EU-liittovaltion kannattajat tutuiksi

Euroopan unioniin liittyvissä asioissa eduskuntapuolueiden välillä on eroja, mutta pitävätkö ne, kun puolue pääsee hallitukseen? Pysäyttääkö perussuomalaisten (PersVers 2) nousukiitoa gallupeissa mikään aihe tai kukaan henkilö? Entä miten jyrkkään nousukiitoon, erilaista toimintatapaansa hehkuttava eduskuntapuolue Liike Nyt, pääsee kuntavaaleissa 2021?

Tässä ensi alkuun. muutamia tärkeitä sanapareja Euroopan unionista ja eurosta käytävien julkisten keskustelujen ymmärtämiseksi sekä käynnistämiseksi.

populisti – populismi
federalisti – federalismi
globalisti – globalismi
nationalisti – nationalismi (talousnationalismi)
realisti – realismi

Tarkempia perusmäärittelyjä sanapaperille löytyy esimerkiksi Wikipediasta tai Tieteen termipankista. Tosielämän tilanteissa näille sanapareille löytyy hyvin erilaisia arvolatauksia.

Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä. Esimerkiksi sitä, että mitä nuo termit tiedotusvälineiden, puolueiden ja lobbaus- sekä viestintätoimistojen ison rahan viestinnässä kulloinkin tarkoittavat? Entä mitä kaikkea vaaleilla valitut edustajamme todellisuudessa ajavat Euroopan unionissa; yli puolue-, etujärjestö-, media- ja aaterajojen toimien?

Esimerkiksi tämä Suomen kolmannen ja vuoden 2019 EU-puheenjohtajuuden pääteema ei jostain syystä kosketa edelleenkään Suomea ja suomalaisia: ”Oikeusvaltioperiaatteen ytimessä ovat riippumattomat ja itsenäiset tuomioistuimet.” Lähde: EU2019FI/ fi/ Ohjelma ja teemat/ Arvot ja oikeusvaltioperiaate.

Joten voisivatko EU-komissaarina toiminut Jyrki Katainen/kok. ja tuohon himoittuun EU-virkaan päässyt Jutta Urpilainen/sd. toimia avoimen ja julkisen EU-keskustelun avaajina sekä ylläpitäjinä? Aloitus esimerkiksi näistä mobiiliflaijerin aiheista.

Tässä seuraavassa on hyvä pointti päättäjiemme ulostulojen ja ristiriidassa olevien lausuntojen sekä tekojen ymmärtämiseksi:

”Meidän pitää tietää, mitä valtaapitävät tekevät. Meidän pitää tietää, mikä on totta ja mikä paskapuhetta. Se on suurin ongelma”. Carl Bernstein, tutkiva journalisti Totuus pelissä (ALL GOVERNMENTS LIE) – dokumentissa.

SISÄLLYSLUETTELO
Populistit kaulittavina ja federalistit varjoissa
Suomalaisia federalisteja 16.2.2011
Suomalaisia federalisteja 21.10.2011
Aiheen lähihistoriasta ja juurisyistä

POPULISTIT KAULITTAVINA
Populisti ja populismi ovat viime vuosina tulleet termeinä suomalaisille tutuiksi. PersVers 1 oli vielä siinä rajalla, mutta PersVers 2 on jo taputeltu puoluejanan oikeaan laitaan. Näin toteutettuna, vähänkin PersVers 2 kanssa saman mielisiin, populisteihin on lyöty pahisten leima. Vaikka populistejahan löytyy myös puoluejanan vasemmalta puolelta.

Joko siis tämän hetken hyvisten leirin vähälle julkiselle huomiolle jääneet termit, federalisti ja federalismi on syytä saada pitkäkestoiseen päivänvaloon? Vaikka siinä muutamat herkkähipiäisten puuteripyllyt pölähtäisivätkin. Noin vertauskuvauksellisesti ajateltuna.

Jos jossain kansanedustajia, ministereitä, median edustajia ja puolueapparaatin jäseniä täynnä olevassa sekä kaikille avoimessa tilaisuudessa kysyttäisiin, että nyt heti EU-liittovaltion kannattajat käsi ylös, niin montakohan kättä nousisi ylös? Vieläpä niin, ettei noita kädennostoja voitaisi, erilaisista kuvakulmista otetuista kuvista, jälkikäteen tulkita Saksassa kielletyiksi käsitervehdykseksi?

Pienelle huomiolle on jäänyt julkisessa keskustelussa se, että EU-liittovaltion kannattajat ovat olleet enemmistönä eduskunnassa ja mediassa jo vuosikymmenten ajan. Aihetta on kuitenkin tutkittu yllättävän vähän. Tai jos on tutkittu, niin tuloksia ei ole jostain syystä julkistettu. Yksi iso kokoiseen suomalaiseen uutiseteiseen juuttuneista ja Euroopan unioniin läheisesti kytkeytyvistä aiheista on korkeimman hallinto-oikeuden päätös niin sanotun Vanhasen listan julkisuudesta.

Eikä tuossa mitään.

Populistit on yleensä leimattu yksi niittisen kansallismielisiksi ja pitkään tavoitteena olleen EU-liittovaltion vastustajiksi. Vaikka populisteja löytyy kaikilta puoluekentän alueilta. Yllättävimmän käännöksen EU-liittovaltioon suhtautumisessaan ovat tehneet vasemmistoliittolaiset! Asia, josta niin vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kuin nykyinen puheenjohtaja Li Andersson ovat vaienneet vakaasti.

Miksi ihmeessä? Onhan nykyinen vasemmistoliiton puheenjohtaja ja viisikkohallituksen ministeri Li Andersson ilmaissut aikanaan sen, ettei kansallisvaltiolla ole vasemmistoliitolle niin väliä?

”En kannata nykyisen Euroopan unionin integraation syventämistä. Mun mielestä vasemmisto on kansainvälinen ja tulee aina olemaan, ei meillä ole erityistä suhdetta kansallisvaltioon. Totta kai valtio on sosiaaliturvan järjestäjänä ja verottajana merkittävä taho, joka pystyy olennaisesti puuttumaan oikeudenmukaisen tulonjakoon ja perusoikeuksien toteutumiseen. Mutta että tapahtuuko tämä kansallisvaltion vai muun yhteisön puitteissa. Eihän vasemmistolle sillä pitäisi olla mitään väliä. ”

Andersson lisää, että Euroopan unioni pitäisi rakentaa uudestaan.
Lähde: Voima 9-2012 – Turun komeetta
https://voima.fi/blog/arkisto-voima/turun-komeetta/
Linkki luettu 30.6.2020

Toivottavasti vasemmistoliitto täsmentää suhtautumistaan Suomi – nimiseen kansanvaltioon. Odotellessa tässä yksi lähestymiskulma EU-liittovaltion kannattajien joukkoon Suomessa. Ja samalla historiallisen suuresta vasemmistoliiton takkien, housujen ja kalsareiden käännöstä ja siirtymisestä EU-federalistien joukkoon.

Lähteenä ovat tähän bloggaukseen poimitut äänestyskäyttäytymiset, jotka on poimittu eduskunnan pöytäkirjoista 16.2.2011 (HE 60/2010) ja 21.10.2011 (LJL 3/2011) koskien perustuslain muuttamista, muun muassa EU-liittovaltion mahdollistavaan suuntaan. Joko pienin askelin ja tai sitten kertarysäyksellä.

SUOMALAISIA FEDERALISTEJA 16.2.2011
Kun itsemääräämisoikeuden leikkaamisen kannalta tärkeitä siirtoja tehdään kaikessa hiljaisuudessa. Osin härskisti ja osin päivänvalolta piilossa, niin erilaisten kansanäänestysten tarpeet ja paineet on tarpeen minimoida.

Kokoomuksen isänmaallisen siiven edustajan Jorma Jaakkolan kotisivut ovat perustuslain lähihistorian suhteen hyvä ison kuvan avaaja. Sivut toimivat tällä hetkellä osoitteessa http://jormajaakkola.fi/
Linkki luettu 30.6.2020

Tiesitkö jo tämän?

Vuosina 2007 – 2011 ”uudistetun” perustuslain avulla kaikki on nyt mahdollista:
* Suomi luovuttaa budjettivallan EU:lle (osittain tai kokonaan #fipolaki)
https://twitter.com/search?q=%23fipolaki&src=typd
Linkki luettu 30.6.2020

Mikäli tuo sivu ei näy, niin se löytyy tästä linkistä:

Faktaa vai fiktiota? Vuoden 2011 perustuslain ”uudistuksen jälkeen, tällaiset kansallista itsemääräämisoikeutta leikkaavat toimet ovat mahdollisia:

* Suomen sosiaaliturvan ja sen tason päättäminen EU:lle (julkiset perusmenot minimiin)
* Suomi EU-liittovaltion osavaltioksi (ei arvaamattomia kansanäänestyksiä)
* Suomi EU-puolustusvoimien tai Naton jäseneksi (asteittainen armeijan määrärahojen pienennys auttaa asiassa)
* Suomi luovuttaa verokanto-oikeuden EU:lle (osittain tai kokonaan)
* Suomi luovuttaa maanalaisten materiaalien hallinnan EU:lle (mineraalit, pohjavesi, ydinjätesäilytykset)
* Suomen työeläkeiän ja työeläkeasioiden päätäntävalta EU:lle (eläkkeisiin kerätyt varat EU-kiertoon)
* Suomen työasioiden sopiminen, kuten palkka-asiat EU:lle (palkkatasot entistä alemmaksi)

Yllättävä ehdotus perustuslain remonttitarpeesta Ylellä 1.8.2019!

Tarvitaanko myös 2020-luvulla perustuslain remontti?

Mielenkiintoisin vastaus vuoden 2011 perustuslain uudistuksesta tuli pääministerinä toimineelta henkilöltä. Hänen mielestään, nyt vain vahvistettiin Suomeen perustuslakiin pitkään voimassa olleet tilanteet, suhteet ja tulevaisuuden muutostarpeet Euroopan unioniin kuulumisesta.

Näin kansanedustajat äänestivät puolueittain vuonna 2011. Kunkin eduskuntapuolueen vuoden 2020 kanta, EU-liittovaltioon sukeltamisen suhteen, kannattaa varmistaa kunkin eduskuntapuolueen puheenjohtajilta. Kuin näissä mobiiliflaijereissa mainituilta kansanedustajilta.

Minkälaiset ovat kannat Suomessa vuonna 2020?

Näin kansanedustajat äänestivät 16.2.2011. Nykyinen kanta EU-liittovaltion suhteen, kannattaa varmistaa kultakin elossa olevalta kansanedustajalta erikseen. Kuten myös se, että minkälainen EU-liittovaltio rakenne olisi nykykokemusten valossa, meille suomalaisille se parhain?






SUOMALAISIA FEDERALISTEJA 21.10.2011
Näin kansanedustajat äänestivät puolueittain vuonna 2011. Kunkin eduskuntapuolueen vuoden 2020 kanta, EU-liittovaltioon sukeltamisen suhteen, kannattaa varmistaa kunkin eduskuntapuolueen puheenjohtajilta. Kuin näissä mobiiliflaijereissa mainituilta kansanedustajilta.

Minkälaiset ovat kannat Suomessa vuonna 2020?

Näin kansanedustajat äänestivät 21.10.2011. Nykyinen kanta EU-liittovaltion suhteen, kannattaa varmistaa kultakin elossa olevalta kansanedustajalta erikseen. Kuten myös se, että minkälainen EU-liittovaltio rakenne olisi nykykokemusten valossa, meille suomalaisille se parhain?






Kokoomuksen ekosysteemissä vaikuttava Aura Salla on ollut reippaasti ja rehellisellä otteella federalistisen Euroopan unionin puolella. Tällä hetkellä Aura Salla vaikuttaa Facebookilla. Uutistietojen mukaan sen päälobbarina Euroopan unionin suuntaan.

Joten toivottavasti saamme kuulla edes muilta nuoremman sukupolvien edustajilta (alle 50-vuotta), millaiseen federalistisen rakenteen omaavaan EU-liittovaltioon he haluavat Suomen ja suomalaisten sukeltavan? Minkälaisilla reunaehdoilla, esimerkiksi euron vastuiden, budjettivallan ja verotusoikeuksien siirron suhteen?

AIHEEN LÄHISTORIASTA JA JUURISYISTÄ
Jos aiheen iso kuva ja juurisyyt kiinnostavat myös Sinua, niin lue ajan kanssa ja pikku hiljaa kertaillen Suomi 2017 – blogista myös nämä 2010-luvun artikkelit:

– Julkaistu lokakuu 9, 2012 – Vanhasen lista https://suomi2017.wordpress.com/2012/10/09/vanhasen-lista/

– Julkaistu lokakuu 23, 2011 – Joukkoistaminen toimii myös valtaeliitin parissa https://suomi2017.wordpress.com/2011/10/23/joukkoistaminen-toimii-myos-valtaeliitin-parissa/

– Julkaistu lokakuu 20, 2011 – LJL 3/2011 eli HE 60/2010 eduskunnan toisessa äänestyksessä perjantaina
https://suomi2017.wordpress.com/2011/10/20/ljl-32011-eli-he-602010-eduskunnan-toisessa-aanestyksessa-perjantaina/

– Julkaistu 17 syyskuun, 2011 – LJL 3/2011 eli HE 60/2010 eli perustuslain ”uudistamisen” eduskuntakeskusteluista 13.9.2011
https://suomi2017.wordpress.com/2011/09/17/ljl-32011-eli-he-602010-eli-perustuslain-%e2%80%9duudistamisen%e2%80%9d-eduskuntakeskusteluista-13-9-2011/

– Julkaistu 21 syyskuun, 2011 – LJL 3/2011 eli Eduskunnan perustuslakikeskustelu 13.9.2011 nyt myös nauhoitettuna
https://suomi2017.wordpress.com/2011/09/21/ejl-32011-eli-eduskunnan-perustuslakikeskustelu-13-9-2011-nyt-myos-nauhoitettuna/

Aurinko iloisesti paistakoot ja eri kanteilta käytävän avoimen keskustelun käynnistäköön! Vaikka monesta asiasta eri mieltä oltaisiinkin.

Tiukasti keskusjohtoiseen EU-liittovaltioon suomalaiset äänestäjät eivät yleisesti aistittavissa olevan näppituntuman mukaan enää halua. Joten olisivatko 2020-luvun suomalaiset valmiita kuulemaan ja kestämään sen, että kuinka vahvat EU-liittovaltion juuret Suomesta on jo vaivihkaa kasvatettu, esimerkiksi euroon liittyvien vastuiden kautta ja näkymättömissä pysyneeseen Brysselin puunrunkoon?

Tähän bloggauksen Suomen itsenäisyysprosentti 2017? – kysymykseen ei irronnut vuonna 2017 vastausta edes PersVers 1 puheenjohtaja Timo Soinilta!

Eikä tuossa kaikki.

Onko meillä enää varaa maksaa itsemme. koko ajan kasvaneista eurovastuista. irti? Edes osamaksulla. Siihen tarvittaisiin taas hintatietoa, euron kokonaisvastuista per 12/2020.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Miten muut Pohjoismaat, Ruotsi, Tanska, Islanti ja Norja ovat pärjänneet oman valuuttansa turvin? Miten noiden maiden kansalaisten keskimääräinen varallisuus on kehittynyt sinä aikana, kun Suomi on ollut Pohjoismaista ainoa euromaa?

Lopuksi.

Voisiko suurimman kannatuksen saadaan sellainen ratkaisu Euroopassa, jossa itsenäisten valtioiden yhteenliittymä tekee laajaa yhteistyötä, mutta mahdollisuudet omaan talous- ja rahapolitiikkaan sekä rajavalvontaan säilyttäen? Oli rajojen yli ulottuva uhkakuva näkyvä tai näkymätön? Kuten nyt käynnissä olevassa ja erilaisia talouden sekä yhteiskuntarakenteiden kriittisiä pisteitä koettelevassa koronavirus pandemiassa on parhaillaan kyse.

Toivottavasti federalismista voidaan jo vuonna 2020 puhua avoimesti? Vaikka siitäkin oltaisiin tyystin eri mieltä.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 verkosto

Suomi 2017 verkoston mottona 2020-luvulla: "Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata." Toimimme avoimesti ilman keskusjohtoa. "Me yritämme"-hengessä. Suomessa ja ulkomailla asuen. Elämme tosielämässä kohtaamiemme valuvikojen korjaamisen suhteen, siinä realistisessa näkemyksessä, että kaatuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin. Toivomme voivamme toimillamme auttaa siinä, ettei nuorempien sukupolvien höplästä vetäminen Suomessakaan enää jatku. Löydät meidät, niin halutessasi: 1. Suomi 2017 verkoston blogista. 2. Suomi 2017 verkoston Twitteristä. 3. Suomi 2017 verkoston Facebookista. 4. Suomi 2017 verkoston Instagramista.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, EU, finanssikusetus, Perustuslaki, politiikka, populismi, populisti, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.