Vasemmisto Suomessa 2020-luvulla

Vasemmistolla tarkoitamme tämän artikkelin yhteydessä sosialidemokraatteja, vihreitä ja vasemmistoliittoa. Ovathan niiden muodostamat ekosysteemit olleet oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja oikeusturvan suuria puolustajia. Ainakin puheissaan.

Eikä tuossa mitään. Harmi, etteivät nuo eduskuntapuolueet mahdu yhteen arvopohjaiseen ekosysteemiin. Joten niidenkin  eri vaaleissa saavuttama kannatus sirpaloituu. Kuten myös puolueiden aatemaailmaa kuvaavan vaakajanan keskellä ja oikeassa laidassa tapahtuu. Samalla, kun stand-by tilaan vaipuneiden äänestäjien määrä kasvaa.

Yllättävää, että presidentti ja Nobelin rauhanpalkinnon saanut Martti Ahtisaari esitti vuonna 2017, että kansanäänestykset pitäisi kieltää lailla!

Tiedonvälitysvalta 2010-luvun tilanteissa tarkasteltuna.

Onneksemme kansaäänestyksiä ei olla vielä Suomessa kielletty lailla, joten ideoimme avoimuuden hengessä Nato-jäsenyyden hyväksyntää/hylkäämistä vallitsevaan tilanteeseen nojaten. Onhan eduskunnan käsittelyssä parasta aikaa yli 76 000 allekirjoitusta kerännyt ”Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys” – kansalaisaloite. Ja Euroopan unionin puolustusasioihin liittyen Nato- ja EU-maa Tanska järjestää kansanäänestyksen 1.6.2022.

Suomen Nato-jäsenyydestä vuonna 2022 tässä blogissa kirjoitettua:
Suomen Nato-jäsenyys 2020-luvulla
(ammattisotilaiden ja varusmiesten vakuutusturvasta)
Entiset pääministerit: Suomi Natoon!
(mielipidevaikuttajien esiinmarssi kiihtyy)
Lobbausjärjestöt: Suomi Natoon
(aineellisten sijoitusten arvon turvaaminen tärkeää)
Pääministeripuolue kokoomus
(puolueiden ekosysteemit avoimesti päivänvaloon)

SISÄLLYSLUETTELO
Vuosina 2007-2011 ”avoimesti uudistetusta” perustuslaista
Kansanäänestyksestä Tanskassa
Kansanäänestys Suomen Nato-jäsenyydestä
Suomi EU-liittovaltion osavaltioksi 2020-luvulla?
Nato-, EU- ja eurokansanäänestys yhdellä kerralla

VUOSINA 2007-2011 ”AVOIMESTI UUDISTETUSTA” PERUSTUSLAISTA
Vuosina 2007 – 2011 tehdyn perustuslain ”uudistuksen” suurin huomio julkisuudessa kiinnitettiin presidentin valtaoikeuksien supistamiseen. Niin kuin mobiiliflaijeriin lainatusta Ylen uutisesta 22.4.2007 käy ilmi, niin keskustan pääministeri Vanhasen II hallituskauden alussa annettiin äänestäjien ymmärtää, että ”Hallitusohjelma ei pyri muuttamaan perustuslakia”. (Linkki luettu 25.3.2022)

”Uudistettu” perustuslaki mahdollistaa nopeatkin toimivallan siirrot.

Ensin suora lainaus Ylen 22.4.2007 uutisesta:
Vanhasen hallituksen ohjelma tyytyy sanomaan perustuslain uudistamisesta kaksi lausetta: ”Arvioidaan vuonna 2000 voimaantulleen perustuslain toimivuutta. Perustuslain mahdollista muuttamista varten asetetaan parlamentaarinen ohjausryhmä.”

Ohjausryhmään tulee epäilemättä edustus kaikista eduskuntapuolueista. Mahdollinen perustuslain muutos ehditään käsitellä kahdessa eduskunnassa vielä Tarja Halosen presidenttikaudella. Muutokset tulisivat voimaan vuonna 2012.

Lähde: Yle Uutiset 22.4.2007 Päivitetty 30.10.2008 18:34

Lue: Taxellin komiteasta ja pääministeri Jyrki Kataisen ensimmäisestä hallituksesta

Sitten lyhyesti tietoa Suomen EU- ja eurojäsenyys äänestystuloksista eduskunnassa.

”KESKIVIIKKONA 18. maaliskuuta 1992 tehtiin suuri valtiollinen ratkaisu. Eduskunta äänesti, pitääkö Suomen hakea Euroopan yhteisön jäsenyyttä. Äänestyksessä 133 edustajaa kannatti, 60 vastusti, kolme painoi tyhjää ja kolme oli poissa. Puhemies Ilkka Suominen (kok) johti puhetta ilman äänioikeutta.

Eduskunnan äänestys aloitti Suomen politiikassa pitkän kiistan, joka jatkuu yhä.

 Kiivain taisto käytiin syksyllä 1994, jolloin suomalaiset äänestivät ensin neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä ja sen jälkeen eduskunta päätti liittymisestä Euroopan yhteisöön, nykyiseen unioniin äänin 152—45. Liittymistä kannattivat suurimmat puolueet keskusta, Sdp ja kokoomus.

Kiihkeä tunnelma oli myös keväällä 1998, kun eduskunta äänesti eurosta. Pääministeri Paavo Lipposen (sd) hallitus ehdotti liittymistä, joka hyväksyttiin äänin 135—61. Sdp ja kokoomus olivat eurojäsenyyden kannalla, keskusta vastaan.”

– –

”Suomi on kolmessakymmenessä vuodessa hankkinut hyvän maineen unionissa. Suomi ei ole ongelmien aiheuttaja vaan niiden ratkaisija.

Kotimaassa kuitenkin hiertää. Suhtautumisesta unioniin on tullut politiikan jäätynyt konflikti. Jokaisesta tärkeästä EU-päätöksestä syntyy kiista, jossa palataan tuttuun asetelmaan: kaksi kolmasosaa kannattaa, yksi kolmasosa vastustaa. Viimeksi näin kävi, kun eduskunta päätti osallistumisesta unionin elvytyspakettiin.”


Lähde:
HS politiikka 5.3.2022 ”EU:sta on tullut Suomen politiikan jäätynyt konflikti, kirjoittaa Unto Hämäläinen” ja HS kuukausiliite 3/2022 ”30-vuotinen sota”- otsikolla.

Ruotsalaiset saivat kansanäänestyksen eurosta. Suomen eurojäsenyys päätettiin päättäjiemme mukaisesti siinä yhteydessä, kun suomalaiset saivat äänestää Euroopan unionin jäsenyydestä. Hyvä taustatietoa tuosta aiheesta Jorma Jaakkolan ”Kokoomuslaisen tutkimaa lähihistoriaa” – blogissa:

”Miten Ruotsin ja Suomen EMU-varaumat erosivat?
Miksi ihmeessä Ruotsin ei tarvitse osallistua euro-kriisin pelastamiseen?

Lisään kysymyksen:
MITEN SUOMEN JA RUOTSIN EMU-VARAUMAT EROSIVAT EY-OIKEUDELLISESTI?

EMU-varauman määritelmä: Oikeus päättää myöhemmin euroon liittymisestä. Tällaiset EY-oikeudelliset varaumat on vain Tanskalla ja Iso-Britannilla.

Kerron alla olevien virallisten EY-dokumenttien sitaateilla Suomen ja Ruotsin euron lähentymiskriteerien eli EY-säädöstön eron.”


http://jormajaakkola.fi/Miten%20varaumat%20erosivat
Linkki luettu 30.3.2022

Eikä tuossa mitään, mutta nuo ovat tärkeää taustatietoa, kun Suomen Nato-jäsenyyden käsittelyssä edetään eduskunnassa kevään aikana. Kaikessa tässä pitää nähdä uusien mahdollisuuksien siemensäkki, josta päättäjiemme tulee osata erottaa jyvät akanoista.

Poliittisten valtasuhteiden muuttuessa Suomessa, niin ”avoimesti uudistettu” perustuslaki mahdollistaa myös toimivallan siirrot EU-liittovaltiolle kuin Pohjoismaiden unionille ja pahimmillaan Venäjän federaatiolle tai Afrikan Unionille.

Eikä tuossa mitään, jos noin päättäjiemme taholla; joskus tulevaisuudessa, katsotaan tarpeelliseksi tehdä. Tämän artikkelin kirjoittamisen hetkellä Suomen kansalliseen toimivaltaan kuuluvat enää metsäpolitiikka, sosiaalivakuutus ja verotus.

Joten on yllättävää huomata, että talousasioissa tarkka ja seuraavaksi Suomen pääministeriksi povattu, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vaikenee vakaasti Nato-jäsenyyden kustannuksista ja miten ne rahoitetaan? Sen sijaan otsikkotasolla hän paljastaa, mitä on tulossa, jos kokoomus nousee seuraavan hallituksen johtoon: ”Nyt pitää leikata työttömien sosiaali­tukia ja keventää työssä käyvien verotusta, sanoo kokoomuksen Petteri Orpo”Lähde: Helsingin Sanomat 26.3.2022.

KANSANÄÄNESTYKSESTÄ TANSKASSA
Kansanäänestyksiä Suomessa vastustetaan muun muassa sen takia, että pelätään hybridivaikuttamista ja kyberhyökkäyksiä vieraiden sekä vihollismieliksi katsottujen valtioiden taholta. Suojelupoliisi (Supo) on varoittanut myös deepfake vaikuttamisen lisääntymisestä.

Tätä taustaa vasten onkin yllättävän positiivista huomata, että Nato- ja EU-maa Tanskassa kansanäänestys EU:n puolustusasioihin liittyen onnistuu:
”Tanska järjestää kansanäänestyksen siitä, tulisiko maan liittyä Euroopan unionin yhteiseen puolustukseen. Kansanäänestys pidetään 1. kesäkuuta, ilmoitti pääministeri Mette Frederiksen sunnuntaina.” Lähde: Demokraatti/STT 7.3.2022

Kansanäänestys 2017 – Kolme aihetta – Rohkeasti yhdessä

Miksei siis kansanäänestys ole merkittävissä asioissa mahdollinen Suomessakin? Vai olivatko tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilä/kesk., noissa mobiiliflaijerin linkistä löytyvistä vuoden 2016 Nato-kansanäänestystä suosittelevissa ulostuloissaan täysin väärillä jäljillä?

Näin tasavallan presidentti tuoreessa haastattelussa:
”Niinistö sanoi ruotsinkielisen Svenska Ylen haastattelussa keskiviikkona, että hän uskoo, että jo nykyiset mielipidemittaukset osoittavat, että suomalaisten enemmistö tukee Suomen mahdollista jäsenyyttä sotilasliitto Natossa.”

– –

”Haastattelussa presidentti pitää päätöksenteon hyväksyttävyyden kannalta tärkeänä, että myös eri mieltä oleva vähemmistö voi myöntää, että enemmistö suomalaisista on jollakin kannalla.”
Lähde: Yle Uutiset 30.3.2022 – ”Presidentti Sauli Niinistö: Mahdollisen Nato-jäsenyyden vaatima kansan tuki on osoitettu kyselyissä”

Lähiviikkoina kuulemme, että riittääkö reilulle 1 000:lle anonyymille suomalaiselle suunnattu Nato-jäsenyys gallup (usein toistettuna) ohittamaan; yli 76 000 vahvasti tunnistetun suomalaisen esittämän toiveen siitä, että Suomen Nato-jäsenyydestä tulee järjestetää suuntaa-antava kansanäänestys?

Niin kuin tämän artikkelin osion alussa kerrotaan; esimerkiksi Venäjän taholta tulevaa ja erilaista vaikuttamista tulee Nato-jäsenyyden käsittelyyn kohdistumaan, niin eikö sitä pystytä sitten suomalaisten ja EU:n tieto-taidoilla torjumaan?

Varsinkin, jos myös Nato – jäsenyys tullaan lukitsemaan tulevaisuuden tilannetta paremmin vastaavaan ja tulevien eduskuntien hyväksymään perustuslakiimme.

Lue: Kokoomuksen presidenttiehdokkaan Sauli Niinistön kommentti perustuslain vaikuttavuudesta

KANSANÄÄNESTYS SUOMEN NATO-JÄSENYYDESTÄ
Tämän artikkelin vasemmistopuolueet ovat korostaneet toimissaan useasti oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja oikeusturvaa. Kuitenkin niistä ainoastaan vasemmistoliitto on tuonut esiin kansanäänestyksen tärkeyden Nato-jäsenyydestä päätettäessä.

Nato, euro ja EU kansanäänestykset Suomeen 2020-luvulla

Nähtävästi päättäjiemme muistissa ovat perussuomalaisiin kulminoituneet ”Jarrutuskeskustelun jarrutusjäljet”, kun eduskunta käsitteli ensimmäistä jättimäistä EU-elvytyspakettia, joka perustui EU-maiden yhteiseen velanottoon. Tuo mobiiliflaijerissa löytyvä, yhden Liike Nytin perustajista, Mikael Jungnerin heitto EU-liittovaltion muodostamisen loppuun saattamisesta saattaa olla lähempänä kuin koskaan.

Nyt, kun myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja hänen edeltäjänsä Jussi Halla-aho sekä perussuomalaisten eduskuntaryhmä ovat liputtaneet Suomen Nato-jäsenyyden puolesta, niin vihreiden Rosa Meriläiseen kytkeytyvä laajemman EU-liittoutumisen ”Impotentti itsenäisyys vs. haluton federalismi”- idea on saanut tukea myös perussuomalaisten taholta. Tosin tässä vaiheessa se tapahtuu hiljaisesti.

Sillä puheenjohtaja Purra kirjoitti Helsingin Sanomissa perussuomalaisten kuulumisesta europarlamentissa Identiteetti ja demokratia (ID) – ryhmään näin:
”.. puolueiden yhteiset nimittäjät ovat EU-federalismin vastustaminen, maahanmuuttokritiikki ja Euroopan kristillisen arvoperimän puolustaminen.”
Lähde: Perussuomalaisten Venäjä-linjassa ei ole moitittavaa – HS Mielipide 25.3.2022

Joten melkoisia muutoksia ja paineita on perussuomalaistenkin sisällä käynnissä. Lisää löylyä kiukaille syvemmän EU-liittoutumisen puolesta heitti Sitran yliasiamies Jyrki Katainen seuraavasti: ”Katainen uskoo, että jatkossa EU:sta tulee entistä vahvempi turvallisuuspoliittinen toimija.

– Nato on Euroopan puolustusorganisaatio. Sen lisäksi EU:n täytyy varustautua kyber- ja hybridiuhkia vastaan.”
Lähde: Yle Uutiset 30.3.2022 – Konkaripoliitikko Jyrki Katainen: Suomen pitäisi hakea Nato-jäsenyyttä jo lähiviikkoina

Siksi olisi tärkeää kuulla, mitä mieltä perussuomalaiset ovat Nato – kansanäänestyksen järjestämisen tarpeesta? Olihan eduskunnan hylkäämässä”Kansanäänestyksen järjestäminen EU:n elpymispaketista” – kansalaisaloitteessa (KAA 6/2020 vp) erittäin vahva perussuomalainen poljento.

Vai riittävätkö nämä tutkijoiden kansalaismielipiteet Suomen Nato-jäsenyyden ratkaisemisesta myös perussuomalaisille kuin vasemmistoliitolle?

”Johanna Vuorelman ja Matti Pesun mukaan eduskunnan enemmistön tuki Nato-päätökselle riittäisi.” Lähde: HS 29.3.2022 – Nato-kansanäänestyksen korvikkeeksi ei tarvita presidentti Niinistön esittämää ”supergallupia”, sanovat tutkijat

”Tutkijatohtori Johanna Vuorelma katsoo, että kansanäänestys olisi altis Venäjän informaatiovaikuttamiselle. Emeritusprofessori Heikki Paloheimon mukaan kielteinen tulos kansanäänestyksessä voisi pyyhkiä pöydältä Suomen Nato-option.” Lähde: Ilta-Sanomat 28.3.2022 Tutkijat torjuvat ajatuksen Nato-kansanäänestyksestä – ”Olemme äänestäneet edustajat miettimään vaikeita kysymyksiä”

Eikä tuossa mitään.

Selkeää on kuitenkin se, että nythän Suomea ja suomalaisia ollaan viemässä Nato-jäsenyyden myötä syvemmälle länsimaisen liittoutumisen tiellä. Tosin yhdenkin Nato-maan vastustus riittää hylkäämään Suomen Nato-jäsenyyden. Joten mielenkiintoista on tietää, mitä esteitä Suomen Nato-jäsenyyden tielle saattaa tulla? Esimerkiksi Nato-maiden, kuten Unkarin ja Turkin suunnalta, joiden oikeusvaltion tilaa ja ihmisoikeuksien toteutumisen ongelmia myös suomalaiset päättäjät ovat olleet arvostelemassa? Ja ovatko nuo mahdolliset Suomen Nato-jäsenyyden esteet, miten ja mihin hintaan ratkaistavissa? Esimerkiksi Turkin rajojen sisällä odottaa Lähi-idän sotatilanteiden loppumista miljooniin noussut pakolaisten joukko.

Nimittäin. Toisessa eduskunnan käsittelyyn edenneessä ja Suomen Nato – jäsenyyttä ajavassa ”Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi”- kansalaisaloitteessa numero 9997 (aloite eduskunnan sivuilla: KAA 2/2022 vp) on erittäin ajankohtainen nimi ja viittaus perustuslain velvoitteisiin. Koskeehan tämä kaikki täysimääräisesti suomalaisia? Ja myös tosielämässä?

Lainaus alkaa.
Suomen perustuslaki asettaa valtiovallalle vahvan velvoitteen turvata perusoikeudet ja ihmisoikeudet. Tämän toteuttamiseksi perustuslaki velvoittaa osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön ”rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi (PerustusL 1 § ja 22 §).
Lainaus loppuu.

Lue: Tule apuun EU! Tai joku muu?

Eikä tuossa Suomen oikeusvaltio tilanteessa ole mitään yllättävää, koska nuo pitkäkestoisiin ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkauksiin liittyvät härskiydet ovat kuuluneet; ainakin toistaiseksi, kansalliseen korporatismiin perustuvan kolmikantaisen toimivallan alaisuuteen.

Lue: Avainsanana edelleen kolmikanta

NATO-, EU- JA EUROKANSANÄÄNESTYS YHDELLÄ KERRALLA
Natoa koskevissa gallupeissa Nato on kannattanut HUOM! kyselyyn päässeistä jopa yli 60 prosenttia suomalaisista. Tuota taustaa vasten mahdollisen kansanäänestyksen lopputulos vaikuttaa selkeältä.

Varsinkin, jos päättäjämme antavat julki tiedot Nato-jäsenyyden kustannuksista ja miten ne valtion budjetista rahoitetaan? Leikaten sosiaaliturvasta ja yhteiskuntarauhasta? Vaiko reilusti tiukaksi kiristettyä budjettikehystä höllentäen?

Sitten neuvoa-antavan kansanäänestyksen (Perustuslain 53 § Kansanäänestys ja kansalaisaloite) kysymysluonnokseen. Se voisi olla esimerkiksi tällainen:

Suomi on jo Euroopan unionin ja euroa valuuttanaan käyttävien maiden jäsen. Näitä jäsenyyksiä vahvistaen ja turvatakseen suomalaisten elämää kysymme:

Suomen tulee hakea Nato-jäsenyyttä vuoden 2022 aikana?
Kyllä/Ei.


Lue: Nato, euro ja EU kansanäänestykset Suomeen 2020-luvulla

Nato-jäsenyyden taustalla on ihan ymmärrettävästi tähän suuntaan eteneminen. Yhdellä kuvainnollisella iskulla; on mahdollisuus pudottaa useampi väyrysmäisen vastustuksen olomuotoon inkarnoitunut kärpänen.

SUOMI EU-LIITTOVALTION OSAVALTIOKSI 2020-LUVULLA?
Parasta, mitä Nato-jäsenyydestä kuumana käyvät keskustelut voivat aiheuttaa poliittiselle keskusteluilmapiirille Suomessa on se, että ”Sosiaalisen median luomat kuplakoplaverkostot” puhkeavat turvallisella ja yhteiskuntarauhaa ylläpitävällä tavalla. Jolloin päättäjämmekin uskaltavat puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja vähemmän kryptisesti. Aatejanan vasemmasta päästä aloittaen.

Kun aika on, niin rohkeasti ”EU-liittovaltion kannattajat tutuiksi”.

Tämän artikkelin vasemmistolla (sosialidemokraateilla, vihreillä ja vasemmistoliitolla) on avainrooli; yhdessä suomalaiseen markkinatalouteen nojautuvien kokoomuksen, keskustan ja rkp:n kanssa, miten nopeasti ja minkälaisin kuvioin myös EU-osavaltioksi edetään? Perustuslaki on etenemiseen valmis; oletko Sinäkin suomalaisena?

Sosialidemokraattisella puolueella oli Suomen ensimmäinen EU-komissaarin salkku. Mitä mieltä Suomen EU-liittovaltion osavaltioksi etenemisestä on Erkki Liikanen? Entä nykyinen, globaalien veroparatiisien ja Itä-Euroopan oligarkkien synnyttämät ongelmat erinomaisesti tunteva, EU-komissaarimme, Jutta Urpilainen/sd., joka tuntee transatlanttiset ison kuvan tilanteet ja haasteet erinomaisesti, muun muassa Bilderberg -yhteyksiensä kautta.

Toivotaan, että ne eduskuntapuolueiden ja poliittisen vasemman laidan ekosysteemit, jotka esiintyvät (ainakin puheissaan) oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja oikeusturvan suurina puolustajina uskaltavat pyytää apua Suomeen Euroopan unionin ja Naton suunnalta, jotta myös suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumiset tosielämässä olisivat taas piirun verran lähempänä. Edes 2030-luvun alkuun mennessä.

Päättäjiemme ja maan tapaan perustuvien Pikku – Venäjä tyyppisistä kaksois-, kolmois- ja nelosrooleista huolimatta. Sillä tuon pelin hyväksymisessä kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet tasaveroisia. Yli niiden muodostamien etujärjestö-, media- ja arvopohjarajojen ulottuen.

Lue: Ratkaisujen Suomi 2015 -2019

Eikä tuossa kaikki.

Ajat ovat poikkeukselliset myös (tuki)mielenosoitusten aiheissa:
”Kansanliike kaipaa uusia näkökulmia suomalaiseen Nato-keskusteluun.

Suomen Nato-jäsenyyttä kannattava mielenosoitus järjestetään lauantaina 2. huhtikuuta Helsingissä. Mielensoittajat kokoontuvat eduskuntatalolla klo 13. Sieltä kulkue kävelee presidentin linnalle klo 14 jälkeen.”
Lähde: Verkkouutiset 29.3.2022 – Nato-jäsenyyttä kannattavat marssivat Helsingissä.

Näin taas keskustan ekosysteemin jäsen, entinen Suomen EU-komissaari ja  Suomen pankin pääjohtaja sekä seuraavaksi tasavallan presidentiksi gallupien valossa povattu näkee Olli Rehn Suomen Nato-jäsenyyden:

”Norjan-mallin mukainen puolustuksellinen liittoutuminen olisi Suomelle mielekäs vaihtoehto. Se tarkoittaisi, että Suomeen ei sijoitettaisi ydinaseita eikä Naton pysyviä tukikohtia. Tällainen puolustuksellinen malli ei uhkaisi ketään, ja vähänkään rationaalisesti ajatellen tämä pitäisi ymmärtää myös Venäjän johdossa.”

Hän painottaa myös kansallista yhteisymmärrystä Nato-kysymyksestä, jotta voidaan kestää paremmin se paine ja vastatoimet, jotka mahdollisesta jäsenyydestä seuraa.

”Tärkeää on myös olla syyllistämättä niitä, jotka ovat olleet jossain vaiheessa Nato-jäsenyyttä vastaan tai sen puolesta. Maailma on muuttunut niin paljon.

On pidettävä huolta vahvasta kansallisesta puolustuskyvystämme ja huoltovarmuudesta. Yleiseen asevelvollisuuteen nojaava vahva puolustuskyky on kansallisen turvallisuutemme ydintä Suomen geopoliittisen sijainninkin takia.”
Lähde: HS 27.3.2022 – Talous | 60-vuotias – Olli Rehn varoittaa Venäjän ja Kiinan ”autoritaaristen valtioiden liitto­kunnasta” ja kannattaa venäläisen energian osto­kieltoa.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Pääjohtaja Rehnin Norjan Nato-sopimuksen malli kuulostanee hyvältä, myös vasemmistoliiton suuntaan. Varsinkin, jos sosiaali- ja terveysministeriötä johtava vasemmistoliiton sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen saa purkaa päättäjien pitkään tiedossa olleet Valtiokonttorin ja vakuutuslääketieteen miinakentät, jotka liittyvät ammattisotilaiden ja varusmiesten ihmisoikeuksien, sosiaaliturvan ja oikeusturvan toteutumiseen tosielämässä.

Nuo suomalaisten lakisääteiseen vakuutusturvaan liittyvät ongelmat ovat tärkeitä päättäjiemme huomioitaviksi ja hoidettavaksi, elleivät sitten Nato-maat aseta Yhdysvaltojen johdolla niiden suhteen muita vaatimuksia. Mutta näistähän käydään parhaillaan tarkentavia ”Kun aika on” – tyyppisiä keskusteluja niin eduskunnassa kuin kansalaisten parissa.

Lopuksi.

Keskustan entinen puheenjohtaja ja erittäin pitkän poliittisen uran tehnyt Paavo Väyrynen on vahvasti Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan:

”Eniten minua ihmetyttää se, että Nato-jäsenyyden ajajilta näyttää puuttuvan kokonaan historian tuntemus ja geopoliittisten realiteettien taju.”
Lähde: Iltalehti 22.3.2022 – Paavo Väyrynen: ”Suomen Nato-jäsenyydessä ei olisi mitään järkeä”.

Joten, toivottavasti edes vasemmiston päättäjämme uskaltavat kilauttaa Tanskan pääministerille ja kysyä neuvoa 1.6.2022 kansanäänestyksen näkymistä ja kokemuksista. Muuten Väyrystä kannattavat ja vieraanvallan toimijat saattavat tarjota tulikivenkatkuista, äänekästä sekä pitkäkestoista vastarintaa Suomen Nato-jäsenyydelle. Omanlaiselta faktapohjaltaan ponnistaen.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): EU, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, Perustuslaki, politiikka, Suomen ihmisoikeustilanne | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Pääministeripuolue kokoomus

Kokoomus on puolueena ilmoittanut selkeästi kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Näin kokoomuksen puoluejohtaja Petteri Orpo kirjoitti Helsingin Sanomissa 27.1.2022 – MielipidePetteri Orpo: Kokoomus tukee Suomen Nato-jäsenyyttä -Kokoomus on kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä vuodesta 2006 lähtien ja tämä linja pitää edelleen.”

Myös kokoomuksen ekosysteemin lobbausjärjestöt tukevat kokoomusta.

Mielenkiintoista seurata, nouseeko kovassa poliittisessa nosteessa oleva kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo Suomen seuraavaksi pääministeriksi? Vai ensimmäiseksi Nato-suurlähettilääksemme?

Parhaillaan kaikki eduskuntapuolueet tarkistavat ja varmistavat kantaansa Suomen Nato-jäsenyyteen. Saman aikaan on toivottavaa, että tulevaksi pääministeripuolueeksi povatun kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon pitkän poliittisen uran toimia tarkastellaan. Tuomalla esimerkiksi tiedotusvälineiden toimesta pitkäkestoiseen päivänvaloon kokoomuksen tekemiä konkreettisia toimia; Rakenteellinen korruptio 3 – artikkelissamme esiin tuotujen ”Pikku-Venäjä”- tyyppisten käytäntöjen poistamisessa Suomesta. Etenkin kokoomuksen lanseeraaman valinnanvapauden piiristä, joka liittyi vuosina 2015-2019 SOS/SOT-hallituksen voimallisesti yrittämään sote-uudistukseen, joka saattaa muuttaa parhaillaan käynnissä olevan sote-uudistuksen suuntaa kokonaan.

Nimittäin. Hissukseen myös kokoomuksen riveissä on tapahtumassa sukupolven vaihdos. Surullista avoimuuden ja rehellisyyden kannalta tarkasteltuna on se, että muun muassa kokoomuksen nuoremman sukupolven kansanedustaja Antti Häkkänen on kulkenut, kokoomuksen ex-pääministeri ja puolueen ex-puheenjohtaja Alexander Stubbin jalanjäljissä; vaalirahoituksen läpinäkymättömyyden suhteen. Sinänsä surullista, koska jo kerran oikeusministerinä toiminutta Häkkästä on povattu kokoomuksen yhdeksi puheenjohtajakandidaatiksi, kun puoluejohto kokoomuksessakin jossain kohtaa taas vaihtuu nuorempaan suuntaan.

SISÄLLYSLUETTELO
Stubbin korjausliike junnaa paikallaan
Ben Zyskowicz tai Kimmo Sasi paljastamaan demareiden ekosysteemi
Kokoomuksen kytkentäkaaviot päivänvaloon
Jyrki Kataisen paluu parrasvaloihin
Kansanäänestys Natosta vai ei?
Nato-jäsenyyden hinta kokoomukselle
Perustuslain ”uudistuksesta” 2007-2011
Suomalaisen Pikku – Venäjän aikakaudesta
Vaihtaako kokoomus puheenjohtajaa?

STUBBIN KORJAUSLIIKE JUNNAA PAIKALLAAN
Tuleekin olemaan erittäin mielenkiintoista seurata, miten Alexander Stubbiin yhdistetty politiikan korjausliike etenee 2020-luvun loppuun mennessä? Onko hän itse palaamassa päivän politiikkaan seuraavien eduskuntavaalien yhteydessä? Vai vasta presidentinvaalien lähestyessä? Vai toimiiko hän kokoomuksen ultraliberaalin siiven ovenvartijana, esimerkiksi persujen pääsyn suhteen niin kutsuttuun porvarihallitukseen?

Kelpaavatko persujen 2020-luvun porvariarvot ja -arvopohja Petteri Orpolle?

Vai joutuuko kokoomus; noiden menneiden tapahtumien takia, vaihtamaan porvarihallitusta varten puheenjohtajaa? Nythän tuolloiset hallituksen ”häiriköt” johtavat tukevasti perussuomalaisia.

BEN ZYSKOWICZ TAI KIMMO SASI PALJASTAMAAN DEMAREIDEN EKOSYSTEEMI
Tämä kohta seuraavan mobiiliflaijerin ja demareiden, nykyisen mepin Eero Heinäluoman ulostulo; onkin nyt vuonna 2022 erittäin ajankohtainen. Toivottavasti saamme myös vastaavanlaisen läpivalaisun kaikkien muiden eduskuntapuolueiden ja myös siksi pyrkivien puoluerekisterissä olevien puolueiden osalta. Lainauksen lähteenä olevan ”Presidentti ja porvarivalta” – kirjan kirjoittajasta Tuomo Yli-Huttulasta Wikipediassa.

Mitkä lobbausrekisterin ulkopuoliset alueet jäävät edelleen piiloon? Miksi?

Tässä meppi Heinäluoman suunnalta miehistä On Sovittu Että (OSE) – tyyppistä painetta oman puolueen pääministeri Sanna Marinille ja eurooppaministeri Tytti Tuppuraiselle:

”.. Sdp:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma pitää käytännössä varmana, että Suomi liittyy sotilasliitto Natoon.

”Suomen Nato-jäsenyys ratkesi 24. helmikuuta aamuyöstä”, Heinäluoma sanoo. Se oli se hetki, jolloin Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä naapurimaahansa Ukrainaan.

”Kukaan ei enää halua olla Putinin Venäjän kanssa kahden kesken”, hän sanoo. Näin ollen Venäjän hyökkäyksellä on Heinäluoman mukaan se seuraus, että kansalaiset ja päättäjät kääntyvät kannattamaan Naton jäsenyyttä.”
Lähde: HS 20.3.2022 – Sdp kääntyy kohti Natoa

Toivotaan, että Natoon liittyvästä lobbauksesta ja kustannuksista suomalaisille saadaan edes meppi Eero Heinäluoman/sd. kautta tarkentavaa lisätietoa. Häneltä sitä varmasti löytyy.

KOKOOMUKSEN KYTKENTÄKAAVIOT PÄIVÄNVALOON
Galluppien kärkipaikkaa on pitänyt pitkään kansallinen kokoomus. Jos, kokoomuksesta tulee seuraava pääministeripuolue, niin miten avointa on sen vaaleilla valittujen edustajien vaalirahoitus? Entä kytkennät ja suopeus jättimäisen finanssialan ekosysteemeihin? Toivottavasti kokoomuksen nuorempi sukupolvi uskaltaa ja saa tehdä ko. aiheista avointa, iloista sekä myös kaikkien kokoomuksen vaalirahoittajien hyväksymää toimintaa. Kaikillahan meillä on juuremme ja verkostomme. Arvojen ja arvopohjien lisäksi. Esimerkiksi tämän Suomi 2017 verkoston kaavion mukaisesti.

Mitkä seikat ohjaavat puolueiden arvovalintoja Naton/EU:n suhteen?

Kaikkien eduskuntapuolueiden ja sen ekosysteemiin kuuluvien edustajien toiminnoissa riittää läpivalaistavaa. Vaan niin pitkään, kun niiden edustajat saavat olla päättämässä itseensä kohdistuvasta vaalirahoitus- ja lobbauslainsäädännöstä, niin nykyinen meno jatkuu Suomen sisäisten Berliinin muurien suojissa.

JYRKI KATAISEN PALUU PARRASVALOIHIN
Nykyinen Sitran yliasiamies ja entinen EU-komissaari sekä pääministeri Jyrki Katainen on edelleen yksi merkittävä kokoomuksen taustavaikuttaja. Hänen johdollaan kokoomus nousi edellisellä kerralla pääministeripuolueeksi. Tällä mobiiliflaijeriin poimitulla vuoden 2010 rehellisyys-teemalla on paikkansa myös nykyisissä 2020-luvun käänteissä.

Kenen asialla pääministeri Kataisen six-pack hallitus lopulta oli?

Muuttuneen Euroopan turvallisuustilanteen takia EU-liittovaltio on alkanut kiinnostaa erilaisine vaihtoehtoineen jopa perussuomalaisia. Nato-jäsenyyden yhteydessä olisi mahdollisuus paketoida Suomen länsisuuntaukset myös EU-osavaltiostatuksen osalta pakettiin. Vuosina 2007-2011 ”uudistettu” perustuslaki antaa tuon mahdollisuuden. Jos vain kulloisenkin hallituksen ja eduskunnan kantti kestää.

KANSANÄÄNESTYS NATOSTA VAI EI?
Aika näyttää, kuinka tapahtuvat etenevät Suomen sisäpolitiikassa seuraavan vuoden aikana? Euroopassa käynnissä oleva Venäjä hyökkäys Ukrainaan, saattaa synnyttää uusia kyteviä pesäkkeitä ympäri Eurooppaa. Kuvainnollisesti Suomessa on liekkeihin syttynyt, puheet ja tarvittavat toimet Suomen Nato-jäsenyyden saavuttamiseksi.

Nykyinen eduskunta saa käsittelyynsä ainakin kaksi kansalaisaloitetta, joissa ehdotetaan haettavaksi Suomelle Nato-jäsenyyttä.

Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi (25.2.2022). Perjantaina 4.3.2022 saavutettu 52 343 kannatusilmoitusta ja kansalaisaloite on lähetetty eduskunnan käsittelyyn tunnuksella KAA 2/2022 vp.

Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys (21.2.2022). Perjantaina 8.3.2022 saavutettu 76 007 kannatusilmoitusta ja kansalaisaloite on lähetetty eduskunnan käsittelyyn tunnuksella KAA 3/2022 vp.

Yleensä nopeasti vaadittavan 50 000 kannatusilmoituksen rajan tavoittaneiden kansalaisaloitteiden takaa löytyy jonkun eduskuntapuolueen tai useamman ekosysteemissä toimivien henkilöiden verkosto. Nato – jäsenyyden kohdalla nähtävästi myös Suomi Atlantti-Seuran pitkään jatkunut lobbaustoiminta. Eikä tuossa mitään.

Mielenkiintoista seurata, miten ja minkälaisin keinoin Suomessa toimivat, niin sanotut suomalaiset rauhanjärjestöt vastaavat Suomen Nato-jäsenyyden etenemiseen? Naton kohdallahan puhutaan, niin sotilas- kuin puolustusliitosta.

NATO-JÄSENYYDEN HINTA KOKOOMUKSELLE
Kokoomus on vuosien ajan ollut myötämielinen Suomen Nato-jäsenyydelle. Eikä tuossa mitään. Se mitä ei toistaiseksi ole isommin tuotu julki ovat Natosta syntyvät pakolliset kustannukset. Uutisvirrassa on tuotu julki vuositason juokseviksi kustannuksiksi noin 35 – 50 miljoonaa euroa. Niin kuin euron ja Euroopan unionin jäsenyys ovat osoittaneet, niin yllättäviä menoeriä on pumpsahtanut, niin nykyisille kuin tuleville sukupolville maksujonoon.

Toisaalla kokoomushenkinen Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä on toiminut yhtenä kokoomushenkisenä Naton sanansaattajana. Aiempana keskuskauppakamarin toimitusjohtajana hän oli vuonna 2015 viemässä myös suomalaista korporatismia parlamentarismin suuntaan. Tuolloin yritys kilpistyi; taas kerran, yhteen Suomen sisäisistä, mutta lukuisista Berliinin muureista.

Eduskunnan käsittelyyn 4.3.2022 lähetetyssä, Suomen Nato-jäsenyyttä ajavassa, kansalaisaloitteessa (KAA 2/2022 vp) on mielenkiintoinen kohta:

Lainaus alkaa.
Suomen perustuslaki asettaa valtiovallalle vahvan velvoitteen turvata perusoikeudet ja ihmisoikeudet. Tämän toteuttamiseksi perustuslaki velvoittaa osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön ”rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi (PerustusL 1 § ja 22 §).
Lainaus loppuu.

Joten 14.9.2021 Suomi 2017 verkoston tekemällä avoimella avunpyynnöllä ”Tule apuun EU! Tai joku muu?” on nyt mielenkiintoinen mahdollisuus tulla huomioiduksi maailmalla.

PERUSTUSLAIN ”UUDISTUKSESTA” 2007-2011
Aika näyttää, miten noiden Nato-jäsenyyttä koskevien kansalaisaloitteiden käsittelyssä käy? Painetta ne ainakin luovat päättäjiimme päin.

Tiesitkö Sinä jo tämän?

Eduskunnalla, hallituksella ja tasavallan presidentillä on jo toimivalta päättää Suomen ja suomalaisten liittämisestä Natoon. Vuosina 2007 – 2011 ”uudistettu” perustuslaki (HE 60/2010 ja LJL 3/2011) mahdollistaa myös Suomen ja suomalaisten liittämisen EU-liittovaltion osavaltioksi. Ilman riskiä kansanäänestyksen tuloksesta.

SUOMALAISEN PIKKU-VENÄJÄN AIKAKAUDESTA
Kokoomuksella on ollut jo pitkään käynnissä seuraavien eduskuntavaalien kampanja. Ilta-Sanomissa 23.1.2022 kokoomuksen puheenjohtaja ja mahdollisesti tuleva pääministeri Petteri Orpo ”Orpo lupasi jo: Maakuntaveroa ei tule, jos kokoomus on pääministeripuolue”

Pääministeripuolueeksi pääsemissä on riittänyt periaatteessa noin 10,5 – 12,5 prosentin todellinen kannatus. Kuten historian ensimmäisissä 1/2022 aluevaaleissakin totussleikkuroitujen kannatusjakautumien valossa nähtiin.

Totuusleikkuroidut puolueiden kannatusluvut noudattivat aluevaaleissakin (2,1 miljoonaa äänioikeutettua jätti äänestämättä!)
kuntavaalien 2021 (yli 2 miljoonaa äänioikeutettua jätti äänestämättä!)
eduskuntavaalien 2019 (yli 1,41 äänioikeutettua jätti äänestämättä!)
ja
eurovaalien 2018 (yli 2,44 miljoonaa äänioikeutettua jätti äänestämättä!)
kannatusjakautumia.

Yksi syy äänestämättä jättämiselle saattaa piillä siinä, että suomalaiset ovat paljon fiksumpia kuin päättäjämme ja tiedotusvälineiden sekä lobbausjärjestöjen johtajat uskaltavat uskoa. Esimerkiksi näissä asioissa:

Maan tapa- Julkaistu 29 tammikuun, 2019
Vaalirahoituksesta ja peitetyistä vaalirahanjäljistä Suomessa.
Maan tapa, Jarmo Korhonen, Tammi.

Maan tapa 2 Julkaistu 5 helmikuun, 2019
Kokoomuksen sisäpiirit päivänvalossa tarkasteltuina.
Presidentti ja porvarivalta, Tuomo Yli-Huttula, Otava.

Maan tapa 3- Julkaistu 28 maaliskuun, 2019
Vaalirahanjälkien peittäminen ja GRECO 2019
Vaalirahaa ja salarahaa, Yle MOT.

Maan tapa 4 – Julkaistu: 6 maaliskuun, 2020
Vallantavoittelijat Pikku Venäjä – Suomessa
Vallan tavoittelijat, Jarmo Korhonen, Tammi.

Noita poimintoja lukiessanne on hyvä muista tämä:
Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

VAIHTAAKO KOKOOMUS PUHEENHOHTAJAA?
Esimerkiksi kokoomuksen ekosysteemissä suurin valta on toimijoilla, joilla ei vaaleissa edes äänioikeutta! Tuo ei ole huolettanut ketään kokoomuksen puheenjohtajista, koska omat äänioikeuden omaavat kannattajat äänestävät eri vaaleissa erittäin aktiivisesti.

Mielenkiintoista nähdä, nouseeko puheenjohtaja nuorennoksen tehnyt keskusta eli kepu tulevien eduskuntavaalien yllättäjäksi? Omanlaisella kepu rehellisyydellään. Siinähän he ovat aina olleet taitavia ja härskejä. Eikä tuossa mitään. Verovaroistahan ne ilmaiset vaalimakkarat, kahvit ja ämpärit maksetaan. Yli eduskuntapuoluerajojen.

VAHVAN peukalonjäljen Sarlund painoi yhteen asiaan: puoluetukeen. Saatuaan tehtävän tutkia etenkin Länsi-Saksan ja Ruotsin puoluerahoitusta hän laati suurten puolueiden talouspomoille esityksen, jonka eduskunta siunasi. Valtion puoluetuki alkoi 1967, pienin budjettivaroin.

”Nykypuolueet ovat enemmänkin vaalikoneita, etäällä kansasta ja ihanteista. Aikoinaan puoluetuki oli tarpeen, tänä päivänä en sitä paljon jakaisi. Avustajakaartit ovat paisuneet liiaksi”, Sarlund luonnehtii.

”Avustajan tärkein tehtävä tuntuu olevan miettiä mikä on hänen seuraava tehtävänsä.”

Sarlund on kuitenkin seurannut puoluettaan koko elämän. Mutta pettääkö kepu aina?

”Sitä olen vähän jäävi sanomaan”, puolueratsu nauraa – ja väistää kysymyksen. ”Lausehan on Arvo Salon suusta, ja lyhyen ytimekkäänä jäänyt elämään.

Lähde: Helsingin Sanomat 12.3.2022 – 80-vuotias | Keskustapuolueen Seppo Sarlund teki 1960-luvulla aloitteen puoluetuesta, mutta nykypuolueille hän ei sitä enää jakaisi.
Eikä tuossa vielä kaikki.

Suomen Nato-jäsenyyttä koskevan keskustelun jatkuessa vilkkaana, on erittäin tärkeää, että myös EU-liittovaltion kannattajat tulevat tutuiksi ja saamme tietää, onko vuoden 2011 selkeä halukkuus myös EU-liittovaltioon liittymisessä säilynyt nykyisessäkin eduskunnassa samana? Ja onko perussuomalaisten olemassa olon yksi kivijaloista murenemassa vauhdilla?

Vihreiden ekosysteemiin kuuluvan Rosa Meriläisen Helsingin Sanomissa 11.5.2021 julkaistun ”Impotentista itsenäisyydestä toimintakykyiseen liittovaltioon” – kolumnin vauhdittaessa myös Suomen osavaltiokeskusteluja. Samalla on tärkeää hahmottaa ja muistaa, että ”Rahapolitiikka on entistä enemmän ulkopolitiikkaa”.

Lopuksi.

Tältä näyttää ”Ympyrä on sulkeutunut” – tilanne suomalaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta, jos pääministeripuolueen paikkaa hallitsevat jatkossakin demarit ja keskusta tukee heitä kaksinaamaisesti koko ajan.

Surullista, että ”Perussuomalaiset 2019” – ulostulojen synnyttämät mahdollisuudet Suomen sisäisten Berliinin muurien kaatamiseksi sekä suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteuttamiseksi tosielämässä näyttävät menetetyiltä. Sen takia vaalirahanjälkien päivänvaloon saamisessa seuraavalla pääministeripuolueella on näytön paikka ja mahdollisuus. Siihen kokoomukselta löytyy paljon tietoa ja taitoa, mutta haluaako edes ylivoimainen gallupien ykkönen kokoomus paljastaa vaalirahanjälkensä?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä. –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, korporatismi, korruptio, maan tapa, Perustuslaki, politiikka, populismi, populisti, Suomen ihmisoikeustilanne, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Lobbausjärjestöt: Suomi Natoon

Kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen ovat ilmoittaneet myös Suomen vaikutusvaltaisimmat lobbaus- eli edunvalvontajärjestöt. Tässä setissä liike-elämän työnantajapuolen edustajien näkemyksiä. Lisäksi tietoa ison kuvan hanskaamiseen päättäjiltämme vaadittavista toimista, jotta yhteenkuuluvaisuuden ja turvallisuuden tunne Suomessa asuvien keskuudessa vahvistuisi, kun kaikki tiedämme, mihin ja miksi nyt käynnissä olevilla toimilla tähdätään?

SOS/SOT- hallitukselta kesken jäänyt ”Ratkaisujen Suomi 2015-2019” samalla maaliin asti?

Eikä tuossa mitään. Heillä on käytössään paljon sellaista Natoonkin liittyvää tietoa, jota katu- ja ruohonjuuritason suomalaisilla ei ole. Eikä tule olemaan.

Aiemminhan entiset pääministerit Alexander Stubb/kok. ja Antti Rinne/sd. tulivat ulos samansuuntaisilla Nato-näkemyksillään. Toivotaan, että Suomeen investoineiden maallisen omaisuuden ja yritysten omistusten turvaamisen lisäksi; nuo lobbausjärjestöt sekä eduskuntapuolueet pitävät myös katu- ja ruohonjuuritason suomalaisten oikeusvaltio arvojen ja turvallisuustarpeiden toteutumista tosielämässä tärkeinä.

Edellä mainitut lobbaus- ja edunvalvontajärjestöt kuuluvat osana kokoomuksen ekosysteemiin, joten heiltä löytyy varmasti laskelmia Nato-jäsenyyden vaatimista rahasummista ja miten ne maksetaan?

Nato-jäsenyyden aloitushinta ja vuositason kustannukset sekä rahoitusmalli on kaikille tiedoksi.

Hintatiedot auttavat rakentamaan seuraavien vuosien budjettikehystä oikean suuruiseksi. Tarkan euron puolueeksi itsensä profiloinut kokoomus saattaa olla seuraava pääministeripuolue. Joten on tärkeää tietää, että otetaanko kokoomuksen mielestä Nato-jäsenyyden kulujen rahoittamiseen uutta lainaa? Vai leikataanko joltain vähemmän tärkeältä budjettimomentilta?

Kansanäänestystähän Nato-jäsenyydestä ei tarvitse järjestää, joten on tärkeää, että myös suomalaisten sivistäminen vuosina 2007 – 2011 tehdyn perustuslain ”uudistamisen” (HE 60/2010 ja LJL 3/2011) vaiheista jatkuu. Kova juttu olisi, jos hallituspuolue vihreät uskaltaa nytkäyttää ”Impotentti itsenäisyys vs. haluton federalismi” – nimellä tunnetun hankkeen, yhtä matkaa Nato-jäsenyyden kanssa, niin sanotusti eteenpäin ja vielä maaliviivan yli!

Nythän kuumina käyvien Nato-keskustelujen myötä on käymässä niin, että eduskuntapuolueista perussuomalaiset joutuvat muuttamaan kantojansa kaikkein isoimmin. Jolloin unelma, toisen kerran; hallitukseen pääsystä kokoomuksen kanssa pysyy vielä elossa.

Aika näyttää, miten nopeasti muuttuneen maailmantilanteen takia; ps-puolueen täydellinen tai osittainen käännös monessa ps -kannattajille tärkeässä perusasiassa (tapahtumat 2017 kesällä, maahanmuutto, syvempi liittoutuminen Euroopan unioniin, Nato-jäsenyys) onnistutaan myymään puolueen hardcore-osastolle? Vai valuuko perussuomalaisten kannatusta edelleen muihin puolueisiin? Tai lisääntyykö ps – kannattajien keskuudessa äänestämättä jättäminen? Samalla, kun puoluerekisteriin syntyy uusia ja entistä erikoisempia pienpuoleita.

Eikä tuossa kaikki.

Samaan aikaan mahdollisen Nato-jäsenyys keskustelun kanssa päättäjiemme pitää pystyä käymään keskusteluja muistakin tärkeistä yhteiskunnallisista asioista. Tässä niistä yksi, joka on liittynyt työnantajapuolen lobbausjärjestöjen toivelistaan jo pitkään. Työnantajien saataville tulee saada tarpeen mukaan nopeasti saatavilla olevaa, joustavaa ja halpaa työvoimaa. Uutistietojen mukaan työvoimapula Suomessa on ollut huutava jo vuosikymmenten ajan. Onko tuo krooninen työvoimapula laajentunut myös päteviin johtajatason henkilöihin? Muutenhan ongelma olisi jo hoidettu pois päiväjärjestyksestä.

Pieleen menneistä ennustuksista työvoiman tarpeesta ”Maahanmuutto vs. Maastamuutto” artikkelissa.

Toivotaan, että ammattijärjestöt ja viranomaiset ovat näissä asioissa hereillä, ettemme pääse lukemaan surullisia uutisia kielitaidottomien pakolaisten hyväksikäytöstä suomalaisessa työelämässä. Onkin hyvä muistaa mahdollisen Suomen Nato-jäsenyyden tuomat velvoitteet Suomen valtiolle:
”Naton päätehtävä on turvata sen jäsenten yhteisiä arvoja, joita ovat demokratia, yksilönvapauksien kunnioittaminen, oikeusvaltio ja kiistojen rauhanomainen ratkaisu. Näihin tavoitteisiin päästään jäsenmaiden keskinäisen solidaarisuuden avulla.”
Lähde: Wikipedia.

Hyvä palkkaisia työpaikkoja tarjoavien työpaikkojen työvoimapula Euroopassa; saattaa tulla todelliseksi, jos pitkittyvän ja mutkistuvan Ukrainan sotakriisin takia käy niin, että länsimaiset yritykset alkavat vetää arkipäivän toiminnolleen tärkeiden tuotteiden tuotantolaitoksia pois myös Kiinasta. Jolloin niiden uusiksi sijaintipaikoiksi saatetaan katsoa sopivan vain Nato-maat tai Major non-NATO ally (MNNA) – statuksen omaavat maat.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Toivoa sopii, että vuoden 2015 pakolais- ja turvapaikanhakijakriisistä on Suomessakin otettu opiksi. Ja muun muassa ”Seinäjoen arabikevät” – dokumentista esiin putkahtaneet yhteiskunnalliset ja mahdollisesti edelleen suomalaisten sekä Suomen turvallisuuteen vaikuttavat ongelmakohdat on saatu onnistuneesti ratkaistua.

Lopuksi.

Myös isoa kuvaa Suomi Euroopan unionissa 2017 on tärkeää pystyä päivittämään 2020-luvun tilanteisiin ja näkymiin suhteutettuna. Mitä paremmin oman maan kansalaisten asiat ovat ja mitä vähemmän uusia Suomen sisäisiä Berliinin muureja syntyy, niin sitä enemmän apua ja ymmärrystä löytyy muidenkin auttamiseen.

Keskustelu erilaisista yhteiskunnallista aiheista jatkukoon.

Tässä ”Korporatismi kovenee. Nyt myös EU-tasolla. Joukkoistaminen vastavoimaksi” – tilannekuvaa isoista asioista 2010-luvun alun Suomesta. Tuolloin avoin keskustelu, esimerkiksi Euroopan unionin kehittymisestä liittovaltioksi; oli sallittua vain erilaisten kuplien sisällä tapahtuvana.

Eri asia 2020-luvun Suomessakin on sitten se, mitä vaaleilla valitut päättäjämme saavat ja uskaltavat ottaa, esimerkiksi kansalaisilta saamastaan Nato-jäsenyyspalautteesta huomioon. Äänekkäässä, mutta rauhanomaisessa ”Yhteistyössä toimien” – toimintamallissa piilee kuitenkin paljon käyttämätöntä ruohonjuuri- ja katutason potentiaalia. Vaikkei niitä halvempia ja koulutetumpia johtajia; 2020-luvun Suomeen, työnantajajärjestöjen toimesta haluttaisikaan.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, ay-liike, EU, Perustuslaki, politiikka, populismi, populisti, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Entiset pääministerit: Suomi Natoon!

Keskustelut; Suomen ja suomalaisten, mahdollisesta Nato-jäsenyydestä ja sen aikataulusta käyvät kuumana. Nyt kantansa ovat ilmoittaneet myös Suomen entiset pääministerit.

Näin politiikan parrasvaloihin paluutaan tekevä, kokoomuksen Alexander Stubb: ”Alexander Stubb antoi selkeän arvion DI:lle: Suomen Nato-hakemus tapahtuu kuukausien sisällä” – Kauppalehti 14.3.2022.

Ja näin vuorollaan pääministeripuolue demareiden; Antti Rinne Iltalehden mukaan Twitterissään:
”Antti Rinne valmiina Natoon, jos turvallisuus sitä edellyttää” – Iltalehti 13.3.2022
”SDP:n entinen puheenjohtaja ja ex-pääministeri Antti Rinne kertoo Twitterissä olevansa valmis hyväksymään Nato-jäsenyyden tarvittaessa.”

Eikä noissa entisten pääministereiden kannanotoissa ole mitään ihmeellistä. Heillä on asemansa ja verkostonsa kautta käytössään varmasti paljon sellaista tietoa, joita katu- ja ruohonjuuritason kansalaisilla ei ole. Eikä tule olemaan.

Tässä vaiheissa heidän lausunnoistaan on hyötyä meille kaikille; varsinkin, jos entiset pääministerit huolehtivat ja purkavat omalta osaltaan nämä kohta seuraavassa mobiiliflaijerissa mainitut ”Valtiokonttorin ja vakuutuslääketieteen miinakentät”.

Kun turvallisuusasioita maassamme hoitavien henkilöiden tausta-asiat ovat; mahdollisten työtapaturmien ja ammattitautien varalle, varmuudella kunnossa, niin kaikkien suomalaisten sitoutumisen taso yhteiskunnallisia asioita kohtaan paranee kohisten. Samalla kun aiemmat vakaan vaikenemisen Suomen sisäiset Berliinin muurit kaatuvat vihdoinkin romisten. Ottaako Eteläranta 10:n ekosysteemi tässäkin johtajan roolin? Ja tekeekö Alexander Stubb paluun päivänpolitiikkaan?

Rkp:n roolista vakuutusasioiden miljardien liiketoiminnassa.

Omalta osaltaan, pääministeri Alexander Stubb ja kokoomuksen ekosysteemi jättivät vuonna 2014 korjaamatta nämä työtapaturma- ja ammattitauti- sekä vakuutusoikeuslakeihin esitetyt korjausehdotukset. Vielä vuonna 2006 meppinä toimiessaan Alexander Stubb vastasi rehellisen oloisesti kansalaissähköpostiin vakuutusyhtiöiden vallasta Euroopan unionissa:

”Niin kauan, kun pysyy terveenä, saa pitää työpaikkansa eikä omalle tai perheen kohdalle osu mitään onnettomuuksia pieni ihminen pärjää.

– –

Joku viisas tokaisi täällä parlamentin käytävillä kerran, että kyllä muiden valtioiden ihmisoikeustilanteesta kannetaan huolta ja meteliä, mutta EU-jäsenvaltioiden rikkomuksista pysytään mielummin hiljaa.

Olet oikeassa, että vakuutusyhtiöillä on Euroopassakin valtavasti valtaa käsissään. Ja valitettavasti EU:n valta ei yletä heitä suitsemaan.”
Lähde: Harmaa hallinto Suomessa ja EU:ssa? – Julkaistu: 9 joulukuun, 2010.

Joten voisiko Naton valta jäsenmaitaan kohtaan olla se .. tai joku muu?, joka oikeusvaltio perustaa korostavan EU:n tukemana riittää vakuutusyhtiöiden vallan suitsimiseen? <<< (Sarkastinen kysymys)

Toisaalta pääministerinä puolen vuoden ajan vuonna 2019 toimineen Antti Rinteen ja demareiden ekosysteemin takataskussa on ollut käytössään Malli Antti Rinne, jota on valitettavasti tarjottu vain valikoidusti VIP-asemassa oleville ay-liikkeen jäsenille. Joten toivottavasti tuota markkinatalousdemareiden VIP-jäsenille varattua tasa-arvoa ja solidaarisuutta, tarjotaan 2020-luvulla kaikille suomalaisille.

Vaan toivotaan, että entisten pääministereiden ajamina; suomalaisten ammattisotilaiden ja varusmiesten työtapaturma ja ammattitautien korjaamisen kautta, myös kaikkien suomalaisten perus- ja ihmisoikeudet saadaan toteutumaan. Myös erittäin merkittävässä tosielämän julkisen vallan käytössä lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan piirissä.

Tästä vasemmistoliiton sosiaali- ja terveysministereiden Hanna Sarkkisen/Aino-Kaisa Pekosen johtaman ministeriön hylkäämästä ”Vakuutuslaitoksien vakuutuslääkäreitä koskevan lain muuttaminen 2020-luvulla” – korjausehdotuksesta on hyvä lähteä rakettimaisesti edeten liikkeelle. Näin kaikkien suomalaisten lakisääteisesti vakuutettujen oikeudellinen asema saadaan nopeasti korjattua.

Siis, jos päättäjämme ovat tosissaan siitä, että Suomen perustuslain takaamien suomalaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen tosielämässä tulee olla Suomen Nato-jäsenyyden toteutumisessa yksi tärkeimmistä asioista. Kuten tuossa linkin takaa löytyvässä kansalaisaloitteessa numero 9997, yhtenä kohtana Suomen Nato-jäsenyyden perusteluiksi esitetään.

Eikä tuossa kaikki.

Vuosina 2011 – 2012 pääministeri Kataisen six-pack hallituksessa, rkp:n puolustusministerinä, toiminut Stefan Wallin löytyy Wikipedian tietojen mukaan, tämän artikkelin kirjoitushetkellä, monihaaraisen lobbausfirma Milttonin johtotehtävistä.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Lobbaus on vaikuttajaviestinnän kaapuun puettua vaikuttamista korkean tason poliittisissa päättäjissä ja virkahenkilöissä siihen suuntaan sekä sillä keinovalikoimalla kuin kulloinenkin, esimerkiksi Milttonin toimeksiantaja ja laskun maksaja haluaa. Tämä vaikuttamisen keino ei ole koskaan pienellä rahalla toimijoita varten. Kuten on parhaillaan käynnissä olevassa Suomen Nato-jäsenyyden ajamisessa. Vuosien päästä saanemme tietää, mitä kaikkea median tutkasäteiden ulkopuolella parhaillaan, niin ulkomailta kuin kotimaasta käsin tapahtuu. Puolesta ja vastaan.

Siksi Suomen entiset pääministerit ovat erittäin tärkeitä viestin tuojia. Tässäkin isossa asiassa monesta yksityiskohdasta tietämättömälle äänestäjäkunnalle. Niin ennen kuin jälkeen virallisten päätösten.

Sitran yliasiamiehenä toimivan, entisen kokoomuksen ekosysteemin pääministerin ja EU-komissaari Jyrki Kataisen ulostuloja Suomen Nato-jäsenyyteen odotellessa. ”Euroopan union 60-vuotta” – tilaisuuden annista löytyy hyviä siemeniä kansanäänestysten tarpeellisuuteen Suomessa. Tuo tilaisuus pidettiin 23.3.2017 Helsingissä ja siinä sallittiin muutamat yleisökysymykset.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): EU, Perustuslaki, politiikka, populismi, populisti, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentoi

Suomen Nato-jäsenyys 2020-luvulla

Uutistietojen mukaan eduskunta on saanut käsittelyynsä, kaksi Suomelle ja suomalaisille Nato-jäsenyyttä ajavaa kansalaisaloitetta. Toisessa niissä esitetään järjestettäväksi kansanäänestystä, joka olisi kansanvallan eli demokratian uskottavuuden kannalta tärkeää.

Tiesitkö Sinä jo tämän? Nato-jäsenyydestä päättämisen suhteen Suomessa ei tarvitse välttämättä järjestää kansanäänestystä, koska vuosina 2007 – 2011 ”uudistetun” perustuslain (HE 60/2010 ja LJL 3/2011) mukaan päätäntävalta muun muassa Nato – jäsenyydestä, hallituksen ja tasavallan presidentin yhteistyön perusteella syntyneestä hallituksen esityksestä, kuuluu yksiselitteisesti eduskunnalle ja kansanedustajille.

Kyseiset perustuslain kohdat ovat:
94 § Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen
ja
95 § Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen
(Lisätietoa Finlex > Suomen perustuslaki > 11.6.1999/731)

Noista kahdesta Nato – jäsenyyttä ajavasta kansalaisaloitteista; 25.2.2022 vireille laitetussa ”Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi”- kansalaisaloitteessa on erittäin ajankohtainen nimi ja viittaus perustuslain velvoitteisiin. Koskeehan tämä kaikki täysimääräisesti suomalaisia? Ja myös tosielämässä?

Lainaus alkaa.
Suomen perustuslaki asettaa valtiovallalle vahvan velvoitteen turvata perusoikeudet ja ihmisoikeudet. Tämän toteuttamiseksi perustuslaki velvoittaa osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön ”rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi (PerustusL 1 § ja 22 §).
Lainaus loppuu.

Sitten mobiiliflaijerin kautta syväluotaus suomalaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen tosielämässä. Kyseessä perustuslain mukainen julkisen vallan käyttö; valtaosin yksityisesti omistetuissa vakuutus- ja eläkeyhtiöissä.

Tule apuun EU! Tai joku muu?

Voisiko tuo Tai joku muu? apuun tuleva taho olla Nato? Mitä mieltä tuon kansalaisaloitteen numero 9997 (eduskunnan käsittelytunnus KAA 2/2022 vp) vastuuhenkilöt : Matti Muukkonen, Harri Kreus, Tiina Ahva, Jani Kokko, Jessikka Aro, Juhani Klemetti ovat asiasta? Yhdessä laillisuusvalvojiemme huomioiden kanssa?

Eikä tuossa kaikki.

Vastausta odotellessa on mielenkiintoista seurata, uhkaavatko viimeaikaiset siiviileihin kohdistuneet; erittäin surulliset ja järkyttävät, tapahtumat Ukrainassa myös perussuomalaisten olemassa olon perustaa?

Eikä tuossa vielä kaikki.

Jotta eri puolueiden päättäjien kasvot säilyisivät äänestäjiin ja kannattajiin päin , niin hyvin valmistellun kansanäänestyksen järjestäminen ei vaikuta yhtään pölhömmältä ajatukselta. Kunhan kansanäänestys koskee kolmea aihetta kerralla. Näin yli 50-vuotiaat suomalaiset pääsevät äänestämään eurosta ja Natosta. Kun taas alle 50-vuotiaat suomalaiset pääsevät äänestämään; Suomen Euroopan unioniin ja euroon kuulumisesta sekä Natoon liittymisestä.

Tältä näyttivät tilanteet ja voimasuhteet eduskunnassa vuonna 2011 erilaisten liittoutumisten suhteen. Joten, jos eduskunnan jakaumat pätevät myös tosielämässä, niin ”Kolme aihettta kerralla – Rohkeasti yhdessä” – kansanäänestyksen järjestämisellä tuskin on sanottavampaa riskiä. Suomalaiset ovat entistä fiksumpia, myös näissä turvallisuuspolitiikkaa (turpo) koskevissa asioissa.

Vaihtoehdoksi nousseen ”Major non-NATO ally” (MNNA) – vaiheen antaessa mahdollista mietintäaikaa Suomen Nato-jäsenyydestä päättämiseen.

Lopuksi.

Nykyisessä Euroopan tilanteessa; kaikki se mikä meitä erilaisia ihmisiä ahdistaa, niin se saattaa oikein hyödynnettynä myös yhdistää. Yli kaikenlaisten rajojen. Kohti pitkäkestoista rauhaa, rakkautta ja rispektiä toisiamme kohtaan tavoitellen. Kuin yhdessä katu- ja ruohonjuuritason; yhteistä toimintaa vaativissa, elämäntilanteissa toimien. Muidenkin hyväksi ponnistellen. Vaikka monesta asiasta olisimmekin eri mieltä. Jopa täysin eri mieltä.

Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä koskevien keskustelujen käydessä vilkkaana, niin samalla on tärkeää yhteistyössä huolehtia siitä, että monien ammattisotilaiden ja varusmiesten sekä heidän lähiomaistensa kohdalle, etenkin 2010-luvun alussa, osuneet merkkaamattomat ”Valtiokonttorin ja vakuutuslääketieteen miinakentät” on päättäjiemme lupausten mukaisesti tunnistettu, purettu ja korjattu.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): EU, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, Perustuslaki, politiikka, Suomen ihmisoikeustilanne | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Kansanterveys vastaan kansantalous – Koronavirus 3

Koronatilanteen hellittäessä, ainakin hetkeksi, on hyvä hetki tehdä katsaus menneeseen. Aiempi Suomi 2017 verkoston artikkeli aiheesta oli ”Kansanterveys vastaan kansantalous – Koronavirus 2”. Toivottavasti pienten kivijalkayritysten tukipaketit on saatu Suomessakin toimitettua perille ja freelancer-pohjalta sekä nollatuntisopimusten pohjalta toimivien henkilöiden sosiaaliturva-asiat kuntoon. Muuten erilaiset Yhteistyössä toimien – pohjalta nousevat protestiliikkeet saavat Suomessakin lisää voimaa esiin nousuilleen.

Esimerkiksi toimivan vanhusten hoidon ja hoivan piirissä, joka on yksi tärkeimpiä sote – uudistuksen alueita. Varsinkin, jos inhimillistä vanhusten ja muistisairaiden hoivaa sekä kohtelua pidetään tärkeänä oikeusvaltion perusarvona. Toivotaan, että tästä vuoden 2019 kuumasta aiheesta kuullaan lisää.

Jos haluat katsoa lisää; myös 2020-luvun, valoa kaipaavasta aiheesta Twitteristä, niin
klikkaa tai täppää tästä.

Jos COVID-19-koronavirus, vanhusten näkökulmasta tarkasteltuna, kiinnostaa Sinua aiheena tiedonvälityksen suhteen, niin nyt on hyvä hetki katsoa tallenteelta Yle Areenalta ”Korona Ruotsissa”– ohjelma. Ruotsissahan kuukahti uutistietojen mukaan vuonna 2020 paljon vanhemman sukupolven ruotsinsuomalaisia. Näin tapahtui tuon ohjelman mukaan, varsinkin erilaisissa ruotsalaisissa hoito – ja hoivakodeissa.

Vähintäänkin yksi järkyttävä osa koronaviruksen hoitolinjausten isoa kuvaa Ruotsissa.

Yksi syy ohjelmassa kerrottuihin ennenaikaisiin kuolemiin särähti, lääkeaineiden yhteisvaikutuksista ymmärtävien, korvaan pahasti. Se tulee esiin kohta seuraavassa tekstilitteroinnissa ja niihin liittyvissä kuvakaappauksissa kyseisestä ohjelmasta. Kiitos tämän huomanneille ja aiheesta vinkanneille henkilöille. Yhdessä olemme aina enemmän.

Yllättävää huomata, että tästä ei syntynyt mitään isoa kohua Suomessa! Tosin voihan se olla niin, ettei tällaista tehdä vanhuksille tai vakavasti sairaille Suomessa missään olosuhteissa. Toivottavasti happivarantojen riittävyydestä ja lääkeaineiden käytöstä vanhustenhoidossa Suomessa vastaavat henkilöt saadaan avaamaan aihetta laajemmin.

Sillä ennen mahdollisten uusien koronavirusvarianttien tai uusien pandemioiden puikahtamista Suomeen; on hyvä saada hoitoketjut, tehohoitopaikkojen määrät ja tarvikevarastot Suomessa riittävälle tasolle. Sekä myös linjaukset happivarantojen ja lääkkeiden käytöstä pitkäkestoisen päivänvalon kestävälle tasolle. Ainakin kaikkien ja kulloistenkin riskiryhmäläisten kohdalla.

Hoivakotien henkilöstö tekee sitten; parhaansa mukaan niitä asioita, joista ylemmältä johdolta valuu ohjeistuksina alaspäin komentoketjua. Niin kuin tässä Ruotsin tapauksessakin tapahtui.

Maallikkojen mielissä tämä lääkeaine kuulostaa pelottavalta.

Toivotaan, että edes tämän tyyppisestä vanhusten hoitoon kohdistuvasta ja laillisuuden rajamailla heiluvalla, avustetusta eutanasiasta saadaan hyvät keskustelut aikaiseksi. Edes Suomessa, jos ei myöskin Ruotsissa. Tässä Ylen ohjelmassa piilee hyvät ainekset julkisille ja avoimille keskusteluille. Också på svenska.

SISÄLLYSLUETTELO
Tekstilitterointi
Kuvakaappaukset tekstilitteroinnista
Artikkelin linkkejä

TEKSTILITTEROINNIT
Aikajanan kohdasta 03:45 alkaen.

Sairaanhoitaja Sonja Aspinen:
”Muistan sen päivän, kun yhtenä aamuna tajusin, mitä tässä tapahtuu.
Mä lähdin töihin ja kävelin mieheni kanssa autolle ja sanoin miehelleni, että minä menen tappamaan potilaita. Tai minä menen tappamaan vanhuksia.”


Aikajanan kohdasta 04:04 alkaen.

Toimittaja Minna Pye:
”Sairaanhoitaja Sonja Aspinen on hoitanut hoitolaitoksissa asuvia vanhuksia Suur-Tukholman alueella jo 1990-luvulta lähtien.

Hän kiertää eri hoivakotien osastoilla omistamansa henkilöstövälitysyritys Ingrian kautta.

Kun pandemia jylläsi Ruotsissa keväällä, Tukholman alueen vanhustenhoitoyksiköihin annettiin toimintaohjeet, joilla pyrittiin varmistamaan, että sairaanhoito ei kuormittuisi.”


Sairaanhoitaja Sonja Aspinen:
”Oli päätetty, ettei heitä viedä sairaaloihin, he hoidetaan siellä omissa sängyissään tavallaan omassa kotonaan, siellä laitoksessa.

Siellä ne resurssit olivat täysin rajalliset, tosi monessa paikassa.

Ei ollut juuri mahdollisuutta antaa näitä suonensisäisiä nesteytyksiä. Eikä ollut mahdollisuutta antaa happea. Lisähapen tarve olisi ollut tosi suuri.

Sen sijaan annettiin palliatiivisia päätöksiä aika systemaattisesti, näille potilaille, jotka sairastuivat siellä vanhainkodeissa. Heitä rupes tulemaan tosi paljon.

Me saatiin sitten tämmöiset ohjeet, lääkemääräykset, mitä me saadaan käyttää.

Että esimerkiksi näille potilaille annettiin morfiinia muun muassa ja midatsolaamia.

Minunkin kokemuksella jo tiedetään, että mihin se johtaa, kun hengitysvaikeuksista kärsivälle ihmiselle annetaan lääkettä, joka vielä lisää deprimoi, tätä hengitystä. Se kyllä vähentää niitä mahdollisuuksia elonjäämiseen.”

Toimittaja Minna Pye:
”Vanhusten hoivalaitosten tilannetta pahensi se, että koronan takia lääkärit eivät tehneet normaaleja kiertoja.

Lääkärit tekivät päätöksiä elämän loppuvaiheen lääkehoitoon siirtymisestä, rutiininomaisesti puhelimitse ja näkemättä potilasta.”


Sairaanhoitaja Sonja Aspinen:
”Tämä Covid-19 tauti ei tarvitse tappaa vanhusta. Se ei ole mikään indikaatio, sillä tavalla.

Mutta, jos Sinä et saa hoitoa, niin kyllä ne mahdollisuudet aika pienet ovat.”


Aikajanan 06:12

”Et ehkä jaksa syödä tai juoda.

Hapentarve voi olla ihan muutamia päiviä vaan, mikä auttaisi sitä omaa elimistöä lähtemään siihen taistoon. Ja sen näkis aika pian, onko siitä hyötyä vai ei?

Että sen jälkeen voisi sitten ajatella, että jos ei ole, niin sitten lähdettäisiin näihin palliatiivisiin hoitoihin.

Koin tämän kyllä todella vaikeena tään tilanteen, siellä työssä.”


Aikajanan 06:43

”Tuli koko ajan sitä eettistä vaikeutta itselle, että kenellä on oikeus päättää toisen hoidon tarpeesta ja elämästä. Kysehän oli sitten kuolemasta ja elämästä, siinä vaiheessa.”

Toimittaja Minna Pye:
”Se oli kuolinapua.”

Sairaanhoitaja Sonja Aspinen:
”Se oli kuolinapua ja väärässä kohdassa monesti. Sitä ei vieläkään vaan hyväksy.”

Aikajanan 07:09 kohdalle loppuen.

Koko
”Korona Ruotsissa” – jakso on katsottavissa Yle Areenassa:
https://areena.yle.fi/1
-50654859

kesto 50 minuuttia
ensi-ilta maanantaina 11.1.2021
katsottavissa toistaiseksi
kerännyt 106 831 katselua

Suosittelemme koko ohjelman katsomista, jolloin tekstilitterointi ja kohta seuraavat kuvakaappaukset asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. Kuin myös pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi kutsutun oikeusvaltion perustan ja sitä koossa pitävien moraalisten sekä eettisten linjausten suhteen.

KUVAKAAPPAUKSET TEKSTILITTEROINNISTA
Kuvakaappausten tekstimuodot ovat lyhyempiä kuin ohjelman todelliset puheet.

Kuvakaappaus 1 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 2 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 3 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 4 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 5 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 6 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 7 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 8 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 9 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 10 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 11 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.

Toivottavasti Suomessa tilanteet olivat ja ovat toisin.

ARTIKKELIN LINKKEJÄ
Morfiinin ja midatsolaamin laamannuttavasta yhteisvaikutuksesta ”Korona Ruotsissa”– ohjelman aikajanalta noin 05.00 – 05.45
https://areena.yle.fi/1-50654859?seek=300
Linkki luettu 21.2.2022

Midatsolaaminin käyttö kuolemanrangaistuksessa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Midatsolaami
Linkki luettu 21.2.2022

Ulkolinjan erikoisartikkeli: ”Kuolleita emme saa takaisin” – kovimman hinnan Ruotsin koronalinjasta maksoivat vanhukset
https://yle.fi/aihe/a/20-307427
Linkki luettu 21.2.2022

Tilannekuvaa hoivakotijonoista vuoden 2022 Suomessa:
”Vuodeosastoilla makaa vanhuksia, joiden paikka olisi hoivakodissa”
https://yle.fi/uutiset/3-12317728
Linkki luettu 21.2.2022

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, kansalaisjärjestöt, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Vakuutuskratia – kirjasta

Odotellessa tuota kirjaa syntyväksi on hyvä tuoda esiin toimittaja Senja Larsenin kirjoittama Veikkauskratia– kirja. Tässä kirjasta käytävään keskusteluun ja mahdollisen Vakuutuskratia-kirjan pääaiheisiin Twitterissä.

Jos haluat katsoa lisää Twitteristä, niin klikkaa tai täppää tästä.

Suuren suosion saavuttaneessa Veikkauskratia – kirjan rakenteessa, avainhenkilöiden galleriassa ja ongelmanratkaisun käsittelytavassa piilevät myös toimivan Vakuutuskratia – kirjan menestyksen siemenet. Vain tarpeeksi rohkea ja aiheen läpikotaisin tunteva kirjoittaja sekä kustantaja tai joukkorahoituksen junailija puuttuvat.

Vaalien voittajista huolimatta meno jatkuu härskinä.


Erinomaisesti kirjoitettu ja jäsennelty Veikkauskratia – kirja paljastaa hyvin sen, miten samat henkilöt ja organisaatiot käyttävät niin sanotusti tuoleja vaihtaen lobbaus-, lainsäädäntö- ja toimeenpanovaltaa. Myös osin edustamansa organisaation Veikkaus – rahojen hakijoina ja loppukäyttäjinä.

Kuin yhteensattumana vakuutusmafiaan, Veikkauskratia – kirjassa ovat kyseessä osin samat henkilöt ja organisaatiot, jotka käyttävät lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla, niin sanotusti tuoleja vaihtaen tosiasiallista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa. Myös miljardien eurojen liiketoiminta-alueella.

Joten tuntuu oudolta, etteivät tiedotusvälineet ole halunneet avata pitkäkestoista ja avointa keskustelua vakuutusmafiaan ja vakuutuskratiaan kuuluvien ja erittäin merkittävää valtaa käyttävien >  Päättäjien kaksois-, kolmois- ja nelosrooleista!

Koska eduskuntapuolueet, laillisuusvalvojat, kansalais- ja potilasjärjestöt eivät uskalla vieläkään kaataa Suomen sisäisiä Berliinin muureja, niin Vakuutuskratia – kirja odotellessamme on syytää toistaa tätä avunpyyntöä vakuutusmafian synnyttämien pitkäkestoisten ongelmatilanteiden ja härskiyksien lopettamiseksi Suomessa >
Tule apuun EU! Tai joku muu?

Toinen juttu on tietysti se, että uskaltavatko edes nuoremman sukupolven keskustan johtajat kaataa vuosikymmenten ajan pystyssä pysyneen, vakaan vaikenemisen kulttuurin Berliinin muurin Suomessa?

Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, kansalaisjärjestöt, korruptio, maan tapa, politiikka, populismi, populisti, potilasjärjestöt, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: | Kommentoi

Yhteistyössä toimien

Pitkäkestoinen mielenosoittaminen ja räyhäkkään pokan pitäminen vaativat varoja sekä pitkää pinnaa. Suomalaisen ay-liikkeen voittanutta ei taida yhteiskunnallisten asioiden väännössä olla? Ainakaan vielä.

Suomessa on parhaillaan käynnissä erilaisten äännekkäiden mielenosoitusten aaltoliike. Äänekkäimmät niistä liittyvät tällä hetkellä polttoaineiden hintoihin. Kuten Torviprotesti – Stop autoilijoiden kurittamiselle ja Convoy Finland 2022. Vaikka molemmilla on tavoitteidensa kärkipäässä polttoainehintojen alentaminen, niin ne eivät mahdu uutistietojen mukaan samaan mielenosoitukseen. Tavoissa toimia lienee eronsa.

Tässä kohtaa on molemmilla, hyvin pyörien päällä rullaavilla protestiliikkeillä, mahdollista ottaa kyytinsä yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä aihe, josta olisi syystä pitää paljon ääntä, kunnes sen pitkään tiedossa olleet ongelmat ovat poistuneet. Tästäkään aiheesta ei kukaan meistä pääse omalla elinkaarellaan karkuun.

Jos haluat katsoa lisää Twitteristä, niin klikkaa tai täppää tästä.

Tässä kaikille yhteistyöhön kykeneville mielenosoitus- ja protestiliikkeille ehdotus paikasta Helsingissä, joka on lähellä todellisen vallan ytimiä. Kansalaistorin lisäksi. Jolloin näkyvyys ja kuuluvuus myös todellisten talouselämän ja virkamies päättäjien suuntaan paranee.

Senaatintori on todellisen vallan keskipisteessä ja lähellä todellisia päättäjiä. Parhaiten aina arkisin.

Yhdessä toimien saataisiin paljon enemmän aikaan, mutta kyse mielenosoittamisessa ja protestoinnissa, kuten politiikan teossa ja lobbauksen harjoittamisessa, on eri henkilöiden kyvystä tulla toimeen keskenään. Aika näyttää, mistä kaikesta vuonna 2022 mieltä Suomessa osoitetaan ja minkälaisin kattauksin?

Rauhanomaisessa ja tyylikkäästi toteutetussa kansalaistottelemattomuudessa piilee uusien mahdollisuuksien siemensäkki.

Joten eikun kaikki halukkaat rohkeasti verkostoitumaan sekä harjoittelemaan, suomalaisen ja ulkomaisen uutiskynnyksen ylittäviä, mielenosoittamisen ja protestoinnin saloja. Seuraavat eduskunta- ja presidentivaalit lähestyvät kovaa vauhtia.

Yhdessä toimien olemme enemmän.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): ay-liike, politiikka, populismi, populisti, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , | 2 kommenttia

Blogissa 300 000:n raja rikki

Eilen, keskiviikkona 16.2.2022, Suomi 2017 verkoston blogin pulssimittarissa meni 300 000:n blogista kiinnostuneen raja rikki!

Näinä lyhyen sekä erittäin nopeatempoisen sähkösanoma- ja kuvaviestinnän aikoina määrää voitaneen pitää kohtuullisena. Varsinkin, kun kyse on yhteiskunnallisia aiheita ruohonjuuri- ja katutasolta käsittelevä ja rahallisesti erittäin pienen mainosbudjetin (0 €) blogi.

Lue ”Avoimesti Suomi 2017 verkostosta”

Mobiiliflaijerin Viimeisimmät artikkelit – listan ensimmäinen on:
Yhdessä” (Julkaistu: 7 helmikuun, 2022) ja
viimeinen:
 ”Suomen itsenäisyysprosentti 2020-luvulla”. (Julkaistu: 6 joulukuun, 2020)

Niiden väliin mahtuvissa artikkeleissa piilee seuraavien eduskunta- ja presidentinvaalien kuumimmat aiheet. Jos Suomessa vain päästään siihe kauan odotettuun tilanteeseen, että asioista ja ongelmista aletaan puhua niiden oikeilla nimillä. Myös rauhanomaisen kansalaistottelemattomuuden keinovalikoimaa hyödyntäen.

Vaikka verkostomme kirjoitustahti on hidastanut, niin auki kirjoitettavia yhteiskunnallisia aiheita Suomessa riittää. Lämmin kiitos siitä Teille, jotka olette vuosien aikana antaneet meille hyviä vinkkejä. Eikä haittaa, vaikka monesta asiasta olisimmekin täysin eri mieltä. Blogien universumissa riittää aina tilaa uusille kirjoittajille. Rohkeasti vain mukaan.

On ollut mukavaa huomata, että blogin sisäistä hakukonetta käytetään entistä enemmän. Suosittuja hakusanoja ovat viime aikoina olleet:

Kela
vakuutuslääketiede
vakuutuslakimiehet
vakuutuslääkärijärjestelmä
vakuutusoikeus


Noiden hakusanojen tausta on varmaankin se, että Suomi 2017 verkoston ja sen blogin juuret ovat Oikeusturvan ajankuva – blogissa. Sen syntyaikaan luultiin, että kun lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan ongelmakohdista kirjoitetaan ja niihin esitetään ratkaisumalleja, niin ongelmat poistuvat. Vaan kuinkas oikein kävikään?

Tästä linkistä sen vuoden 2006 syyskuun aiheisiin, jotka ovat edelleen näin 2020-luvulla ajankohtaisia.

Toivotaan, että noista kaikista menneisyyden artikkeleista on apua, kun Sinunkin tulevaisuutesi etenee kohti 2030-lukua. Voimia, valoa ja rohkeutta meille kaikille kertoa, kuinka monet yhteiskunnalliset asiat tosielämässä ovat? Elinkaarellemme sijoitettuina; kehdosta hautaan.

Tärkeintä on mielestämme se, että me yritämme. Yhdessä taikka erikseen toimien. Kaikkien meidän yhteiseksi hyväksi. Oli kyse sitten suomalaisesta hyvinvointi- ja oikeusvaltiosta, jossa toivottavasti myös me ihmiset voimme mahdollisimman hyvin. Vaikkakin monesta asiasta eri mieltä olemmekin.

Lopuksi. Lämmin kiitos kaikille Teille arvoista lukijamme. Erittäin pienen mainosbudjetin (0 €) blogina toivomme, että jaatte omissa verkostoissanne niitä artikkeleita, jotka Teitä kulloinkin kiinnostavat.

Iso kiitos avustanne sekä voimia ja valoa toimiinne! Yhdessä toimien olemme enemmän.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, politiikka, Suomen ihmisoikeustilanne, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , | Kommentoi

Yhdessä

Helsingissä oli käynnissä monenlaista kohua herättänyt ja Convoy Finland 2022 – nimellä tunnettu mielenosoitus 4.-6.2.2022 välisen ajan. Kohu oli sosiaalisen median puolella melkoinen.

Tässä alkuun yksi lukuisista Twitterin seurantaketjuista, joissa yritettiin päästä asialinjalta ponnistaen kärryille siitä, että mistä kaikesta rehvakkaan tuntuisessa mielenosoituksessa oli kysymys. Varsinkin, jos mielenosoitus samoista aiheista vielä lähiviikkoina jatkuu ja palaa paikoilleen Helsinkiin entistä räyhäkkämpänä. Toivottavasti osallistujien osalta pystytään olemaan mukana päihteettömästi ja toisia kunnioittavalla asenteella. Kansalaistottelemattomuutta voidaan toteuttaa myös tyylikkäästi.

Jos haluat katsoa lisää Twitteristä, niin klikkaa tai täppää tästä.

Convoy Finland 2022 mielenosoituksella oli kolme kovaa päätavoitetta, jotka tämän artikkelin julkaisun hetkellä eivät ole vielä toteutuneet. Yksi liittyy koronavirukseen, toinen verotukseen ja kolmas hallituksen erovaatimukseen.

Helsingin liikenteelle aiheutetun haitan vuoksi Convoy Finland (Letka Suomi) mielenosoitusta verrattiin monella sosiaalisen median kanavalla, myöskin ulkomailta kopioituun, Elokapina-liikkeeseen.

Molemmat mielenosoitukset ovat onnistuneet herättämään suomalaisissa monenlaisia tunteita.

Aika näyttää, onnistuvatko jotkut idearikkaat henkilöt yhdistämään hyvin erilaisia näkökantoja sekä poliittisia mielipiteitä viljelevät henkilöt samaan rauhanomaiseen suurmielenosoitukseen?

Osallistujien sitoutuessa yhteisen ohjelman, tavoitteiden ja huolella rakennettujen ratkaisuehdotusten piiriin. Esimerkiksi ruuan, asumisen, bensan, sähkön hintojen alentamiseksi sekä vaalirahan ja lobbauksen kytkentöjen paljastamiseksi Suomessa. Rahasta ja säällisestä toimeentulostahan löytyy yllättävän monta yhdistävää asiaa. Hyvinkin erilaisten henkilöiden kesken.

Tästä linkistä kuvakaappauksen twiittiketjuun.

Helsingissä nähtiin 2010-luvun alun molemmin puolin mielenkiintoisia ja pitkäkestoisia mielenosoituksia, joista voitaneen ottaa mallia. Varsinkin, kun kevät etenee, koronarajoitukset poistuvat ja säät lämpenevät, niin mielenosoitusten taikka erilaisten protestiliikkeiden juurtuminen Helsingin keskeisille paikoille on helpompaa kuin hankien keskellä.

Rakennuspuolelta tuttu malli, että on ensinnäkin idearikas ja tietotekniikan hallitseva pääurakoitsijakonsortio, joka vastaa mielenosoituksen fasiliteeteista ja kaikkia velvoittavien yhteisten pelisääntöjen luomisesta. Sitten on eri aihealueittain räyhäkkäät ja mielenosoituksen sääntöjä noudattavat aliurakoitsijat, jotka hallitsevat nuo mielenosoituksen pääteemat. Ongelmien kiteyttämisestä, toimivien ratkaisuehdotuksien esittämiseen.

Ulkomailta kopioitujen Occupy Helsinki, Joukkovoima, Nyt Saa Riittää mielenosoitusten tiimoilta saattaa löytyä kopioitavaa, joita voi sitten vapaasti parannella 2020-luvun tilanteisiin. Oheisessa mobiiliflaijerissa lisätietoa protestiliikkeen mallikkaasta paikoilleen juurtumisesta. Convoy Finland 2022 voi sitten juuri saamansa kokemuksensa turvin neuvoa, miten mobilisoitua rauhanomaisesti ja liikenneturvallisesti sähkö- ja polttoainemoottoreilla kulkevien ajoneuvojen pyörien päälle valtakunnallisesti?

Hyvätkin liikkeet saattavat kaatua keskinäiseen riitelyyn. Tai sitten parhaimmillaan niiden luotettaviksi katsottuja johtajia palkataan vuorollaan kansanedustajien tai hallituksen ministereiden avustajiksi.

Ja niin kuin Suomen historian ensimmäisten aluevaalien totuusleikkuroitu vaalitulos näytti; puolueiden kahleista irtiolevia, mutta äänestäjille tärkeiden asioiden puolesta puhujia ja paineiden purkajia tarvitaan. Vaikka olisimmekin hyvin erilaisella yhteiskunnallisella tietoudella varustettuja.

Rahasta eli säällisestä toimeentulostahan löytyy yllättävän monta yhdistävää aihetta. Yli puolue-, arvo-, ikä-, arvopohja- ja varallisuusrajojen. Ainakin aina ennen seuraavia eduskuntavaaleja.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): apparaatti, apparatismi, apparatsikki, kansalaisjärjestöt, korruptio, maan tapa, politiikka, populismi, populisti, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, talouselämä, Uncategorized, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi