Korporatismi

Suomessahan on yhteiskunnallisesti katsottuna kahdenlaista totuutta. Virallista ja todellista. Kovaa kansallista korporatismia ei pidä sekoittaman konsensukseen. Tieteen termipankin määritelmä korporatismista. Jota myös korporativismiksi kutsutaan.

Suomen todellinen hallintamuoto ja hallitsijat ovat valtaosalle meistä edelleen täysin tuntemattomia. Yllättäen myös monille tv:stäkin tutuille hahmoille. Onneksi Isokallion Kalle muodostaa piristävän poikkeuksen. Jälkiviisaat 30.8.2013:

Suomen todellinen hallintamuoto on perustuslain vastainen ja siten parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella.

Suomen todellinen hallintamuoto on perustuslain vastainen ja siten parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella.

Jälkiviisaat http://areena.yle.fi/tv/2016540
Pe 30.8.2013 klo 9.25
Kesto 17 minuuttia
Katsottu: 8208 kertaa ( Katseltavissa ulkomailla )

Kreeta Karvala, Kalle Isokallio ja Jan Erola viikon aiheiden kimpussa. Toimittaja Jakke Holvas.

Keskustelussa hallituksen rakenneuudistuksesta. Heureka-foorumista. Rakennemuutospaketista. Keskitetty palkkaratkaisu. Sisäinen devalvaatio jne.

Kalle Isokallio perustuslain vastaisesta valtakoneistosta Suomessa:
aikajanan 4:44 alkaen

”…, mutta kun hallitus on päättänyt (Välihuuto Kreeta Karvala: ”Ulkoistanut!”) ulkoistanut työmarkkinat kokonaan siitä. Antanut ammattiyhdistyksille…

Jan Erola on jotenkin tilanteesta niin sanotusti hajulla.

Jan Erola on jotenkin tilanteesta niin sanotusti hajulla. Vaan journalismin saloista erinomaisen hyvin.

Välihuuto Jan Erola:
”… tähän saakkako ei ole muka ollut tilannetta, missä työmarkkinajärjestöillä ei ole ollut valtaa?! Kysynpähän vaan?”

Kalle Isokallio:
”On. On. Vaan pitää mielessä, siis, että meidän perustuslaissa. Siis perustuslaissa ei mainita semmosta sanaa kuin tuota työmarkkinajärjestöt…”

Jan Erola:
”Ei myöskään suuryrityksiä, jotka yhtä lailla näyttävät peukkua ylös ja alas…”

Kalle Isokallio:
”Käytin termiä työmarkkinajärjestöt, jossa ovat kummatkin osapuolet. Niillä ei ole mitään juridista valtaa. Ja nyt hallitus on delegoinut nyt koko; sen osan, itseltänsä pois!”

Kreeta Karvala tuntee vain nähtävästi virallisen nomenklatuuran tarjoaman totuuden?

Kreeta Karvala tuntee vain nähtävästi virallisen nomenklatuuran tarjoaman totuuden?

Kreeta Karvala:
”Kyllä. Mutta meillä on historian saatossa vakiintunut kolmikanta. Ja nyt kun tehtiin tää rakennepaketti, niin sehän vaikuttaa siihen…”

Kalle Isokallio:
”Ei se vaikuta mihinkään.”

Jan Erola:
”Katotaan Jälkiviisaista viikon kuluttua.”

Kreeta Karvala:
”Mutta se pitää..Pointti..”

Kalle Isokallio:
”Tää on järkyttävä asia, joka pitää korjata… Ei ole siis olemassa…”

Jan Erola:
”Ay-liike on räjäytettävä!”

Kalle Isokallio:
”Ei vaan siis työmarkkinajärjestöiltä pitää ottaa… Siis hallituksen pitää ottaa valta, joka heille kuuluu! Heille kuuluu valta tehdä päätöksiä työelämästä. Ei tarvitse kysyä joltain pursiseuralta…”

Kreeta Karvala:
”Mutta. Sitte Kalle oot sitä mieltä, että hallituksella pitäs olla valta päättää kaikista työelämän ehdoista…?”

Kalle Isokallio:
”Hallituksella on valta! Suomen lain mukaan.”

Kreeta Karvala:
”Mun mielestä kolmikantajärjestelmä on hyvä. Sä olet sitä mieltä, että se on huono? Mutta kolmikantajärjestelmääkin voidaan uudistaa. Ja sen sisällä sopia työehdoista. Siellä on niin paljon pientä silppua, joka tulee sopia muualla kuin hallituksessa.

Esimerkiksi se, mikä liittyy tähän rakenneuudistukseen on se, että saadaanko (Välihuuto Kalle Isokallio: ”Anteeksi mihin?”) lisää osa-aikatyötä….” (Aikajanan 6:25)

Eikä noissa Erolan Janin ja Karvalan Kreetan kommenteissa mitään pahaa olla.

Vanhemmiten elämän saloista pääsee pikku hiljaa paremmin perille. Kusisin tutusmisväylä avautuu, jos ja kun kohtalonkoura kumauttaa omalle tai lähipiirin kohdalle. Kerran tai useammin. Suomalainen oikeusvaltio ja hyvinvointiyhteiskunta saattavat alkamaan näyttämään; lukuisten eteennousevien Berliinin muurien mutaatiolta.

KORPORATISMIN VAIKUTUS MEIDÄN TAVISTEN ELÄMÄÄN

Karvalan Kreetan huomio kolmikannan uudistamisesta on sikäli myöhässä, että kolmikanta on todellisuudessa ollut jo pitkään nelikanta. Joten kehitystä on tapahtunut.

Mukana Suomen todellisessa hallintamuodossa ovat aina työnantaja- ja työntekijäpuolen etujärjestöt, valtio sekä vakuutus-, pankki- ja/tai suuryritysten edustajat. Tilanteen mukaan roolitusta vaihdellen. Ja mikä tärkeintä.

Laillisuusvalvojien pitkäkestoinen ”sokeus” on ollut korporatismille kovenemiselle ratkaisevaa. Yhtä pitkälle edennyttä finanssivalvonnan, oikeuskanslerin kuin eduskunnan oikeusasiamiehen integroitumista osaksi valtakoneistoa tuskin on edes muissa Pohjoismaissa? Entä ketkä Suomessa käyttävät todellista tiedonvälitysvaltaa?

Tämä seuraava tuskin on voinut jäädä; esimerkiksi Helsingin Sanomien tai Yleisradion, politiikan/talouden toimitusten toimittajilta huomaamatta? Toimitusten esimiehiä ja päätoimittajia unohtamatta.

On nimittäin törkeää, että oikeusvaltioksi itseään kutsuvassa Suomessa samat henkilöt ja organisaatiot käyttävät ristiin istuen eri palleilla:

* lainsäädäntövaltaa
* toimeenpanovaltaa
* tuomiovaltaa

Vuosikymmenten ajan. Eli mistään pienestä ja piilossa olevasta rakennevirheestä ei voi olla kysymys. Termeiksi katu- ja ruohonjuuritasolla kokonaisuudesta on vakiintunut harmaa hallinto ja harmaa valta.

Tästä linkistä näkökulmaan, kun henkilö vammautuu ja/tai sairastuu työssään pysyvästi sekä kun vakuutusyhtiö kiistää korvausvelvoitteensa. Ilman tosiasiallisia perusteluita suhteessa potilaan/vakuutetun esittämään näyttöön. Vakuutusyhtiön voittaa halutessaan aina. Lakisääteisissä vakuutuksissa, kuten liikenne- ja tapaturma, piilee suurten voittojen siemenet Yhtiöille. Siitähän saatiin, jo osittaista paljastusta ”Wahlroos: epävirallinen elämänkerta” – kirjan sisällöstä…

Taustaa avoimesta internetistä:
tapaturmaeläkkeellä olevien määrästä

PIENI KULISSIEN TAAKSE KURKISTUS

Oikeusministerinkin asema on kovan kansallisen korporatismin keskellä kevyttä kauraa. Sdp:n oikeusministeri Johannes Koskinen uskalsi pitää 2000-2005 välisenä aikana potilaiden/vakuutettujen perustuslaillisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan puolesta ääntä. Vakuutusyhtiöiden isoksi järjestettyä valtaa vastaan. Tunnetuin seurauksin.

Eduskunnan nykyinen puhemies; sdp:n Eero Heinäluoma tuntee kovan ja kieron korporatismin kuviot ehken parhaiten. Ja hänhän oli antamassa oikeusministeri ja puoluekollegalleen Johannes Koskiselle pikapotkut. Puhelimessa.

Sdp:n presidenttiehdokas Martti Ahtisaari taas kritisoi 20 vuotta sitten eli 1993 pitämissään puheissaan Oulussa ja Helsingissä korporatismin kierouksia….

Turhaan ei Helsingin Sanomat kirjoittanut pääkirjoitussivullaan (5.4.1993) otsikolla: ”Poliitikkojen kadonnut valta”

Noh. Tuosta lisää jostain vaiheessa. Mahdollisesti.

MITEN KORJAAVAT TOIMENPITEET SUOMESSA HOIDETAAN?

Edellisten linkkausten kautta esille tulevat epäkohdat ja perustuslain vastaisuudet ovat olleet päättäjienkin tiedossa vuosikymmenten ajan. Kun mitään ei virallisesti tunnusteta, niin ei ole korjattavaakaan.

Ilmari Pietarinen kirjoitti tähän(kin) kohtaan osuvasti Helsingin Sanomissa, mielipidesivulla 13.9.2013 muun muassa seuraavaa:

”… yli 20 vuoden kokemuksellani valtionhallinnosta voin lohduttaa kirjoittajia tiedolla, että kyseessä on vanha perinne.

Kun yhteiskunnassa havaitaan säädösten tai puuttuvan säädöksen aiheuttama epäkohta tai vääryys, yleensä pariin kolmeen vuosikymmeneen ei tehdä mitään. Annetaan epäkohdan muhia rauhassa. Sitten asetetaan komitea tai toimikunta, johon otetaan pelkästään kyseisen epäkohdan aiheuttaneiden hallintojen edustajia. Lisäksi usein valtiovarainministeriön edustaja valvoo, ettei penniäkään valtion rahaa kulu. Vääryyden uhrien edustajia ei kuulla.”

Pientä kehitystä? Nyt on ruvettu jo hiukan kuulemaankin. Tosin 0 (nolla) vaikutuksella.

Pientä kehitystä? Nyt on ruvettu jo hiukan kuulemaankin. Tosin 0 (nolla) vaikutuksella. Torikokous foorumiksi?

Itse odotan Aurinkokuningatarta tulevaksi. Ja lukuisia Suomen sisäisiä Berliinin muureja murtuvaksi.

PERUSSUOMALAISTEN YMPÄRILLÄ MYÖNTEISTÄ PÖRINÄÄ

Isokallion Kallen sanomissa piilee useamman vaalivoiton mahdollisuus ainakin perusssuomalaisille. Keskusta tuskin omia valta-asemiaan lähtee järkyttämään. Avainkysymys on tietysti se, että tarvitseeko perustuslakia edelleenkään Suomessa noudattaa?

Sitten se, että suuntaavatko perussuomalaiset korporatismin kovaan ytimeen? Vai riittääkö puheenjohtaja Timo Soinilla vielä paukkuja todellisten parannusten tekemiseen? Vai joutuvako perussuomalaiset(kin) kytkemään sordiinot omiin ja verkostojensa instrumentteihin?

Moraalinen selkäranka on ministerin salkun saamisessa joustavaa tavaraa. Maan tapaa tämäkin? Niin kävi myös vihreiden oikeusministeri Tuija Braxille.

> Suomi 2017 katsaus

Odotteluaikana heitän ilmoille ajatuksenpoikasen ja ideantyttösen edistämään, seuraavien rikollisuuden lajien tunnistamista ja tunnustamista Suomessa:

perustuslakirikollisuus
viranomaisrikollisuus
ihmisoikeusrikollisuus
oikeusturvarikollisuus
korporativiinen järjestelmä

Konkreettisemmin niihin liittyviä asioita ja ratkaisumalleja on tuotu esiin, esimerkiksi Kukkosen listalla. Näkökulma on lakisääteinen vakuutus- ja sosiaaliturva sekä potilaan/vakuutetun.

Ja jos oma EU- ja finanssilähihistoria kiinnostavat. Kokoomuksen isänmaallisen siiven edustajan, Jorma Jaakkolan Valtiopetokset Suomessa katsauksesta pääsee myös hyvään alkuun. Uusien rikollisuuden lajien tunnistaminen ja tunnustaminen vaativat nyt avointa keskustelua. Muistaen, että mitä virallisen Suomen edustajien toimesta ei ole tunnustettu; ei ole olemassakaan.

YLEN JULKINEN PALVELU POHJOISMAISEN TIEDONVÄLITYKSEN KÄRKEEN?

Voisiko Yle toteuttaa julkisen palvelun rooliaan sillä tavalla, että Yle alkaa käsittelemään yhteiskunnallisia aiheita, jotka ovat jääneet niin sanotusti virallisessa uutisvirrassa minimaaliselle huomiolle?

Ylen, 21 vuotta itse tapahtuman jälkeen. uutisoimasta Koiviston konklaavista ja sen todellisista vaikuttavuuksista voisi mielestäni aloittaa.

Siihen voisivat ensin Ylen toimittaja Jakke Holvas, jälkiviisaat: Kalle Isokallio, Kreeta Karvala ja Jan Erola tuoda esiin erilaisia huomioita.  Jonka jälkeen aiheesta tuotaisiin Ylen tv-ja radiostudioihin keskustelemaan elossa vielä olevat henkilöt, jotka tuntevat aihepiirin tarkemmin. Molemmilta puolilta raja-aitoja. Useammankin kerran.

Sillä vain yhdessä toimien voimme olla enemmän. Ja kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia. Pankki- ja vakuutusalojen ylivalta kietoutuu nimittäin toisiinsa. Myös Suomessa.

Näin Suomen hallituksena ministerinä nykyään toimiva Alexander Stubb/kok. kommentoi vakuutusalan ylivaltaa Euroopan unionissa vuonna 2003. Selvää komissaari ainesta siis…

* * * *

Päivitys 26.9.2013 – Kiitos muistuttajalle.

Miten voi olla mahdollista, että Suomessa olevat potilas- ja kansalaisjärjestöt eivät ole saaneet edellä kuvattuja epäkohtia sekä perustuslain vastaisuuksia julkisuuteen?

Vastaus saattaa piillä tässä keskustan Väyrysen Paavon lausumassa:

Epäpoliittiset kansalaisjärjestöt valtapuolueiden hallussa

Epäpoliittiset kansalaisjärjestöt valtapuolueiden hallussa!

Ja sama tekstinä. Seppo Sarlundin “Politiikan pöydän alta” – kirjasta, jossa nuori Paavo Väyrynen visioi vuoden 1969 loppupuolella (lainaus luvusta – Köyhän asialla):

– Katsokaa demareita. Ne ovat vallanneet kaikkien epäpoliittisten kansalaisjärjestöjen johtopaikat. Niillä ja ay-liikkeellä ne pelaavat. Keskustapuolueen on vallattava järjestöt, neuvoi nuori mies.

Eli Suomen todellisen hallintamuodon voidaan sanoa toimivan yli kaikkien puolue-, aate- ja varallisuusrajojen. Lähtevätkö perussuomalaiset kuvioon mukaan? Lienee nyt ratkaisevinta…

Rupesin nimittäin kerran tuota asiaa mielenkiinnolla selvittelemään. Samoja puolueapparatsikkeja ristiin rastiin erilaisissa epäpoliittisissa “kansalaisorganisaatioissa” toimimassa.

TUTKIVAT JOURNALISTIT JA DATAJOURNALISTIT YHTEISISKUUN?

Tutkivalle journalismille olisikin nyt mahtava paikka; avata julkisuuteen ne epäpoliittiset kansalais- ja potilasjärjestöt, jotka ovat todellisuuden rekisteröityjen puolueiden hallinnassa. Datajournalismin avulla erilaiset järjestövallan kytkentäkaaviot tulisivat kaikille viimein tutuksi.

Pelottavinta ja ehkä härskeintä tässä Väyrysen Paavon esille nostamassa kuviossa on se, että nuo puolueiden hallinnassa olevat ”epäpoliittiset kansalaisjärjestöt” saattavat istua potilaiden/vakuutettujen asioiden tilaa pohtivissa työryhmissä vuosikymmenten ajan, mutta eivät saa suutaan auki todellisista epäkohdista taikka eivät uskalla/saa merkityttää eriäviä kantojaan koskaan työryhmien pöytäkirjoihin.

Pelkona saattaa olla RAY- ja valtiorahoituksen kuin oman palkkatyön menettäminen.

Joten olisikin tärkeää saada julkisuuteen listausta hallinnosta ja puolueista ihan oikeasti irtiolevista järjestöistä (non-governmental organization = NGO). Ja myös rehellinen ilmoitus siitä, jos tuollaisia järjestöjä ei Suomessa enää ole; on erittäin tärkeä.

Aurinko iloisesti keskuudessamme paistakoot ja Suomen lukuisat, mutta sisäiset Berliinin muurit valaiskoot!

Kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia.

* * * *

Artikkelin linkit toiminnassa artikkelin julkaisun hetkellä.

Advertisements

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparatismi, apparatsikki, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, Perustuslaki, politiikka, populismi, Suomen ihmisoikeustilanne, talouselämä, vaalirahaskandaali, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Korporatismi

  1. aikias sanoo:

    Suomessa todellinen valtiovalta on työmarkkina ja finassieliitillä. Se on kätketty pirun tikapuihin, joilla valtakunnan asiat käsitellään. Käsitellä=sanasta ”käsittää” l.pyydystää

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s