Todellinen äänestysprosentti EU-vaaleissa 2019

Näin valta ja totuusleikkuroidut kannatusprosentit jakautuivat eduskuntavaaleissa 2019. Eli olemme siirtyneet pysyvästi vähemmistöhallitusten aikakauteen. Varsinkin, jos otetaan huomioon puolueiden kannatusprosentit suhteutettuina kaikkiin äänioikeutettuihin. Eli puolueiden todelliseen kannatukseen kaikkien äänestäjien keskuudessa. Galluppien totuusleikkuroinnista löydät halutessasi lisätietoa Suomi 2017 verkoston Totuusleikkurointi – sarjasta.

Ensimmäistä kertaa uutisvirrassa vilahti myös Ylen alhainen arvostus ulkosuomalaisia äänestäjiä kohtaan. Harmin paikka, sillä erot ovat nykyisillä äänestysprosenteilla sen verran pieniä, että jos jokin asia saa ulkosuomalaiset tulevaisuudessa äänestämään aktiivisemmin, niin se saattaa ratkaista vaalien lopputuloksen!

Eikö äänestysprosentin pidä sisältää kaikki äänioikeutetut?

Niin kuin tuosta alun linkistä ja eduskuntavaalien 2019 totuusleikkuroidusta lopputuloksesta itse kukin voi omin silmin todeta. Vasemmistolaiseksi luonnehditun hallituksen voittomarginaaliksi jäi tällä kertaa vain 7 666 ääntä! Joten toivottavasti Lex Siniset lainsäädännön myötä, äänestäjien kuluttajasuoja saadaan Suomessa viimeinkin kuntoon. Puheenjohtajat eri eduskuntapuolueissa vaihtuvat kiihtyvällä tahdilla, jolloin myös isojen puolueiden sisäiset valtataistelut leimahtavat, aina silloin tällöin, niin sanotusti liekkeihin.

Sitten eteenpäin. Tällä kertaa eurovaalien 2019 ja puolueiden todelliset kannatusprosentit sekä totuusleikkuroitu äänestysprosentti näyttävät tältä.

Iso epäsuhta äänioikeutettujen ja äänestäneiden välillä.

Joten toisiko näihin EU-/eurovaaleihin jatkossa kipinää se, että kun populistit on jo nostettu julkisuuden tikunnokkaan, niin EU-liittovaltiota haluavat ja pala kerrallaan ajavat eli federalistit saataisiin myös pitkäkestoiseen päivän valoon? Mitkä ovat pääministeri Rinteen hallituksessa olevien federalistien suunnitelmat ja aikataulut? Sekä keinovalikoimat noiden kyseisten tavoitteiden toteuttamiseen Suomessa? Ovatko myös perussuomalaiset ne keskuudessaan ja kaikessa hiljaisuudessa hyväksyneet?

Tältä tilanteet ja tunnelmat näyttivät Euroopan unionin suuntaan vuonna 2014.
”Vanha, suullisena perintönä kulkeva, suomalaisugrilainen sananlasku ”Genen gulasseja gulauttelet, sen gulisseja gannattelet” pitänee paikkansa myös EU:ssa? Siksi vaali- ja puoluerahoituksen avaaminen kansallisesti ja EU-maittain on nyt erittäin tärkeää. Muuten koko kuvan hahmottaminen siitä, että ketkä ja miten toimien EU:ssa todellisuudessa hallitsevat; on mielestäni mahdotonta.

Perusaskeleena uuden ajan EU:n avoimuudelle on se, että kaikkien niiden vaalirahoittajien vaalirahoitus, joilla ei vaaleissa ole äänioikeutta, on täysin avointa. Ilman eurorajoja ja sanktioiden uhkaa.” Lue lisää tästä ”EU-vaalit 2014” – linkistä.

Joten mielenkiinnolla kohti uusien vaaleilla valittujen kuin valitsemattomien EU-päättäjien lupauksien toteutumista. Koskien niin hallinnon avoimuutta kuin veroparatiisien olemassa olon perusteiden tekemistä myös kaikille suomalaisille tutuiksi

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): EU, eurokupla, populismi, populisti, talouselämä, vaalirahoitus | Avainsanat: , , , , , , , , , , | Kommentoi

Lobbarirekisteri

Hallitusohjelmaan 2019 – 2023 kirjattu lobbarirekisteri on hyvä aloitus, jos isoa kuvaa aletaan viimein avaamaan. Tärkeintä onkin, että hallitusohjelman avoimuusrekisterin toteutuksessa huolehditaan siitä, että poliittisen järjestelmämme sisäänrakennettu lobbauskoneisto tuodaan pitkäkestoiseen päivänvaloon!

Verotusneuvos Markku Hirvonen on kiteyttänyt oivasti nuo lobbareiden ja virkamiesten hyvin läheiset suhteet Suomessa:

”– …torjuvia hankkeita ja aloitteita voidaan virkamieskoneistossa estää. Kyse on siitä, mitä tahoja virkamiehet herkimmin kuuntelevat.

Ministeriöiden virkamiehet tuntevat varsin hyvin erilaisten etujärjestöjen väkeä. He ovat entisiä työtovereita ja käyvät samoissa tilaisuuksissa ja seminaareissa.

Ei siinä tarvitse olla mitään suoraa lahjomista. Siinä vain ymmärretään”, Hirvonen kuvailee.” Lähde: Voima 5/2014 s. 20-22 – Verolaput, olkaa hyvä

Sukupolvenvaihdos käynnissä vakuutusalan etujärjestöissä?

Aiheeseen liittyviä poimintoja 3.6.2019 julkaistun hallitusohjelman sivulta 84:
”Korruptionvastaista toimintaa tehostetaan säätämällä ilmoittajan suojelusta (niin sanottu Whistleblower-direktiivi) sekä lisäämällä läpinäkyvyyttä kaikessa päätöksenteossa.

Säädetään avoimuusrekisteri parlamentaarisen valmistelun pohjalta kansalaisyhteiskuntaa kuullen. Lain tarkoituksena on päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta epäasiallisen vaikuttamisen torjunta sekä kansalaisten luottamuksen vahvistaminen.

Selvitetään tarve ajantasaistaa julkisuuslaki koskemaan asiakirjakohtaisuuden lisäksi tietoa laajemmin. Arvioidaan julkisuuslain soveltamisalan laajentamista koskemaan julkisen sektorin omistamia tai määräysvallassa olevia oikeushenkilöitä.

Julkisuuslain noudattamista vahvistetaan tiukentamalla viranomaisten velvollisuutta julkisuuslain ja sitä koskevan oikeuskäytännön julkisuusmyönteiseen noudattamiseen sekä selvittämällä nykyistä selkeämmät seuraamukset lain rikkomisesta.”

Lähde: Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 3.6.2019 ”OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta ”

Toivottavasti myös virkamieslain päivittäminen ja sitä myötä virkamieskunnan osakeomistusten päivänvaloon tuominen ovat hallitusohjelman toteutusvaiheessa kiireellisimpien lakihankkeiden joukossa.

Eikä tuossa kaikki.

Unohtamatta mahdollisia johtavien virkamiesten henkilökohtaisia esteellisyyksiä.

Eikä tuossa vielä kaikki.

On hyvä muista tästä Suomeen räätälöidyn Whistleblower – direktiiviin tarpeellisuuteen liittyvästä tapauksesta Suomessa. Erittäin surullisesta sellaisesta.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Kolmikanta

Onko vuoden 2019 kolmikannassa kyse mafian suomalaisesta versiosta? Ainakin hierarkian ja vakaan vaikenemisen osalta.

Kolmella avainkysymyksellä kolmikannan ison kuvan avaus käyntiin.

Vuonna 2006 kolmikanta ja sen rooli poliittisessa päätöksenteossa näytti; Helsingin Sanomien, ja virallisen todellisuuden kannalta katsottuna selkeältä.

Voiko toimittajien uutissilmän toimintaan vaikuttaa rahalla?

Kuitenkin nuo vuoden 2019 todellista todellisuutta takaa – ajavat ja pitkäkestoiseen päivänvaloon haastavat kysymykset olisi voitu esittää toimittajien toimesta jo 1990-luvun lopulla. Tietoa kyllä oli olemassa, mutta se oli ilman modernia internetiä piilossa ja siten tavallisten tallaajien saavuttamattomissa. Kuin myös toisistaan tietämättömiä olivat kolmikannan kafkamaisuudet omassa tosielämässään kohdanneet lukuisat suomalaiset.

Nyt, kun vuoden 2019 eduskuntavaalit ovat onnellisesti takanapäin, niin onko aika jo kypsä kolmikantavallan ison kuvan avaamiselle? Rohkeita toimittajia ja poliitikkoja se vaatii sekä uskallusta astua niin sanotusti isoille varpaille. Vieläpä useampaan kertaan tehtynä. Ensi alkuun myös oma urakehitys vaarantaen. Tai sitten läpimurron tapahduttua, urakehitystä parantaen.

Virallisen todellisuuden kaltaiselle kolmikannalle löytyy varmasti perusteltu paikkansa työelämään ja tulopolitiikkaan liittyvissä asioissa. Kuten työelämän lainsäädännöstä sopimisesta, seurannasta ja siihen liittyvästä kehittämistyöstä. Mutta ei enää missään nimessä tuomiovallan käyttämistä, kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä!

Se on tietysti inhimillisesti ja henkilökohtaisen ahneuden kannalta katsottuna ymmärrettävää, että todellisen todellisuuden kaltaista kolmikantaa rakentamassa olleet, sitä ylläpitäneet ja siitä hyötyneet sekä sisäpiirissä mukana olevat ja siihen pyrkivät henkilöt ovat olleet tosielämässä vallitsevasta isosta kuvasta hiljaa. Kaikkiahan on heidän kannaltaan katsottuna ja yhteisesti sovitulla tavalla kunnossa.

Joten. Joko aika on vuonna 2019 kypsä kolmikantavallan todellisen todellisuuden avaamiselle? Oivallinen kohde; esimerkiksi yli mediarajojen toimivalle toimittajaryhmälle, joka osaa kalastaa ja uskaltaa vaatia faktoja sekä kykenee tarkistamaan myös kolmikannan ekosysteemin tarjoaman tiedon totuudenmukaisuuden. Vain näin toimien voidaan onnistua kolmikantavallan todellista todellisuutta vastaavan ison kuvan rakentamisessa.

Nyt tarvitaan niin politiikan, talouden kuin rikosmaailman asiat taitavia toimittajia.

Apuina tässä kolmikannan mafiamaisen rakenteen ja toimintatavat omaavan järjestelmän ison kuvan avauksessa; tarvitaan myös kolmikannan sisäpiirissä olleita ja olevia pilliinpuhaltajia, jotka haluavat tehdä rauhan omatuntojensa todellisen arvopohjan ja tekojensa ristiriitojen synnyttämästä myllerryksestä. Tämä kaikki; tiukan sekä tosielämässä, pitävän lähdesuojan ja todistajansuojelun turvin toteutettuna.

Ja vielä lopuksi.

On hyvä muistaa, että kaatuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin. Molemmilta puolilta käynnistyneeseen kilkutteluun ja kalkutteluun.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

 

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, Perustuslaki, politiikka, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, talouselämä, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Todellinen äänestysprosentti eduskuntavaaleissa 2019

Todelliseksi äänestysprosentiksi tuli 68,7 %.

Näin kuuluu virallinen todellisuus eduskuntavaalien 2019 äänestysprosentista:
”Suomessa asuvat Suomen kansalaiset 72,1 %
Ulkosuomalaiset 12,6 %
Kaikki äänioikeutetut yhteensä 68,7 %”
Lähde: Oikeusministeriö – Eduskuntavaalit 2019 > Äänestysaktiivisuus

Harmin paikka, ettei ulkosuomalaisten äänestäjien potentiaalia tunnu kukaan osaavan hyödyntää. Kohta löytyvien äänimäärien perusteella, eri vaalit ratkaisevat äänet saattavat tulla myös ulkosuomalaisten suunnalta!

Uudet tuulet puhaltamaan eduskunnassa? Uutistietojen mukaan eduskuntaan valittiin 83 uutta kansanedustajaa. Aika näyttää uskaltavatko ja saavatko jotkut heistä yrittää, todellisen vallan palauttamista takaisin eduskunnalle? Yli puolue -, arvopohja – ja aaterajojen toimien. Tässä mobiiliflaijerissa yksi pilottikohde kansanedustajille avattavaksi ja korjattavaksi.

Tästä linkit Kirja 1 > Kirja 2 > Kirja 3

Vaikka kyseisistä kirjoista päivänvaloon paljastuva vastus on pelottavan iso ja monilonkeroinen, niin täytyy muistaa, että kaatuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin.

Sitten toteutuneeseen ja todelliseen äänestysprosenttiin 68,7%.

Kun toteutunut ja tarkistettu vaalitulos asetetaan ison kuvan osalta päivänvaloon, niin huomaamme helposti sen, miten pienillä kannatusprosenteilla meitä suomalaisiakin hallitaan. Eikä tuossa mitään. Pääasia lienee ymmärtää entistä isomman joukon voimin se, että todellisten kannatuslukujen valossa valta-asetelmatkin näyttävät toisilta, kuin pelkästään virallisten kannatuslukujen valossa. Erot kärkipään puolueiden osalta ovat yllättävän pienet. Myös äänimäärien osalta.

Pääministeripuolueeksi pääsee alle 15 prosentin todellisella kannatuksella!

Todellisten kannatuslukujen valossa Suomessa on ollut vallassa vähemmistöhallituksia, joilla on kuitenkin ollut kansanedustajapaikkojen valossa enemmistö eduskunnassa.

Eduskunnallinen hymiö.

Joten. Kannatuslukuja on terveellistä tulkita monella tapaa, mutta se voitaneen todeta, että kahden äänestysprosentin kasvun toteutuminen seuraavissa eduskuntavaaleissa 2023, saattaa laittaa kärkisijat kokonaan uusiksi. Suomen noin 1,4 miljoonan totaalinukkuvan määrän saaminen alle yhden miljoonan; olisi jo kova saavutus politiikan toimijoille! Jolloin todennäköisesti meillä Suomessa olisikin jo kuusi tasavahvaa puoluetta. Ja vanhanaikaiset voivottelupuheet suomalaisten kahtiajaosta voidaan viimeinkin unohtaa.

Eikä tuossa kaikki.

Voisiko Suomi 2017 verkoston mobiiliflaijerisarjasta (osat 1-10) tai galluppien totuusleikkurointia käsittelevästä sarjasta (osa 1-13) löytyä äänestysprosentin pysyvän kasvun siemensäkki?

Eikä tuossa vielä kaikki.

Näin Suomi 2017 verkosto pohti äänestysprosentin merkitystä ja sen isoa kuvaa ennen eduskunta- ja EU-vaaleja 2019.

Lopuksi.

Kansanvaltahan ei voi Suomessakaan toimia ja muuttua paremmaksi kaikkien kannalta katsottuna, jos kansa ei tiedä edes sitä, että ketkä todellista valtaa Suomessa käyttävät, millä kaikilla yhteiskunnan alueilla ja miten toimien?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): EU, maan tapa, politiikka, vaalirahoitus | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Lex Siniset 2019

Vaalitulosten selviämisen jälkeen taustalla käy kova kuhina. Vaihtoehtoisten hallituskokoonpanojen ja – ohjelmien sorvailu on täydessä vauhdissa. Tai sitten kaikki onkin jo valmiiksi sovittuna, kunhan viralliset askelmerkit hallituksen muodostamisessa on käyty läpi.

Yllätyksiä vaaleissa oli useita. Yksi isoimmista oli tämä sinisten alfauroksen ennusteen toteutuminen täysimääräisesti: ”Jos joku lähtee perussuomalaisesta puolueesta tai lähetetään, niin he ovat poliittisesti kuolleita. Ei mitään tulevaisuutta.” – Timo Soini maaliskuussa 2015 Lännen Median videohaastattelussa. Lähde: ”Perussuomalaisten hajoamisen historia” – Lauri Nurmi, Into 2017 (sivu 45 – Soini näyttää voimansa).

Aika näyttää, miten eduskunnasta nyt pudonneille jatkossa käy. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta surullista on se, että kritisoitu aktiivimalli ei koskekaan kaikkia suomalaisia. Tai toisin päin. Sopeutumisraha ei koskekaan kaikkia ilman töitä jääneitä.

Sitten eteenpäin. Uutis- ja viidakkorumputietojen mukaan myös sdp:n, keskustan ja kokoomuksen sisällä kuohuu. Niiden sisäisten äärilaitojen välille on kuulemma kasautunut puheenjohtajiin ja johtamistapaan kohdistuvia jännitteitä. Joten äänestäjien huonolle tolalle vajonnut kuluttajasuoja on tärkeää saada nopeasti kuntoon. Varsinkin kokoomuksen ultraliberaalien uusien vyörytysten varalle. Siinä menossa saattaa toinenkin iso puolue hajota kahtia.

Pitäisikö perustuslaki muuttaa todellisuutta paremmin vastaavaksi?

Ensin taustaa Lex Siniset laille:

”On tuo kokoomus kyllä aika myrkkyä. Sen taitavuus pelata ..”, Turkkila aloittaa ja pohtii, että keskustalla ja kokoomuksella oli rooli sinisten irtautumisessa perussuomalaisista:

”Jos pitäisi arvata, kummalla puolueella oli isompi osuus siihen 2017 puoluekokouskuvioon, niin juoni lienee kokoomukselta peräisin. Kepu on ehkä vähän kuiskuttanut, mutta tavallaan se inho, mikä täällä jäi sitä Orpon operaatiota kohtaan ..”

Lähde: HS 15.4.2019 – ”Väsymystä, voitonriemua ja katkeruutta – vaali­voiton jälkeinen päivä perus­suomalaisten puolue­toimistolla oli täynnä tunteita”

Eli perussuomalaisten hajottamisessa oli käytettävissä olevan tiedon mukaan vahva ulkopuolinen ohjaus. Nuoremman sukupolven sinisistä tehtiin gonanaisten ja – miesten lakeijoita kahden vuoden ajaksi. Eikä siinä mitään. Mitä enemmän pelkästään nuorempaa polvea nousee valtaan, sitä helpompaa isojen taustavaikuttajien on vetää heitäkin höplästä.

Linkki aiheen isoon kuvaan tämän postauksen lopussa.

Äänestäjien kuluttajasuoja pikaisesti kuntoon!

LEX SINISET IDEA TEKSTINÄ
”Jotain hyvääkin sinisten tarinan surullisessa lopputulemassa on.

Lex Siniset; uuden eduskunnan ja hallituksen toimesta, voimaan 2019 aikana!

Lex Siniset – lakipaketin avulla äänestäjien kuluttajasuoja saadaan himpun verran paremmaksi. Kun äänestäjillä on varmuus, että annettu ääni on valtakirja yhdelle puolueelle ja eduskuntakaudelle. Hallituspuolueen hajotessa tai jakautuessa, hallitus jättää eronpyyntönsä ja valtiojohdon toimesta käynnistetään uusien vaalien järjestelyt.

Nimittäin. Tuskin kovin moni kokoomusta, keskustaa ja nykyisiä sinisiä vuonna 2015 äänestäneistä sekä vaaliohjelmiin luottaneista tiesi antaneensa äänensä, muun muassa sosiaali- ja terveydenhoidon yksityistämisen puolesta sekä megalomaanisen maakuntahallinnon puolesta.

Kokoomus selvisi tällä kertaa omista ”vallinnanvapaus” kuvioistaan kuivin jaloin. Ellei sitten, eduskuntavaalien 2019 vaalirahoituskuvioiden paljastu uusia kohun aiheita.

Lex Siniset – lakipaketin tarkoitus on estää vuonna 2017 tapahtuneet hallituspelissä nähdyt härskiydet. Myös puolueen ulkopäin ideoidun puoluehajotuksen suhteen.

Nimittäin. Yllättäen suurin puolueiden sisäinen ääriliikepaine vallitsee uutistietojen mukaan keskustan sipisläisten ja vanhaslaisten välillä. Kokoomuksessa taas orpolaisten ja stubbilaisten välillä.  Unohtamatta sdp:n rinteeläisten ja urpilaisten välistä reviiritaistelua.

Joten perinteisten valtapuolueiden; äärilaidan ultraliberaaleista johtuvat, sisäiset valtataistelut saattavat roihahtaa seuraavien neljän vuoden aikana kunnon liekkeihin. Ultraliberaalien lobbarikoneistoja ollenkaan väheksymättä.”

KERTAUS LEX SINISET TARPEELLISUUDESTA
Perussuomalaisten Matias Turkkila:
”On tuo kokoomus kyllä aika myrkkyä. Sen taitavuus pelata ..”, Turkkila aloittaa ja pohtii, että keskustalla ja kokoomuksella oli rooli sinisten irtautumisessa perussuomalaisista:

”Jos pitäisi arvata, kummalla puolueella oli isompi osuus siihen 2017 puoluekokouskuvioon, niin juoni lienee kokoomukselta peräisin. Kepu on ehkä vähän kuiskuttanut, mutta tavallaan se inho, mikä täällä jäi sitä Orpon operaatiota kohtaan ..”

Lähde: HS 15.4.2019 – ”Väsymystä, voitonriemua ja katkeruutta – vaalivoiton jälkeinen päivä perussuomalaisten puoluetoimistolla oli täynnä tunteita”

Eli perussuomalaisten hajottamisessa oli käytettävissä olevan tiedon mukaan vahva ulkopuolinen ohjaus. Keitä he olivat ja miten he toimivat; jää vielä arvailujen varaan? Ovat kuitenkin taas taustalla muodostamassa uutta hallitusta ja sen hallitusohjelmaa. Se kuitenkin on selvää, että härskeistä poliittisista peleistä kokemattomista, nuoremman polven sinisistä tehtiin etujärjestötaustaisten gonanaisten ja -miesten lakeijoita kahden vuoden ajaksi. Loppu ei mennytkään niin kuin Strömsössä.

Sinisten synnyn todelliset arkkitehdit
https://suomi2017.wordpress.com/2019/03/26/sinisten-synnyn-todelliset-arkkitehdit/
– Julkaistu maaliskuu 26, 2019

”Perussuomalaisista sinisiin sukkelasti sujahtaneet kansanedustajat; olivat taipuisaa muovailuvahaa keskustan ja kokoomuksen rautakourien käsittelyssä. Muun muassa oikeus- ja työministerinä 2015-2017 toimineen Jari Lindströmin käden jäljestä pääsevät nauttimaan entistä useammat suomalaiset. Esimerkiksi kaikessa hiljaisuudessa kohonneiden oikeudenkäyntimaksujen muodossa.”

Uusi eduskunta on aloittanut järjestäytymistoimensa.

Voisiko olla niin, että tässä Lex Siniset asiassa kaikkien eduskuntapuolueiden kansanedustajien arvot ja arvopohja kerrankin kohtaisivat 100 prosenttisesti?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, Perustuslaki, politiikka | Avainsanat: , , , , , , , , , | Kommentoi

Äänestysprosentti eduskuntavaaleissa 2019

Äänestysprosentti on eri vaaleissa tärkeä. Mitä korkeampi se on, sitä enemmän äänestäjät ovat kiinnostuneet yhteisten asioiden hoitamisesta eli politiikasta. Ja mitä korkeampi äänestysprosentti eri vaaleissa on, niin vallalla olevan ison kuvion pyörittäminen käy Suomessakin todellista valtaa käyttäville, ainakin muutaman piirun verran haastavammaksi.

Valitsitpa ehdokkaasi tiedolla, taidolla, tuurilla taikka tunteella, niin on upeaa, jos käytät äänioikeuttasi! Muistathan, että voittaa laittaa omat ajatuksesi ja äänesi vaikuttamaan myös vaalien välillä. Niin kasvokkain tapahtuvassa tosielämän toiminnassa kuin digitaalisen maailman kanavilla. Faktapohjalta ponnistaen. Rauhanomaisesti toimien, vaikka olisimmekin eri mieltä asioista. Täysin eri mieltä.

SISÄLLYSLUETTELO
Korkeasta äänestysprosentista vääntövoimaa
Heräteltävissä olevat ratkaisevat vaalituloksen
Lex Siniset pikaiseen toteutukseen
Kokoomuksen ja keskustan ultraliberaalit päivänvaloon
Kotimaan äänestysprosentti osatotuutena
Hallitusohjelmaan tekoon oikeutetut
EU-vaalit 2019 ja ison kuvan keskustelut

KORKEASTA ÄÄNESTYSPROSENTISTA VÄÄNTÖVOIMAA
Tärkeintä tietysti olisi, että Suomessakin päästäisiin; jo pitkään päättäjienkin tiedossa olleiden, yhteiskunnallisten epäkohtien korjaamisessa entistä nopeammin eteenpäin. Rauhanomaisiin ja faktapohjaiseen keskusteluun pohjautuvien käytäntöjen sekä ainakin julkisen vallan ja tuomiovallan käytössä; etujärjestöistä vapaiden toimintatapojen kautta.

Uutistietojen mukaan, eduskuntavaalien 2019 ennakkoäänestysprosentin suhteen ja yhteiskuntarauhan kannalta, äänestysaktiivisuus näyttää hyvältä.

”Tänään päättyneestä eduskuntavaalien ennakkoäänestyksestä tuli vilkkaampi kuin missään aikaisemmissa eduskuntavaaleissa.

Tiistaina kello 21 mennessä äänensä on antanut yli 1,5 miljoonaa suomalaista. Se on 36,1 prosenttia kaikista äänioikeutetuista.” Lähde: Yle Uutiset 9.4.2019 – ”Kävitkö äänestämässä ennakkoon? Olit mukana tekemässä ennätystä – äänestyspaikoilla enemmän kuhinaa kuin aiemmissa eduskuntavaaleissa”

Vaalien kokonaisäänestysprosentti saattaa siten nousta 72 – 76 prosentin haarukkaan. Ja se olisi myönteinen yllätys! Varsinkin, jos vaalitulosten kärjessä Suomessa olisikin viisi, kannatukseltaan tasavahvaa puoluetta, joka vastannee paremmin tosielämässä vallitsevia tilanteita. Niin syvään juurtuneiden arvojen kuin mielipiteiden suhteen.

Vapaa äänestäjäpotentiaali. Uhka vai mahdollisuus?

Kantar TNS:n tutkimuspäällikkö Sakari Nurmelan mukaan vaalien lopputulokseen vaikuttavia muuttujia on useita:

”Nurmela muistuttaa, että näinkin lähellä vaaleja noin joka kolmas on mahdollisesti vaihtamassa puoluetta. Hän arvelee, että periaatteessa lähes 750 000 ääntä on vielä eräällä tapaa vapaana.

Nurmela sanoo, että esimerkiksi jopa viidesosa perussuomalaisten tämänhetkisestä kannatuksesta on peräisin ihmisiltä, jotka eivät äänestäneet kuntavaaleissa lainkaan.”
Lähde: Helsingin Sanomat 9.4.2019 ” Perussuomalaisten kannatus on kivunnut ohi keskustan ja vihreiden.”

HERÄTELTÄVISSÄ OLEVAT RATKAISEVAT VAALITULOKSEN
Ratkaisevaa tulee siis olemaan se, että kuinka korkeaksi eduskuntavaalien 2019 äänestysprosentti nousee?

Mitä lähemmäs äänestysprosentti nousee 75 prosentin rajaa, sitä paremmin puolueet ja valitsijayhdistykset ovat saaneet epävarmoja ja heräteltävissä olevia sekä nukkuvia äänestämään. Ja se on yhteiskuntarauhan kannalta hyvä asia. Varsinkin, jos tuleva hallituskoalitio haluaa ottaa huomioon äänestäjien antaman palautteen. Yli puolue -, arvopohja – ja aaterajojen.

Mitä korkeammaksi äänestysprosentti nousee varsinaisena äänestyspäivänä 14.4.2019, niin sitä enemmän sillä saattaa olla myönteisiä vaikutuksia vallitsevien maan tapojen muuttumiseen. Etenkin vaalien jälkeen, kun vaalirahoitusilmoitukset ilmestyvät kaikkien kiinnostuneiden saataville.

LEX SINISET PIKAISEEN TOTEUTUKSEEN
Äänestäjien luottamuksen palauttamiseksi poliittiseen järjestelmäämme; virkamiesten tulee saattaa pikaisesti käyntiin korjaustoimet, joilla estetään vastaava äänestäjien luottamuksella pelleily kuin tapahtui perussuomalaisten hajottamisen jälkeen 2017.

Tulevan hallituksen ensimmäinen ja tärkein tehtävä on muuttaa pikaisesti lainsäädäntöä niin, ettei koetun kaltainen Uusi Vaihtoehdon eikun Sininen Tulevaisuus vedätys ole enää mahdollinen. Näin toimien; myös äänestäjien kuluttajasuojaa ja luottamusta poliittista järjestelmää kohtaan, saadaan hieman paremmaksi.

Nimittäin. Samanlainen sisältä päin käynnistyvä ja ulkopäin varmennettu hajotuskuviohan on mahdollinen myös sdp:n rinteeläisten ja urpilaisten välillä. Kuin kokoomuksen orpolaisten ja stubbilaisten välillä. Keskustan sipisläisten ja vanhaslaisten keskinäisiä kisailuja unohtamatta.

Yllättävän pienelle huomiolle on jäänyt se, että puolueiden sisäisiä ääriliikkeitä voidaan ohjata myös ulkoapäin. Joten. Toivottavasti sinisten synnyn ja perussuomalaisten hajottamisen historian todellisista arkkitehdeistä kuullaan lisää.

KOKOOMUKSEN JA KESKUSTAN ULTRALIBERAALIT PÄIVÄNVALOON
Äänestysaktiivisuuden lisäksi vaaleihin liittyy toinen yllätys- eli epävarmuustekijä, joka on kokoomuksen ja keskustan osalta puolueiden sisäisen, toisen äärisiiven eli ultraliberaalien synnyttämää. Hiljaista valtataistelua puolueiden sisällä tämäkin.

Puolueiden sisäiset ääriliikkeet nousemassa päivänvaloon?

Yllättäen puolueiden johdossa jännitetään nyt, että jäävätkö kokoomuksen ja keskustan perinteisen menon kannattajat kotiin nukkumaan? Vai siirtyvätkö hekin protestoimaan liian pitkälle revennyttä eroa omien puolueidensa perinteiseen linjaan, esimerkiksi äänestämällä perussuomalaisia? Tai Seiskaa eli Seitsemän Tähden Liikettä tai kovassa näkyvyysnosteessa sosiaalisessa mediassa olevaa Liike Nyt-verkostoa.

Sarkastinen vaalihymiö.

Näin aiheesta Helsingin Sanomien tuoreessa gallup-katsauksessa:

”Toinen vaaleihin liittyvä epävarmuustekijä liittyy kokoomuksen ja keskustan kykyyn mobilisoida omat, omiin puolueisiinsa hieman hermostuneet kannattajansa.

Päätös siitä, jäädäkö tällä kertaa kotiin vai lähteäkö sittenkin äänestämään kokoomusta tai keskustaa vaikka niin sanotusti pitkin hampain, ratkaisee paljon”, TNS:n analyysissä todetaan.

Lähde: HS 12.4.2019 – Gallupit povaavat hyvin vaalitulosta Suomessa, mutta Sdp:n ei kannata vielä ryhtyä voitontanssiin: ”On paljon epävarmaa”, sanoo tutkija”

KOTIMAAN ÄÄNESTYSPROSENTTI OSATOTUUTENA
Liikkeellä on ollut väitteitä siitä, että vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestysprosentti olisi ollut yli 70 prosentin ja se on ihan okei, koska täydet kymppiluvut kuulostavat prosenttiluvuissa aina mukavammilta kuin vajaat. Joten tässä vielä lyhyt katsaus äänestysprosentista uutisointiin 2019:

”Viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentiksi laskettiin 70,1 prosenttia.”
Lähde: HS tarjoaa maksutonta sisältöä vaalien aikana – HS 30.3.2019 sivu A 25 – Näkökulma Kaius Niemi HS:n vastaava päätoimittaja.

”Viime eduskuntavaalien äänestysprosentti oli Suomessa asuvilla 70,1 ja ulkomailla asuvilla 10,1.” Lähde: Varmat äänestävät ensimmäisinä – HS 3.4.2019 Pääkirjoitus sivu A4

”Suomessa äänesti vuoden vaaleissa vain 70 prosenttia äänioikeutetuista.”
Lähde: Suorempaa puhetta hallitusvaihtoehdoista – Iltalehti 3.4.2019 sivu 4 – Vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi.

Eli sinällään aivan oikeaa tietoa, mutta vain yhdessä uutisessa on kerrottu ulkomailla asuvien äänestysprosentti, joka on ollut jostain syystä harmillisen alhainen ja laskee siten kokonaisäänestysprosenttia.

Joten tässä ovat eduskuntavaalien 2015 todelliset äänestysprosentit:
”66,9 (miehet 66,2 ja naiset 67,4)”
Lähde: Tilastokeskus – taulukko 2. Äänestystiedot eduskuntavaaleissa 2015

Eli kaikkien äänioikeutettujen äänestysprosentti.

Joten toivotaan, että äänestysprosentille saadaan yli 10 prosentin kasvu. Oli se sitten toteutunut kasvuprosentti kotimaan äänestäjien tai sitten kokonaisäänestysprosentin suhteen.

Valitsitpa ehdokkaasi tiedolla, taidolla, tuurilla taikka tunteella, niin on upeaa, jos käytät äänioikeuttasi!

Iloinen vaalihymiö.

HALLITUSOHJELMAAN TEKOON OIKEUTETUT
Toivottavasti saamme äänestäjinä tietää entistä avoimemmin, keiden ääni kuuluu ja painaa, kun hallitusneuvottelut vaalien jälkeen käynnistyvät.

Hallitusneuvottelujen pelikirja ja – säännöt pitkäkestoiseen päivänvaloon.

Mitä tarkemmin myös ruohonjuuri- ja katutason äänestäjät tietävät hallitusneuvottelujen pelikirjan ja – säännöt, niin sitä helpompaa, meidän kaikkien on ymmärtää yhteisten asioiden hoitamista, kun uuden hallituksen hallitusohjelma on lyöty lukkoon. Harva keskustaa, kokoomusta ja nykyisiä sinisiä äänestänyt taisi lopulta ennen äänestystään tietää, että he olivat antamassa äänensä jättimäisen byrokratialisäyksen sekä sosiaali- ja terveydenhoidon yksityistämisen puolesta.

Joten ei ole ihme, että moni äänestää nyt tunteella ja pienellä riskillä perussuomalaisia. Mahdollisen vaalituloksen selviämisen jälkeen näemme, lähteekö perussuomalaisten ekosysteemillä niin sanotusti mopo keulimaan, vaan ovatko puolueen kasvukivut ja siten juniorivuodet politiikan pelikentillä takanapäin?

EU-VAALIT 2019 JA ISON KUVAN KESKUSTELUT
Tuo perussuomalaisiin liittyvä pienellä riskillä äänestäminen liittyy tähän sosiaalisessa mediassa leviävään meemiin sekä mielenkiintoiseen aiheeseen ja kysymykseen kansallisvaltio Suomen roolista jatkossa.

Mikä on vasemmistoliiton kanta kansallisvaltioon 2019?

Perussuomalaiset saattavat olla EU-vaaleissa erittäin vahvoilla, jolloin äänestysprosentti saattaa lähteä isoon kasvuun.

Suomessa EU-vaalien 2014 äänestysprosentiksi jäi 39,1.

Kasvaisiko suomalaisten mielenkiinto EU-vaaleja kohtaan suuresti, jos me suomalaisetkin saisimme tietää, mitä puolestamme on jo mahdollisesti EU-asioista päätetty, ennen kuin Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi käynnistyy 1.7.2019?

Kaikesta huolimatta. Äänestä omaa suosikkiasi molemmissa vuoden 2019 vaaleissa sekä laita rohkeasti ajatuksesi ja äänesi vaikuttamaan myös vaalien välillä. Niin kasvokkain tapahtuvassa tosielämän toiminnassa kuin digitaalisen maailman kanavilla. Faktapohjalta ponnistaen. Rauhanomaisin keinoin, vaikka olisimmekin asioista eri mieltä. Täysin eri mieltä.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –


Kategoria(t): EU, maan tapa, politiikka, vaalirahoitus | Avainsanat: , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Kolmikanta. Korporatismi. Nelikanta. Finanssifasismi.

Kyseiset aiheet ovat pysyneet poissa eduskuntavaalien 2019 vaalikeskusteluista. Kuten myös koulujen käyttämistä oppikirjoista ja yliopistojen luentosalien aiheista. Se on surullista, sillä kyseessä ovat kuitenkin suomalaisen yhteiskunnan ja sen valtakoneiston, ehken härskeimmät kehitysvaiheet. Tähän mennessä.

Avainkysymykset yhteen miljardien eurojen arvoiseen liiketoiminta-alueeseen ovat tässä seuraavassa mobiiliflaijerissa. Vielä kun; saataisiin niihin vastaukset.

Miksei suomalaisten todellinen ihmisoikeustilanne kiinnosta päättäjiä?

Jostain syystä myös suomalaisilta tiedotusvälineiltä ja ammattitaitoisilta toimittajilta; on jäänyt huomaamatta se, että miten ihmeessä samat henkilöt ja organisaatiot voivat olla käyttämässä tosiasiallista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?

Kovien väitteiden pohjaksi faktaa; yhden tapahtumaketjun juuritietoihin, kun tapaturma- ja ammattitautilakia alettiin vuonna 2006 niin sanotusti ”uudistamaan”. Faktapohjalta toimienhan on aina tukevampi ponnistaa. Tosin myös tässä asiassa; vastapuolena olevien faktat saattavat olla aivan toiset. Ne viralliset faktat.

Tiesitkö nelikanta – järjestelmästä jo tämän?

Ongelma ei ole varmasti se, että aiheen syvällisesti tuntevat henkilöt osallistuvat lainsäädännön valmisteluun. Erittäin suureksi ongelmaksi oikeusvaltioperiaatteiden toteutumisen kannalta; nelikanta – järjestelmä käy, kun samoja henkilöitä ja organisaatioita löytyy myös lainsäädäntöä valmistelleiden kokoonpanojen lisäksi kyseistä lainsäädäntöä toimeenpanevista ja tuomiovaltaa käyttävistä elimistä.

Edellä mainittuihin elimiin kohdistuvaa faktaa eli todellisuutta totuutta valaisevaa tietoa löydät, niin halutessasi mobiiliflaijerissa mainituista artikkeleista.

Aiheen isosta kuvasta saat lisätietoa näistä artikkeleista:

Näin rahasampo luodaan ja pidetään käynnissä
– Julkaistu helmikuu 12, 2019
https://suomi2017.wordpress.com/2019/02/12/nain-rahasampo-luodaan-ja-pidetaan-kaynnissa/

Huomenlahja helvetistä –
– Julkaistu helmikuu 23, 2016
https://suomi2017.wordpress.com/2016/02/23/huomenlahja-helvetista/

Korporatismi ”duunauksessa”
– Julkaistu lokakuu 22, 2015
https://suomi2017.wordpress.com/2015/10/22/korporatismi-duunauksessa/

Nelikanta Wahlroos
– Julkaistu huhtikuu 15, 2015
https://suomi2017.wordpress.com/2015/04/15/nelikanta-wahlroos/

Harmaa hallinto ja Suomen ihmisoikeustilanne 2011
– Julkaistu heinäkuu 17, 2011
https://suomi2017.wordpress.com/2011/07/17/harmaa-hallinto-ja-suomen-ihmisoikeustilanne-2011/

Eikä tuossa kaikki.

Edistystä olisi tietysti edes se, että jos saisimme kuulla perustelut, mikseivät lakisääteiset vakuutukset ja sosiaaliturva tunnu kuuluvan suomalaisen oikeusvaltioperiaatteiden piiriin?

Valtioneuvoston kanslian ”Sosiaaliturva 2030 – Perusturvan uudistaminen” hanke on käynnissä. Valtioneuvoston kanslian 25.2.2019 päivätty uutisen kertoo, että ”Sosiaaliturvan uudistamiselle sovittu yhteiset peruspilarit”.

Näin jättimäiseksi povatusta sosiaaliturvan ”uudistuksesta” kerrotaan Wikipediassa. Eikä taida olla mikään pikku hanke. Taas kerran. Toivottavasti aiheesta kuullaan tarkempaa tietoa, ennen virallista äänestyspäivää 14.huhtikuuta 2019.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Joten jääköhän taas kerran vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmiin tarvittavat täysremontit; taas kerran aloittamatta ja siten tekemättä?

Vai käytetäänkö tuota jättimäistä sosiaaliturvan ”uudistamista” taas kerran verukkeena sille, että tarvittavat järjestelmäkorjaukset ovat jo sen käynnissä ollessa tarkassa ”tutkinnassa”.

Muuten. Jotain kolmikanta > korporatismi > nelikanta > finanssifasismi koneiston synnyttämästä pelkokertoimesta kertoo se, että jopa isosta kuvasta erittäin hyvin perillä olevat perussuomalaiset vaikenevat. Ainakin toistaiseksi. Toiveikas vaalihymiö. Josko puheenjohtaja Jussi Halla-aho uskaltaisi ja saisi tehdä kaikkien avauksen aiheeseen.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, talouselämä, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi