Toivotaan, että Kelan uuden pääjohtajan myötä myös tämä asiakokonaisuus saadaan viimein kokonaan julki. Sekä halki, poikki ja pinoon. Tuoreimman vinkin asiakokonaisuuden, erittäin merkittävästä yhteiskunnallisesta merkityksestä teki Ilmarisen pitkäaikainen ylilääkäri ja nykyinen euromiljonääri Seppo Kettunen.
Kuvakoosteen nuolella merkityt osumat Kelaa kohtaan ovat yllättäviä ja Kelan vakuutuslääkäritietojen avoimuuden osalta ristiriitaisia. Siitä tuonnempana lisää. Ylilääkäri Kettusen mainitsemaa päätösperustelujen parantumista ei ole vielä havaittu tosielämässä.
Yksityinen Ilmarinen havittelemassa Kelan yksityistämistä?
Kaiken keskellä on hyvä muistaa, että Kela on myös liikevaihdoltaan lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan jättiläinen.
Miten avointa on taustalla olevan säätiön toiminta?
Joten ei liene mahdoton vaatimus, että edes uuden pääjohtajan palkka ja sidonnaisuudet löytyvät reaaliaikaisina Kelan sivuilta?
Kelalle mallia avoimuudesta; Kevan uudesta toimitusjohtajasta?
Kovin helposti ko. tiedot eivät kyllä Kevan sivuilta löydy. Vaan uskotaan, että taitavalle tiedon etsijälle löytyvät.
SISÄLLYSLUETTELO
Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen Työeläke-lehdessä
Kelan vastaus eduskunnalle vakuutuslääkäreistään
Kelan tietämättömyys vakuutuslääkäreistään ihmetyttää
ILMARISEN YLILÄÄKÄRI SEPPO KETTUNEN TYÖELÄKE-LEHDESSÄ
On hienoa huomata, että jättimäinen ja kasvoton vakuutusala on marssimassa näkökulmineen esiin. Ainakin vielä tässä jutussa, ilman viestintä- ja lobbaustoimistojen tiukkaa ja isolla rahalla tapahtuvaa ohjausta.
Työeläke-lehden 2/2016 juttu ansaitsee reilun esille noston, jotta saadaan mahdollisimman avointa keskustelua käyntiin. Artikkeli kokonaisuutena on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä.
Vertailussa on virallinen todellisuus vs. todellinen todellisuus.
Tämä artikkeli on siis työeläkealan omasta lehdestä ja asioita tunteville viestinnän muotoon puettua propagandaa. Surullista tässä on se, että valtaosin päättäjät uskovat tämänkaltaiseen tietoon. Ilman lähdekritiikkiä.
Jolloin ollaan tilanteessa. Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.
Joten tässä Työeläke-lehdestä 2/2016 poimittu juttu kokonaisena ja tekstimuodossa. Näin se pysynee esillä pitempään ja helpottaa keskusteluun tarvittavien tietojen löytymistä. Tästä paljon kiitoksia, taas kerran, vinkin antaneelle ja tekstin ilman tavutusviivoja järjestäneelle.
Työkyvyttömyyden olemusta täytyy tuntea
VAKUUTUSLÄÄKÄRI varmistaa oikeudenmukaisuutta
– Vakuutuslääkärin täytyy toimia itsenäisesti, mutta asiakkaalle ymmärrettävästi. Siksi työkyvyn arvioinnissa tarvitaan paljon kokemusta ja runsaasti tietoa tutkimuksesta, kiteyttää Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen.
Teksti Kimmo Kontio Kuvat Vesa Laitinen
”Seppo Kettusen lääkärinuran kaksi keskeistä mielenkiinnon kohdetta ovat olleet työkyky ja vakuutuslääketiede.
– Valmistuessani 1990 ei lääkärienkään työtilanne näyttänyt kaikkein lupaavimmalta suuren laman voimistuessa.
Tuore lääketieteen lisensiaatti joutui jopa vähäksi aikaa työttömäksi, mikä sekin saattoi olla olennainen lenkki Kettusen monipuolisten kokemusten ketjussa.
Työkyvyn täyteistä elämää
– Jo ensimmäinen työpaikkani silloisen HYKS:n työterveyshuollossa avasi oven mielenkiintoiseen maailmaan ja sai minut kiinnostumaan työkyvystä.
Yksilöllinen varhaiseläke (YVE) oli tuolloin merkittävä eläkelaji ja YVE – arvioiden tekeminen teki eläkelait vääjäämättä nuorelle lääkärille tutuiksi.
– Kun tulin päässeeksi yhtäaikaisesti sekä Kuntoutussäätiöön että Kelaan, työkyvyn ohella vakuutuslääketiede alkoi myös kiinnostaa.
Erityisen lämpimästi Kettunen muistaa esimiestään työterveyslääkäri Vuokko Huplia Kuntoutussäätiössä.”
IT – kupla puhkeaa todellisuuteen
– Erikoistumisopinnot työterveyslääkäriksi muun muassa psykiatrian suljetulla osastolla antoivat tärkeää perspektiiviä potilaiden todellisuuteen.
Tästä syystä Kettunen tekee edelleen jonkin verran käytännön lääkärintyötä praktiikallaan.
Toimiminen Elisan johtavana työterveyslääkärinä vuosituhannen vaihtuessa tuotti Kettuselle taas kokemuksia täysin toisenlaisesta liiketoiminnasta ja antoi mahdollisuuden tarkastella silloista IT – kuplaa henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta.
– Tämä vaihe urallani päättyi Elisan työterveyshuollon ulkoistamisen vetämiseen.
Kettunen oli tehnyt jo vuosia työtä Ilmarisen sivutoimisena vakuutuslääkärinä, kun häntä pyydettiin yhtiön lääkäritiimin vetäjäksi.
Luottamus ja läpinäkyvyys
Kettunen näkee vakuutuslääkärin työlle välttämättömäksi riippumattomuuden kaikkiin suuntiin.
– On toimittava itsenäisesti ja eettisesti sekä asiakkaaseen kuin työnantajaan nähden, Kettunen summaa.
Hän kuitenkin ymmärtää hyvin kielteisiin vakuutuspäätöksiin ja niiden tekijöihin pettyneitä asiakkaita.
– Ja ovathan vakuutuspäätöksiä tekevät lääkärit merkittäviä vallankäyttäjiä.
Silloinen terveysministeri Paula Risikko perusti muutamia vuosia sitten tyytymättömyyden solmun avaamiseksi työryhmän kehittämään vakuutuslääketieteen luottamusta ja läpinäkyvyyttä.
– Itse sain olla tässä työssä näköalapaikalla, koska toimin tuolloin vakuutuslääkärien yhdistyksen puheenjohtajana.
Kyse ei ollut pelkästä itse sääntelystä, vaan edustettuna oli potilasjärjestöjä ja silloinen Vakuutusongelmaisten liitto (nyk. Oikeutta vakuutetuille ry), jotka toivat esille päätöksiinsä pettyneiden kannan.
– Nykyään päätökset on perusteltava ymmärrettävästi ja lääkärien nimet ja heidän osaamisensa sekä erikoisalojensa ovat julkisia, Kettunen kertoo työn tuottamista parannuksista.
Hyvää viestintää asiakkaille on myös se, että päätöksen perusteluista sinänsä voi valittaa.
– Hyvällä polulla edetään, mutta täydellisyyteen ei päästä koskaan, Kettunen toteaa realistisesti.
Apua nuorten työkykyyn
Parasta tietenkin olisi, että työeläkelaitosten vakuutuslääkärit voisivat tehdä sellaisia päätöksiä, joissa mahdollisimman harva joutuisi eläkkeelle työkyvyttömyyden takia.
– Ilmarisessa oli jo viime vuonna enemmän kuntoutus- kuin työkyvyttömyyspäätöksiä, ja jos suunta jatkuu. Telassa on arvioitu, että pian näin käy koko työeläkealalla, Kettunen iloitsee.
Erityisenä silmäteränä Kettusella on nuorten työkyvyttömyys, mikä johtuu työeläkepuolella tavallisimmin mielenterveyssyistä.
– Nuorimmilla ikäluokilla työkyvyttömyyttä esiintyy 2–3 prosentilla väestössä ja vasta 45 ikävuoden jälkeen ylitetään viiden prosentin raja. Mielenterveydessä kuntouttaminen on hankalampaa kuin tules- ja elinsairauksien.
Kettunen innostuu kertoessaan yhdessä Varman kanssa aloitetusta kokeilusta, jossa 30–40-vuotiaiden mielenterveyskuntoutujien työhön paluuta pyritään parantamaan kahden vuoden työhön paluujaksolla.
– Aloite tähän yhteistyökokeiluun tuli yritysmaailmasta, mikä todistaa aidosta huolesta nuorten työkyvyn puolesta, Kettunen avaa.
Pelkkinä eläkekustannuksina vuosittain kaksi miljardia euroa maksava työkyvyttömyys vie sen kohtaavalta henkilöltä toimeentuloa ja traagisesti koko elämän mahdollisuuksia.
– Esimerkiksi skitsofreniaa aiheuttava geeni on koko väestössä ilahduttavasti vähentynyt. Useimmiten perussyyt työkyvyttömyyteen ja elämän hallitsemattomuuteen ilmaantuvat jo hyvin varhaisessa iässä. Siksi tarvittaisiin lastensuojelua tai vastaavia toimenpiteitä.
Työeläkelaitoksen lääkärin haasteena on hallita asiakkaidensa koko kirjoa.
– Onneksi esimerkiksi nuorten mielenterveyden häiriöistä on nykyään saatavavilla jo hyvin tutkimusta, kiitos pitkään Eläketurvakeskuksessa työskennelleen erikoistutkija Raija Gouldin tai työterveyslaitoksen tutkijoiden, Kettunen hymyilee.
Vakuutuslääketieteeltä puuttuu vielä professuuri
Vakuutuslääkäreitä on tarvittu niin kauan kuin on ollut terveysperusteisia vakuutuksia.
– Työeläkealalla ei ehkä tiedetä, että puolet Suomen vakuutuslääkäreistä toimii Kelan palkkalistoilla, Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen kertoo.
Koska vakuutuslääkäri viime kädessä arvioi, tarvitseeko vammaa tai haittaa korvata ja kuinka paljon, ammattitaidossa korostuu oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden vaatimus. Tasapuolisuutta tarvitaan myös suhteessa muihin vakuutettuihin, sillä raja täytyy asettaa aina samalla tavalla.
Nykyisin vakuutuslääkäriksi pätevöidytään käytännön kautta. Kokelaan on tentittävä suullisesti kokeneista vakuutuslääkäreistä koostuvalle erityspätevyystoimikunnalle.
Erityistä puolipäivästä vakuutuslääketieteen professuuria ei ole alan omista toiveista huolimatta saatu. Nyt asiaa estää valtion ja sitä kautta opetusministeriön vaikea rahatilanne.
Kettusesta olisi kuitenkin toivottavaa, että alan professuurin ja koko vakuutuslääketieteen opetuksen kehittämisestä tähän suuntaan ei kuitenkaan luovuttaisi.
Kuka?
Seppo Kettunen
● Ikä: 50-vuotias
● Koulutus: lääketieteen lisensiaatti, työterveyshuollon erikoislääkäri, vakuutuslääketieteen erityispätevyys ja finanssi- ja vakuutusalan MBA – tutkinto
● Työ: Ilmarisen ylilääkäri, toiminut Vakuutuslääkäriyhdistyksen puheenjohtajana
● Perhe: lähtöisin Hämeenlinnasta, asuu Helsingissä, kaksi aikuista lasta, puoliso Päivi Tolsa
● Harrastukset: liikunta, ulkoilu ja perinnerakentaminen Suomenlahden saaristossa Kotkan Kuutsalossa.
Lähde: Työeläke-lehti 2/2016, toimittaja Kimmo Kontio – Julkaisija on Eläketurvakeskus
Artikkeli löytyy per 18.5.2022 kohta seuraavasta linkistä, kun lataat .pdf-muodossa olevan Työeläke-lehden 2/2016 käyttöösi.
Huhtikuun Työeläke-lehti kertoo keskieläketilastot ja artikkelissaan tutkija Kati Kuitto tarkastelee eläketurvan riittävyyttä havainnollisen kansainvälisen analyysikehyksen avulla. Kansiaiheena Kevassa vappuna aloittavan Timo Kietäväisen haastattelu.
Lataa ja lue Työeläkelehti .pdf-muodossa:
https://www.julkari.fi/handle/10024/130399
Linkki luettu 18.5.2022
VAKUUTUSLÄÄKÄRI varmistaa oikeudenmukaisuutta
– Vakuutuslääkärin täytyy toimia itsenäisesti, mutta asiakkaalle ymmärrettävästi. Siksi työkyvyn arvioinnissa tarvitaan paljon kokemusta ja runsaasti tietoa tutkimuksesta, kiteyttää Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen. (Teksti Kimmo Kontio Kuvat Vesa Laitinen)
Sitten vielä zuumausta tähän ylilääkäri Kettusen mainitsemaan työryhmään:
”Silloinen terveysministeri Paula Risikko perusti muutamia vuosia sitten tyytymättömyyden solmun avaamiseksi työryhmän kehittämään vakuutuslääketieteen luottamusta ja läpinäkyvyyttä.
– Itse sain olla tässä työssä näköalapaikalla, koska toimin tuolloin vakuutuslääkärien yhdistyksen puheenjohtajana.”
Vielä, kun saataisiin julkisuuteen tieto siitä, että mitä parannuksia potilaan/vakuutetun asemaan ja vakuutuslääkärijärjestelmään vakuutuslääkärit Seppo Kettusen johdolla esittivät?
Lisätietoja tuosta työryhmästä internetistä hakukoodeilla:
STM091:00/2012 Risikko
STM047:00/2014 Räty
He 109/2014 päätösperustelujen parantaminen
Avain kysymys lienee se, että muuttuiko potilaiden/vakuutettujen tosielämässä mikään? Ainakaan parempaan suuntaan.
KELAN VASTAUS EDUSKUNNALLE VAKUUTUSLÄÄKÄREISTÄÄN
Sitten tämä yllättävä ylilääkäri Kettusen piikki Kelan suuntaan:
”Työeläkealalla ei ehkä tiedetä, että puolet Suomen vakuutuslääkäreistä toimii Kelan palkkalistoilla”, Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen kertoo Työeläke-lehdessä 2/2016.
Kuinka paljon heitä on? Keitä he ovat ja missä kaikkialla Kelassa sekä terveydenhuollossa he työskentelevät? Minkälaisen koulutuksen omaavina ja tutkintoja suorittaneina? Siitä seuraavaksi.
Ministerin vastaus kansanedustajien tekemään kirjallisen kysymykseen KK 358/2015 vp:
”Miten hallitus aikoo edistää Kansaneläkelaitoksen käyttämien asiantuntijalääkäreidenpätevyyksien julkaisemista?”
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999, julkisuuslaki) sääntelee viranomaisten asiakirjojen ja muiden tietoaineistojen julkisuutta ja salassapitoa sekä tiedon antamista asiakirjasta ja siihen liittyvää menettelyä. Julkisuuslakia sovelletaan sen 4 §:n nojalla myös Kansaneläkelaitokseen.
Kysymyksessä mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO:2014:83 oli kyse siitä, ovatko yksityisten vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkärien nimet julkista tietoa.
Korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan, että tiedot vakuutusyhtiön asiantuntijalääkäreistä ovat julkista tietoa, koska asiantuntijalääkärit käyttävät julkista valtaa osallistuessaan lakisääteisiä vakuutuksia koskevaan päätöksentekoon.
Lisäksi korkein hallinto-oikeus katsoi, että lakisääteisiä vakuutuksia käsittelevän vakuutusyhtiön asiakirjoihin sisältyneet tiedot asiantuntijalääkäreiden erikoisaloista tai erityispätevyyksistä eivät olleet julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä.
Kansaneläkelaitokselta saadun lausunnon perusteella Kansaneläkelaitoksen henkilöstön koulutustaustojen tallentaminen henkilöstöhallinnon tietojärjestelmään on perustunut Tilastokeskuksen koulutusluokitukseen. Sen mukaisesti asiantuntijalääkärin koulutustaustaksi kirjautuu järjestelmään joko lääketieteen lisensiaatti, erikoislääkäri tai lääketieteen tohtori. Tilastokeskuksen koulutusluokitus ei sisällä erikoislääkäreiden erikoisaloja tai muita erikoispätevyyksiä.
Julkisuuslain 5 §:n mukaan asiakirjalla tarkoitetaan laissa kirjallisen ja kuvallisen esityksen lisäksi sellaista käyttönsä vuoksi yhteen kuuluviksi tarkoitetuista merkeistä muodostuvaa tiettyä kohdetta tai asiaa koskevaa viestiä, joka on saatavissa selville vain automaattisen tietojenkäsittelyn tai äänen- tai kuvantoistolaitteiden taikka muiden apuvälineiden avulla.
Kun Kansaneläkelaitoksen henkilöstötietojärjestelmään ei ole tallennettuna muita tietoja kuin Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisia tietoja, ei tietojärjestelmästä ole voitu luovuttaa asiantuntijalääkärien pätevyystietoja.
Valviran ylläpitämässä keskusrekisterissä on tiedot Suomessa laillistetuista lääkäreistä.
Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994, ammattihenkilölaki) 24 a §:n nojalla Sosiaali- ja terveysalanlupa- ja valvontavirasto Valvira ylläpitää valvontatehtävänsä hoitamiseksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä (Terhikki). Terhikkiin merkitään lääkäreistä muun muassa nimi ja henkilötiedot sekä eräitä koulutukseen liittyviä tietoja.
Lain mukaan Terhikkiin merkitään tiedot ammatinharjoittamisoikeuden tai -luvan taikka nimikesuojauksen perusteena olevasta koulutuksesta, tiedot erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin oikeudesta ja sen perusteena olevasta koulutuksesta, tieto lääkärin suorittamasta yleislääketieteen erityiskoulutuksesta tai vastaavasta koulutuksesta sekä tiedot terveydenhuollon ammattihenkilön erikoispätevyydestä ja sen perusteena olevasta koulutuksesta.
Ammattihenkilölain 24 c §:n nojalla Valvira ylläpitää Terhikkiin liittyvää julkista tietopalvelua, JulkiTehikkiä.
JulkiTerhikissä julkaistaan tiedot terveydenhuollon ammattihenkilön nimestä, rekisteröintinumerosta, syntymävuodesta ja ammattihenkilön ammattipätevyydestä sekä ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamisesta. Ammattipätevyydellä tarkoitetaan tässä ammattihenkilölain mukaista pätevyyttä.
Näin ollen JulkiTerhikissä julkaistaan esimerkiksi kunkin erikoislääkärin oikeudet. Sen sijaan muita erikoispätevyyksiä JulkiTerhikissä ei kyseessä olevan pykälän nojalla julkaista.
Kansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat valtuutetut.
Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäreiden tehtävänä on arvioida hakijan terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä sekä kuntoutuksen tarvetta. He osallistuvat etuuspäätösten valmisteluun esittämällä vakuutuslääketieteellisen arvion siitä, täyttyvätkö etuuden myöntämisen edellytykset.
Asiantuntijalääkärit osallistuvat päätösten valmisteluun samalla vastulla kuin muutkin asian käsittelyyn osallistuvat Kansaneläkelaitoksen työntekijät, ja Kansaneläkelaitos käyttää asiantuntijalääkäreihinsä nähden työnjohto- ja valvontaoikeuttaan. Kansaneläkelaitoksen mukaan asiantuntijalääkäreiden osaaminen on korkealla tasolla ja sitä kehitetään jatkuvasti.
Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäreiden koulutustiedot ovat saatavilla JulkiTerhikistä samassa laajuudessa kuin muidenkin Suomessa laillistettujen lääkäreiden tiedot.
Kansaneläkelaitoksen mukaan asiantuntijalääkäreiden erikoisalojen tallentamisen mahdollisuuksia Kansaneläkelaitoksen henkilötietojärjestelmään voidaan selvittää järjestelmän kehittämisen yhteydessä.
Helsingissä 30.12.2015
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä
Aikamoinen vastaus! Ainakin kaikille omakohtaista kokemusta Kelan tästä puolesta omaaville! Toinen julkishallinnollinen vakuutusyhtiö Valtiokonttori julkaisi vakuutuslääkäritietonsa nimien, erikoisalojen ja erityispätevyyksien osalta Suomessa ensimmäisenä!
Valtiokonttori, vakuutus – Päätös 21.12.2013 – VKDnro 587/05/2011 ja sen sivulla 3 (4) kerrottiin tuolla hetkellä Valtiokonttorin palveluksessa olevat vakuutuslääkärit. Sen verran häviö oli ottanut pattiin, että oikeusprosessin käynnistänyt ja läpivienyt taho on kirjoitettu väärin. Valtataistelua tämäkin.
Valtiokonttori ilmoitti tällä 2012 päätöksellään vakuutuslääkärinsä.
Toivotaan Kelan uuden pääjohtajan hoitavan Kelaa koskevat vakuutuslääkäritiedot julkisuuteen pikaisesti. Kelan hallituksen ja valtuutettujen tuella.
Tai sitten nuoremman sukupolven edustajat joutuvat käymään uuden ja hitaan oikeusprosessin Kelaa vastaan. Arvioitu kestoaika noin 2 – 3 vuotta. Ja peruskäsittelyjen hinnaksi hallinto- oikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa tulee arviolta 750 – 1 000 euroa. Päälle tulevat asianajajien ja asiantuntijoiden palkkiot.
Elleivät sitten; yllättäen ja pyytämättä, laillisuusvalvojat herää toimiinsa.
Tästä linkistä tilannekuva KHO 2014:83 – suhteen
Korkein hallinto – oikeus | Osa 1/5
https://suomi2017.wordpress.com/2015/12/20/korkein-hallinto-oikeus-osa-15/
Vakuutusyhtiöt ovat jättäneet kertomatta vakiotodistajinaan ja lausunnonantajinaan toimivien lääkäreiden nimet, erikoisalat ja erityispätevyydet. Näin potilas/vakuutettu voi joutua edelleen tietämättään omassa vahinkoasiassa myös vakuutuslääkärinä toimivan vastaanotolle.
Kaikkien vakuutusyhtiöiden tulee nyt antaa nämä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä julkisiksi tulleet vakuutuslääkäritiedot viimeinkin julki. Ennen sote – uudistuksen läpivientiä. Muuten siinä hehkutettu valinnanvapaus; olla menemättä myös vakuutuslääkärinä toimivan vastaanotolle, ei toteudu!
KELAN TIETÄMÄTTÖMYYS VAKUUTUSLÄÄKÄREISTÄÄN IHMETYTTÄÄ
Tämä asia on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä. Kyse on kuitenkin erittäin merkittävää julkista valtaa Kelassa käyttävistä vakuutuslääkäristä.
Entä miten sitten Kela voi jakaa työt oikeille lääkäreille, joihin tarvitaan lääketietieteellistä kannanottoa Kelassa vakuutuslääkäreinä toimivilta? Jos se ei tiedä heidän erikoisalojaan ja erityispätevyyksiään. Jos tiedossa ovat todellakin vain nimet, niin se selvittänee tämän seuraavan?
Takavuosina lastensairaalan moniammatillisen tiimin lausunnot ja kuntoutussuunnitelman pystyi hylkäämään; ilman tosiasiallisia perusteluita iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri, jolla oli myös vakuutuslääketieteen erityispätevyys.
Toisella kerralla tapahtui korotetun vammaistuen hylkääminen. Oikaisukierroksella kyseinen lääkäri sitten puolsi etuutta. Sitten virkailija palautti sen suuntaisella merkinnällä, ettei muuten enää myönnetä ja kyseinen lääkäri päätyi myös epäämisen kannalle.
Nämä esimerkit tähän kohtaan sen takia, että muistakaa aina pyytää korvauspäätöksistä, joihin ette ole tyytyväisiä, asianomaisjulkiset käsittelijä/esittelijä- ja lääkärikansiomerkinnät sekä tiedot lääketieteellisiä seikkoja sisältäneen asian käsittelyyn osallistuneen lääkärin nimi + erikoisalat + erityispätevyydet.
Tuolloin saattaa ihme tapahtua. Kelalta löytyykin yllättäen noita tietoja vakuutuslääkäreistään, joita se kiistää itsellään olevan. Ainakin takavuosina löytyi.
Entäs sitten? Älä Sairastu Vakavasti Suomessa – blogin vakuutuslääkäreitä koskevassa tilannekuvakatsauksessa on julkaistu vuonna 2014 näiden Kelan vakuutuslääkäreinä toimivien tiedot:
KELA
Jorma Järvisalo, Ylilääkäri, erikoislääkäri kliininen kemia: teollisuustoksikologiset laboratoriotutkimukset, erikoislääkäri työterveyshuolto: työlääketiede
Tiina Telakivi, erikoislääkäri neurologia, terveysosasto/työkyvyttömyyseläkkeet, vammaisetuudet ja sairausvakuutus
Seppo Vainionpää, erikoislääkäri kirurgia: ortopedia ja traumatologia, hallinnon pätevyys
Tiina Suomela-Markkanen, erikoislääkäri liikuntalääketiede, terveysosasto/kuntoutus Heikki Palomäki, erikoislääkäri neurologia, terveysosasto/sairaanhoitokorvaukset
Sari Helminen, asiantuntijahammaslääkäri, terveysosasto/sairaanhoitokorvaukset
Raili Pirttimäki, johtava lääkäri, terveysosasto/työkyvyttömyyseläke- ja vammaisetuusasioiden lääketieteellinen asiantuntijaryhmä
Hannu Vanhanen, asiantuntijalääkäri, terveysosasto/työkyvyttömyyseläkkeet ja vammaisetuudet
Tosin merkinnät mahdollisesti suoritetusta vakuutuslääketieteen erityispätevyydestä puuttuvat.
Joten miksei muka Kelalla ei ole loppujen vakuutuslääkäreinään toimivien tietoja? Määrä ei voitane pitää vähäisenä?
Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen, Työeläkelehti 2/2016:
– Työeläkealalla ei ehkä tiedetä, että puolet Suomen vakuutuslääkäreistä toimii Kelan palkkalistoilla, Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen kertoo.
Vuonna 2010 Kelalta on saatu 5-sivuinen nimiluettelo, jossa nimet ovat sekalaisessa järjestyksessä. Ilman erikoisaloja ja erityispätevyyksiä.
Tuosta aiheesta löytyy lisätietoa Suomi 2017 – blogin > ”Kelan vakuutuslääkärit ja vakuutuslakimiehet 2015” – artikkelista
Kuinka moni heistä toimii sairaalaorganisaatioissa esimiesasemassa? Julkisella puolella? Yksityisellä puolella? Entä kuntoutusta tarjoavissa laitoksissa avainpaikoilla? Ilman, että potilas/vakuutettu tietää tätä etukäteen.
Ihmetellään yhdessä.
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –
Suomi 2017 verkosto 