Presidentinvaalit 2018 – Totuusleikkuroidut lopputulokset

Toiselle virkakaudelle valitun tasavallan presidentti Sauli Niinistön totuusleikkuroitu kannatusprosentti oli huikean korkea! Äänestysprosentin ilmoitettiin virallisesti olevan 69,9 %. Kuitenkin oikeusministeriön ilmoittama ja kaikki äänioikeutetut (kotimaa + ulkomaat) sisältävä äänestysprosentti oli näissä vaaleissa 66,8%.

Siitä huolimatta tasavallan presidentiksi valitun Sauli Niinistön totuusleikkuroitu kannatus on uusi Suomen ennätys! Eli 62,6% x 0,668 = 41,8 %!

Maallikolle vaikeinta on hahmottaa oikeusministeriön tulospalvelun luvuista se, miksei äänioikeutettujen ulkosuomalaisten määrä (tällä hetkellä 251 201) ja äänestysaktiivisuus (presidentinvaalit 13,3 %) ole vakiona kaikkien vaalien yhteenlasketuissa tulosluvuissa? Silloin myös äänioikeutettujen ulkosuomalaisten olemassaoloa ja äänestäjäpotentiaalia kunnioitettaisiin.

Presidentinvaalit 2018_A6 kooste_Vahvistetut lopputulokset 30012018_Oikeusministeriö

Nukkuvien osuus yli 1,5 miljoonaa äänestäjää!

Nukkuvien osuudeksi presidentinvaaleissakin näyttää vakiintuneen noin 30 – 35 prosenttia äänioikeutetuista. Eli 1,3 – 1,5 miljoonaa äänioikeutettua jättää presidentinvaaleissa äänestämättä. Joten äänestäjäpotentiaalia riittää jatkossakin kaikille ehdokkaille.

Presidentinvaalien suhteen tilanne näyttää vielä hyvältä, jos noita prosentteja verrataan eurovaalien 2014 äänestysprosenttiin, joka oli enää 40 prosenttia. Eli 60 prosenttia äänioikeutetuista jätti äänestämättä eurovaaleissa! Jos äänioikeutettuja on 4,4 miljoonaa, niin 2,64 miljoonaa äänioikeutettua ei jostain syystä halunnut äänestää viime eurovaaleissa! Joten Euroopan unionissa piilee yksi tulevien eduskuntavaalien pääteemoista.

Joten on erittäin mielenkiintoista nähdä, minkä roolin tasavallan presidentti Sauli Niinistö ottaa toisella virkakaudellaan hänelle läheisten EU- ja budjettiasioiden suhteen? Onhan rahapolitiikka entistä enemmän tosielämässä kolikon kovaa ulkopolitiikkaa, joka on taas tasavallan presidentin valtaoikeuksien ja entisen valtioministerin tieto-taidollisessa ytimessä.

Eikä tuossa kaikki.

Toivotaan, että äänestysprosentit saadaan kasvuun myös Yhdysvaltain presidentinvaaleissa ja Iso-Britannian Brexit – tyyppisissä vaaleissa, koska vain äänestysprosentin nostamisella ja altavastaajien huomioimisella voidaan; ehken, uskoa yhteiskuntarauhan säilymiseen. Niin Suomessa kuin maailmalla.

Eikä tuossa kaikki.

Toivotaan Suomen presidenttiparille iloista myötätuulta ja ehken lisää pienten jalkojen tepsutusta Mäntyniemen salonkeihin. Eihän sitä tiedä, jos esimerkki suomalaisesta tekemisen meiningistä leviää muidenkin valtioiden päämiesten ja heidän puolisoidensa makuukammareihin. Rakkauden töissä ja kylkimyyryllisissä öissä; sotaisinkin mieli purkautuu rauhanomaisella tavalla. Sekalaisten twiittipurkausten sarjojen sijaan.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Näin pieniä heittoja presidentinvaalien lopputuloksessa saatiin selville vuonna 2012:

”Presidentinvaalit 2012 – Kolmas vaihtoehto toteutui”
– Julkaistu maaliskuu 4, 2012

”Lukujen valossa kaikki vaalit näyttävät erittäin mielenkiintoisilta. Varsinkin, jos lopputilannetta verrataan aina vaaleittain myös suhteessa äänioikeuden omaaviin. Uutistietojen mukaan Niinistön saama mandaatti kansalta oli vahva. Joidenkin valtakunnallisten tiedotusvälineiden mukaan jopa väkivahva.

Vilkaistaanpa tuota tilannetta tarkemmin.”

Artikkelin lopussa on mukana oikeusministeriön vastaus ”Presidentinvaalit 2012 – Ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus, annetut ja hylätyt äänet” – viestiin.

Mikäli tuossa vastauksessa saadut linkit ovat lopettaneet toimintansa, niin kannattaa yrittää hakea tietoja kyseisen asiakirjan ja/tai asian nimellä.

Eikä tuossa mitään. Kohden uusia vaaleja ja erilaisia gallupeja.

Toivotaan, että joku puolue tai puolueet keksivät keinot, joilla äänestysprosentti saadaan Suomessa pysyvälle kasvu-uralle. SOT – hallituksen työllisyystavoite 72 prosenttia; lienee täysin mahdollinen myös eduskuntavaalien 2019 äänestysprosentin tavoitteeksi?

Tärkeintä molemmissa tavoiteprosenteissa on se, että pitkään vahvistuneet yhteiskunnalliset jännitteet saadaan mahdollisesti purettua; yhdessä toimien ja rauhanomaisin keinoin. Niin ääni työttömälle kuin ääni työkyvyttömälle antaen.

Tai sitten Suomeenkin on hyvä saada mielenosoitusta ja kansalaisaloitetta tehokkaampi keino, jonka avulla esimerkiksi lainsäädäntöön tehdyt ja tosielämän käytäntöihin lukitut perustuslain vastaisuudet saadaan pikaisesti korjatuiksi. Alkaen esimerkiksi tasavallan presidenttimme oikeusministerikaudesta 1995 – 1996.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä.

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2025?

Vuonna 2017 Suomi täytti 100 vuotta. Tässä pienen ihmisen näkökulmasta kirjoitetussa blogissani; pyrin myös vuoden 2017 jälkeen valottamaan lähihistoriamme ja nykyhetken mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta yhteiskunnallista tilannekuvaa esiin pukaten. Ja väliin pieneltäkin vaikuttavia tapahtumia isoon kuvaan lukiten. Jos haluamme todellisia parannuksia tähän Suomeen; jossa nyt elämme, niin jottain tarttis varmaankin tehrä? Mieluiten yhdessä toimien. Yli ikä - ja varallisuusrajojen. Tuleva aika, Suomi vuonna 2025; jää vielä hämärän peittoon. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään otteeseen itse kunkin tosielämässä; päästään kiinni jo huomenna. Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Vaikka monesta asiasta eri mieltä oltaisiinkin. Muuten taitaa käydä niin, että Albaniakin hurauttaa entistä kovemmalla vauhdilla Suomen ohi. Joten toivottavasti nuoremman polven päättäjämme ovat nyt tosielämän tapahtumista ja sisäisistä apparatsikeista paremmin kärryillä. Vastakkain ovat jatkossakin virallinen todellisuus ja todellinen todellisuus. Sekä se, että kuinka isoksi päättäjämme uskaltavat antaa tuon eron kasvaa.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, ay-liike, EU, eurokupla, finanssikusetus, korporatismi, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, Suomen ihmisoikeustilanne, talouselämä, Uncategorized, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.