Työministeri ja työministeriö

Yllättävän pienelle huomiolle julkisuudessa on jäänyt se, että työministerillä ja työministeriöllä on ehken suorimmat sekä säännöllisimmät yhteydet työmarkkinajärjestöjen ja finanssialan sisäpiireihin. Joita myös kolmikannaksi ja Wahlroosin nelikannaksi kutsutaan.

Muistatko vielä tämän? Muun muassa pääministeri Sipilän/kesk. hallituksen työ- ja oikeusministerinä toiminut Jari Lindström/ex-ps./siniset kutitteli lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan isoja ongelmakohtia rohkeasti. Kunnes hänetkin lanattiin hiljaiseksi.

Wahlroosin nelikanta tosielämässä: ”Näin rahasampo luodaan ja pidetään käynnissä”

Tiesitkö jo tämän? Yksi tuon kovaan kansalliseen korporatismiin ja mafiamaiseen finanssifasismiin nojaavan etujärjestövallan ytimistä, toimii muun muassa Tapaturmavakuutuskeskus –  nimisen suojakuvun alla. Jostain syystä tämä(kin) aihe on; avaamisen ja tunnetuksi tekemisen suhteen, juuttunut suomalaiseen uutiseteiseen?

Kokoomuksen ekosysteemin Avoin Suomi 2014 – torpedointi suomalaisille tutuksi?

Mikseivät edes vasemman reunan demarit ja vasemmistoliittolaiset ole uskaltaneet avata suutaan? Nuo ”Avoin Suomi 2014” – bloggauksessa avatut epäkohdat ja perustuslain vastaisuudet ovat olleet heidänkin tiedossaan jo usean vuosikymmenen ajan!

Ovatko aiemmin puolue- ja aatejanalla vasemmalla olleet, demarit sekä vasemmistoliittolaiset siirtyneet, elinkaari- ja varallisuuskertymäajattelun myötä, arvopohjiltaan puolueidensa kokoomukselaiseen äärireunaan? Lähivuodet näyttävät, että uskaltavatko edes rehvakkaasti esiintyvät perussuomalaiset ja vihreät iskeä tähän pitkään avoinna olleeseen sekä ainakin yli miljoonaa äänestäjää kiinnostavaan markkinarakoon?

Juurisyyt > Uutislukitus 10 ja Mobiiliflaijeri 10 – Päätösjakso

Jos työmarkkinajärjestöillä sekä finanssialan etujärjestöillä on todellinen valta lakisääteisissä vakuutuksissa ja sosiaaliturvassa, niin mikseivät he halua ratkaista tiedossaan olevia ongelmia?

Miksei vuonna 2006 esitelty Saattaen vaihdettava – toimintamalli kelpaa päättäjille?

Ajavatko vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä Kela asiakkaitaan yhdessä toimien, aggressiivisesti alempien korvausten ja toissijaisten korvausjärjestelmien piiriin? Tai kokonaan niistä ulos? Varsinkin, jos kyseessä on laskennallisesti pitkäkestoinen ”yksittäistapaus”, jonka korvausvelvollisuus perustuu selkeästi lakiin ja toteen näytettyyn syy-yhteyteen? Pääministerin paikalta eduskunnan ensimmäiseksi varapuhemieheksi siirron saanut Antti Rinne/sd. voinee jo kertoa tämän Malli Antti Rinne – tukipaketin aikataulusta ja sen saamisesta kaikkien ammattijärjestöjen jäsenten saataville?

Eikä tuossa kaikki.

Bloggauksen toisessa mobiiliflaijerissa mainittu ja vuosina 2003 – 2007 voimaansaatettu kahden lääkärin loukku – lakipaketti löytyy purettuna, esimerkiksi näistä kohta seuraavista Oikeusturvan ajankuva – blogin linkeistä. Ilman niiden jäljittämistä voimassa olevaan lainsäädäntöön ja täysimääräistä korjaamista, hallitusohjelman sivun 150 kirjaus ja lupaus vakuutuslääkärijärjestelmän täysremontista uhkaa jäädä tussaukseksi. Taas kerran.

Kuin yllättäen ja pyytämättä. Sdp ja keskusta olivat hallituksen puikoissa tuolloinkin eli vuosina 2003 – 2007. Pääministerinä toimi, eduskunnan nykyinen puhemies, Matti Vanhanen, joka ei ole ainakaan vielä ilmaissut tietojaan siitä, miten tällainen lainsäädäntökuvio, HUOM! ohi hallitusohjelman voi olla 2000-luvun oikeusvaltio Suomessa mahdollista?

Joten tämän(kin) bloggauksen asioissa on hyvä muistaa tämä.

Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Onko 12 vuotta riittävä aika perustuslain vastaisuuksien tunnistamiseen ja korjaamiseen?

Linkit mobiiliflaijerissa nimettyihin bloggauksiin:

Kahden lääkärin loukku – Monen potilaan elämän viimeinen tyrmäyskoukku osa 1/3 – Julkaistu lauantaina, maaliskuuta 31, 2007

Kahden lääkärin loukku – Monen potilaan elämän viimeinen tyrmäyskoukku osa 2/3 – Julkaistu lauantaina, huhtikuuta 07, 2007

Kahden lääkärin loukku – Monen potilaan elämän viimeinen tyrmäyskoukku osa 3/3 – Julkaistu torstaina, huhtikuuta 12, 2007

Eikä tuossa vielä kaikki.

Lopuksi lisätietoa Yksittäistapaus – bloggauksesta, koskien rahallista ja inhimillistä ulottuvuutta, kun henkilö vammautuu pysyvästi esimerkiksi työtapaturmassa.

Tästä juuri syitä ja isoa kuvaa valottavasta kirjasta löytyy lisätietoa työministeri Tuula Haataisen puolison ja Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäen roolista kolmi- ja nelikantakoneiston yhdestä keskeisistä vallankäyttäjistä.

”Kyse on samalla finanssifasismin tunnusmerkit täyttävästä ja miljardien eurojen liiketoiminta-alueesta, joka perustuu julkisen vallankäyttöön; valtaosin yksityisesti omistetuissa yhtiöissä.

Tässä sarjan toisessa jaksossa annamme lukusuosituksen; ”Kolmikannan kulisseissa” – kirjalle, jonka ovat kirjoittaneet Lasse Laatunen ja Arto Nieminen. Kirjan kustantaja on Art House ja kirjan julkaisuvuosi on 2017.

Kirja on kaivattua jatkoa Ryhmäteatterin Eduskunta 2 – dokumenttinäytelmälle, joka vuonna 2012 puristeli onnistuneesti isoksi kasvaneita työeläkejärjestelmän mätäpaiseita.” Lähde: Suomi 2017 blogi – Kirja numero 2/3 – Eduskuntavaalit ja EU-vaalit 2019

Kirja antaa hyvää lisävalaistusta kysymyksille:
1. Kenellä Suomessa on todellinen valta?
2. Mihin On Sovittu Että (OSE) – sopimukseen tai lakiin perustuen?
3. Mikseivät laillisuusvalvojat uskalla puuttua tähän(kään) maan tapaan?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, ay-liike, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Tapaturmavakuutuskeskus

Hyvää alkanutta vuotta 2020! Toivottavasti vuoteen 2030 mennessä kirjallisesti ja suljetusti toimivien vakuutuslääkäri-, vakuutuslakimies- ja vakuutusoikeusjärjestelmien perustuslain, Euroopan ihmisoikeussopimuksen, eurooppaoikeuden ja YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen vastaisuudet on viimein saatu kitkettyä pois suomalaisten arkielämästä. Toiveikas hymiö.

Hyvänä johtoajatuksena toimii tämä Suomen 2019 EU-puheenjohtajuuskauden oikeusvaltioasioiden pääteema: ”Oikeusvaltioperiaatteen ytimessä ovat riippumattomat ja itsenäiset tuomioistuimet.” Lähde: EU2019FI/ fi/ Ohjelma ja teemat/ Arvot ja oikeusvaltioperiaate/

Tällä hetkellä esimerkiksi tämän bloggauksen pääaiheena olevan Tapaturmavakuutuskeskuksen toiminta perustuu siinä mukana olevien itsensä kirjoittamiin lakeihin ja suomalaiseen mafiamaiseen On Sovittu Että (OSE) – kolmikantamalliin, jonka avaamiseen ja täysremontointiin liittyvät kolme avainkysymystä löytyvät oheisesta mobiiliflaijerista.

Suomessa saa kysyä vapaasti, mutta vastauksia joutuu odottamaan.

Toivotaan, että vuosi 2020 tuo vastaukset noihin mobiiliflaijerin kysymyksiin. Joita on odotettu 2000-luvun alusta alkaen.

SISÄLLYSLUETTELO
Vakuutuslääkärijärjestelmän tilanteista 2014
Tapaturmavakuutuskeskus ja toimeenpanovalta
Yleisöluento vakuutuslääkärin roolista
Kateissa olevat EIT-asiakirjat
Linkit 27.1.2020 yleisöluennon aiheeseen

Tämän bloggauksen asioissa on hyvä muistaa tämä.

Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

VAKUUTUSLÄÄKÄRIJÄRJESTELMÄN TILANTEISTA 2014
Aihe oli kuumasti esillä vuonna 2014, jolloin Soste ry sekä sosiaali- ja terveysministeriö järjestivät vakuutuslääkärijärjestelmä aiheen tiimoilta aamupäiväseminaarin. Paikkana oli Cafe Piritta, Helsingissä ja ajankohta oli 21.5.2014. Kyseessä oli jatkoa vuonna 2013 toimineelle vakuutuslääkärijärjestelmän avoimuuttaa kehittäneelle työryhmälle

Lisätietoa työryhmästä avoimesta internetistä:
STM091:00/2012 eriävä mielipide

Tuo 21.5.2014 tilaisuus oli; ensisijaisesti kansalais- ja potilasjärjestöjen edustajille eli ammattikseen järjestöissä työtä tekeville tarkoitettu tilaisuus. Se lähetettiin myös suorana netissä. Katselijat saivat esittää myös kommentteja ja esittää yleisökysymyksiä. Esimerkiksi Twitterissä.

Jostain syystä yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä tilaisuus ei ylittänyt suomalaista uutiskynnystä.

Jos tuon kohta seuraavan Tapaturmavakuutuskeskuksen järjestämä 27.1.2020 ”Vakuutuslääkärin rooli työtapaturman korvauskäsittelyssä” – yleisöluennon asiat ja aiheen iso kuva kiinnostavat Sinua, niin tästä linkistä saat hyvää taustatietoa.

”Vakuutuslääkärijärjestelmästä”
– keskiviikkona, toukokuuta 14, 2014

”Sosiaali- ja terveysministerin Paula Risikon/kok. vakuutuslääkärijärjestelmän avoimuutta kehittäneen työryhmän tiimoilta on ollut 21.1.2014 jälkeen hiljaista. Tuolloin julkaistiin työryhmän loppuraportti, johon eriävän mielipiteensä jätti Oikeutta vakuutetuille (Oiva) ry. Tiedotusvälineet uutisoivat aiheesta tuolloin, ilahduttavan monipuolisesti ja laajasti. Tästä > linkistä – tammikuun 2014 tilanteisiin ja tunnelmiin.

Joten tapahtunut tammikuun 2014 jälkeen. Jatkotoimenpiteitä hoitamaan ja koordinoimaan piti ministeri Risikon lupausten mukaan tulla; samojen osapuolten kuin työryhmässä oli, muodostama neuvottelukunta.

Neuvottelukuntaa ei perustettukkaan! Joten on syytä tehdä vakuutettujen/potilaiden näkökulmasta tilannekatsaus. Epävirallisesti tietenkin. Eräänlainen vuoden 2014 kärkiteemojen TOP 10.”

Lue lisää Oikeusturvan ajankuva blogista:
https://ajankuva.blogspot.com/2014/05/vakuutuslaakarijarjestelmasta.html

Eikä tuossa kaikki.

Tuo ministeri Risikon lupaama työryhmä perustettiin lopulta. Minkälaisin lopputulemin? Sekin jäi jostain suomalaiseen uutiseteiseen.

Lisätietoa tuosta avoimesta internetistä:
STM047:00/2014 Räty

Vuonna 2014 oli kokoomuksen vuoro ajaa vakuutusalan ylivertaista asemaa uhkaavien lakien korjaushankkeet sivuraiteille. Tyylikkään härkisti he sen pääministeri Stubbin johdolla tekivätkin. Esimerkiksi yli seitsemän vuotta vireillä ollut tapaturma- ja ammattitautilain ”uudistaminen” pysyvästi sivuraiteelle.

TAPATURMAVAKUUTUSKESKUS JA TOIMEENPANOVALTA
Vuonna 2015 kaikessa hiljaisuudessa voimaansaatettua ”uudistettua” tapaturma- ja ammattitautilakia toimeenpaneva sekä koordinoiva Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) on monelle suomalaiselle tuntematon organisaatio. Sen alaisuudessa linjataan työtapaturma- ja ammattitautilain korvauskäytännöt aina vakuutusoikeuteen asti. Joten niin sanottu puolueeton muutoksenhaku korvauspäätöksiin on vain kafkamaista ja hitaasti etenevää paperiteatteria, jossa pääroolissa vuositasolla pyörivät satojen miljoonien eurojen korvausvastuut.

Onkin upeaa, että Tapaturmavakuutuskeskus järjestää 100-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi kolme yleisöluentoa, joista ensimmäinen järjestetään tammikuun lopussa, josta lisätietoa hetken päästä.

Tapaturmavakuutuskeskus tullee pikku hiljaa tutummaksi suurelle yleisölle. Varsinkin, kun ja jos 3.6.2019 hallitusohjelmaan sivulle 150 kirjattu vakuutuslääkärijärjestelmän täysremontti etenee kirjauksen lupausten mukaisesti maaliin asti. Jolloin pitkään päättäjienkin tiedossa olleet epäkohdat tullaan korjaamaan hallituksen antamilla lakiesityksillä, jotka ovat eduskunnan käsitellyssä kevään 2020 aikana!

YLEISÖLUENTO VAKUUTUSLÄÄKÄRIN ROOLISTA
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisiin korvauksiin sekä niistä johtuviin korvauskiistoihin liittyen, Tapaturmavakuutuskeskus kutsuu suomalaisia Helsinkiin. Kyseessä on harvinainen ”Vakuutuslääkärin rooli työtapaturman korvauskäsittelyssä” – yleisöluento 27.1.2020 Tapaturmavakuutuskeskuksen järjestämänä.

Toivottavasti mahdollisimman moni omakohtaista kokemusta omaava pääsee osallistumaan yleisöluentoon. Kuuntelemaan, keskustelemaan ja verkostumaan.

Huomaathan sen, että ilmoittautuminen pitää tehdä 22.1.2020 klo 16.00 mennessä Se tapahtuu tapaturmavakuutuskeskuksen nettisivulta (https://www.tvk.fi/) löytyvän ilmoittautumislinkin kautta.

Myös vakuutuslakimiehen rooli korvauskäsittelyssä tutuksi!

Osallistujille tiedoksi, että yleisöluennon lopussa olevaan keskustelua osuuteen liittyviä yleisökysymyksiä kannattaa miettiä etukäteen. Kirjoittaa ne puhtaaksi ja varustaa omilla yhteystiedoilla.

Yleisökeskusteluaikaa on aina rajallisesti ja kaikki eivät pääse kysymään. Näin voitaneen sopia jo näin ennakkoon, että Tapaturmavakuutuskeskus kirjaa ja julkistaa kaikki tilaisuudessa suullisesti sekä kirjallisesti esitetyt ja jätetyt kysymykset. Sekä antaa niihin nettisivuillaan, helmikuun 2020 aikana, kirjalliset vastaukset, joihin ohjaavat linkit jaetaan myös Tapaturmavakuutuskeskuksen some-kanavilla.

Näin toimien luottamus koko vakuutusjärjestelmän hyväksyttävyyttä (legimiteetti) kohtaan saattaa lähteä hiljalleen parantumaan, kun nähdään, että kaikkien aiheesta kiinnostuneiden kysymyksiin vastataan.

KATEISSA OLEVAT EIT ASIAKIRJAT
Tieto lisää tuskaa, mutta se kannattaa kyllä näissä asioissa aina ottaa. Toivottavasti tähän 27.01.2020 yleisöluennon pääkysymykseksi hyvin sopivaan aiheeseen; saadaan viimein vastaus.

Miten voi olla mahdollista, että tuomioistuinkäsittelyn toinen osapuoli rahoittaa tuomioistuimen vuosittaiset kustannukset ja istuttaa omat henkilönsä ratkaisukokoonpanoihin?

Linkki vakuutusoikeusjärjestelmän lakien vastaisuuksiin.

Joten tämä Suomen 2019 EU-puheenjohtajuuskauden pääteema ei toteudu ainakaan Suomessa! ”Oikeusvaltioperiaatteen ytimessä ovat riippumattomat ja itsenäiset tuomioistuimet.” Lähde: EU2019FI/ fi/ Ohjelma ja teemat/ Arvot ja oikeusvaltioperiaate/

Sen verran selvisi aikanaan, että vastuussa olevasta sosiaali- ja terveysministeriöstä ei löydy mitään asiakirjoja, jotka todistavat tuon EIT-hyväksynnän. Ei löytynyt edes tietoa siitä, ketkä, missä, milloin ja miten toimien lupaa Suomesta kysyivät? Sekä kuka tai ketkä tuon hyväksynnän Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta (EIT) antoivat?

Yllättävää on ollut huomata, ettei tämä(kään) mafiamaisesti toimivan järjestelmän ytimeen osuva epäkohdan selvittäminen ja julkistaminen kiinnosta jostain ihmeen syystä tiedotusvälineitä. Vaan toivottavasti nuoremman sukupolven toimittajat uskaltavat paremmin. Viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Toiveikas hymiö.

LINKIT 27.1.2020 YLEISÖLUENNON AIHEESEEN
Jos aiheen iso kuva kiinnostaa myös Sinua, niin tässä tulevat tuossa Tapaturmavakuutuskeskuksen ”Vakuutuslääkärin rooli työtapaturman korvauskäsittelyssä” – kutsussa mainitut linkit. Ole hyvä.

Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta
– Julkaistu 30 lokakuun, 2019

Kyseessä on jo kolmas vakuutuslääkärijärjestelmää kehittävä neuvottelukunta/työryhmä 2013 -2020. Missä löytyvät vakuutettujen/potilaiden ja vakuutusalan puutelistat, joidenka mukaan vakuutuslääkärijärjestelmän korjauksista neuvotellaan?

#OnSovittuEttä #Suomi100oikeusvaltio
– Julkaistu 1 joulukuun, 2017

Tuosta bloggauksesta löytyy, muun muassa perustuslain vastaisesti sekä kirjallisesti ja suljetusti toimiva, vakuutusoikeusjärjestelmä purettuna kaavioksi. Varustettuna kaaviota selventävällä tekstiselosteella. Mikseivät laillisuusvalvojat(kaan) uskalla toimia?

Korkein hallinto – oikeus | Osat 1/5 – 5/5
– Julkaistu 20 joulukuun, 2015

Nyt vuonna 2020 on tärkeää ottaa korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätös vuodelta 2014 skannaukseen. Sen mukaan vakuutuslääkäritiedot ovat julkisia. Myös oikeusprosesseissa vakiolausunnon antajina ja vakiotodistajina toimivien lääkäreiden suhteen. Miksi siis, vakuutusyhtiöt eivät ole vieläkään julkaisseet vakuutuslääkäriensä tietoja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen velvoitteiden mukaisesti?

Aika näyttää, minkälaiseksi 2020-luku muodostuu suomalaisille, esimerkiksi noiden linkkien takaa löytyvien, päättäjilläkin pitkään tiedossa olleiden Suomen sisäisten Berliinin muurien kaatamisen suhteen. Mielenkiintoista kuulla ja seurata, että uskaltaako edes eduskunnan nuorin eduskuntapuolue eli Liike Nyt tehdä asian korjaamisen suhteen mitään? Jos uskaltaa, niin mitä ja milloin? Toiveikas hymiö.

* * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

 

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, korporatismi, mediasensuuri, Perustuslaki, Suomen ihmisoikeustilanne, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Pääministeriksi nousu, uho ja tuho

Otsikko on kuvitteellinen, mutta näin tuntuu Suomessakin kiihtyvällä tahdilla tapahtuvan. Mobiiliflaijerissa kuvattu sanonta ”Erityisavustajat, pääministerit, ministerit ja kansanedustajat vaihtuvat. Johtavat virkamiehet ja lobbarit sekä päätoimittajat ja luottotoimittajat pysyvät” on osoittautunut taas paikkansa pitäväksi.

Pääministeri Antti Rinne/sdp. ja hänen hallituksensa erosivat 3.12.2019 melkoisen julkisuuden myllytyksen jälkeen. Lähiajat kertonevat, miksi erikoiselta vaikuttava eroaminen tapahtui? Mokasiko pääministeri Rinne jotain sellaista, mitä julkisuudessa ei ole vielä kerrottu? Tuliko keskustalle apua myös kokoomuksen leiristä (katso linkki tämän bloggauksen lopusta)?

Ketkä, miten toimien ja miksi halusivat pääministeri Rinteen vaihtoon?

Toimittaja Pekka Ervastin ”Irakgate – Pääministerin nousu ja tuho” – kirja vuodelta 2004 on noussut taas kerran ajankohtaiseksi. Kirjan mukaan tasavallan presidentin kansliasta vuodettujen asiakirjojen määrä oli sadoissa ja sivujen määrä tuhansissa. Joten on tärkeää, että massiivinen Irak-vuoto tulee eri vaiheineen tutuksi myös nuoremmille sukupolville. Etenkin sen suhteen, miten vuoden 2003 tietovuoto paljastui, eteni sekä lopulta pakotti ensimmäisen naispuolisen ja keskustan pääministeri Anneli Jäätteenmäen eroamaan.

Joten tämä, 3.12.2019 eronneen pääministeri Antti Rinteen mediasuhteista ja viestintäasioista vastaavan erityisavustajan, Dimitri Qvintuksen 6.5.2013 tviitissä, tuntemattomasta syystä oleva demareiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backmanin viestilappu keskustan eduskuntaryhmän tuolloiselle puheenjohtaja Timo Kallille oli vähintäänkin perusteltu syy pääministerin vaihdolle vuonna 2003. Tuolloinhan ei ole ollut digitaalisia viestintävälineitä näin paljon käytössä kuin nykyisin, mutta tarkoitukselliset tietovuodot olivat jo tuolloin tiedotusvälineiden sekä poliittisia pelejä pelaaville henkilöille ihan elinehto. Ison kuvan osalta äänestäjät tulevat tiedonsaannissa aina jälkijunassa.

Sitä saa, mitä tilaa! Pätenee tämänkin päivän politiikassa?

Se mikä on jäänyt erittäin pienelle huomiolle on se, että Vanhasen I hallituksen demariministerien johdolla ja keskustaministereiden siunauksella, runnottiin vakuutusalan ylivertaista asemaa entisestään vahvistavaa lainsäädäntöä läpi. Kaikessa hiljaisuudessa ja ohi hallitusohjelman!

Saivatko sdp ja kokoomuksen etujärjestöt keskustan 2003 tiukkaan talutusotteeseensa?

Nyt ollaan vuodessa 2019 ja keväällä 2020 eduskunnan käsittelyssä pitäisi tämän hetkisen hallitusohjelman sivun 150 mukaan ollaan kaikki ne lait, joiden avulla muun muassa nuo vuosina 2003 – 2007 ohi hallitusohjelman voimaansaatetut lait ja vakuutuslääkärijärjestelmän pitkään tiedossa olleet epäkohdat sekä perustuslain vastaisuudet korjataan!

Kyseessä on miljardien eurojen liiketoiminta-alueesta, joka perustuu lakeihin ja veroluonteisiin pakkomaksuihin.  Voisiko tässä olla yksi rahaan perustuva syy, kaataa liian vasemmistolaiseksi katsottu hallitus?

Jotenkin tuntuu vahvasti siltä, että pääministerin vaihdosta huolimatta eriasteinen luottamuspula hallituskumppaneiden keskuudessa jatkuu. Elleivät sitten hallituksen naispuoliset puoluejohtajat saa riittävää tukea taustalta naruja vetäviltä boomereilta eli suurten ikäluokkien vaikuttajilta. Niin omien puolueiden kuin erittäin vaikutusvaltaisten etujärjestöjen sekä tiedotusvälineiden muodostamista ekosysteemeistä.

Nimittäin. Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä tiedossa kuka, ketkä ja miksi pääministerin eromyllytystä härskisti masinoivat? Entä kuka, ketkä, miksi ja miten ovat vuotaneet keskustan ja demareiden sisäistä tietoliikennettä sekä viestejä tiedotusvälineille?

Tästä kaikesta viime päivinä ja viikkoina tulee jotenkin mieleen perussuomalaisten hajottaminen vuoden 2017 kesällä? Ketkä tuon, sinänsä mestarillisen, puolueen ulkopuolisen hajottamisen ideoinnin isiä ja käsikirjoittajien äitejä olivatkin, niin se on jäänyt jostain syystä edelleen pimentoon?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): Perustuslaki, politiikka, talouselämä, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , | Kommentoi

Vasemmistoliitto 2019

Vasemmistoliitto on todellista kannatuslukuaan 6,1 prosenttia eduskuntavaaleissa 2019 suurempi puolue. Etenkin medianäkyvyydessään.

Harmin paikka, että alla olevan mobiiliflaijerin asioiden suhteen myös vasemmistoliittolaiset väistelevät ottamasta kantaa Suomessa vallitsevaan todellisuuteen. Vaikka kyseessä on samalla julkiseen vallankäyttöön ja työmarkkinajärjestöjen (EK/SAK/AKAVA/STTK) sekä etujärjestöjen (Finanssiala ry ja Tela ry) järjestövallan käyttöön perustuva miljardien eurojen liiketoiminta-alue. Mahtaako seuraava Tela ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimeksen jälkeen tulla edelleen vasemmistoliiton ekosysteemistä?

Kohti Suomen vakuutusasioiden ison kuvan avausta?

On ollut yllättävää huomata, etteivät vasemmistoliittolaisetkaan ole uskaltaneet puhua tuosta Suomessa vallitsevasta todellisuudesta! Kumminkin heidän johtajansa ja edustajansa pystyvät kertomaan hyvinkin tarkkaa analyysiä maailman eri kolkissa vallitsevista epäoikeudenmukaisuuksista. Niin kuin muidenkin tämän hetken eduskuntapuolueiden suhteen; joustavat arvot ja venyvä arvopohja sekä tietyistä aiheesta vakaasti vaikeneminen; ovat nykyajan politiikan teossa menestyksen perusta. Mielenkiintoista onkin seurata puolueeksi nousseen Liike Nytin toimia tällä saralla.

SISÄLLYSLUETTELO
Avoimuuden ja ay-siteiden vahvistaminen tärkeää
Kansallisvaltion merkitys Euroopan unionissa
Vakuutusyhtiö Turvan merkitys ekosysteemissä?
Takinkäännön mestareita vasemmistoliitossa
Perussuomalaiset vasemmistoliiton apajilla
Björn Wahlroos prekariaattien isähahmona

AVOIMUUDEN JA AY-SITEIDEN VAHVISTAMINEN TÄRKEÄÄ
Vasemmistoliiton puoluekokous 2019 järjestetään 15.–17. marraskuuta Kuopion Musiikkikeskuksessa. Mitään järisyttäviä muutoksia vasemmistoliiton viralliseen toimintaan tuskin on tulossa. Tosin värikkäitä tauko-, käytävä-, toritapaamis- ja hotellihuonekeskusteluja lienee tulossa? Ainakin vasemmistoliiton juurien uudistamisen suhteen.

Näin kirjoitti puoluekokouksesta vasemmistoliiton puoluelehti Kansan Uutiset 13.11.2019 uutisessaan: ”Vasemmistoaktiivit haluavat lyhentää puoluekokouskautta, lisätä jäsendemokratiaa ja vaikuttaa nykyistä enemmän puolueessa.” Uutisen kirjoittajana toimi puolueen entinen puoluesihteeri Sirpa Puhakka.

Perussuomalaisten kannatusnousu gallupeissa ja tosielämässä halutaan pysäyttää: ”Uusien jäsenten solahtamista toimintaan halutaan helpottaa, tiedonvälitystä tehostaa sekä avoimuutta vahvistaa.”

– –

”Pirkkalan Vasemmistoliitto uskoo vasemmistoliiton menettämien duunariäänestäjien luottamuksen palautettavan aktiivisella jäsenistön etujen mukaisella valtakunnallisella ja työpaikkatason ay-politiikalla.

Äänestäjälle halutaan antaa mahdollisuus tehdä ero perussuomalaisten ja vasemmistoliiton välillä. Tavoitteen toteuttamiseksi Pirkkalan Vasemmistoliitto esittää, että vasemmistoliitto järjestäisi vuosittain valtakunnallisia tapaamisia yhdessä ay-liikkeen vasemmistoryhmien kanssa.

Järjestö haluaa yhteisten tapaamisten agendalle työntekijöiden edunvalvontaan ja työelämän muutokseen sekä hallituspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Luvassa on puoluekokouskauden aikana ay-liikkeen vasemmistoryhmän ja puolueen yhteinen työelämäaiheinen seminaari.”

Harva muistaa, että vasemmistoliiton duunariäänestäjiä puolustaneet kansanedustajat Jyrki Yrttiaho ja Markus Mustajärvi erotettiin vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä vuonna 2011. He toimivat eduskunnassa vuodet 2011 – 2015 perustamansa vasenryhmän kansanedustajina.

”Vasemmiston työelämälinjaukset sivuraiteille”

– –

”Ay-taustainen Yrttiaho on alusta asti arvostellut vasemmistoliiton hallitusintoa. Hän lähti kuitenkin mukaan, kun puolue kaipasi työelämän asiantuntemusta hallitusneuvotteluihin. Lopputuloksesta on kuitenkin hänen mielestään tulossa pannukakku.

– Hallitusohjelmaan ei ole tulossa ainuttakaan vasemmistoliiton tai SDP:n työelämälinjausta. Kaikki tärkeät asiat haudataan tai siirretään kolmikannan ratkaistaviksi, Yrttiaho valittelee.” Lähde: Yle Uutiset 14.6.2011 – Vasemmiston neuvottelijoilla joukkopako Säätytalosta

Nyt vuonna 2019 vasemmistoliitto on hallituksessa, jonka yksi tärkeimmistä perustoista on hallitusohjelman mukaan kolmikantainen valmistelu. Tosin tällä kertaa ilman kokoomusta hallituskumppanina, muuta kuin erittäin vaikutusvaltaisen Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja Keskuskauppakamarin jäsenyritysten niskalenkittäminä. Tältä osin tilanne muistuttaa vuoden 2011 hallitusneuvotteluihin osallistuneiden ekosysteemien vallasta.

KANSALLISVALTION MERKITYS EUROOPAN UNIONISSA
Someradion tietojen mukaan vasemmistoliiton puoluejohtajana jatkava Li Andersson on onnistunut pitämään lähihistoriaan ja kansallisvaltioon eli isänmaahansa liittyvät vuoden 2012 lausuntonsa piilossa. Näihin mobiiliflaijerissa oleviin pointteihin olisi tärkeää saada päivitykset, koska muuten duunariäänestäjien vuoto perussuomalaisiin vain kiihtyy.

Miten, keiden toimesta ja millä aikataululla Euroopan unioni tulee rakentaa uudestaan?

Nyt tuo puheenjohtaja Anderssonin maalailema tilanne saattaa vuonna 2019 olla toisin, kun vasemmistoliitonkin ultraliberaalissa osassa on tajuttu, mistä kaikkialta vasemmistoliiton uskollisin kannatus vielä jonkin aikaa kumpuaa.

Nimittäin. Jos esimerkiksi sosiaaliturvan siirtäminen Euroopan unionin määräysvaltaan toteutuu, niin suomalainen kolmikantakin tulee tuolta osin tarpeettomaksi. Mutta tuota tuskin villeimmätkään vasemmistoliiton ultraliberaaleista haluavat, koska se vaikuttaa myös siihen, että itse kunkin nykyjärjestelmässä toimivan uraputki rahakkaampiin työtehtäviin kotimaassa kapenee ja kilpailu ulkomaisista palkkiopaikoista taas Euroopan unionin laajentuessa kovenee.

VAKUUTUSYHTIÖ TURVAN MERKITYS EKOSYSTEEMISSÄ?
Mikäli pääministeri Antti Rinteen/sd. vetämä hallitus jatkaa kautensa loppuun, niin vasemmistoliitolla on kaikkien aikojen mahdollisuudet vaikuttaa esimerkiksi lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan kafkamaisuuksiin. Malli Antti Rinne taitaa olla edelleen vain ammattijärjestöjen V.I.P. – jäsenten saatavilla?

Sosiaali- ja terveysministerille kuuluva vakuutusasioiden rooteli on lukittu vuosiksi 2019 – 2023 vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekosen ja Hanna Sarkkisen käyttöön. Tosin tämä mobiiliflaijerissa mainittu vakuutusyhtiö vahva kytkös vasemmistoliittoon ihmetyttää? Rajoittaako näin vahva vakuutusyhtiö kytkentä toimia vakuutuslääkärijärjestelmän kafkamaisuuksien korjaamisessa?

Keitä omistajia ja avainhenkilöitä vakuutusyhtiö Turvasta löytyykään?

Aika näyttää tuleeko vasemmistoliiton sosiaali- ja terveysministereiden hallituksessa olon aikana potilaiden/vakuutettujen oikeudellisen aseman kannalta katsottuna muutoksia parempaan suuntaan? Vai jatkavatko finanssi-, vakuutus- ja eläkeala etujärjestöjensä voimin sekä työmarkkinajärjestöjen tukemina, vuosikymmeniä jatkunutta voittokulkuaan? Ainakin perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministerit vuosina 2011 – 2019 ja oikeusministeri 2015 – 2017 niskalenkitettiin niiden toimesta helposti.

TAKINKÄÄNNÖN MESTAREITA VASEMMISTOLIITOSSA
Hyvät mediasuhteet lienevät turvanneet sen, ettei vasemmistoliiton puoluelegendan Paavo Arhinmäen sanomaksi ja eduskunnan puhujapöntöstä laulamaksi väitettyä Näin heiluu takki ja takki heiluu näin” – slougani perussuomalaisten entiselle puheenjohtaja Timo Soinille; ole saanut vieläkään mediassa peilausta häneen omiin takin heilahduksiin ja kääntöihinsä.

Politiikan toimittajalegendat Pekka Ervasti ja Timo Haapala osaavat halutessaan sytkäyttää.

Pari huomiota tuosta mobiiliflaijerissa mainitusta perustuslain ”uudistuksesta”.

Niin kuin tämän bloggauksen alkupään mobiiliflaijerista voi lukea, niin nykyinen puheenjohtaja Li Andersson oli vuonna 2012 sitä mieltä, että Euroopan unioni tulee rakentaa uudelleen. Kun taas aiempi puheenjohtaja Paavo Arhinmäki heilautti ja käänsi vuonna 2011 takkiaan niin rajusti, että Kataisen six-pack hallitukseen pääsemiseksi hyväksyi vasemmistoliiton puolesta perustuslain ”uudistuksen” karvoineen päivineen! Jota olivat ensimmäisessä äänestyksessä eduskunnassa koko ryhmän voimin ja hyvin perusteluin täysillä vastustaneet. Tätä tosin vasemmistoliiton kannattajat eivät taida vieläkään, vuoden 2019 loppupuolella tietää?

Tuo perustuslain ”uudistus” mahdollistaa pahimmillaan Suomen ja suomalaisten junttaamisen entistä syvemmälle Euroopan unionin liittovaltiorakenteisiin ja yhteisvastuulliseen EMU- eli eurojärjestelmään, mutta siis kuitenkin, puheenjohtaja Anderssonin vuoden 2012 näkemysten mukaan, demokratian ulkopuolisiin rakenteisiin!

Niin
budjettivallan,
veroparatiisien

kuin sotilasliitto Natonkin suhteen.

Ilman, että kansanedustajien vähemmistöä tarvitaan enää mukaan päättämään, mitä kansallisen itsemääräämisoikeuden kannalta tärkeitä asioita, kulloinenkin hallitus haluaa luovuttaa, pala kerrallaan, pois Suomesta ja suomalaisilta. Kyse on vain kulloisenkin pääministerin ja tasavallan presidentin pokasta.

PERUSSUOMALAISET VASEMMISTOLIITON APAJILLA
Perussuomalaiset ovat tulleet ulkopuolisten arvioitsijoiden mukaan vahvasti vasemmistoliiton alueelle. Ainakin mielikuvien luomisen asteella.

Ruotsissa demari ja Suomessa kokoomukselainen Juhana Vartiainen julisti 10.10.2019 blogissaan, että ”Perussuomalaiset on vasemmistopuolue”. Perustellen kantaansa seuraavasti: ”Perussuomalaisten konservatiivinen ja nationalistinen arvopohja muistuttaakin vanhoillisesta oikeistosta. Mutta talous- ja sosiaalipolitiikassa Perussuomalaiset on vasemmistopuolue. Vaikka persujen perustelut ja arvopohja poikkeavat vasemmistosta, käytännön politiikan pyrkimykset ovat samankaltaisia tai suorastaan samoja”

Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Seppo Varjus asemoi kommenttikirjoituksessaan 7.11.2019 perussuomalaiset vielä lujemmin vasemmalle: ”Halla-ahon puolue on uusi SKDL – Perussuomalaisista tuli kaikkien toteutumattomien toiveiden kaivo”. Valottaen lähihistorian syy-seuraussuhteita seuraavasti: ”Nykyään perussuomalaiset on muiden eristämä, koska sen pelätään tavoittelevan äärioikeistolaista ylivaltaa ja sen kanssa hallitukseen lähtevät saattaisivat olla hyödyllisiä hölmöjä.

Eristäminen tekee puolueesta erityisen, saa sen näyttämään todelliselta vaihtoehdolta. Muilla puolueilla voi olla hyvät syyt, mutta tämä kannattaa muistaa.

1950-luvulla kovaan ääneen kommunistiksi työmaalla julistautunut duunari herätti pelonsekaista kunnioitusta. Hänen pojanpoikansa kaipaa samaa, kun julistaa perussuomalaisuuttaan.

SKDL:n varsinainen perillinen vasemmistoliitto ei pysty tarjoamaan äänestäjille samanlaisia elämyksiä. Sitä pehmentää liberaalin puolueälymystön perinne.”

Joten vasemmistoliiton ultraliberaalilla ja isoista kaupunkikeskuksista lähtöisin olevalla akateemisen koulutuksen saaneella puoluejohdolla riittää haastetta erottautua perussuomalaista. Varsinkin, kun todelliset näytöt hallitustyössä onnistumisesta omien kannattajien suuntaan vielä, tätä kirjoitettaessa, puuttuvat.

Yksi alue, joka kiinnostaa ainakin miljoonaa äänestäjää yli puolue- ja aaterajojen on korkein oikeus lainsäädäntötoimissa. Erittäin mielenkiintoiseksi aiheen tekee se, että sillä on ajankohtainen kytkentä vasemmistoliiton vuoden 2019 puoluekokouksen paikkaan Kuopioon.

BJÖRN WAHLROOS PREKARIAATTIEN ISÄHAHMONA
Lopuksi on hyvä muistaa Björn Wahlroosin vuonna 2017 ilmestynyt pamfletti Hiljainen vallankumous. Sen yksi avainkysymys kuuluu uutistietojen mukaan ”Tekikö uusi perustuslaki Suomen hallitsemisen mahdottomaksi?”

Vai olisiko se juuri ollutkin tuon perustuslain ”uudistuksen” tärkein ykköstavoite?

Siihen voinee tuon pamfletin julkaissut Elinkeinoelämän Valtuuskunta (EVA) ja vasemmistoliitto antaa vuoden 2020 aikana omat näkemyksensä?

Takavuosien muotisana prekariaatti on jostain syystä hävinnyt vasemmistoliiton viestinnästä ja arvojen markkinoinnista. Liekkö syynä se, että Kehä kolmosen tuolla puolella, esimerkiksi vuoden 2019 puoluekokouksen paikkakunnalla Kuopiossa, prekariaatti – sanalla on synkeän marxilainen klangi eli sointi? Eikä se taida sanana vääntyä edes savon murteelle niin, että se jäisi edes sanojiensa mieleen.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Liekkö yhtenä syynä epäluuloon vasemmistoliiton todellisten arvojen suhteen tämä? Monen vasemmistoliitonkin yli 35-vuotiaan edustajan uraputki on edennyt sellaisiin vakiintuneisiin työsuhteisiin, joissa keskimääräinen kuukausipalkka on saattanut nousta jopa 9 999,00 euron luokkaan, jonka myötä noussut yhteiskunnallinen asema takaa vakiintuneen pääsyn erilaisiin Linnan juhlien etkoille ja jatkoille. Ulkona mielenosoituksissa ja ruokajonoissa värjöttelyn sijaan.

Joten myös vasemmistoliiton uusien kasvojen ja vanhojen konkareiden räväköitä ulostuloja odotellessa. Kohti seuraavia galluppeja ja vaaleja. Nukkuvissa riittää kaikille puolueille heräteltävää, mutta valtava potentiaali vasemmistoliitonkin kannatuksen nostamiselle. Yli kymmenen prosentin todellisen kannatuksen. Kannustava hymiö.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, EU, eurokupla, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, populismi, populisti, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

On Sovittu järjestelmän modernimpi OSE – versio

On totta, että kohta seuraavaan mobiiliflaijeriin Helsingin Sanomista poimittu ”On Sovittu” ei enää hallitse päätöksentekoa 1900-luvun malliin. Tilalle on jalostunut vielä moniulotteisempi ja vaikutusvaltaisempi On Sovittu Että (OSE) – järjestelmä. Sen hallinnassa olevan pelikirjan mahdollisuuksiin kuuluu, että ylijohtaja Outi Antilasta voi tulla Kelan uusi pääjohtaja, vaikkei hän kuulunut Kelan työvaliokunnan loppusuoralle valitsemiin ehdokkaisiin.

Tämä bloggaus on kirjoitettu Kelan pääjohtajan nimityksen presidentillistä vahvistusta odotellessa.

Toiveikas hymiö ja iso peukku x 2019 tämän mobiiliflaijerissa olevan koko sivun mittaisen On Sovittu – jutun kirjoittaneelle Helsingin Sanomien toimittajalle Marko Junkkarille. Vaikka monesta yhteiskunnallisesta asiasta hänen kanssaan eri mieltä oltaisiinkin.

Suomen todellinen hallintamuoto ja hallitsijat tulossa viimeinkin päivänvaloon?

Mobiiliflaijerissa mainittu artikkeli löytynee kokonaisuudessaan vapaaseen lukuun Helsingin Sanomien digilehdestä tai varmuudella hyvin varustetuista kirjastoista kautta maan. Joko paperi- tai digiversiona.

Hyvä muistaa tämän bloggauksen ja Helsingin Sanomien jutun sisällöstä ainakin tämä. Se mitä ei tunnusteta, sitä ei ole virallisesti olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Taikka korvata.

Mobiiliflaijerissa mainitusta jutusta on jäänyt jostain syystä pois Antilan työhistorian vuodet 1992 – 2010. Vaan niistä kuulemme toivottavasti myöhemmin lisää. Urallaan ainakin yli 100 000 hylkäävän korvauspäätöksen tekijäorganisaation puheenjohtajat ovat Suomessa harvassa. Ja nyt sellainen nousee sosiaaliturvasta isosti vastaavan Kelan pääjohtajaksi. Tosin finanssi-, vakuutus- ja eläkeala kiittävät varmasti. Kun näytöt ovat niiden kannalta erittäin kovat!

TELK 1
TELK 2
TAMLA

Joten tässä vielä vastauksia odottavia vaadi faktat – tyyppisiä kysymyksiä, liittyen 2000-luvun OSE -järjestelmän ja sen miljardien eurojen vakuutusliiketoimintaa pyörittävään ekosysteemiin. Toivottavasti saamme näihin pitkään avoinna olleisiin kysymyksiin, mahdollisimman paikkansa pitävät, vastaukset jo vuoden 2019 aikana. Taikka viimeistään vuoden 2020 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Jolloin lopussa mainittujen hankkeiden lakialoitteet tulee olla eduskunnan käsittelyssä.

Tässä nuo kolme kysymystä:

1. Kenellä on todellinen valta lakisääteisissä vakuutuksia ja sosiaaliturvaa koskevissa asioissa?
2. Mihin lakiin tai sopimukseen perustuen samat henkilöt ja organisaatiot voivat olla, niin sanotusti tuoleja vaihtaen käyttämässä, tosiasiallista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?
3. Mikseivät laillisuusvalvojat, kuten eduskunnan perustuslakivaliokunta (PeV) uskalla ja saa puuttua, pitkään heidänkin tiedossaan olleeseen tilanteeseen?

Onneksemme aiheesta on saatavilla jo hyviä tietokirjoja, vaikkei koulujen oppikirjoissa taikka yliopistojen luennoilla vielä näitä asioita käsitelläkään. Tässä kolme oivaa kirjavinkkiä On Sovittu Että (OSE) – järjestelmä aiheen isoon kuvaan:

(Suositeltu lukujärjestys)
1. Lakien synty, Seppo Konttinen
2. Kolmikannan kulisseissa, Lasse Laatunen ja Arto Nieminen
3. Veljeskunta – Lobbaus Suomen poliittisessa järjestelmä, Anders Blom

Kirjat löytyvät myös hyvin varustelluista kirjastoista kautta maan. Hyvin varusteltuja divareita ja kirjakauppoja unohtamatta.

Antoisia lukuhetkiä kyseisten kirjojen parissa ja toivotaan, että tuoreiden ahaa-elämysten kautta edes verorahoitteinen, mutta kokoomuksen vetovuorossa toimiva, Yleisradio toimittajineen uskaltaa ja saa avata OSE – järjestelmän ison kuvan.

Vaikka näiden vireillä olevien ja OSE – järjestelmän perinteiseen valtaan kuuluvien hankkeiden kautta koukaten:

1. Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta
– Julkaistu lokakuu 30, 2019

2. Korkein oikeus lainsäädäntötoimissa
– Julkaistu lokakuu 21, 2019

3. Kelan vakuutuslääkärit 2019 –
– Julkaistu lokakuu 10, 2019

Eikä tuossa kaikki.

Some-tietojen mukaan, lopullisen Outi Antilan Kelan pääjohtajaksi nimityksen jälkeen; näissä Twitterissä löytyvissä mobiiliflaijereissa olevat jääviysnäytöt menettävät kuulemma merkityksensä.

Näyttö 1
Näyttö 2

Eikä tuossa mitään, mutta onpahan edes yritetty.  Suomen 2019 EU-puheenjohtajuuskauden oikeusvaltioon liittyvien tavoitteiden hengessä.

Aurinko iloisesti keskuudessamme paistakoot! Ja edellä kerrotun 2000-luvun OSE – järjestelmän osat ja näytöt sekä Suomessa vallitsevat todelliset oikeusvaltioperiaatteet eri kanteilta valaiskoot!

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta

Uutistietojen mukaan 9.3.2018 julkistettu uusi vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta on viimein pääsemässä kunnolla vauhtiin. Toiveikas hymiö.

Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta on yksilöity sosiaali- ja terveysministeriö hankkeisiin tunnuksella STM043:00/2018. Ajallisesti toimikaudeksi on asetettu 9.4.2018 – 30.4.2021. Kyseessä on jo kolmas vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämiseen nimetty neuvottelukunta sosiaali- ja terveysministeriön 2010-luvun historiassa.

Hyvää lähihistorian tietoa aiemmista vakuutuslääkärijärjestelmän korjausyrityksistä, voit saada käyttöösi avoimesta internetistä, esimerkiksi näillä hakuavaimilla:

STM091:00/2012 Risikko
STM047:00/2014 Räty
STM043:00/2018 Mattila

Uutisointi sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen/vas. vetämän neuvottelukunnan toiminnasta on ollut jostain syystä rautaesiripun takana, vaikka neuvottelukunnan päätavoitteena on ollut läpinäkyvyyden ja luottamuksen lisääminen vakuutuslääkärijärjestelmää kohtaan. Ja nyt myös koko sosiaalivakuutusjärjestelmää kohtaan.

Ensimmäinen kokous uuden ministerin johdolla 23.10.2019.

Edellinen kokous pidettiin 27.3.2019, joten toivotaan, että asiat etenevät nyt vauhdilla ja kokousten pöytäkirjat liitteineen tulevat tuoreeltaan kaikkien aiheesta kiinnostuneiden saataville, kun hommat toivottavasti etenevät. Myös vakuutettujen ja potilaiden tilanteiden parantamisen kannalta katsottuna. Aiheesta lisää hetken kuluttua.

SISÄLLYSLUETTELO
Vakuutuslääkärijärjestelmän juridinen perusta
Palautetta neuvottelukunnasta
Neuvottelukunnan asiakirjat kaikkien saataville
Ydinpointteja korjauksen kohteista
Työkaluja nuoremmille sukupolville
Kommentti keskusteluun ministeri Pekosen facebookissa
Aivovammaliiton tiedote 28.10.2019
Iltalehden uutinen 28.10.2019
Neljä vinkkilinkkiä isoon kuvaan
Nuoremmat sukupolvet vauhtiin?

VAKUUTUSLÄÄKÄRIJÄRJESTELMÄN JURIDINEN PERUSTA
Peruskysymys lienee se, että voiko sellaisen järjestelmän toimintaa ja lainsäädäntöä korjata, jonka johtajat ja lainkohdat eivät ole myös maallikkojen tiedossa ja saatavilla?

Jotta nuorempien sukupolvien höplästä veto ei jatku, niin tuon mobiiliflaijerin kysymyspatteri on syytä nostaa tähän bloggauksen alkuun. Onhan Aino-Kaisa Pekonen/vas. jo neljäs sekä kolmannen eri puolueen sosiaali- ja terveysministeri, joka yrittää saada todellisia korjauksia potilaiden/vakuutettujen asemaan aikaiseksi.

Hyvää lähihistorian tietoa aiemmista vakuutuslääkärijärjestelmän korjausyrityksistä, voit saada käyttöösi internetistä, esimerkiksi näillä hakuavaimilla:

STM091:00/2012 Risikko
STM047:00/2014 Räty
STM043:00/2018 Mattila

PALAUTETTA NEUVOTTELUKUNNASTA
Toivottavasti tämä Aivovammaliiton taholta tullut palaute on otettu, aikatauluihin soveltuvilta osin jo huomioon.

1. ”Toimikunnan varapuheenjohtajan osalta kuitenkin totean hänellä olevan mahdollinen jääviysongelma aviopuolisonsa kautta.”
2. ”Ryhmästä puuttuu käytännössä hoitavien lääkäreiden edustus.”
3.”Vakuutuslääkärit ja vakuutusyhtiömyönteiset jäsenet sen sijaan ovat yliedustettuina.”
4. ”Vakuutuslääkärien koulukunnan voisi lopettaa kokonaan.”
Lähde: Tyhjäkäyntiä 17.10.2018 – Aivovammaliiton blogissa Timo Kallioja, Aivovammaliitto ry:n hallituksen varapuheenjohtaja.

Näyttää siltä, että aiemmin sosiaalisessa mediassa annettu palaute huonosta tiedottamisesta on ainakin otettu huomioon. Joten vetovuorossa olevalle sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselle/vas. ja hänen kabinetilleen kiitokset siitä, että hän on ottanut aktiivisen tiedottamisotteen neuvottelukunnan toimista ja avannut keskustelua aiheesta myös omalla facebook-kanavallaan.

Vuosia jyllänneet jääviysepäilyt on syytä käsitellä pian alta pois!

Aika näyttää, kenen esittämä totuus ja sen mukaisista korjauksen kohteista tällä kertaa voittaa? Se ihmetyttää, että neuvottelukunnassa ei ole mukana sisä- ja ulkoilmamyrkyistä (asbesti, home, kemikaalit, pöly) sairastuneiden potilaiden/vakuutettujen edustajia?

NEUVOTTELUKUNNAN ASIAKIRJAT KAIKKIEN SAATAVILLE
Koska aiheen ympärillä oli ollut pitkään hiljaista, niin oli syytä lähestyä sosiaali- ja terveysministeriöstä virallisen tietopyynnön muodossa, jotta edes hankkeen pöytäkirjat ja niiden liitteet saadaan aiheesta ja sen isosta kuvasta kiinnostuneiden luettaviksi. Näin ison kuvan muodostaminen on kaikille aiheesta kiinnostuneille helppoa ja nopeaa. Kun tiedetään, mitä konkreettisia ongelmia ollaan korjaamassa ja minkälaisen sekä kenen tekemän työlistan mukaan edetään?

Kesällä 2019 tehty tietopyyntö eteni näin ja johti seuraavanlaisten asiakirjojen saantiin. On hyvä huomata ja kerrata, että Tietopyynnössä toimitetaan vain sitä, mitä sen pyytäjä kulloinkin osaa nimetä sekä vaatia. Joskus useampaankin kertaan.

1. Ensin lähti virallinen tietopyyntö 23.7.2019:

Vain ministeriön kirjaamon lähetetty tietopyyntö huomioidaan.

2. Sitten tuli sosiaali- ja terveysministeriön vastaus 5.8.2019:

Virallisen postin avaus ei onnistunut mobiililaitteilla.

3. Varoajan puitteissa tapahtunut vastauksen lukeminen 13.8.2019

Vastauksen lukeminen ja asiakirjojen talteenotto onnistuivat tietokoneella.

Tässä tietopyynnön vastauksessa saadut ja mobiiliflaijerissa nimetyt asiakirjat .pdf-muodossa kaikkien aiheesta kiinnostuneiden luettavaksi. HUOM! Kokouksen 27.3.2019 pöytäkirja ei ollut vielä tietopyynnön esittämisen hetkellä saatavilla, koska se odotti vielä tarkastusta ja hyväksyntää. Muuten eikö tässä kaikessa ole selkeä rooli verorahoitteiselle Yleisradiolle eli Ylelle ja sen lain mukaiselle julkiselle palvelulle?

1.
Neuvottelukunnan pöytäkirja 22.5.2019
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta_stm tietopyyntö 23072019_Neuvottelukunnan_pöytäkirja_22.5.2018

2.
Pöytäkirjan LIITE: Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen tilanne
vakuutusosaston ylijohtaja, osastopäällikkö Outi Antila 22.5.2018

Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta_stm tietopyyntö 23072019_Esitys_22.5.2018_Vakuutuslääkärijärjestelmän_kehittäminen_diat

3.
Neuvottelukunnan pöytäkirja 14.9.2019
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta_stm tietopyyntö 23072019_Neuvottelukunnan_pöytäkirja_14.9.2018

4.
Pöytäkirja LIITE: Viestintää vakuutuslääkäreistä järjen, tunteen, totuuksien ja faktojen epäjärjestyksessä, Kati Kalliomäki, Vakuutuslääkärijärjestelmää kehittävä, neuvottelukunta 14.9.2018
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta_stm tietopyyntö 23072019_kokous 2 14.9.2018 KATI_KALLIOMAKIneuvottelukunnalle

5.
Pöytäkirjan LIITE: Tutkimusnäyttö ja vakuutuslääketieteellinen arviointi Ilona Autti Rämö, Dos
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta_stm tietopyyntö 23072019_Kokous_3_17.1.2019_Tutkimusnäyttö_ja_vakuutuslääketieteellinen_arviointi

6.
Neuvottelukunnan pöytäkirja 17.1.2019
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta_stm tietopyyntö 23072019_Neuvottelukunnan_pöytäkirja_17012019

7.
Pöytäkirja LIITE: MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTIEN JÄSENTEN SIDONNAISUUDET JA ESTEELLISYYS
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta_stm tietopyyntö 23072019_Neuvottelukunta 17.1.19 esteellisyys ja sidonnaisuudet

8.
Pöytäkirja LIITE: Eettinen arviointi vakuutuslääketieteessä Ilona Autti – Rämö, dos
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta_stm tietopyyntö 23072019_Kokous_3_17.1.2019_Eettinen_arviointi_vakuutuslääketieteessä_NVK_kokous

9.
VAKUUTUSLÄÄKÄRIJÄRJESTELMÄÄ KEHITTÄVÄ NEUVOTTELUKUNTA KOKOUSKUTSU 2/2019
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta_stm tietopyyntö 23072019_Kokouskutsu 2_2019

10.
Pöytäkirjan LIITE: Vakuutus– ja hoitavat lääkärit yhteistyöstä, Haukipuro Kyösti Ylilääkäri, Kela
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottekunta_stm tietopyyntö 23072019_Kokous_2_14.9.2018_Vakuutuslääkärit_-_hoitavat_lääkärit-yhteistyö_Haukipuro_STM

Mielenkiintoista luettavaa siitä, miten asiat etenevät ja minkälaisia sekä kenen esille tuomia asioita neuvottelukunnassa tosiasiallisesti käsitellään.

Joten nuorempien kuin vanhempien sukupolvien ei kannata jättää mahdollisuutta tietopyyntöön, koskaan käyttämättä. Varsinkin, jos aihe kiinnostaa. HUOM! Kokouksen 27.3.2019 pöytäkirja ei ollut vielä tietopyynnön esittämisen hetkellä saatavilla, koska se odotti vielä tarkastusta ja hyväksyntää. Toivottavasti kaikki neuvottelukunnan asiakirjat julkistetaan neuvottelukunnan virallisella sivulla, sitä mukaan kuin ne ovat syntyneet ja tulleet osaksi hiljalleen rakentuvaa virallista todellisuutta. Näin tarve tiheneville tietopyynnöille ministeriöön voidaan minimoida, kun kaikki aiheesta kiinnostuneet pääsevät poimimaan uudet neuvottelukunnan asiakirjat ja liitteet itselleen tuoreeltaan.

Tieto on valttia, joten toivottavasti nuoremmat kuin vanhemmat sukupolvet uskaltavat vaatia tietoa ison kuvan avaamiseksi ja juurisyiden ymmärtämiseksi siitä, että miksi tiedossa olevien ongelmien/epökohtien/perustuslain vastaisuuksien korjaaminen on edelleen erittäin hidasta. Tämän loggauksen lopussa linkki hallitukselle neuvottelukunnan aihepiiristä tehtyihin kirjallisiin kysymyksiin 1991-2007. Tehtyjen kysymysten perusteella samat ongelmat jatkuvat ja ministereiden antamien, mutta virkamiesten kirjoittamien vastausten perusteella, kaikki oli jo noina vuosina lähestulkoon kunnossa!

YDINPOINTTEJA KORJAUKSEN KOHTEISTA
Sosiaali- ja terveysministerin Aino-Kaisa Pekosen/vas. vetovuorossa vakuutuslääkärijärjestelmän korjaamiseen tähtäävä neuvottelukunta on ottanut hoidettavakseen myös hallitusohjelmaan kirjattuja sosiaalivakuutusjärjestelmän korjauksen kohteita. Toivottavasti niistä saadaan ajan myötä tarkennuksia.

Mikä ihmeen HE 38/2019? Tästä linkistä aiheen ison kuvan katsaukseen.

Mobiiliflaijeriin punaisella merkityt ydinpointit myös tekstimuodossa avointa seurantaa varten:

”Hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden saavuttamiseksi on ensimmäisenä toimenpiteenä annettu hallituksen esitys terveydenhuoltolain muuttamisesta (HE 38/2019 vp). Hallitus esittää, että yliopistosairaaloille säädettäisiin velvollisuus antaa tuomioistuimille lääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja erilliskorvausta vastaan.

Ehdotetun muutoksen tavoitteena on mahdollistaa osapuolista riippumattomien asiantuntijalausuntojen saaminen tuomioistuimille niiden käsiteltävinä olevissa vakuutuslääketieteellisissä kysymyksissä valtion kustantamana. Muutos parantaisi korvauksenhakijoiden oikeusturvaa ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020.

Toisena kysymyksenä kokouksessa käsiteltiin toimenpiteitä, joilla parannetaan sosiaalivakuutusten päätöksenteon avoimuutta ja annettavien päätösten laatua ja ymmärrettävyyttä. Ongelmakohtina on tunnistettu, ettei järjestelmän toiminnasta eikä käsittelyprosessin sisällöstä muodostu kokonaiskuvaa lainsäädännössä. Sääntely ei kuvaa hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin roolien eroja.

Vaikka viime vuosina on lisätty sääntelyä päätösten perustelemisesta, ei lainsäädännössä ole tarkempia määräyksiä siitä, miten lääketieteelliset seikat sisällytetään ratkaisun perusteluihin. Näihin ongelmiin pyritään löytämään hallitusohjelman edellyttämät ratkaisumallit.

Hyviä parannusten kohteita.

Tosin uusia lakeja tekemällä tai lakipykäliä korjaamalla, mikään ei välttämättä tosielämässä korjaannu, koska jo olemassa olevia lakeja ei noudateta.

Esimerkiksi hylkäävien päätösten perustelut, jotka on kirjattu jo lainsäädännön tasolle, mutta kun sanktiot puuttuvat, niin perustelut ovat vakuutusyhtiöiden hyvän mielen varassa. Joten tässä apuja sille, ettei höplästä veto nuorempien sukupolvien kohdalla enää jatkuisi.

TYÖKALUJA NUOREMMILLE SUKUPOLVILLE
Vain lähihistorian tuntemalla ja sitä opiskelemalla nuoremmat sukupolvet voivat tarjota kunnon vastuksen nyt asioita 10-0 pyörittävälle mafiamaisen rakenteen omaavalle ekosysteemille. Huonoa tämän bloggauksen aiheessa on se, ettei tietoa näistä kafkamaisista tosielämän tilanteista löydy vieläkään koulujen oppikirjoista tai yliopistojen luentomateriaaleista. Tiedotusvälineiden arkistoja unohtamatta.

Ensiksi on hyvä tietää ja ymmärtää se, että mikseivät edes satojen miljoonien eurojen liikevaihtoa vuositasolla pyörittävät kansalais- ja potilasjärjestöt oikein tahdo osua lakialoitteisiin ja hallituksen esityksiin antamissaan lausunnoissaan, niin sanotusti villakoiran ytimeen.

Aiheen isosta kuvasta kannattaa lukea Ensimmäinen vakuutusalaa koskeva kansalaisaloite – Osa 2, jonka osa 1 kannattaa myös lukea, ellei asia ole jo aiemmin tuttu.

Ison kuvan katsaus KAA 4/2018 vp vakuutuslääkärit ja tapaturmalaki – kansalaisaloitteeseen toimii hyvänä pohjana uusille ja entistä tarkemmin muotoilluille kansalaisaloitteille sekä hallitusohjelman vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiselle. Peruspalveluministeri Krista Kiurun/sd. valtiosihteerinä toimiva Eila Mäkipää tuntee tuon edellisen linkin takaa löytyvät lainkohdat läpikotaisin, koska hän on tehnyt mittavan uran eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa (Stv).  Joten hän pystyy nyt kertomaan tämän eduskunnalle tehdyn tietopyynnön, mutta kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriöön ohjatun tietopyynnön osalta sen, että miksi ja keiden vaatimuksesta, vakuutusyhtiöiden ylivertaista asemaa alettiin parantamaan entisestään 1990-luvulla?

Seuraavat lausunnot ja muistiot kannattaa ladata omaan käyttöön ja tutustua, niihin kaikessa rauhassa. Jos nämä potilaiden/vakuutettujen tilanteeseen purevat lausunnot olisi huomioitu ja viety lainsäädäntöön vuodesta 2012 alkaen, niin valtaosin asiat olisivat jo kunnossa.

Esimerkiksi vakuutusoikeuslain OM/4/32/2006 (OM016:00/2008) Velpe ry .(pdf-muoto 29 A4-sivua) https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/10/om_lausunto_velpe-ry_10042014_ladattuna-oikeusministeric3b6n-sivulta.pdf sekä tapaturma- ja ammattitautilain STM114:00/2009 Oiva ry (pdf-muoto 31 A-sivua) https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/10/215105_oikeutta-vakuutetuille-ryn-lausunto_ladattu-hare-rekisteri-08032014_tapaturma-ja-ammattitautilain-uudistaminen.pdf uudelleen kirjoittamisen suhteen.

Unohtamatta vuoden 2014 vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä pohtineen työryhmän muistiota STM091:00/2012 (.pdf-muoto 94 sivua. HUOM! Eriävä mielipide sivut 86-87). https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/10/vakuutuslc3a4c3a4kc3a4rijc3a4rjestelmc3a4c3a4-kehittc3a4neen-tyc3b6ryhmc3a4n-muistio_rap2014-1-2_stm-raportteja-ja-muistioita-2014_1.pdf

Kuin myöskään unohtamatta sosiaali- ja terveysministeriön hylkäävien päätösten parempaa perustelua varten tekemiä lakiehdotuksia (.pdf-muoto 12 A4-sivua). https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/10/stm_pc3a4c3a4tc3b6sten-perustelut_lausuntopyynto_vakuutuslc3a4c3a4kc3a4rit_heluonnos_perustelut_outi-antila_inka-hassinen.pdf

HUOM! Eri asia on sitten kokonaan se, että miten varsinkin hylkäävien tapaturma- ja työkyvyttömyyseläkkeiden perustelujen parantuminen on näkynyt neljän viime vuoden aikana tosielämässä? Ilman sanktioitahan sanavalta säilyy vakuutusyhtiöillä.
>>> Linkit luettu 29.10.2019


KOMMENTTI KESKUSTELUUN MINISTERI PEKOSEN FACEBOOKISSA
Koska kaikki eivät ole Facebookissa, niin tässä tämän bloggauksen ”Palautetta neuvottelukunnasta” – osiossa olevaan mobiiliflaijeriin liittyvä kommentti ministeri Pekosen Facebook-kanavalla myös tekstimuodossa.

Lainaus alkaa.

” Voimia, rohkeutta ja jaksamista Teille vääntöihin sekä kääntöihin.

Kirjoitan tämän kommentin, koska optimistinen pessimistihän ei pety koskaan. Itse olen seurannut lakisääteisiin sosiaalivakuutuksiin ja sosiaaliturvaan liittyviä korjausyrityksiä vuodesta 2003 alkaen. Toivon, että nuoremmat sukupolvet ovat nyt hereillä ja onnistuvat tekemään järjestelmiin tarvittavat ja pitkään tiedossa olleet korjaukset.

Maallikon näkökulmasta luottamusta ei herätä se, että ylijohtaja Antilan mielestä vakuutusasiat ovat olleet jo hänen ensimmäisestä virkavuodestaan eli vuodesta 2010 lähtien kunnossa.

Lainsäädännössä itsessään on siis jo velvoitteet hylkäävien päätösten kunnolliselle perustelemiselle, mutta koska sanktiot puuttuvat, niin hylkäävien päätösten tosiasiallinen perusteleminen on jäänyt vakuutusyhtiöiden hyvän tahdon varaan.

Yhtä kaikki, toivon, että Teillä riittää virtaa merkkaamattomien, mutta potilaiden/vakuutettujen kipeästi ja omakohtaisesti tuntemien, miinakenttien purkamiseen. Toivonkin, että neuvottelukunta tutustuu ainakin lausuntoihin, jotka on annettu potilas- ja kansalaisjärjestöjen toimesta vuonna 2014 tapaturma- ja ammattitauti- sekä vakuutusoikeuslakiin.

Tässä hakuavaimet muutamaan erinomaiseen lausuntoon:
om/4/32/2006 (om016:00/2008) velpe ry
stm091:00/2012 eriävä mielipide
stm114:00/2009 oiva ry

Tuolloin niitä, ei huomioitu mitenkään, koska tuolloin viimeinen sana #sosiaalivakuutus ja #sosiaaliturva lainsäädännön suhteen oli #kolmikanta koneistolla.

Tässä vielä tekstimuotoista tilannekuvaa ja tunnelmia vuodelta 2010:

”Kansanedustaja Juha Rehula toimii Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana. Hänen mielestään nykyinen sosiaalivakuutusjärjestelmä toimii pääosin hyvin, mutta vakuutuslääkärijärjestelmä ei saa kaikilta osin suitsutusta. Edustajat ovat saaneet aiheesta paljon palautetta kansalaisilta, jotka ihmetellevät miksi hoitavan lääkärin lausunto painaa vähemmän kuin vakuutuslääkärin, joka ei edes tapaa potilasta.

Outi Antilan vetämä sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosasto valvoo vakuutuslääkärijärjestelmää. Antilan mielestä vakuutuslääkärien toiminnassa ei ole moittimista, päinvastoin. Heidän tehtävänsä on varmistaa, että ihmiset saavat tasapuolisen kohtelun.

Yksi asia mihin ministeriökin on joutunut puuttumaan on se, että vakuutusyhtiöt ovat mieluummin olleet salailevia kuin avoimia. Esimerkiksi asiakkaille annetuista hylkäävistä päätöksistä on saatettu jättää perustelut pois.

– –

Viranomaisen mielestä taas vakuutusyhtiöt toimivat asiallisesti ja lakien mukaan.” Lähde: Taistelu paperilääkäreitä vastaan 21.4.2010 – Yle Suomi express – Ylen toimittaja Yrjö Hjelt

Sitten parit tekstiksi purkamiset itse ohjelmasta:

Speak – toimittaja:
”Juha Rehula on eduskunnan sosiaali-ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja. Hänen mielestään nykyinen sosiaalivakuutusjärjestelmä toimii pääosin hyvin, mutta vakuutuslääkärijärjestelmä ei saa kaikilta osin suitsutusta. Edustajat ovat saaneet paljon palautetta kansalaisilta, jotka ihmettelevät miksi hoitavan lääkärin lausunto painaa vähemmän kuin vakuutuslääkärin, joka ei edes tapaa potilasta.”

Kansanedustaja Juha Rehula/keskusta, eduskunnan sosiaali – ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja:

”Puhutaan tilanteesta, jossa se hoitava lääkäri on kohdannut ihmisen, jolla se työkyvyttömyys on täysin selkeä ja ollaan tilanteessa, jossa anonyymit ihmiset jossakin tekee sen ratkaisun, joka onkin päin vastainen, niin kyllähän mun on myönnettävä, että ihan kaikki tässä ei ole kunnossa.”

Outi Antila, osastopäällikkö, sosiaali -ja terveysministeriövakuutusosaston ylijohtaja:
”Kansanedustajillahan on mahdollisuus muuttaa lakia. Hehän sen lain päällä varsinaisesti istuvat, että jos sieltä löytyisi isompaa viisautta.”

Speak – Toimittaja:
”Outi Antilan vetämä sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosasto valvoo vakuutuslääkärijärjestelmää. Antilan mielestä vakuutuslääkärien toiminnassa ei ole moittimista. Päinvastoin. Heidän tehtävänsä on varmistaa, että ihmiset saavat tasapuolisen kohtelun.”

Outi Antila, osastopäällikkö, sosiaali -ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja:
”Nooh, hoitava lääkäri hoitaa sitä yhtä yksittäistä potilasta. Hän, hän toki tuntee sen potilaan kaikkein parhaiten, mutta sitten vakuutuslääkärin työ; tehtävä on suhteuttaa tämä tilanne, tämän yhden potilaan tilanne niihin kaikkiin tuhansiin muihin elikkä hän katsoo sitä niin kuin sillä suurella linjalla.”

Speak – Toimittaja:
”Minkälaisena itse näet nykyisen vakuutuslääkärijärjestelmän?”

Outi Antila, osastopäällikkö, sosiaali -ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja:
”Mä sanoisin niin, että ei ole keksitty parempaa. Mä en ainkaan tiedä millä tää korvattais.”

– –

Petri Salo:
”… Mitä pitemmälle korvauksia voidaan venyttää tai jättää kokonaan maksamatta, niin sitä enemmän palautuu rahaa osakkeenomistajille.”

Kansanedustaja Juha Rehula/keskusta, eduskunnana sosiaali – ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja:

”Mä en itse tähän usko. Mä kuitenkin uskon, että semmoinen moraali ja eettisyys näissäkin asioissa on olemassa. Mutta jo se, että tällainen epäilyksen verho on olemassa on osoitus siitä, että kaikki ei oo ihan kunnossa.”

Speak – Toimittaja:
”Ministeriössä taas vakuutetaan, että kaikki on kunnossa. Vakuutusyhtiöiden toiminnassa ei ole ollut huomautettavaa. Eli mielestäsi vakuutusyhtiöt eivät tee tahallaan vääriä päätöksiä?”

Outi Antila, osastopäällikkö, sosiaali -ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja
”No ei. Kyllä siihen ministeriö puuttuisi.”

Speak – Toimittaja:
”Yksi asia mihin ministeriökin on joutunut puuttumaan on se, että vakuutusyhtiöt ovat olleet salailevia kuin avoimia. Esimerkiksi asiakkaille annetuista hylkäävistä päätöksistä on saatettu jättää perustelut pois.”

Kansanedustaja Juha Rehula/keskusta, eduskunnan sosiaali – ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja

”Tämä on ongelma, johon on yritetty tarttua ja jotain on vuosien varrella tapahtunut. Niin kuin sanottu, että yhä vähemmän niitä täysin niin kuin salailun verhon taakse kätkeytyviä. Mutta valitettavasti niitä edelleen on.”

– –

Speak – Toimittaja:
”Viranomaisten mielestä vakuutusyhtiöt toimivat asiallisesti ja lakien mukaan.”

Outi Antila, osastopäällikkö, sosiaali -ja terveysministeriönvakuutusosaston ylijohtaja
”Ei oo tullu sellaista tilannetta, että jossa stm;n viranomaisena ois tarvinnu puuttua.”

Speak – Lopetus
”Vakuutusyhtiöissä riittää sitä vääntämistä.”
#juurisyyt #vakuutuslääkärijärjestelmä #vakuutusoikeus #läpinäkyvyys

Eikä tuossa vielä kaikki.
Jos iso kuva kiinnostaa, niin Suomi 2017-blogista saattaa löytyä lisätietoa. Niin tämän päivän kuin lähihistorian osalta.

#virkamiehet #sidonnaisuudet #eturistiriita”

Lainaus loppuu.

Toivottavasti vuosina 2019 – 2020 vakuutuslääketieteen iso kuva ja sen johtohenkilöiden kytkentäkaaviot sekä sidonnaisuudet saadaan viimeinkin pitkäkestoiseen päivänvaloon. Näin pitkään jatkuneiden esteellisyyksien ja eturistiriitatilanteiden arviointi helpottuu huomattavasti nykyisestä.

AIVOVAMMALIITON TIEDOTE 28.10.2019
Tässä tulee neuvottelukunnassa mukana olevan potilasjärjestön, useamman hatunnoston ja ison peukutuksen arvoinen kannanotto, jonka on tehnyt Aivovammaliitto r.y.!

Sopii kannanotoksi sekä ratkaisumalliksi yli yhdistys- ja diagnoosirajojen.

Kannanotto tukee erinomaisesti päättäjille jo vuonna 2006 esiteltyä ”Saattaen vaihdettava” – toimintamallia täysimääräisesti!

Lainaus alkaa.

Vakuutusyhtiöiden toiminta aivovammaisten korvauskäsittelyssä tulee yhteiskunnalle kalliiksi – 28.10.2019

”Lakisääteiset vakuutukset ovat osa yhteiskuntamme kokonaisjärjestelmää. Lakisääteisissä vakuutuksissa yhteiskunnan vastuuta on siirretty kaupallisille toimijoille, jotka saavat vastineeksi vakuutustuloja. Myös lakisääteisiä vakuutuksia myyvien yhtiöiden tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman paljon voittoa, jotta voivat tulouttaa osan voitosta omistajilleen ja nostaa omistajien omaisuuden arvoa.

Jos lakisääteisiä vakuutuksia myyvät vakuutusyhtiöt eivät korvaa vahinkoja vakuutusehtojen mukaisesti, siirtävät omia kustannuksiaan vakuutetuille ja yhteiskunnalle.

– –

Aivovammaliitto ry:n näkemys
Jos lakisääteiset vakuutusyhtiöt vastaisivat omista kustannusvelvoitteistaan täysimääräisesti, parantaisi tämä huomattavasti eläkkeiden rahoitusongelmaa ja auttaisi sote-kustannusten nousun leikkaustavoitteissa.

Aivovammaliitto ry vaatii avointa keskustelua vakuutusyhtiöiden korvausproblematiikasta ja vakuutusyhtiöitä kantamaan vastuunsa tekemästään vakuutussopimuksesta ja siihen sisältyvistä korvauksista.”

Lainaus loppuu.

Lähdelinkki, josta kannanotto löytyy kokonaisuudessaan:
http://www.aivovammaliitto.fi/2019/10/vakuutusyhtioiden-toiminta-aivovammaisten-korvauskasittelyssa-tulee-yhteiskunnalle-kalliiksi/
Linkki luettu 28.10.2019

Perustuslain mukaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan takaavan ”Saattaen vaihdettava” – toimintamallin sijasta Suomessa on, lakisääteisten vakuutus- ja sosiaaliturvajärjestelmien piirissä, edelleen laajamittaisesti käytössä ”Hitaan syöksykierteen” – malli. Kun huomioon otetaan niin sanottu luonnollinen poistuma, niin tämän kafkamaisen menetelmän tuntee omakohtaisesti keskimäärin 400 000 suomalaista.

ILTALEHDEN UUTINEN 28.10.2019
Hyvä huomata, että uuden vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunnan toiminnan jatkuminen on ylittänyt suomalaisen uutiskynnyksen.

Onhan Aino-Kaisa Pekonen/vas. jo neljäs sekä kolmannen eri puolueen sosiaali- ja terveysministeri, joka yrittää saada todellisia korjauksia potilaiden/vakuutettujen asemaan aikaiseksi.

Näin Iltalehti uutisoi aiheesta:
”Vakuutuslääkärien ”mielivaltaisesta oikeudesta” haluttiin eroon, nyt tulossa pieni muutos” – Iltalehti 27.10.2019 klo 19:13

Lainaus alkaa.

”Yksittäisen korvauksenhakijan oikeusturva paranee, arvioi Aivovammaliitto hallituksen esittämää muutosta.”

Kuvateksti: Nico Ojala oli yksi kansalaisaloitteen tekijöistä. Hänestä kansalaisaloite ei mennyt hukkaan, vaikka sitä ei hyväksytty. Kuva: Tomi Olli

”Eduskunta hylkäsi viime vuonna vakuutuslääkärijärjestelmään muutoksia ajaneen kansalaisaloitteen. Aloitteessa vaadittiin poistettavaksi ”vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä mielivaltainen oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja.”

Eduskunnan hyväksymään sote- valiokunnan mietintöön sisältyi kuitenkin lausumaehdotus, jossa edellytettiin, että hallitus valmistelee esityksen vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi ja antaa eduskunnalle ehdotukset lainsäädännön muutoksiksi vuoden 2020 kevätistuntokaudella.”

– –

”Kansalaisaloitteen tekijät Pertti Latvala, Nico Ojala ja Heikki Päivike eivät olleet harmissaan siitä, että heidän aloitteensa hylättiin. Kolmikko on tyytyväinen, että aloitteen myötä vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtia ryhdyttiin perkaamaan.

Nico Ojalasta nyt esitetty muutos on ”huomattava parannus” nykytilanteeseen. Tätä mieltä on myös Aivovammaliitto.

– Se on selkeä parannus. Yksittäisen korvauksenhakijan oikeusturva paranee, koska lausunnon antaja on ensinnäkin neutraali asiantuntija ja toiseksi hänen palkkionsa tulee kolmannelta osapuolelta eli valtiolta, kertoo Aivovammaliiton hallituksen varapuheenjohtaja Timo Kallioja.”

Lainaus loppuu.

Lähdelinkki, josta löytyy Iltalehden uutinen kokonaisuudessaan:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/05230e89-7b4b-4121-bc9d-02f342bc9c9e
Linkki luettu 28.10.2019

NELJÄ VINKKILINKKIÄ ISOON KUVAAN
Jos vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunnan toiminta ja sen iso kuva kiinnostavat Sinua, niin tässä kertauksena aiheeseen liittyen Suomi 2017 – blogin aiemmat bloggaukset ja edelleen ajantasaista tietoa ”Lakisääteinen vakuutusturva ja sen mustat aukot” – tietopaketista, joka toimitettiin ylimmän tahon päättäjille käteen jo vuonna 2008:

1. ”Kelan vakuutuslääkärit 2019 –” – Julkaistu lokakuu 10, 2019
https://suomi2017.wordpress.com/2019/10/10/kelan-vakuutuslaakarit-2019/

2. ”Korkein oikeus lainsäädäntötoimissa” – Julkaistu lokakuu 21, 2019
https://suomi2017.wordpress.com/2019/10/21/korkein-oikeus-lainsaadantotoimissa/

3. Tasan 10 vuotta sitten – Julkaistu kesäkuu 13, 2018
https://suomi2017.wordpress.com/2018/06/13/tasan-10-vuotta-sitten/

”Helsingin katuja risteili 13.6.2008 ”Menneisyyden hautajaiset – Tulevaisuuden avajaiset” – mielenosoitus. Vieden; yhdessä yli diagnoosi- ja yhdistysrajojen toimien, korkean tason päättäjillemme käteen ojennettuina ”Lakisääteinen vakuutusturva ja sen mustat aukot” – tietopaketit, joissa myös esiteltiin toimiva ratkaisumalli kafkamaisten kyykytystilanteiden ja vakuutustaistelujen poistamiseksi (Muistiinpanosivu 2 – Miten järjestelmän pitää toimia?).”

4. Tässä seuraa avoin linkki legendaarisen Oikeusturva – verkoston aktiivien tekemään koosteeseen. Se on koostettu aikanaan vuosien aikana hitaalla, mutta määrätietoisella yhteistyöllä. Pienistä palasista edeten.

Tällaista yhteistyötä kutsutaan myös uusilla nimillä. Kuten joukkoistaminen, talkoistaminen tai crowdsourcing. Vaan, kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

Vakuutusalaa, vakuutuslääkäreitä, lakisääteistä vakuutus- ja sosiaaliturvaa sekä vakuutusoikeutta koskevia kirjallisia kysymyksiä on tehty eduskunnassa paljonkin. Miksei siis mitään todellisia parannuksia tapahdu? Voisiko pitkäkestoisella ja taitavasti peitellyllä vaalirahoituksella olla osuutensa tilanteeseen?

Alla oleva linkki johtaa Oikeusturvan ajankuva – verkoston .pdf – muodossa olevaan ja 11 A4-sivua pitkään yhteenvetoon. Sisältää 114 kirjallisen kysymyksen hakutiedot, vuosilta 1991 – 2007, eduskunnan www-sivuston hakukonetta varten:
https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/03/avainluettelo_kirjallisten-kysymysten-aiheille_eduskunnassa_1991_2007_20122007.pdf

NUOREMMAT SUKUPOLVET VAUHTIIN?
Toivottavasti nuoremmat sukupolvet jaksavat; yhdessä vanhempien sukupolvien kanssa, jatkaa monijuurisen vastustajan kanssa vääntämistä ja pieneltäkin tuntuvien rikkakasvien juurien päivänvaloon kääntämistä. Muuten höplästä veto jatkuu ja pahenee.

Ainakin nämä asiakirjamateriaalit kannattaa ottaa internetin kautta teholukuun:
STM114:00/2009 TAU > Asiakirjat
OM016:00/2008 > Asiakirjat
OM/4/32/2006 > Asiakirjat

Nimittäin. Pientä varoituksen sanaa tulee hallitusohjelman ”Selkiytetään sosiaaliturvaa” – osion sivulta 158: ”Ansioperusteisten etuuksien kohdalla kokonaisuus edellyttää kolmikantayhteistyötä.”

Eli suomennettuna esimerkiksi lakisääteisten tapaturma- ja työeläkevakuutusten tiedossa olevien epäkohtien (tapaturma-, ammattitauti- ja vakuutusoikeuslaki) korjauksiin osallistuvat pääroolissa ja veto-oikeuden omaajina; niiden rakentajat, ylläpitäjät ja eri tavoilla tilanteesta vuosikymmenien ajan hyötyneet!

Miksiköhän myös perussuomalaiset ovat olleet näistä asioista ja ongelmakohdista viime kuukausina hiljaa? Hiiren hiljaa.

Nimittäin. Sosiaalisen median tietojen mukaan, Liike Nyt alkaa puolueeksi järjestäydyttyään nakertamaan näissä tämän bloggauksen aiheissa myös perussuomalaisten kannatusta. Miljoonan äänestäjän potentiaali on näissä Suomen EU-puheenjohtajuuskauden oikeusvaltioperiaatteisiin liittyvissä asioissa kutkuttavan kiinnostava. Varsinkin, kun oikeusvaltio perustan täysremontista kiinnostuneen äänestäjäpotentiaalin eri ryhmät löytävät toisensa. Fakta pohjaltaen ponnistaen.

Toivotaan siten, että edes korkeimman oikeuden ulostulot näissä tämän bloggauksen aiheissa jatkuvat. Siellä on nimittäin tietoa. Paljon tietoa, mutta onko korkeimman oikeuden jäsenillä vieläkään rohkeutta ja lupaa murtaa sekä kaataa Suomen sisäisiä Berliinin muureja? Korkeimman oikeuden tulee tehdä linjaratkaisu, onko se edelleen osa valtakoneistoa vai sen yksi ylimmistä ja todellisista laillisuudenvalvojista?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Korkein oikeus lainsäädäntötoimissa

Tässä mielenkiintoinen katsaus korkeimman oikeuden kohtaamista haasteista saada (vakuutus)lääketieteellisiä lausuntoja ratkaisutoimintaansa. Sama asia oli ollut myös erittäin vaikutusvaltaisen finanssi- ja vakuutusalan lobbausjärjestön, Finanssiala ry:n suurena huolena vuosien ajan.

Osa On Sovittu Että (OSE) – näytelmää?

Tätä kirjoitettaessa tuo mobiiliflaijerissa mainittu asia on edennyt sille tasolle, että valtioneuvosto on yleisistunnossaan 7.10.2019 antanut hallituksen esityksen eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta HE 38/2019. Siitä lisää hieman tuonnempana.

Korostetusti nyt ollaan korjaamassa vasta täysremonttia vaativan; kafkamaisen toimintamallin ja mafiamaisen rakenteen vakuutuslääketieteellisen ja – oikeudellisen, tuomioistuinprosessin loppupäätä. Mutta, jostainhan ne täysremontitkin täytyy aloittaa.

SISÄLLYSLUETTELO
Ottaako tosissaan vai ei?
Kirjallisesti ja suljetusti toimiva vakuutusoikeusjärjestelmä
Asianajajaliiton huomioita vuodelta 2011
Mitä tapahtui vuoden 2014 lupauksille?
Ehdotus lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä
HE 38/2019 eduskunnan käsittelyyn
Terävä analyysi isosta kuvasta mobiiliflaijerina
Hyvät lausuntopohjat nuoremmille sukupolville
Kolme kirjaa kolmikanta koneistosta
Tilannekuvasta yli 10 vuotta sitten

OTTAAKO TOSISSAAN VAI EI?
Pitkän uran korkea-arvoisena eduskunnan virkamiehenä ja myös Suojelupoliisin päällikkönä toiminut Seppo Tiitinen kiteytti näkemyksiään suomalaisesta menosta muun muassa näin:

”Ongelma on siinä, että kun suomalaiset kirjoittavat jotakin lakiin, he ottavat sen tosissaan.”

”Meillä on totuttu, että mitä lakeihin ja asetuksiin on kirjattu, se on totta ja sitä noudatetaan. Ei Euroopassa yleisesti näin ole.”

”Suomalaisilla on selvä asenteellinen ongelma, jonkinlainen perisuomalainen yksiniittinen usko kirjoitetun lain sanaan. Näin homma ei kuitenkaan toimi, vaan ideaali aiheuttaa käytännön elämään pahoja ahtaumia.”

”Asioita täyttyy oppia katsomaan hieman läpi sormien.” Lähde: Tiitinen – Vakoilijoita ja Veijareita, Pekka Ervasti & Seppo Tiitinen (sivut 202 ja 203).

Eduskunnan pitkäaikaisena pääsihteerinä Seppo Tiitinen tietää varmasti, kuinka isosti ja pitkään Suomessa on katsottu läpi sormien, kun tarkennuksen kohteeksi otetaan ison kuvan osalta seuraavia asiakokonaisuuksia.

Nimittäin. Tämän bloggaukset asiat liittyvät myös pääministeri Antti Rinteen hallituksen tavoitteisiin: ”Vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtia korjataan valiokunnan yksimielisen mietinnön (StV 33/2018) mukaisesti.” Lähde: 3.6.2019 ”OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI” – hallitusohjelman sivun 150.

Kuin myös Suomen EU-puheenjohtajuuden päätavoitteisiin: ”Oikeusvaltioperiaatteen ytimessä ovat riippumattomat ja itsenäiset tuomioistuimet.” Lähde: EU2019FI/ fi/ Ohjelma ja teemat/ Arvot ja oikeusvaltioperiaate/

Yksi lähestymiskulma tämän kertaisen bloggauksen pituuteen tulee tässä:
5. Olen havainnut, että lakimiehet ovat olleet aika kiinnostuneita asiasta, sillä eihän Suomessa juuri kukaan muu kommentoi KKO:n jäsenten rekrytointia ja virkanimityksiä. Tämä ei ole yllättävää, sillä eihän meillä (Suomessa) keskustella julkisesti ja varsinkaan kriittisessä mielessä monista muistakaan lainkäyttöä, oikeudenkäyntiä, tuomioistuinten toimintaa tai oikeuspolitiikkaa koskevista kysymyksistä.” Lähde: Jyrki Virolainen – 36. Liikejuristista KKO:n oikeusneuvos?

Nykyisen korkeimman oikeuden jäsenen Mika Ilveskeron aiempiin ulostuloihin Asianajajaliiton puheenjohtajana vuonna 2011 liittyy paljon mahdollisuuksia. Varsinkin, jos kohta seuraavista asioista ja päättäjienkin hyvin tiedossa olevista ongelmista aletaan puhua viimeinkin niiden oikeilla nimillä.

KIRJALLISESTI JA SULJETUSTI TOIMIVA VAKUUTUSOIKEUSJÄRJESTELMÄ
Vuosikymmenten ajan on ollut puhetta kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeudellisen erityistuomioistuinjärjestelmän uudistamisesta.

Kipeästi tarvittu kokonaisuudistus tuleekin toteuttaa yhtä aikaa; ensimmäisen asteen lautakuntien ja vakuutuslääkärijärjestelmän (sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa) sekä vakuutusoikeuden (oikeusministeriön alaisuudessa) osalta.

SAK:n päälakimies Timo Koskinen kiteytti jo vuonna 2015 koko kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeusjärjestelmän pääongelman:

”Hallitus perustelee oikeudenkäyntimaksujen korotusesitystä muun muassa sillä, että ne ennaltaehkäisevät valitusten tekemistä. Timo Koskisen mielestä valituksia estettäisiin parhaiten käsittelemällä asiat ensimmäisessä oikeusasteessa perusteellisesti ja joutuisasti.

– Parhaimpien tuomareiden pitäisi olla ratkaisemassa oikeusjuttuja jo ensimmäisessä asteessa, ei vasta muutoksenhakuasteissa. Korkeiden maksujen sijaan turhia valituksia tulee estää laadukkaalla oikeudenkäytöllä.” Lähde: ”Oikeudenkäyntimaksujen rajut korotukset uhkaavat oikeusturvaa” – SAK blogi 7.10.2015

Kontradiktorinen periaate lyhyesti:

” Asianosaisten kuulemisen tulee tapahtua tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Kontradiktorinen periaate takaa asianosaisten tasa-arvon, ns. aseiden yhtäläisyyden (equality of arms), oikeusprosessissa. Kummallakin osapuolella on oltava tilaisuus esittää mielestään oleellisia seikkoja ja vaatimuksia tuomioistuimelle sekä lausua toisen osapuolen vastaavasti esittämistä asioista.” Lähde: Minilex

Kontradiktorinen periaate ei toteudu esimerkiksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa, joka on työtapatapaturma- ja ammattitautiasioissa ensimmäisen asteen tuomioistuin. Käsittely sielläkin tapahtuu kirjallisesti ja suljetusti. Ja hylkääviä päätöksiä tehdään edelleen vuonna 2019 ilman tosiasiallisia perusteluita.

ASIANAJAJALIITON HUOMIOITA VUODELTA 2011
Hitaasti etenevät tarvittavat korjaukset. Jos ollenkaan. Varsinkin, kun jos kyseessä ovat potilaiden/vakuutettujen oikeudellisen aseman parantaminen ja perustuslaissa taattujen perusoikeuksien turvaaminen. Onhan samalla kysymyksessä miljardien eurojen liiketoiminta-alue vakuutusyhtiöille.

Seuraavaksi nykyisen korkeimman oikeuden nykyinen jäsen eli oikeusneuvos Mika Ilveskero esittää aiheen isosta kuvasta terävää analyysiä. Poiminta on vuodelta 2011 ja se on edelleen vuonna 2019 kuumaa kamaa. Ensin hänen ulostulonsa mobiiliflaijerina.

Ja sitten tuo nykyisen korkeimman oikeuden jäsenen eli oikeusneuvoksen ulostulo 2011 tekstimuodossa.

Asianajajaliitto: Sosiaaliturvan muutoksenhaussa puutteita
”Asianajajaliiton mukaan kansalaiset joutuvat nykyisin peräämään sosiaaliturvaa koskevia etujaan sellaisilta lautakunnilta, joiden toimintamalli ei kestä kriittistä tarkastelua.

Kansalaiset valittavat vuosittain kymmenistä tuhansista sosiaalietuja ja eläkkeitä koskevista viranomaisratkaisuista erilaisille muutoksenhakulautakunnille.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja muut vastaavat lautakunnat käsittelevät jopa 50 000 valitusta vuosittain.

Asianajajaliitto arvostelee erityisesti lautakuntien erillistä asemaa suhteessa muuhun tuomiovaltaan. Lautakuntien päätökset rinnastuvat tuomioistuinten ratkaisuihin, mutta lautakuntien toiminta ja kokoonpano poikkeavat ratkaisevasti oikeusistuimista.

Lautakunnissa tuomiovaltaa käyttävät sivutoimiset virkamiehet ja etujärjestöjen ehdotusten perusteella nimetyt jäsenet, eivät tuomarit. Pahimmillaan virkamiehet työskentelevät päivätyökseen saman hallinnonalan asioiden kimpussa, joita he sitten ratkovat muutoksenhakulautakunnissa, toteaa Asianajajaliiton puheenjohtaja Mika Ilveskero. Hän nosti ongelman esille Asianajajapäivien yhteydessä Helsingissä perjantaina.

Toisin sanoen virkamiesten toimeenpanovalta sekoittuu lautakunnissa häiritsevästi tuomiovallan käyttöön. Myöskään lautakuntien jäsenten nimitysmenettely ei vastaa tuomareiden nimitysmenettelyä. Muutoksenhakulautakuntien toiminta ei vastaa tuomioistuimissa yleisesti noudatettavia periaatteita, Ilveskero korostaa.

Käytännössä muutoksenhakulautakunnat käsittelevät valituksia, joita kansalaiset tekevät esimerkiksi Kelan, työeläkelaitosten ja työttömyyskassojen ratkaisuista. Käsittelyssä ovat siten ihmisten perustoimeentuloon liittyvät kysymykset.

Lautakuntatyön kehittämisessä on Asianajajaliiton mukaan törmätty siihen, että lautakunnat kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön tai opetusministeriön hallinnonalaan ja sen vuoksi niiden uudistaminen ei tapahdu käsi kädessä oikeusministeriön hallinnoimien tuomioistuimien kanssa. Asianajajaliitossa toivotaankin, että seuraava hallitus ottaa pikaisesti uudistettavakseen koko sosiaaliturvan muutoksenhaun.

Viime vuosina on kiinnitetty aiheellisesti huomiota tuomioistuinprosessien kehittämiseen. Monenkirjava lautakuntajärjestelmä rinnastuu vallankäytöltään tuomioistuimiin. Koko järjestelmää pitää sen vuoksi kyetä tarkastelemaan kriittisesti, Ilveskero toteaa.

Asianajajaliiton mukaan lautakuntien käsittelyajat ovat myös suhteettomat pitkiä siihen nähden, että prosessit ovat pääasiassa yksinkertaisia ja suullisia käsittelyjä ei järjestetä juuri lainkaan.

Lautakunnat tekevät yksittäisten henkilöiden toimeentulon kannalta todella keskeisiä ratkaisuja. Tällaisten asioiden käsittelyn on nautittava kansalaisten luottamusta, Ilveskero muistuttaa.” Lähde: Tiedotteet ja lausunnot 2011, arkisto 14.1.2011 12.04

* * *

Asianajajaliitto ihmeissään vakuutusoikeuden korvauslinjasta
7.3.2011 kello 9:30 STT

”Asianajajaliitto ihmettelee vakuutusoikeuden tapaturmista tekemiä ratkaisuja. Liiton mukaan korkein oikeus on katsonut useassa tapauksessa, että uhri on oikeutettu korvaukseen, jonka vakuutusoikeus on aiemmin evännyt.

Viime vuonna korkein oikeus oikaisi kahdeksan vakuutusoikeuden ratkaisua, joissa tapaturman uhri oli jäänyt ilman korvausta.

Asianajajaliiton mukaan vakuutusoikeus ei katso riittäväksi näytöksi esimerkiksi sellaista lääketieteellistä selvitystä, joka käräjä- ja hovioikeuksissa riittäisi korvauksen saamiseen.

”Jos vammaudut liikenneonnettomuudessa, saat käräjäoikeuden ratkaisun kautta korvauksen. Mutta jos vammaudut samalla tavalla työtapaturmassa, vakuutusoikeuden päätös ei välttämättä olekaan myönteinen”, kuvailee asianajaja Kai Kuusi.

Vakuutusoikeuteen voi valittaa työtapaturman uhri, joka on tyytymätön vakuutusyhtiön ja muutoksenhakulautakunnan korvausratkaisuun.”

MITÄ TAPAHTUI VUODEN 2014 LUPAUKSILLE?
Mitä konkreettista on tapahtunut näille vuoden 2014 ehdotuksille? Ja mistä nuo mahdolliset toimenpiteet ja mobiiliflaijerin kaltaisen väitteet ovat todennettavissa?

Mistä löytyvät tämän väitteen faktat? Oi, Finanssiala ry ja ylijohtaja Antila?

Tältä näyttivät sosiaali- ja terveysministeriön vakuutuslääkärityöryhmän (STM091:00/2012) kehittämisehdotukset:

• Puolueeton taho lääketieteellisten lausuntojen antajaksi
• Paremmat perustelut hylkääville päätöksille
• Lääkäreille lisää koulutusta ja yhteistyötä
• Kansalaisille kootusti tietoa etuuksien perusteista, päätöksentekoprosesseista ja menettelytavoista
• Muutoksenhakulautakuntiin lisää lääketieteellistä asiantuntemusta
• Lisää suullisia käsittelyjä muutoksenhakulautakuntiin
• Muutoksenhakulautakuntien jäsenille ilmoitusvelvollisuus sidonnaisuuksista

Lähde: Verkkouutiset 21.1.2014 (HUOM! vuosiluku)

Aiheesta löytyy kyseisen työryhmän (STM091:00/2012) 94-sivuinen muistio (.pdf-muodossa), joka sisältää sivuilla 86 ja 87 eriävän mielipiteen:

Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:1
Vakuutuslääkärijärjestelmää KEHITTÄNEEN TYÖRYHMÄN MUISTIO
https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/10/vakuutuslc3a4c3a4kc3a4rijc3a4rjestelmc3a4c3a4-kehittc3a4neen-tyc3b6ryhmc3a4n-muistio_rap2014-1-2_stm-raportteja-ja-muistioita-2014_1.pdf

Tämä on hyvä nuorempien sukupolvien tietää, koska muuten höplästä jatkuu ja pahenee. Yllättäen eriävä mielipide pakotettiin sovittamaan, sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehen toimesta, kahdelle A4-sivulle. Hyvää taustaa isolle kuvalle ja sille, kuinka monelle sivulle eriävä mielipide olisi jo tuolloin pitänyt saada, löydät tästä Suomi 2017 blogin ison kuvan katsauksesta.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Mistä löytyvät ”uuden” vakuutuslääkärijärjestelmän neuvottelukunnan (STM043:00/2018) työlista, pöytäkirjat ja liitteet aiheesta kiinnostuneiden luettavaksi? Toimikausi/aikataulu neuvottelukunnalle on 9.4.2018 – 30.4.2021.

Ilman selkeää työlistaa ongelmakohdista, näiden samojen, jo vuosikymmeniä tiedossa olevien epäkohtien ja perustuslain vastaisuuksien kanssa poljetaan; HUOM! suomalaisten ihmisoikeuksia ja oikeusturvaa, taas seuraavat neljä vuotta. Eli ainakin vuoden 2021 loppuun asti.

Onnistuvatko nuoremmat sukupolvet saamaan päivänvaloon sen, että ketkä, miten toimien ja miksi torppasivat vakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukunnan (STM047:00/2014) työrupeaman? Tuon sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon/kok. asettaman neuvottelukunnanhan piti valvoa ja raportoida julki se, että vuonna vakuutuslääkärijärjestelmää kehittäneen työryhmän (STM091:00/2012) tekemät päätökset toteutuvat myös tosielämässä. Eikä vain vakuutusalan puheissa.

Sitten siirrytään takaisin korkeimman oikeuden ehdotukseen lainsäädäntötoimiin ryhtymisestä.

EHDOTUS LAINSÄÄDÄNTÖTOIMEEN RYHTYMISESTÄ
Toivotaan, että edes korkein oikeus uskaltaa jatkaa ulostulojaan lainsäädäntötoimiin ryhtymisestä. Vaikkakin tämä heidän ehdotuksensa hyödyntää ensisijaisesti heidän työtään.

Nimittäin. Korkeimman oikeuden 13.9.2018 ehdotus (Diaarinumero:OH2018/222 ja Taltionumero: 1739) pikaisiin lainsäädäntötoimiin ryhtymisestä sisälsi myös hyvän lähihistorian katsauksen.

Lainaus alkaa.

”Muutoksenhakijat vakuutusoikeudellisissa asioissa ovat usein vähävaraisia tai vaikeissa olosuhteissa eläviä ihmisiä. Ei voida edellyttää, että he voisivat itse hankkia ja kustantaa sen lääketieteellisen asiantuntemuksen, jota vakuutusoikeudellisen asian ratkaiseminen korkeimmassa oikeudessa edellyttää. Valittajien oikeusturva heikentyy merkittävästi, jos he eivät asiantuntijalausunnoista aiheutuvien kustannusten pelossa ryhdy vaatimaan oikeuksiaan hakemalla muutosta korkeimmasta oikeudesta tilanteissa, joissa siihen olisi perusteita.

2. Asian kehitys ja nykytila
2.1 Aika ennen 3.11.2011

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira, aikaisemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskus) antoi vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja korkeimmalle oikeudelle 3.11.2011 asti. Silloin Valvira ilmoitti lopettavansa lausuntojen antamisen vedoten siihen, ettei lausuntojen antaminen kuulunut sen lakisääteisiin tehtäviin ja ettei sillä ole riittäviä voimavaroja lausuntojen antamiseen. Valvira totesi lisäksi, että se oli 13.1.2011 esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle, että ministeriö käynnistäisi toimenpiteet kansallisen vakuutuslääketieteellisten kiistojen ratkaisemiseen liittyvän asiantuntijajärjestelmän luomiseksi.

2.2 Aikaväli 3.11.2011-1.1.2015

Kun Valvira oli lopettanut vakuutuslääketieteellisten lausuntojen antamisen, vakuutusoikeudelliset asiat ratkaistiin korkeimmassa oikeudessa asianosaisten esittämien selvitysten perusteella. Lisäksi korkeimmassa oikeudessa tukeuduttiin lääketieteelliseen kirjallisuuteen.

Apulaisoikeuskansleri antoi 21.3.2014 päätöksen vakuutuslääketieteellisten lausuntojen antamisesta. Apulaisoikeuskansleri totesi, että sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun tiedon mukaan vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja koskeva asia oli edelleen valmisteltavana ja että ministeriössä oli selvitetty yliopistosairaaloiden mahdollisuutta antaa lausuntoja. Mikäli päädyttäisiin tehtävän antamiseen yliopistosairaaloille, asia kirjattaisiin lainsäädäntöön. Apulaisoikeuskanslerin mukaan tuomioistuimilla on tarvetta vakuutuslääketieteellisten lausuntojen saamiseen. Valviran luovuttua lausuntojen antamisesta on tarpeen luoda jokin toimielin tai järjestelmä, jonka tehtäväksi kyseisten lausuntojen antaminen tulisi. Valviran lopetettua lausuntojen antamisen tuomioistuimilla ei ole ollut tällaista mahdollisuutta lausuntojen hankkimiseen. Apulaisoikeuskansleri totesi käsityksenään, että järjestelmä tai toimielin, jonka kautta tuomioistuimet voisivat saada tarvitsemiaan vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja, tulisi saada aikaan viivytyksettä.

2.3 Aikaväli 1.1.2015-30.6.2017

Apulaisoikeuskanslerin päätöksen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö antoi 31.10.2014 päivätyn kirjeen, jossa se viittasi kyseiseen päätökseen. Ministeriö totesi selvittäneensä vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja koskevaa asiaa yhdessä oikeusministeriön kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi kirjeessään yliopistollisia sairaanhoitopiirejä siirtymävaiheen ratkaisuna antamaan vakuutuslääketieteellisen lausunnon sitä pyytävälle tuomioistuimelle siten, että jokainen viidestä yliopistollisesta sairaanhoitopiiristä on puoli vuotta lausunnon antamisvuorossa alkaen 1.1.2015 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS). Sosiaali- ja terveysministeriö totesi myös, että jatkossa olisi perusteltua säätää lausuntojen antamisesta suoraan laissa ja että valmistelun yhteydessä tulisi myös selvittää kustannusrakenne ja rahoitus.

HUS pyysi palkkiota korkeimmalle oikeudelle antamastaan lausunnosta. Aiemmin Valvira ja sitä edeltävät organisaatiot eivät olleet pyytäneet lausunnoistaan palkkiota. Korkein oikeus otti palkkiovaatimukseen kantaa ratkaisussaan KKO 2015:101. Korkein oikeus totesi, että sairaanhoitopiirillä ei ollut oikeutta vaatimaansa korvaukseen, koska se oli antanut lausuntonsa viranomaisena, ja hylkäsi palkkiota koskevan vaatimuksen. Kun ratkaisu tuli sairaanhoitopiirien tietoisuuteen, palkkiovaatimuksia ei enää esiintynyt, ja järjestely toimi kuten se oli toiminut aiemmin Valviran toimittaessa lausunnot. Viimeinen ministeriön kirjeen perusteella lausuntoja antanut sairaanhoitopiiri oli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1. ja 30.6.2017 välisenä aikana.

2.4 Nykytila
Kun sosiaali- ja terveysministeriön 31.10.2014 päivättyyn kirjeeseen perustuva järjestely oli päättymässä, ministeriö antoi 2.6.2017 päivätyn kirjeen. Siinä ministeriö pyysi sairaanhoitopiirejä jatkamaan aiempaa menettelyä edelleen 31.12.2017 saakka siten, että kukin sairaanhoitopiiri olisi vuorollaan lausunnon antamisvuorossa. Ministeriö totesi kirjeessään, että sen valmisteleman asetusluonnoksen mukaan lausuntojen antaminen olisi 1.1.2018 alkaen viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin tehtävänä ja että sanotun asetuksen oli tarkoitus tulla voimaan 1.1.2018.

Korkein oikeus pyysi HUS:lta vakuutuslääketieteellistä lausuntoa keväällä 2017. HUS ilmoitti, ettei se ollut pyynnöistään huolimatta löytänyt vapaaehtoista lausunnonantajaa. HUS:n vastauksesta ilmeni, että haluttomuuden taustalla oli osin lausuntoihin liittyvä suuri työmäärä, vaikeudet sovittaa yhteen asiantuntijalausunnon laatiminen erikoislääkärin varsinaisten virkatehtävien kanssa ja todistajatehtäviin liittyvät ajankäytölliset hankaluudet. Lausunnoista maksettavan palkkion suuruus oli myös aiheuttanut ongelmia. Korkein oikeus otti yhteyttä HUS:iin ja viittasi ministeriön uuteen kirjeeseen. HUS toi vastauksessaan esille, että toistaiseksi eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjaus on ollut, että valtionhallinto voi antaa kunnille ja kunnallisille viranomaisille uusia tehtäviä vain lailla ja tällöinkin rahoitusperiaatetta noudattaen.

Kesän 2017 jälkeen korkein oikeus oli yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön. Ministeriön vastauksesta ilmeni, että sairaanhoitopiirit olivat lausuntopalautteessaan yksimielisesti vastustaneet asetusluonnoksessa ollutta lausunnonantotehtävää muun muassa sillä perusteella, että kyseessä oli uusi tehtävä, josta tulisi säätää lailla.

Kun korkein oikeus tiedusteli loppusyksystä 2017 ministeriöltä tilannetta, asia ei ollut ministeriön ilmoituksen mukaan edennyt. Kun korkein oikeus tiedusteli uudelleen joulukuussa 2017 tilannetta, ministeriö vetosi säädösvalmisteluresurssien puutteeseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi asiassa 10.1.2018 uuden kirjeen, jossa se pyysi sairaanhoitopiirejä jatkamaan lausunnonantomenettelyä 31.12.2019 saakka siten, että kukin sairaanhoitopiiri olisi kirjeestä ilmenevin tavoin lausunnon antamisvuorossa viisi kuukautta alkaen 1.1.2018 HUS:sta.

Korkein oikeus pyysi HUS:lta vakuutuslääketieteellistä lausuntoa keväällä 2018. HUS totesi vastauksessaan, että yliopistosairaanhoitopiirit olivat viimeisten kahden vuoden aikana vapaaehtoisesti osallistuneet asiantuntijalausuntojen antamiseen tuomioistuimille. HUS oli selvittänyt erikoislääkäreiden mahdollisuuksia antaa lausuntoja, eikä lausunnon antajia ollut saatavissa. Myös Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ilmoitti korkeimmalle oikeudelle tämän lausuntopyynnön perusteella 29.6.2018 antamassaan ilmoituksessa, ettei se ollut löytänyt vapaaehtoisia antamaan korkeimmalle oikeudelle sen pyytämiä lausuntoja.

Korkein oikeus ei saa nykyään yliopistollisilta sairaanhoitopiireiltä pyytämiään vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja.”

Lainaus loppuu.

Eli kyseessä on raha ja lääkäreiden ajankäyttö. Eikä tuossa mitään. Siitähän näissä vakuutuskorvauksiin liittyvissä kiistoissa on kysymys.

Tässä korkeimman oikeuden ehdotus kokonaisuudessaan .pdf-muodossa (8 A4-sivua):

Diaarinumero: OH2018/222 ja Taltionumero: 1739
Korkein oikeus 13092018_Esitys lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä_Valvira_Vakuutuslääketiede_Tapaturmalaki_Ammattitautilaki_Muutoksenhakuelimet_Mika Ilveskero

Vaikka virallinen Suomi uskoo vakaasti siihen, että uusia lakeja säätämällä saadaan parannuksia voimaan. Näinhän se ei aina mene, koska lakisääteinen vakuutusala ja sosiaaliturva ovat tulvillaan harmaan vallankäytön kohtia, joissa jo voimassa olevia lakeja ei viranomaisten toimesta noudateta.

HE 38/2019 EDUSKUNNAN KÄSITTELYYN
Korkeimman ehdotus lainsäädäntöön toimiin ryhtymisestä on tätä kirjoitettaessa edennyt siis niin, että hallituksen 7.10.2019 antama esitys HE 38/2019 on 11.10.2019 siirretty eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn.

Johtaako ehdotus edes tapaturma- ja ammattitautilain ison kuvan avaukseen?

Vaikka korkeimman oikeuden ehdotus lainsäädäntötoimiin ryhtymisestä ei edennyt aivan heidän nuottikirjansa mukaan, niin toivottavasti nuoremmat sukupolvet ovat hereillä. Muuten höplästä veto jatkuu ja pahenee.

Tässä poimintoina hallituksen esityksen 38/2019 luonnokset ja lausuntopyynnöt, koska ne tapahtuivat kesän 2019 hiljaisuudessa. Toivottavasti nuoremmat sukupolvet jaksavat tutustua materiaaleihin. Sekä yrittävät päästä vertaistukiyhdistystensä kautta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultaviksi, mikäli huomaavat hallituksen esityksessä korjausta vaativia toimenpiteitä. Unohtamatta kolmikanta valtakoneiston tapaamisia, jolla on ollut lakeihin niin sanottu viimeinen sana, kun kyseessä ovat lakisääteinen sosiaalivakuutus ja – turva.

Ilman kolmikanta valtakoneiston pitkäkestoiseen päivänvaloon saamista, nuorempien sukupolvien höplästä veto vain jatkuu ja pahenee, kun kansallisen korporatismin kulissit pysyvät edelleen pystyssä ja todelliset vallankäyttäjät näissä asioissa visusti piilossa.

Kohta seuraavat materiaalit ovat .pdf – muodossa:
Lausuntopyyntö mennyt seuraaville toimijoille (2 A4-sivua)
HE luonnos lääketieteelliset asiantuntijalausunnot 03072019_Lausuntopyyntö_Terveydenhuoltolaki_STM049_OO_2019_STM_2103_2019_Vakuutuslääkärit_Vakuutusoikeus

Luonnos hallituksen esitykselle (23 A4-sivua)
HE luonnos lääketieteelliset asiantuntijalausunnot 03072019_Terveydenhuoltolaki_STM049_OO_2019_STM_2103_2019_Vakuutuslääkärit_Vakuutusoikeus

Varsinainen hallituksen esitys HE 38/2019 (38 A4-sivua)
HE 38_2019_38 sivua_eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolaki_Vakuutuslääkärit_Vakuutuslääketiede_Lääketieteelliset lausunnot

Hankenumerot internet – hakuja varten:
STM049:OO/2019
STM/2103/2019

TERÄVÄ ANALYYSI ISOSTA KUVASTA MOBIILIFLAIJERINA
Ainoina tiedotusvälineinä hallituksen esityksestä HE 38/2019 uutisoivat Uusi Suomi ja Kauppalehti. Lähihistoriaa tässä Suomi 2017 verkoston kolmikanta valtakoneistoa koskevassa twiitissä. Oheisessa mobiiliflaijerissa on mainio analyysi aiheesta potilaiden/vakuutettujen kannalta katsottuna.

Kohti ison kuvan avausta? Kelan vakuutuslääkärit 2019 –

Toivottavasti Esko Leipälä ja hänen edustamansa verkostot saavat äänensä kuuluviin sekä heidän hyvät huomionsa jalostuvat pikaisiksi korjaustoimenpiteiksi. Vaikka sitten korkeimman oikeuden taustatuella. Kolmikanta valtakoneiston voimavaroja väheksymättä.

Finanssiala ry ja Tela ry voinevat huolehtia siitä, että heidän jäsenyritystensä vakuutuslääkäreinä toimivien nimitietojen, erikoisalojen ja erityispätevyyksien julkistaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi Kelan lääkärilinjat aluejaon mukaisesti.

HYKS erityisvastuualue, Helsinki
KYS erityisvastuualue, Kuopio
OYS erityisvastuualue, Oulu
TAYS erityisvastuualue, Tampere
TYKS erityisvastuualue, Turku

Näin toimien eri puolella Suomea asuvien potilaiden/vakuutettujen on helppoa ja nopeaa tarkistaa internetistä se ennen vastaanottoajan tilaamista, että toimiiko mahdollinen oma uusi lääkäri Kelan tai jonkin muun vakuutus- tai eläkeyhtiön vakuutuslääkärinä. Tai kyseisten toimijoiden vakiolausunnon ja/tai – todistajina oikeusprosesseissa. KHO:2014:83 vuosikirjapäätöksen velvoitteiden mukaisesti.

Toivottavasti nuoremmat sukupolvet onnistuvat tämän yhden suomalaisen Berliinin muurin murtamisessa. Mieluiten jo vuosien 2019 ja 2020 aikana.

Muuten mobiiliflaijerin mukainen höplästä veto vain jatkuu ja kiihtyy. Vakuutusalan ja kolmikannan eli nelikannan eli konsensuskorporatismin tiukasti hallitsemassa ja pyörittämässä valtakoneistossa. Uusista yksittäisistä ja teoriassa parannusta lupaavista hallitusohjelman kirjauksista tai hyvältä vaikuttavista lakiehdotuksista huolimatta.

HYVÄT LAUSUNTOPOHJAT NUOREMMILLE SUKUPOLVILLE
Vain lähihistorian tuntemalla ja sitä opiskelemalla nuoremmat sukupolvet voivat tarjota kunnon vastuksen nyt asioita 10-0 pyörittävälle mafiamaisen rakenteen omaavalle ekosysteemille. Huonoa tämän bloggauksen aiheessa on se, ettei tietoa näistä kafkamaisista tosielämän tilanteista löydy vieläkään koulujen oppikirjoista tai yliopistojen luentomateriaaleista. Tiedotusvälineiden arkistoja unohtamatta.

Ensiksi on hyvä tietää ja ymmärtää se, että mikseivät edes satojen miljoonien eurojen liikevaihtoa vuositasolla pyörittävät kansalais- ja potilasjärjestöt oikein tahdo osua lakialoitteisiin ja hallituksen esityksiin antamissaan lausunnoissaan, niin sanotusti villakoiran ytimeen.

Aiheen isosta kuvasta kannattaa lukea Ensimmäinen vakuutusalaa koskeva kansalaisaloite – Osa 2, jonka osa 1 kannattaa myös lukea, ellei asia ole jo aiemmin tuttu.

Ison kuvan katsaus KAA 4/2018 vp vakuutuslääkärit ja tapaturmalaki – kansalaisaloitteeseen toimii hyvänä pohjana uusille ja entistä tarkemmin muotoilluille kansalaisaloitteille sekä hallitusohjelman vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiselle.

Seuraavat lausunnot ja muistiot kannattaa ladata omaan käyttöön ja tutustua, niihin kaikessa rauhassa. Jos nämä potilaiden/vakuutettujen tilanteeseen purevat lausunnot olisi huomioitu ja viety lainsäädäntöön, niin valtaosin asiat olisivat jo kunnossa.

Esimerkiksi vakuutusoikeuslain OM/4/32/2006 (OM016:00/2008) Velpe ry .(pdf-muoto 29 A4-sivua) https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/10/om_lausunto_velpe-ry_10042014_ladattuna-oikeusministeric3b6n-sivulta.pdf sekä tapaturma- ja ammattitautilain STM114:00/2009 Oiva ry (pdf-muoto 31 A-sivua) https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/10/215105_oikeutta-vakuutetuille-ryn-lausunto_ladattu-hare-rekisteri-08032014_tapaturma-ja-ammattitautilain-uudistaminen.pdf uudelleen kirjoittamisen suhteen.

Unohtamatta vuoden 2014 vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä pohtineen työryhmän muistiota STM091:00/2012 (.pdf-muoto 94 sivua. HUOM! Eriävä mielipide sivut 86-87). https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/10/vakuutuslc3a4c3a4kc3a4rijc3a4rjestelmc3a4c3a4-kehittc3a4neen-tyc3b6ryhmc3a4n-muistio_rap2014-1-2_stm-raportteja-ja-muistioita-2014_1.pdf

Kuin myöskään unohtamatta sosiaali- ja terveysministeriön hylkäävien päätösten parempaa perustelua varten tekemiä lakiehdotuksia (.pdf-muoto 12 A4-sivua). https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/10/stm_pc3a4c3a4tc3b6sten-perustelut_lausuntopyynto_vakuutuslc3a4c3a4kc3a4rit_heluonnos_perustelut_outi-antila_inka-hassinen.pdf

HUOM! Eri asia on sitten kokonaan se, että miten varsinkin hylkäävien tapaturma- ja työkyvyttömyyseläkkeiden perustelujen parantuminen on näkynyt neljän viime vuoden aikana tosielämässä? Ilman sanktioita sanavalta säilyy vakuutusyhtiöillä.
>>> Linkit luettu 21.10.2019

KOLME KIRJAA KOLMIKANTA KONEISTOSTA
Kolmikanta valtakoneisto vaikuttaa siis erittäin voimakkaasti taustalla tämän ja edellisen Kelan vakuutuslääkärit 2019 – bloggauksen aiheisiin. Esimerkiksi vakuutuslääketiede on kolmikanta valtakoneiston tärkein operointiväline sosiaalivakuutusten toimeenpanossa ja tuomiovallan käytössä.

Lääkärinlausuntojen ja lääkäreiden toimintatapojen uudistamiseen liittyy niin hyvää kuin huonoa. Niin potilasta hoitavien/tutkivien lääkäreiden kuin potilaiden/vakuutettujen parissa. Joten toivottavasti nuoremmat sukupolvet ovat tarkkoina. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ekosysteemin jäsenyrityksillä on monet kasvot ja juuret.

Tässä mobiiliflaijerissa tilannekuvaa 2013:
https://suomi2017.files.wordpress.com/2019/10/vakuutuslc3a4c3a4kc3a4rijc3a4rjestelmc3a4n-kehittc3a4misen-neuvottelukunta__a6-kooste_kehys-musta_lc3a4c3a4kc3a4rinlausuntolomakkeet-2013_janne-leinonen-kelan-ylilc3a4c3a4kc3a4riksi.jpg

Tässä taas tilannekuvaa vuodelta 2019:
4.Kuntoutus ja terveydenhuolto sekä selvitykset
”Työkyvyn arvioinnin laatua lääkärinlausunnoissa parannetaan laajentamalla uudistetun, sähköisen Kelan B-lausunnon (CDA R2) käyttämistä etuuksia haettaessa. Ennen tarvitta-via tietojärjestelmämuutoksia lomakkeen käyttö on mahdollistettava muilla tavoin (esi-merkiksi verkkolomakkeella), jotta lomakkeen tietosisältöjä ohjaava vaikutus saavute-taan. Sosiaalivakuutuslaitokset järjestävät lomakkeen käytöstä koulutusta.

Perustetaan vakuutuslääketieteen professuuri Helsingin yliopistoon tai vaihtoehtoisesti kaksi osa-aikaista professuuria esimerkiksi Helsingin ja Kuopion yliopistoon vakuutuslää-ketieteen tutkimuksen ja koulutuksen edistämiseksi osana lääkärien perus-, jatko-ja täydennyskoulutusta. Rahoitus kerätään sosiaalivakuutuksen toimeenpanijoilta.

Toteutetaan Työn, terveyden ja työkyvyn tutkimus- ja kehittämisohjelma 2019-2022.” Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 11.6.2019 – Sopimus vuoden 2017 eläkeuudistuksen jatkoneuvotteluihin liittyvistä asioista

Tosielämässä kolmikanta valtakoneisto vaikuttaa esimerkiksi tällä tavalla.

Ratkaisumalli tiedetään, mutta sitä tuskin tehdään.

Tiesitkö muuten, että mobiiliflaijerissa mainittu Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtava asiantuntija, Vesa Rantahalvari on toiminut muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon/kok. päällystakkina eli valtiosihteerinä? Entä tiesitkö jo Suomen Lääkäriliiton toiminnasta tämän?

Nämä seuraavat kolme kirjaa; ovat ilmestyneet vuosina 2014, 2017 ja 2018, mutta tässä järjestyksessä luettuina piirtävät hyytävän tarkan ison kuvan, tuosta suomalaisesta ja mafiamaisen rakenteen omaavasta kolmikantaisesta On Sovittu Että (OSE) – järjestelmästä, joka toimii esimerkiksi lakisääteisten vakuutusten eli sosiaalivakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla.

Kirja numero 1/3 – Eduskuntavaalit ja EU-vaalit 2019
Seppo Konttinen: Lakien synty

Kirja numero 2/3 – Eduskuntavaalit ja EU-vaalit 2019
Lasse Laatunen ja Arto Nieminen, Kolmikannan kulisseissa

Kirja numero 3/3 – Eduskuntavaalit ja EU-vaalit 2019
Anders Blom, Veljeskunta – Lobbaus Suomen poliittisessa järjestelmässä

Isossa kuvassa kyse on samalla finanssifasismin tunnusmerkit täyttävästä ja miljardien eurojen liiketoiminta-alueesta, joka perustuu julkisen vallankäyttöön; valtaosin yksityisesti omistetuissa yhtiöissä. Tuntuu oudolta, etteivät päättäjämme kuin tiedotusvälineiden edustajat ole huomanneet, minne kolmikantana pohjaisena alkanut tie on vienyt?

TILANNEKUVASTA YLI 10 VUOTTA SITTEN
Joten loppuun hieman lisää lähihistorian tietoa. Tältä näyttivät tilanteet, kun kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeus järjestelmien epäkohdista sekä perustuslain vastaisuuksista uutisoitiin vuonna 2009.

Tiesitkö jo vihreiden ja sdp:n lähihistoriasta tämän?

 

Suurinta valtaahan Suomessa käyttävät tahot ja toimijat, joille ei ole edes vaaleissa äänioikeutta! Tämä on mahdollistanut sen jatkumon, että puolueiden/ehdokkaiden vaaliohjelmat ja vaalilupaukset ovat vain äänestämään houkuttelevia tarjousämpäreitä.

Hallitusohjelman päättävät sitten ihan muut toimijat kuin äänestäjien valitsemat kansanedustajat. Ja varsinkin sen, mitä hallitusohjelmaan kirjatuista ajetaan tosimielellä ja mitä taas silmänlumeeksi. Ja myös ne asiat, mitä ei missään nimessä haluta hallitusohjelmaan kirjattaviksi.

Joten ei liene ihme, että monen usko äänestämällä vaikuttamiseen on ollut ja tulee jatkossakin olemaan koetuksella. Varsinkin, jos vain korkeimman oikeuden ehdotukset tosielämässä olevien epäkohtien ja lainsäädännön korjaamiseksi huomioimaan kolmikanta koneiston ekosysteemeissä.

Sdp:n oikeusministerinä 1990- ja 2000 luvuilla toiminut Johannes Koskinen uskaltanee ja saanee jo kertoa ne syyt, miksi ja keiden toimesta tarvittavat korjaustoimenpiteet tuolloin torpattiin? Hänhän piti korjausta vaativia kohtia rohkeasti esillä. Jopa niin hyvin, että sai viidakkoradion tietojen mukaan, ulkomaille suuntautuneella työmatkallaan sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluomalta Donald Trump – tyylisen Diili-ohjelmasta tutun puhelun. Sen jälkeen sdp:n oikeusministerinä jatkoi; ilman juristin koulutusta, toveri Leena Luhtanen.

Joten on upeaa, jos myös vakuutuslääkäreitä, vakuutuslääketiedettä ja vakuutusoikeutta koskeviin aiheisiin liittyvät lähihistorian työryhmät ja lainsäädäntöhankkeet saadaan kaikille aiheista kiinnostuneille vuoden 2019 loppuun mennessä tutuiksi. Myös vakuutettujen/potilaiden kannalta tarkasteltuina. Näin myös mahdollisesti kiireellisenä toteutukseen laitettavat korjaamistoimenpiteet kohdistuvat oikein.

Avointa taustatietoa internetistä:
Kukkosen listasta
STM114:00/2009 TAU > Asiakirjat
OM016:00/2008 > Asiakirjat
OM/4/32/2006 > Asiakirjat
STM043:00/2018 Mattila
STM047:00/2014 Räty
STM091:00/2012 Risikko

Lopuksi. Pientä kertausta varoituksen sanaa nuoremmille sukupolville, koska muuten höplästä veto vain jatkuu ja kiihtyy.

Varoituksen sanaa tulee hallitusohjelman ”Selkiytetään sosiaaliturvaa” – osion sivulta 158: ”Ansioperusteisten etuuksien kohdalla kokonaisuus edellyttää kolmikantayhteistyötä.”

Eli suomennettuna esimerkiksi lakisääteisten tapaturma- ja työeläkevakuutusten tiedossa olevien epäkohtien (tapaturma-, ammattitauti- ja vakuutusoikeuslaki) korjauksiin osallistuvat pääroolissa niiden rakentajat, ylläpitäjät ja eri tavoilla tilanteesta vuosikymmenien ajan hyötyneet!

Miksiköhän myös perussuomalaiset ovat olleet näistä asioista ja ongelmakohdista viime kuukausina hiljaa? Hiiren hiljaa.

Toivotaan siten, että edes korkeimman oikeuden ulostulot näissä tämän bloggauksen aiheissa jatkuvat.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi