Kansanvalta

Mahtaako kansanvalta olla faktaa vai fiktiota? Vaiko suomalaisen propagandakoneiston pitkälle jalostama mielikuvien kokonaisuus?

Joko tiedotusvälineet ja ajatushautomot ovat analysoineet sen, mitä yhteiskunnan katutasolla alkaa tapahtumaan ja näkymään, kun äänestysprosentti jää tärkeissä kansanäänestyksissä alhaiseksi tai äänestysoikeutta on rajoitettu tai äänestämiseen pääsy edellyttää erilaisia toimenpiteitä, jotka saattavat olla heikot luku- ja kirjoitustaidot omaaville vaikeita?

Joko suomalaiset tietävät; ketkä käyttävät ja mihin perustuen todellista valtaa?

Puolueiden totuusleikkuroitujen gallup-lukujen valossa kaikki on vielä auki. Suomessa järjestetään tiukassa tahdissa kolmet eri vaalit. Maakuntavaalit 2018 (ajankohta toistaiseksi auki). Eduskuntavaalit 2019. Eurovaalit 2019.

Tilanne on puolueiden kannalta haasteellinen, sillä eri vaaleissa jättää äänestämättä 1,3 – 2,6 miljoonaa äänioikeutettua. Prosenteissa osuus on äänioikeutetuista 30 – 60 prosentin välillä. Ei enää ihan mitään pikkulukuja. Jolloin myös erilaisten sytkäysten mahdollisuus vaalituloksissa kasvaa.

SISÄLLYSLUETTELO
Miksi korporatismi lipsahti fasismin suuntaan?
Sitra Suomen rikkain ajatushautomo?
Kansalaisaloitteet; kansanvallan optio?

MIKSI KORPORATISMI LIPSAHTI FASISMIN SUUNTAAN?
Nimittäin. Suomessa on vuosikymmenten ajan odotettu siirtymistä kansallisesta korporatismista; toimivaan ja avoimeen parlamentarismiin.

Tosin Suomessa ei olla vielä päästy konsensukseen siitä, mitä korporatismilla ja korporaatioilla puolueiden sekä etujärjestöjen paaluttamassa arvomaailmassa tarkoitetaan.

 Korkean lukusuosituksen kirjoja suomalaisen kansanvallan nykytilasta löytyy esimerkiksi näistä kirjoista:

”Lakien synty”, Seppo Konttinen, kustannusosakeyhtiö Siltala, 2014.
”Perustuslain mukaan lainsäädäntövaltaa Suomessa käyttää eduskunta. Seppo Konttinen paljastaa kirjassaan kovien esimerkkien avulla, kuinka lait syntyvät demokraattisen kontrollin ulottumattomissa hämärissä työryhmissä ja toimikunnissa. Näiden neuvostojen kokoonpanoilla varmistetaan etukäteen uusien lakien sisältö. Eduskunnasta on tullut suuri pykälien kirjaamo ja kansanedustajista tahdottomia napinpainajia.

Kaikenkarvaiset selvitysmiehet, konsultit, lobbarit ja poliittisin perustein nimitetyt virkamiehet kirjoittavat lakeja omien ja taustaryhmiensä etujen ajamista silmällä pitäen. Samalla kansanvalta on saanut tappotuomion. Kirjan lukija pääsee kurkistamaan lainsäädäntövallan salatun eliitin toimintatapoihin, etuihin ja palkitsemisjärjestelmiin, joista ei ole aikaisemmin hiiskuttu ulkopuolisille.”

”Kolmikannan kulisseissa” – Lasse Laatunen, Arto Nieminen, kustantaja Art House, 2017. Lasse Laatusen neljä vuosikymmentä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) palveluksessa on nimien, tapahtumien ja anekdoottien osalta mielenkiintoista luettavaa. Ylen työmarkkinoihin erikoistunut politiikan toimittaja, Arto Nieminen on paketoinut asiat sujuvasti luettavissa olevaan muotoon.

Lasse Laatunen kirjan sivulla 8:
”Jos peukalonjälkeni näkyy muutamina vuosikymmeninä säädöskokoelmassa, se tyydyttää itseäni juristina.”

”Se joka maksaa, myös lopulta päättää.”

Arto Nieminen kirjan sivulla 9:
”Jotta ymmärtäisi työmarkkinoiden toimintaa, pitää ennen muuta tutustua ihmisiin.”
”Keskeinen sana on luottamus.”

Pitkän päivätyön SAK:ssa tehneen, Erkki Laukkasen ”Hyvät veljet kolmikannassa” kirja-arvio. 9.2.2018 Uusi Suomi Puheenvuorossa kannattaa myös lukea.

Eikä tuossa kaikki.

Evan (Elinkeinoelämän valtuuskunnan) pamfletti sarjassa julkaistiin näyttävästi ; lokakuussa 2017 Björn Wahlroosin Hiljainen vallankumous – Tekikö uusi perustuslaki Suomen hallitsemisen mahdottomaksi? Kun taas Wahlroosin taidokkaasti tekemä ikioma; hiljainen ja helkkarin rahakas vallankumous on jäänyt muun muassa tiedotusvälineiltä jostain syystä huomaamatta ja siten uutisoimatta!

Eikä tuossa vielä kaikki.

SITRA SUOMEN RIKKAIN AJATUSHAUTOMO?
Minkälaisen valaistuksen yhteiskuntamme todelliseen tilaan ja äänestysaktiivisuuden nostamiseen tuo perjantaina 23.2.2018 Sitran julkaisema YHTEISKUNTA 2.0 – selvitys, jonka tekijöinä ovat sdp:n ja keskustan entiset kansanedustajat ja ministerit; Jouni Backman ja Liisä Hyssälä. Jälkimmäinen myös entinen ja monivuotinen Kelan pääjohtaja. Tällä hetkellä molemmat ovat Sitran vanhempia neuvonantajia.

Kansanvallan maallikkoa hämää tässä asiassa se, että Sitran sivulla selvitystä esitellään myös Kansanvallan peruskorjaus – työpaperi nimellä.

Nuo Evan ja Sitran nimissä julkaistut tilannekuvakatsaukset; löytynevät avoimesta internetistä kaikkien kiinnostuneiden luettavaksi.

Siinä julkaistu tavoite on kova. Se on kansanvallan peruskorjaus. Siis ei mitään hipsuttelevasti etenevää pintaremonttia, vaan kunnollisella alkurysäyksellä käynnistyvä täysremontti.

Aika näyttää. Mitä tapahtuu, mihin suuntaan ja kenen nuottikirjan mukaan edeten?

Vieläköhän Hyssälän Liisa muistaa, kuinka hän vielä huhtikuussa 2015 liputti kovaan korporatismiin perustuvan valtakoneiston puolesta? Tuolloin Ylen Taloustutkimuksella teettämän gallupin mukaan epävarmojen äänestäjien osuus oli poikkeuksellisen suuri. Eli 41,6 prosenttia äänioikeutetuista!

Joten pitäisikö puolueiden ilmoittaa jo hyvissä ajoin ennen vaaleja, minkä puolueiden kanssa se on valmis menemään hallitukseen ja mitkä ovat sen TOP-21 aihetta, joita se tulee hallitukseen päästessään ajamaan? Eli hallituspohjatunnustelut käytäisiin hyvissä ajoin ennen vaaleja, jolloin äänestäjät tietäisivät paremmin, minkälaiseen yhteiseen laariin heidän äänensä solahtavat.

KANSALAISALOITTEET KANSANVALLAN OPTIO
Tosin menon jatkuessa entisenlaisena; on hyvä muistaa tämä.

Se mitä ei tunnusteta, sitä ei ole virallisesti olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Siksi erilaiset kansalaisaloitteet saattavat onnistuessaan, olla rauhanomainen tapa; yrittää saada aikaan todellisia korjauksia. Esimerkiksi vuosikymmenten ajan päättäjienkin keskuudessa hyvin tietämiin epäkohtiin ja perustuslain vastaisuuksiin; esimerkiksi lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan piirissä.

Tämän artikkelin julkaisun hetkellä kovassa nosteessa on kansalaisaloite numerolla 2837, joka lähti rakettimaiseen nousuun, kun kokoomuksen kansanedustaja Hjallis Harkimo antoi sille näyttävästi tukensa. Sdp:n puoluelehti Demokraatissa 23.2.2018 otsikolla: ”Voi sattua kenelle tahansa” – Harkimo usuttaa allekirjoittamaan kansalaisaloitteen: ”Toistensa hallituksissa ristiin istuvat tahot eivät muutokseen suostu”

Tuo Pertti Latvalan kansalaisaloite ylitti 50 000 allekirjoittajan rajan 7.3.2018, joten se tulee etenemään eduskunnan käsittelyyn. Ja saa sitä paremman käsittelyn, mitä enemmän allekirjoituksia se saa. Varsinkin, kun korjaustarve ei liity yhteen pykälään.

Artikkelin julkaisun hetkellä jo 53 407 allekirjoitusta!

 

Joten käykää aina silloin tällöin kurkkaamassa avoinna olevia kansalaisaloitteita ja käyttäkää tätä kansanvallan suomalaisille suomaa optiota. Kun allekirjoittaneiden kansalaisten määrä kasvaa isoksi, niin paineistetut päättäjämme saattavat alkaa toimimaan. Myös saippuoidulle kalliolle tehdyn oikeusvaltio perustan korjaamisen puolesta.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

 

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2025?

Vuonna 2017 Suomi täytti 100 vuotta. Tässä pienen ihmisen näkökulmasta kirjoitetussa blogissani; pyrin myös vuoden 2017 jälkeen valottamaan lähihistoriamme ja nykyhetken mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta yhteiskunnallista tilannekuvaa esiin pukaten. Ja väliin pieneltäkin vaikuttavia tapahtumia isoon kuvaan lukiten. Jos haluamme todellisia parannuksia tähän Suomeen; jossa nyt elämme, niin jottain tarttis varmaankin tehrä? Mieluiten yhdessä toimien. Yli ikä - ja varallisuusrajojen. Tuleva aika, Suomi vuonna 2025; jää vielä hämärän peittoon. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään otteeseen itse kunkin tosielämässä; päästään kiinni jo huomenna. Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Vaikka monesta asiasta eri mieltä oltaisiinkin. Muuten taitaa käydä niin, että Albaniakin hurauttaa entistä kovemmalla vauhdilla Suomen ohi. Joten toivottavasti nuoremman polven päättäjämme ovat nyt tosielämän tapahtumista ja sisäisistä apparatsikeista paremmin kärryillä. Vastakkain ovat jatkossakin virallinen todellisuus ja todellinen todellisuus. Sekä se, että kuinka isoksi päättäjämme uskaltavat antaa tuon eron kasvaa.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, Perustuslaki, politiikka, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.