Tuon aiemmin olleen Helsingin Uutisten/Iltalehden – uutisen mukaan; vain vasemman puoleinen kaista on tilastolukujenkin valossa ainoa ja oikea.
Siis, jos ajatellaan perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen velvoitteiden toteutumista, vakuutettujen/valittajien tosielämässä.
Esimerkiksi. Aidosti avoin ja suullinen tuomioistuinkäsittely, ei toteudu kirjallisesti ja suljetusti toimivassa sanahirviössä, vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä. Vaikka kyseinen järjestelmä digitalisoidaan, niin meno tuskin muuttuu.
Yksi iso parannus nykymenoon olisi jo se, että valittaja tietää koko ajan sen mihin yksilöityihin asiakirjoihin valituskäsittely perustuu. Nyt on vain olemassa nauruilla sidottu asiakirjanippu, joka ei kyllä herätä luottamusta siitä, mitä niin sanotusti kyökin kautta käsittelyissä tuomioistuimen rahoittajien kesken mahdollisesti sovitaan.
Tärkeää muistaa yksi asianajaja Vesa Laukkasen aiemmista neuvoista uutisvirrassa. Ennen hylkäävästä päätöksestä käynnistettävää käräjäoikeusprosessi pitää vakuutetun/potilaan lääketieteelliset tutkimukset, hoidot ja kuntoutukset sekä ammatillisen kuntoutuksen selvittely olla asianmukaisesti tehtyinä. Sekä aikajärjestykseen nojautuva dokumentaatio valitetun asian vaiheista valmiina. Jokainen vakuutettu/potilas on tässä kohtaa oman asiansa paras asiantuntija.
Eikä tässä vielä kaikki.
Missä menee raja, että valitettava yksittäistapaus ei ole enää riittävä vastaus, kun päättäjiltämme kysytään näiden asioiden tilasta ja korjaustarpeista näihin kafkamaisiin paperiralleihin?
YLIJOHTAJAN OUTI ANTILAN NIMITYKSESTÄ 2009
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajana toimineen Outi Antilan; nimitys vakuutusalan ylimmäksi virkamieheksi; saa näiden nyt käsittelyssä olevien lukujen valossa uusia sävyjä. Lopussa vielä linkki hänen puolisonsa vakuutusalan kytköksiin. Olivatko ne tiedossa jo 2009?
Ehdokasasettelun sijalta viisi (5) suoraan ykköseksi!
Hyssälä ohitti virkamiehet ylijohtajan valinnassa
> teksti otettu vakuutusalan käyttämällä leikkaa ja liimaa metodilla.
”Virkamiesvalmistelussa ykköskandidaatiksi katsottiin eläkeyhtiö Ilmarisen aktuaarijohtaja Hillevi Mannonen, mutta sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) esitti paikalle Antilaa ja nimitys tehtiin ministerin esityksen mukaisesti.
Täytettävä virka on vakuutusalan ja työeläkejärjestelmän kannalta erittäin vaikutusvaltainen ja viran täyttäminen on ollut värikäs prosessi. Viran nykyinen haltija Tarmo Pukkila on jäämässä eläkkeelle.
Ministeri Hyssälä perusteli päätöstään sillä, että osaston tehtävät ovat viime vuosina painottuneet sosiaaliturvaan ja lainsäädäntöön, ja että Antila tuntee nämä alueet laajasti.
Hyssälä korosti myös, että Antila on toiminut menestyksellisesti yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, tottunut sovittelemaan erilaisia näkemyksiä ja ymmärtämään samalla viranomaistoiminnan luonteen. Lisäksi hänellä on pitkä kokemus henkilöstöjohtamisesta.
Viran nykyinen haltija Tarmo Pukkila ajautui keväällä lähes ilmiriitaan tärkeiden sidosryhmien, työmarkkinajärjestöjen, kanssa.” Lähde: Yle Uutiset – 22.12.2009
Helsingin Sanomat uutisoi aiheesta hieman tarkemmin:
> teksti otettu vakuutusalan käyttämällä leikkaa ja liimaa metodilla.
Hyssälä ohitti pätevimmän ja nimitti oman ehdokkaansa
”Julkinen yhteenotto on erikoinen, sillä ministeri on ministeriön johtaja ja myös kansliapäällikön esimies. Nimityksissä ministerin kanta ratkaisee, ja lopulta hallitus valitsi virkaan yksimielisesti Antilan.
Kari Välimäen mukaan virkamiesvalmistelussa Hillevi Mannonen erottui muista hakijoista selvästi parhaana ja oli kokemuksensa puolesta ”omassa luokassaan”.
– Lähtökohta pitäisi olla, että se valitaan, jolla on parhaat edellytykset hoitaa tehtävää. Minulla on esittelijän vastuu, Välimäki perusteli asettumistaan ministeriä vastaan.
HS:n tietojen mukaan Antila oli virkamiesvalmistelussa viidenneksi pätevin 14 hakijan joukosta. Hyssälä ei halunnut eilen perustella tiedotusvälineille, miksi kannatti Antilaa.
Viimeksi hän työskenteli Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan johdossa ja sitä ennen tapaturmalautakunnan puheenjohtajana.
Nimitys käynnisti huhut Antilan keskustalaisuudesta.”
Lähde: Helsingin Sanomat 23.12.2009 – Piia Elonen
Mielenkiintoista tietoa. Kuka mahtaisi saada selville, että olivatko nämä vakuutusalan korkeimman virkamiehen, ylijohtajaksi nimitetyn Outi Antilan puolisoon vakuutusalaan liittyvät sidonnaisuudet, miten hyvin ministeri Hyssälän tiedossa?
Lisäksi ylijohtaja Antilan palkanmaksajana hänen työuransa ajan on ollut suurimman osan vakuutusala! Puolueeton ja riippumaton virkamies? Vai mitenkä se lain vaatimus menikään? Tähän mennessä tietoon tulleiden lukujen valossa; hänen I asteen lautakuntien puheenjohtajakausien hylkäysjalanjälki lienee lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla ennätysluokkaa? Hitaan syöksykierteen – mallin avulla lakisääteisten vakuutusten korvausten piiriin oikeutettuja on ohjattu yhteiskunnan kustannettaviksi. Vakuutus- ja eläkeyhtiöille kuuluvien korvausten maksun sijaan!
Joten kukahan jaksaisi selvittää ja kirjoittaa vastaavat tilastoluvut entisestä tapaturmalautakunnasta eli nykyisestä tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta (TAMLA)? Onhan se myös yksi ylijohtaja Antilan aiemmista työpaikoista.
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –
Suomi 2017 verkosto 