Tässä artikkelisarjassa aiemmin ilmestyneeseen kokoomuksen ehdokasta Alexander Stubbia käsitelleeseen artikkeliin, tästä ”Osa 1 – Presidentinvaalit 2024” – linkistä.
Äänestysprosentti vuoden 2018 presidentinvaaleissa jäi yllättävän alhaiseksi. Monet vuoden 2012 presidentinvaalien pääaiheista ovat edelleen ajankohtaisia.
Joten näissäkin vaaleissa äänestysprosentin nostamisessa riittää työtä. Toivotaan, että suomalainen media harjaa tulevien presidentinvaalien ehdokkaat ja heidän taustansa arkeologisella tarkkuudella läpi. Oli sitten kyseessä puolueen tai valitsijamiesyhdistyksen asettama ehdokas. Ennen vaalikampanjoita. Myös vaalirahoitusten osalta. Ja se, mikä äänestäjiä kiinnostaa varmasti on se, että miten päivänvaloa kestävät ovat ehdokkaiden tähän astisen poliittisen uran vaalirahajäljet?
Maan tapa 2 – artikkelistamme ja finanssialan erittäin vaikutusvaltaisen lobbarin Tuomo Yli-Huttulan ”Presidentti ja porvarivalta – Ristiriitoja ja yhteistoimintaa tasavallan sisäpiirissä” – kirjasta löytyy hyvää ison kuvan tietoa. Etenkin kokoomuksen avainhenkilöiden ja – järjestöjen rakentamaa ekosysteemiä koskien.
Maan tapa 2 – artikkelin lukemisen jälkeen on helpompi itse kunkin äänestäjän miettiä sitä, että voiko esimerkiksi perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho nousta uskottavasti pienten ihmisten ja suurten yritysten edusmieheksi? Vai vain toisen?
Näin perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho Helsingin Sanomissa 1.12.2023 julkaistussa ”Halla-aho: Presidentin pystyttävä tarkastelemaan asioita realistisesti” – haastattelussa:
”Halla-aho sanoi, että häntä moititaan usein synkkyydestä ja positiivisen vision puuttumisesta. Hänen mielestään päättäjien tehtävä ei ole viihdyttää kansalaisia, vaan tunnistaa, ehkäistä ja ratkaista erilaisia ongelmia ja uhkia.”
Tasavallan presidentin roolista Halla-aho toteaa tuossa samassa STT uutisten haastattelussa seuraavaa: ”Itse kutsuisin häntä ylimmäksi kansalaiskeskustelijaksi, jonka tehtävä on nostaa keskusteluun suuria, kansakunnalle tärkeitä kysymyksiä. Etenkin niitä, jotka muuten jäisivät liian vähälle huomiolle.”
Joten tässä on vähälle huomiolle ja avoimelle julkiselle keskustelulle jäänyt aihe, joka on kasvanut kaikessa hiljaisuudessa uhkaamaan suomalaista yhteiskuntarauhaa. Monien poliitikkojen, virkamiesten ja toimittajien viljelemä suomalaisten kahtiajako on siirtynyt todistettavasti historiaan. Puoluerekisterin tietojen mukaan suomalaiset ovat jakaantuneet 16 eri puolueen lohkoihin. Eikä moni suomalaisista tahdo löytää niistäkään vaihtoehtoa, jonka ehdokasta haluaisi eri vaaleissa äänestää.
Todellinen äänestysprosentti eduskuntavaaleissa 2023 – artikkelissamme avasimme ja sen osiossa Näin pienillä todellisilla kannatusluvuilla Suomessakin hallitaan – aihetta tarkemmin.
Joten onnistuuko joku presidenttivaalien ehdokkaista löytämään enemmän kaikkia suomalaisia yhdistäviä kuin ahdistavia vaaliteemoja. Sillä myös vuoden 2024 EU-vaalit lähestyvät vauhdilla.
Tässä vapaasti kopioitavissa ja paranneltavissa oleva kärkiteema, kaikkiin Suomessa 2020-luvulla järjestettäviin vaaleihin.
Perussuomalaisten puoluelehdessä Suomen uutisissa 13.6.2020, puolueen puheenjohtajana tuolloin toiminut Jussi Halla-aho lanseerasi ”puolueiden mafiaperheiden” – käsitteen näin:
”Halla-aho sanoo, että Suomen politiikassa hänelle on paljastunut karmeana yllätyksenä se todellisuus, miten tämä maa toimii. Mafiamaisuudella Halla-aho viittaa erityisesti keskustaan.
– Keskusta on hyvin syvällä näissä rakenteissa, koska se on ollut koko Suomen itsenäisyyden ajan keskeisin valtionhoitajapuolue. Mutta toisaalta, ei mikään perinteinen puolue ole jäänyt osattomaksi tästä kehityksestä.”
– –
”.. suomalainen korruptio – hyvävelijärjestelmät – on pitkälti sen kaltaista korruptiota, että se ei tartu Transparencyn käyttämiin, perinteisiin filttereihin, joissa enemmänkin seurataan ruskeiden kirjekuorien siirtymistä ikään kuin matalan tason virkamiehille vastineeksi erilaisista palveluista.” Lähde: Suomen Uutiset 13.6.2020 – Halla-aho: Puolueet ovat kuin mafiaperheitä, jotka keskenään taistelevat hillotolpista.
Tästä keskustapuoluetta koskeviin tilannekuvakatsauksiin, ensin Mauri Pekkarisen; Keskusta – (Julkaistu: 25 maaliskuun, 2013) korporatismikoneistokuvion ja sitten Paavo Väyrysen; Sdp ja keskusta 2017 – (Julkaistu: 13 joulukuun, 2016) kolmikantakuvion kautta tarkasteltuna. Kruununa keskustan ex-puoluesihteeri Jarmo Korhosen Maan tapa 4 – (Julkaistu: 6 maaliskuun, 2020 ) Vallantavoittelijat – kirjan Pikku – Venäjä pohdintojen kautta.
Hyvinä avainkysymyksinä:
1. Ovatko puolueet naisittaneet ja miehittäneet Veikkauksen mafiaperhemäisesti?
2. Keitä eri puolueiden hillotolppien huispaajat ovat ja miten he toimivat?
3. Miten syvällä työmies Putkosen perussuomalaiset ovat kyseisissä toimijoissa?
Mielenkiintoisia presidenttiehdokkaiden vaalitilaisuuksia ja uuden tasavallan presidentin; ylimmän kansalaiskeskustelijan, vetämien kansalaiskeskustelujen avauksia odotellessa. Etenkin Suomen poliittisen järjestelmän ja sen piilossa rehottavien arvojuurien esiinharjauksen osalta.
Lopuksi.
Euroopan unioniin liittyen. Mikä on kunkin presidentinvaalien ehdokkaan kanta liittovaltioon? Entä miten tuo seuraava Suomelle ja etenkin suomalaisille mahdollinen iso askel otetaan? Gallupien avulla vai kansanäänestyksen kautta koukaten?
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä. –
Suomi 2017 verkosto 