Uutislukitus 10

Suomi 2017 verkoston Uutislukitus – sarjan avulla meidän kaikkien oikeusvaltioperiaatteista kiinnostuneiden on helpompi hahmottaa lakisääteisten sosiaalivakuutusten isoa kuvaa. Kuten esimerkiksi, kirjallisesti ja suljetusti toimivia vakuutuslääkäri – , vakuutusoikeus – ja vakuutuslakimiesjärjestelmiä.

Esimerkiksi näistä asioista:
1. Mitä tiedotusvälineissä ja keiden suilla; on aiemmin kyseisistä asioista puhuttu?

2. Minkälaisia suullisia lupauksia korjaavista toimenpiteistä on vuosien ja vuosikymmenten varrella annettu?

3. Miten päättäjät näkevät; lakisääteisesti vakuutettujen pitkäkestoisesti omassa elämässään kohtaamat kafkamaiset kyykytykset?

Aiemmin Uutislukitus – sarjassa ilmestyneet artikkelit löydät tästä linkistä. Tutustu niihin kaikessa rauhassa ja laita tietoa eteenpäin omissa verkostoissasi, sillä vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Lämmin kiitos avustasi.

SISÄLLYSLUETTELO
Ylellä: ”Outoja tulkintoja aivovammoista” 1.10.2010
Ylellä: ”Voiko vakuutuslääkäriin luottaa?” 21.9.2017
Kansalaisaloite 2837 ja lausuntoja vakuutuslakeihin
”Voiko vakuutuslääkäriin luottaa?” tv-ohjelman puheenvuorot litteroituina
> Mobiiliflaijeri 1 vakuutuslääkärien laillisuusvalvonnasta
> Mobiiliflaijeri 2 vain vakuutuslääkäri voi ottaa kantaa työkyvyttömyyteen
Avainkysymykset ja ison kuvan avauksesta
Korruptiosta eri muodoissaan
Lisätietoa isosta kuvasta

OUTOJA TULKINTOJA AIVOVAMMOISTA 1.1.2010
Näin tv:ssä kerrottiin vuonna 2010 muun muassa vakuutuslääkäreiden valvonnasta. Muistatko vielä nämä Kevan eli Kuntien eläkevakuutuksen vakuutusylilääkäri Tapio Ropposen puheenvuorot?

”Outoja tulkintoja aivovammoista” – ohjelmassa 1.11.2010 (linkki luettu ja katsottu 1.10.2018).

Tapio Ropponen, puheenjohtaja, Suomen vakuutuslääkärien yhdistys r.y.
Laillisuusvalvonnasta > aloitus aikajanan 11:05 kohdalta.
> Kuvattu Kevan pääkonttorilla Helsingissä.
> Ylen Silminnäkijä 1.11.2010 – ”Tuntematon potilas”

Toimittaja Yrjö Hjelt:
”Tapio Ropponen toimii vakuutuslääkäriyhdistyksen puheenjohtajana. Suomessa toimii tällä hetkellä 168 vakuutuslääkäriä. Osa vakuutusyhtiöissä. Osa sivutoimisina.

Ropponen ei hyväksy syytöksiä siitä, että vakuutuslääkärit olisivat vakuutusyhtiöiden juoksupoikia.”

Kuntien eläkevakuutuksen vakuutusylilääkäri Tapio Ropponen:
”Jos näin olisi, niin nämä jäljet olisivat hyvin lyhyet sitten. Täällähän valvoo eduskunnan oikeusasiamies. Ja niin poispäin. Täällähän on meillä ministeriövalvonnat, näihin asioihin.

Ja mä en oo oikeestaan, itse esimerkiksi, kohdannut enkä kuullut kollegoilta, että tässä niin ku tässä oltas, jollain lailla, mitenkään valvomassa, vakuutusyhtiöiden minkään näköisiä taloudellisia etuja.

Vaan täällä ollaan tekemässä itsenäisiä, niin ku, lääketieteellisiä arvioita. Ja hyvin riippumattomia niin ku sitten siitä, kuka tässä millonkin on työnantaja. Eli tämä väite, niin jotenkin, ainahan tietysti väitteitä voidaan esittää, mutta että, ne todisteet varmasti on aika lailla minimaaliset näille asioille.”

Toimittaja Yrjö Hjelt:
”Vakuutuslääketiede lähtee siitä, että ihmisiä on kohdeltava samalla tavalla. Samanlaisista tapauksista; samat päätökset. Tämän vuoksi on vakuutuslääkäreiden kesken sovittu tietyt pelisäännöt. Esimerkiksi, luotetaan vain vakiintuneisiin tutkimuskäytäntöihin. Ei liian uusiin.”

Kuntien eläkevakuutuksen vakuutusylilääkäri Tapio Ropponen:
”Tiede menee koko ajan eteenpäin. Ja sen mukaan, kun ne on, niin ku hyväksytty yleiseen lääketieteeseen, ne otetaan myös niin ku, vakuutuslääketieteen arvioinnissa huomioon.”

Neurologian erikoislääkäri Olli Tenovuo, TYKS:
”Tällä hetkellähän tuntuu se, että esimerkiksi aivovammaisista puhutaan, se vakiintunut lääketieteellinen käytäntö on viis`toista kaks`kymmentä vuotta jäljessä siitä, mitä on kliininen lääketiede. Että tota, jos lääketiede kehittyy, niin eihän se voi tarkoittaa, että tota ihmisiä tuota kohdellaan vanhakantaisten, niin ku ratkaisumallien mukaan niin ku loputtomasti.”

Loppuu aikajanan 13:14 kohdalle.

Toivotaan, että tuossa kerrotuista asioista saadaan vuonna 2018 lisätietoa. Mahdollisimman paikkansa pitävästi. Etenkin vakuutuslääkärien laillisuusvalvonnasta ja käypä hoito-suosituksista.

VOIKO VAKUUTUSLÄÄKÄRIIN LUOTTAA 21.9.2017
Tässä Uutislukitus – sarjan artikkelissa numero 10 muutamia huomioita siitä, miksi vakuutusala puhuu erittäin mielellään työkyvyttömyyseläkkeistä, vaikka tämänkin tv-keskusteluun kohteena on ollut vakuutettu, joka on joutunut ohjelmassa annettujen tietojen perusteella työtapaturman ja liikennevahingon kohteeksi.

Tuntuu siten oudolta, että vakuutusalalta ei löytynyt tähän tv-keskusteluun yhtään sellaista vakuutuslääkäriä, jonka vastuualue on vahinkovakuuttaminen eli työtapaturmat ja liikennevahingot. Vaan isoa kuvaa hämmentämään on laitettu vain työeläkejärjestelmän tunteva vakuutuslääkäri.

Seuraavan tekstiksi puretun tv-keskustelun henki onkin sellainen, että sen ymmärtää paremmin, jos ajattelee niin, että jalkapallon MM-kisojen kisastudioon olisi laitettu asiantuntijoiksi vain amerikkalaisen jalkapallon sääntö- ja pelikirjan sekä tosielämän tilanteet tuntevat henkilöt.

A-talkin 21.9.2017 ”Voiko vakuutuslääkäriin luottaa?” – jakson vieraina olivat kansanedustajat Jari Ronkainen (ps.) ja Sanna Lauslahti (kok.), Kevan vakuutusylilääkäri Tapio Ropponen ja vakuutusyhtiötä vastaan pitkän oikeusprosessin käynyt Petri Nurmesniemi. Keskustelun ohjaajana toimi nasakkaan tyyliinsä toimittaja Jan Andersson.

Ensin lyhyesti vuoden aikana tapahtunutta. Sanna Lauslahti on siirtynyt lääketeollisuuden päälobbariksi. Hän on toiminut 2.5.2018 alkaen Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajana. Aika näyttää onko hän urapolullaan seuraamassa vasemmistoliitto edustaneen Suvi-Anne Siimeksen jalanjälkiä? Lääketeollisuuden päälobbarista muutaman vuoden pestin jälkeen; Työeläkevakuuttajat ry:n (Tela) toimitusjohtajaksi?

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps. on jatkanut ansiokkaasti ja rohkeasti tiedossa olevien epäkohtien esille nostoa. Hänen ja edustaja Lauslahden tekemiä lakialoitteita tukee eduskunnan käsittelyssä parhaillaan oleva; vakuutuslääkäreitä ja tapaturmalakia koskeva kansalaisaloite.

KANSALAISALOITE 2837 JA LAUSUNTOJA VAKUUTUSLAKEIHIN
Ison kuvan katsaus KAA 4/2018 vp vakuutuslääkärit ja tapaturmalaki – kansalaisaloitteeseen toimii hyvänä pohjana uusille ja entistä tarkemmin muotoilluille kansalaisaloitteille.  Näiden seuraavien; lakiehdotuksiin jo vuonna 2014 annettujen, kansalaisjärjestöjen lausuntojen kanssa.

Esimerkiksi vakuutusoikeuslain (.pdf-muoto 29 A4-sivua) sekä tapaturma- ja ammattitautilain (.pdf-muoto 31 A-sivua) uudelleen kirjoittamisen suhteen. Unohtamatta vuoden 2014 vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä pohtineen työryhmän muistiota (.pdf-muoto 94 sivua. HUOM! Eriävä mielipide sivut 86-87).

Kuin myöskään unohtamatta sosiaali- ja terveysministeriön hylkäävien päätösten parempaa perustelua varten tekemiä lakiehdotuksia (.pdf-muoto 12 A4-sivua), joka on muuten oikeansuuntainen, mutta se ei sisällä sanktiomenettelyä siihen, että jos muutenkin ylivertaisessa asemassa oleva vakuutus- ja/tai eläkeyhtiö jättää edelleen, tosiasialliset perustelut hylkääviin päätöksiin antamatta.

VAKUUTUSLÄÄKÄRI TV-OHJELMAN PUHEENVUOROT LITTEROITUINA
> Mobiiliflaijeri 1 vakuutuslääkärien laillisuusvalvonnasta
> Mobiiliflaijeri 2 Vain vakuutuslääkäri voi ottaa kantaa työkyvyttömyyteen

Sitten ”Voiko vakuutuslääkäriin luottaa?” – keskusteluun. Aiempi kyseistä ohjelmaa käsitellyt Suomi 2017 ”Huomio ja hälytys!” – artikkeli antaa ison kuvan muodostamiselle hyvää taustatietoa.

Voiko vakuutuslääkäriin luottaa –A:talk – Yle A-studio 21.09.2017
> pohjana tekstin purkamiselle on Yleltä saatu tekstitysraidan teksti.
> litterointivaiheessa niihin on tehty korjauksia kuuntelun perusteella.
> lämmin kiitos kaikille tekstiksi purkutalkoisiin eli litterointiin osallistuneille.
> vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän.

Litteroinnin alkuperäinen lähde:
https://areena.yle.fi/1-4158543
> Luettu 24.9.2018
> Ohjelma ei ole enää katsottavissa.

Miksi tiedossa olevien epäkohtien korjaamiset tippuvat aina hallitusohjelmista pois?

Käytettävissä olleista tiedoista ei tarkentunut se, että onko ohjelmassa olevan Petri Nurmesniemen vakuutukset; yrittäjä- vai työsuhteista työntekijää koskevia lakisääteisiä vakuutuksia ja niiden mukaisia vakuutussopimuksia sekä lainsäädäntöä noudattavia? Tuntuu oudolta, että selkeältä vaikuttavan työtapaturman ja liikennevahingon korvauksia maksetaan työeläkejärjestelmästä.

Tässä ”Voiko vakuutuslääkäriin luottaa?” – ohjelman puheenvuorot tekstiksi purettuina. Kuvakaappaukset on tehty ohjelman nettiversiosta.

Toimittaja Jan Andersson:
”Kumpi on oikeassa? Oma lääkäri vai vakuutuslääkäri?

Täysin ristiriitaiset näkemykset samasta asiasta herättää kysymyksen, tietääkö vakuutuslääkäri aina muita paremmin. Tervetuloa mukaan ja oikein hyvää iltaa Teille vieraat.”

Lue myös ”Vakuutuslääketiede – lääkärietiikan aivotärähdys” – ohjelman 8.2.1999 puheenvuorot (linkki luettu 1.10.2018).

Keskusteluun osallistujat:
”Kiitoksia ja hyvää iltaa.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Petri Nurmesniemi, olet entinen taksikuski, jonka ura pysähtyi seinään. Kerro, mitä sinulle tapahtui?”

Petri Nurmesniemi:
”Se oli 19.7.2007 puoli viideltä aamulla. Olin vienyt asiakkaan kotia ja ajamassa takasin taksikopille päin. Vasemmalta kolmion takaa tuli nuori tyttö, ja sitten rysähti. Sieltä vietiin sitten ambulanssilla sairaalaan ja kuvattiin röntgenillä niskat.

Päästettiin kävellen kotia, mutta aamulla ei päässyt sitten oikeen kunnolla nousemaan sängystä.

Ei muuta kun sitten omalla kustannuksella Lääkäritalolle. Sieltä löytyi sitten vaan alaseljästä. Alaselkä kuvattiin magneetilla, ja sieltä löytyi välilevypullistuma, pieni.

Olin kaksi kuukautta sitten sairauslomalla, jonka vakuutusyhtiö sitten korvas.

Antoi kymmenen (10) kertaa fysikaalista. Mutta sitten tuli sellanen juttu, että ei saanut enää sairauslomaa, niin oli pakko mennä töihin.

Olin sitten siinä pieniä jaksoja töissä ja sitten pois töistä vähän väliä. Tuli käsi kipeäksi ja jalat puutui. Kun kevät tuli, en päässyt sängystä ylähän, niin sitten oli pakko mennä teekoohon.

Siellä oli onneksi sitten hyvä nuori  lääkäri, joka lähetti mut sitten neurotutkaan.

Siellä todettiin sitten vakava hermovaurio kaularangassa. Sen jälkeen magneettiin.

Löytyi sitten kolmannesta seitsemänteen nikamaan vikaa ja selkäydinvamma.”

Miksi ohjelman tietojen perusteella; selkeää työtapaturmaa ja liikennevahinkoa korvataan työeläkevakuutuksesta?

Toimittaja Jan Andersson:
”Eli tietyn ajan päästä sitten kuntosi tavallaan huononi, menit lääkäriin ja tehtiin tarkemmat tutkimukset.

Todettiin kaula― ja selkärankavamma, muun muassa.

Mitä tapahtui, kun ryhdyit hakemaan korvausta vakuutusyhtiöltä näihin vammoihin?”

Petri Nurmesniemi:
”Täytyy sanoa näin yhdellä sanalla, että bumerangia tuli; koko ajan.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Mitä sä hait? Millasta korvausta hait? ”

Petri Nurmesniemi:
”Hain lainmukaista korvausta. En pystynyt enää töitä tekee. Mähän olin kuntoutustutkimuksessakin sillon. Sain työeläkkeen. Ei kun työkyvyttömyyseläkkeen silloin.

Ja se prosessi oli. Siellä oli keskussairaalan sosiaalivirkailija, joka hoiti mun paperihommia koko ajan. En mä olisi yksin pystynyt siihen.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Et jaksanut ja pystynyt. Vakuutusyhtiö ei nähnyt tätä syy-yhteyttä.”

Petri Nurmesniemi:
”Ei nähnyt. ”

Toimittaja Jan Andersson:
”Miten vakuutusyhtiö perusteli tätä kieltäytymistään korvausvastuustaan?”

Petri Nurmesniemi:

”Vanhoja kulumia. ”

Toimittaja Jan Andersson:
”Vanhoja kulumia?”

Petri Nurmesniemi:
”Joo.”

Aikajanan 2:56 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:

”Sä et luovuttanut, vaan veit asian vakuutustuomioistuimen kautta aina korkeimpaan oikeuteen. KooOo totesi, että sä oot oikeassa ja oikeutettu korvauksiin. Eikö niin?”

Petri Nurmesniemi:
”Joo.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Onko peli tällä nyt selvä ja rahat tilillä?”

Petri Nurmesniemi:
”Neljä vuotta sitten oli korkeimman oikeuden päätös, että A―Vakuutus määrätään maksamaan Petri Nurmesniemelle lainmukainen korvaus. Näillä sanoilla.

Senttiäkään… Anteeksi, oon saanut korvauksen 47,60 euroa.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Miltä se tuntu? ”

Petri Nurmesniemi:
”No aika pahalta tuntu, siinä vaiheessa.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Tän kaiken kokemasi jälkeen, olet käynyt valitus- ja prosessit asteet läpi. millainen kuva sinulla on vakuutuslääkäreiden ja -yhtiöiden toiminnasta?”

Petri Nurmesniemi:
”Täytyy kyll oikein sanoa, että en enää luota. Mä olin täysin terve mies ennen sitä onnettomuutta.”

Aikajanan 3:38 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
”Tässä vastapäätä istuu Kevan vakuutuslääkäri Tapio Ropponen. Olette Suomen suurin työeläkevakuuttaja. Miltä Petri Nurmesniemen esimerkkitarina kuulostaa sinun korvissasi?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Noh. Ensinnäkin ottaisin kaksi asiaa. Sä sait sitten työeläkevakuuttajalta työkyvyttömyyseläkkeen? Oliko se määräaikainen vai pysyvä?

Petri Nurmesniemi:
”Pysyvä.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen. Eli tässä tulee se ero, mikä on tapaturmayhtiöllä ja työeläkevakuuttajalla.

Eli me katsomme sen toimintakyvyn aleneman, ja jos se riittää sitten niin ku, työkyvyttömyys― eläkkeeseen, se myönnetään meillä.

Riippumatta siitä miten tapaturmayhtiö menettelee. Kiistääkö se sitä syy-seuraussuhdetta tässä tapauksessa.

Toinen mihin kiinnittäisin huomiota on se, että onhan nää pitkiä nää prosessit.

Kyllähän meidän järjestelmässä, jos  tietysti menee sunkin kohdalla  yli neljä vuotta asian käsittelyyn, niin tässä on varmaan tekemisen paikka.”

Petri Nurmesniemi:
”Joo, ja se on jatkunut siitä. Ensi vuonna tulee 10 vuotta täyteen.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Kuinka tärkeää on, Tapio, että ihmisen, tämän korvauksen saamisen kannalta, että ihminen tutkitaan perusteellisesti heti saman tien? Niin kuin hänen tapaturmansa jälkeen.

Otetaan ne kaikki kuvat, myös magneetit ja kaikki maholliset kuvat.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Kyllä varmasti se tietysti… Jälkeenpäinhän on aina helpompi niin ku sanoa, että olis pitänyt ottaa se ja tämä tutkimus.

Sillä hetkellä varmasti ne lääkärit on tehneet parhaimpansa, mikä heidän niinku ammattitaitonsa on sillä hetkellä ollut ja miten he on nähneet sen tilanteen.

Mutta toki niin pitkällehän sitä pitäisi tutkia.

Ja tärkeintähän se on jälkeenpäin, näiden vakuutusten kannalta se, että on kuvattu hyvin se lähtökohtatilanne, kun puhutaan aivovammoista tai muusta sellaisesta, tajuttomuuden tilasta, kuinka pitkään ne on kestäneet. ja muusta. Mitä silloin on tutkittu ja mitä silloin on löytynyt.

Ne on hyvin tärkeitä. Nopee tutkimus ja nopee hoito niin saadaan aina parhaat tulokset.”

Aikajanan 5:42 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
”Mitä Tapio vastaat, kun Petri sanoo, että luottamus on mennyt vakuutuslääkäreihin?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Mä ymmärrän hirveän hyvin tämän.

Eli tuota. Jos ajatellaan tätä työkyvyttömyyspuolta, jonka tunnen itse paljon paremmin, jossa työskentelen, niin onhan se selvä, että jos seillä ihminen itse katsoo, että nyt minun  työt on tehty, olen työkyvytön, en pysty enää tekemään töitä, ja hänen hoitava lääkärinsä on samaa mieltä, kirjoittaa lausunnon… ja sanoo… kirjoitan sinut eläkkeelle,

Sitten sen jälkeen, jos sieltä tulee eläkevakuuttaja, joka kuvautuu monta kerta varmaan aika kasvottomana, ja toteaa, että et ole työkyvytön ja katsomme, että sinulle on jäljellä
työkykyä. Mä uskon, että tää on aikamoinen loukkaus ihmistä kohtaan.

Eli kyllä siinä tulee tunneloukkaus ja syvä.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Onko näin?”

Petri Nurmesniemi:
”No joo, mun tapauksesssahan on se, että kyllähän mä työkyvyttömyyseläkkeen sain, mutta se oli työtapaturma.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Kyllä.”

Petri Nurmesniemi:
”Silloin kuuluisi työtapaturmaeläke, Ja plus sitten kuntoutukset päälle. Niin mitään, ei sinne viittaavaakaan ollut saamassa. Ja näin poispäin. Totta kai mä olen jatkanut sitä hommaa koko ajan eteenpäin.”

Toimittaja Jan Andersson:
No miten se on sitten vaikuttanut sun elämääs? Sä saat nyt alempaa eläkettä, kuin mihin koet olevasi oikeutettu”

Aikajanan 6:54 (Yle Areena versio)
Petri Nurmesniemi:
Se on vaikuttanut siihten, että kun saan eläkkeen ja mä maksan laskut. Sen jälkeen jaan ne loppukuun päiville, niin mulle jää noin 14 ― 17 euroa lääkkeitten jälkeen päivää kohden rahaa. Niin ei se nyt oikein hyvältä näytä.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Jari Ronkainen, perussuomalaiset ovat olleet hyvin huolissaan vakuutuslääkäreiden toimista jo monta vuotta. Ja eduskunnassa on parasta aikaa työn alla niin sanottu Lex Ronkainen. Eli ihan omissa nimissäsi tää lakihanke.

Mitä Lex Ronkainen haluaa saavuttaa?”
Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Joo, Lex Roinkainen on perussuomalaisten eduskuntaryhmän tekemä työnimi tälle asialle. Me ollaan yli vuoden päivät pohdittu tätä asiaa.

Tää lähti aikanaan, kun Saara Auvisen tapaus vastaan LähiTapiola tuli reilu vuosi sitten julki.

Silloin mää otin tästä asiasta kopin, ja alettiin selvittää työryhmässä, että mitä tälle pitäis tehdä.

Tässä on kaksi isoa kohtaa, mitkä voisivat mun mielestä olla sellainen ratkaisu tähän.
Toinen on totuusvelvoite.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Mitä se tarkoittaa?”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Eli käytännössä kun normaali lääkäri tekee lausunnon, niin hän joutuu laittamaan siihen ,että vakuutan kunnian ja omantunnon kautta. Vakuutusyhtiölääkäreiden ei tarvitte tähä tehdä.

Ja toinen on sitten tämä todistustaakka.

Eli nimenomaan kun vakuutusyhtiölääkäreiden lausunnot poikkeaa erittäin vahvasti, näistä hoitavien lääkäreitten lausunnoista,  niin vakuutusyhtiö, kun tietysti käyttää tätä vakuutusyhtiön lääkärin lausuntoa.

Niin sitten, kun tulisi käänteinen todistustaakka, niin vakuutusyhtiö joutuis sitä lääketieteellisesti todistamaan hoitavaa lääkäriä… Kumoamaan…”

Lakialoitteen isosta kuvasta lisätietoa tästä Suomi 2017 linkistä.

Toimittaja Jan Andersson:
”Eli se mitä Petri puhui tästä bumerangista. Se ei enää riittäis. Eli pitäisi perustella miksi se bumerangi heitetään.

Pysytään tässä asiassa ja kysytään Sanna Lauslahdelta tähän Petrin esimerkkiin. Mitä ajatuksia herättää?

Aikajanan 8:59 (Yle Areena versio)
Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Jäin pohtimaan, että en tiedä, miten oot jaksanut tään koko prosessin käydä läpi.

Voi vain kuvitelle, kun on kaksi eri järjestelmää, jossa erilaisia lääkäreitä ja tahoja on, että kyllä tää on varmasti yksittäisen kansalaisen näkökulmasta kohtuuttoman pitkä.

Josta herää tietysti kysymys, että mitä meidän tietenkin, päättäjinä on tehdä, että meillä järjestelmä olis enemmän kansalaisten ymmärrettävissä ja selkeä ihmisille. Mutta myös avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, että ..”

Toimittaja Jan Andersson:
”Mutta Sanna. Tässä puhutaan ihan oikeustajusta. Se on niin kuin demokratiankin perustakin.”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Kyllä”

Toimittaja Jan Andersson:
”Heitit kysymyksen itsellesi, mitä teidän päättäjien pitäisi tehdä. Niin mitä?”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Kyllä siellä on ehdottomasti useita kohtia, joita meillä on niin kun syytä pohtia.

Ensinnäkin lähdetään ihan siitä, kun meillä on ne hoitavan lääkärin ja hänen tekemänsä lausunnot.

Ja se liittyy tietysti, ensinnäkin hoitavien lääkärien osaamiseen ja siihen, että millä tavalla koulutuksessa on varmistettu heidän mahdollisuutensa arvioida suhteessa siihen, että mitä tapahtuu vakuutusoikeudessa.

Toinen, joka jäi pohdituttamaan siitä. Siinä vaiheessa sitten kun kielteisiä päätöksiä tehdään, niin herää kysymys, minkä takia ei siinä kielteisen päätöksen yhteydessä, ei lähdetä edes näkemään sitä ihmistä, vaan tehdään papereiden pohjalta.

Tuntuu hieman erikoiselle, että papereiden pohjalla; näkemättä ihmistä hylätään eräällä tavalla hakemus, jossa voi sanoa, että pitäis edetä heikomman osapuolen ehdoilla.”

Lisätietoa kansanedustaja Lauslahden lakialoitteesta tästä Suomi 2017 linkistä.

Toimittaja Jan Andersson:
”Tää on kysymys johon palataan. Se askarruttaa paljon katsojiammekin. Mutta tämä itse ongelma. Kysytään tätä sinulta Tapio, millaisesta ongelmasta puhutaan?

Puhutaan siitä, että haetaan korvauksia ja tulee hylkääminen tai hakemus hyväksytään. Niin millasesta mittakaavasta on kysymys? Esimerkiksi teillä Kevassa? Hylkäämisprosentista?”

Aikajanan 10:51 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Meillä hylkäämisprosentti on ollut viime vuonna tommonen, noin 23 %, ensimmäisen käsittelyn yhteydessä, hylättiin”

Toimittaja Jan Andersson:
”Onko se sinusta paljon vai vähän?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Tää riippuu aina mihin verrataan. Jos me verrataan kansainvälisesti, niin Yhdysvalloissa on hylkäyksiä yli 60 %:a, Saksassa noin 50 %:n luokkaa. Tanskassa ja Norjassa on muistaakseni vähän alhasempi kuin Suomessa keskimäärin.

Toimittaja Jan Andersson:
”Eli meillä on Sinusta aika hyvä tilanne?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Siinä mielessä on aika hyvä tilanne, että hylkäysprosentti on aika alhainen, jos puhutaan työkyvyttömyyseläkkeistä. Eli meilläkin hyväksytään 77 %:a ensimmäisessä käsittelyssä.”

Mitkä ovat vastaavat prosentit työtapaturmissa, ammattitaudeissa ja liikennevahinkojen eläkepäätöksissä? Asiasta on ollut 1.1.2018 alkaen vetämässä kysymys Suomi 2017 Twitterissä.

Toimittaja Jan Andersson:
”Teillä Kevassa?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Kevassa.”

Aikajanan 11:27 (Yle Areena versio)
Petri Nurmesniemi:
”Anteeksi. Saako sen verran tuota kysyä, että…? Hylkäysprosenteista.

No puhutaan prosenteista siinä mielessä, kun mä hain valituslupaa korkeimpaan oikeuteen . Vain viis prosenttia about 5 000 jutusta otetaan sinne käsiteltäväksi.

Niin senkään jälkeen mitään ei tapahtunut. 47,60. Onko se oikein teidän mielestä?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Ja tämä koskettaa nimenomaan tapaturmapuolta.”

Välihuuto? > Hänen kohdallaan näin???

Petri Nurmesniemi:
”Mietin silloin, että nyt se loppuu. Ei loppunut.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Olen lukenut korkeimman oikeuden lausunnon .Tilasimme sun paperit. Todellakin näin lukee, että hylätään ja että kaikki osapuolet tätä noudattakoon, vai miten se menikään?

Olet saanut 47 euroa ja 60 senttiä. Miltä se kuulostaa?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”No tietysti; kun näin inhimillisesti ajattelee, niin summa on pieni ja korvaus on vähänen. Ja niin poispäin. Mutta tuntematta asiaa, mun on hirveen vaikea ottaa kantaa tähän prosessiin, koska täytys olla kaikki asiapaperit tässä.

Näin yksittäistapauksena en pysty valitettavasti. Mutta ihmisen, yksilön kannalta ymmärrän äärimmäisen hyvin toki tämän tuskan.”

Aikajanan 12:50 (Yle Areena versio)
Petri Nurmesniemi:
”Ja sä kysyit multa, kuinka mä oon jaksanut.

No siinä on tullut vähän muitakin sairauksia. On tullut psoriaasista ja astmaa. Vakava masennus oli ja avioero tuli siinä samalla.  Sitä en ihmettele kyllä yhtään, ettei jaksanut enää mua kattella,  mutta kumminkin, niin kaikesta mä oon selvinnyt.

Psykiatri kysy multa siltä, semmonen kun Hiltunen, yksityinen psykiatri. Mä kävin siellä kerran. Se kysyi, että kuinka mä olen jaksanut. Sanoin, että on pakko jaksaa. Jos en mä tee, kukaan ei tee.”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Tää ei voi olla kuitenkaan mikään pienessä mittakaavassa oleva asia, koska se palautteen määrä mikä mä sain kansalaisilta…

Mä lopetin varmaan siinä 150 postin kohdalla laskemisen, ja niitä on tullut vielä  toinen mokoma sen jälkeen. Ja se inhimillinen hätä mikä ihmisillä on, joka on…”

Toimittaja Jan Andersson:
”Mistä ihmisillä on hätä?”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Siis ne kertoo sen oman tarinansa. Ne roikkuu kymmenenkin vuotta helposti siinä prosessissa mukana.”

Toimittaja Jan Andersson:
 ”Ovat työkyvyttömiä, sairaita, mutta eivät saa korvauksia.”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Juuri näin. He eivät pääse eteen eikä taakse siinä asiassa, ja tää on oikeesti se asia, johon pitäisi päästä ensimmäisenä kiinni.”

Aikajanan 14:03 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
”Teillähän oli tilaisuus hoitaa tää asia, kun ministeri Jari Lindström, joka käynnisti selvityksen tästä, kun Te istuitte vielä hallituksessa, niin miksi se ei silloin hoitunut kuntoon?”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”No itse asiassa, tästä oltiin Jarin kanssa, moneen kertaan keskusteltiin. Ja sitten tää kuuluu osittain Stv:n puolelle.

Siitä puhuttiin myös Hanna Mäntylän kanssa, ja asia oli etenemässä, ja kyllä onhan siellä jo se selvitysmies.”

Toimittaja Jan Andersson:
Mihin se sitten tyssäsi?”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”No sitä on vaikeeta minun vastata, mihin se tyssäs?”

Toimittaja Jan Andersson:
”Kai sulla joku käsitys on? ”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Sen takia  nyt tehdään tätä lakialoitetta.

Toimittaja Jan Andersson:
”Tekeekö nykyinen hallitus riittävästi; Jari Ronkainen?

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”No, tässä haetaan yhteistyötä. Toivotaan, että se etenee nyt sitten tämän lakialoitteen kautta. Tässä ihan selkeästi jokainen puolue, joka tällä hetkellä eduskunnassa istuu; on tehnyt vuoden 2004 jälkeen, tästä erilaisia valtiopäivätoimia.

Niin tähän pitäis löytyä aika laaja-alainen… ”

Toimittaja Jan Andersson:
”Tää on tällainen klassinen asia, josta on paljon puhuttu. Se on kuin vähän vanhusten huolto, että monta vuosikymmentä ja edelleen ongelmat vaan pyörivät edessämme.

Minun tietääkseni hallituksella on kai valmiina  professori Matti Tolvasen selvitys vakuutusoikeudesta. Eikö niin?”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Kyllä.”

Aikajanan 15:05 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
”Se makaa oikeusministeriössä laatikossa. Osaako joku kertoa, vaikka Sanna,  miksi te ette julkaise selvitystä ja kerro mihin toimenpiteisiin te ryhdytte?”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Ymmärsin ja kysyin ministeri Häkkäseltä, hän kertoi, että se on nyt ihan lähiaikoina julkaistaan. Siltä osin me saamme sen sitten keskusteluun.

Palaisin kuitenkin siihen, että tää asia on ollut esillä useamman ministerin ja hallituksen aikana. Tosiaan esillä.

Vuonna 2014 muun muassa meidän ministeri Risikko veti tämmöstä työryhmää, jossa näitä tilanteita käytiin läpi.

Kävin läpi sitten tän raportin esittämät niin ku toimenpiteet ja onko niille jotain tehty? Tietenkin voin sanoa, että nekään ei välttämättä riitä, mutta tärkeintä on, että edes jotain tapahtuu.”

Aikajanan 16:04 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jari Andersson:
”Väheksymättä Sanna teidän työtänne ja Jari, niin tuntuu siltä, että työryhmää piisaa ja mietitään ja kokoustetaan ja ollaan kovin huolissaan, mutta ongelma se vaan pysyy, niin kuin tässäkin tapauksessa.”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Mutta sen verran…”

Toimittaja Jari Andersson:
”Miksei tapahdu mitään?”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Tässä on hieman argumentoimatta. Mä kävin läpi mitä siellä oli niitä toimenpiteitä, joita siellä oli esitetty. Tässä kohdin on sanottava ansioksi, että niille on myöskin tehty jotain.

Siellä on lähtien etuuskäsittelyjä oli, niin niissä ei ollut kunnon perusteluita. Eikä ne ollut ymmärrettäviä, niin meillä on lainsäädäntöön tehty ne muutokset.

Toinen mikä siellä oli vakuutusoikeudessa, siellä oli tämmösiä asioita, että sidonnaisuuksia ei tarvinnut ilmoittaa aikaisemmin. Niin nekin on saatu…”

Toimittaja Jari Andersson:
”Lääkärien sidonnaisuudet?”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Lääkärien sidonnaisuuksia ei ollut siellä. aikaisemmin. Niin, ne on hoidettu sinne. Sit sinne on myös palkattu yksi ylilääkäri.

Että kyllä siellä niin ku on siis sellasia pieniä askeleita tapahtunut,
mutta voin sanoa, että vielä tarvitaan isoja askeleita, jotta päästään sinne tilanteeseen, jossa kansalainen voi kokee itsensä turvalliseks. Missä tahansa tilanteessa.”

Toimittaja Jari Andersson:
”Vakuutuslääkäreille on toki helppo suuttua, jos tätä toivottua päätöstä ei tulekaan. Eikä sitä eläkettä. Mitä tehdä, jos vakuutusyhtiön päätös ei miellytä? Katsotaan.”

Aikajanan 17:20 (Yle Areenan versio)
Toimittaja Rosa Kettumäki:
”Hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin eri lausunnot saattavat sysätä liikkeelle vuosia kestävän oikeusprosessin.

A-studio Talk sai luottamuksella tutustua erääseen tapaukseen ja sen asiakirjoihin. Näin potilaan tilaa kuvasi yksityislääkäri keväällä 2015.”

Kertojan ääni (Ruudulla kuvateksti):
”Saanut onnettomuudessa niskan retkahdusvamman, myös selkeäsi lievän/keskivaikean aivovamman. Laaja-alaista oireilua tapahtumasta alkaen.”
– Hoitava lääkäri, yksityinen lääkäriasema, kevät 2015 –

Toimittaja Rosa Kettumäki:
”Kuntayhtymän lääkärin arvio tilanteesta vuotta myöhemmin.”

Kertojan ääni (Ruudulla kuvateksti):
”Potilas on työkyvytön kaikkeen ansiotyöhön.
Pysyvästi työkyvytön entisiin ammatteihinsa”
– Hoitava lääkäri, kuntayhtymä, kevät 2016 –

Toimittaja Rosa Kettumäki:
”Viime keväänä vakuutusyhtiön lausunnossa tilannekuva oli täysin erilainen.”

Kertojan ääni (Ruudulla kuvateksti):
”Ilmeisesti aiheutunut lievä niskan retkahdusvamma. Tämän hetkinen tilanne johtuu pääasiassa muista kuin liikenneonnettomuudessa aiheutuneista vammoista.
– Ei aiheutunut liikenneonnettomuudessa aivovammaa eikä sellaista niskan retkahdusvammaa, mikä aiheuttaisi nykyisen oirekuvansa taikka työkyvyttömyytensä.”
– Vakuutusyhtiön lausunto, kevät 2017 –

Aikajanan 18:30 (Yle Areenan versio)
Toimittaja Rosa Kettumäki:
”Jos asiakas kokee vakuutusyhtiön päätöksen epäoikeudenmukaiseksi, hän voi valittaa kielteisestä päätöksestä ensin muutoksenhakulautakuntaan.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta käsittelee lakisääteisiin sosiaalietuuksiin, kuten kansaneläkkeisiin liittyviä päätöksiä.

Lakisääteisten työtapaturmavakuutusten käsittelyyn on oma lautakunta. Samoin työeläkeasiohin ja työttömyysturvaan liittyviin ongelmatilanteisiin.

Jos muutoksenhakulautakunnan päätös tuntuu edelleen epäoikeudenmukaiselta, voi asian voi viedä vakuutusoikeuteen.

Mikäli korkein oikeus tämän jälkeen myöntää asiassa valitusluvan, voidaan vakuutusoikeuden ratkaisua käsitellä vielä korkeimmassa oikeudessa.

Suomalaisten vakuutuksiin liittyviä oikeusprosesseja on käsitelty myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT:ssa). Silloin ei ole enää kyse siitä, onko vakuutusyhtiön tehnyt oikean päätöksen vai ei, vaan EIT arvio sitä, että onko oikeusprosessi ollut oikeudenmukainen?

Esimerkiksi vuonna 2008 ihmisoikeustuomioistuin teki ratkaisun, jonka mukaan Suomi on rikkonut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, vakuutuksiin liittyvässä tapauksessa.”

Aikajanan 19:33 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
Joo, valittaa siis voi, mutta tie on pitkä ja kimurantti. Ja sinä Petri, olet käynyt kaikki nämä vaiheet läpi. Korkeimman oikeuden päätöstä myöten. Mutta silti sitä rahaa on tullut vain vähän.

Puhuttiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta. Sekö on nyt se seuraava instanssi? Mitä sä ajattelet”

Petri Nurmesniemi:
”Se mun asianajajan kanssa sitten päätetään, että mitä tehdään. Mutta johonkin se laitetaan. Joka tapauksessa. Tällä hetkellä se on liikennevahinkolautakunnassa.”

Toimittaja Jan Andersson:
”No aina se on jossain. Mutta olet käynyt tämän myllyn läpi. Onko tää jo liian monimutkainen systeemi, tavalliselle potilaalle?”

Petri Nurmesniemi:
”Kyllä mä sanon, että moni ihminen olisi lopettanut kesken.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Mikä sai sut jatkamaan, kuitenkin?”

Petri Nurmesniemi:
”Mä en tiedä. Kun mä en ikinä luovuta.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Potutus?”

Petri Nurmesniemi:
”No se varmaan ajaa eteenpäin?”

Aikajanan 20:15 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson;
”Miltä tämä näytti? Minun silmissäni, tietysti kaunis ja selkeä grafiikka. Mutta puheesta kuului, ettei tämä valitusprosessi mikään helppo ole. Entä lääkärin mielestä?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Joo. Ei se helppoa ole, mutta tämä on tietysti meille hyvin tuttua.  Meiltä näistä hylätyistä ensisijaisista päätöksistä, alta 50 %:a valittaa sitten tähän, tuota muutoksenhakulautakuntaan. Ensimmäiseen asteeseen.

Siellä se muutosprosentti tällä hetkellä on 10 ― 12 %:a. Noin suurin piirtein. Eli muuttuu sitten myönteiseks päätökseks. Ja tää kestää, tää prosessi kestää kuusi kuukautta. Noin suurin piirtein.”

Petri Nurmesniemi:
”Vuoden.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Tänä päivänä se on ilmeisesti muutoksenhakulautakunnassa, noin kuusi kuukautta. Sieltä jos valitetaan, tuota vakuutusoikeuteen, sinne, siihen tulee yli vuosi lisää. Siellä se muutosprosentti on noin 12 ― 14 %:a. Suurin piirtein. Että tää on se…”

Toimittaja Jan Andersson:
”Tässä nyt puhutaan ihmisistä, jotka ovat kärsineet vahinkoa. Terveydellistä haittaa, jotka eivät ehkä ole elämänsä kunnossa. Jari Ronkainen, miten jaksaa käydä tällaisen prosessin läpi? Hakea sitä oikeutta.

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Tää on äärimmäisen raskas prosessi.”

Toimittaja Jari Jan Andersson:
”Suomalainen systeemi.”

Aikajanan 21:24 (Yle Areena versio)
Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
” Se on sitä. Tää pitäs saada nimenomaan muutetuks yksinkertaisemmaks ja selkeemmäks paketiks. Ja kun täähän saatetaan käydä useampaan kertaan läpi.

Petri Nurmesniemi:
”Mä olen jo toisella kierroksella”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Ei se ole välttämättä sillä yhdellä kerralla, ja se jaksaminen, ei pelkästään taloudellisesti vaan siis henkisestikin, niin se on todella raskas keikka.

Tää siis, mitä kerroit näistä, tuota.. muutoksenhakulautakunnan käsittelyaika on tällä hetkellä, mun tietojen mukaan, kaheksan (8) kuukautta.

Ja sit kun mennään vakuutusoikeuteen, niin siellä on hylkyprosentti noin 5 %:a. Mun tietojen mukaan.

Mutta tota noin, sitten jos käytetäänkin ulkopuolista asiantuntijalääkäriä, hylkyprosentti nousee yli 50:n! Eli mun mielestä se jo kertoo jotain tästä järjestelmästä.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Mistäs se kertoo?”

Petri Nurmesniemi:
”Mun mielestä tarvii siinä vaiheessa täytyy miettiä, onko tämä, oikeesti niin ku.. ”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Anteeksi. Sä sanoit; vakuutusoikeudessa hylkyprosentti siis nousee?”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Nousee yli 50:n…”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Se, miten ne sitten muuttaa tätä päätöstä, joka on siis tehty muutoksenhakulautakunnassa; vakuutusoikeudessa? Kuinka monta prosenttia siitä muuttuu siellä. Mun käsittääkseni se on 12 ― 14 %: a, joka muuttuu sitten myönteiseksi.”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Niin muutoksenhakulautakunnassa.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Eikun vakuutusoikeudessa”

Toimittaja Jan Andersson:
”Ei mennä näihin laatikoihin nyt sen kummemmin. Iso kuva on nyt tämä monimutkainen järjestelmä. Sanna Lauslahti, onko tämä ihan hyvä?”

Aikajanan 22:44 (Yle Areenan versio)
Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Ei, ei oo oikeastaan hyvä. Toisaalta tässä on kysymys siitä, että kansalaisen oikeusturva hoidetaan asianmukaisesti.

Se tekee ehkä siihen oman monimutkaisen, mutta että tää prosessi kestää näin pitkään, niin sitä yksinkertaisesti ei voi hyväksyä.

Koska voi sanoa, että jokainen hetki, se kuukausi on tuskallinen odotuskuukausi, ihmiselle, joka odottaa sitä päätöstä.

Mut sitten jäin miettimään päätöksiä yleensä.

Otan anekdootin.  Olin uimakisoissa käännöstarkastajana. Ja sitten siellä annettiin ohjeita meille tuomareille, että jos on yhtään epäilystä,   ett siin on niinku, että uimari tekee virheen, mutta et oo varma, niin ota se uimarin hyväksi.

Ja tää on tietenkin kysymys, että toimiiko meillä oikeusjärjestelmä ja meiän päätöksentekojärjestelmä vastaavalla tavalla.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Toimiiko? Sinusta! Sanna?”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Näitä tarinoita kuullessa, kyll herää epäilys, että ei toimi.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Tapio? Toimiiko?”

Aikanjanan 23:45 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Tuota jos ajatellaan, kun meillä tulee työkyvyttömyyseläkehakemus. Jos esimerkiksi lausunnot ovat siinä puutteellisia, me pyydetään lisäselvityksiä. Valitettavasti me joudutaan pyytämään liki 20 %:ssa, ensikertaisissa hakemuksista lisäselvityksiä.”

Toimittaja Jan Andersson:
”20 %:ssa”.

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”No 15 ― 20 %:a. Kuitenkin. Eli se on iso määrä, ja tää tietysti viivästyttää sitä meidän ratkaisua. Ja nää johtuu ihan puhtaasti siitä, että siellä hoitavalla taholla ei tehdä riittävän hyviä lausuntoja.

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Jos Te tapaisitte potilaan, ei tarvitsisi pyytää lisäselvityksiä”

Toimittaja Jan Andersson:
”Pysähdytään tähän. Nostetaan nyt tää kissa pöydälle. Tää on nyt. Selvyyden vuoksi, todella prosessi menee niin, että .. vakuutuksen hakijan hoitava lääkäri antaa lausunnon. Sitten vakuutusyhtiössä lääkärit, useammat, antavat oman lausuntonsa.

Ja niin kuin tuosta insertistä kävi ilmi, myöskin saamastamme palautteesta ja sinunkin tarinasi, niin aika usein nämä lausunnot ovat ristiriidassa.

Niin haluaisin nyt kuulla teiltä näkemyksen, valistuneen näkemyksen, mistä se johtuu, että kaksi lääkärinkoulutuksen saanutta huippuammattilaista tai useammat, päätyvät ihan samasta asiasta tyystin eri tulkintaan.

Kysytään nyt Petriltä ensin. Kai sä olet tätä miettinyt?”

Petri Nurmesniemi:
”Kyllä mää olen miettinyt. Mulla ei ole kulunut päivääkään, etten mä miettisi näitä asioita.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Miten sä selität sen? Ittelles? Tai muille?”

Petri Nurmesniemi:
”En mä osaa selittää sitä ittelleni.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Ei mahu kerta kaikkiaan kaaliin.”

Petri Nurmesniemi:
”Ei”.

Toimittaja Jan Andersson:
”Kysytään lääkäriltä. Mahtuuko Sinun kaaliisi?”

Aikajanan 25:10 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Kyllä se mahtuu.”

Toimittaja Jan Andersson:
Kerro meille muillekin.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Eli tuota, Ensinnäkin jos lähdetään lääketieteellisistä tutkimuksista. Nyt meillä on aika paljon semmosii tutkimuksia, joka niin ku, koululääketiede ei tänä päivänä näe lääketieteellisen todistusaineiston pohjalta näe, että se on kun adekvaattia tietoa. Ja meillä on lääkärikunta, jotka näkee, toiset, että okei tässä tutkimuksessa tulee tämä ja tämä asia esille. Eli tulee tämmönen tietynlainen ristiriita kahden välillä. (HUOM! molemmat kädet 25:37)

Me ei tiedetä tulevaisuudessa, tutkimus voi mennä eteenpäin, tää voi olla ihan oikeeta tietoa,   mutta mitä me tiedetään tänä päivänä, niin sen pohjalta meidän ne ratkaisut tehdä.

Toimittaja Jan Andersson:
”Mutta olepa rehellinen, kun sanoit tuossa äsken, että pitää hoitavan lääkärin kirjoittaa parempia lausuntoja. Niin kun istut siellä ja teet näitä päätöksiä työksesi. Niin onko sulla semmonen olo, että sulla on vakuutuslääkärinä paremmat tiedot? Kuin hoitavalla lääkärillä.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Monta kertaa meillä on yhdestä hakijasta, meillä saattaa olla kolmen tai neljän eri lääkärin lausunnot.

Me pyydetään vielä sitten hoitoyhteenvetoja ja työnantajalausuntoja. Ja näin poispäin.

Eli meillä on aika laaja tietomäärä siitä. Se ei ole puhtaasti vain se yhden lääkärin kirjoittama lausunto. Joka monta kertaa, joku nimeää yhden lääkärin hoitavaksi lääkäriksi. Mutta siellä voi olla montaa ja useampaa lääkärinlausuntoo.

Ja tässä on se, että nyt me tullaan ihan tämmösiin peruskysymyksiin. Otan yhden esimerkin vaan.

Että, jos kirvesmieheltä, hän on oikeakätinen, menee olkapää, hän ei pysty tekemään kirvesmiehen työtä. Hän on Kelan mukaan omaan ja vastaavaan työhönsä työkyvytön. Sen 300 päivää.

Mutta jos hän on yksityisellä puolella työssä, tuleekin yleinen työkyvyn arviointi.

Ja monta kertaa sitten törmätään siihen, että okei, hylätään se siellä, mutta kun lääkärit ei tiedä edes sitä, mikä on ammatillinen ja mikä on yleinen työkyvyn arvio. Tässä mennään hyvin paljon, niin ku, sekasin näissä asioissa.

Puhumattakaan siitä, että kun nähdään, kirvesmies ei kykene kirvesmiehen työhön, miksi me odotetaan 300 päivää? Miksei aloiteta ammatillinen kuntoutus välittömästi? Ja lähteä häntä kouluttamaan uuteen työtehtävään?”

Aikajanan 27:11 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
”Pysytään vielä lausunnoissa. Siinä, että on täyttä ristiriitaa.”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Tässä on varmaan kysymys siitä, että myös meiän lääkärikoulutuksessa ei oo sellaista, että se tulee niin varhaisessa vaiheessa, niin kun tähän vakuutuspuoleen liittyvä koulutus, että se saattanee unohtua.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Eli anteeks vielä. Tarkoitatko siis, että hoitavilla lääkäreillä ei ole tarpeeksi tietoa, antaa oikeita lausuntoja?”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Koulutuksen taustasta. Siellä annetaan perusopintojen aikana joku puoli opintoviikkoa, joka on aivan liian vähän. Meidän pitäisi saada koulutusjärjestelmään muutos, että se tulis erikoistumisjakson aikana, jolloin hoitavilla lääkäreillä olisi huomattavasti parempi tieto siitä, että minkälaisia lausuntoja odotetaan.

Siinä mielessä tässä on niin ku myös koulutuspoliittinen kysymys, että millä tavalla se hoidetaan?”

Toimittaja Jan Andersson:
”Tästähän ihan ohjelman alkupuolella puhuinkin, että tietääkö vakuutuslääkäri aina paremmin. Millainen olo, Petri, sulla on, kun olet ollut siellä hoidettavana? Kuka tietää parhaiten, sinun vaivoistasi?”

Petri Nurmesniemi:
”No minä varmaan, itte tiedän kaikista parhaiten. Tai tunnen.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Mitä mieltä sä oot? Kun sanotaan, että sen sun hoitava lääkärin olisi pitänyt kirjoittaa, ehken selkeemmät, paremmat lausunnot?”

Petri Nurmesniemi:
”No mulla oli useita eri lääkäreitä. Niitä oli niin paljon, etten mä edes muista kaikkia. Mutta sitten semmoinen juttu, siihen kuntoutusjuttuun, että kun sää sitä sanoit, että heti pitäisi kuntoutus  aloittaa. Siinä mää olen samaa mieltä. Esimerkiks mun kohdalla. Jos olisi heti aloitettu oikein kunnon kuntoutus. Mä voisin olla työelämässä nyt.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Juuri näin.”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Toi on todella hyvä…”

Aikajanan 28:37 (Yle Areena versio)
Petri Nurmesniemi:
”Nyt oon siinä pisteessä, että vajaa kuukausi sitten olin Tampereella neurokirurgin vastaanotolla. Hän olisi halunnut leikata mut, se kun on pahentunut tuo kaularankasysteemi.

Mä sanoin, etten mä uskalla lähtee, että jos mä joudunkin yhtä äkkiä pyörätuoliin siitä. Sitten mä en ainakaan jaksa enää, tätä hommaa viedä eteenpäin.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Hyvin usein törmää väittämään, että vakuutusyhtiöt pyrkivät minimoimaan korvausvastuitaan.

Tarkoitus ei olekaan auttaa, sitä vakuutuksen ottajaa, vaan todella minimoida ne korvaukset. Nostetaan nyt tämäkin kissa pöydälle. Mitä vastaat?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Vastaan tähän oikeestaan, sillä lailla kuin edeltävä esimieheni. Eli hän totesi, että itse asiassa me eläkevakuuttajana pyritään siihen, että meidän ei tarvitsisi hylätä yhtään eläkehakemusta.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Miksi?”

Aikajanan 29:28 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Se täytyy olla meidän tavoite.”

Toimittaja Jan Andersson:

”Miksi se on tavoite?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Silloin on tehty työpaikalla asiat oikein. Jos siellä pitää korjata sitä työtilannetta.

Siellä on lähdetty kouluttamaan, kuntouttamaan ihmistä riittävän ajoissa. Jos siellä on niin ku siinä toimintakyvyssä vajausta.

Ja sitten, jos on kaikki nää kuntoutus- ja hoitotoimenpiteet tehty, työpaikkatoimenpiteet tehty. Me katsotaan edelleen, että tämä ihminen ei ole enää työhön kykenevä, niin meidän on aika helppo, siinä vaiheessa, kun siellä on todettu sairaus, joka alentaa merkittävästi hakijan toimintakykyä ja siellä on selkeät rajoitteet työhön, hyväksyä tää.

Tähän me pyritään, että se, että prosessi sieltä työpaikalta tänne, niin ku hakemukseen asti on kunnossa ja siellä on kaikki tehty sitä ennen. Tää on se keskeinen asia.”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Joo, tää nimenomaan tää kuntoutusasia on äärimmäisen tärkeä. Sehän pitäisi aloittaa välittömästi ja nyt se ei koskaan toteudu siinä vaiheessa, jos tää prosessi lähtee pyörimään Silloinhan me tehdään nimenomaan hallaa tässä asiassa.

Ja sitten mitä tulee tohon, että onko vakuutusyhtiön lääkäri viisaampi kuin tavallinen lääkäri?

Niin niitä on tosiaan useissakin tapauksissa, on monta hoitavaa lääkäriä antanut lausunnon. Sitten tulee yksi vakuutusyhtiö lääkäri, joka kumoaa sen kaiken.”

Aikajanan 30:41 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
”Hänhän sanoi aikaisemmin, ei niitä yks ole, vaan kaks tai kolme, neljä.”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”No voi niitä olla kaks tai kolme siellä.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Täytyy huomioida, että silloin kun eläkevakuuttaja tekee päätöksen, niin meillä saattaa kolme neljäkin erikoisalan lääkäriä katsoa tän lausunnon. Tehdä arvion.

Meillä on ratkaisuasiantuntijat. Meillä on kuntoutusasiantuntijat ja meillä on juristit.

Eli siellä on aika iso ryhmä, joka tätä asiaa katsoo. Ettei se oo se lääkäri, jonka sen päätöksen siellä tekee. Arvion.

Totta kai lääketiede on hyvin keskeistä siinä, mutta siinä sovelletaan myös sitä sosiaalivakuutuslainsäädäntöä ja työkyvyttömyyden määritelmää eri järjestelmissä. Ja niitäkin on 11.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Sellanen pieni näkökulma tähän, että vakuutus, sehän on kahden osapuolen juridinen sopimus. Ja jos vakuutettu hakee väärin perustein korvauksia, hän syyllistyy vakuutuspetokseen, ja siitä voi seurata linnaa, aika helposti. Niin, että kalterit heilahtaa.

Mutta, jos vakuutuslaitos tekaistuin perustein, oletetaan näin, evää korvaukset, se ei syyllisty mihinkään. Ei tapahdu mitään. Onko tämä oikein? Vakuutusyhtiö voi mahdollisesti kikkailla…”

Aikajanan 31:42 (Yle Areena versio)
Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
Ei varmasti oo oikein.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Mutta vakuutettu ei. Mutta tämähän jos katotaan juridiikkaa, niin näinhän se on.”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Ei noin voi olla. Toihan on, että meillä pitää olla tasapuolinen kohtelu, on se sitten yrityspuolen edustaja tai kansalainen.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Sanna, mitä puhutaan siitä, jos korkein oikeus toteaa, niin kuten hänen kohdallaan, että väärin päätetty, hän on oikeutettu korvauksiin, niin tavallaan, nämä vakuutusyhtiön perusteet eivät korkeimman oikeuden mielestä päde. Niin ei siitä seuraa mitään. Siitä seuraa 47 euroa.”

Petri Nurmesniemi:
”Niin.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Käsittämätöntä?”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Ihan käsittämätöntä. Ei voi muuta. Täytyy vaan tää asia käydä lävitse, mikä tuolla on taustalla. Näin..”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Näitähän on…”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Ei tätä voi pitää hyväksyttävänä, millään tavalla, että …”

Toimittaja Jan Andersson:
”Mitä sä sanot, Tapio? Olenko ymmärtänyt väärin? Että eikö se ole näin, että jos minä otan vakuutuksen ja yritän teitä huijata, niin mulle voi seurata häkkiä ja linnaa, mutta jos sinä yrität löytää sieltä jonkun luovan ratkaisun niin, että pääset korvausvastuusta ja jäät siitä kiinni, korkeimmassa oikeudessa, niin ei seuraa mitään, sää vaan jatkat ja porskutat?”

Aikajanan 32:50 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Edelleen sitä, että tää tapahtuu tapaturmapuolella…”

Toimittaja Jan Andersson:
”Mä vähän kutittelen.”

HUOM! > Mobiiliflaijeri 1 vakuutuslääkärien laillisuusvalvonnasta

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Se on pikkusen eri asia. Mutta meitähän tarkastaa, todella moni taho.
Meitä on käynyt tarkastamassa muun muassa eduskunnan apulaisoikeusasiamies. Tietyin väliajoin käy.

Eli ne perustelut, mitä me ollaan näihin annettu, on sen toimiston mukaan, tai miten sitä nimitetään, kanslian mukaan, niin olleet erittäin laadukkaita.

Eli kyllä tätä meidän toimintaa niin ku eri tahoilta tutkitaan ja katsotaan ja tarkastellaan. Että tuota. Ei siellä mitään tällaisia laittomuuksia tehdä eikä vääryyksiä tehdä.”

Nämä väitteet vakuutuslääkärien laillisuusvalvonnasta on saatava tarkistettuina julkisuuteen!

Toimittaja Jan Andersson:
”Petri.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Puhun nyt eläkevakuuttajasta.”

Petri Nurmesniemi:
”Niin, se on aivan eri asia, mutta mut tässä sellanen homma, että tässä on työtapaturmasta kysymys. Mun kohdalla.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Tiedän.”

Petri Nurmesniemi:
”Siinä on työnantaja ottanut vakuutuksen työntekijälleen. Sitten puhutaan toisesta hommasta. Tää kuuluu liikennevakuutukseen, koska mä ajoin ammatikseni autoo.

Niin… Onko se oikein, että tässä monta vuotta väännetään ja homma ei etene mihinkään suuntaan? Aina odotat sen about vuoden, ei nyt tarkalleen vuotta, mutta about vuoden. Yhtä päätöstä.”

Aikajanan 34:02 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
”Kaikki täällä tuntuvat olevan sitä mieltä, että se ei ole oikein. Mutta joka tapauksessa  käytäntöhän on tällä hetkellä se, että vakuutusyhtiön lääkäri ei tapaa potilasta, vaan hän siis tekee korvauspäätöksensä hoitavan lääkärin tai hoitavien lääkäreiden kirjallisen lausunnon pohjalta. Tämä on Suomessa käytäntö.

On maita, joissa vakuutuslääkärit tapaavat potilaita.

Tapio, mitä mieltä olet? Onko sinun näkökulmastasi hyvä vai huono, että et tapaa potilasta, kun teet päätöksiä?”

Aikajanan 34:37 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Mä ottasin pikkusen laajemman kuvan tuohon, että kun on keskusteltu näistä myös ulkomailla, miten siellä tehdään, kun siellä tehdään ja siellä tavataan näitä hakijoita.

Niin ei siellä ne hylkäysprosentit oo yhtään sen alhasempia.

Kyllä ne on varmasti ihan samalla tasolla tai korkeampiakin, jopa Suomessa. Eivätkä ne hakijat ole sen tyytyväisempiä, kun he ovat käyneet, siinä henkilökohtaisessa tarkastuksesssa ja kun heidän tilansa, tuota, on edelleen se ja heidän hakemuksensa on hylätty. Eli tää ei välttämättä tuo tähän asiaan ratkaisua.

Ja mä sanosin niin, että sillon kun meillä on hyvät asiapaperit, hyvin tehdyt lausunnot, niistä kyllä selviää se koko totuus.

Ei se pelkästään se näkeminen, sitten siinä auta. Vaan on todennut, jos meillä on selkäsairaus, neurologinen sairaus, psyykkinen sairaus, me vaadittas ehken kolme erikoislääkäriä, jotka sitten tutkis saman henkilön.”

Petri Nurmesniemi:
”Tarkoitatko sä nyt sitä, että vakuutuslääkärin ei tartte nähdä potilasta?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Kyllä mun mielestä tää järjestelmä toimii tällä hetkellä hyvin. Meille tulee riittävän hyvää tietoa. Jos meillä ei ole riittävää tietoa, me hankitaan sitä.”

Petri Nurmesniemi:
”Mä tiesin sen, että sä sanot noin.

Mä löysin sulta semmosen sitaatin, jonka sä oot kirjoittanut. Löyty tuolta netistä. Että hoitava lääkäri on potilasta lähellä ja vakuutuslääkäri hoitaa asian etäältä.”

Aikajanan 35:58 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Se ei ollut ihan sanatarkka.”

Petri Nurmesniemi:
”Ei ollut sanatarkka.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Tää on oikeestaan lainaus arkkiatri Risto Pelkoselta. Eli sillon kun hoidat potilasta, ole niin lähellä sitä potilasta, niin iholla vain kun suinkin voit.

Silloin kuin sä joudut siihen tehtävään hoitavana lääkärinä, että sä joudut asiantuntija(na) arvioimaan sitä, niin ota riittävästi etäisyyttä, ettei se sun tunneside siihen asiakkaaseen ole liian, niin ku läheinen. Eli pystyt tekemään objektiivisemman kuvan.

Mutta tämän päivän Helsingin Sanomissa minusta oli, esimerkiksi aika hyvä lasten neurologin, niin ku omasta työstään… Kannattaa lukea mitä hän kertoi siitä, miten hän keskittyy ainoastaan sillä hetkellä, kun hän leikkaa, siihen tiettyyn asiaan.”

PN epäselväksi jäävä välikommentti > ”Sä vaihdoit asiaa…”

Aikajanan 36:43 (Yle Areena versio)

Toimittaja Jan Andersson:
”Mä todella toivon, että hän keskittyy silloin kun hän leikkaa. Mutta nyt puhutaan siitä, että päätöksiä ihmisen loppuelämästä ja taloudellisesta tilanteesta tekevä, ei tapaa tätä ihmistä, ei tapaa potilasta.

Sä sanoit, että se on hyvä, hyväksymme tämän. Mutta sanokaa te muut.”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Ei oo hyvä.”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Ei, ei.ei”

Toimittaja Jan Andersson:
” Sä olisit halunnut tavata.”

Petri Nurmesniemi:
”Ei todellakaan oo hyvä. Lisäksi mä kattoin, että tota noin, sullahan on tollanen koulutus nyt 28. päivä tätä kuuta. Sä koulutat kolmes tunniss vakuutuslääkäreitä.

Ja sä vielä, siellä on vielä merkattuna siihen listaan..Itse asiassa se on 2 tuntia ja 45 minuuttia miinus kahvitauko.

Niin siellä sä vielä, sulla on yhtenä aiheena se, että potilasta on hyvä hoitaa etäältä vakuutuslääkärinä. Ei oo sanalleen tarkkana, mutta sinnepäin.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”En ole puhunut kyllä hoidosta mitään.

Toimittaja Jan Andersson:
”Koulutat kuitenkin vakuutuslääkäreitä?”

Aikajanan 37.34 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Joo. Meillä on tämmönen. Onneks me ollaan saatu, niin kuin Sanna tuossa sanoi, tää on työn ja tuskan takana, että saadaan Lääkäripäiville näinkin lyhyitä jaksoja, jossa me kerrotaan muille aloille, mitä tää niin ku työkyvynarviointi, toimintakyvyn arviointi on ja miten vakuutuslääkärit toimii.

Eli ei me yritetä olla viisaampia kuin muuta, vaan tehdä yhteistyötä ja kertoa mistä on kysymys.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Puhutaan nyt näistä tapaamisista vielä. Vakuutuslääkäri sanoo, että hyvä että ei tavata. Pysytään etäällä. Sillon kun hoidetaan, hoidetaan. Hän haluaa tavata. Mikä on päättäjien näkemys? Pitääkö vakuutuslääkärin tavata potilasta, josta hän päättää? Jari ensin.”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Mä olen sitä mieltä, että pitää ehdottomasti tavata.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Perustele.”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Taisin tossa äsken mainitakin sen, että siinä vaiheessa henkilöstä näkee jo, paljon asioita. ihan jo kylmiltään. Ei kaikkea tietenkään, mutta paljon.

Toimittaja Jan Andersson:
”Esimerkiksi henkinen puoli tulisi.”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Kyllä se varmasti näkyy aika vahvasti. Ja mitä tulee näihin sanktioihin, niin  meidän lakialoitteessahan, nimenomaan puhutaan tästä totuusvelvoitteesta.
Eli olis mielenkiintoista nähdä, että minkälaisen lausunnon vakuutusyhtiölääkäri tekee, jos hän joutuu laittamaan sinne alle, että vakuutan kunnian ja omantunnon kautta Minulle ainakin se, ne sanat merkitsee jotain.”

Toimittaja Jan Andersson:
Näin ei nyt ole. Tähän palataan kohta, se on mielenkiintoinen yksityiskohta. Mutta Sanna, tähän tapaamiseen.”

Aikajanan 38:57(Yle Areena versio)
Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Mä olen itse asiassa samoilla kannoilla. Koska tilanne on se, että jos meillä on hylky tulossa, ja täs edellä tuli esille, että voi olla kolmenkin eri lääkärin erilaisia näkemyksiä, niin kyllä siinä kohdin on vähintäänkin perusteltua, että sen ihmisen todellakin näkee.

Ja voi tehdä sen arvion siitä työkyvystä. Koska tässä on kysymys ihmisistä, ei papereista.

Ja siltä osin tää on, meillä niin ku hyvin inhimillinen kysymys. Jolloin tää, ei hoitosuhde kyllä muodostu siinä, jos lääkäri alkaa toiminta- tai työkykyä arvioimaan, koska se on arviointitilanne, mutta samaan aikaan siinä syntyy kuva ihmisestä. Kenestä ihmisestä on kysymys?”

Toimittaja Jan Andersson:
”Eikö sinua kiinnosta lääkärinä, vakuutuslääkärinä, kenestä on ihmisenä kysymys? Vai sotkeeko se sinun…?”

Aikajanan 39,44 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Ei. Mä en puhunut siitä, että sotkee. Kiinnostaa kovastikin.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Haluat pitää etäisyyttä tähän ihmiseen?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Kyse ei ole pelkästään etäisyyden pitämisestä. Niin kun, mä olen todennut, niin meillä on 10 000 hakijaa vuodessa, siis pelkässä Kevassa.

Jos me hylätään sieltä 23 %:a. Jos me kaikki nämä tarkistetaan, tehdään työ- ja toimintakyvyn arviointi, joka on vaativaa työtä, Eli 2 300:lle, vuositasolla. Niin se merkkais aikamoisen, niin ku lääkärikunnan lisäämistä meille jo Kevaan, puhumattakaan valtakunnallisesti, sitten kun me otetaan Kela mukaan ja kaikki muut vakuutusyhtiöt.”

Aikajanan 40:21 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
”Miettikääpä tätä, päättäjät, nytten kun te.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
Kuka tämän lähtis sitten järjestämään? Mistä me koulutettais nää lääkärit, kaikkeen tähän työhön? Ja tuota. Mistä se aika ja mistä se raha? Eli tääkin täytyis ottaa sitten huomioon. Tää ei tuu tyhjästä eikä ilmaseks.”

Toimittaja Jan Andersson:

”Mikä on? Sanna, kysyn näin päin, että mikä on sitten parempi: ajan kanssa hyvien papereiden perusteella tehdä päätös? Vai hyvin nopeassa aikataulussa, kenties tavata ja sitten tehdä päätös?”

Aikajanan 40:49 (Yle Areena versio)
Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Mä en ehkä lähtis tekemään, näin ihan on tai off, vaan lähtisin ihan siitä prosessin alkulähteeltä. Mitä tehdään siellä hoitavan lääkärin kohdalla ja lähtee kysymään myös sinne vakuutuslääkärin puolelle ja arviomaan tätä ihan, niin ku avoin silmin.

Meillä on vähän tämmönen tilanne, että tässä on, niin ku, kahdessa eri suunnassa eikä oikein löydetä sitä, niin ku yhteistä säveltä, niin ku ammattikuntien välillä.

Että mieluummin lähtisin kattomaan, mikä ois se uudenlainen prosessi? Jolla tää hoidettais. Onhan tässä, joka tapauksessa menee aikaa ja rahaa ja palaa ihmisiltäkin, niin ku hermot, siinä kun sä oot siellä valitusasteessa. Että kyllähän sekin kuule maksaa aika tavalla.

Siellä on, niin ku isoja päätöksentekoelimiä, joissa on useita ammattilaisia. Että mä katsoisin tään koko prosessin ja miettisin, että millä tavalla, meillä, kun ajatellaan kansalaista, tää organisoitaisiin paremmalla tavalla.”

Aikajanan 41:36 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Joo, mä toivottaisin sekä Sannan että Jarin tervetulleeksi, esimerkiksi meille. Niin käytäs läpi nää prosessit, miten se nyt tällä hetkellä tehdään. Mä veikkaan, että teistä kumpikaan ei ole käynyt.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Saadaanko, mekin Petri kanssa tulla?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Saatte, tervetuloa. Kyllä, ilman muuta! Tulkaa, kaikille avoimesti, koska mä haluan sitä, että nää tehdään prosessit avoimeksi. Että jokainen tietää, millä lailla nää, niin ku arviot ja päätökset tehdään.”

Aikajanan 42:00 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
”Okei. Hyvät ystävät; tapaamme ylilääkärin Turusta. Hän on sitä mieltä, että nykyjärjestelmä kerta kaikkiaan suosii vakuutuslaitosta ja potilas unohtuu.”

Toimittaja Ellinoora Sandell:
”Lähes 30 vuotta erikoislääkärinä työskennellyt Olli Tenovuo, antaa vakuutusyhtiöille useita satoja lääkärinlausuntoja vuodessa.

Rikkovatko vakuutuslääkärit lääkärinvalaa?

Sitä Tenovuo ei halua kommentoida, mutta ihmettelee, miten vakuutuslääkäri voi antaa lausuntonsa eri vaatimuksin kuin hoitava lääkäri.”

Dosentti, ylilääkäri Olli Tenovuo:
”Onhan se tietysti jollain tavalla erikoinen kuvio. Kyll mun mielestä, jokaisen siihen päätöksentekoon osallistuvan pitäis se, se samalla velvottavuudella, se ratkasu tehdä.”

Toimittaja Ellinoora Sandell:
”Tenovuon mielestä vakuutuslääkärijärjestelmää pitäisi muuttaa.

Nykytilanteessa vakuutuksien korvauspäätöksistä syntyy usein valituskierre, joka kuormittaa erityisesti potilaita.”

Dosentti, ylilääkäri Olli Tenovuo:
”Tässä on se ongelma, että tavallaan, tosiaankin ensinnäkin lääkäri, joka vaan papereitten perusteella tekee, sitten sen päätöksen, niin ei pysty koskaan saamaan papereista samanlaista käsitystä.

Ja sitten valitusteissä taas, niin useimmiten ratkaistaan lääketieteellisiä asioita henkilöitten toimesta, jotka ei oo itte terveydenhuollon ammattilaisia.

Mun mielestä semmonen järjestelmä jossa, jos esimerkiksi eläkevakuutuslaitoksen lääkäri katsoo, että tää ei oo riittävä peruste nyt eläkkeen saamiseks, niin hän vois pyytää esimerkiks, jos on työterveyslääkärin lausunnosta kysymys, niin hän vois pyytää erikoislääkärin lausunnon. Tai päinvastoin.”

Toimittaja Ellinoora Sandell:
”Jos tilanne on tämänkin jälkeen epäselvä, Tenovuo toivoisi järjestelmään mukaan arvioivan moniammatillisen työryhmän.Tällä tiimillä olisi korvauspäätöstä tehtäessä viimeinen lääketieteellinen sana.”

Dosentti, ylilääkäri Olli Tenovuo:
”Potilas tutkitaan riippumattomien tahojen toimesta, terveydenhuollon ammattilaisten toimesta. Ja tota, Niin, että tää työryhmä olis myös taloudellisesti riippumattomas tilanteessa. He eivät ole sidoksissa mihinkään tahoon.”

Aikajanan 44:07 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
Niin dosentti Tenovuo viittasi tuossa asiaan, jota tässä on jo vähän sivuttu.

Työtapaturma― ja ammattitautilain pykälä numero 121, joka siis käytännössä mahdollistaa sen,  että vakuutuslaitoksen lääkäri, tämän valitus- ja oikeusprosessin aikana, voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöstölle annetun lain muotovaatimuksia.

Kuulostaa nyt monimutkaiselta, mutta tämä on olennaista. Niin yrittäkää ymmärtää. Tarkottaa suomeksi sitä, siinä missä muut vakuuttavat kautta kunniani ja omatuntoni, niin vakuutuslääkärit eivät.

Miksi ihmeessä eri pelisäännöt vakuutuslääkäreille kuin muille lääkäreille tai terveydenhuollon henkilökunnalle niinkin tärkeissä asioissa kuin tämmöisissä oikeusprosessissa? Kuka osaa selittää sen minulle? Minä en sitä ymmärrä.”

Aikajanan 44:56 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Ehkä, jos ajatellaan eläkevakuuttajan kannalta, niin mä veikkaisin, että tää lähtee myös paljon liikkeelle siitä, että tässä ratkaisuprosessissa asiantuntijalääkäri antaa arvion ja eläkelaitos tekee päätöksen, ja siinä päätöksessä on, niin ku, isompi kollegio mukana. Joka sen päätöksen tekee.

Eli ei vakuutuslääkäri tee sitä missään nimessä päätöstä, vaan sen tekee se eläkevakuuttaja. Siellä on nää juristit ja ratkaisuasiantuntijat. Ja muut mukana.

Tää on mun ajatus, tää on ehkä yks selitys asiaan, ainakin eläkevakuuttajien puolella.

Uskoisin, että sama saattaa olla tapaturmapuolellakin.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Puhutaan nyt tästä.

Jokainen tietää elokuvistakin, että tää on ihan yks demokratian peruspilareita ja oikeusjärjestelmän peruspilareita, kun vannotaan kunniani ja omatuntoni kautta.

Kysymys on ihmisten loppuelämästä ja toimeentulosta. Niin miksi eri säännöt vakuutuslääkäreille kun muille?

Päättäjät, kertokaa”

Aikajanan 45:50 (Yle Areena versio)
Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Tää ainakin minua ihmetyttää. Ja sen takia nimenomaan tän lakialoitteen toinen osio koskee tätä, että tää saatas muutettua.

Toimittaja Jan Andersson:
”Miten? Millaseks te haluatte tätä 121 pykälää muuttaa?”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Se muutetaan nimenomaan niin, että vakuutusyhtiölääkäreiden oikeus olla allekirjoittamatta kunnian ja omantunnon kautta. Vaan he toimisivat vastaavalla lailla, kun  kaikki muutkin lääkärit.”

Aikajanan 46:18 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
”Sanna.”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Mun täytyy ihan tässä todeta, että samaa mieltä. Ihmettelen, että miksi näin ei ole, että täytyy niin kun pohtia, koska jokainenhan tekee sen kunnian ja omantunnon kautta, joka tapauksessa. Niin toihan ei maksa kun pienen vaivan, että pistää nimi alle.

Toimittaja Jan Andersson:
Tekeekö joka tapauksessa? Niinhän ei nyt ole.”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Täytyy luottaa siihen, että näin tehdään, mutta tietenkin tässä lainsäädännön kautta voidaan tehdä vielä, voi sanoa, viimeisiä varmistuksia siihen,”

Aikajanan 46:45 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
”Sanna, sä oot kokoomuksen terveyspolitiikkoja, olet siihen oikein profiloitunut.

Nytten teillä on oikeusministerin salkku. Edellinen oli perussuomalaisten Lindströmillä. Häkkänen nyt kommentoi tätä lähiviikkoina, mutta voitko nyt sen verran avata, onko esimerkiksi tähän asiaan tulossa muutosta?”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Valitettavasti en tiedä tän Tolvasen raportin sisältöä, ja siltä osin en pysty, niin ku kommentoimaan, mitä on tulossa. Mutta nää on syytä nostaa esille ja pöydälle ja pohdittavaksi, mitä näille asioille voidaan tehdä.”

Toimittaja Jan Andersson:
”No, oma mielipiteesi. Sinullakin on kansan mandaatti. Pitäiskö tätä muuttaa, niin kuin Jari Lindström tässä ehdottaa?” (tarkoittanee Jari Ronkaista?)

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Tässä kohti, kun puhutaan allekirjoittamisesta, niin ehdottomasti kannatan.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Petri.”

Petri Nurmesniemi:
”Kannatan hänen juttuansa ja Tenovuonkin. Sehän oli sama juttu tavallaan.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Kyllä, kyllä. No tämä haastattelemamme Tenovuo on todennut Lääkärilehdelle, että nykyjärjestelmä käytännössä tarkottaa sitä, että vakuutuslääkärit eivät kaikilta osin noudata lääkärinvalaa.

Taas tämmönen pyhä sana, johon me ollaan totuttu nojaamaan ja luottamaan. Mitä vastaat Tapio? Noudatatko Sinä lääkärinvalaa työssäsi?#

Aikajanan 47:56 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Kyllä mä ehdottomasti mielestäni, noudatan sitä lääkärinvalaa. Eli että en ymmärrä, mikä tässä on, että tietenkin haluais sen niin kun osotettuna, mikä on menny minun työssäni niin pieleen, etten mä ole noudattanut sitä lääkärinvalaa.

Tähän Tenovuon kommenttiin sanoisin vielä, että kun hän sanoi, että pyydetään, jos on jonkin lääkärin lausunto. jos on esimerkiksi työterveyslääkärin lausunto tai erikoislääkärin lausunto. Näin me juuri teemme, silloin kun meillä ei ole riittävää tietoo, ja me epäilemme, että saattas mennä tää päätös hylkäykseen, mutta meistä tuntuu, että tässä tarvitaan lisää tietoa. Sillon me pyydetään uus lausunto.”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Pitää kysyä onko siinä? tästä allekirjoituksesta. Mikä siinä on esteenä? Miksei sitä vois tehdä? Näin sinun näkökulmasta.”

Aikajanan 48.40 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”En tiedä, mutta kuten äsken kerroin, niin mä veikkaan perusteeks, että peruste on tää, että päätös tehdään tavallaan niin ku laitoksena, se päätös, mutta mä en tiedä. Tää täytyy juristien täytyy selvittää.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Hyvät päättäjät, hyvä teidän tietää, että täällä lukee, tässä tää on. Työtapaturma― ja ammattitautilaki. 121 pykälä. Näin Suomen laki sanoo. Sen kun korjaatte.”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Lähinnä kysyn, onko korjaukselle estettä sinun työsi näkökulmasta?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Ei… ”

Toimittaja Jan Andersson:
”Hän kysyy nyt, haluatko sinä…”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Haluatko allekirjoittaa?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Me toimimme lain mukaan. Eihän siinä mitään. Ei se ole ongelma.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Petri.”

Aikajanan 49:19 (Yle Areena versio)
Petri Nurmesniemi:
”Se on sellanen juttu niin kun, että ainakin vammautuneet näkee…
Mä oon monta juttua lukenut, jotka on paljon huonommassa kunnossa ku minä, ihmiset on kirjottanu.

Kun aina sama juttu. Hyvä, ettei samoilla lauseilla nämä kieltävät päätökset. Ja totta kai sitä rupee ihminen ajattelee, että kun se on vakuutusyhtiö, vakuutuslääkäri, niin kenenkä puolta, ajaako se potilaan puolta sitten, että kuulostaako se siltä?

Vakuutuslääkäri, vakuutusyhtiö, potilas.

Niin kyllä ainakin mulle tulee mieleen, niin kun varmaan monelle muullekin tulee, että se on niin ku vakuutusyhtiön edustaja. Vakuutuslääkäri.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Kenen edustaja sä oot?”

Aikajanan 50:01 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Kyllä mä oon asiantuntija siellä. Joka tekee asiantuntija-arvioita. Antaa niistä arviot ja lausunnot. Eli tuota se on se yks tehtävä, Keskeinen tehtävä tietysti mulle.

Kun mulla on yksikkö, jossa on kaikki meidän lääkärit, kuntoutusasiantuntijat. Mun tietysti johtaa sitä yksikköä ja sitä laatua valvoa siellä. Se on yksi tehtävä siinä kanssa.”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Eiks tässä kohtaa, jos otetaan tää yhden pienen pykälän muuttaminen,  kun tässä on kyse luottamuksesta, siitä, voiko minä  luottaa näihin osapuoliin, niin tämä olisi pieni ele siihen. Eiks tää olisi hyvä sinun työsi kannalta, että näin kävis?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”No en mä henkilökohtaisesti näe tässä mitään estettä. En mä usko, että se muuttaisi millään lailla mun työtä.”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Jos miettii sitä luottamusta…”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Jos se on tästä kiinni, niin…”

Toimittaja Jan Andersson:
”Hei. Meillä on enää sen verran vähän aikaa, kommentoidaan nyt ihmeessä tuon Olli Tenovuon parannusehdotusta myös.

Hän siis ehdottaa moniammatillisia työryhmiä, jotka siis vakuutuspäätöksiä tehdessään, niin heillä olisi viimeinen lääketieteellinen sana.

He myös tapaisivat muuten potilaita. Se ei tullut tuossa insertissä ilmi. Mutta näin hän on myös sanonut. Kannatatteko tällaista?”

Petri Nurmesniemi:
”Minä ainakin kannatan.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Moniammatillinen työryhmä. Irti vakuutusyhtiöstä.”

Petri Nurmesniemi:
”Täysin puolueeton taho.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Jari. ”

Aikajanan 51:18 (Yle Areena versio)
Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Juuri näin sen pitäis olla, että sen pitää olla ihan puolueeton. Eli ihan kokonaan, jos lähdetään sille tielle.

Toinen vaihtoehto on tää meidän esittämä käänteinen todistustaakka. Elikkä käytännössä, vakuutusyhtiö joutuis kumoamaan sen hoitavan lääkärin, lääketieteelliset perustelut.”

Toimittaja Jan Andersson:
”No niin. Vielä kommentit tähän.”

HUOM! > Mobiiliflaijeri 2 Vain vakuutuslääkäri voi ottaa kantaa työkyvyttömyyteen

Aikajanan 51:36 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Jos saisin muuttaa ja päättää, niin meillä toimintakykyä arviois erikoissairaanhoito, työkykyä työterveyshuolto ja työkyvyttömyyttä eläkevakuuttaja.”

Suomennettuna kuuluu ”vain vakuutuslääkäri voi ottaa jatkossa kantaa potilaan/vakuutetun työkyvyttömyyteen”.

Toimittaja Jan Andersson:
”Kirjoititko ylös?”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Ei ollu kynää ja paperia, mutta laitetaan muistiin.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Viet terveiset perille. Oikein hyvä. (Miten)
Annetaan sulle. Petri, viimeinen sana, kun tilanne on tämä. Miten sä näät tilanteesi? Palaatko vielä työelämään?”

Petri Nurmesniemi:
”En tällä tietoo ainakaan. Koko ajan meen huonompaan kuntoon.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Toivotaan, että pääset kuntoon.  Toivotan sulle voimia, ja hyvä, että pääsit lähetykseen. Kiva, että te muutkin pääsitte paikalle.”

Petri Nurmesniemi:
”Anteeks, saanko sanoa tähän loppuun? ”

Toimittaja Jan Andersson:
”Saat.”

Petri Nurmesniemi:
”Viime viikolla olin siinä ensimmäisessä kuntoutuksessa, joka oli Kelan järjestämä. Niin siellä tehtiin semmosia testejä, oli niin ku fyysinen kunto, sitten oli lihaskunto…Fyysinen kunto tarkoittaa niin ku liikkumista. Lihaskunto.

Sitten tehtiin henkinen kunto. Kaikki oli huonoja mulla.
Ja mä yritin todellakin parhaani. En mä tietenkään tälle päälleni mitään voi.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Kukapa nyt mahtaa?”

Petri Nurmesniemi:
”Mä joka päivä ajattelen näitä asioita.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Kiitos ja tsemppiä. Kiitos teille. Kiitos katsojat. Oikein mukavaa illanjatkoa. Hei, hei.”

Hyviä jatkokeskusteluja suorissa tv- ja radio-ohjelmissa odotellessa.. Kiitokset Ylelle tekstitysraidan antamisesta; helpottamaan puheenvuorojen selventämistä ja tarkistamista litterointia varten.

Eikä tässä kaikki.

Toivottavasti nuoremmat sukupolvet huomaavat tämän Uutislukitus-sarjan perusteella sen, että kuinka tärkeää on ottaa vakuutusalan tämän päivän tapahtumia talteen? Vuodet vierivät, eivätkä päättäjien puheet ja lupaukset muutu teoiksi. Sanontahan kuuluu, että hallitukset, ministerit ja kansanedustajat vaihtuvat. Virkamiehet ja etujärjestöjen lobbarit pysyvät. Pitkäaikaisina portinvartijoina: asioiden avaamiselle ja korjaamiselle, toimivia avainhenkilöitä mediassa ja valtakoneistossa unohtamatta.

Eikä tuossa vielä kaikki.

AVAINKYSYMYKSET JA ISON KUVAN AVAUS
Tämän artikkelin avoimet avainkysymykset tulevat tässä:

1. Kenellä on todellinen valta lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla?
2. Mihin lakiin tai sopimukseen perustuen; samat henkilöt ja organisaatiot voivat olla käyttämässä, julkisen vallankäyttöön perustuvalla miljardien eurojen liiketoiminta-alueella, niin sanotusti tuoleja vaihtaen, käyttämässä todellista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?

Tässä Suomi 2017 linkissä; hyvää ison kuvan katsausta siitä, mikseivät todelliset korjaukset potilaan vakuutetun asemaa onnistu. Ilman, että nykyinen poliittiinen ja läpeensä korruptoinut järjestelmä revitään pala kerrallaan alas. Kuin Berliinin muuri aikanaan. Ketkä sen tekevät, milloin ja minkälaisen rauhanomaisen keinovalikoiman turvin? Sen aika näyttää. Ovatko nuoremmat sukupolvet taitavampia vaatimuksissaan ja toimissaan päättäjiin päin?

KORRUPTIOSTA ERI MUODOISSAAN
Toivotaan, että oikeusministeriö ja oikeusministeri Antti Häkkänen/kok. ovat toimineet ja vieneet ”Korruptioepäilyistä ilmoittavien  henkilöiden suojelu” – Mietintöjä ja lausuntoja 25/2016 esiin tulleet ehdotukset täysimääräisenä toteutukseen.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75133/OMML_25_2016_Korruptioepaily_84s.pdf
> Linkki luettu 1.10.2018

Unohtamatta Euroopan neuvoston Grecon Suomea koskevia arviointeja ja niissä tehtyjä konkreettisia korjausehdotuksia.

https://www.coe.int/en/web/greco/evaluations/finland
> Linkki luettu 1.10.2018
> Linkin kautta on ladattavissa myös suomenkieliset .pdf-muotoiset arvioinnit Suomesta.

Mikä Greco on?
”Group of States against Corruption, GRECO on Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin. Grecoon kuuluu 44 maata, muun muassa Yhdysvallat, Venäjä ja Suomi. Suomi on yksi vuonna 1999 perustetun järjestön 17 alkuperäisjäsenestä.” Lähde: Wikipedia.

Lähihistorian ehken kovin ja kuumin listaus siitä, mitä lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan piirissä on pahasti pielessä; löytyy tästä Suomi 2017 linkistä.

Tosin tässä kohtaa on hyvää muistaa ja kerrata On Sovittu Että (OSE) – järjestelmän hallinnoimalla toimialalla pätevä sääntö.

Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

LISÄTIETOA ISOSTA KUVASTA
Mikäli iso kuva oikeusvaltiosta ja oikeusvaltioperiaatteista tosielämässä kiinnostaa Sinua, niin nämä kolme hanketta Sinunkin kannattaa ottaa avoimen internetin avulla tarkempaan tarkasteluun ja seurantaan:

1.
Vakuutusoikeuden suulliset käsittelyt ja asiantuntijalääkäreiden käyttö
Tolvanen, Matti; Malin, Kimmo (2017-09-29)
>>> Aiempi hanke Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa Sakslin 2003

2.
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta STM043:00/2018
>>> Aiemmat hankkeet 5.6.2014-31.5.2015 ja 1.1.2013-31.12.2013

Tärkeintä tuon uuden työryhmän osalta on se, että julkisuuteen saadaan tietoa siitä minkälaisen ja kenen tekemän työlistan mukaan työryhmä toimii?

Kokousten vahvistettuja pöytäkirjoja ja liitteitä unohtamatta.

3.

Helsingissä 29.11.2017 vakuutusalan järjestämässä lobbaustilaisuudessa kahden kansanedustajan tekemille ja vakuutuslääkäreitä koskeville lakialoitteille pantiin stoppi.
>>> Vakuutuslääkärijärjestelmää koskeva seminaari.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2025?

Vuonna 2017 Suomi täytti 100 vuotta. Tässä pienen ihmisen näkökulmasta kirjoitetussa blogissani; pyrin myös vuoden 2017 jälkeen valottamaan lähihistoriamme ja nykyhetken mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta yhteiskunnallista tilannekuvaa esiin pukaten. Ja väliin pieneltäkin vaikuttavia tapahtumia isoon kuvaan lukiten. Jos haluamme todellisia parannuksia tähän Suomeen; jossa nyt elämme, niin jottain tarttis varmaankin tehrä? Mieluiten yhdessä toimien. Yli ikä - ja varallisuusrajojen. Tuleva aika, Suomi vuonna 2025; jää vielä hämärän peittoon. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään otteeseen itse kunkin tosielämässä; päästään kiinni jo huomenna. Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Vaikka monesta asiasta eri mieltä oltaisiinkin. Muuten taitaa käydä niin, että Albaniakin hurauttaa entistä kovemmalla vauhdilla Suomen ohi. Joten toivottavasti nuoremman polven päättäjämme ovat nyt tosielämän tapahtumista ja sisäisistä apparatsikeista paremmin kärryillä. Vastakkain ovat jatkossakin virallinen todellisuus ja todellinen todellisuus. Sekä se, että kuinka isoksi päättäjämme uskaltavat antaa tuon eron kasvaa.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, ay-liike, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, Perustuslaki, politiikka, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.