Kokoomus 2017

Faktaa vai fiktiota? Kokoomuksen nuoremman polven (alle 50 vuotta) noustessa entistä enemmän valtaan; lobbarit ja lobbaustoimistot jäävät näillä kuvakoosteen näytöillä tarpeettomiksi! Tai sitten tuo nuorempi sukupolvi siirtyy entistä nopeammin; pois politiikasta ja kuitenkin erittäin hyvin palkattuihin; kokoomuksen sateenvarjon alla toimivan ekosysteemin tarjoamiin, töihin. Kuten sote – uudistus on jo toteen näyttänyt. Esimerkkeinä muun muassa kokoomuksen nimet Laura Räty, Joonas Turunen ja Lasse Männistö. Eikä tuossa mitään. Kunhan kuulemme noistakin sote-uudistuksiin liittyvistä rekrytoinneistä lisää. Myös valittujen keskuudessa vallitsevasta palkkatasosta.

Sen minkä nuorena oppii, niin sillä vanhempana tekee sitten isoa tiliä.

Sen minkä nuorena oppii, niin sillä vanhempana tekee sitten isoa tiliä.

 

Kokoomus on puolueena kiistaton menestystarina. Vuodesta 1987 alkaen aina hallituksessa! Lukuun ottamatta vuosia 2003 – 2007, jolloin kokoomus onnistui luomaan nahkansa kokonaan uudelleen ja suuntaamaan viestinsä myös Sari Sairaanhoitajille.

”Ensi kevään eduskuntavaaleihin puolue lähtee politiikassa hieman erikoisella teemalla – kokoomus nimittäin uskoo voittavansa vaalit rehellisyydellä.

Katainen uskoo, että kansa kyllä ymmärtää talouden tosiasiat, kun niistä kerrotaan suoraan.

– Suomalaiset ovat fiksuja ihmisiä jotka vaativat poliitikoiltaan paljon – erityisesti rehellisyyttä. Ja sehän meille sopii, sillä se on meidän leipälaji.”

Lähde: MTV3 uutiset 21.03.2010 – Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen.

Politiikassa pitää osata pelata useilla korteilla ja korttipakoilla. Sattumaa vai ei? Viattoman ulkokuoren omaava ja rehellisyydellä ratsastanut Jyrki Katainen onkin nykyisin Suomen EU-komissaarina Brysselissä.

Komissaari Kataisen jälkeen kokoomuksen puheenjohtajaksi noussut Alexander Stubb; yritti jatkaa rehellisyyden linjalla ja lausui Iltalehdessä 16.12.2015:

”Stubb: Emme ole yhdenkään etujärjestön marionetti”

Tehden puheenjohtajana melkoisen kardinaalivirheen, koska kielsi julkisesti oman puolueensa tärkeimmät rahoittajat ja tukijat. Kokoomuksenkaan taloudellinen tilanne ei ollut hyvä 1990-luvun kuohunnassa. Ja jostain löytyivät puolueen isolla rahalla pelastaneet. Vaan se on sitten aihe, josta kokoomus halutessaan kertoo faktat. Ja saattaa olla. että joku ”puolueettomista ja riippumattomista” tiedotusvälineistämme on aiheen avannut.

Kokoomuksen ekosysteemin onneksi; kuvakoosteessa oleva kokoomuksen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Antti Häkkänen on palannut kokoomuksen perinteiden mukaisille linjoille. Ainakin hänen suuhun laitettujen kommenttien perusteella.

Mielenkiintoista onkin nähdä, mihin suuntaan sdp:n riveissä kovassa nousussa oleva toinen Antti; kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sdp:tä reivaa? Entä joko iso kuva puolueiden välisistä yhteneväisyyksistä EU- ja euroasioissa alkaa tulemaan isolle yleisölle tutuksi?

Kenen asialla six-packin kokooja kokoomus ja päällepäsmäri sdp todellisuudessa ovat?

Eikä tässä vielä kaikki.

Vuosien ajan sosiaalisessa mediassa on kiertänyt tietoa mahdollisesta asiakirjaväärennöksestä. Jos joku tietää tai löytää tähän kokoomukseen liittyvän tietolähteen, jossa kumotaan tämän bloggauksen väitteet, niin tietoa voi laittaa kohteliaimmin tulemaan tämän artikkelin kommentteihin.

Faktaa vai fiktiota?

Onko Jyrki Katainen rehellinen asiakirjaväärentäjä?

Toinen mielenkiintoinen nimi kyseisissä väittämissä on Juho Romakkaniemi. Wikipediassa olevan tiedon mukaan; hänen kerrotaan olevan suomalainen kokoomusta edustava poliitikko ja virkamies. Hän on toiminut syksystä 2014 lähtien Jyrki Kataisen kabinettipäällikkönä Euroopan komissiossa.

Eikä tuossakaan mitään.

Nyt on tärkeää, että tuo väitetty asia käsitellään kokoomuksen toimesta; ennen seuraavia kuntavaaleja ja eduskuntavaaleja. Tässä kohtaa onkin mielenkiintoista nähdä se, että uskaltaako kokoomuksen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Petteri Orpo käsitellä asian ensin puolueen sisällä ja sitten tuoden aiheen julkiseen käsittelyyn.

Nimittäin porttiteoriaa mukaillen. Pieni kokoomusten jäsenten välinen asiakirjavilunki on voinut johtaa myös mahdolliseen Suomen ja EU:n tasolla tapahtuvan asiakirjavilungin hyväksymiseen.

Aiheesta kirjoitti yhdestä näkökulmasta sdp:n entinen kansanedustaja Mikko Elo; uusi Uusi Suomi Puheenvuoron blogissaan:

”Ministerien CV:t oikeuskanslerin tutkintaan?”

Eikä tässä ollut vielä ihan kaikki.

Esimerkkiä paremmasta voi näyttää omalla toiminnallaan. Muistatteko vielä tämän?

Kokoomuksen eduskuntavaalien 2015 alla lanseeraaman korjausliikkeen voima voisi olla oman kotipesän läpivalaisu. Vaikkakin kaikki todellisesta menosta ja vaalirahanjalanjäljistä Suomessa paljastuukin, niin silloin päästään tulevissa vaaleissa keskittymään isompiin asioihin. Yhdessä toimien.

Ensi alkuun populismin käsite avaten. Sillä tavalla, että se ymmäretään mahdollisimman samalla tavalla yli puolue-, media- ja aaterajojen. Näistä EU-komissaari Jyrki Kataisen ulostuloista aloittaen:

Jyrki Katainen nuhteli populisteja: Pitääkö vaaliohjelmille säätää K-18-ikäraja?
Iltasanomat 18.11.2016

Jyrki Katainen: Populismi uhkaa ajaa Euroopan tuhoon – ”Sivilisaation loppu”
Savon Sanomat 8.11.2016

Jyrki Katainen Verkkouutisille: Populismia vastaan taisteltava
Iltalehti 29.7.2016

Kokoomuksen nuorten esiin marssin takaa löytyy Vielä virtaa – tv sarjan henkilötyyppejä. Kokoomusversion herrojen harmittomalta näyttävä habitus hämää. Näillä herroilla on tietoa, taitoa ja valtaa tehdä ”uudistus” esityksiä isollakin pensselillä maalaten. Yksi niistä ja ehken tähän mennessä härskimmistä; on tosimielellä tehty ehdotus perustuslain 124 §:n poistamiseksi.

Tuon kuvion toteuttamisen kautta, kun julkisen vallan tehtäviä voidaan antaa ilman perustuslain pidikkeitä myös yksityisille yrityksille, niin soten valinnanvapaus muuttuu kokoomuksen ekosysteemille todelliseksi rahantekokoneeksi ja samalla vakuutuslääkärijärjestelmän avaaminen voidaan haudata lopullisesti unohduksen suohon. Vaikkakin se on yksi aikuisiän härskimmistä syrjäyttäjistä yhteiskunnassamme. Tosielämässä pysyvästi vammautuneesta/sairastuneesta tulee vakuutuslääkärijärjestelmän käsittelyssä työkykyinen ja terve. Tosin vain paperilla.

Menikö tämä kaikki pääministeriksi nousseen Alexander Stubbin kokoomuksen ekosysteemiltä saaman ohjeistuksen mukaisesti? Helpommin ohjailtavaksi valitun sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn roolia ollenkaan väheksymättä:

– Vakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukunta –
Julkaistu toukokuu 24, 2016

”Tämä eksoottiselta vaikuttava neuvottelukunta on syytä nostaa avoimeen tarkasteluun. Neuvottelukunnan ainoan kokouksen pöytäkirja on nyt hävinnyt tai vaihtanut paikkaa internetissä! Iso kiitos asian huomanneelle henkilölle ja siitä vinkanneelle.

SISÄLLYSLUETTELO
Isot ylävitoset ministeri Risikolle yrityksestä murtaa mafiaa
Vakuutuslääkärijärjestelmä työryhmän loppuraportit
Vakuusasioiden käsittelyn neuvottelukunta aloittaa
Pöytäkirja neuvottelukunnan ainoasta kokouksesta (2 sivua)
Liite neuvottelukunnan pöytäkirjaan (9 sivua)”

Toivottavasti tiedotusvälineet saavat kaivettua esille, mukana olleiden, potilas- ja kansalaisjärjestöjen näkökannat aiheesta julkisuuteen. Varsinkin tästä edellä kerrotusta vaiheesta.

Avainkysymyksiä on kokoomuksen suuntaan ainakin kolme (3):
1. Kuinka isoksi kokoomus ekosysteemeineen uskaltaa antaa eron kasvaa, kun verrataan virallista todellisuutta ja todellista todellisuutta?
2. Kenellä on todellinen valta lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla?
3. Miksi ja mihin sopimukseen tai lakiin perustuen?

* * * *

Blogin lisäksi Suomi 2017 – verkosto löytyy sosiaalisessa mediassa (SM):
> Facebookista
https://www.facebook.com/Suomi2017

> Twitteristä
https://twitter.com/suomi2017

> Instagramista
https://www.instagram.com/suomi2017/

Mikäli linkin toiminta on jostain syystä estetty, niin ole hyvä ja hae kanava esiin hakukoneiden avulla. Esimerkiksi hakusanayhdistelmällä Suomi 2017 Twitter

Huomioithan, että parhaiten saat tietoa avoimeksi perustetuista some-kanavista kirjautumalla niiden käyttäjäksi ja valitsemiesi kanavien seuraajaksi.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, finanssikusetus, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, politiikka, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , | Kommentoi

Vihreät 2017

Faktaa vai fiktiota? Vihreätkin ovat olleet jo vuosien ajan On Sovittu Että (OSE) – järjestelmän syöttö- ja juottopisteillä. Samanhenkisten seuran ja eri tapahtumissa rakentuvien kontaktien kautta; avautuvat myös vihreiden edustajille henkilökohtaisten uraputkien aukot. Hitaasti edeten, kiusallisen omatunnon äänen vaimentuminen tapahtuu vihreilläkin kuin huomaamatta.

Eikä tuossa mitään.

Monet ison rahan työpaikat työmarkkina -, etu -, kansalais- ja potilasjärjestöissä ovat olleet luontevia työpaikkoja politiikan sisäpiireissä kyntensä näyttäneille. Kun avainpaikoille tulee niin sanotusti omaa ja vuosien aikana testattua väkeä, niin valtaa ei lipsu eduskuntapuolueiden muodostamien ekosysteemien kontrollin ulkopuolelle.

Maan tapaa tämäkin. Pienen ihmisen asialla ollaan sitten aina vaalien alla.

Maan tapaa tämäkin. Pienen ihmisen asialla ollaan sitten aina vaalien alla.

Vihreiden ex-puoluesihteeri Panu Laturi teki jonkin aikaa johtajan uraa Soste ry:n (Suomen sosiaali ja terveys) palveluksessa. Siirtyen sitten erittäin voimakkaassa kasvussa olevalle viestintä- ja lobbaustoimistojen alalle. Näin poliittisen ja järjestötoiminnan uran aikana luotu kontaktiverkko yhdistyy ilman katkoksia hyvin palkatuille viestintä-, propaganda- ja lobbaustoiminnoille.

Eikä tuossa mitään.

Nimittäin. Vihreiden puoluelehti Vihreä lanka kirjoitti ja varoitteli aiheesta; 14.9.2007 numerossaan otsikolla ”Viides valtiomahti”. Lisäten ja täydentäen aihetta näillä artikkeleilla:
Suuri puhallus 14.9.2007
Oliko tässä mitään järkeä? 14.9.2007
Lobbaustoimistot Suomessa 14.9.2007

Monessa mukana ollut ja oleva Paavo Väyrynen kirjoitti blogissaan aiheesta seuraavasti:
”Mihin viestintätoimistojen vaikutusvalta perustuu? Siihen, että ne kykenevät verkostojensa avulla toimimaan koordinoidusti eri medioiden ja poliittisten puolueiden suuntaan. Suhdetoimintaan on käytettävissä runsaasti varoja. Ei olisi ihme vaikka toimeksiantajat lupailisivat välikäsien kautta myös rahoitusta vaalitoimintaan.”
Lähde: Viestintätoimistot – Paavo Väyrynen – 21.11.2016

Aiheeseen liittyvä uutinen yhden ison tiedotusvälineen osalta:
Vihreä lanka 8.11.2010 – ”Vihreät vahvoilla Aamulehden toimituksessa”. Mitkähän ovat vihreiden kannatusosuudet muissa tiedotusvälineissä? Entä kuka paljastaa tiedotusvälineiden päätoimittajien ja toimitusten johdon poliittiset kannat?

Eikä tuossakaan mitään. Kunhan myös medioiden isot kytkentäkuviot ja etenkin vaalirahanjäljet ovat myös äänestäjien tiedossa.

Vihreiden oikeusministerinä, vuosina 2007 – 2011 toiminut Tuija Brax tekee tiliä ja uraa Sydänliiton pääsihteerinä. Ja on varmuudella pätevä tuota edunvalvonta- ja lobbaustointaan hoitamaan. Harmi, ettei hänkään onnistunut vakuutusoikeuden korjaamisessa ja vakuutuslääkärien sidonnaisuuksien avaamisessa.

Toivottavasti vihreillä riittää potkua ja rehellisen avointa rähinämieltä vakuutuslääkärien sidonnaisuuksien avaamisen suhteen. Ennen sote – uudistuksen lopullista lukkoon lyöntiä.

Toivoa sopii myös, että edes vihreät kertovat viimeisimmän perustuslaki ”uudistuksen” todelliset vaikuttavuudet; Suomen itsemääräämisoikeuden kannalta katsottuina. Vaikka kuntavaalit 2017 ja eduskuntavaalit 2019 välisenä aikana. Oikeusministeri Tuija Braxin mukaan tuo julkinen keskustelu olisi pitänyt käydä ennen eduskuntavaaleja 2007 ja 2011.

Perustuslain ”uudistukseen” liittyen. Mikä oli hinta, että vasemmistoliitto pääsi pääministeri Kataisen hallitukseen? Toivotaan, että edes vasemmistoliittoa äänestäneet ovat tietoisia tuosta takin, housun ja alushousujen käännöksestä. Tiedotusvälineiden vaikeneminen ihmetyttää. Tässä(kin) kohtaa.

Sitten eteenpäin. Entisenä Soste ry:n johtajana, Finanssialan keskusliiton juhlien kuvakoosteessa oleva Panu Laturi voi halutessaan selvittää ja kertoa, miksi juuri Soste ry oli avainroolissa vakuutuslääkärijärjestelmän avaamisen pysäyttämisessä?

Eikä noissakaan mitään, kunhan saamme vain tietää, että ovatko myös vihreät jo maastovärjääntyneet, mafiamaisen On Sovittu Että (OSE) – järjestelmän täysivaltaiseksi jäseneksi?

Avainkysymyksiä on ainakin kolme (3):
1. Kuinka isoksi vihreät uskaltavat antaa eron kasvaa, kun verrataan virallista todellisuutta ja todellista todellisuutta?
2. Kenellä on todellinen valta lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla?
3. Miksi ja mihin sopimukseen tai lakiin perustuen?

* * * *

Blogin lisäksi Suomi 2017 – verkosto löytyy sosiaalisessa mediassa (SM):
> Facebookista
https://www.facebook.com/Suomi2017

> Twitteristä
https://twitter.com/suomi2017

> Instagramista
https://www.instagram.com/suomi2017/

Mikäli linkin toiminta on jostain syystä estetty, niin ole hyvä ja hae kanava esiin hakukoneiden avulla. Esimerkiksi hakusanayhdistelmällä Suomi 2017 Twitter

Huomioithan, että parhaiten saat tietoa avoimeksi perustetuista some-kanavista kirjautumalla niiden käyttäjäksi ja valitsemiesi kanavien seuraajaksi.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, korporatismi, maan tapa, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

Perussuomalaiset 2017

Faktaa vai fiktiota? Myös perussuomalaiset liukuvat vääjäämättä, kohti mafiamaisen On Sovittu Että (OSE) – järjestelmän nielua. Tai sitten perussuomalaiset ovat joutuneet; yllättäen ja pyytämättä, Suomen rahakkaimman ja vaikutusvaltaisimman toimialan propagandakoneiston uhreiksi. Ainakin tämän finanssialan oman uutisen kuvatekstin mukaan.

Kestääkö lobbauksen keinovalikoima päivänvalon? - ”Politiikan ja etujärjestöjen vuoropuhelu toimii”

Kestääkö lobbauksen keinovalikoima päivänvalon? – ”Politiikan ja etujärjestöjen vuoropuhelu toimii”

Juhannukseen 2017 mennessä tiedämme, missä perussuomalaisten suhteen; lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan asioissa sekä konkreettisten lakiehdotusten suhteen mennään? Tämän hetkisen tiedon mukaan myös vakuutusoikeuden selvityshenkilö ja hänen työnsä tulokset ovat tuolloin selvillä.

Avainpointtina myös perussuomalaisten suhteen on tietysti se, että missä vaiheessa sitkeinkin sielu antaa periksi; runsaille tarjolla oleville ruumiin nautinnoille ja selkeän setelisateen tarjoavalle uraputkinäkymälle? Nykyisin, OSE – järjestelmän pieninä annoksina tarjoilema; äänetön omatunnon ohitusleikkaus tapahtuu huomaamattomasti. Järjestelmän osaksi liukuminen tapahtuu vaiheittain, kun myös perussuomalaisten edustajat vierailevat kutsuttuina kiihtyvään tahtiin; ilmaisten buffet-tyyppisten ruoka- ja juomatarjoiluiden parissa. Samoin kuin OSE – järjestelmän tarjoamissa erilaisissa V.I.P. – kutsuvierastapahtumissa, kuten konserteissa, urheilutapahtumissa sekä yön yli seminaareissa. Myös ulkomailla.

Pelottavinta tässä kaikessa on se, jos myös perussuomalaiset pettävät katu- ja ruohonjuuritason suomalaiset. Nimittäin. Yksi perussuomalaisten eduskuntavaalien 2015 vaaliohjelman pääteemoja oli Ei Saa Kiusaa. Sen alta löytyi ”vakuutuslääkärijärjestelmää parannettava” – vaalilupaus, jonka etenemisestä yli 1,5 vuoden tarkkailujaksolla ei ole julkisuudessa näkyneitä merkkejä.

Isoja avainkysymyksiä on ainakin kolme (3):
1. Kuinka isoksi perussuomalaiset uskaltavat antaa eron kasvaa, kun verrataan virallista todellisuutta ja todellista todellisuutta?
2. Kenellä on todellinen valta lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla?
3. Miksi ja mihin sopimukseen tai lakiin perustuen?

* * * *

Blogin lisäksi Suomi 2017 – verkosto löytyy sosiaalisessa mediassa (SM):
> Facebookista
https://www.facebook.com/Suomi2017
> Twitteristä
https://twitter.com/suomi2017
> Instagramista
https://www.instagram.com/suomi2017/

Mikäli linkin toiminta on jostain syystä estetty, niin ole hyvä ja hae kanava esiin hakukoneiden avulla. Esimerkiksi hakusanayhdistelmällä Suomi 2017 Facebook

Huomioithan, että parhaiten saat tietoa avoimeksi perustetuista some-kanavista kirjautumalla niiden käyttäjäksi ja valitsemiesi kanavien seuraajaksi.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, populismi, populisti, potilasjärjestöt, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Tietopyyntö eduskuntaan

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi on kohta käynnissä, mutta monen suomalaisen tosielämään liittyviä parannuksia ei ole näköpiirissä. Tässä artikkelissa tarkastelussa ovat lakisääteiset vakuutukset ja sosiaaliturva. Niiden perustana olevat oikeusvaltioperiaatteet (Tieteen termipankki > linkki) ja oikeusvaltion määritelmät (Wikipedia > linkki) ovat jääneet monen suomalaisen tosielämässä toteutumatta. Väkisinkin monen mielissä herää kysymys; onko mystinen On Sovittu Että (OSE) – järjestelmä sittenkin olemassa? Täysremonttien tarve ei lopu eduskuntataloon.

Suomi 2017 – verkosto seuraa aidan ja ruudun takaa.

Suomi 2017 – verkosto seuraa ison kuvan avaaamista; aidan ja ruudun takaa.

Tuntuu aika tyrmäävältä, kun saa käyttöönsä tietoa, joka selittää sen, miten järjestelmällisesti vakuutusala, poliitikot ja virkamiehet ovat toimineet vakuutusalan ylivertaisen aseman varmistamiseksi. Aiemmat tylyt tietoon perustuvat osumat ovat ulottuneet vuosihaarukkaan 1994 -1996.

Tämä vuodelta 1993 tullut tieto loksauttaa ison kuvan palapeliä valmiimmaksi. Varsinkin, jos ja kun nämä seuraavat tiedot saadaan kaikilta osin avoimeen lukuun. Avain kysymys on, että kenellä todellinen valta Suomessa on? Mihin lakiin ja/tai sopimukseen perustuen?

Seuraava tietopyyntö on lähetetty sähköpostilla (17.11.2016 kello 8:53) eduskunnan avainvaliokunnille ja niiden johtajille:

Tietopyyntö – Vakuutusyhtiöiden ylivertaisen aseman purkaminen käyntiin

Eduskunnan talousvaliokunta
Puheenjohtaja Kaj Turunen
Varapuheenjohtaja Harri Jaskari

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta
Puheenjohtaja Tuula Haatainen
Varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen

Eduskunnan lakivaliokunta
Puheenjohtaja Kari Tolvanen
Varapuheenjohtaja Eva Biaudet

Suomen 100-vuotisjuhlavuosi lähestyy. Moni odottaa sitä, että Suomesta kuoriutuu tuohon mennessä oikeusvaltioperiaatteet täyttävä Pohjoismaa. Myös lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla, joissa liiketoiminnan koko vuositasolla on miljardeja euroja.

Toivon Teidän voivan selvittää tämän tietopyyntöni yhdessä toimien ja valiokuntarajat ylittäen, koska Teillä on kansanedustajina erittäin laajat tiedonsaantioikeudet.

Tiedustelen täten kohteliaimmin mistä löydän tämän shokkitiedon taustalla olevat viralliset asiakirjat ja päätökset? Onko eduskunnassa päätöksen teossa mukana olleita kansanedustajia, virkamiehiä tai avustajia, jotka voivat kertoa asiasta myös suullista taustatietoa?

Nimittäin. Tähän asti merkittävin tieto vakuutusalaan ylivertaiseen asemaan saattamisesta tulee sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistion (1997:25) sivulta 128.

”Eduskunta muutti vuonna 1993 oikeudenkäymisnormeja ja oikeudenkäyntikulusäännöksiä ankarimmiksi. Samaan aikaan edustakunta kehotti vakuutusyhtiöitä kiristämään oikeusturvavakuutuksen ehtoja niin, ettei vastapuolen kuluja enää korvata. Jutut käsitellään nykyään tarpeettoman perusteellisesti.”

Tieto on löydetty tällaisesta virallisesta 135-sivuisesta muistiosta:

”Sisäilman terveyshaitat ja ehdotukset niiden vähentämiseksi”
Tekijä: Haahtela, Tari
Muu tekijä: Reijula, Kari
Julkaisija: Sosiaali- ja terveysministeriö
Päiväys: 1997
Julkaisusarja: Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita

Odotan yhteistä vastaustanne vuoden 2016 loppuun mennessä.

Mikäli Teillä ei ole asiasta tietoa, niin pyydän Teitä kertomaan kohteliaimmin, keneltä ja miten toimien saan asiasta pyytämäni tiedot käyttööni?

Ystävällisin terveisin ja rohkeutta toimiinne
Suomi 2017 – verkosto
> Blogi > Facebook > Twitter > Instagram
– Yhdessä yli puolue- ja aaterajojen –

* * * *

Kansan valtahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä.  Joten artikkelia täydennetään, jos ja kun vastaus eduskunnalta tulee.

Ja jos Sinulla on hyvät yhteydet eduskuntaan, niin voinet kysyä myös tätä asiaa? Sillä vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Varsinkin, kun vastassa ovat erilaisten Suomen sisäisten Berliinin muurien jatkumot.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

 

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, Perustuslaki, Suomen ihmisoikeustilanne, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: | Kommentoi

Kuntavaalit 2017

Tunnetaan myös nimellä kunnallisvaalit. Vaan kuntavaalit on nimenä napakampi. Voisiko kertaluonteinen kokeilu olla sellainen, että kaikki äänestäneet saavat ilmaisen ämpärin. Ja jos sankokiintiö on kotona jo täynnä, niin sitten muovinen soppakauha. Saataisiinko näin toimien äänestysprosentti jokaisessa vaalissa yli 70 prosentin? Vai onko tilanne jo paljon pahempi?

Nyt välähti johtajilla: Kansa ei luota meihin
”Olen vakavasti huolissani tästä”, Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble myöntää CNN:lle.

”Jos tarkastellaan mitä tahansa kehittynyttä taloutta – Britannian kansanäänestys, kampanjointi Yhdysvalloissa – niin yhä useampi ihminen ei luota eliittiinsä. He eivät luota taloudellisiin johtajiinsa, he eivät luota poliittisiin johtajiinsa”, Schäuble sanoo.
Lähde: Talouselämä 7.10.2016

Nukkuvien puolueen kannatuksen kasvusta ei tunnu kukaan kantavan huolta. Toisaalta se takaa nykyisille valtapuolueille Suomessakin lokoisat oltavat. Vain kolmen kärki hieman vaihtuu vaaleittain.  Alla vuoden 2012 kuntavaalien lukutietoa jalostettuna Yleltä otettuna.

Nukkuvien puolueen kannatus jatkaa kasvuaan.

Nukkuvien puolueen kannatus jatkaa kasvuaan.

Tässä vielä Eduskuntavaalit 2019 – artikkelissa gallup-lukujen vertailua. Viralliset vastaan todelliset.

Tässä artikkelissa gallup-vertailua tehdään kuntavaalien 2012 vahvistettujen äänten prosenttiosuuksiin. Verraten niitä todelliseen toteutumaan, kun huomioon otetaan nukkuvien puolueen kannatusprosentti. Josta muodostuvan kertoimen avulla kaikilta puolueilta leikataan kannatus lähempänä todellista totuutta olevaan prosenttilukuun. Suhteessa kaikkiin äänioikeutettuihin.

Tärkeintä olisi yleisen luottamuksen kannalta se, että kulloisiakin gallup-lukuja verrattaisiin edellisen vaalin toteutuneeseen äänestysprosenttiin. Myös suhteutettuna akselille >>> hallitus- ja oppositiopuolueet vastaan nukkuvien puolueen kannatusluku.

Näin toimien monelle epävarmalle luotaisiin edes hieman toivoa siitä, että kyllä äänestämällä voi ihan oikeasti vaikuttaa. Vaikka keskusta, sdp ja kokoomus huitelevat gallupeissa 20 prosentin kannatuksessa. Nopeasti epätoivoisemmalle tulee noista lumeluvuista mieleen se, että niillähän on jo 60 prosentin kannatus, niin ei tässä enää kannata äänestää. Vaikka todellisuus on toinen. Niin kuin luvut tässä tapauksessa koruttomasti kertovat.

Lukuja järjestelemällä kuntavaalitkin rupeavat näyttämään seksikkäiltä.

Lukuja järjestelemällä kuntavaalitkin rupeavat näyttämään seksikkäältä.

 

Toisaalta ihmetyttää se, että vaikka kuntavaalit ovat lähimpänä äänestäjän omaa elämän piiriä, niin äänestysinnostus on verraten alhaista. Mielenkiintoista kuulla, millä kikoilla puolueet ovat aikoneet yrittää saada liikkeelle muitakin kuin kovimpia kannattajiaan.

Vai onko puolueille käymässä sama kuin isoille ja ylimielisille levy-yhtiöille aikanaan kävi? Digitaalisaatio eri muodoissaan mahdollistaa nimittäin nopeamman asioiden hoidon kuin perinteinen puolueapparaattien pierunkatkuisen pärinän ja vekkihameiden kahinan muodostaman sisäpiirin toiminta.

Yhdessä toimien huomaamme, vaikutamme ja olemme enemmän. Yli lukittuneiden puolue – ja etujärjestörajojen. Kunhan vain saadaan nykyiset päättäjät vaihdettua.

Eikä tässä vielä kaikki.

Voisiko kuntavaalien 2017 kuumimmat aiheet olla tässä? Vanhusten hoito ja massojen maahanmuutto kokoomuksen Jyrki Kataisen tapaan.

Näin valtiovarainministeri Jyrki Katainen/kok. vuonna 2008 Taloussanomissa:
”Jotta vanhushuoltosuhde pysyisi nykyisellään, pitäisi Suomeen muuttaa vuosittain noin 140 000 työikäistä ihmistä. Vuoteen 2020 mennessä työikäisiä maahanmuuttajia pitäisi olla 1,8 miljoonaa.

Kaikkiaan maahanmuuttajia tarvittaisiin selvästi tätä enemmän, sillä muuttajien joukossa on luonnollisesti lapsia ja vanhuksia sekä muita työmarkkinoiden ulkopuolelle jääviä.

– Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, mutta työikäisten poistuma on niin suuri, että asiaa ei voida ratkaista maahanmuutolla, sanoi Katainen.

– Kasvu tulee olemaan kymmeniä vuosia vain tuottavuuden paranemisen varassa. Kukaan ei ole kokeillut tätä aikaisemmin, sanoi valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) esitellessään maanantaina taloustoimittajille talouspoliittista strategiaa.

Kataisen mukaan muutos tapahtuu Suomessa ensimmäisenä läntisen Euroopan maista.” Lähde: Taloussanomat 27.5.2008 – Suomi tarvitsee kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa

Kuin sattumalta. Tilaamatta ja pyytämättä. Tuo 1,8 miljoonan määrä Suomeen tarvittavia maahanmuuttajia on sama kuin nukkuvien puolueen koko kuntavaaleissa 2012! Maahanmuuton alkaa olla kiire. Vuoteen 2020 on enää neljä (4) vuotta.

Tässä onkun paljon mielenkiintoista puhuttavaa toreille ja turuille. Tässähän pukkaa kunnon salaliittoteoriaa. Kun kansan mielipiteisiin ei voi enää vaikuttaa median kautta riittäväsi, niin vaihdetaan ainakin se hankalin ja eniten tietävä aines.

Maahanmuutto vs. Maastamuutto

Muuten. Mitähän mieltä uusien tulijoiden määrästä ja aikataulusta ovat maassamme jo olevat, mutta erilaisten tukien varassa elävät maahanmuuttajasukupolvet?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): apparaatti, apparatismi, politiikka, populismi, populisti, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

Kelan vakuutuslääkärit 2017

Toivotaan, että Kelan uuden pääjohtajan myötä myös tämä asiakokonaisuus saadaan viimein kokonaan julki. Sekä halki, poikki ja pinoon. Tuoreimman vinkin asiakokonaisuuden, erittäin merkittävästä yhteiskunnallisesta merkityksestä teki Ilmarisen pitkäaikainen ylilääkäri ja nykyinen euromiljonääri Seppo Kettunen.

Kuvakoosteen nuolella merkityt osumat Kelaa kohtaan ovat yllättäviä ja Kelan vakuutuslääkäritietojen avoimuuden osalta ristiriitaisia. Siitä tuonnempana lisää. Ylilääkäri Kettusen mainitsemaa päätösperustelujen parantumista ei ole vielä havaittu tosielämässä.

Yksityinen Ilmarinen havittelemassa Kelan yksityistämistä?

Yksityinen Ilmarinen havittelemassa Kelan yksityistämistä?

Kaiken keskellä on hyvä muistaa, että Kela on myös liikevaihdoltaan lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan jättiläinen.

Miten avointa on taustalla olevan säätiön toiminta?

Miten avointa on taustalla olevan säätiön toiminta?

Joten ei liene mahdoton vaatimus, että edes uuden pääjohtajan palkka ja sidonnaisuudet löytyvät reaaliaikaisina Kelan sivuilta?

Mallia avoimuudesta Kevan uudesta toimitusjohtajasta?

Kelalle mallia avoimuudesta; Kevan uudesta toimitusjohtajasta?

Kovin helposti ko. tiedot eivät kyllä Kevan sivuilta löydy. Vaan uskotaan, että taitavalle tiedon etsijälle löytyvät.

SISÄLLYSLUETTELO
Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen Työeläke-lehdessä
Kelan vastaus eduskunnalle vakuutuslääkäreistään
Kelan tietämättömyys vakuutuslääkäreistään ihmetyttää

ILMARISEN YLILÄÄKÄRI SEPPO KETTUNEN TYÖELÄKE-LEHDESSÄ
On hienoa huomata, että jättimäinen ja kasvoton vakuutusala on marssimassa näkökulmineen esiin. Ainakin vielä tässä jutussa, ilman viestintä- ja lobbaustoimistojen tiukkaa ja isolla rahalla tapahtuvaa ohjausta.

Työeläke-lehden 2/2016 juttu ansaitsee reilun esille noston, jotta saadaan mahdollisimman avointa keskustelua käyntiin. Artikkeli kokonaisuutena on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä.

Vertailussa on virallinen todellisuus vs. todellinen todellisuus.

Tämä artikkeli on siis työeläkealan omasta lehdestä ja asioita tunteville viestinnän muotoon puettua propagandaa. Surullista tässä on se, että valtaosin päättäjät uskovat tämänkaltaiseen tietoon. Ilman lähdekritiikkiä.

Jolloin ollaan tilanteessa. Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Joten tässä Työeläke-lehdestä 2/2016 poimittu juttu kokonaisena ja tekstimuodossa. Näin se pysynee esillä pitempään ja helpottaa keskusteluun tarvittavien tietojen löytymistä. Tästä paljon kiitoksia, taas kerran, vinkin antaneelle ja tekstin ilman tavutusviivoja järjestäneelle.

Työkyvyttömyyden olemusta täytyy tuntea
VAKUUTUSLÄÄKÄRI varmistaa oikeudenmukaisuutta
– Vakuutuslääkärin täytyy toimia itsenäisesti, mutta asiakkaalle ymmärrettävästi. Siksi työkyvyn arvioinnissa tarvitaan paljon kokemusta ja runsaasti tietoa tutkimuksesta, kiteyttää Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen.
Teksti Kimmo Kontio Kuvat Vesa Laitinen

”Seppo Kettusen lääkärinuran kaksi keskeistä mielenkiinnon kohdetta ovat olleet työkyky ja vakuutuslääketiede.

– Valmistuessani 1990 ei lääkärienkään työtilanne näyttänyt kaikkein lupaavimmalta suuren laman voimistuessa.

Tuore lääketieteen lisensiaatti joutui jopa vähäksi aikaa työttömäksi, mikä sekin saattoi olla olennainen lenkki Kettusen monipuolisten kokemusten ketjussa.

Työkyvyn täyteistä elämää
– Jo ensimmäinen työpaikkani silloisen HYKS:n työterveyshuollossa avasi oven mielenkiintoiseen maailmaan ja sai minut kiinnostumaan työkyvystä.

Yksilöllinen varhaiseläke (YVE) oli tuolloin merkittävä eläkelaji ja YVE – arvioiden tekeminen teki eläkelait vääjäämättä nuorelle lääkärille tutuiksi.

– Kun tulin päässeeksi yhtäaikaisesti sekä Kuntoutussäätiöön että Kelaan, työkyvyn ohella vakuutuslääketiede alkoi myös kiinnostaa.

Erityisen lämpimästi Kettunen muistaa esimiestään työterveyslääkäri Vuokko Huplia Kuntoutussäätiössä.”

IT – kupla puhkeaa todellisuuteen
– Erikoistumisopinnot työterveyslääkäriksi muun muassa psykiatrian suljetulla osastolla antoivat tärkeää perspektiiviä potilaiden todellisuuteen.

Tästä syystä Kettunen tekee edelleen jonkin verran käytännön lääkärintyötä praktiikallaan.

Toimiminen Elisan johtavana työterveyslääkärinä vuosituhannen vaihtuessa tuotti Kettuselle taas kokemuksia täysin toisenlaisesta liiketoiminnasta ja antoi mahdollisuuden tarkastella silloista IT – kuplaa henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta.

– Tämä vaihe urallani päättyi Elisan työterveyshuollon ulkoistamisen vetämiseen.

Kettunen oli tehnyt jo vuosia työtä Ilmarisen sivutoimisena vakuutuslääkärinä, kun häntä pyydettiin yhtiön lääkäritiimin vetäjäksi.

Luottamus ja läpinäkyvyys
Kettunen näkee vakuutuslääkärin työlle välttämättömäksi riippumattomuuden kaikkiin suuntiin.

– On toimittava itsenäisesti ja eettisesti sekä asiakkaaseen kuin työnantajaan nähden, Kettunen summaa.

Hän kuitenkin ymmärtää hyvin kielteisiin vakuutuspäätöksiin ja niiden tekijöihin pettyneitä asiakkaita.

– Ja ovathan vakuutuspäätöksiä tekevät lääkärit merkittäviä vallankäyttäjiä.

Silloinen terveysministeri Paula Risikko perusti muutamia vuosia sitten tyytymättömyyden solmun avaamiseksi työryhmän kehittämään vakuutuslääketieteen luottamusta ja läpinäkyvyyttä.

– Itse sain olla tässä työssä näköalapaikalla, koska toimin tuolloin vakuutuslääkärien yhdistyksen puheenjohtajana.

Kyse ei ollut pelkästä itse sääntelystä, vaan edustettuna oli potilasjärjestöjä ja silloinen Vakuutusongelmaisten liitto (nyk. Oikeutta vakuutetuille ry), jotka toivat esille päätöksiinsä pettyneiden kannan.

– Nykyään päätökset on perusteltava ymmärrettävästi ja lääkärien nimet ja heidän osaamisensa sekä erikoisalojensa ovat julkisia, Kettunen kertoo työn tuottamista parannuksista.

Hyvää viestintää asiakkaille on myös se, että päätöksen perusteluista sinänsä voi valittaa.

– Hyvällä polulla edetään, mutta täydellisyyteen ei päästä koskaan, Kettunen toteaa realistisesti.

Apua nuorten työkykyyn
Parasta tietenkin olisi, että työeläkelaitosten vakuutuslääkärit voisivat tehdä sellaisia päätöksiä, joissa mahdollisimman harva joutuisi eläkkeelle työkyvyttömyyden takia.

– Ilmarisessa oli jo viime vuonna enemmän kuntoutus- kuin työkyvyttömyyspäätöksiä, ja jos suunta jatkuu. Telassa on arvioitu, että pian näin käy koko työeläkealalla, Kettunen iloitsee.

Erityisenä silmäteränä Kettusella on nuorten työkyvyttömyys, mikä johtuu työeläkepuolella tavallisimmin mielenterveyssyistä.

– Nuorimmilla ikäluokilla työkyvyttömyyttä esiintyy 2–3 prosentilla väestössä ja vasta 45 ikävuoden jälkeen ylitetään viiden prosentin raja. Mielenterveydessä kuntouttaminen on hankalampaa kuin tules- ja elinsairauksien.

Kettunen innostuu kertoessaan yhdessä Varman kanssa aloitetusta kokeilusta, jossa 30–40-vuotiaiden mielenterveyskuntoutujien työhön paluuta pyritään parantamaan kahden vuoden työhön paluujaksolla.

– Aloite tähän yhteistyökokeiluun tuli yritysmaailmasta, mikä todistaa aidosta huolesta nuorten työkyvyn puolesta, Kettunen avaa.

Pelkkinä eläkekustannuksina vuosittain kaksi miljardia euroa maksava työkyvyttömyys vie sen kohtaavalta henkilöltä toimeentuloa ja traagisesti koko elämän mahdollisuuksia.

– Esimerkiksi skitsofreniaa aiheuttava geeni on koko väestössä ilahduttavasti vähentynyt. Useimmiten perussyyt työkyvyttömyyteen ja elämän hallitsemattomuuteen ilmaantuvat jo hyvin varhaisessa iässä. Siksi tarvittaisiin lastensuojelua tai vastaavia toimenpiteitä.

Työeläkelaitoksen lääkärin haasteena on hallita asiakkaidensa koko kirjoa.

– Onneksi esimerkiksi nuorten mielenterveyden häiriöistä on nykyään saatavavilla jo hyvin tutkimusta, kiitos pitkään Eläketurvakeskuksessa työskennelleen erikoistutkija Raija Gouldin tai työterveyslaitoksen tutkijoiden, Kettunen hymyilee.

Vakuutuslääketieteeltä puuttuu vielä professuuri
Vakuutuslääkäreitä on tarvittu niin kauan kuin on ollut terveysperusteisia vakuutuksia.

– Työeläkealalla ei ehkä tiedetä, että puolet Suomen vakuutuslääkäreistä toimii Kelan palkkalistoilla, Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen kertoo.

Koska vakuutuslääkäri viime kädessä arvioi, tarvitseeko vammaa tai haittaa korvata ja kuinka paljon, ammattitaidossa korostuu oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden vaatimus. Tasapuolisuutta tarvitaan myös suhteessa muihin vakuutettuihin, sillä raja täytyy asettaa aina samalla tavalla.

Nykyisin vakuutuslääkäriksi pätevöidytään käytännön kautta. Kokelaan on tentittävä suullisesti kokeneista vakuutuslääkäreistä koostuvalle erityspätevyystoimikunnalle.

Erityistä puolipäivästä vakuutuslääketieteen professuuria ei ole alan omista toiveista huolimatta saatu. Nyt asiaa estää valtion ja sitä kautta opetusministeriön vaikea rahatilanne.

Kettusesta olisi kuitenkin toivottavaa, että alan professuurin ja koko vakuutuslääketieteen opetuksen kehittämisestä tähän suuntaan ei kuitenkaan luovuttaisi.

Kuka?
Seppo Kettunen

● Ikä: 50-vuotias
● Koulutus: lääketieteen lisensiaatti, työterveyshuollon erikoislääkäri, vakuutuslääketieteen erityispätevyys ja finanssi- ja vakuutusalan MBA – tutkinto
● Työ: Ilmarisen ylilääkäri, toiminut Vakuutuslääkäriyhdistyksen puheenjohtajana
● Perhe: lähtöisin Hämeenlinnasta, asuu Helsingissä, kaksi aikuista lasta, puoliso Päivi Tolsa
● Harrastukset: liikunta, ulkoilu ja perinne­rakentaminen Suomenlahden saaristossa Kotkan Kuutsalossa.

Lähde: Työeläke-lehti 2/2016, toimittaja Kimmo Kontio – Julkaisija on Eläketurvakeskus
Artikkeli löytyy, tällä hetkelllä, kuvamuodossa tästä linkistä:
http://tyoelakelehti.fi/digilehti/022016/kokemuksen-aanta-vakuutuslaakari-varmistaa-oikeudenmukaisuut

Sitten vielä zuumausta tähän ylilääkäri Kettusen mainitsemaan työryhmään:
”Silloinen terveysministeri Paula Risikko perusti muutamia vuosia sitten tyytymättömyyden solmun avaamiseksi työryhmän kehittämään vakuutuslääketieteen luottamusta ja läpinäkyvyyttä.

– Itse sain olla tässä työssä näköalapaikalla, koska toimin tuolloin vakuutuslääkärien yhdistyksen puheenjohtajana.”

Vielä, kun saataisiin julkisuuteen tieto siitä, että mitä parannuksia potilaan/vakuutetun asemaan ja vakuutuslääkärijärjestelmään vakuutuslääkärit Seppo Kettusen johdolla esittivät?

Lisätietoja tuosta työryhmästä internetistä hakukoodeilla:
STM091:00/2012 Risikko
STM047:00/2014 Räty
He 109/2014 päätösperustelujen parantaminen

Avain kysymys lienee se, että muuttuiko potilaiden/vakuutettujen tosielämässä mikään? Ainakaan parempaan suuntaan.

KELAN VASTAUS EDUSKUNNALLE VAKUUTUSLÄÄKÄREISTÄÄN
Sitten tämä yllättävä ylilääkäri Kettusen piikki Kelan suuntaan:
”Työeläkealalla ei ehkä tiedetä, että puolet Suomen vakuutuslääkäreistä toimii Kelan palkkalistoilla”, Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen kertoo Työeläke-lehdessä 2/2016.

Kuinka paljon heitä on? Keitä he ovat ja missä kaikkialla Kelassa sekä terveydenhuollossa he työskentelevät? Minkälaisen koulutuksen omaavina ja tutkintoja suorittaneina? Siitä seuraavaksi.

Ministerin vastaus kansanedustajien tekemään kirjallisen kysymykseen KK 358/2015 vp:

Miten hallitus aikoo edistää Kansaneläkelaitoksen käyttämien asiantuntijalääkäreidenpätevyyksien julkaisemista?”

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999, julkisuuslaki) sääntelee viranomaisten asiakirjojen ja muiden tietoaineistojen julkisuutta ja salassapitoa sekä tiedon antamista asiakirjasta ja siihen liittyvää menettelyä. Julkisuuslakia sovelletaan sen 4 §:n nojalla myös Kansaneläkelaitokseen.

Kysymyksessä mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO:2014:83 oli kyse siitä, ovatko yksityisten vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkärien nimet julkista tietoa.

Korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan, että tiedot vakuutusyhtiön asiantuntijalääkäreistä ovat julkista tietoa, koska asiantuntijalääkärit käyttävät julkista valtaa osallistuessaan lakisääteisiä vakuutuksia koskevaan päätöksentekoon.

Lisäksi korkein hallinto-oikeus katsoi, että lakisääteisiä vakuutuksia käsittelevän vakuutusyhtiön asiakirjoihin sisältyneet tiedot asiantuntijalääkäreiden erikoisaloista tai erityispätevyyksistä eivät olleet julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä.

Kansaneläkelaitokselta saadun lausunnon perusteella Kansaneläkelaitoksen henkilöstön koulutustaustojen tallentaminen henkilöstöhallinnon tietojärjestelmään on perustunut Tilastokeskuksen koulutusluokitukseen. Sen mukaisesti asiantuntijalääkärin koulutustaustaksi kirjautuu järjestelmään joko lääketieteen lisensiaatti, erikoislääkäri tai lääketieteen tohtori. Tilastokeskuksen koulutusluokitus ei sisällä erikoislääkäreiden erikoisaloja tai muita erikoispätevyyksiä.

Julkisuuslain 5 §:n mukaan asiakirjalla tarkoitetaan laissa kirjallisen ja kuvallisen esityksen lisäksi sellaista käyttönsä vuoksi yhteen kuuluviksi tarkoitetuista merkeistä muodostuvaa tiettyä kohdetta tai asiaa koskevaa viestiä, joka on saatavissa selville vain automaattisen tietojenkäsittelyn tai äänen- tai kuvantoistolaitteiden taikka muiden apuvälineiden avulla.

Kun Kansaneläkelaitoksen henkilöstötietojärjestelmään ei ole tallennettuna muita tietoja kuin Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisia tietoja, ei tietojärjestelmästä ole voitu luovuttaa asiantuntijalääkärien pätevyystietoja.

Valviran ylläpitämässä keskusrekisterissä on tiedot Suomessa laillistetuista lääkäreistä.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994, ammattihenkilölaki) 24 a §:n nojalla Sosiaali- ja terveysalanlupa- ja valvontavirasto Valvira ylläpitää valvontatehtävänsä hoitamiseksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä (Terhikki). Terhikkiin merkitään lääkäreistä muun muassa nimi ja henkilötiedot sekä eräitä koulutukseen liittyviä tietoja.

Lain mukaan Terhikkiin merkitään tiedot ammatinharjoittamisoikeuden tai -luvan taikka nimikesuojauksen perusteena olevasta koulutuksesta, tiedot erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin oikeudesta ja sen perusteena olevasta koulutuksesta, tieto lääkärin suorittamasta yleislääketieteen erityiskoulutuksesta tai vastaavasta koulutuksesta sekä tiedot terveydenhuollon ammattihenkilön erikoispätevyydestä ja sen perusteena olevasta koulutuksesta.

Ammattihenkilölain 24 c §:n nojalla Valvira ylläpitää Terhikkiin liittyvää julkista tietopalvelua, JulkiTehikkiä.

JulkiTerhikissä julkaistaan tiedot terveydenhuollon ammattihenkilön nimestä, rekisteröintinumerosta, syntymävuodesta ja ammattihenkilön ammattipätevyydestä sekä ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamisesta. Ammattipätevyydellä tarkoitetaan tässä ammattihenkilölain mukaista pätevyyttä.

Näin ollen JulkiTerhikissä julkaistaan esimerkiksi kunkin erikoislääkärin oikeudet. Sen sijaan muita erikoispätevyyksiä JulkiTerhikissä ei kyseessä olevan pykälän nojalla julkaista.

Kansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat valtuutetut.

Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäreiden tehtävänä on arvioida hakijan terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä sekä kuntoutuksen tarvetta. He osallistuvat etuuspäätösten valmisteluun esittämällä vakuutuslääketieteellisen arvion siitä, täyttyvätkö etuuden myöntämisen edellytykset.

Asiantuntijalääkärit osallistuvat päätösten valmisteluun samalla vastulla kuin muutkin asian käsittelyyn osallistuvat Kansaneläkelaitoksen työntekijät, ja Kansaneläkelaitos käyttää asiantuntijalääkäreihinsä nähden työnjohto- ja valvontaoikeuttaan. Kansaneläkelaitoksen mukaan asiantuntijalääkäreiden osaaminen on korkealla tasolla ja sitä kehitetään jatkuvasti.

Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäreiden koulutustiedot ovat saatavilla JulkiTerhikistä samassa laajuudessa kuin muidenkin Suomessa laillistettujen lääkäreiden tiedot.

Kansaneläkelaitoksen mukaan asiantuntijalääkäreiden erikoisalojen tallentamisen mahdollisuuksia Kansaneläkelaitoksen henkilötietojärjestelmään voidaan selvittää järjestelmän kehittämisen yhteydessä.

Helsingissä 30.12.2015
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä

Aikamoinen vastaus! Ainakin kaikille omakohtaista kokemusta Kelan tästä puolesta omaaville! Toinen julkishallinnollinen vakuutusyhtiö Valtiokonttori julkaisi vakuutuslääkäritietonsa nimien, erikoisalojen ja erityispätevyyksien osalta Suomessa ensimmäisenä!

Valtiokonttori, vakuutus – Päätös 21.12.2013 – VKDnro 587/05/2011 ja sen sivulla 3 (4) kerrottiin tuolla hetkellä Valtiokonttorin palveluksessa olevat vakuutuslääkärit. Sen verran häviö oli ottanut pattiin, että oikeusprosessin käynnistänyt ja läpivienyt taho on kirjoitettu väärin. Valtataistelua tämäkin.

Valtiokonttori ilmoitti tällä 2012 päätöksellään vakuutuslääkärinsä.

Valtiokonttori ilmoitti tällä 2012 päätöksellään vakuutuslääkärinsä.

 

Toivotaan Kelan uuden pääjohtajan hoitavan Kelaa koskevat vakuutuslääkäritiedot julkisuuteen pikaisesti. Kelan hallituksen ja valtuutettujen tuella.

Tai sitten nuoremman sukupolven edustajat joutuvat käymään uuden ja hitaan oikeusprosessin Kelaa vastaan. Arvioitu kestoaika noin 2 – 3 vuotta. Ja peruskäsittelyjen hinnaksi hallinto- oikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa tulee arviolta 750 – 1 000 euroa. Päälle tulevat asianajajien ja asiantuntijoiden palkkiot.

Elleivät sitten; yllättäen ja pyytämättä, laillisuusvalvojat herää toimiinsa.

Tästä linkistä tilannekuva KHO 2014:83 – suhteen
Korkein hallinto – oikeus | Osa 1/5
https://suomi2017.wordpress.com/2015/12/20/korkein-hallinto-oikeus-osa-15/

Vakuutusyhtiöt ovat jättäneet kertomatta vakiotodistajinaan ja lausunnonantajinaan toimivien lääkäreiden nimet, erikoisalat ja erityispätevyydet. Näin potilas/vakuutettu voi joutua edelleen tietämättään omassa vahinkoasiassa myös vakuutuslääkärinä toimivan vastaanotolle.

Kaikkien vakuutusyhtiöiden tulee nyt antaa nämä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä julkisiksi tulleet vakuutuslääkäritiedot viimeinkin julki. Ennen sote – uudistuksen läpivientiä. Muuten siinä hehkutettu valinnanvapaus; olla menemättä myös vakuutuslääkärinä toimivan vastaanotolle, ei toteudu!

KELAN TIETÄMÄTTÖMYYS VAKUUTUSLÄÄKÄREISTÄÄN IHMETYTTÄÄ
Tämä asia on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä. Kyse on kuitenkin erittäin merkittävää julkista valtaa Kelassa käyttävistä vakuutuslääkäristä.

Entä miten sitten Kela voi jakaa työt oikeille lääkäreille, joihin tarvitaan lääketietieteellistä kannanottoa Kelassa vakuutuslääkäreinä toimivilta? Jos se ei tiedä heidän erikoisalojaan ja erityispätevyyksiään. Jos tiedossa ovat todellakin vain nimet, niin se selvittänee tämän seuraavan?

Takavuosina lastensairaalan moniammatillisen tiimin lausunnot ja kuntoutussuunnitelman pystyi hylkäämään; ilman tosiasiallisia perusteluita iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri, jolla oli myös vakuutuslääketieteen erityispätevyys.

Toisella kerralla tapahtui korotetun vammaistuen hylkääminen. Oikaisukierroksella kyseinen lääkäri sitten puolsi etuutta. Sitten virkailija palautti sen suuntaisella merkinnällä, ettei muuten enää myönnetä ja kyseinen lääkäri päätyi myös epäämisen kannalle.

Nämä esimerkit tähän kohtaan sen takia, että muistakaa aina pyytää korvauspäätöksistä, joihin ette ole tyytyväisiä, asianomaisjulkiset käsittelijä/esittelijä- ja lääkärikansiomerkinnät sekä tiedot lääketieteellisiä seikkoja sisältäneen asian käsittelyyn osallistuneen lääkärin nimi + erikoisalat + erityispätevyydet.

Tuolloin saattaa ihme tapahtua. Kelalta löytyykin yllättäen noita tietoja vakuutuslääkäreistään, joita se kiistää itsellään olevan. Ainakin takavuosina löytyi.

Entäs sitten? Älä Sairastu Vakavasti Suomessa – blogin vakuutuslääkäreitä koskevassa tilannekuvakatsauksessa on julkaistu vuonna 2014 näiden Kelan vakuutuslääkäreinä toimivien tiedot:

KELA
Jorma Järvisalo, Ylilääkäri, erikoislääkäri kliininen kemia: teollisuustoksikologiset laboratoriotutkimukset, erikoislääkäri työterveyshuolto: työlääketiede

Tiina Telakivi, erikoislääkäri neurologia, terveysosasto/työkyvyttömyyseläkkeet, vammaisetuudet ja sairausvakuutus

Seppo Vainionpää, erikoislääkäri kirurgia: ortopedia ja traumatologia, hallinnon pätevyys

Tiina Suomela-Markkanen, erikoislääkäri liikuntalääketiede, terveysosasto/kuntoutus Heikki Palomäki, erikoislääkäri neurologia, terveysosasto/sairaanhoitokorvaukset

Sari Helminen, asiantuntijahammaslääkäri, terveysosasto/sairaanhoitokorvaukset

Raili Pirttimäki, johtava lääkäri, terveysosasto/työkyvyttömyyseläke- ja vammaisetuusasioiden lääketieteellinen asiantuntijaryhmä

Hannu Vanhanen, asiantuntijalääkäri, terveysosasto/työkyvyttömyyseläkkeet ja vammaisetuudet

Tosin merkinnät mahdollisesti suoritetusta vakuutuslääketieteen erityispätevyydestä puuttuvat.

Joten miksei muka Kelalla ei ole loppujen vakuutuslääkäreinään toimivien tietoja? Määrä ei voitane pitää vähäisenä?

Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen, Työeläkelehti 2/2016:
– Työeläkealalla ei ehkä tiedetä, että puolet Suomen vakuutuslääkäreistä toimii Kelan palkkalistoilla, Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen kertoo.

Vuonna 2010 Kelalta on saatu 5-sivuinen nimiluettelo, jossa nimet ovat sekalaisessa järjestyksessä. Ilman erikoisaloja ja erityispätevyyksiä.

Tuosta aiheesta löytyy lisätietoa Suomi 2017 – blogin > ”Kelan vakuutuslääkärit ja vakuutuslakimiehet 2015” – artikkelista

Kuinka moni heistä toimii sairaalaorganisaatioissa esimiesasemassa? Julkisella puolella? Yksityisellä puolella? Entä kuntoutusta tarjoavissa laitoksissa avainpaikoilla? Ilman, että potilas/vakuutettu tietää tätä etukäteen.

Ihmetellään yhdessä.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

 

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, kansalaisjärjestöt, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, potilasjärjestöt, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Kelan uusi pääjohtaja 2017

Lähiaikoina saamme tietää, kuka Kelan uusi pääjohtaja on? Samalla on tärkeää kuulla, minkälainen vastuualue ja vuosipalkka uudella pääjohtajalla on. Aivan kuten uuden Veikkauksen pääjohtaja kohdalla kuultiin ja kohistiin. Toivottavasti valinnan tekevät Kelan valtuutetut nostavat Kelan avoimuuden uudelle tasolle.

Yksityistetäänkö vai remontoidaanko Kelaa?

Yksityistetäänkö vai remontoidaanko Kelaa?

Mielenkiintoista on myös nähdä; minkälaiset sidonnaisuudet valinnan loppusuoralle edenneillä pääjohtaja ehdokkailla; katsotaan hyödyksi? Mitkä sidonnaisuudet taas haitoiksi? Entä mitä tietoja uuden pääjohtajan sidonnaisuuksista ilmoitetaan? Esimerkiksi suorien tai välikäsien kautta tehtyjen osake- ja yritysomistusten suhteen.

Harmittavaa on ollut huomata, ettei Kelan väistyvä ja virkeässä kunnossa oleva pääjohtaja Liisa Hyssälä/kesk. ollut valmis avaamaan Kelan osuutta vakuutuslääkärijärjestelmän läpivalaisussa.

SISÄLLYSLUETTELO
Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja 2009
Ifin korkea-arvoinen lakimies puolisona
Yhteenvetoa ja vertailua sidonnaisuuksista
Vakuutusosaston ylijohtajan puoliso kouluttamassa vakuutuslääkäreitä
Vakuutusosaston ex-ylijohtaja Tarmo Pukkilan ulostulo 2011
Piilossa oleva korruptio halutaan paljastaa

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN VAKUUTUSOSASTON YLIJOHTAJA 2009
Kelan pääjohtajakisassa jatkoon ja kuuden parhaan joukkoon selvinnyt; ylijohtaja Outi Antila on ollut useamman vuoden ajan vakuutusasioiden ylin virkamies Suomessa. Hänet nimitti vuonna 2009 tuohon virkaan sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä/kesk. viidenneltä sijalta, kun ministeriö oli laittanut ehdokkaita pätevyysjärjestykseen.

Eikä tuossa mitään.

Tämä hänen sidonnaisuuksiensa tarkastelu liittyy lakisääteiseen vakuutus- ja sosiaaliturvaan sekä erittäin merkittävän julkisen vallan käyttöön yksityisissä vakuutusyhtiöissä. Avain kysymys on se, että kenellä todellinen valta on?

Tämän tarkastelun jälkeen ei tarvitse suurenkaan yleisön ihmetellä, miksei yli 7 vuoden aikana sosiaali- ja terveysministeriö/oikeusministeriö/eduskunta/hallitus ole saanut tiedossaan oleviin epäkohtiin, esimerkiksi vakuutuslääkärijärjestelmässä, mitään parannuksia aikaiseksi. Kyseessä on miljardien eurojen liiketoiminta-alue.

Ylijohtaja Outi Antila on vahvoilla Kelan uudeksi pääjohtajaksi.

Ylijohtaja Outi Antila on vahvoilla Kelan uudeksi pääjohtajaksi.

Ensin osastopäällikkö; ylijohtaja Outi Antila valtakunta lyhyesti. Eli sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosasto, joka käsittelee muun muassa työ- ja kansaneläkelainsäädäntöä, työttömyysturvalainsäädäntöä, sairaus- ja vanhempainvakuutuslainsäädäntöä ja muuta toimeentuloturva- ja vakuutuslainsäädäntöä sekä vakuutusmarkkinoiden toimintaa.

Ja tuoreen tiedon mukaan tuo valta ulottuu myös oikeusministeriön vastuualueelle:
”Varsinainen substanssilainsäädäntö vakuutusoikeuden alalta on sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla” (oikeus- ja työministeri Jari Lindström, 27.9.2016 tiedotteessaan, joka koski vakuutusoikeuden selvitysmiehen asettamista).

Viimeisen kahden vuoden aikana ylijohtaja Antila on ollut loppusuoralla:
Kelan johtajaksi > Mediuutiset 20.5.2015
Kuntien eläkevakuutuksen (Kevan) toimitusjohtajaksi > HS 23.1.2016

Nyt jännätään, että nouseeko yllätysnimi Kelan uudeksi pääjohtajaksi? Maan tavan mukaisesti, mikäli sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja Outi Antila valitaan Kelan pääjohtajaksi, niin näiden seuraavien sidonnaisuuksien tarkemmalle tutkimiselle ei löytyne enää tarvetta? Joten edes nyt on tärkeää saada ylijohtaja Outi Antilan sidonnaisuuksista julkista keskustelua aikaiseksi.

Missä menee jatkossa raja, kun sidonnaisuudet tulevat esteeksi erittäin merkittävää julkiseen virkaan asettamisessa? Vai onko tuota rajaa Suomessa ollenkaan?

IFIN KORKEA-ARVOINEN LAKIMIES PUOLISONA
Vihjeen tähän puolison sidonnaisuuksien selvittämiseen antoi tämä Helsingin Sanomien juttu vuodelta 2009. Koska mikään virallinen tiedotusväline ei ole uskaltanut tai saanut aihetta avata enempää, niin vilkaistaanpa lisää.

Ja on hyvä muistaa, että mikäli Outi Antilasta tulee Kelan uusi pääjohtaja, niin tämä kaikki on historiaa, johon maan tavan mukaisesti ei enää koskaan palata.

– Vakuutusalan ylin virkamies –
”Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja on alan ylin virkamies, jonka palkka on 9500 euroa kuukaudessa. Hän johtaa osastoa, joka vastaa vakuutusalaa koskevien lakien valmistelusta ja päättää muun muassa eläkeyhtiöiden hoitamien varojen tuottovaatimuksista.

Antila on tutustunut tarkasti sosiaalivakuutuksen koukeroihin: Hän työskenteli viimeksi puheenjohtajana Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa, jonne hylkäävän työeläkepäätöksen saaneet ovat voineet ensimmäisenä valittaa.

Tätä ennen hän tulkitsi tapaturmavakuutuslakia Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa, jossa vedettiin rajaa tapaturmien vakuutuskorvauksissa.

Antila on eronnut kahden aikuisen pojan äiti, joka seurustelee vakituisesti If – yhtiöissä työskentelevän juristin kanssa.

Hän harrastaa muun muassa hirvien ja kanalintujen metsästystä. Jahdissa Antila käy Akkainjahti ry:ssä, johon kuuluu jäseniä eri puolilta Suomea.

Neljätoista maratonin taivaltaneen Antilan ennätysaika on 4.01. Viimeisimpään maratoniin Ljubljanassa viime syksynä kului minuutti enemmän.”
Lähde: HS – Talous & Työ – 7.2.2010
> HUOM! kyseisten lautakuntien kustannukset maksavat vakuutus- ja eläkeyhtiöt.
> Miksei Helsingin Sanomat penkonut puolison taustoja ollenkaan?

Eikä tässä vielä kaikki.

Suomen todellinen ihmisoikeustilanne oli esittelyssä jo vuonna 1999 Ylen MOT – ohjelmassa ”Vakuutuslääketiede – lääkärietiikan aivotärähdys?” Ohjelma esitettiin Ylellä 8.2.1999. Ohjelmassa tuolloin esiintynyt Outi Antila-Rantanen toimii siis nykyisin Suomen korkeimpana vakuutusasioiden virkamiehenä sosiaali- ja terveysministeriössä.

Tässä lainaus kyseisen ohjelman käsikirjoituksesta, joka löytyy tätä kirjoitettaessa kokonaisuudessaan avoimesta internetistä:

Lainaus alkaa.

SPEAK: Tässä oli osin hyvää onnea, koska akillesjänne repesi urheilukilpailussa. Normaalina työtapaturmana, ponnistuksessa tai liukastumisessa syntynyttä akillesvammaa ei pakollinen tapaturmavakuutus korvaa. Jos näet akillesjänne ilman ulkoista iskua paukahtaa, se on rappeutunut, sanoo vakuutuslääketiede ja asia on oikeudessa vahvistettu.

TAPATURMA, LTK Outi Antila-Rantanen: – …niin silloin se ei ole korvattava, koska se on rappeumasta peräisin.

Lentopalloilija: –Mulla paukahti akillesjänne…

SPEAK: Toki urheilussa on rappeutumisilmiöitä, mutta varmennan vielä asian maailman ehkä etevimmällä akillesjännespesialistilla.

KORVOLA: -Kyse on aina rappeumasta, onko näin?

TULIKOURA: –Minun mielestä ei ole – perustuu siihen, että kun alta 20 vuotias urheilija – minun mielestäni täysin terve – ja jos häneltä katkeaa akillesjänne niin ei voi puhua vielä, että 19-vuotias olisi rappeutunut. Kyllä siinä on muut tekijät, jotka sen aiheuttivat.

TULIKOURA: -Nämä sisältää mielipiteitä nämä. Tutkimustulokset eivät ole osoittaneet sitä, että terve jänne ei voi katketa – sitähän mikään tutkimus ei ole osoittanut.

TULIKOURA: Tietenkin vakuutusyhtiö pyrkii säästämään rahojaan – se on ihan selvä asia.

KORVOLA: -Miten on sitten saatu lääkärit menemään tällaiseen vakuutusyhtiöitten politiikkaan?

TULIKOURA: –No minä uskoisin, että sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.

SPEAK: Näitä vakuutuslääketieteellisiä linjanvetoja tehdään Tapaturma-asiain korvauslautakunnassa Helsingin Albertinkadulla. Jäsenet nimittää Sosiaali-ja terveysministeriö – kokousta ei saa kuvata. Vakuutusyhtiölääkärit käyttävät lääketieteellistä asiantuntijavaltaa – lautakunnan lääkärijäsenistä ja –varajäsenistä vain vähemmistöllä ei ole vakuutusyhtiötaustaa.

KORVOLA: -Onko vakuutuslääketiede monilta osilta huuhaalääketiedettä?

TULIKOURA: -Ei, tietysti heidän täytyy löytää ne omat linjansa. Että on ymmärrettävää, että heidän täytyy vetää johonkin se raja. Mutta mun mielestä usein niitä rajoja vedetään väärällä tavalla ja väärään paikkaan.

MÖNKÄRE: -..vaan heillä on nimenomaan lakisääteiset valitustiet silloin, kun he kokevat, että nyt ei ole tapahtunut oikeus ja sitten mennään tämä valitustie läpi.

SPEAK: Eläkelautakunta on ensimmäinen valitusaste hylätylle työkyvyttömyyshakemukselle. Valituksen läpimenoa huonontaa ratkaisevasti se, että hakemus on jo käsitelty jossain vakuutuskonsernissa – 3 eläkelautakunnan neljästä lääkäriasiantuntijasta on yhtiöiden vakuutuslääkäreitä. Jääviyskysymyksissä pyritään olemaan tarkkoja – valvova ministeriö suosittaa rohkeasti, että esimerkiksi Vahinko-Tapiolan edustaja ei ratkaisisi Eläke-Tapiolan jutuissa.

TAPATURMA, LTK /ANTILA-RANTANEN:
No tällä hetkellä käsitellään edelleen pelkällä asiakirjamenettelyllä.

SPEAK: Tapaturmista taas voi valittaa tänne tapaturmalautakuntaan. 5000 vuotuisesta valituksesta lähes joka kuudes muuttuu. Asiantuntijalääkärillä on yksi ääni kuudesta.

ANTILA-RANTANEN: -ja lääkärijäsen tietenkin, hän antaa siihen sen perustan, mitä nyt yleensäottaen voidaan pitää tapaturmasta johtuvana ja mitä jostain muusta, mikä on rappeumaperäistä.

Lainaus loppuu.

Ja sitten lyhyt zuumaus ylijohtaja Outi Antilan puolison tietoihin.

Mahdollisilla Sammon osakkeilla hyville hankkeille?

Mahdollisilla Sammon osakkeilla hyville hankkeille?

Joten mihin vakuutusyhtiöt tarvitsevat lobbareita, jos välit korkeimpaan virkamieheen on näin hyvin järjestetty?

YHTEENVETOA JA VERTAILUA SIDONNAISUUKSISTA
Pariskunta on ollut monessa mukana. Olivatko nämä kaikki sidonnaisuustiedot sosiaali- ja terveysministeriön tiedossa jäävät arvailujen varaan. Virkamiesten sidonnaisuustiedothan eivät ole kaikilta osin julkisia. Esimerkiksi taloudellisten tietojen osalta. Valtion virkamieslaki 8 a§.

kdkdkdkdk

Kuinka monta; ilman tosiasiallisia perusteluita olevaa hylkäävää päätöstä?

Harvalla pariskunnalla on olemassa tällainen valvontasuhde toisen työhön ja työnantajaan. Onko väittämä mielestäsi faktaa vai fiktiota?

”Suomalaisten työeläkemiljardien valvonnasta paljastui iso puute – Fiva salasi kiistellyt työhyvinvointirahat” – Talous 23.9.2016 2:00 – Tuomo Pietiläinen, Helsingin Sanomat:

”Finanssivalvonta myöntää, että se ei olet tutkinut eläkeyhtiöiden poikkeuksellisia liiketoimia. Asia on jäänyt julkisen kontrollin varaan, jota on tehty puutteellisin tiedoin. Fivan uusin linjaus tänä vuonna piilotti työhyvinvointirahat lopulta kokonaan julkisuudesta.”

Entäpä keitä Finanssivalvonnan (Fivan) johtokunnasta löytyy? Kelan uusi pääjohtaja? Ennen valintaansa. Virkansa puolesta:

Outi Antila
Vakuutusosaston osastopäällikkö, ylijohtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö 2010–

Syntynyt: 1957
Koulutus: varatuomari, OTK

Aiempia tehtäviä
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja 2002–2010
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja 1992–2002
Maa- ja metsätalousyrittäjien Keskusliitto MTK ry
lakiasioiden johtaja 1990–1992
muita asiantuntija- ja lakimiestehtäviä vuodesta 1981

Nykyisiä luottamustoimia
Rahoitus- ja vakuutusneuvonta FINE, hallituksen jäsen
Valtiovarainministeriön SWOT-ryhmä, jäsen
Eläkeneuvotteluryhmän jäsen
Useita oman ja muiden ministeriöiden työryhmien puheenjohtajuuksia ja jäsenyyksiä

Lähde:
Finanssivalvonnan www-sivu

Eikä tässä vielä kaikki.

VAKUUTUSOSASTON YLIJOHTAJAN PUOLISO KOULUTTAMASSA VAKUUTUSLÄÄKÄREITÄ
Miltä Sinusta näyttää ja tuntuu, vakuutusalan ylimmän virkamiehen
a. puolueettomuus
b. eturistiriitatilanteet
c. jääviys?

Esimerkiksi tässä seuraavassa tapauksessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston osastopäällikön ylijohtaja Outi Antilan puoliso, Ifin lakimies Taisto Hujala kouluttamassa nykyisiä ja tulevia vakuutuslääkäreitä.

Missä menee sidonnaisuuksien hyväksytty raja?

Missä menee sidonnaisuuksien hyväksytty raja?

Tässä vielä myös varakappale. Tarvitset koneellesi ilmaisen Adoben Acrobat Reader – ohjelman tai mobiililaitteellesi .pdf-muotoa lukevan appsin.

lisaa-laaketiedetta-ja-vahan-vakuutusjuridiikkaa-2s-01122014_vakuutuslaaketiede_finva_asv

Vuosikymmenten ajan on toivottu lisää avoimuutta ja kasvollisuutta vakuutuslääketieteeseen. Joten ei liene ihme, kun ylijohtaja Outi Antilan vuonna 2010 alkaneella valtakaudella seuraavat hankkeet ovat päättyneet vakuutusyhtiöiden voittoon:

1. vakuutuslääkärijärjestelmän ”avaaminen ja kehittäminen”
STM091:00/2012 Risikko
STM047:00/2014 Räty

2. päätösperustelujen ”parantaminen”
STM104:00/2013

3. vakuutusoikeuden ”uudistaminen”
OM/4/32/2006 Henriksson

4. tapaturma- ja ammattitautilain ”uudistus”
STM114:00/2009 TAU

Tiedot kyseisistä hankkeista löytynevät vielä avoimen internetin eri hakukoneita hurauttelemalla.

Kaikkia kyseisiä hankkeita yhdistää potilaan/vakuutetun näkökulmasta tarkasteltuna ainakin se tosiasia; kun järjestelmiin piti tehdä täysremontti, tehtiin pientä pintaremonttia. Tärkeintä vakuutusalalle on se, että kaikki ”uudistukset” ovat kustannusneutraaleja. Joka suomennettuna tarkoittaa sitä, että nykymeno jatkuu entisellään.

Etujärjestöjen valta on mittaamattoman suuri kaikilla vallan käytön alueilla. Etenkin lakisääteisellä vakuutusalalla.  Akseli EK/SAK/STTK/AKAVA + Finanssialan keskusliitto/Työeläkevakuuttajat Tela ry + avainministeriöt > valtiovarainministeriö/sosiaali- ja terveysministeriö/oikeusministeriö muodostavat avainvaikuttamisen ekosysteemin. Niin lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan osalta. Tästä kuviosta lisää Suomi 2017 – blogin ”Järjestövalta” – artikkelissa.

Ekosysteemin jäsenille tarjolla oleva, vilkas seminaaritoiminta matkaohjelmineen on yksi pimeänä pysynyt vaikuttamisen alue.

Vittumaisen miehen maineessa oleva Markku Hirvonen on kiteyttänyt lobbareiden ja virkamiesten hyvin läheiset suhteet oivasti:

”– …torjuvia hankkeita ja aloitteita voidaan virkamieskoneistossa estää. Kyse on siitä, mitä tahoja virkamiehet herkimmin kuuntelevat.

Ministeriöiden virkamiehet tuntevat varsin hyvin erilaisten etujärjestöjen väkeä. He ovat entisiä työtovereita ja käyvät samoissa tilaisuuksissa ja seminaareissa.

Ei siinä tarvitse olla mitään suoraa lahjomista. Siinä vain ymmärretään”, Hirvonen kuvailee.” Lähde: Voima 5/2014 s. 20-22 – Verolaput, olkaa hyvä

VAKUUTUSOSASTON EX-YLIJOHTAJA TARMO PUKKILAN ULOSTULO 2011
Vakuutusalalla on kohissut näköjään aiemminkin. Varsinkin, jos vakuutusalan ylin virkamies asettuu liian riippumattomaan rooliin:

”Tohtori ja vakuutusmatemaatikko Pukkila aloitti ylijohtajana 1993, jolloin hän joutui heti siivoamaan Eläke-Kansan konkurssipesää ja henkivakuutusyhtiö Apolloa. Asioihin kantaa ottava ylijohtaja on herättänyt voimakkaita tunteita varsinkin työeläkeyhtiöiden johtajistossa ja hallituksissa.

Viimeksi eläkeyhtiöissä pillastuttiin, kun Pukkila vastusti hyvitysten jakamista omistajille viime vuodelta, koska valtio oli poikkeuslailla helpottanut yhtiöiden vakavaraisuuslaskentaa. Pukkila piti poikkeuslakia tulonsiirtona omistajille, minkä vuoksi omistajien eli asiakkaiden olisi pitänyt kantaa vastuunsa.

Alalla onkin huhuttu monta vuotta, että Pukkilaa yritetään savustaa eläkkeelle. Pukkila itse kiistää savustuksen.

”Kukaan ei painostanut eroamaan. Tämä on ihan puhtaasti minun ratkaisuni”, Pukkila sanoo.

Hän kertoo jäävänsä eläkkeelle ”normaaliin eläkeaikaan” eli 63 vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäisenä. Pukkilalla olisi ollut mahdollisuus jatkaa vielä 68-vuotiaaksi.

”Aion tehdä tiedettä ja pyöräillä ahkerasti. Luultavasti kirjoitan eläkejärjestelmästä”, Pukkila sanoo.

Lähde: ”Vakuutusalan ylin virkamies vaihtuu jo ensi syksynä”
4.7.2009 – Tuomo Pietiläinen Helsingin Sanomat

Vuonna 2011 ylijohtaja Antilan edeltäjä 16 vuoden ajan, Tarmo Pukkila säikäytti ulostuloillaan vakuutusalan isoja poikia ja tyttöjä. Ulostulot Helsingin Sanomissa ja Suomen Kuvalehdessä herättivät pienen huomiopiikin. Sitten ne vain vakaasti vaiettiin. Miksei kertonut näitä epäkohtia virassa ollessaan? Miksiköhän?

Ydinpointteinaan Pukkilalla kyseisissä tiedotusvälineissä julkaistuihin kannanottoihin oli se, että työeläke- ja vahinkovakuutusjärjestelmämme ovat perustuslain vastaisia. Etenkin korvaustoiminnan osalta.

Tästä Suomi 2017 – blogin Perustuslaki” – artikkelista löytyy Tarmo Pukkilan Helsingin Sanomissa julkaistu mielipidekirjoitus 15.3.2011.

Lämmin kiitos tämän Suomen Kuvalehti – artikkelin talteen ottajalle ja lähettäneelle. Se osoittaa, että koko vakuutussysteemissä on vähintään yhden ison harjauksen paikka.

Hyvin pienelle huomiolle jäänyt SK - artikkeli vuodelta 2011.

Hyvin pienelle huomiolle jäänyt SK – artikkeli vuodelta 2011.

Vasta koko artikkelin luettuaan on helpompi ymmärtää, miksi perustuslain 124§ ollaan niin innokkaasti poistamassa. Lisätietoa Suomi 2017 –  blogin ”Kimmosasilaiset” – artikkelista.

Eikä siinä mitään, jos tuosta perustuslain pykälän poistamisesta ensin avoimesti julkisuudessa keskustellaan. Sekä annetaan kansalaisille mahdollisuus äänestää perustuslain muutoksesta; kaksien peräkkäisten eduskuntavaalien yhteydessä. Sillä tavalla informoituna, että kaikki äänioikeutetut tietävät; mistä kaikesta onkaan tarkkaan ottaen kyse.

Näillä näkymin perustuslain 124§ poistaminen saattaa olla ensimmäisessä äänestyksessä eduskuntavaalien 2019 ja 2023 jälkeen.

PIILOSSA OLEVA KORRUPTIO HALUTAAN PALJASTAA
Se miltä asiat näyttävät ulospäin ei ole enää yhdentekevää. Suomessakaan. Tosin on hieman yllättävää, että näitä asioita paljastavat parhaiten dokumenttinäytelmän keinoin teatteri (kuten Ryhmäteatterin Eduskunta 2) ja nyt uusimpana Vaasan yliopisto.

Eikä tuossa mitään.

Murtuuko tämä vakuutus- ja finanssialan pitkäaikainen strategia?

Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Näillä korteilla edetään. Joten laita Sinäkin näkemyksesi vaikuttamaan tähän Vaasan yliopiston tutkimukseen. Vinkkaa tästä mahdollisuudesta myös kavereillesi. Lämmin kiitos, sillä vain yhdessä toimien huomaamme ja olemme enemmän:

”Tutkijat kääntyvät kansalaisten puoleen – piilossa oleva korruptio halutaan paljastaa” – Yle Uutiset – Kotimaa 15.9.2016 klo 12:07

Vaasan yliopisto kerää kertomuksia kansalaisten havaitsemasta epäeettisestä toiminnasta, esimerkiksi epäterveestä verkottumisesta tai valta-aseman väärinkäyttämisestä.

”– Piilokorruptiolla tarkoitamme epäeettistä ja korruptiivista toimintaa, joka ei ole näkyvää eikä välttämättä tule ilmi. Piilokorruptiossa esimerkiksi poliittista tai taloudellista valtaa käytetään väärin vaikka toimitaan muodollisesti lakien ja säädösten puitteissa. Piilokorruptiolle on lisäksi tyypillistä, että suositaan pieniä piirejä ja suljettuja verkostoja. Yhteisiä varoja, etuja ja valtaa jaetaan arveluttavin perustein omille jäsenille, viitoittaa Salminen.

Salmisen mukaan kaikenlaiset vapaamuotoiset kertomukset kansalaisilta ovat erittäin tervetulleita. Kertomuksen pituudella ei ole väliä ja sen voi lähettää nimettömänä. Vastauksia käytetään vain tutkimukseen.

– Vastauksia käsitellään ehdottomalla luottamuksella, eikä vastaajista kerätä mitään tietoa, josta heidät voitaisiin tunnistaa, Salminen sanoo.

Kertomukset voi lähettää kyselylomakkeella (siirryt toiseen palveluun) 15.9.­–15.10.2016 välisenä aikana.”

Lue lisää ja osallistu Ylen osoitteessa:
http://yle.fi/uutiset/3-9168738

Toivottavasti mahdollisimman moni suomalainen on tästä mielenkiintoisesta hankkeesta tietoinen. Yhdessä toimien voimme huomata, vaikuttaa ja olla enemmän.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, korruptio, maan tapa, politiikka, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , | Yksi kommentti