Yhteiskuntasopimus

Tiistaina 2.12.2015 ilmoitettiin julkisuuteen, että yhteiskuntasopimukseen tähtäävät neuvottelut ovat katkenneet. Jälleen kerran. Jatkoa lienee kuitenkin luvassa? Menossa ovat kuitenkin Suomen kaikkien aikojen kovimmat valtataistelut. Hyvää taustatietoa lopusta löytyvästä kolmen raportin setistä.

– Klikkaamalla artikkelin kuvakoosteita; saat ne ruudullesi tarkempina –

Näin pääroolissa olevat osapuolet kertoivat aiheesta.

Näin pääroolissa olevat osapuolet kertoivat yhteiskuntasopimusneuvottelujen katkeamisesta.

Kyse yhteiskuntasopimuksessa kansankielellä on mittavista palkkojen alennuksista. Jännittäväksihän kaikki menee. Varsinkin, kun rajojemme sisällä on jo halvemman työvoiman ainekset odottamassa työmarkkinoille pääsyään. Eikä tuossa mitään.

On mielenkiintoista seurata, koska sitä kaikkein kalleinta johtaja- ja päällikkötyövoimaa aletaan korvata korkeasti koulutetulla ja halvemmalla tuota työtä tekevillä maahanmuuttajilla? Siitähän tässä nyt käynnissä olevassa vastakkain asettelussa on kysymys. Työvoiman halpuuttamisesta päättää tietysti se taho, jolla palkkarahat ovat.

Nyt kuitenkin Suomen todellisen hallintamuodon ja hallitsijoiden saloihin. Taas kerran.

ARTIKKELIN SISÄLLYSLUETTELO
Kahden suuren puolueen hallitukset
Hallitsematon maahanmuutto luo painetta rakennemuutoksille
Korporatismista parlamentarismiin vai fasismiin?
Keskuskauppakamarin ja sen toimitusjohtajan roolista
Suomen ”epäpoliittiset” kansalaisjärjestöt keskustan hallussa
Vähintään kuuden kohdan konsensus tarvitaan
Korporatismi jatkuu vaiko kaatuu?
Korporatismi > sidonnaisuus – ja tilastotietojen salaaminen
Perustuslaki > Oikeusvaltio > Työmarkkinat – raportteja
Kansalaisaloitteet osaksi aktiivista toimintaa

KAHDEN SUUREN PUOLUEEN HALLITUKSET
Tässä seuraavassa toisenlaista tilannekuvaa; kuin ehken on tähän mennessä ollut julkisuudessa tarjolla. Myönnän, etten politiikasta paljoa ymmärrä. Joten olen mielelläni tässä artikkelissa esiin katetun asiakokonaisuuden suhteen väärässä.

Mieleen palautuvat tapahtuvat 1990 – luvulta. Tuolloin olivat vallassa pääministeri Esko Ahon/kesk. hallitus, jossa kaksi isointa olivat keskusta ja kokoomus. Sitten valtaan nousi pääministeri Paavo Lipposen/sdp hallitus, jossa kaksi isointa olivat sdp ja kokoomus.

MIten nämä herrat neuvoisivat eri osapuolia etenemään?

Miten nämä herrat neuvoisivat eri osapuolia etenemään?

Tilanteet ovat osin erilaiset, mutta pääsanomat samanlaiset. Suosittelen molempien kirjojen lukemista. Itse mietin noita kirjoja lukiessani sitä, että tuolta ajalta on nähtävästi peräisin finanssi- ja vakuutusalan ylivertaisen aseman perusta. Niin lainsäädäntö-, toimeenpano – kuin tuomiovallan käytön alueilla. Joista hieman myöhemmin lisää.

HALLITSEMATON MAAHANMUUTTO LUO PAINETTA RAKENNEMUUTOKSILLE
Se mikä on mielestäni tärkeää tiedostaa muutoksista. Ne voivat olla myös ruohonjuuri- ja katutason suomalaisten kannalta huonompaan suuntaan. Siksi harva politiikoistamme puhuu enää konkreettisista parannuksista. Muutos on terminä sopivan sumea.

Joten; mitä kaikkea ennen hallitusneuvottelujen käynnistymistä sovittiin? Entä niiden aikana? Ketkä lobbarit keskustan toimesta tavattiin? Miten Etelä-Eurooppaan keväällä viranneesta pakolaistulvasta saatuja tiedustelutietoja hallitusneuvotteluissa käsiteltiin?

Mitä kaikkea jätettiin hallitusneuvottelujen sisällöistä kertomatta?

Mitä kaikkea jätettiin hallitusneuvottelujen sisällöistä kertomatta?

Sovittiinko kaikessa hiljaisuudessa maahanmuuttovirtojen avaamisesta Pohjoismaiden suuntaan, jotta myös Suomeen nopeasti kasautuvan halpatyövoima potentiaalin kautta; Elinkeinoelämän edustama ja hallituksen muodostama ekosysteemi saa konkreettisen painostuskeinon ajamilleen rakennemuutoksille käyttöönsä?

Suomen itsemäärämisoikeuden kannalta vuosina 2007 – 2011 tehdyn perustuslaki ”uudistuksen” vaikuttavuus alkaa pikku hiljaa konkretisoitumaan. Suurin huomioihan julkisuudessa saatiin valtapuolueiden, etujärjestöjen ja niiden lähiohjauksessa toimivien tiedotusvälineiden toimesta kiinnitettyä presidentin valtaoikeuksien supistamiseen. Suurin vaikuttavuus Suomen ja suomalaisten nykymenoon sekä tulevaisuuteen liittyy perustuslain 1§, 94§ ja 95§ koplaukseen.

Hyvää taustatietoa avoimesta internetistä:
HE 60/2010 Pulliainen
perustuslain tekstien vertailu
LJL 3/2011 Brax
Vanhasen lista

KORPORATISMISTA PARLAMENTARISMIIN VAI FASISMIIN?
Vaikka yhteiskuntasopimusneuvottelut nyt katkesivat, niin edetäänkö edelleen koko ajan pääministeri Sipilän ja hallituksen syöttämän käsikirjoituksen mukaan?

Vai joko todellisen hallintamuotomme eli korporatismin ”kaatumisesta” voidaan ottaa lainausmerkit pois?

”Avain juttu on tietysti, se että ollaanko nyt keskustan johdolla; valmiita avamaan koko kuva Suomen korporatismista? Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK), Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA), Keskuskauppakamarin ja Finanssialan keskusliiton (FKL) muodostaman ekosysteemin vallankäytön sekä vuosikymmeniä jatkuneen jarruttelun osalta?” Lähde: Suomi 2017

KESKUSKAUPPAKAUPPAKAMARIN JA SEN TOIMITUSJOHTAJAN ROOLISTA
Syksyn Kesärannan tv:n uutiskuvissa vilahti hahmo, jolla taitaa todellisuudessa olla isompi rooli kuin ollaan kotikatsomoissa voitu arvatakaan. Hänen ajatuksiaan ja tuntojaan tulee jonkin verran esille seuraavassa kuvakoosteessa.

Erittäin pienellle huomiolle jäänyt "Haluan uuden puolueen" Lauantaivieras - artikkeli HS 31.10.2015

Erittäin pienellle huomiolle jäänyt ”Haluan uuden puolueen” Lauantaivieras – artikkeli HS 31.10.2015

Bluffia vai lopussa löytyvän ajatuspaja Liberan ”Edelleen umpikujassa – Aika on ajanut työnantajajärjestöjenkin ohi” – raportin ajatusten estotonta puffausta?

SUOMEN ”EPÄPOLIITTISET” KANSALAISJÄRJESTÖT KESKUSTAN HALLUSSA?
Olen kuitenkin sitä mieltä, että nyt viimeistään myös puolueapparaatit tarvitsevat läpikotaista uudistamista. Kuin myös erilaiset etujärjestöt ja ”epäpoliittiset” kansalaisjärjestöt. Tästä on hyvä palauttaa keskustan kunniapuheenjohtajan ja europarlamentarin jäsenen Paavo Väyrysen antama vinkki; kaikkien tietoisuuteen. Keskusta köyhän asialla.

Faktaa vai fiktiota? Kenellä tuo Väyrysen kuvaama valta on. Se puolue ekosysteemeineen hallitsee koko Suomea.

VÄHITÄÄN KUUDEN KOHDAN KONSENSUS TARVITAAN
Sitten tiistaina, 2.12.2015 syntyneisiin tilanteisiin, kun yhteiskuntasopimuksen nimellä ja työmarkkinajärjestöjen EK/SAK/STTK/AKAVA – akselin välillä pyörineet keskustelut sen sisällöistä pysähtyivät. Ainakin taas vähäksi aikaa.

Ykkösjuttuna on mielestäni tärkeää saada julkiseen keskusteluun se, että mihin kaikkiin elämänalueisiin; esimerkiksi EK/SAK/STTK/AKAVA – akselin tosielämän lainsäädäntö – ja tuomiovalta perustuu? Ja mihin ja kenen antamaan valtakirjaan tuo kaikki perustuu?

Aloittaisin läpivalaisun lakisääteisen vakuutus – ja sosiaaliturvan piiristä. Vai onko aihe Suomessa edelleen tabu?

Jotta ison kuvan hahmottamisessa ja rakenneuudistuksissa päästään oikeasti eteenpäin, niin ensin pitää saavuttaa konsensus vähintään kuudesta asiasta. Mitä yli puolue -, aate -, media -, ajatuspaja – ja etujärjestörajojen tarkoitetaan vuonna 2015:

1. kolmikannalla?
2. korporatismilla?
3. markkinataloudella?
4. oikeusvaltiolla?
5. vallan kolmijako-opilla?
6. isänmaallisuudella?

Jonka jälkeen on saatu; toivottavasti julkisuuteen myös yhteismitallista tarkkuutta sille, että mikä merkitys tosielämässä perustuslailla ja vallan kolmijako-opilla Suomessa on?

KORPORATISMI JATKUU VAIKO KAATUU?
Ilman isoimpien työmarkkinaosapuolten yksimielisyyttä sarvien kolistelu vain  kovenee. Siitä näytteet seuraavaksi.

”EK:n irtauduttua keskitetyistä työmarkkinasopimuksista SAK edellyttää työnantajilta ja maan hallitukselta sitoutumista kolmikantaiseen lakien valmisteluun.

SAK ei ole valmis työmarkkinaratkaisuun ilman selkeää näkymää hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisen lainsäädäntövalmistelun jatkumisesta työelämään ja työttömyysturvaan liittyvissä asioissa.” Lähde: SAK 29.11.2015.

Tämä tarkoittanee myös vaatimusta sille, että korporatismi jatkaa Suomen todellisena hallintamuotona. Menossa ovat nyt kaikkien aikojen valtataistelut.

Nimittäin Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä kertoi jo Uusi Suomi – verkkolehdessä 17.10.2015 seuraavaa:

”Hänen mukaansa hetken näytti siltä, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus tekee kaksi historiallista muutosta: siirtää Suomen korporatismista parlamentarismiin ja sääntelytaloudesta markkinatalouteen.

– Nyt en ole enää niin varma. Kumpikaan historiallisista hankkeista ei oikein etene.

Ainoa mikä vielä jotenkuten etenee, on sisäinen devalvaatio. Ja se ei ole mikään pikku juttu. Se on pitkä ja kivinen tie.”

Näin tulee varmasti olemaan. Eteneekö siis kaikki käsikirjoituksen ja sovittujen askelmerkkien mukaan? Vai ollaanko Suomessa aidosti siirrytty pakkolakien tielle? Vahvistaen samalla lakisääteisen vakuutus – ja sosiaaliturvan piiriin juurtuneita markkinatalouden toimintaperiaatteita.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) valta kasvamassa entisestään?

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) valta kasvamassa entisestään?

Tässä lähestymiskulmaa korporatismin valtaeliitin isoon kuvaan. Sisältäen ja tarkoittaen kaikkien työmarkkinajärjestöjen teot ja toimet.

KORPORATISMI > SIDONNAISUUS – JA TILASTOTIETOJEN SALAAMINEN
Miten vuosikymmenten ajan vankistunut korporatismi koneisto ilmenee?

Tässä linkityksenä konkreettinen esimerkki. Pitkäaikaiselle sosiaali – ja terveysministeriön ministerille; Paula Risikolle/kok. Twitterissä 22.9.2015 osoitettu tietopyyntö ministeriön johtavien virkamiesten sidonnaisuuksista ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yhtiökohtaisia tilastotietoja.

Tietopyyntö perustuu hänen antamaansa lupaukseen tietojen esiin saamisesta vuodelta 2013. Tehtävän sai tuolloin hoitaakseen sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteeri Inka Hassinen, joka toimi myös tuon linkin takaa löytyvän kokouksen sihteerinä.

Liittyy osaltaan viime viikkojen hallintarekisterikohuun ja virkamiesten osakeomistuksiin?
PERUSTUSLAKI > OIKEUSVALTIO > TYÖMARKKINAT – RAPORTTEJA
Tässä kolme erilaista tilannekuvaa, minkälaisiin asioihin ja ongelmiin eri osapuolet kiinnittävät huomiotaan.

1. EVA (Elinkeinoelämän valtuuskunta) Raportti 24.11.2015
Perustuslakia on päivitettävä

Kimmo Sasi ehdottaa perustuslain 124. §:n kumoamista. Säännös rajoittaa julkisten tehtävien siirtoa muille kuin viranomaisille. –Säännös sitoo tarpeettomasti eduskunnan ja viranomaisten harkintavaltaa tehtävien tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä. Muissakaan länsimaissa ei vastaavaa säännöstä ole, Sasi sanoo.

Sasi käy läpi pitkälle toistakymmentä säännökseen liittyvää perustuslakivaliokunnan lausuntoa ja hallituksen esitystä

http://www.eva.fi/blog/2015/11/24/perustuslakia-on-paivitettava-eva-raportti/

Varatuomari, diplomiekonomi Kimmo Sasi toimi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana vuosina 2003–2011.

2. Suomi 2017 ajatushautomo – 17.7.2011
Harmaa hallinto ja Suomen ihmisoikeustilanne 2011

Seuraavissa konkreettisissa hallituksen esityksissä ja niistä nelikannassa voimaan saatetussa lainsäädännössä vakuutusyhtiöiden ylivertaista asemaa vahvistettiin eduskunnassa vuosina 2003 – 2007 entisestään. Laillisuusvalvonta tuntuu olevan Suomessa pysyvästi koomassa…

Kuitenkaan tästä härskisti läpiajetusta kokonaisuudesta ei löydy mitään mainintaan pääministeri Matti Taneli Vanhasen I hallituksen hallitusohjelmasta.

”Hallitusohjelma Vanhasen hallitus 2003 – 2007”-kopio tämän artikkelin lopussa.

https://suomi2017.wordpress.com/2011/07/17/harmaa-hallinto-ja-suomen-ihmisoikeustilanne-2011/

3. Ajatuspaja Libera – 26.11.2015
Edelleen umpikujassa – Aika on ajanut työnantajajärjestöjenkin ohi

Suomen työmarkkinat kaipaavat kipeästi uudistamista. Nykyinen jäykkä ja keskitetty järjestelmä pitää työllisyyden alhaisena. Yleissitovat työehtosopimukset vähentävät kilpailua ja talouden dynaamisuutta. Epädemokraattinen kolmikanta estää poliittisia uudistuksia.

http://www.libera.fi/raportti/edelleen-umpikujassa-aika-on-ajanut-tyonantajajarjestojenkin-ohi/

Toivottavasti noita kolmea raporttia luetaan tarkasti yli puolue-, aate-, ajatuspaja-, media- ja etujärjestörajojen.

KANSALAISALOITTEET OSAKSI AKTIIVISTA TOIMINTAA
Vain yhdessä toimien voimme olla enemmän. Myös silloin kun paljastuu, että virallisen ja todellisen todellisuuden välinen ero on kasvanut monen meistä kohdalla; ennätyksellisen suureksi.

Nopein tapa vaikuttamiselle on alkaa allekirjoittamaan itseään kiinnostavia kansalaisaloitteita. Yhdellä kirjaantumiskerralla voi allekirjoittaa useamman, jonka jälkeen niistä voi vinkata omassa verkostoissaan.

Myös omien kansalaisaloitteiden valmistaminen on yksi tie vaikuttamiselle. Samoin siihen liittyvien perusteluiden ja tilannekuvan esiin tuomiselle.

Hyvää ja rauhaisaa itsenäisyyspäivää 6.12.2015.

* * * * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

 

Advertisements

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, ay-liike, keskusliitot, korporatismi, maan tapa, Perustuslaki, politiikka, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s