E. Persut – Hallitusneuvottelut 2023 ja hallitusohjelma 2023 -2027

Persut olivat mukana toimintahistoriansa ensimmäisissä hallitusneuvotteluissa vuonna 2015. Muistatko vielä nämä asiat Hallitusohjelma 2015 – tiimoilta? Entä Ratkaisujen Suomi – nimellä kulkeneen hallitusohjelman? Viidakkoradion tietojen mukaan sen sivuilta 36 – 38 löytyvät linjaukset, muun muassa hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaan liittyen olivat valtaosin persujen käsialaa. Niiden toteutus katkesi persujen kahtiajakautumiseen vuoden 2017 kesällä.

Pääministeripuolue kokoomuksen imperiumin puristuksessa persujen hallitushistoria tulee toistamaan itseään. Varsinkin niiden persuja uskollisesti äänestäneiden, jotka ovat odottaneet pitkään korjauksia vakuutusoikeus- ja vakuutuslääkäriongelmiin, tulee valmistautua pettymyksiin. Myös maahanmuuttoasioihin liittyvissä asioissa tahti tavoitteiden toteutumisen suhteen saattaa olla tosielämässä hitaampaa.

Uskaltavatko 2020-luvun persutkaan uhmata finanssifasismiksi muuttunutta korporatismia?

Sitten tämän artikkelisarjan rkp, A –, B –, C – ja D – osiin jatkoa.

Ratkaiseva kysymys ruohonjuuri – ja katutason äänestäjien kannalta on se, että sulautuvatko myös 2020-luvun persut osaksi Suomen ”pikku-venäjä” – koneistoa?

Sen ideahan on ollut todistettavasti se, että samat henkilöt ja organisaatiot voivat käyttää, niin sanotusti tuoleja vaihtaen, tosiasiallista lainsäädäntö-, toimeenpano – ja tuomiovaltaa. Unohtamatta laillisuusvalvonnan ohjausta, joka tapahtuu helpoiten niin, että esimerkiksi laillisuusvalvojien vuosina 2001 – 2018 tekemien päätöksien noudattamatta jättämisiä ei ole lainsäädännössä sanktioitu.

Uudet sukupolvet joutuvat tietämättään kansallisen korporatismikoneiston rouhittavaksi. Kafkamaisesti pompotetut – artikkelissa heistä lisää. Uutistietojen mukaan, heidänkään kohdalla ei voi puhua ”valitettavista yksittäistapauksista”. Toivottavasti nuoremmat sukupolvet osaavat koota rivinsä yli diagnoosi- ja yhdistysrajojen. Vastusta riittää. Siitä lyhyesti seuraavaksi:

”Korporatismista 2020-luvulla – osa 1” – Julkaistu: 20 maaliskuun, 2023
”Kansallinen korporatismimme on vuosien saatossa jalostunut, niin valtavaksi ja erittäin vaikutusvaltaiseksi korporatismikoneistoksi, etteivät edes perussuomalaiset uskalla sitä enää uhmata. Ja kuitenkin perussuomalaisten vielä 2010-luvulla vaatimat ja hyvin yksilöimät korjaukset vakuutuslääkäri- sekä vakuutusoikeusjärjestelmiin, olivat juuri kansallisen korporatismikoneiston hallinnassa. Isojen senioripuolueiden eli eduskuntapuolueiden kansanedustajat osaavat taas pelata poliittista peliä, joka takaa niiden vallankahvassa pysymisen. Myös niiden oppositiovuorossa ollessaan.”

Uittavatko kokoomuksen imperiumin valtiaat; hallitusvallasta kokemattomat perussuomalaiset taas kölin alta? Niin kuin tapahtui vuonna 2017.
 
Yllättävän pienelle huomiolle julkisuudessa on jäänyt tämän artikkelin mobiiliflaijerin paljastama totuus. Kuin myös nämä yhden perussuomalaisten päästrategin ulostulot. Linkit kyseisten ulostulojen lähteisiin löytyvät tämän artikkelin lopusta.

Ne liittyvät mitä suurimmissa määrin myös pääministeripuolue kokoomuksen imperiumin ja valtakoneiston ytimiin.

1. ”Turkkila: Näin Suomea hallitaan – kolme valtaryhmää, kolme mediaryhmittymää (video)” Lähde: Suomen Uutiset joulukuu 03, 2021 kello 19:48

2. ”Taustatyön tekijä Matias Turkkila: Perussuomalaisten voitto perustuu vahvoihin arvoihimme” Lähde: Apu 15.4.2019

”Matias Turkkila oli itsekin ehdolla eduskuntaan, mutta hän panosti perussuomalaisten menestykseen, ei omaansa. Jussi Halla-ahon oikeaksi kädeksi mainittu mies totesi vaalivalvojaisissa, että tavallisen kansan loputtomalle kuppaamiselle on tullut raja vastaan.”

3. ”Kohtuus kaikessa” – Lähde: Pääkirjoitus Perussuomalainen 10/2018

Ratkaisevaa nykyisen kaltaisen; maan tavaksi tunnustetun pikku-venäjä, menon jatkumiselle on se, että miten helposti perussuomalaiset ovat 2020-luvun kokoomuksen kellistettävissä mahdollisella toisella hallituskaudella?

Sitten vielä käynnissä olevien hallitusneuvottelujen tilanteisiin, joista tippuu pikku hiljaa tietoa julkisuuteen.

HS Pääkirjoituksen otsikko 30.5.2023:
”Kokoomus haluaa panna heti tuulemaan”
Lainaus alkaa.
”Vaikka edessä on vielä monta vaikeaa asiaa ennen kuin hallitus on kasassa, jo nyt voi alkaa pohtia sitä, millaisen hallituksen Suomi saa. Ilmeinen vastaus: hyvin oikeistolaisen. Talouspolitiikassa kaikki puolueet ovat selvästi oikealla, vaikka sävyerojakin löytyy. Kokoomus ja Rkp kuuntelevat pääomapiirejä ja vientiyrityksiä, kun taas perussuomalaiset on enemmän kallellaan Suomessa toimiviin pienempiin yrityksiin.

Eroa on arvoissakin. Kokoomuslaisten ja rkp:läisten valtavirta on koulutettu, kansainvälinen ja suvaitsevainen, mutta puolueissa on myös omat konservatiivinsa, jotka tulevat lähelle perussuomalaisia ja kristillisdemokraatteja. Siten tuleva hallitus on paitsi oikeistolainen myös melko konservatiivinen.”
Lainaus loppuu.

Eikä tuossa mitään muuten, että ovatko perussuomalaiset unohtamassa kokonaan tai osittain heitä uskollisesti äänestäneet äänestäjät?

Tämän artikkelin mobiiliflaijerissa mainitun finanssi – ja vakuutusalan lobbarivaikuttajan, Tuomo Yli-Huttulan, Otavan vuonna 2018 kustantamasta Presidentti ja porvarivalta –kirjasta löytyy erinomainen ison kuvan kiteytys kokoomuksen imperiumista. Äänestäjien kuluttajasuojan parantamisen kannalta olisi upeaa, jos samanlainen kiteytys saataisiin demareiden, keskustan, vasemmistoliiton, vihreiden, rkp:n ja kristillisten imperiumeista. Myös jatkuvasti päivittyvin kaavioin ja selventävin tekstiselostein varustettuna. Jolloin tiedot erilaisista kytkennöistä ovat äänestäjien ja laillisuusvalvojien helposti saatavilla. Ennen ja jälkeen vaalien. Myös päättäjien monirooleja koskien.

Uutistietojen mukaan tuo kokoomuksen imperiumi vain vahvistuu ja laajenee. Esimerkiksi pitkän uran politiikassa ja kokoomuksessa tehnyt Jyrki Katainen on nimitetty 1.10.2023 alkaen, finanssijätti Nordean päälobbariksi. (Lähde: Nordea Lehdistötiedote | 01-06-2023 14:30 ”Nordea on nimittänyt Jyrki Kataisen Group Public Affairs -yksikön johtajaksi”)

Kokoomuksen puoluetoimiston jatke eli monialayhtiö Miltton on ilmoittanut, että Helsingin Sanomien ex-päätoimittaja Kaius Niemi aloittaa sen palveluksessa kesäkuussa Miltton – ryhmän kasvu- ja teknologiajohtajana sekä osakkaana. Milttonin mukaan Kaius Niemen tehtävänä on viedä Milttonin kasvua eteenpäin yhdessä asiakkaiden kanssa. Hän laajentaa Milttonin verkostoa ja neuvonantajajoukkoa kansainvälisesti, erityisesti Brysselissä ja Euroopassa. (Lähde: Miltton 5. kesäkuuta 2023 – Kaius Niemi rakentamaan Milttonin kansainvälistä kasvua)

Näin vahvistuu maailman laajuinen suuntaus siitä, että Suomessakin suurinta vaikutus -, painostus -, ja lobbausvaltaa käyttävät toimijat, joilla ei edes ole vaaleissa äänestysoikeutta. Samat toimijat voivat myös estää; entistä helpommin julkisuudelta piilossa omaa, valta-asemaansa uhkaavat lainsäädäntöhankkeet. Hyvänä esimerkkinä tuosta ovat vuosikymmeniä vireillä olleet vakuutusoikeus – ja vakuutuslääkärijärjestelmien remontit.

Toisaalta. Pitäisikö tämä maan tapaan perustuva pikku-venäjämäinen nykymeno vain laillistaa? Näin vaaleissa puolueet olisivat vain lobbausjärjestöjen vaaliorganisaatioita, jotka hoitaisivat vain vaalikeskustelut, vaaliteemat ja -lupaukset sekä vaalikojuilla tapahtuvat keskustelut ja tarjoilut.

Lukusuositukset tosielämän ison kuvan hahmottamiseksi:

1. Seppo Konttisen ”Lakien synty” – kirjalle. Vaikka kirja on ilmestynyt vuonna 2014, niin sen sisältö on mitä ajankohtaisin myös vuonna 2023. Kustantaja on Siltala.
.
2. Anders Blomin ”Veljeskunta – Lobbaus Suomen poliittisessa järjestelmässä” – kirjalle, Kustantajana on Gummerus ja kirjan julkaisuvuosi on 2018.

Joten nyt vain seurataan, miten syvälle persut tähän Suomen valtakoneistoon päästetään mukaan? Kuinka isosti persut ovat valmiita, mukaan isoon kuvioon päästäkseen, myymään ne arvonsa, joiden takia uskolliset äänestäjät ovat heihin vielä luottaneet? Perussuomalaiset ovat viimeinen oljenkorsi .- hengessä.

Eikä tuossa kaikki.

Aika näyttää, että pitääkö myös 2020 – luvun persujen kohdalla vanha, suullisena perintönä kulkeva, suomalaisugrilainen sananlasku ”Genen gulasseja gulauttelet, sen gulisseja gannattelet” paikkansa.
Jos kokoomukselle erittäin tuttu ”Avainsanana edelleen kolmikanta” valta-asetelema jatkuu edelleen, niin lienee on hyvä kertoa; hallitusohjelman valmistumisen myötä, se myös kaikille äänestäjille.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Linkit tässä artikkelissa aiemmin mainittuihin perussuomalaisten Matias Turkkilan näkemyksiin valtakuvioista Suomessa:

1. Turkkila: Näin Suomea hallitaan – kolme valtaryhmää, kolme mediaryhmittymää (video)
Lähde: Suomen Uutiset joulukuu 03, 2021 kello 19:48

https://www.suomenuutiset.fi/turkkila-nain-suomea-hallitaan-kolme-valtaryhmaa-kolme-mediaryhmittymaa-video/
Linkki luettu 30.5.2023

2. ”Taustatyön tekijä Matias Turkkila: Perussuomalaisten voitto perustuu vahvoihin arvoihimme” Lähde: Apu 15.4.2019

”Matias Turkkila oli itsekin ehdolla eduskuntaan, mutta hän panosti perussuomalaisten menestykseen, ei omaansa. Jussi Halla-ahon oikeaksi kädeksi mainittu mies totesi vaalivalvojaisissa, että tavallisen kansan loputtomalle kuppaamiselle on tullut raja vastaan.”

https://www.apu.fi/artikkelit/taustatyon-tekija-matias-turkkila-perussuomalaisten-voitto-perustuu-vahvoihin-arvoihimme
Linkki luettu 30.5.2023

3. ”Kohtuus kaikessa” – Lähde: Pääkirjoitus Perussuomalainen 10/2018
(Linkin kautta lataantuu koko lehden numero .pdf-muodossa)
https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/PS_2018_10_runkolehti_web.pdf
Linkki luettu 31.5.2023

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

D. Persut – Hallitusneuvottelut 2023 ja hallitusohjelma 2023 -2027

Persut olivat mukana toimintahistoriansa ensimmäisissä hallitusneuvotteluissa vuonna 2015. Muistatko vielä nämä asiat Hallitusohjelma 2015 – tiimoilta? Entä Ratkaisujen Suomi – nimellä kulkeneen hallitusohjelman? Viidakkoradion tietojen mukaan sen sivuilta 36 – 38 löytyvät linjaukset, muun muassa hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaan liittyen olivat valtaosin persujen käsialaa. Niiden toteutus katkesi persujen kahtiajakautumiseen vuoden 2017 kesällä.

Pääministeripuolue kokoomuksen imperiumin puristuksessa persujen hallitushistoria tulee toistamaan itseään. Varsinkin niiden persuja uskollisesti äänestäneiden, jotka ovat odottaneet pitkään korjauksia vakuutusoikeus- ja vakuutuslääkäriongelmiin, tulee valmistautua pettymyksiin. Myös maahanmuuttoasioihin liittyvissä asioissa tahti tavoitteiden toteutumisen suhteen saattaa olla tosielämässä hitaampaa.

Sitten tämän artikkelisarjan rkp, A –, B – ja C – osiin jatkoa. Tässä kaikessa kohta seuraavassa itää uusien ajatustapojen siemensäkki.

Isosta kuvasta Maahanmuutto vs. Maastamuutto – artikkelissamme.

Muistatko vielä tämän?

Sanoman omistama Taloussanomat kirjoitti maahanmuutosta 27.5.2008 numerossaan ”Suomi tarvitsee kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa” – otsikolla.

Valtionvarainministerinä tuolloin toiminut kokoomuksen Jyrki Katainen totesi uutisessa, että seuraavanlainen muutos tapahtuu Suomessa ensimmäisenä läntisen Euroopan maista:

”Seniori-ikäisten määrä ylittää nyt ensimmäistä kertaa historiassa nuorten määrän. Työikäisten määrä puolestaan kääntyy nopeaan pudotukseen kahden vuoden päästä. Ikäjakauman vääristymän paikkaaminen vaatisi Suomeen peräti 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa vuoteen 2020 mennessä.

Suomessa tapahtuu kahden vuoden päästä historiallinen käänne, kun työikäisten määrä alkaa vähentyä vauhdilla. Samalla katoaa talouskasvun kahdesta tekijästä toinen.”

Voitaisiinko 2020-luvulla jo toimia niin, että ensisijaisesti vapautuville johtajien paikoille saataisiin Suomeen lisääntyvissä määrin maahanmuuttajia? Samalla kun suomalaisia johtajia kannustettaisiin maastamuuttoon ja hakemaan avoimessa tai head-huntereiden avustamina tiedossa olevia työpaikkoja ulkomailta. Näin muuttovirta veisi ja toisi. Myös täysin uusia ajatuksia ja näkökulmia työnteon tuottavuuteen ja turvallisuuteen. Niin sanotusti perinteisten kuplien ja boksien ulkopuolelta katsottuna.

Hyviä tekijöitä kaivataan myös johtoportaisiin, kun suomalaisten ikäluokat pienevät. Joten miksei tätä (äänestäjien kannalta katsottuna) vaalien jälkeistä saat mitä et tilaa – ilmiötä aleta taklaamaan liike-elämän kuin politiikan tekijöiden ylimmän ja keskijohdon työpaikoilla? Näin saataisiin maahanmuuton ja maastamuuton hedelmät virtamaan avoimina olevien työpaikkojen hierarkioissa ylhäältä alaspäin. Samalla kuin talouselämän virkeyteen ja politiikan tekoon sekä jalkauttamiseen tosielämässä osallistuvien henkilöiden näkemykset monipuolistuisivat.

Tulevaisuudessa Euroopan unionin tason uusiin elpymispaketteihin voitaisiin mennä ilman vaatimuksia kansanäänestyksistä. Koska uudenlainen suunnitteilla oleva EU:n suvereniteettirahasto vaikuttaa monimutkaiselta hallittavalta, niin tämäkin sopisi hyvin suomalaisten keskuudessa internet – paneelissa mitattavaksi asiaksi:

”EU:n sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton esittää, että EU:ssa suunnitteilla olevan suvereniteettirahaston pitäisi ostaa strategisesti tärkeitä eurooppalaisia yrityksiä omistukseensa.

Breton toi ajatuksensa esille tällä viikolla Ranskan parlamentin kuulemisessa. Hän arvioi, että yrityksiä voitaisiin ostaa erityisesti energian ja terveydenhuollon sektoreilta.

”Vielä tärkeämpää on, että rahastoa voitaisiin käyttää sellaisten tiettyjen yritysten ostamiseen, joilla on keskeinen strateginen, jopa systeeminen rooli eurooppalaisissa arvoketjuissa”, komissaari sanoi.

Bretonin mukaan suvereniteettirahasto on väline, jolla voidaan vähentää EU:n kansainvälisiä riippuvuuksia ja tehostaa uudelleenteollistumista”

LUE MYÖS
EU nosti Suomen tikun nokkaan ja hyvästä syystä – Talouskomissaarilta ikävä kuitti
Tästä syystä EU:lla ei ole vaihtoehtoa uudelle yhteisvelalle: Rahoitustarpeet ovat jopa elvytyspakettia suuremmat
Suomea riivaa ”illuusio”, ja neuvottelutaktiikkamme EU:ssa on huono, sanoo meppi Silvia Modig
Lähde: Uusi Suomi 4.6.2023 12:24 EU Politiikka – ”EU:n johdosta väläytys siitä, millainen tuleva suvereniteettirahasto voisi olla – Rahoitus edelleen auki”

Voisiko tuon suvereniteettirahaston kautta löytyä toimivat ratkaisut Vanhustenhoito Suomessa 1 – ja Vanhustenhoito Suomessa 2 – artikkeleissamme esiintuotuihin ja vuosikymmeniä kestäneisiin ongelmiin?

Eikä tuossa kaikki.

Yhden ongelman myös tämän korkeamman profiilin työperusteisen maahanmuuttomallin läpilyönnille saattaisi muodostaa suomen kieli. Vaan eikös erilaiset kielenkääntöä suorittavat sovellukset kykene murtamaan ensi alkuun kielellisiä Berliinin muureja tehokkaasti?

Siinä sitten kuin vaivihkaa maahan muuttaneet johtajat ja työntekijät oppisivat melkein yhtä aikaa työssä tarvittavaa suomen kieltä. Suomen sisäiset murteet ja sanonnat, pitävät kyllä huolen siitä, että pelkästään tekoälyyn perustuvilla kielenkääntöratkaisuilla riittää suomen oloissa haasteita. Eli myös suomalaista johtotasoa tarvitaan huolehtimaan kielenkäännösten oikeellisuudesta ja ymmärrettävyydestä työelämän tilanteissa.

Jos hallitusneuvotteluissa kokoomus ja rkp kyykäyttävät persut maahanmuutto – ja ilmastoasioissa, niin voisivatko persut esittää omia kanaviaan pitkin avunpyynnön EU:lle? Näin vauhditettuina vakuutusoikeus- ja vakuutuslääkärijärjestelmät saataisiin 2020-luvulla perustuslain, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja eurooppaoikeuden velvoitteet täyttäviksi!

Tällä toimintamallilla Suomen maine hyvinvointivaltiona kasvaisi, kun tieto siitä, että Suomessa ollaan panostettu myös tänne muuttavien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumiseen tosielämässä. Eikä suomen kielikään tuota tänne tulijoille ongelmia, kun käytössä ovat veloituksetta maailman johtavien kielikäännössovellusten hyödyntäminen arkipäivän tilanteissa.

Suomen mainetta nostaisi myös avoimesti saatavilla oleva tieto siitä, että kenellä valta missäkin asioissa on? Mihin sopimuksiin ja lakeihin perustuen?

Eikä tuossa vielä kaikki.

Tässä perussuomalaisten vaikutusvaltaisen taustahenkilön Matias Turkkilan näkemyksiä valtakuvioista Suomessa:

1. Turkkila: Näin Suomea hallitaan – kolme valtaryhmää, kolme mediaryhmittymää (video)
Lähde: Suomen Uutiset joulukuu 03, 2021 kello 19:48

https://www.suomenuutiset.fi/turkkila-nain-suomea-hallitaan-kolme-valtaryhmaa-kolme-mediaryhmittymaa-video/
Linkki luettu 30.5.2023

2. ”Taustatyön tekijä Matias Turkkila: Perussuomalaisten voitto perustuu vahvoihin arvoihimme” Lähde: Apu 15.4.2019

”Matias Turkkila oli itsekin ehdolla eduskuntaan, mutta hän panosti perussuomalaisten menestykseen, ei omaansa. Jussi Halla-ahon oikeaksi kädeksi mainittu mies totesi vaalivalvojaisissa, että tavallisen kansan loputtomalle kuppaamiselle on tullut raja vastaan.”

https://www.apu.fi/artikkelit/taustatyon-tekija-matias-turkkila-perussuomalaisten-voitto-perustuu-vahvoihin-arvoihimme
Linkki luettu 30.5.2023

3. ”Kohtuus kaikessa” – Lähde: Pääkirjoitus Perussuomalainen 10/2018
(Linkin kautta lataantuu koko lehden numero .pdf-muodossa)
https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/PS_2018_10_runkolehti_web.pdf
Linkki luettu 31.5.2023

* * * *

– Artikkelin linkit luettavissa, artikkelin julkaisun hetkellä –

C. Persut – Hallitusneuvottelut 2023 ja hallitusohjelma 2023 -2027

Persut olivat mukana toimintahistoriansa ensimmäisissä hallitusneuvotteluissa vuonna 2015. Muistatko vielä nämä asiat Hallitusohjelma 2015 – tiimoilta? Entä Ratkaisujen Suomi – nimellä kulkeneen hallitusohjelman? Viidakkoradion tietojen mukaan sen sivuilta 36 – 38 löytyvät linjaukset, muun muassa hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaan liittyen olivat valtaosin persujen käsialaa. Niiden toteutus katkesi persujen kahtiajakautumiseen vuoden 2017 kesällä.

Pääministeripuolue kokoomuksen imperiumin puristuksessa persujen hallitushistoria tulee toistamaan itseään. Varsinkin niiden persuja uskollisesti äänestäneiden, jotka ovat odottaneet pitkään korjauksia vakuutusoikeus- ja vakuutuslääkäriongelmiin, tulee valmistautua pettymyksiin.

Sitten tämän artikkelisarjan A- ja B – osiin jatkoa.

Käynnissä olevien hallitusneuvottelujen päätyttyä on mielenkiintoista saada tietää, että minkälaisia linjauksia ja tavoitteita sekä keinovalikoimaa; kokoomuksen pääministerin johdolla, hallitus ajaa Suomen EU-politiikkaan 2020-luvulla? EU-vaalit ovat jo ovella. Kuin myös presidentinvaalit.

Miten isosti nuo SSS – hallituksen (SSS=Sipilä-Soini-Stubb) tavoitteet toteutuivat tosielämässä?

”Ratkaisujen Suomi 2015 – 2019” – artikkelissamme lisätietoa EU-aiheen isosta kuvasta kiinnostuneille. Menemmekö 2020-luvulla ajopuun lailla kohti EU – liittovaltion osavaltiota vaiko sitten ei? Entä saadaanko suomalaiset EU-liittovaltion kannattajat tutuiksi myös Suomessa? Samoin kuin päättäjiemme on tärkeää päivittää euroon liittyvän Setelisolidaarisuus – mallin tilanteet myös äänestäjille. Perustuslain osalta pidikkeitä eri asteisissa liittoutumissa etenemiselle ei ole olemassa.

Joten nyt on oikea aika miettiä, että tuleeko myös Suomen Nato – jäsenyys kirjata perustuslakiin? Eräänlaisessa kotimaisessa Yhteisymmärrysasiakirja – formaatissa? Kokoomuksen tavoitteleman sote – uudistuksen valinnanvapausmallin edetessä; pitääkö uuteen hallitusohjelmaan kirjata kokoomuksen tavoitteita hidastavan perustuslain 124 § pykälän poistotoimet?

Eikä tuossa kaikki.

Suomen Nato-jäsenyyden myötä on hyvä käynnistää ison kuvan päivittämiseen tähtäävät avoimet arvovalintakeskustelut. Ensi vaiheessa on tärkeää saada puolueilta päivitys Vasemmisto Suomessa 2020 – luvulla Suomessa – aiheeseen. Jonka jälkeen esimerkiksi keskustapuolueen ekosysteemillä on tarkempaa tietoa siitä, miten sen kannattaa päivittää omia ohjelmiaan ja näkemyksiään. Tähän mennessä Suomen politiikan ja lobbauksen pelikentillä on edetty pitkään Tangoon ja tanhuun tarvitaan ainakin kaksi – hengessä.

Muistatko vielä tämän? Ensimmäinen EU-maiden yhteiseen velanottoon perustuva tukipaketti hyväksyttiin eduskunnassa 18.5.2021 pidetyssä täysistunnossa: ”Vain seitsemän ääntä ratkaisi sen, että EU:n elvytyspaketti meni läpi Suomen eduskunnassa.” Lähde: Uusi Suomi 18.5.2021 – EU-jättipaketti: ”Ratkaiseva ero” oli 7 ääntä.

Uusi Suomen hallitus ja eduskunta joutuvat ottamaan kantaa yli puolue- ja arvopohjarajojen siihen, että voidaanko tilannekuvaa Imponentti itsenäisyys vs. haluton federalismi – aiheeseen yhteismitallisesti päivittää? Avoimen keskustelun keinoin, suomalaista yhteiskuntarauhaa vaarantamatta. Ja pelkästään vilungilta haiskahtaviin internet – paneeli tyyppisiin keinoihin turvautumalla.

Lobbauksen isoa kuvaa myös EU-asioissa päivänvaloon tuomalla, voinemme luoda yhteistä näkemystä siihen, että kenellä todellinen valta Suomessa ja Euroopan unionissa on, mihin lakeihin ja sopimuksiin perustuen? Tule apuun EU! Tai joku muu? – artikkelissamme on esitelty pilottikohde EU-tason läpivalaisulle.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Tässä perussuomalaisten vaikutusvaltaisen taustahenkilön Matias Turkkilan näkemyksiä valtakuvioista Suomessa:

1. Turkkila: Näin Suomea hallitaan – kolme valtaryhmää, kolme mediaryhmittymää (video)
Lähde: Suomen Uutiset joulukuu 03, 2021 kello 19:48

https://www.suomenuutiset.fi/turkkila-nain-suomea-hallitaan-kolme-valtaryhmaa-kolme-mediaryhmittymaa-video/
Linkki luettu 30.5.2023

2. ”Taustatyön tekijä Matias Turkkila: Perussuomalaisten voitto perustuu vahvoihin arvoihimme” Lähde: Apu 15.4.2019

”Matias Turkkila oli itsekin ehdolla eduskuntaan, mutta hän panosti perussuomalaisten menestykseen, ei omaansa. Jussi Halla-ahon oikeaksi kädeksi mainittu mies totesi vaalivalvojaisissa, että tavallisen kansan loputtomalle kuppaamiselle on tullut raja vastaan.”

https://www.apu.fi/artikkelit/taustatyon-tekija-matias-turkkila-perussuomalaisten-voitto-perustuu-vahvoihin-arvoihimme
Linkki luettu 30.5.2023

3. ”Kohtuus kaikessa” – Lähde: Pääkirjoitus Perussuomalainen 10/2018
(Linkin kautta lataantuu koko lehden numero .pdf-muodossa)
https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/PS_2018_10_runkolehti_web.pdf
Linkki luettu 31.5.2023

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

B. Persut – Hallitusneuvottelut 2023 ja hallitusohjelma 2023 -2027

Persut olivat mukana toimintahistoriansa ensimmäisissä hallitusneuvotteluissa vuonna 2015. Muistatko vielä nämä asiat Hallitusohjelma 2015 – tiimoilta? Entä Ratkaisujen Suomi – nimellä kulkeneen hallitusohjelman? Viidakkoradion tietojen mukaan sen sivuilta 36 – 38 löytyvät linjaukset, muun muassa hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaan liittyen olivat valtaosin persujen käsialaa. Niiden toteutus katkesi persujen kahtiajakautumiseen vuoden 2017 kesällä.

Pääministeripuolue kokoomuksen imperiumin puristuksessa persujen hallitushistoria tulee toistamaan itseään. Varsinkin niiden persuja uskollisesti äänestäneiden, jotka ovat odottaneet pitkään korjauksia vakuutusoikeus- ja vakuutuslääkäriongelmiin, tulee valmistautua pettymyksiin.

Sitten tämän artikkelisarjan A-osassa mainitun Piritta Poikosen lisäksi toiseen persujen taustavaikuttajaan. Eduskuntavaalien 2023 jälkeen 12.4.2023 ilmestyi Työmies-kirja. Kyseisen kirjan julkistustilaisuudesta oheinen kuvakaappaus, joka on mobiiliflaijerisoitu aiheen isoon kuvaan.

Faktaa vai fiktiota? Demarikeisarin tekijä pääroolissa myös persuissa!

Vielä 2010-luvulla moni äänesti uskollisesti persuja, koska vaikutti siltä, että he olivat ainoita, jotka uskalsivat puhua asioista, kuten vakuutusmafia, niiden oikeilla nimillä. Jos tuon kuvakaappaukseen otettu uuden Työmies-kirjan väite pitää paikkansa, niin persujen riveissä onkin toiminut pitkään yksi sen pääarkkitehdeistä! Ja sattuuhan sitä tällaista muissakin isoissa puolueissa.

Toivottavasti uutta tietoa 1990-luvun demari/kokoomus ja 2000-luvun alun keskusta/demari hallitusten tekoihin on tiedotusvälineiden toimesta tulossa.
Kuten:

1. Toimiko persujen työmies Putkonen demarina ollessaan Paavo Lipposen keisariksi tekijänä?
2. Junailiko persujen työmies Putkonen Lipposen I hallitukselle Huomenlahja hallitukselle – toimintapaketin, jonka ansiosta työmarkkinajärjestöt ja vakuutusalan etujärjestöt saivat rajattoman vallan lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla?
3. Oliko ohi hallitusohjelman vuosina 2003 – 2007 junailtu kahden lääkärin loukku-lakipaketti myös työmies Putkosen tuolloin edustaman ekosysteemin pelikirjasta?

Sitten eteenpäin. Lainaus Suomen Uutiset – verkkolehdestä 12.4.2023 alkaa.
”Putkosen ja demarien suhde oli alkanut rakoilla jo vuonna 2007, jolloin Putkonen havaitsi SDP:n toimintakulttuurin muutoksen ..”

– –

”Heinäkuun alussa 2010 Putkonen oli jäänyt eläkkeelle Metalliliitosta, ja sen jälkeen hän oli luopunut SDP:n jäsenkirjastaan. Seuraava tapaaminen Soinin kanssa Helsingissä Kasarmintorin laidalla sijaitsevassa Kellarikrouvissa muuttikin kaiken: Soini tarjosi töitä.

– Soini oli houkutellut minua jo aikaisemmin mukaan ja pyysi sillä kertaa vaalityömieheksi. Siitä sitten lähdin mukaan.

– Päätös ei ollut helppo ja painin sen kanssa voimakkaasti, koska minulla oli vahva side demariaatteeseen ja sosialidemokraattiseen liikkeeseen, jossa minulla oli myös paljon ystäviä. Onneksi iso osa yhteyksistä on säilynyt demarien toimijoiden kanssa, ja se on helpottanut tilannettani viedä asioita eteenpäin, Putkonen sanoo.”
Lainaus Suomen Uutiset – verkkolehdestä 12.4.2023 loppuu.

Tuon tiedon valossa Suomi 2017 verkoston Huomenlahja helvetistä – artikkeli persuista kannattaa lukea tarkasti, jos iso kuva vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusasioista kiinnostaa Sinua. Onhan niissä toteennäytettyjä ongelmia yritetty ratkaista jo yli 25 vuoden ajan.

Tämä kaikki liittyy myös pääministeri Paavo Lipposen I ja II hallituksen (pääpuolueet demarit ja kokoomus) tekoihin. Ja kaikessa hiljaisuudessa tehtyyn vallan uusjakoon. Joka jatkuu myös 2020-luvulla. Piti ottaa askel korporatismista parlamentarismiin. Mutta askel veikin kansalliseen finanssifasimiin.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Tässä perussuomalaisten vaikutusvaltaisen taustahenkilön Matias Turkkilan näkemyksiä valtakuvioista Suomessa:

1. Turkkila: Näin Suomea hallitaan – kolme valtaryhmää, kolme mediaryhmittymää (video)
Lähde: Suomen Uutiset joulukuu 03, 2021 kello 19:48

https://www.suomenuutiset.fi/turkkila-nain-suomea-hallitaan-kolme-valtaryhmaa-kolme-mediaryhmittymaa-video/
Linkki luettu 30.5.2023

2. ”Taustatyön tekijä Matias Turkkila: Perussuomalaisten voitto perustuu vahvoihin arvoihimme” Lähde: Apu 15.4.2019

”Matias Turkkila oli itsekin ehdolla eduskuntaan, mutta hän panosti perussuomalaisten menestykseen, ei omaansa. Jussi Halla-ahon oikeaksi kädeksi mainittu mies totesi vaalivalvojaisissa, että tavallisen kansan loputtomalle kuppaamiselle on tullut raja vastaan.”

https://www.apu.fi/artikkelit/taustatyon-tekija-matias-turkkila-perussuomalaisten-voitto-perustuu-vahvoihin-arvoihimme
Linkki luettu 30.5.2023

3. ”Kohtuus kaikessa” – Lähde: Pääkirjoitus Perussuomalainen 10/2018
(Linkin kautta lataantuu koko lehden numero .pdf-muodossa)
https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/PS_2018_10_runkolehti_web.pdf
Linkki luettu 31.5.2023

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

A. Persut – Hallitusneuvottelut 2023 ja hallitusohjelma 2023 -2027

Persut olivat mukana toimintahistoriansa ensimmäisissä hallitusneuvotteluissa vuonna 2015. Muistatko vielä nämä asiat Hallitusohjelma 2015 – tiimoilta? Entä Ratkaisujen Suomi – nimellä kulkeneen hallitusohjelman? Viidakkoradion tietojen mukaan sen sivuilta 36 – 38 löytyvät linjaukset, muun muassa hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaan liittyen olivat valtaosin persujen käsialaa. Niiden toteutus katkesi persujen kahtiajakautumiseen vuoden 2017 kesällä.

Pääministeripuolue kokoomuksen imperiumin puristuksessa persujen hallitushistoria tulee toistamaan itseään. Varsinkin niiden persuja pitkään uskollisesti äänestäneiden, jotka ovat odottaneet pitkään korjauksia vakuutusoikeus- ja vakuutuslääkärijärjestelmien ongelmiin, tulee valmistautua pettymyksiin.Ennen tämän artikkelin pääaiheissa etenemistä, onkin hyvä esittää ilmoille avoin kysymys. Eppu Normaalin kappaleen ”Kuka on Pertti Ström?” hengessä kysyen; ”Kuka on Piritta Poikonen?”

Nimittäin. Ensimmäiset hallitusneuvottelunsa vuonna 2015 läpikäyneet persut pysäytettiin vuoden 2016 syyskuun lopussa näin helposti. Kun Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi (ex-kokoomus meppi) ja Työeläkevakuuttajien ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes (ex-vasemmistoliito puheenjohtaja) maalasivat yhdessä Finanssialan johtavan lakimies Piritta Poikosen (perussuomalaiset?) kanssa, vakuutusoikeuden korjaamisesta ”vaikeaa”.

Vaikka pitkään päättäjiemme tiedossa olleiden ongelmien ratkaisu voidaan kerrankin tehdä ilman EU:n vaatimuksia. Suomalaisten itsensä toimesta.

Lue lisää Vakuutusoikeus (Vako) – aiheen isosta kuvasta.

Vuosina 2015 – 2019 persujen hallitustaipaleella (hajottamisen jälkeen nimillä Uusi Vaihtoehto ja Siniset) oli HUOM! kaikki vakuutusoikeus- ja vakuutuslääkärijärjestelmien ongelmien päivänvalossa pitämiseen ja korjaamiseen tarvittavat ministeripaikat hallussaan! Sitten vakuutus- ja eläkeyhtiöiden lobbausjärjestöt estivät yhdessä tapaamisessa näin helposti niiden korjaukset?

Finanssiala ry:n sivuilla (24.5.2023) lainsäädäntö vastuualueenaan toimiva johtava (vakuutus)lakimies Piritta Poikonen pystyy varmasti kertomaan, että miksi vallan kulisseissa toimivat vakuutus- ja eläkealan etu- eli lobbausjärjestöt pystyvät noin helposti hallitsemaan oman toimialansa lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?

Kyseessähän on julkiseen vallankäyttöön perustuva miljardien eurojen liiketoiminta-alue. Valtaosin yksityisesti omistetuissa ja perustuslain julkiseen vallankäyttöön nojautuvissa vakuutusyhtiöissä ja eläkelaitoksissa.

Tuohon vuoden 2016 syksyn persujen ministeri- ja eduskuntaryhmän + vakuutusalan lobbareiden tapaamiseen pysähtyivät ne persujen äänestäjilleen lupaamat vakuutusoikeus- ja vakuutuslääkärijärjestelmien korjaukset. Oikeus- ja työministerinä toimineen Jari Lindströmin ulostuloihin viitaten.

Hyvää tässä on se, että nuo lupaukset ovat myös 2020-luvulla korjattavissa. Vieläpä helposti. Avaukseksi isoon kuvaan suositamme Vakuutuslääkärin työn taloudellinen motiivi – artikkelimme lukemista. Kaikessa rauhassa tutustuen, sulatellen ja kerraten. Ja aivan oikeutetusti myös kyseenalaistaen.

Hyvä tietopaketti isosta kuvasta, koskien suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista tosielämässä, löytyy esimerkiksi Suomen ihmisoikeustilanne 2014 – artikkelistamme. Perussuomalaiset ovat viimeinen oljenkorsi – artikkelissamme tilanteista ja tunnelmista vuonna 2016.

Ja jos näitä persujenkin hyvin tuntemia tosielämän kafkamaisuuksia halutaan oikeasti poistaa, niin myös kokoomuksen riveissä tiedetään hyvin, että jos nämä oikeusvaltion perustaan kuuluvat, suomalaisten ihmisoikeuksiin ja oikeusturvaan liittyvät ongelmat halutaan laittaa suomalaisessa oikeusvaltiossa oikealle raiteelle, niin mallia voidaan ottaa Korkein oikeus lainsäädäntötoimissa – artikkelistamme löytyvistä vinkeistä.

Eikä tuossa kaikki.

Tässä perussuomalaisten vaikutusvaltaisen taustahenkilön Matias Turkkilan näkemyksiä valtakuvioista Suomessa:

1. Turkkila: Näin Suomea hallitaan – kolme valtaryhmää, kolme mediaryhmittymää (video)
Lähde: Suomen Uutiset joulukuu 03, 2021 kello 19:48

https://www.suomenuutiset.fi/turkkila-nain-suomea-hallitaan-kolme-valtaryhmaa-kolme-mediaryhmittymaa-video/
Linkki luettu 30.5.2023

2. ”Taustatyön tekijä Matias Turkkila: Perussuomalaisten voitto perustuu vahvoihin arvoihimme” Lähde: Apu 15.4.2019

”Matias Turkkila oli itsekin ehdolla eduskuntaan, mutta hän panosti perussuomalaisten menestykseen, ei omaansa. Jussi Halla-ahon oikeaksi kädeksi mainittu mies totesi vaalivalvojaisissa, että tavallisen kansan loputtomalle kuppaamiselle on tullut raja vastaan.”

https://www.apu.fi/artikkelit/taustatyon-tekija-matias-turkkila-perussuomalaisten-voitto-perustuu-vahvoihin-arvoihimme
Linkki luettu 30.5.2023

3. ”Kohtuus kaikessa” – Lähde: Pääkirjoitus Perussuomalainen 10/2018
(Linkin kautta lataantuu koko lehden numero .pdf-muodossa)
https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/PS_2018_10_runkolehti_web.pdf
Linkki luettu 31.5.2023

Eikä tuossa vielä kaikki.

Vahvasti näyttää siltä, ettei uudenkaan hallituksen toimesta todellisia rakenteellisia korjauksia suomalaiseen valtakoneistoon ole tulossa. Eikä Suomessa säkenöivä harmaa valta ole joutumassa pitkäkestoiseen tarkasteluun ja päivänvaloon.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä. –

Rkp – Hallitusneuvottelut 2023 ja hallitusohjelma 2023 -2027

Ruotsalainen kansanpuolue (rkp) voisi olla kokoaan isompi. Jos vain rohkeus riittäisi.
Pitkään puolueen puheenjohtajana toiminut Anna-Maja Henriksson on toiminut kahteen otteeseen oikeusministerinä. Hän tuntee finanssialan juristina aiemmin toimineena, puolueen ekosysteemin ytimeen kuuluvan Vakuutuslääkärin työn taloudellinen motiivi – artikkelin ongelmakohtien ratkaisemisen haasteet erinomaisen hyvin.

Mikseivät rkp:n kansanedustajat uskalla puhua mobiiliflaijerin aiheista?

Otsikko 1 Helsingin Sanomat 20.6.2012 ”Arvosteltu vakuutusoikeus menee remonttiin lähivuosina”
Vahvan finanssialan taustan ja yhteydet omaavan rkp:n puheenjohtajan ja tällä hetkellä kaksinkertaisen oikeusministerin, Anna-Maja Henrikssonin lupaus odottaa vuonna 2023 toteutumistaan. Lue aiheen isosta kuvasta Vakuutusoikeus (Vako) – artikkelista

Otsikko 2 Helsingin Sanomat 20.6.2012 ”Koskelo moittii vakuutusoikeutta”
Korkeimman oikeuden presidenttinä vuosina 2006 – 2015 toiminut Pauliine Koskelo toimii tällä hetkellä Suomen ihmisoikeustuomarina Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, Ranskan Strasbourgissa. Lue aiheen isosta kuvasta Uutislukitus 7 – artikkelista.

Otsikko 3 Helsingin Sanomat 20.6.2012 ”Edellinen ministeri syyttää työmarkkinajärjestöjä”
Uutisen ministeri on vihreiden oikeusministerinä vuosina 2007 – 2011 toiminut Tuija Brax. Hän toimii tällä hetkellä Ulkoministeriön ja Helsingin yliopiston yhteistyönä perustaman Oikeusvaltiokeskuksen johtajana. Englanniksi Rule Of Law Center.

Lue aiheen isosta kuvasta Persutkin tekivät vain vihreät – artikkelista.

Vuoden 2023 hallitusneuvotteluihin osallistuvalla rkp:llä löytyy kyllä tietoa ja taitoa tämän artikkelin esille nostamien ongelmakohtien ratkaisemiseen. Vaan riittääkö heilläkään rohkeus suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan pelastamiseksi?

Vinkkinä rkp:n ekosysteemin isoon kuvaan Suomi 2017 verkoston blogin, ”Näin rahasampo luodaan ja pidetään käynnissä” – artikkeli. Onko tämänkin takana Björn?

* * * *

Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä

Suomen ”suurin” puolue 2020-luvulla

Tämä on blogin artikkelimittarin mukaan 500. Suomi 2017 – blogissa ilmestynyt artikkeli! Kuinka ollakkaan vilkaisu blogin allakkaan; Helsingin Sanomat 2 – otsikolla ilmestynyt oli 300. artikkeli. Sitten päivän teemaan.

Helsingin Sanomat kirjoittaa 28.3.2023 ”Ei kiitos, en äänestä” – uutisen ingressissä seuraavaa: ”Näissäkin eduskuntavaaleissa todennäköisesti yli miljoona äänioikeutettua jättää äänestämättä. Tähän joukkoon lukeutuvat myös Mikael Kuisma ja Caritha Järvinen. Äänestämättömyys on tutkijan mukaan monille looginen päätös.”

Toivottavasti tästä yhteiskunnallisesti erittäin tärkeästä aiheesta keskustellaan ja uutisoidaan myös vaalien välissä.

Pitäisikö ”suurimman” puolueen jäsenkuntaa tutkia 2020 – luvulla tarkemmin?

Sen verran tarkennusta tuohon Helsingin Sanomien 28.3.2023 uutiseen, että äänioikeutettuja oli vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 4 510 040. Heistä äänestämättä jätti 1 410 280 äänioikeutettua! ”Suurimman” puolueen kannatus oli vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 31,3 %:a!

Tarkat ääniä saaneiden puolueiden totuusleikkuroidut kannatusluvut oheisena.

Totuusleikkuroidut kannatusluvut puolueille ovat yllättävän pieniä!

Näissä vuoden 2023 eduskuntavaaleissa ei voi puhua enää kansakunnan kahtiajaosta. Puoluerekisterissä on tällä hetkellä puolueita peräti 24 kappaletta. Erilaisia ehdokkaita löytyy äänestäjille riittävästi, mutta luottamus oman äänen vaikuttavuuteen horjuu. Toivottavasti kuitenkin yhteiskuntarauha säilyy..

Jos äänestysprosentti eduskuntavaaleissa pysyy 65 – 70 prosentin haarukassa; lisääntyneestä puoluevaihtoehtojen tarjonnasta huolimatta, niin pitäisikö tilanteen isoa kuvaa tutkia tarkemmin?

Kuten tuoda puolueiden takaa löytyvät ekosysteemit päivänvaloon. Kytkentäkaavioin ja selventävin tekstiselostein varustettuina. Näin toimien äänestäjien kuluttajasuoja paranisi edes hitusen, kun äänestäjänä tietää, ennen äänestämistään, millaiselle vallankäyttökoneistolle äänensä on tullut antaneeksi.

Esimerkiksi erinomaisista finanssi- ja vakuutuspuolen edunvalvontajärjestöjen yhteyksistään tunnettujen demareiden, kokoomuksen, keskustan, rkp:n, vasemmistoliiton ja vihreiden osalta.

Minkälaiselle pääministeripuolueelle annettu kulloinkin ääni päätyy?

Yksi syy äänestyshalukkuuden pienentymiseen saattaa olla ”Saat, mitä et tilaa” – ilmiön vahventuminen. Jonka tolkun äänestäjät tiettyyn rajaan asti ymmärtävätkin.

Toinen syy taas saattaa olla siinä, että vaalien kärkikolmikko on ollut gallupien mukaan jo pitkään näissäkin vaaleissa selvillä.

Äänestit tai et, molemmat ovat oikeutettuja kannanottoja. Vaikkei tulevasta hallituksesta ja sen ajamasta hallitusohjelmasta ole mitään hajua.

Joten tässä kaikessa mitataan äänestäjien luottamusta poliittiseen ja kansanvaltaiseen järjestelmäämme. Joka ainakin teoriassa ja perustuslain kirjausten valossa näyttää hyvältä. On kuitenkin hyvä muistaa, että kansanvalta ei voi toimia, jos kansalaiset eivät tiedä.

Siksi on surullista huomata, että Suomen todellisesta hallintamuodosta eli korporatimista ei ole näissäkään vaalitenteissä puhuttu eikä vaaliuutisissa kirjoitettu sanaakaan. Ainakaan vielä. Varsinainen näiden eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on jo sunnuntaina 2.4.2023.

Pelkkä muutoksen mainostaminen, ei tämän päivän tolkun äänestäjille enää riitä. Tarvitaan myös tietää, minkälaiseen suuntaan vaaliehdokkaan edustama puolue ja sen ekosysteemi; valtaan päästyään, äänestäjälle tärkeitä asioita vie.

Verkostomme jäsenten tapauksissa, esimerkiksi oikeusvaltio teemaan ja julkisen vallankäytön ytimeen liittyvässä vakuutuslääketieteen harjoittamisessa.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Korporatismista 2020-luvulla – osa 1

Vuoden 2023 eduskuntavaalien ennakkoäänestys käynnistyy keskiviikkona 22.3.2023. Erilaisilla kokoonpanoilla käytäviä vaalitentteja on tarjolla äänestäjille yllin kyllin. Vaaliteltoilta löytyvät paikkakuntakohtaiset ehdokkaat ja heidän puolueidensa tarjoilut. Kannattaa käydä juttelemassa ja harrastamassa myös ulkoruokintaa, jos vaalimenuissa löytyy itselleen sopivaa syötävää.

Yleltä 16.3.2023 tullut pienpuoluetentti osoitti, että äänestäjille on tarjolla hyvinkin erilaisia vaihtoehtoja, isojen niin kutsuttujen senioripuolueiden rinnalla.

Suorina lähetettäviin puheenjohtajatentteihin pääsevät vain isojen senioripuolueiden eli eduskuntapuolueiden puheenjohtajat. Eikä tuossa mitään.

Surullista on kuitenkin se, ettei näidenkään eduskuntavaalien yhteydessä puhuta Suomen ja suomalaisten todellisesta hallintamuodosta. Korporatismista, jota kutsutaan myös korporativismiksi.

Kansallinen korporatismimme on vuosien saatossa jalostunut, niin valtavaksi ja erittäin vaikutusvaltaiseksi korporatismikoneistoksi, etteivät edes perussuomalaiset uskalla sitä enää uhmata. Ja kuitenkin perussuomalaisten vielä 2010-luvulla vaatimat ja hyvin yksilöimät korjaukset vakuutuslääkäri- sekä vakuutusoikeusjärjestelmiin, olivat juuri kansallisen korporatismikoneiston hallinnassa. Isojen senioripuolueiden eli eduskuntapuolueiden kansanedustajat osaavat taas pelata poliittista peliä, joka takaa niiden vallankahvassa pysymisen. Myös niiden oppositiovuorossa ollessaan.

Uudet sukupolvet joutuvat tietämättään kansallisen korporatismikoneiston rouhittavaksi. Kafkamaisesti pompotetut – artikkelissa heistä lisää. Uutistietojen mukaan, heidänkään kohdalla ei voi puhua ”valitettavista yksittäistapauksista”. Toivottavasti nuoremmat sukupolvet osaavat koota rivinsä yli diagnoosi- ja yhdistysrajojen.

Tältä näytti kansallinen korporatismikoneistomme 2010-luvun alkupuolella.

Korporatismi – Oikeusturvan ajankuva blogi

Eduskuntavaaleissa tullaan käyttämään viidakkoradion tietojen mukaan ennätysmäärä vaalirahaa. Kuinka avointa tuo rahankäyttö tulee äänestäjille päin olemaan, sen näyttää aika ja aktiiviset tiedotusvälineet. Jälkeen päin. Jos sittenkään.

Siksi olisi tärkeää, että äänestäjä tietäisi ennen äänestämistään edes sen, minkälaiseen kansallisen korporatismikoneiston osaan, hänen ehdokkaansa edustama puolue kuuluu ja minkälaiselle ekosysteemille äänestäjä äänellään antaa yhteiskunnallisen siunauksensa?

Tuosta aiheesta ison kuvan osalta Lobbausrekisteri – artikkelissamme.

Harmin paikka huomata, ettei näissäkään vaaleissa saatu; tiedotusvälineiden toimesta, aikaiseksi sellaista vaalikonetta, josta äänestäjälle selviäisi nappia painamalla puolueen ja ehdokkaan kytkentäkaaviot. Vai olisiko tässä selkeä toimialue vaali- ja puoluerahoitusta tarkastavalle valtiontalouden tarkastuvirastolle (VTV)? Toki tarvittavin lisäresurssein.

Joten toivottavasti uuden hallituksen hallitusohjelma rakennetaan avoimesti ja läpinäkyvästi. Muuten tässä uhkaa käydä taas niin, että useat äänestäjät saavat sitä, mitä he eivät koskaan äänellään tilanneet.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Vakuutuslääkärin työn taloudellinen motiivi

Aiheesta aiemmin Vakuutuslääkäreiden valta ja puolueettomuus – artikkelissamme. Vakuutuslääkäreitä koskevaa lainsäädäntöä ja vakuutuslääkärijärjestelmää on ”kehitetty” virallisissa työryhmissä ja neuvottelukunnissa jo yli kymmenen vuoden ajan. Vakuutettujen/potilaiden oikeudellisen aseman parantamisen kannalta katsottuna, ”kehittäminen” on johtanut erittäin minimaalisiin lopputuloksiin.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon/kok. vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä parantavan työryhmän (STM091:00/2012) perustaminen oli historiallinen. Sillä tuosta lähtien on tunnustettu edes se, että on olemassa erittäin merkittävää julkista valtaa käyttävä vakuutuslääkärijärjestelmä. Valtaosin yksityisesti omistetuissa vakuutus – ja eläkeyhtiöissä. Vaikkei vakuutuslääkärijärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä ole ollut olemassakaan! Ja kaiken julkisen vallankäytönhän tulee perustua lakiin.

Sen minkä ministeri Risikko käynnisti, sen ministeri Räty pysäytti.

Se mikä julkisuudessa on jäänyt pienelle huomiolle on se, että esimerkiksi ministeri Risikon ministeriuran aikaiset valtiosihteerit, kuten Pia Pohja, Vesa Rantahalvari ja Ilkka Oksala ovat ministerin päällystakkeina pystyneet estämään omien päätoimiensa palkanmaksajien aseman heikennykset lainsäädäntöteitse. Poliittisen järjestelmämme mahdollistamaa lobbausta härskimmillään. Se tunnetaan äänestäjien kannalta, joka eduskuntavaaleissa toistuvana ”Saat, mitä et tilaa” – ilmiönä.

SISÄLLYSLUETTELO
Kokoomuksen ykkösasiantuntija vakuutuslääkäreistä
Myös vakuutuslakimiesjärjestelmä tutuksi
Taloudellinen motiivi lakisääteisissä vakuutuksissa
Perustuslain vastainen vakuutusoikeusjärjestelmä
Vakuutuslääkäreiden lainsäädännön lähihistoriasta
Rehellinen tunnustus oikeusmurhista
Korjausehdotukset jäivät taas leikkauspöydille
Suomi oikeusvaltioksi vuoteen 2030 mennessä?

KOKOOMUKSEN YKKÖSASIANTUNTIJA VAKUUTUSLÄÄKÄREISTÄ
Tiesitkö jo tämän?

Kokoomuksen Paula Risikko oli Suomen historian ensimmäisenä eduskunnan puhehenkilönä, vastaanottamassa 18.4.2018 ensimmäistä eduskunnan käsittelyyn edennyttä vakuutuslääkäreitä koskevaa kansalaisaloitetta numerolla 2837, joka käsitteli hänen kansanedustajan roolissaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä vuonna 2004 hyväksymää, mutta vakuutuslääkäreiden ylivertaisen aseman mahdollistaneen lakiasetuksen (HE62/2004) täydellistä muuttamista. Tuo laki tunnetaan kansan suussa koodinimillä: LTL = ”License To Lie” = ”Laittomuudet Tehtävissä Laillisesti”.

Tällä hetkellä vakuutuslääkärijärjestelmän ongelmakohtia yritetään korjata vakuutuslääkäritoiminnan kehittämisen neuvottelukunta – nimisessä kokoonpanossa ja 3.5.2021–30.4.2024 kestävällä toimikaudella. Hanketunnus hankkeen kokoonpanoon ja asiakirjoihin löytyy hanketunnuksella STM044:00/2021.

Toivottavasti neuvottelukunnan työlista ja pidettyjen kokousten pöytäkirja sekä niiden liitteet tulevat ajantasaisesti kaikkien saataville internetiin. Muuten kyse on edelleen jatkuvasta bluffauksesta. Hallitukset ja ministerit vaihtuvat, mutta vakuutuslääkäritoiminnan ongelmat pysyvät.

Ja, jos kokoomuksesta tulee seuraava pääministeripuolue, niin vaativalle sosiaali- ja terveysministerin paikalle on erittäin vahvoilla Paula Risikko. Ja hänen valtiosihteeriksi eli päällystakiksi tulee, esimerkiksi joku aiemmin mainituista kyseistä pestiä hoitaneista. Joista Vesa Rantahalvari on ollut rakentamassa vakuutuslääkäritoimintaa juuri sellaiseksi, kuin päätyön palkanmaksaja sen haluaa.

MYÖS VAKUUTUSLAKIMIESJÄRJESTELMÄ TUTUKSI
Joten toivottavasti tiedotusvälineet saavat ja uskaltavat viimeinkin paljastaa vakuutuslääkärijärjestelmän kytkentäkaaviot ja avainhenkilöt 2030-luvun alkuun mennessä. Unohtamatta tutkan katvealueelle jääneen erittäin vaikutusvaltaisen vakuutuslakimiesjärjestelmän kokoonpanojen ja kytkentäkaavioiden paljastamista.

AntilaHujalaGate lienee tunnetuin ristiinkytkentä vakuutusasioiden korkean virkahenkilön ja vakuutusalan korkean vakuutuslakimiehen kanssa. Tähän mennessä. Kiitos tuosta kuuluu yli erilaisten raja-aitojen toimivien sosiaalisen median ja elävän elämän verkostojen, jotka ovat tuon rakenteelliseen korruptioon viittavan ristiinkytkennän tiukalta faktapohjalta paljastaneet.

TALOUDELLINEN MOTIIVI LAKISÄÄTEISISSÄ VAKUUTUKSISSA
Mielestämme vakuutuslääkäreillä ja vakuutusoikeustuomareilla on työssään selkeä taloudellinen motiivi. Jota yksityisesti omistettujen vakuutusyhtiöiden ja keskinäisesti omistettujen eläkeyhtiöiden ja – laitosten isot voittovaatimukset niiden osakkeenomistajille ja osuuksien omistajille siivittävät. Omistavathan ne toisiaan myös eri lailla organisoituina ristiin.

Mutta voiko vakuutuslääkäreiden työssä olla selkeä taloudellinen motiivi?
”Totuudenmukainen arviointi on vakuutuslääketieteen perusta. Käsiteltäviin asioihin liittyvät taloudelliset intressit eivät saa vaikuttaa vakuutuslääkärin ratkaisuihin. Potilaalla on oikeus tietää, mihin ratkaisu perustuu.” Lähde: Lääkäriliitto – Vakuutuslääketiede

Lääkäriliiton mukaan ei voi olla. Annetaan siis tunnuslukujen puhua puolestaan.

Mitä suurempi korvausvastuu on kyseessä, sitä suurempi on hylkäävän päätöksen ”mahdollisuus”.

Mitä suurempi korvausvastuu on kyseessä, sitä suurempi on hylkäävän päätöksen ”mahdollisuus”.

Toivottavasti ennen ja jälkeen tämän vuoden eduskuntavaalien puolueet ja ehdokkaat sekä valituksi tulevat kansanedustajat uskaltavat ja saavat puhua näistä rahasummista.

Nimittäin. Hylkäävän päätöksen saaneet suomalaiset tippuvat entistä nopeammin, ensisijaisen sosiaalivakuutusjärjestelmän piiristä, kohti entistä isommaksi revenneitä sosiaaliturvan verkkojen reikiä. Joten tällä asialla on iso merkitys myös yhteiskuntarauhan säilymisen kannalta. Varsinkin, kun näiden asioiden tilaan tyytymättömät ”yksittäistapaukset” oppivat kohdistamaan palautettaan näistä asioista todellisuudessa päättäville ja laillisuusvalvonnasta vastuussa oleville tahoille. Toki aina laillisin ja rauhanomaisin keinoin. Sisulla, sujuvalla sanan käytöllä ja faktapohjaan perustuvalla sitkeydellä varustettuina.

Sitten vakuutuslääkärin työn taloudellisen motiivin avaamisessa eteenpäin. Noiden suurten tunnuslukujen taustalta näkyvän korvauslinjan paaluttaa ja niiden ”rallinuotit” luodaan entisessä Tapaturmavakuutuslaitosten liitossa (TVL). Nykyiseltä nimeltään Tapaturmavakuutuskeskus (TVK). Sen ohjauksessa toimii ”rallinuottien” laadintakeskuksena tapaturma-asiain korvauslautakunta eli Tako. Samaan klusteriin kuuluvat Potilasvakuutuskeskus (PVK) ja Liikennevakuutuskeskus (LVK) sekä Suomen Keskinäinen Lääkevahinkovakuutusyhtiö.  Osin samoja henkilöitä ja organisaatio ristiin toimien.

PERUSTUSLAIN VASTAINEN VAKUUTUSOIKEUSJÄRJESTELMÄ
Joten on tärkeää, että 2020-luvulla tapahtuvaan ison kuvan avaukseen otetaan mukaan työtapaturma- ja ammattitautiasioissa koko vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä? Sen vakuutustuomarit ja vakuutuslakimiehet. Kyseinen järjestelmä toimii kirjallisesti ja suljetusti. Ilman suullisia käsittelyjä.

Yksittäistapaus – artikkelistamme löydät tietoa siitä, mitä tapahtuu, kun vakuutettu/potilas pystyy saamaan hyvän asianajajan ja hyvin valmistellun käsittelyn käräjäoikeudessa, jossa korvauskiista käsitellään avoimesti ja suullisesti.

Oikeusturvan ajankuva 2007 – Etujärjestöt ja vallan kolmijako-oppi

Mobiiliflaijerissa mainitusta Vakuutusoikeus lukujen valossa 2017 artikkelista löydät lisää ison kuvan katsausta; rahan merkitykseen hylkäävien päätöksen perusteina. Perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisuutta on avattu Oikeusvaltio Suomi 2017 – artikkelissamme, koskien työtapaturmia ja ammattitauteja Suomessa.

VAKUUTUSLÄÄKÄREIDEN LAINSÄÄDÄNNÖN LÄHIHISTORIASTA
Näiden asioiden avainministeriöistä pienelle huomiolle jäänyt työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) sekä nykyinen työministeri Tuula Haatainen/sd. on tärkeää nostaa esiin. Hänen vastuualueeseensahan kuuluvat myös ammatillisen kuntoutuksen jälkeen pysyvästi työkyvyttömäksi todettujen suomalaisten huolinta, kun hylkäävä päätös johtaa vakuutetun seuraavan ja alemman sosiaalivakuutusjärjestelmän korvausten piiriin. Jos työtapaturma- tai työkyvyttömyyseläke hylätään kokonaan tai osittain. Vakiintuneen käytännön mukaisesti lyhyesti ja ilman tosiasiallisia perusteluita sekä mahdollisuutta ensivaiheen suulliseen käsittelyyn.

Tiesitkö jo tämän?

Ministeri Haatainen/sd. oli sosiaali- ja terveysministerinä rakentamassa nykyistä kahden lääkärin loukku – lakipakettia, joka saatettiin voimaan kaikessa hiljaisuudessa nelikantaisesti; ohi hallitusohjelman, vuosina 2003 – 2007. Ilman, että mikään suomalainen tiedotusväline tuolloin uskalsi tai sai tarttua aiheeseen. Tämä yhden valtakunnallisen tiedotusvälineen edustaja vastaus kertoo valta-asetelmasta hyvin: ”On hyvä, että kaivatte ja tuotte noita epäkohtia esiin. Vaan ymmärrättehän, että ilman poliittisten päättäjien ja virkamiesten tunnustamisesta, me ei voida näistä uutisoida.”

REHELLINEN TUNNUSTUS OIKEUSMURHISTA
Vaikka eduskunnan entinen puhemies, demareiden puheenjohtaja, valtiovarainministeri, kansanedustaja, ja nykyinen meppi Eero Heinäluoma sytkäytti ja lupasi eduskunnassa 21.2.2019:
”Totean sitten tästä itse asiasta eli vakuutuslääkärikysymyksestä, että kyllähän tämä on meillä kaikilla tiedossa, että tämä jäytää kansalaisten oikeudentuntoa ja siellä on ilman muuta tapahtunut oikeusmurhia, joten on selvää, että tähän tarvitaan parannus.

Nyt se jää sitten tältä eduskunnalta tekemättä, mikä on tietysti vahinko,
[Perussuomalaisten ryhmästä: Jäi edelliseltäkin!]
mutta toivon, että kansalaiset valitsevat tänne viisaita päättäjiä ensi eduskuntavaaleissa, ja olen ajatellut itsekin niissä vaaleissa kyllä äänestää.”
Lähde: Pöytäkirjan asiakohta PTK 163/2018 vp – Täysistunto 21.2.2019. Kansalaisaloite KAA 4/2018 vp, Valiokunnan mietintö StVM 33/2018 vp

Ei tullut tuolloin parannusta. Eikä tämänkään sdp-keskusta-vihreät-vasemmistoliitto-rkp hallituksen aikana. Yllättävää oli myös se, että tuo erittäin vaikutusvaltaisen demarin kommentti jäi suomalaiseen uutiseteiseen. Taas kerran. Voisiko demareiden kehittämä; ammattijärjestön V.I.P.-jäsenille kehittämä, Malli Antti Rinne estää oikeusmurhien jatkumisen 2020-luvulla? Demareiden ay-liike taustaisilta vaaliehdokkailta kannattaa kysyä muun muassa sitä, että onko tuo ”jäsenetu” kaikkien ammattijärjestöjen jäsenten saatavilla? Jos on, niin miten kuvio toimii?

KORJAUSEHDOTUKSET JÄIVÄT TAAS LEIKKAUSPÖYDILLE
Näin pitkän päivätyön aivosairauksista ja – vammoista kärsivien potilastyössä tehnyt professori Olli Tenovuo toteaa tosielämän tilanteista ja isosta kuvasta:
”Eläkepäätösten oikaisumekanismia on jo vuosia kritisoitu siitä, että hoitavien lääkäreiden toteama työkyvytön voi vakuutuslääkärin arvioimana olla työkykyinen. Päätökset tehdään papereita ja sanamuotoja tulkitsemalla – kohtaamatta potilasta.

 Vuonna 2021 eduskunta hyväksyi uuden lain, jonka tarkoituksena on lisätä työeläkeratkaisujen ja vakuutuslääkäreiden tekemien päätösten selkeyttä ja avoimuutta.

Turun yliopiston neurotraumatologian professori Olli Tenovuo toteaa lakimuutoksen olleen pelkästään kosmeettinen. Järjestelmä pysyi entisellään.

– Hoitavien tahojen tai potilaiden näkökulmasta mitään oleellista muutosta ei tapahtunut.

Ongelmana on eläkelain tulkinta, jossa työkyvyttömyyden edellytyksenä on diagnoosi riittävän vakavasta viasta, vammasta tai sairaudesta.

– Henkilön toimintakyvyllä ei ole loppujen lopuksi mitään merkitystä, Tenovuo sanoo.

Tenovuon mielestä hoitava taho ei voi olla yksin päättämässä henkilön taloudellisista etuuksista. Tarvitaan joku muu riippumaton arvioija. Hän nostaa esimerkiksi kuntoutustutkimuspoliklinikat, joissa tehdään jäljellä olevan työkyvyn arviointeja moniammatillisesti.”
Lähde: Yle Uutiset 21.1.2023 – Työkyvyttömäksi todettu olympiaurheilija on taistellut vuosia eläkkeestään – asiantuntijan mielestä päätöksentekojärjestelmää olisi muutettava

Korjausehdotuksista tosielämän tilanteiden korjaaminen ei ole ollut kiinni. Tässä professori Tenovuon viittamaan viimeisimpään vakuutuslääkäreitä koskevaan lainsäädäntöhankkeeseen (STM140:00/2019) verkostomme antama lausunto, koskien eläkelaitoksia:

Osa 2/6 > ”Työntekijöiden eläkelaitoksien vakuutuslääkäreitä koskevan lain muuttaminen 2020-luvulla”.

Nuokin korjausehdotukset jäivät sosiaali- ja terveysministeriön sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan leikkauspöydille. Taas kerran. Joka tuntuu ihmeelliseltä, kun kaikki päättäjät ja vakuutusalan edustajat ovat liikuttavan yksimielisiä siitä, ettei esimerkiksi hylkäävissä työkyvyttömyyseläkepäätöksissä kyse ole rahasta. Ja hylkäävätä päätöksestä työkyvyttömyyseläkepäätöksestä valittaminen on helppoa ja ilmaista.

SUOMI OIKEUSVALTIOKSI VUOTEEN 2030 MENNESSÄ?
Uutistietojen mukaan oikeusministeriö on asettanut työryhmän, jonka tavoitteena on oikeusvaltion vahvistaminen ja oikeuslaitoksen kehittäminen. Työryhmän puheenjohtajaksi on nimetty Mika Ilveskero. Hän on tällä hetkellä korkeimman oikeuden jäsen.

Lähteenä uutistiedoille on ollut oikeusministeriön ”Työryhmä arvioimaan laajasti oikeuslaitoksen kehittämistä” – tiedote 1.2.2023. Valtioneuvoston hanketiedossa se löytyy näillä tunnustiedoilla: Oikeusvaltion takeet ja oikeuslaitoksen kehittäminen – työryhmä OM012:00/2023. Työryhmän tilannekuvaus kuuluu seuraavasti:

”Työryhmän toimikausi kestää vuoden 2027 loppuun. Työryhmän tulee kuitenkin jo 28.2.2025 mennessä arvioida oikeuslaitoksen vahvan riippumattomuuden näkökulmasta tarpeelliset perustuslain ja muun lainsäädännön muutostarpeet sekä tehdä ehdotukset tarvittavista lainsäädäntömuutoksista.”

Vuosikymmenten ajan on ollut puhetta kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeudellisen erityistuomioistuinjärjestelmän täysremontista. Muun muassa demareiden oikeusministerin ja vahvan ay-liike taustan omaavan Johannes Koskisen aikakaudella. Toivotaan siis, ettei vakuutusoikeusjärjestelmän täysremontointia ole rajattu tuon työryhmän toimeksiannosta pois. Taas kerran.

Näin korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusministeriön Oikeusvaltion takeet ja oikeuslaitoksen kehittäminen – työryhmän (OM012:00/2023) puheenjohtaja  Mika Ilveskero näki tilanteen työtapaturmien ja ammattitautien tuomioistuinkäsittelyistä vuonna 2011. Eli yli 12 vuotta sitten. Ja vieläpä Suomen suurimman sanomalehden Helsingin Sanomien uutisvirrassa.

Takosta tietoa Mobiiliflaijeri 8 – artikkelissamme.

Joten kipeästi tarvittu kokonaisuudistus tuleekin toteuttaa yhtä aikaa; ensimmäisen asteen lautakuntien ja vakuutuslääkärijärjestelmän (sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa) sekä vakuutusoikeuden (oikeusministeriön alaisuudessa) osalta.

SAK:n päälakimies Timo Koskinen kiteytti koko kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeusjärjestelmän pääongelman:
”Hallitus perustelee oikeudenkäyntimaksujen korotusesitystä muun muassa sillä, että ne ennaltaehkäisevät valitusten tekemistä. Timo Koskisen mielestä valituksia estettäisiin parhaiten käsittelemällä asiat ensimmäisessä oikeusasteessa perusteellisesti ja joutuisasti.

– Parhaimpien tuomareiden pitäisi olla ratkaisemassa oikeusjuttuja jo ensimmäisessä asteessa, ei vasta muutoksenhakuasteissa. Korkeiden maksujen sijaan turhia valituksia tulee estää laadukkaalla oikeudenkäytöllä.” Lähde: ”Oikeudenkäyntimaksujen rajut korotukset uhkaavat oikeusturvaa” – SAK blogi 7.10.2015

Kontradiktorinen periaate lyhyesti:
”Asianosaisten kuulemisen tulee tapahtua tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Kontradiktorinen periaate takaa asianosaisten tasa-arvon, ns. aseiden yhtäläisyyden (equality of arms), oikeusprosessissa. Kummallakin osapuolella on oltava tilaisuus esittää mielestään oleellisia seikkoja ja vaatimuksia tuomioistuimelle sekä lausua toisen osapuolen vastaavasti esittämistä asioista.”
Lähde: Minilex

Jo 1990-luvulla alkaneisiin lainsäädännön korjausvaatimuksiin vakuutusala suhtautuu periaatteessa myönteisesti. Kunhan niiden vaikutukset ovat kustannusneutraaleja. Eli meno jatkuu ennallaan. Kukaan päättäjistä ei uskalla heiluttaa niin sanotusti venettä.

Pankkiiri ja talousvaikuttaja Björn Wahlroos nuijii työmarkkinajärjestöjä: ”Kolmikanta muistuttaa fasistista järjestelmää”. Lähde: Iltalehti 23.03.2015.

Jos kafkamaisiksi suunniteltuja ja mafiamaisiksi sekä fasistisiksi luonnehdittuja järjestelmiä ei ole onnistuttu kansallisin voimin, yli 25 vuoden tarkkailujaksolla korjaamaan, niin tulisiko ne vain pikaisesti laillistaa? Tai siirtää EU:n tai jonkin muun toimivaltaisen tahon korjattaviksi?

Joten voisiko toimiva ratkaisu ruohonjuuri- ja katutason suomalaisten kannalta katsottuna olla ”Tule apuun EU! Tai joku muu?” – avunpyyntö. Faktoistahan ei ole pulaa. Ja uutistietojen mukaan nyt on oikea aika puhua myös näistä rahasummista. Muuten vakuutus- ja eläkeyhtiöt jatkavat nokkimistaan yhteiskunnan kukkaroilta.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

”Saat, mitä et tilaa” – ilmiöstä

Äänestäjille heitettyjen vaalisyöttien määrä kiihtyy. ”Saat, mitä et tilaa” – ilmiö vahvistaa olemassa oloaan. Jolloin #pääministeriksiJermu liike tiukentaa otettaan epäröivien äänestäjien mielissä. Syynä edellisiin on yli hallitus – ja eduskuntakausien jatkuneiden vaalilupausten pettäminen. Yli arvopohja – ja lobbausjärjestörajojen.

Ajankuvasta 2010 – luvulla: Soini. Timo Soini. – Tykkäsit tai et.

Oheisesta kuvakaappauksesta löytyy yksi persujen avainhenkilöistä vuosien 2015 – 2017 hallitustaipaleelta ja kahtiajaon taipaleelta vuosilta 2017 – 2019. Iso kiitos verkostomme arkistovastaavalle. Taas kerran. Arkistojen hyödyntäminen on yksi kansalaistaidoista.

SISÄLLYSLUETTELO
Kyykyttääkö kokoomus taas persuja?
Hillotolppien huispaajien kasvatuspaikat
Kokoomuksen hyväksymät vaalisyötit
Avoimuusrekisteristä tehtävä lobbausrekisteri
Kokoomuksen ekosysteemi tutuksi
Paavo Väyrynen kansalaisyhteiskunnasta

KYYKYTTÄÄKÖ KOKOOMUS TAAS PERSUJA?
Antavatko 2020-luvun perussuomalaiset ja heidän kannattajansa sekä uskolliset äänestäjänsä vetää kokoomuksen sekä seuraavaksi pääministeriksi povatun Petteri Orpon toistamiseen itseään höplästä? Entä onko tämä hallituspuolueen avustajajoukkojen rekrytointeihin liittyvä ongelma jo perussuomalaisilla ratkaistu? Miten toimien?

”– Perussuomalaisilla ei ollut tuolloin etujärjestöissä tai kolmannella sektorilla poolia, joista erityisavustajia tai valtiosihteereitä olisi voinut rekrytoida, Virtanen sanoo.”
Lähde: Yle 25.8.2019 – Yle selvitti

Erittäin kokenut persujen työmies Matti Putkonen tietää tuonkin poliittisten pelien kokemuksen ohuuteen liittyvän haasteen tarkasti. Kuin myös aiemmat, joista lisää tämän eduskuntavaaleja koskevan facebook-sarjamme osasta 3/2022. Se löytyy osoitteesta:

Sitten politiikan tarjoamaan nopeaan urakiertomalliin. Joka oli nopeimmillaan perussuomalaisissa 2010 – luvulla. Eikä tuossa mitään, kunhan pitkään puolueen toiminnassa mukana olleet puurtajahenkilöt pidetään tyytyväisenä. Ne hiljaiset ja ahkerat, mutta tolkun kehä kolmosen ulkopuoliset perussuomalaiset.

HILLOTOLPPIEN HUISPAAJIEN KASVATUSPAIKAT
Ennen puolueiden pääkonttoreiden organisaatiot olivat isompia ja niiden organisaatiot olivat tuleville politiikan tekijöille hyviä harjoittelu- ja verkostoitumispaikkoja. Nyt on toisin.

Yle selvitti: Iso osa Sipilän hallituksen erityisavustajista etsii yhä töitä – ”On ollut aikaa tutustua lapsiin, toivottavasti töitä löytyy”

Merkittävä osa viime hallituskauden kärkiavustajista on siirtynyt lobbaajiksi joko etujärjestöihin, viestintätoimistoihin tai yrityksiin.

HANNU TIKKALA
25.8.2019 kello 15:24

https://yle.fi/uutiset/3-10935991
Linkki luettu 26.1.2023

– –

”Se lähti liikkeelle sähköpostista. Samuli Virtanen oli valmistunut muutama vuosi aiemmin Helsingin yliopistosta kielenkääntäjäksi ja hänellä oli ”villi haave” työskennellä perussuomalaisten silloiselle puheenjohtajalle Timo Soinille.

– Ajatus ei jättänyt minua rauhaan. Totesin, ettei Soini tule hakemaan minua kotoa, vaan minun pitää olla asiassa aloitteellinen.

Virtanen lähetti sähköpostia Soinille, joka työskenteli siinä vaiheessa Euroopan parlamentissa. Puheenjohtaja vastasi, ettei puolueessa ole pestejä auki juuri sillä hetkellä.

Eduskuntavaalit pidettäisiin kuitenkin keväällä 2011, jolloin Virtasen kannattaisi olla uudelleen yhteydessä Soiniin.

Vaalien tulos oli iso jytky paitsi perussuomalaisille, myös Virtaselle. Perussuomalaiset sai vaaleissa 34 lisäpaikkaa, minkä seurauksena puolue alkoi nopeasti vahvistaa organisaatiotaan.

Siitä alkoi Virtasen rakettimainen urakehitys puoluekoneistossa. Virtanen nousi ensin eduskunta-avustajaksi, sitten eduskuntaryhmän kansainvälisten asioiden sihteeriksi ja lopulta puolueen ykkösavustajaksi, valtiosihteeriksi, kun puolue nousi kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen hallitukseen.”

Toivottavasti työttömäksi hallitus- ja eduskuntatoimista jääneet avustajahenkilöt ovat löytäneet uudet työpaikat. Viimeistään TE-toimistoissa auki olevista työpaikoista.

KOKOOMUKSEN HYVÄKSYMÄT VAALISYÖTIT
Ratkaisevaa perussuomalaisille 2020 – luvulla on tietysti se, miten erilaiset hallituspaikan avaamat valtiosihteerien ja avustaja-armeijoiden ”hillotolpat” pystytään uskottavasti täyttämään? Ja mitkä äänestäjille tarjotut vaalisyötit kannattaa jättää säästöliekille, ettei hallitustie esimerkiksi kokoomuksen kumppanina katkea hallitusneuvotteluihin, mutta joiden sopivan kohtuullinen väläyttely saa kuitenkin epäröivät persujen kannattajat vaaleissa äänestämään. Vielä tämän kerran.

Näiden vuoden 2018 aiheiden ympärillä piilee, ainakin noin kahden miljoonan äänestäjän potentiaali. Mutta silloin persujen pitää uskaltaa astua kokoomuksen, demareiden, keskustan ja rkp:n valtakoneistojen sekä vaali – että puoluerahoittajien varpaille. Unohtamatta vasemmistoliiton ja vihreiden egosysteemien varpaita. Vieläpä useampaan kertaan.

Mikäli upotus Suomi 2017 verkoston facebookin sivulle ei toimi, niin näet sen tästä linkistä.

AVOIMUUSREKISTERISTÄ TEHTÄVÄ LOBBAUSREKISTERI
Avoimuusrekisteri – nimellä kulkeva lainsäädäntöhanke on edennyt hallituksen esityksenä eduskunnan käsittelyyn. Hankkeen keskussivuston löydät oikeusministeriön osoitteesta:

OM033:00/2019
https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM033:00/2019
Linkki luettu 28.1.2023

Joten on erittäin tärkeää kysyä ja keskustella ennen eduskuntavaaleja siitä, miksi Euroopan komissiossa käytössä olevan lobbarirekisterin eli avoimuusrekisterin kopioiminen Suomeen ei ole riittävä askel läpinäkyvämpään suuntaan?

Seuraavaksi pääministeripuolueeksi povatulla kokoomuksella on hallituksen avustajapaikoille vaadittava lobbaripankki kunnossa.

Lobbausrekisteri – aiheen iso kuva on tärkeää saada pitkäkestoiseen päivänvaloon. Muuten myös 2020 – luvulla tehdään entistä enemmän Miltton – tyylisten hillotolppien huispaajien politiikkaa.

Jolloin äänestäjien kannalta katsottuna ”Saat, mitä et tilaa” – ilmiö vahvistuu entisestään ja äänestäjien into äänestämiselle laskee. Varsinkin, kun entistä useampi uskollisesti äänestänyt suomalainen huomaa, että Suomessa on lukuisia julkisen vallankäytön alueita, joiden ongelmien korjaamiseen ei voi äänestämällä vaikuttaa. Vaikka ne poliittisten päättäjien, virkamiesten ja laillisuusvalvojien tiedossa ovatkin olleet. Esimerkkiä tuon aiheen isosta kuvasta ”Laillisuusvalvontaa aikajanalla 2001-2018” – artikkelista.

Poliittisen pelikentän iso kuva kaikille äänestäjille tutuksi.

Joten. Erilaisten kysymysten asetteluun perustuvissa tiedotusvälineiden vaalikoneissa voisi olla pakollisena kaksi nappia, joita painamalla puolueen ja ehdokkaan kytkentäkaaviot paljastuvat äänestäjille helposti. Näin äänestäjien kuluttajasuojaa saataisiin piirun verran paremmaksi, kun tiedetään todelliset valtakuviot ja vaikutuskanavat sekä – tavat tarkemmin. Demareiden tosielämän ja vuoden 2019 mallista Lobbarirekisteri – artikkelissamme.

Eikä tekisi ollenkaan pahaa, jos tiedotusvälineiden tutkasäteiden alla puolella operoivien valtiosihteereiden, erityisavustajien ja avustajien sidonnaisuudet tulisi saattaa yhtä avoimiksi kuin virkamiestenkin. Johtavista hyvinvointialan lobbareista puhumattakaan. Jolloin epäilykset hillotolppien perustuksissa olevista hillopurkkien tyhjentäjistä pienenisivät.

KOKOOMUKSEN EKOSYSTEEMI TUTUKSI
Näin sdp:n eli demareiden kulmamies, nykyinen meppi Eero Heinäluoma eli Don Eero näkee tuon poliittisen pelikentän hillotolppien ja lobbauksen hillopurkkien ison kuvan. Eli perinteisten valtapuolueiden ekosysteemit Suomessa:

Lainaus alkaa.
Heinäluoman mielestä julkisuus ohjaa kokoomuksen ratkaisuja enemmän kuin minkään muun puolueen. ”Kokoomus näyttää hylkäävän puheenjohtajansa aina kun mediapaine alkaa kääntyä pidemmäksi aikaa kielteiseksi puheenjohtajaa kohtaan.”

Eero Heinäluoma arvioi, ettei julkisuus ole tiedostanut kokoomuksen asemassa tapahtunutta muutosta todellisesti Suomen valtapuolueeksi. Kokoomus on hänen mielestään viimeisten vuosikymmenten parhaiten menestynyt puolue, se on jättänyt kädenjälkensä lähes kaikkeen, mitä Suomessa on tehty 30 viimeisen vuoden aikana.

”Kokoomus on huomaamatta ja johdonmukaisesti ottanut valtapaikat niin kepulta kuin demareiltakin. Vahva asema näkyy myös siinä, että kokoomus on miehittänyt myös etujärjestöt EK:sta ja elinkeinoelämän järjestöistä valtionyhtiöihin ja kolmannen sektorin toimijoihin. SAK on ainut linnake, jota kokoomus ei ole pystynyt valtaamaan. Kokoomuslainen vaikutus on vahva myös virkamieskunnassa”, Heinäluoma toteaa.

Jyrki ei jyrää ..
Lainaus loppuu.

Lähde: Tuomo Yli Huttula –Porvarivallan tulevaisuus – sivu 396 – Presidentti ja Porvarivalta – Ristiriitoja ja yhteistoimintaa tasavallan sisäpiirissä, Otava 2018
(tekstin vahvennukset tämän artikkelin kirjoittajalta)

Jos tuon yhden Finanssialan päälobbarin, Tuomo Yli-Huttulan, kirjan ja siihen kirjattuun Eero Heinäluoman sanomiseen on luottamista, niin kokoomus on vienyt kaikkein pisimmälle sen, että kokoomus on vain kuoriyhtiö erilaisten edunvalvontaekosysteemien toiminnalle.

Eikä tuossa kaikki.

Tämän lisäksi on huomioitava myös kokoomuksen valta-asemat vuonna 2023 Yleisradiossa (Yle) ja Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa (Sitra):

Yleisradio
https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-hallitus
Linkki luettu 26.1.2023

Sitra
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sitra_(rahasto)
Linkki luettu 26.1.2023

Eikä tuossa vielä kaikki.

Joten erittäin vaikutus- ja painostusvaltaisten ”viestintätoimistojen”, joita myös lobbaustoimistoiksi kutsutaan, liiketoimintamallien kytkentäkaaviot on tärkeää saada suomalaisille tutuiksi.

PAAVO VÄYRYNEN KANSALAISYHTEISKUNNASTA
Ikinuori Paavo Väyrynen on uutistietojen mukaan asettumassa ehdolle keskustan listoilta. Taas kerran. Ja se on tämän artikkelin aihekokonaisuuden kannalta erinomaista. Varsinkin, jos toimittajat uskaltavat ja saavat kysyä Väyrysen Paavolta seuraavasta aiheesta. Sitkeästi. Ja tehdä tarkentavia jatkotutkimuksia, joiden avulla keskustan ekosysteemin hallitsemien järjestöjen kaavio näkee viimeinkin päivänvalon.

Suomenhan on kehuttu olevan aktiivisten kansalaisjärjestöjen hallinnoima maa. Ja juuri tämän erityispiirteen takia meidän kaikkien kansalaisten ääntä voidaan kuunnella, ennen kuin meitä koskevia päätöksiä tehdään.

Kasvava joukko suomalaisia on ihmetellyt pitkään sitä, etteivät edes suurten ja miljoonien eurojen liikevaihtoa pyörittävien potilas- ja kansalaisjärjestöjen keskusliitot taistele ärhäkästi pysyvästi vammautuneiden tai sairastuneiden potilaiden ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen puolesta. Ammattiliitoista puhumattakaan.

Lainaus kansalaisyhteiskunnan saloihin tulee Seppo Sarlundin ”Politiikan pöydän alta” – kirjasta, jossa nuori Paavo Väyrynen visioi vuoden 1969 loppupuolella (lainaus luvusta – Köyhän asialla):

”Katsokaa demareita. Ne ovat vallanneet kaikkien epäpoliittisten kansalaisjärjestöjen johtopaikat. Niillä ja ay-liikkeellä ne pelaavat. Keskustapuolueen on vallattava järjestöt, neuvoi nuori mies.”

Minkälaiset ovat isojen puolueiden kytkentäkaaviot suomalaisen kansalaisyhteiskunnan järjestökentillä? Hallituspuolue ja eduskunnan puhehenkilön paikkaa pitävällä keskustalla? Entä tämän hetkisellä pääministeripuolue demareilla?

Molempien puolueiden hyvin tuntema kafkamainen ja suomalaiseen oikeusvalioon liittyvä aihe, Vakuutuslääkäreiden valta ja puolueettomuus kiinnostaa yli kahta miljoonaa äänestäjää. Ja, jos perussuomalaiset joutuvat aiheesta vaikenemaan, niin onko eduskuntavaaleissa 2023 tarjolla yhtään puoluetta ja ehdokasta, joka uskaltaa puhua tuosta aiheesta? Myös vaalien ja hallitukseen pääsyn jälkeen.

Joten mielenkiintoisia vuoden 2023 eduskuntavaalien keskusteluja, vaalikampanjoita ja – tapaamisia odotellessa. Rauhan, rakkauden ja kasvavan yhteisymmärryksen merkeissä. Vaikkakin monista yhteiskunnallisista asioista eri mieltä olisimmekin. Avoimessa ”Me yritämme” – hengessä voimme estää ”Saat, mitä et tilaa” – ilmiön voimistumista eduskuntavaaleissa. Yli arvopohja- ja lobbausjärjestörajojen.

– – – –

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –