Nato, euro ja EU kansanäänestykset Suomeen 2020-luvulla

Tavoite kaikkien kolmen kansanäänestyksen toteutumisesta ovat ikuisten optimistien toiveunta, mutta pitää muistaa, että murtuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin.

Toivottavasti edes erilaisista Euroopan unionia koskevista liittovaltiomalleista voidaan jo puhua Suomessakin avoimesti. Vaikka suomalaistenkin keskuudessa tästäkin aiheesta ollaan montaa eri mieltä. Kuitenkin syvälle menevää yhteistyötä yli erilaisten rajojen tarvitaan jatkossakin, mutta missä kaikissa asioissa ja muodoissa sekä sen tärkein, kenen ohjauksessa ja miten läpinäkyvästi toimien?

Voisiko Saksan oma liittovaltiomalli olla sovellettavissa myös Euroopan unionin liittovaltiomalliksi?

Nythän monet Euroopan unionia ja sen syventämistä EU – liittovaltioksi vastustavat kannattavat Sveitsin mallia. Esimerkiksi tiheästi Sveitsissä toistuvissa kansanäänestyksissä. Kuitenkin myös Sveitsi on liittovaltio ja finanssiasioissa useamman kuin yhden sisäisen Berliinin suojaama.

Kohti todellisista arvopohjista kumpuavia keskusteluja?

Erilaisten arvopohjien isoa kuvaa Suomessa selkeyttäisi se, että kukin kansanedustaja ja vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö kertoo äänestäjille rohkeasti, ensin ja hyvin harkittuaan, oman kantansa siihen, minkälaista EU-liittovaltion mallia he arvopohjaansa peilaten ovat valmiita avoimesti kannattamaan ja ajamaan 2020-luvulla? Miten toimien ja millä aikataululla?

SISÄLLYSLUETTELO
Perustuslain valmius isoihin muutoksiin
”Politiikan muutos” – kirjasta
EU-komissio eurooppalaisen avoimuuden esikuva
Realismia ja rohkeutta federalismista puhumiseen
Kansanäänestykset Suomessa, uhka vai mahdollisuus?
2020-luku kaappifederalistien esiin putkahtamisen vuosikymmeneksi
Suomen ensimmäisen EU-komissaarin uusimmasta kirjasta

PERUSTUSLAIN VALMIUS ISOIHIN MUUTOKSIIN
Suomessa vuosina 2007 – 2011 läpiviety perustuslain uudistus oli erikoinen. Tuolloin suurin julkisuus oli jostain syystä varattu presidentin valtaoikeuksien supistamiseen. Homman pihvi oli lopulta ihan toisella lautasella. Nythän ”uudistettu” perustuslaki mahdollistaa hurjimmillaan Suomen liittämisen esimerkiksi Afrikan unionin jäsenmaaksi, jos Euroopan unionissa oleminen alkaa tökkimään liikaa ja vallassa olevat uudet puolueen näin Suomen ja suomalaisten parhaaksi tehdä näkevät.

Toivottavasti; edes tämä vuosiin 2007-2011 rajattu, ”EU liittovaltion kannattajat tutuiksi” – tilanne saadaan 2020-luvulla suomalaisten tietoon. Vaikka se kiistattomasti sataa perussuomalaisten laariin. Tällä kertaa ihan tiukkaan asiaan ja äänestäjille luvattuun toimiin perustuen.

Vasemmistoliiton kansanedustajien takkien ja housujen kääntäminen ”uudistetun” perustuslain äänestyksissä on pysynyt edelleen piilossa. Jopa omilta hevikannattajilta, vaan sellaistahan se on populisteilla yli puoluerajojen. Puhutaan yhtä ja tehdään hallituspaikan eteen aivan toista.

Se on aina hyvä muistaa, että poliitikkojen, virkamiesten ja lobbareiden suulla luvattu muutos, saattaa olla katu- ja ruohonjuuritason suomalaisten kannalta katsottuna myös muutos huonompaan suuntaan.

”POLITIIKAN MUUTOS” – KIRJASTA
Tuomas Forsbergin ja Tapio Raunion toimittama, vuonna 2019 ilmestynyt ”Politiikan muutos” – kirjaa (Kustannusosakeyhtiö Vastapaino) voi suositella kaikille politiikan tekemisen isosta kuvasta kiinnostuneille.

Kirjan neljännen luvun on kirjoittanut Tapio Raunio. Siitä poimittuna otsikkotasolla suuntaviivat, tämän kansanäänestyksiä käsittelevän artikkelin pohjaksi.

4. Monitasoinen Eurooppa: Kansalaisten vai valtioiden yhteisö? (sivu 123)
Vaihtoehto 1: EU säilyy entisellään (sivu 132)
Vaihtoehto 2: Ylikansallinen demokratia (sivu 136)
Vaihtoehto 3: Jäsenvaltioiden koordinaatioon perustuva Eurooppa (sivu 144)

Noilla ”Poliitikan muutos” – kirjan suuntaviivoilla eteenpäin.

EU-KOMISSIO EUROOPALAISEN AVOIMUUDEN ESIKUVA
Minkä sortin demokratiaa edustavat EU-komissio ja Euroopan unioni. Vähintäänkin hyvin erikoista. Suurin valta on etujärjestöillä, joilla ei ole edes äänioikeutta vaaleissa. Eikä tuossa mitään, kunhan etujärjestöjen ja niiden ekosysteemeihin integroitujen puolueiden toiminta olisi päivänvalon kestävää.

EU-demokratiassakin etujärjestöt ja lobbarit jyräävät.

Eikä tuossa mitään. Myös sdp:n puoluesihteeri Antton Rönnholm on tehnyt vahvan työuran EK:n ekosysteemissä ja hyväpalkkaisena lobbarina.

Entä minkälainen on Suomen todellinen painoarvo Euroopan parlamentissa? Tässä yksi poiminta vuodelta 2019:

Suomen pääministeri Antti Rinne (sd) esitteli perinteisessä tilaisuudessa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden linjaukset Euroopan parlamentille keskiviikkona Ranskan Strasbourgissa.

Rinteen englanninkielistä puhetta oli kokoontunut seuraamaan harvalukuinen joukko europarlamentaarikkoja. Yksi puheen painopisteistä oli oikeusvaltion kunnioittaminen ja eurooppalaiset arvot.

”Euroopan unioni ei ole kauppa, josta voi noutaa vähän sananvapautta ja ihmisoikeuksia samalla kun lehdistönvapaus ja riippumattomat tuomioistuimet jätetään sinne lojumaan. Länsimaiset demokratiat eivät toimi näin”, Rinne sanoi.
Lähde: Helsingin Sanomat 18.7.2019 – EU-parlamentti ei niellyt purematta Suomen puheenjohtajuutta.

Harmin paikka, että perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan paikalta tällä hetkellä löytyvä Antti Rinnekin/sd. on unohtanut sen, miten hyvin katu-, työpaikka- ja ruohonjuuritason suomalaiset ovat päässeet perille isoksi kasvaneesta erosta, virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välillä. Malli Antti Rinne odottaa edelleen laajenemistaan kaikkien ammattijärjestöjen jäsenten saataville.

Tältä näyttivät taas ison kuvan tilanteet, suomalaisessa ”oikeusvaltiossa” ja ”riippumattomissa tuomioistuimissa” vuonna 2019.
>>> Suomen EU-puheenjohtajuus – eu2019fi

REALISMIA JA ROHKEUTTA FEDERALISMISTA PUHUMISEEN
Voisiko siis 2020-luku olla, edes rehellisten ja rohkeiden federalistien esiinmarssin vuosikymmen? Tältä meno näytti federalismin ympärillä vielä 2010-luvulla.

Lainaus alkaa

”Hyi sentään, oletko federalisti?”

Euroopan liittovaltio on Suomessa tabu. Sitä saa kannattaa vain salaa. Suomen Kuvalehti etsi kaappifederalisteja  – ja löysi ainakin yhden.
SUOMEN KUVALEHTI – KOTIMAA 19.07.2018 kello 20:45

– –

”Tunnen paljon kaappifederalisteja”, Salla sanoo.

”Mutta vähemmän ihmisiä, jotka haluavat sanoa sen julkisesti ääneen.”

Salla ei ole kaappifederalisti.

Hän on Euroopan komission puheenjohtajan, Jean-Claude Junckerin erityisneuvonantajatiimin jäsen, ja kannattaa Euroopan liittovaltiota ”ihan avoimesti, totta kai”.

Olisi yhteinen, talouspolitiikka ja jonkinlainen perustuslaki – vähän niin kuin Euroopan unionilla jo nyt, mutta myös yhteinen ulko-, puolustus-, ja turvallisuuspolitiikka.

Nykyisinkin EU-maat luovuttavat vapaaehtoisesti osan itseään koskevasta vallasta unionin toimielimille liittyessään unioniin.

Monia isoja asioita ratkotaan ylikansallisesti, ohi itsenäisten valtioiden. EU-oikeus on kansallisten lakien yläpuolella ja EU:n tuomioistuimella on oikeus puuttua jäsenvaltioiden toimintaan. Euroopan keskuspankki vastaa euroalueen rahapolitiikasta.

Tätä kannattavat useimmat europarlamentaarikot, samoin valtakunnan poliitikot.

Mutta juuri kukaan ei nimitä itseään federalistiksi.

Salla sen sijaan voisi puhua Euroopan liittovaltiosta vaikka kuinka.


Lainaus loppuu.

Tällä hetkellä kokoomuksen ekosysteemiin kuuluva ja näyttävän uran EU-komissiossa tehnyt Aura Salla toimii Brysselissä Facebookin päälobbarina. Kuinka ollakaan, EU-komission suuntaan. Mielenkiintoista seurata, mitä Facebookista 2020-luvulla kuoriutuu?

Onko Facebook jo liian suuri kaatumaan?

Aika näyttää jatkavatko Facebookin, Googlen, Applen ja Amazonin kaltaiset amerikkalaiset jätit, erilaisin yritysostoin huikeata kasvuaan? Mainosmarkkinoiden uudelleen jako jyllää entistä kovemmalla voimalla, kun nuorempien sukupolvien napanuora painettuihin ja digitaalisesti toimitettuihin lehtiin katkeaa.

Voisiko markkinoille tulla sellainen kilpailija, jonka maksullisiin sosiaalisen median ja hakukoneiden palveluihin käyttäjät siirtyvät? Vieläpä sellaisen kilpailijan, joka suojaa käyttäjän henkilökohtaiset tiedot ja yksityisyyden korkeimmalla mahdollisella tavalla.

Vai tulevatko jakolinjat menemään jatkossa sen mukaan, minkä maanosan tiedustelupalvelujen hyväksymiä takaportteja, käyttäjän näennäisesti vapaasti valitsema sosiaalisen median alusta, hakukone ja verkkoyhteyksien sekä verkkopilvipalveluiden toimittaja joutuu kulloinkin noudattamaan. Kuten älypuhelimien muodostamassa ekosysteemissä on jo pitkään uutistietojen mukaan ollut. Eikä tuo digitaalinen seuranta ole politiikan teossa toivottavaa. Varsinkin, kun kaikki eduskuntapuolueet siirtyvät matkimaan Liike Nytin lanseeraamaa ja mobiililaitteissa toimivaa nettiparlamenttia.

KANSANÄÄNESTYKSET SUOMESSA – UHKA VAI MAHDOLLISUUS?
Ovatko kansanäänestykset uhka vai mahdollisuus yhteiskuntarauhan kannalta katsottuna? Iso-Britannian EU-eron vaikutusten kautta saadaan tietoa, miten irtoaminen on sujunut, kun käytössä on oma valuutta, keskuspankki ja ison kielialueen tuki sekä erittäin iso globaalien finanssialan yritysten verkosto.

Eurossa kiinni olevalle maalle EU:sta irtoaminen on varmasti miljardeja kalliimpaa, koska hintalappua yhteisistä sitoumuksista irtoamiseen ei ole laitettu näkyviin. Ainakaan julkisesti.

Toivottavasti seuraavasta mobiiliflaijerista löytyvät korkeimman tason päättäjiemme, vuonna 2016, antamat lupaukset kansanäänestyksestä Suomessa Naton suhteen toteutuvat.

Lue myös EU-komissaari Kataisen kanta kansanäänestyksiin.

Nato ponnahti aiheena Helsingin Sanomien 15.1.2021 ”Ruotsin Nato-keskustelu on aina myös Suomen asia” – pääkirjoituksen myötä isosti esille Suomessakin:

”Suomen Nato-keskustelu on jäänyt Ruotsiin verrattuna vanhoihin poteroihin. Yksi pinttymistä on pelko siitä, että Ruotsi yllättäisi Suomen hakemalla Natoon. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on kuitenkin niin syvää, päivittäistä ja Ruotsille niin tärkeää, ettei Ruotsi toista EU-jäsenyyttä hakiessaan tekemiään virheitä.”

Euron suhteen ruotsalaiset osasivat toimia fiksummin:
”Ruotsin kansanäänestys eurosta järjestettiin 14. syyskuuta 2003. Neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä 56 prosenttia vastusti ja 42 prosenttia kannatti maan liittymistä Euroopan talous- ja rahaliittoon ja siten myös yhteisvaluutta euroon. Äänioikeutetuista 82,6 prosenttia käytti ääntään.” Lähde: Wikipedia – Ruotsin kansanäänestys eurosta

Joten mitä mieltä ovat, pääministerinä vuosina 2015 – 2019 toiminut Juha Sipilä/kesk. ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Natoa koskevan kansanäänestyksen tarpeellisuudesta Suomessa 2020-luvulla? Vai yllättääkö Ruotsi tässäkin asiassa Suomen päättäjät?

Lainaus alkaa.

”Kansanäänestys 2017 – Kolme aihetta – Rohkeasti yhdessä”
https://suomi2017.wordpress.com/2016/07/05/kansanaanestys-2017-kolme-aihetta-rohkeasti-yhdessa/
– Julkaistu 5 heinäkuun, 2016

– –

” Kesäinen keskustelu Iso-Britannian mahdollisesta EU-erosta (Brexit) sekä Suomessa tehdyistä kansanäänestysaloitteista euron ja EU:n suhteen käy kuumana. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa netistä tämä eduskunnan täysistunto 1.7.2016. Tai lukea tuon täysistunnon sanatarkat keskustelut tästä pöytäkirjasta. Mikä poliitikkojen puheista on faktaa ja fiktiota selvinnee ajan saatossa. Vaan erinomaisen värikästä alkaa kielenkäyttö eduskunnassakin olemaan.”

– –

”Pääministeri Juha Sipilän, valtiovarainministeri Petteri Orpon ja ulkoministeri Timo Soinin vetoaminen siihen, ettei mitään kansanäänestystä voida järjestää, koska sitä ei ole hallitusohjelmassa; on aika lailla typerä. Kansalaisaloitehan luotiin juuri sitä varten, että kansalaiset voivat saada tärkeinä pitämiään aiheita eduskunnan ja hallituksen käsiteltäväksi. Myös aiheita, joihin hallitus- kuin oppositiopuolueet eivät halua kepilläkään tarttua.

Toisekseen on aina hyvä muistaa, että lopullinen hallitusohjelma tehdään puolueiden vaalirahoittajien, sidosryhmien, etujärjestöjen ja puolueiden mandaateilla istuvien virkamiesten toimesta sekä näkökulmasta. Esimerkkeinä tähän kohtaan Suomi 2017 – blogin artikkelit vuoden 2011 ja 2015 hallitusneuvotteluista. Joten suomalainen äänestäjä äänestää aina sokkona tulevan hallitusohjelman suhteen. Liekkö tässä yksi syys nukkuvien puolueen kasvuun?

SISÄLLYSLUETTELO
Suomen EU- ja eurolähihistoria kaikille tutuiksi
Avoin Suomi ja EU 2006
Perustuslain ”uudistus” 2007-2011
Salamyhkäistä valtaeliittiä Vanhasen listalla
Kolme aihetta kansanäänestykselle 2017
Äärilaidat mukaan valmisteluun
Suomen tärkein rakenneuudistus käyntiin

Tämän artikkelin tavoitteena on laittaa avoimeen mietintään se, että vedettiinkö meillä Suomessa äänestäjiä brittien tapaan EU-asioissa niin sanotusti höplästä? Jopa kahteen kertaan. Ensin 1900 – luvulla ja sitten toisen kerran 2000 – luvulla. Näistä molemmista lisää tässä artikkelissa.”

Lainaus loppuu.

Näin tasavallan presidentti Niinistö totesi Suomen turvallisuustilanteesta ja kauhun tasapainosta Iltalehdessä 17.1.2021:

”Niinistö viittaa Ruotsin entisen ulkoministerin Carl Bildtin arvioon, että perinteisillä aseilla käytävää avointa sotaa todennäköisempiä ovat erilaiset hybridi- ja kyberuhat.

– Miksi sotilaallinen uhka ei ehkä Bildtinkään ajatuksissa ole päällimmäinen? Se johtuu kauhun tasapainosta. Aseet ovat niin kehittyneitä, että kukaan sotaan ryhtyvä ei voi olettaa tulevansa sieltä voittajana ulos. Voi tulla vähemmin hävinneenä. Se on maksimi mihin pääsee. Kauhun tasapaino syntyy siitä, että vaikka eri maissa – tai eri blokeissa – on eritasoiset aseet, niin jokaisella on kuitenkin sen verran ruutia nyt, että tekee pahaa jälkeä naapurille, vaikka sitten olisi se, joka häviää vielä enemmän, presidentti puntaroi.

Kauhun tasapainoa Suomenkin on Niinistön mielestä pidettävä yllä, vaikka se käy kansantaloudellisesti kalliiksi. Asehankintojen vähentäminen ei ole tasavallan presidentin mukaan mahdollista, vaikka Suomen kaltainen pieni Pohjoismaa ei koskaan voi varustaa suurinta armeijaa.

– Joku voi ruveta väittämään, minkä takia Suomi sitten aseistautuu, jos kerran tämmöinen tilanne on. Suomi aseistautuu siksi, että meilläkin on jotakin, joka muodostaa vastauhkaa eli samaa uhkan tasapainoa. Ei meillä ole semmoisia aseita kuin supervalloilla, mutta on esimerkiksi sellaisia kuin HX-hankinnan hävittäjät. Miksi sitten tehdään HX-hankinta, jos kerran sotiminen ei ole välttämättä niin suuri pelkokuva? Siksi juuri, että mekin olemme omalta osaltamme mukana uhkatasapainossa. Meilläkin on aseistusta, jolla pystyy synnyttämään sen ajatuksen, että voi käydä kalliiksi. Kynnys on korkealla, Niinistö avaa ajatteluaan.”

Lähde: Iltalehti 17.1.2021 – Presidentti Niinistö kirkastaa Suomen turvallisuuspolitiikan linjaa: Eduskunnan ”lipaisulause” ei rajoita Suomen Nato- ja Baltian-suhteita

2020-LUKU KAAPPIFEDERALISTIEN ESIIN PUTKAHTAMISEN VUOSIKYMMENEKSI
Joten toivotaan, että kukin päättäjämme uskaltaa jo 2020-luvulla kertoa, minkälaista toimintamallia suomalaisille, heistä itse kukin kannattaa: Naton, euron ja EU:n suhteen? Ja se tärkein, miksi ja mihin tietoihin sekä näyttöihin perustuen?

Noita aiheita käsittelimme yleisellä tasolla, vuoden 2020 itsenäisyyspäivän Suomen itsenäisyysprosentti 2020-luvulla?” – artikkelissamme.

Verkostomme mielestä hyvin toteutetut kansanäänestykset ovat mahdollisuus. Yhteiskunnallisten erimielisyyksien tarkentamiseen ja niistä keskustelemiseen. Avoimesti keskustellen luottamuskin tulevaisuuteen paranee. Varsinkin, kun myös katu- ja ruohonjuuritason suomalaisetkin viimeinkin tietävät, mitä kaikkea päättäjämme todellisuudessa näistä asioita ajattelevat?

Kaikki tämä voitaneen tehdä rauhan, rakkauden ja keskinäisen rispektin hengessä. Vaikka monesta elämään liittyvästä asiasta oltaisiinkin, tyystin eri mieltä. Yhteiskuntarauhan tavoitteleminen ja säilyttäminen vaativat avointa keskustelua. Myös vaalien välillä ja aiheista, joihin Suomessa ei ole uskallettu tarttua edes pitkällä kepillä. Muualla kuin sähkösanoma-tyyppisen viestinnän sosiaalisen median kanavissa.

Jotta kasvokkain tapahtuvat ja avoimet keskustelut saadaan näistä asioita käyntiin, niin tärkeää on nopeasti saada tietää, miten, mihin tietoihin ja laskelmiin perustuen, nopeasti yli 50 000 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite; kansanäänestyksen järjestämiseksi EU:n elpymispaketista käsiteltiin hallituksessa ja eduskunnassa?

Tuon tiedon saaminen kaikkien aiheesta kiinnostuneiden saataville, on erittäin tärkeää Sitran vetämän kansanvalta hankkeen uskottavuuden, yleisen luottamuksen lisäämisen ja yhteiskuntarauhan vahvistamisen kannalta.

SUOMEN ENSIMMÄISEN EU-KOMISSAARIN UUSIMMASTA KIRJASTA
Demareiden ekosysteemistä Suomen ensimmäiseksi EU-komissaariksi noussut Erkki Liikanen on jäänyt nuoremmille sukupolville tuntemattomaksi.

Kustantajan, kustannusosakeyhtiö Siltalan, kiteytys Komissaari – kirjast:

”Erkki Liikanen vie lukijansa aikamatkalle, jolla käydään läpi Euroopan ja maailman muutoksia. Rinnalla kulkee katkeamaton yhteys Suomen maakuntiin sekä herkkä kuvaus kirjoittajan oman elämän satuttavista tapahtumista.

Komissaari käsittelee vuosia 1995-2004, jolloin Liikanen toimi ensin budjetti- ja hallintokomissaarina ja vastasi sitten sekä tietoyhteiskunnasta että yrityspolitiikasta. Uusi kirja on jatkoa hänen teokselleen Olin joukon nuorin, joka käsitteli vuosia 1944-1994.”


Lupsakkana ja eurooppalaiset askelkuviot hallitsevana kummisetänä, Erkki Liikanen on varmasti yksi parhaista henkilöistä kertomaan, mihin suuntaan Euroopan unioni on kehittymässä vallankäytön läpinäkyvyyden suhteen? Suurien korporaatioiden vaatimusten vai pohjoismaisen demokratian avoimuusperiaatteiden mukaisesti?

Helsingin Sanomien Unto Hämäläinen kirjoittaa Komissaari – kirjan arvioinnissaan seuraavaa:

”Kirjoittaessaan toisesta komissaarikaudesta vuosina 1999–2004 Liikanen käyttää epäsuoraa kerrontaa ja tapahtumia käsitellään teemoittain.

Oletan, että esitystavan muutos johtuu käytännön syistä. Ensimmäisellä kaudella hän oli hallinto- ja budjettikomissaari ja keskittyi Euroopan unionin sisäiseen työhön. Niistä on mahdollisuus julkaista ”alkuperäisaineistoa”. Toisella kaudella Liikasella vastuulla olivat tietoyhteiskunta-asiat ja hän hoiti suhteita varsinkin suuriin firmoihin. Neuvotteluista olisi ollut vaikea julkaista päiväkirjamerkintöjä salaisuussäännösten takia.”

– –

”Annan vinkin lukijalle. Heti alusta alkaen kannattaa panna kirjanmerkki lopussa olevan aikasarjan kohdalle.

Aikasarjasta näkee, miten suuria muutoksia unionissa tapahtui Liikasen komisaarikaudella. Hänen aloittaessaan unioni laajeni kahdestatoista viiteentoista jäsenmaahan, kun Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät. Viimeisinä virkapäivinä kesällä 2004 Liikanen havaitsi, miten suuri joukko sosialismista vapautuneita Itä- ja Keski-Euroopan maita marssi unioniin.

Samoina vuosina unionin sisäinen yhteistyö syveni. Perustettiin talousliitto ja otettiin käyttöön euro.

Kirja antaa perspektiiviä unionin kehitykseen ja hengittää Brysselin tahtiin. Tältä vuosituhannen vaihde näytti pääkonttorista katsottuna. Tehdyt ratkaisut olivat kauaskantoisia: Euroopan unionista tuli sellainen kuin se nyt on, hyvine ja huonoine puolineen.”
Lähde: Erkki Liikasen muistelmat näyttävät komissaarin työn epäinhimillisen puolen – Helsingin Sanomat 21.1.2021.

Upeaa olisi, jos saisimme hyvässä vedossa olevan Erkki Liikasen kertomana tarkennusta tähän pääministeripuolue demareiden Demokraatti-puoluelehden (24.9.2020 kello 23:36) uutiseen:

”Heinäluoma: Kaikki puolueet joutuvat lähiaikoina määrittämään uudelleen omat EU-kantansa”

– –

”.. pysyttäytyykö Suomi jäsenmaiden viimesijaista suvereniteettia korostavalla kannalla.”



Tärkeintä olisi saada vastaus pääministeri Sanna Marinilta/sd. näihin kahteen kysymykseen:

1. Olemmeko menossa demarien johtamana kohti todellista EU-liittovaltiota?
2. Vai jatkuuko myös demareiden toimesta, illuusion ylläpitäminen itsenäisestä kansallisvaltio Suomesta?


Tärkeimpänä asiana lienee edelleen se, että kansanvalta ei toimi, jos kansa ei tiedä.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 verkosto

Suomi 2017 verkoston mottona 2020-luvulla: "Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata." Toimimme avoimesti ilman keskusjohtoa. "Me yritämme"-hengessä. Suomessa ja ulkomailla asuen. Elämme tosielämässä kohtaamiemme valuvikojen korjaamisen suhteen, siinä realistisessa näkemyksessä, että kaatuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin. Toivomme voivamme toimillamme auttaa siinä, ettei nuorempien sukupolvien höplästä vetäminen Suomessakaan enää jatku. Löydät meidät, niin halutessasi: 1. Suomi 2017 verkoston blogista. 2. Suomi 2017 verkoston Twitteristä. 3. Suomi 2017 verkoston Facebookista. 4. Suomi 2017 verkoston Instagramista.
Kategoria(t): EU, eurokupla Avainsana(t): , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.