Äänestäjille heitettyjen vaalisyöttien määrä kiihtyy. ”Saat, mitä et tilaa” – ilmiö vahvistaa olemassa oloaan. Jolloin #pääministeriksiJermu liike tiukentaa otettaan epäröivien äänestäjien mielissä. Syynä edellisiin on yli hallitus – ja eduskuntakausien jatkuneiden vaalilupausten pettäminen. Yli arvopohja – ja lobbausjärjestörajojen.
Oheisesta kuvakaappauksesta löytyy yksi persujen avainhenkilöistä vuosien 2015 – 2017 hallitustaipaleelta ja kahtiajaon taipaleelta vuosilta 2017 – 2019. Iso kiitos verkostomme arkistovastaavalle. Taas kerran. Arkistojen hyödyntäminen on yksi kansalaistaidoista.
SISÄLLYSLUETTELO
Kyykyttääkö kokoomus taas persuja?
Hillotolppien huispaajien kasvatuspaikat
Kokoomuksen hyväksymät vaalisyötit
Avoimuusrekisteristä tehtävä lobbausrekisteri
Kokoomuksen ekosysteemi tutuksi
Paavo Väyrynen kansalaisyhteiskunnasta
KYYKYTTÄÄKÖ KOKOOMUS TAAS PERSUJA?
Antavatko 2020-luvun perussuomalaiset ja heidän kannattajansa sekä uskolliset äänestäjänsä vetää kokoomuksen sekä seuraavaksi pääministeriksi povatun Petteri Orpon toistamiseen itseään höplästä? Entä onko tämä hallituspuolueen avustajajoukkojen rekrytointeihin liittyvä ongelma jo perussuomalaisilla ratkaistu? Miten toimien?
”– Perussuomalaisilla ei ollut tuolloin etujärjestöissä tai kolmannella sektorilla poolia, joista erityisavustajia tai valtiosihteereitä olisi voinut rekrytoida, Virtanen sanoo.”
Lähde: Yle 25.8.2019 – Yle selvitti
Erittäin kokenut persujen työmies Matti Putkonen tietää tuonkin poliittisten pelien kokemuksen ohuuteen liittyvän haasteen tarkasti. Kuin myös aiemmat, joista lisää tämän eduskuntavaaleja koskevan facebook-sarjamme osasta 3/2022. Se löytyy osoitteesta:
Sitten politiikan tarjoamaan nopeaan urakiertomalliin. Joka oli nopeimmillaan perussuomalaisissa 2010 – luvulla. Eikä tuossa mitään, kunhan pitkään puolueen toiminnassa mukana olleet puurtajahenkilöt pidetään tyytyväisenä. Ne hiljaiset ja ahkerat, mutta tolkun kehä kolmosen ulkopuoliset perussuomalaiset.
HILLOTOLPPIEN HUISPAAJIEN KASVATUSPAIKAT
Ennen puolueiden pääkonttoreiden organisaatiot olivat isompia ja niiden organisaatiot olivat tuleville politiikan tekijöille hyviä harjoittelu- ja verkostoitumispaikkoja. Nyt on toisin.
Yle selvitti: Iso osa Sipilän hallituksen erityisavustajista etsii yhä töitä – ”On ollut aikaa tutustua lapsiin, toivottavasti töitä löytyy”
Merkittävä osa viime hallituskauden kärkiavustajista on siirtynyt lobbaajiksi joko etujärjestöihin, viestintätoimistoihin tai yrityksiin.
HANNU TIKKALA
25.8.2019 kello 15:24
https://yle.fi/uutiset/3-10935991
Linkki luettu 26.1.2023
– –
”Se lähti liikkeelle sähköpostista. Samuli Virtanen oli valmistunut muutama vuosi aiemmin Helsingin yliopistosta kielenkääntäjäksi ja hänellä oli ”villi haave” työskennellä perussuomalaisten silloiselle puheenjohtajalle Timo Soinille.
– Ajatus ei jättänyt minua rauhaan. Totesin, ettei Soini tule hakemaan minua kotoa, vaan minun pitää olla asiassa aloitteellinen.
Virtanen lähetti sähköpostia Soinille, joka työskenteli siinä vaiheessa Euroopan parlamentissa. Puheenjohtaja vastasi, ettei puolueessa ole pestejä auki juuri sillä hetkellä.
Eduskuntavaalit pidettäisiin kuitenkin keväällä 2011, jolloin Virtasen kannattaisi olla uudelleen yhteydessä Soiniin.
Vaalien tulos oli iso jytky paitsi perussuomalaisille, myös Virtaselle. Perussuomalaiset sai vaaleissa 34 lisäpaikkaa, minkä seurauksena puolue alkoi nopeasti vahvistaa organisaatiotaan.
Siitä alkoi Virtasen rakettimainen urakehitys puoluekoneistossa. Virtanen nousi ensin eduskunta-avustajaksi, sitten eduskuntaryhmän kansainvälisten asioiden sihteeriksi ja lopulta puolueen ykkösavustajaksi, valtiosihteeriksi, kun puolue nousi kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen hallitukseen.”
Toivottavasti työttömäksi hallitus- ja eduskuntatoimista jääneet avustajahenkilöt ovat löytäneet uudet työpaikat. Viimeistään TE-toimistoissa auki olevista työpaikoista.
KOKOOMUKSEN HYVÄKSYMÄT VAALISYÖTIT
Ratkaisevaa perussuomalaisille 2020 – luvulla on tietysti se, miten erilaiset hallituspaikan avaamat valtiosihteerien ja avustaja-armeijoiden ”hillotolpat” pystytään uskottavasti täyttämään? Ja mitkä äänestäjille tarjotut vaalisyötit kannattaa jättää säästöliekille, ettei hallitustie esimerkiksi kokoomuksen kumppanina katkea hallitusneuvotteluihin, mutta joiden sopivan kohtuullinen väläyttely saa kuitenkin epäröivät persujen kannattajat vaaleissa äänestämään. Vielä tämän kerran.
Näiden vuoden 2018 aiheiden ympärillä piilee, ainakin noin kahden miljoonan äänestäjän potentiaali. Mutta silloin persujen pitää uskaltaa astua kokoomuksen, demareiden, keskustan ja rkp:n valtakoneistojen sekä vaali – että puoluerahoittajien varpaille. Unohtamatta vasemmistoliiton ja vihreiden egosysteemien varpaita. Vieläpä useampaan kertaan.
AVOIMUUSREKISTERISTÄ TEHTÄVÄ LOBBAUSREKISTERI
Avoimuusrekisteri – nimellä kulkeva lainsäädäntöhanke on edennyt hallituksen esityksenä eduskunnan käsittelyyn. Hankkeen keskussivuston löydät oikeusministeriön osoitteesta:
OM033:00/2019
https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM033:00/2019
Linkki luettu 28.1.2023
Joten on erittäin tärkeää kysyä ja keskustella ennen eduskuntavaaleja siitä, miksi Euroopan komissiossa käytössä olevan lobbarirekisterin eli avoimuusrekisterin kopioiminen Suomeen ei ole riittävä askel läpinäkyvämpään suuntaan?
Seuraavaksi pääministeripuolueeksi povatulla kokoomuksella on hallituksen avustajapaikoille vaadittava lobbaripankki kunnossa.
Lobbausrekisteri – aiheen iso kuva on tärkeää saada pitkäkestoiseen päivänvaloon. Muuten myös 2020 – luvulla tehdään entistä enemmän Miltton – tyylisten hillotolppien huispaajien politiikkaa.
Jolloin äänestäjien kannalta katsottuna ”Saat, mitä et tilaa” – ilmiö vahvistuu entisestään ja äänestäjien into äänestämiselle laskee. Varsinkin, kun entistä useampi uskollisesti äänestänyt suomalainen huomaa, että Suomessa on lukuisia julkisen vallankäytön alueita, joiden ongelmien korjaamiseen ei voi äänestämällä vaikuttaa. Vaikka ne poliittisten päättäjien, virkamiesten ja laillisuusvalvojien tiedossa ovatkin olleet. Esimerkkiä tuon aiheen isosta kuvasta ”Laillisuusvalvontaa aikajanalla 2001-2018” – artikkelista.
Joten. Erilaisten kysymysten asetteluun perustuvissa tiedotusvälineiden vaalikoneissa voisi olla pakollisena kaksi nappia, joita painamalla puolueen ja ehdokkaan kytkentäkaaviot paljastuvat äänestäjille helposti. Näin äänestäjien kuluttajasuojaa saataisiin piirun verran paremmaksi, kun tiedetään todelliset valtakuviot ja vaikutuskanavat sekä – tavat tarkemmin. Demareiden tosielämän ja vuoden 2019 mallista Lobbarirekisteri – artikkelissamme.
Eikä tekisi ollenkaan pahaa, jos tiedotusvälineiden tutkasäteiden alla puolella operoivien valtiosihteereiden, erityisavustajien ja avustajien sidonnaisuudet tulisi saattaa yhtä avoimiksi kuin virkamiestenkin. Johtavista hyvinvointialan lobbareista puhumattakaan. Jolloin epäilykset hillotolppien perustuksissa olevista hillopurkkien tyhjentäjistä pienenisivät.
KOKOOMUKSEN EKOSYSTEEMI TUTUKSI
Näin sdp:n eli demareiden kulmamies, nykyinen meppi Eero Heinäluoma eli Don Eero näkee tuon poliittisen pelikentän hillotolppien ja lobbauksen hillopurkkien ison kuvan. Eli perinteisten valtapuolueiden ekosysteemit Suomessa:
Lainaus alkaa.
Heinäluoman mielestä julkisuus ohjaa kokoomuksen ratkaisuja enemmän kuin minkään muun puolueen. ”Kokoomus näyttää hylkäävän puheenjohtajansa aina kun mediapaine alkaa kääntyä pidemmäksi aikaa kielteiseksi puheenjohtajaa kohtaan.”
Eero Heinäluoma arvioi, ettei julkisuus ole tiedostanut kokoomuksen asemassa tapahtunutta muutosta todellisesti Suomen valtapuolueeksi. Kokoomus on hänen mielestään viimeisten vuosikymmenten parhaiten menestynyt puolue, se on jättänyt kädenjälkensä lähes kaikkeen, mitä Suomessa on tehty 30 viimeisen vuoden aikana.
”Kokoomus on huomaamatta ja johdonmukaisesti ottanut valtapaikat niin kepulta kuin demareiltakin. Vahva asema näkyy myös siinä, että kokoomus on miehittänyt myös etujärjestöt EK:sta ja elinkeinoelämän järjestöistä valtionyhtiöihin ja kolmannen sektorin toimijoihin. SAK on ainut linnake, jota kokoomus ei ole pystynyt valtaamaan. Kokoomuslainen vaikutus on vahva myös virkamieskunnassa”, Heinäluoma toteaa.
Jyrki ei jyrää ..
Lainaus loppuu.
Lähde: Tuomo Yli Huttula –Porvarivallan tulevaisuus – sivu 396 – Presidentti ja Porvarivalta – Ristiriitoja ja yhteistoimintaa tasavallan sisäpiirissä, Otava 2018
(tekstin vahvennukset tämän artikkelin kirjoittajalta)
Jos tuon yhden Finanssialan päälobbarin, Tuomo Yli-Huttulan, kirjan ja siihen kirjattuun Eero Heinäluoman sanomiseen on luottamista, niin kokoomus on vienyt kaikkein pisimmälle sen, että kokoomus on vain kuoriyhtiö erilaisten edunvalvontaekosysteemien toiminnalle.
Eikä tuossa kaikki.
Tämän lisäksi on huomioitava myös kokoomuksen valta-asemat vuonna 2023 Yleisradiossa (Yle) ja Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa (Sitra):
Yleisradio
https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-hallitus
Linkki luettu 26.1.2023
Sitra
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sitra_(rahasto)
Linkki luettu 26.1.2023
Eikä tuossa vielä kaikki.
Joten erittäin vaikutus- ja painostusvaltaisten ”viestintätoimistojen”, joita myös lobbaustoimistoiksi kutsutaan, liiketoimintamallien kytkentäkaaviot on tärkeää saada suomalaisille tutuiksi.
PAAVO VÄYRYNEN KANSALAISYHTEISKUNNASTA
Ikinuori Paavo Väyrynen on uutistietojen mukaan asettumassa ehdolle keskustan listoilta. Taas kerran. Ja se on tämän artikkelin aihekokonaisuuden kannalta erinomaista. Varsinkin, jos toimittajat uskaltavat ja saavat kysyä Väyrysen Paavolta seuraavasta aiheesta. Sitkeästi. Ja tehdä tarkentavia jatkotutkimuksia, joiden avulla keskustan ekosysteemin hallitsemien järjestöjen kaavio näkee viimeinkin päivänvalon.
Suomenhan on kehuttu olevan aktiivisten kansalaisjärjestöjen hallinnoima maa. Ja juuri tämän erityispiirteen takia meidän kaikkien kansalaisten ääntä voidaan kuunnella, ennen kuin meitä koskevia päätöksiä tehdään.
Kasvava joukko suomalaisia on ihmetellyt pitkään sitä, etteivät edes suurten ja miljoonien eurojen liikevaihtoa pyörittävien potilas- ja kansalaisjärjestöjen keskusliitot taistele ärhäkästi pysyvästi vammautuneiden tai sairastuneiden potilaiden ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen puolesta. Ammattiliitoista puhumattakaan.
Lainaus kansalaisyhteiskunnan saloihin tulee Seppo Sarlundin ”Politiikan pöydän alta” – kirjasta, jossa nuori Paavo Väyrynen visioi vuoden 1969 loppupuolella (lainaus luvusta – Köyhän asialla):
”Katsokaa demareita. Ne ovat vallanneet kaikkien epäpoliittisten kansalaisjärjestöjen johtopaikat. Niillä ja ay-liikkeellä ne pelaavat. Keskustapuolueen on vallattava järjestöt, neuvoi nuori mies.”
Minkälaiset ovat isojen puolueiden kytkentäkaaviot suomalaisen kansalaisyhteiskunnan järjestökentillä? Hallituspuolue ja eduskunnan puhehenkilön paikkaa pitävällä keskustalla? Entä tämän hetkisellä pääministeripuolue demareilla?
Molempien puolueiden hyvin tuntema kafkamainen ja suomalaiseen oikeusvalioon liittyvä aihe, Vakuutuslääkäreiden valta ja puolueettomuus kiinnostaa yli kahta miljoonaa äänestäjää. Ja, jos perussuomalaiset joutuvat aiheesta vaikenemaan, niin onko eduskuntavaaleissa 2023 tarjolla yhtään puoluetta ja ehdokasta, joka uskaltaa puhua tuosta aiheesta? Myös vaalien ja hallitukseen pääsyn jälkeen.
Joten mielenkiintoisia vuoden 2023 eduskuntavaalien keskusteluja, vaalikampanjoita ja – tapaamisia odotellessa. Rauhan, rakkauden ja kasvavan yhteisymmärryksen merkeissä. Vaikkakin monista yhteiskunnallisista asioista eri mieltä olisimmekin. Avoimessa ”Me yritämme” – hengessä voimme estää ”Saat, mitä et tilaa” – ilmiön voimistumista eduskuntavaaleissa. Yli arvopohja- ja lobbausjärjestörajojen.
– – – –
– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –
Suomi 2017 verkosto 