Vakuutusoikeus lukujen valossa 2017

Kirjallisesti ja suljetusti toimivasta vakuutusoikeudesta löytyy ison kuvan ja lähihistorian katsausta, esimerkiksi tästä Suomi 2017 – blogin ”Laillisuusvalvontaa aikajanalla 2001-2018”– artikkelista.

Joten onkin korkea aika saada aikaan avointa ja pitkäkestoista keskustelua siitä, että miltä näyttää vakuutusoikeuden hylkäysprosenttien valossa tämä seuraava väittämä:

”Vakuutusoikeus on Suomen tuomioistuinjärjestelmään kuuluva riippumaton ja puolueeton toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin.”
Lähde: Vakuutusoikeuden nettisivu 21.8.2018

Kuinka riippumaton ja puolueeton vakuutusoikeus on hylkäysprosenttiensa valossa?

 

Poimintoja vakuutusoikeuden vuosikertomuksesta 2017:

1. Suulliset käsittelyt
Vakuutusoikeudessa järjestettiin 1 suullinen käsittely vuonna 2017.

2. Täysistunnot ja vahvennetut istunnot
Täysistuntoja ja vahvennettuja istuntoja ei järjestetty vuonna 2017.

3. Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus
Taloudellisuuden tunnusluku oli 1 254,93 euroa/ratkaistu asia.

Onko vakuutusoikeus; sittenkin lukujen valossa vakuutusyhtiöoikeus? Keskimäärin vakuutus- ja eläkealan yritykset voittavat valitustapauksista vakuutusoikeudessa 88-90 prosenttia!

Taaten näin jättimäisten osinkojen jakovirran esimerkiksi vahinkovakuutusyhtiöiden osakkeenomistajille. Aiheesta lisää summien muodossa tarkemmin hieman tuonnempana. Harmi vain, ettei vakuutusoikeuslaki vieläkään velvoita vakuutusoikeutta kertomaan vuositilastoja myös yhtiöittäin, korvaussumman ja asiaryhmän mukaan eriteltyinä.

Tässä Suomi 2017 – artikkelissa olevien pdf muotoisten – liitteiden lukemiseen tarvitset tietokoneellesi ilmaisen Acrobat Reader –ohjelman tai mobiililaitteellesi .pdf – muotoa lukevan appsin. Artikkelissa olevat kuvakoosteet on tehty helposti talteen otettavaan ja edelleen jaettavaan muotoon.

SISÄLLYSLUETTELO
Asianajajaliiton huomioita 2011 ja 2012 vakuutusoikeusjärjestelmästä
Ketkä määrittelevät ja mihin perustuen; mitä oikeusvaltio tarkoittaa?
Asiakas- / vakuutusyhtiösuhde
Esittelijän valta
Vakuutuslääkärien ylivallasta
Korkeimman oikeuden presidentti ja vakuutusoikeus
Kirjallisesti ja suljetusti toimiva vakuutusoikeusjärjestelmä
Jokaisen tapauksen arvo laskettava rahassa
Työtapaturman tai ammattitaudin hinta vakuutusyhtiölle
Vakuutusoikeuden hylkäystilastot 2017
Minne lakisääteisten vakuutusten korvausrahat valuvat?
Vakuutusoikeuden hylkäystilastoja 2016, 2015-2014, 2002-2005 ja 2006
Oikeusministeri Johannes Koskinen/sd. vuonna 2000
Vakuutusoikeuden hylkäystilastojen 2017 lähdemateriaali
Politiikkaa ja tutkivaa journalismia 2012
Lisätietoa isosta kuvasta

ASIANAJAJALIITON HUOMIOITA 2011 JA 2012 VAKUUTUSOIKEUSJÄRJESTELMÄSTÄ
Hitaasti etenevät tarvittavat korjaukset. Jos ollenkaan.

Tiedotteet ja lausunnot 2011, arkisto
14.1.2011 12.04
Asianajajaliitto: Sosiaaliturvan muutoksenhaussa puutteita
> Luettu 16.9.2018

”Asianajajaliiton mukaan kansalaiset joutuvat nykyisin peräämään sosiaaliturvaa koskevia etujaan sellaisilta lautakunnilta, joiden toimintamalli ei kestä kriittistä tarkastelua.

Kansalaiset valittavat vuosittain kymmenistä tuhansista sosiaalietuja ja eläkkeitä koskevista viranomaisratkaisuista erilaisille muutoksenhakulautakunnille.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja muut vastaavat lautakunnat käsittelevät jopa 50 000 valitusta vuosittain.

Asianajajaliitto arvostelee erityisesti lautakuntien erillistä asemaa suhteessa muuhun tuomiovaltaan. Lautakuntien päätökset rinnastuvat tuomioistuinten ratkaisuihin, mutta lautakuntien toiminta ja kokoonpano poikkeavat ratkaisevasti oikeusistuimista.

Lautakunnissa tuomiovaltaa käyttävät sivutoimiset virkamiehet ja etujärjestöjen ehdotusten perusteella nimetyt jäsenet, eivät tuomarit. Pahimmillaan virkamiehet työskentelevät päivätyökseen saman hallinnonalan asioiden kimpussa, joita he sitten ratkovat muutoksenhakulautakunnissa, toteaa Asianajajaliiton puheenjohtaja Mika Ilveskero. Hän nosti ongelman esille Asianajajapäivien yhteydessä Helsingissä perjantaina.

Toisin sanoen virkamiesten toimeenpanovalta sekoittuu lautakunnissa häiritsevästi tuomiovallan käyttöön. Myöskään lautakuntien jäsenten nimitysmenettely ei vastaa tuomareiden nimitysmenettelyä. Muutoksenhakulautakuntien toiminta ei vastaa tuomioistuimissa yleisesti noudatettavia periaatteita, Ilveskero korostaa.

Käytännössä muutoksenhakulautakunnat käsittelevät valituksia, joita kansalaiset tekevät esimerkiksi Kelan, työeläkelaitosten ja työttömyyskassojen ratkaisuista. Käsittelyssä ovat siten ihmisten perustoimeentuloon liittyvät kysymykset.

Lautakuntatyön kehittämisessä on Asianajajaliiton mukaan törmätty siihen, että lautakunnat kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön tai opetusministeriön hallinnonalaan ja sen vuoksi niiden uudistaminen ei tapahdu käsi kädessä oikeusministeriön hallinnoimien tuomioistuimien kanssa. Asianajajaliitossa toivotaankin, että seuraava hallitus ottaa pikaisesti uudistettavakseen koko sosiaaliturvan muutoksenhaun.

Viime vuosina on kiinnitetty aiheellisesti huomiota tuomioistuinprosessien kehittämiseen. Monenkirjava lautakuntajärjestelmä rinnastuu vallankäytöltään tuomioistuimiin. Koko järjestelmää pitää sen vuoksi kyetä tarkastelemaan kriittisesti, Ilveskero toteaa.

Asianajajaliiton mukaan lautakuntien käsittelyajat ovat myös suhteettomat pitkiä siihen nähden, että prosessit ovat pääasiassa yksinkertaisia ja suullisia käsittelyjä ei järjestetä juuri lainkaan.

Lautakunnat tekevät yksittäisten henkilöiden toimeentulon kannalta todella keskeisiä ratkaisuja. Tällaisten asioiden käsittelyn on nautittava kansalaisten luottamusta, Ilveskero muistuttaa.”

* * *

Asianajajaliitto ihmeissään vakuutusoikeuden korvauslinjasta
7.3.2011 kello 9:30 STT
> Luettu 16.9.2018

”Asianajajaliitto ihmettelee vakuutusoikeuden tapaturmista tekemiä ratkaisuja. Liiton mukaan korkein oikeus on katsonut useassa tapauksessa, että uhri on oikeutettu korvaukseen, jonka vakuutusoikeus on aiemmin evännyt.

Viime vuonna korkein oikeus oikaisi kahdeksan vakuutusoikeuden ratkaisua, joissa tapaturman uhri oli jäänyt ilman korvausta.

Asianajajaliiton mukaan vakuutusoikeus ei katso riittäväksi näytöksi esimerkiksi sellaista lääketieteellistä selvitystä, joka käräjä- ja hovioikeuksissa riittäisi korvauksen saamiseen.

”Jos vammaudut liikenneonnettomuudessa, saat käräjäoikeuden ratkaisun kautta korvauksen. Mutta jos vammaudut samalla tavalla työtapaturmassa, vakuutusoikeuden päätös ei välttämättä olekaan myönteinen”, kuvailee asianajaja Kai Kuusi.

Vakuutusoikeuteen voi valittaa työtapaturman uhri, joka on tyytymätön vakuutusyhtiön ja muutoksenhakulautakunnan korvausratkaisuun.”

* * *

3. Asianajajaliiton ehdotukset lisäyksiksi oikeusturvaohjelmaan
> Luettu 16.9.2018

3.1. Sosiaaliturvan muutoksenhaku
”Asianajajaliitto katsoo, että oikeusturvaohjelmaan tulisi lisätä sosiaaliturvan muutoksenhaun uudistaminen. Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmassa on maininta siitä, että sosiaaliturvan muutoksenhakuprosesseissa vahvistetaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin osa-alueita. Asianajajaliitto on ottanut asiaan kantaa muun muassa antamassaan lausunnossa vakuutusoikeuden kehittämisestä (OM 4/32/2006).

Sosiaaliturvan muutoksenhakujärjestelmässä käsitellään yli puolet kaikista hallintolainkäyttöasioista. Näillä ratkaisuilla on merkittävä ohjaava vaikutus sosiaaliturvalaitoksiin ja näin laajemmaltikin kansalaisten oikeuksien toteuttamiseen. Sosiaaliturvan muutoksenhakuun kohdistuu jatkuvasti aiheellista arvostelua ja siinä olevista vakavista oikeusturvaongelmista vallitsee varsin laaja yksimielisyys.

Viime aikoina on huomio kiinnittynyt aiheellisesti muutoksenhaun käsittelyaikoihin, joiden lyhentämiseen onkin käytetty voimavaroja. Käsittelyajat eivät ole Asianajajaliiton mielestä tässä yhteydessä kuitenkaan ainoa oikeusturvaongelma. Esimerkiksi näytön arviointi poikkeaa sosiaaliturvan muutoksenhaun yhteydessä ratkaisevasti muussa lainkäytössä noudatettavista periaatteista.

Sosiaaliturvaa koskevia asioita käsitellään lautakunnissa, joiden toimintamallit eivät kestä kriittistä tarkastelua. Asianajajaliitto kritisoi erityisesti lautakuntien erillistä asemaa suhteessa muuhun tuomiovaltaan. Lautakuntien päätökset rinnastuvat tuomioistuinten ratkaisuihin, mutta lautakuntien toiminta ja kokoonpano poikkeavat ratkaisevasti tuomioistuimista.

Yksityisen kansalaisen näkökulmasta ongelmana on myös se, että lautakuntamenettely jää julkisen oikeusapujärjestelmän ulkopuolelle.

Sosiaaliturvan muutoksenhakua on Asianajajaliiton käsityksen mukaan syytä pitää oikeusturvan kehittämiskohteena. Asianajajaliitto katsoo, että tavoitteeksi tulisi oikeusturvasyistä ottaa se, että lautakuntamenettelyistä luovutaan kokonaan ja lainkäyttö keskitetään hallinto-oikeuksiin.”

KETKÄ MÄÄRITTELEVÄT JA MIHIN PERUSTUEN; MITÄ OIKEUSVALTIO TARKOITTAA?

Keskustelu oikeusvaltiosta ja oikeusvaltioperiaatteista käy kuumana. Ainakin Euroopan unionin tasolla. Milloinka täysimittaisesti myös Suomessa?

Onko suomalainen vakuutusoikeus osa finanssifasisista järjestelmää?

Tässä mobiiliflaijeriin liittyen kaksi peruskysymystä

1. Kenellä on todellinen valta, kun kyseessä ovat lakisääteiset vakuutukset ja sosiaaliturva eli miljardien eurojen liiketoiminta-alue?

2. Mihin lakiin tai sopimukseen perustuen samat henkilöt ja organisaatiot voivat olla, niin sanotusti tuoleja ja rooleja vaihtaen, käyttämässä todellista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?

Vastauksia edellisiin kysymyksiin on odoteltu jo yli kaksi vuosikymmentä, joten toivotaan, että edes puolueet aatejanan vasemmalta puolelta uskaltavat kertoa, mistä tämän artikkelin aiheissa onkaan kysymys? Nykyisiä perussuomalaisia ollenkaan unohtamatta.

ASIAKAS- / VAKUUTUSYHTIÖSUHDE
Lakisääteisten vakuutusten asetelmasta. Työnantaja solmii palkkasuhteisissa töissä kaikki lakisääteisten vakuutusten vakuutussopimukset. Tällöin yksittäinen lakisääteisesti vakuutettu/potilas ei ole asiakas vakuutusyhtiöön päin. Jos työnantajan tuki vakuutustaisteluun joutuneelta puuttuu, niin vakuutettu/potilas on niin sanotusti vapaata riistaa kaikille sekä kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeusjärjestelmän piiristä elantonsa hankkiville. Joten asiakaspalvelun tylyydestä ei vakuutustaisteluun joutuneen vakuutetun/potilaan säikähtää.

Myös työnantajalla saattaa olla taloudellinen motiivi estää työssään pysyvästi sairastuneen ja tai vammautuneen työntekijänsä pääsy täysimääräiselle eläkkeelle.

Lisätietoa aiheesta avoimesta internetistä:
vakuutusmaksuvaikutus tapaturmaeläke
vakuutusmaksuvaikutus työeläke

ESITTELIJÄN VALTA
Kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä kunkin oikeusasteen asteen esittelijällä on lainsäädännön kautta annettu rajaton harkintavalta, joka on tosiasiassa tarkoittaa mielivaltaa.

Kun samat henkilöt ja organisaatiot käyttävät niin sanotusti tuoleja vaihtaen lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa ollaan yhteiskunnallisten analyysien mukaan fasismissa.

Tämän myötä myös vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanoissa istuvat työmarkkina- ja etujärjestöjen edustajat ovat osallisina pitkäkestoisessa rikollisuudessa ihmisyyttä vastaan.

Kustakin vakuutusoikeuden suljetun kierron käsittelemästä valituksesta; työmarkkinajärjestöjen EK/SAK/STTK/AKAVA – akselin edustajat ennättävät tutustua vain siihen, mitä esittelijä on kirjoittanut ja halunnut valita kuhunkin ratkaisuehdotukseen. Ei siihen mitä on jätetty pois ja joka selviäisi takuuvarmasti suullisessa käsittelyssä, jos sellaisia vakuutusoikeudessa käräjä- ja hovioikeuksien tapaan järjestettäisiin.

Esittelijä on näin helposti vakuutusalan painostettavissa ja ohjattavissa haluttuun loppuratkaisuun.

Esimerkiksi työtapaturmissa ja ammattitaudeissa alkaen I asteen lautakunnasta, joka on kirjallisesti ja suljetusti toimiva tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta (Tamla).

Työeläkkeisiin liittyvänä ensimmäisen asteen lautakuntana toimii; kirjallisesti ja suljetusti toimiva työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (Telk).

Sen verran taustatietoa, että vakuutusalan tämän hetken ylin virkamies pätevöityi tehtäväänsä; vastattuaan molempien kirjallisesti ja suljetusti toimivien sekä vakuutusalalle erittäin voimakkaasti kallellaan olevien I asteen lautakuntien toiminnasta, vuosien ajan.

Käsittelijä- ja esittelijäkansiomerkinnät ovat ainoa asianomaisjulkinen osuus valittajalle itselleen. Ne asianomainen saa pyytämällä käyttöönsä, mutta nuo sivut ovat entistä suppeampia anniltaan. Voisi jopa sanoa, että melkoisen tyhjiä lehtiä. Tämän takia valittajalla on tässä kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä menestymisen mahdollisuuksia.

VAKUUTUSLÄÄKÄRIEN YLIVALLASTA
Entistä nuoremmat sukupolvet ovat ihmeissään siitä, että miksi ero lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan alueilla; virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välillä on kasvanut niin isoksi? Tässä linkissä vuoden 2010 strömsöläistä tilannekuvaa; Suomen lääkäriliiton entisen toiminnanjohtajan Heikki Pälveen suulla kerrottuna. kuinka hänen mielestään asiat tuolloin kahdeksan vuotta sitten hoituivat.

Tosielämän tilanteiden takia vuonna 2018 onkin syytä kysyä, miksei vieläkään potilasta tutkivien/hoitavien lääkärien ja vakuutuslääkärien perustuslain (PL 6) takaama yhdenvertaisuus toteudu tosielämässä?

Aiheesta on eduskunnan käsittelyssä kansalaisaloite KAA 4/2018 vp. Läpivalaisussa ovat sen myötä tutkivat/hoitavat lääkärit ja vakuutuslääkärit sekä tapaturmalaki alkaen vuodesta 2004.
>>> Kyse on myös useammasta vastaavan sisältöisestä lakipykälästä.

Pienelle julkisuudelle on myös jäänyt se, että kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä, vakuutuslääkärijäsen istuu tuomarin valan tehneenä ratkaisukokoonpanossa ja voi antaa tutkivan/hoitavan lääkärin, kunnian ja omatunnon kautta allekirjoittamalle lääkärinlausunnolle, hylkäämistä suosittavan päätösehdotuksen, joka voi olla lyhimmillään merkintä ”EI”. Vaikka laajan valitusasian pääpaino on ollut lääketieteellisten seikkojen toteennäytössä.

Lisäksi ratkaisukokoonpanoon kuuluvan vakuutuslääkärijäsenen lausumat ovat 80 vuotta salaisia. Myös asianomaiselta itseltään, vaikka koko laajan asiakokonaisuuden tuomioistuinprosessi on ollut kirjallinen ja suljettu eikä valittajalle ole myönnetty suullista käsittelyä missään vaiheessa.

KORKEIMMAN OIKEUDEN PRESIDENTTI JA VAKUUTUSOIKEUS
Mitä tapahtuu, kun korkeimman oikeuden presidentti ja oikeusministerit antavat kritiikkiä sekä lupauksia vakuutusoikeuden kafkamaisten tilanteiden korjaamiseksi?

Uskaltavatko entiset oikeusministerit jo kertoa, ketkä estävät vakuutusoikeuden täysremontin?

Se, mitä noiden ulostulojen ja tuon kuvakoosteessa nimetyn hallituksen vakuutusoikeuslakiehdotuksen jälkeen tapahtui, tulee tässä. Ei mitään! Muuta kuin tämä seuraava.

Korkeimman oikeuden presidentti, Pauliine Koskelo sai nimityksen Suomen ihmisoikeustuomariksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT).

Tuomioistuinhan käsittelee muun muassa Suomesta tulevia valituksia, jotka koskevat kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeuden oikeusprosessien Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) mukaisuutta.

Koskelon edeltäjä tuossa virassa; Päivi Hirvelä, palasi korkeimman oikeuden jäseneksi. Saatuaan sitä ennen, Suomesta tulevien ja esimerkiksi vakuutusoikeutta koskevien valitusten esiseulonnan toimimaan Suomesta annettujen speksien mukaan.

KIRJALLISESTI JA SULJETUSTI TOIMIVA VAKUUTUSOIKEUSJÄRJESTELMÄ
Vuosikymmenten ajan on ollut puhetta kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeudellisen erityistuomioistuinjärjestelmän uudistamisesta.

Kipeästi tarvittu kokonaisuudistus tuleekin toteuttaa yhtä aikaa; ensimmäisen asteen lautakuntien ja vakuutuslääkärijärjestelmän (sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa) sekä vakuutusoikeuden (oikeusministeriön alaisuudessa) osalta.

SAK:n päälakimies Timo Koskinen kiteyttää koko kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeusjärjestelmän pääongelman:

    ”Hallitus perustelee oikeudenkäyntimaksujen korotusesitystä muun muassa sillä, että ne ennaltaehkäisevät valitusten tekemistä. Timo Koskisen mielestä valituksia estettäisiin parhaiten käsittelemällä asiat ensimmäisessä oikeusasteessa perusteellisesti ja joutuisasti.

– Parhaimpien tuomareiden pitäisi olla ratkaisemassa oikeusjuttuja jo ensimmäisessä asteessa, ei vasta muutoksenhakuasteissa. Korkeiden maksujen sijaan turhia valituksia tulee estää laadukkaalla oikeudenkäytöllä.”
Lähde: ”Oikeudenkäyntimaksujen rajut korotukset uhkaavat oikeusturvaa” – SAK blogi 7.10.2015

Kontradiktorinen periaate lyhyesti:
    ” Asianosaisten kuulemisen tulee tapahtua tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Kontradiktorinen periaate takaa asianosaisten tasa-arvon, ns. aseiden yhtäläisyyden (equality of arms), oikeusprosessissa. Kummallakin osapuolella on oltava tilaisuus esittää mielestään oleellisia seikkoja ja vaatimuksia tuomioistuimelle sekä lausua toisen osapuolen vastaavasti esittämistä asioista.” Lähde: Minilex

Kontradiktorinen periaate ei toteudu esimerkiksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa, joka on työtapatapaturma- ja ammattitautiasioissa ensimmäisen asteen tuomioistuin. Käsittely sielläkin tapahtuu kirjallisesti ja suljetusti. Ja hylkääviä päätöksiä tehdään edelleen ilman tosiasiallisia perusteluita.

JOKAISEN TAPAUKSEN ARVO LASKETTAVA RAHASSA
Väittämä siitä, että vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöiden hylkääviin päätöksiin ei liity taloudellista motiivia; elää vahvana. Vakuutusalan itsensä viljelemänä ja monien korkean tason päättäjien hyväksymänä.

On hyvä muistaa myös tämä. Se mitä ei virallisesti tunnusteta, sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Lukujen valossa asiat saadaan aina näyttäytymään halutussa valossa. Virallisen todellisuuden mukaan vakuutusoikeuden kohdalla pienet muutosprosentit kertovat siitä, että vakuutusyhtiöt ja ensimmäisen asteen lautakunnat ovat tehneet oikeita päätöksiä. Kun ne ovat hylänneet esimerkiksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa vuosittain 88 – 90 – 100 prosenttia valituksista.

Mikä on faktaa? Mikä on fiktiota? Kun puhutaan kirjallisesti ja suljetusti toimivasta; sanahirviöstä vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä.

Suullisen perimätiedon mukaan; tämä kirjallisesti ja suljetusti toimiva vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä käsittelee vuosittain noin 2 miljardin euron luokassa olevaa kokonaissummaa.

Katsotaan kohta muutamien asiaryhmien osalta voiko tuoko arvio pitää paikkaansa? Lopullisen sysäyksen tämän artikkelin kirjoittamiseen antoi tämä vuoden 2015 elokuun uutinen:

Helsingin Uutiset – 13.8.2016 – 08.23 – Hyvinvointi
Varatuomari IL:lle: vakuutusyhtiöt väärässä 97 prosentissa aivovammatapauksista

Oikeustieteen lisensiaatti varatuomari Vesa Laukkanen tylyttää vakuutusyhtiöitä kovin sanoin Iltalehdelle. Laukkasen mukaan vakuutusyhtiöt yrittävät säästää satoja miljoonia euroja aivovamman saaneilta, kun he ovat kieltäytyneet korvausvaateista.

Laukkanen itse on hoitanut viimeisen kymmenen vuoden ajan lähes pelkästään aivovammatapauksia. Yhteensä hän on hoitanut melkein 200 aivovammaan liittyvää juttua. Jutut ovat 4–5 vuoden prosesseja.

– 142 juttua on saatu päätökseen. Niistä neljä on hävitty vakuutusyhtiötä vastaan. 138 on voitettu asiakkaan eduksi joko tuomioistuimen päätöksellä tai sovintosopimuksella vakuutusyhtiön kanssa, Laukkanen kertoo Iltalehdelle.

Tämä tarkoittaa, että 97 prosentissa aivovammatapauksista vakuutusyhtiö on ollut väärässä. Jokaisen tapauksen arvo on vakuutusyhtiölle noin miljoona euroa.

– Vakuutusyhtiöt ovat yrittäneet huijata näissä jutuissa vammautuneilta yhteensä noin 138 miljoonaa euroa. Se on käsittämättömän törkeää!

Sitten edellisestä asiasta Helsingin Sanomien uutisoimana 25.3.2018:

”Laukkanen jätti Arkadianmäen yhden kauden jälkeen, vuonna 1995. Hän alkoi pyörittää lakitoimistoaan Kokkolasta käsin. Seuraavan vuosikymmenen aikana hän hoiti myös aivovammatapauksia vakuutusoikeudessa.

Erään hävityn kiistan jälkeen, vuonna 2005, Laukkanen sai oivalluksen. Aiemmissa korvausriidoissa tie oli päättynyt vakuutusoikeuden tuomioon. Laukkanen päätti kokeilla toista väylää.

”Vein sen jutun käräjäoikeuteen ja sanoin, että onhan tässä nyt hyvänen aika liikenneonnettomuuskin. Ja kaikki liikenneonnettomuusasiat käsitellään käräjäoikeudessa”, Laukkanen kertoi eduskunnassa järjestetyssä kansalaistilaisuudessa vuonna 2012.

Laukkasen mukaan Turun käräjäoikeus sanoi, että asia on jo ratkaistu vakuutusoikeudessa. Lopulta korkein oikeus päätti, että vakuutusoikeudessa jo aiemmin käsitelty liikennevakuutusjuttu voidaan ottaa käräjäoikeuden käsittelyyn.

Kymmenen seuraavan vuoden aikana Laukkanen keskittyi aivovammatapauksiin ja voitti suuren osan jutuistaan. Elokuussa 2016 Laukkanen kertoi Iltalehdessä saaneensa päätökseen 142 tapausta, joissa vain muutamaa lukuun ottamatta vakuutusyhtiö on joko hävinnyt käräjäoikeudessa tai suostunut sovitteluun.

Vakuutusyhtiö Ifin entinen päälakimies Taisto Hujala käräjöi Laukkasen vastapuolella vuosikymmenen. Hujalan mielestä Laukkasen luvut ovat yliampuvia, mutta hän myöntää, että Laukkanen voitti paljon enemmän kuin hävisi.

Laukkanen on sanonut, että hänen voittamiensa tapausten hintalappu vakuutusyhtiöille on noin 140 miljoonaa euroa. Hujalan mukaan luku on useita kymmeniä miljoonia euroja.

Luvut perustuvat oletukseen siitä, mitä vakuutusyhtiö joutuu maksamaan korvauksina ihmisen elinajalta. Nuoren ihmisen kohdalla summa voi nousta selvästi yli miljoonaan euroon.” Lähde: Helsingin Sanomat 25.3. 2018 – Väärin diagnosoitu
(Kuka päälakimies Hujala on? >>> Suomi 2017 linkki)

Mitkä mahtavat olla hylkäysprosentit kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeudessa? Onko niistä löydettävissä jokin kaava? Kuten esimerkiksi kuuluisa 80/20 – sääntö tai sen vakuutusoikeudellinen versio?

TYÖTAPATURMAN TAI AMMATTITAUDIN HINTA VAKUUTUSYHTIÖLLE
Laskelmien luvut ovat suuntaa antavia. Mitä nuorempi vakuutettu/potilas on ja mitä suurempi on vakuutetun/palkka ollut, niin sitä suurempi taloudellinen motiivi vakuutusyhtiöllä on hylätä korvaukset ja tapaturmaeläke.

Esimerkki 1 – Pelkkä lakeihin perustuva eläkesumma 1 147 800 euroa
Henkilö 25 – vuotias

HUOM! Vakuutusyhtiöllä on aina tarkat korvaussummat tiedossaan.

Esimerkki 2 – Pelkkä lakeihin perustuva eläkesumma 785 400 euroa
Henkilö 48-vuotias

HUOM! Vakuutusyhtiöllä on aina tarkat korvaussummat tiedossaan.

Eli asianajaja Vesa Laukkasen 1 miljoonaa euroa per aivovammatapaus voidaan pitää lukuna luotettavana. Vakuutusyhtiöllä on sitä suurempi taloudellinen motiivi hylätä korvaukset, mitä nuorempi henkilö on vahinko- ja/tai eläketapauksessa kysymyksessä.

VAKUUTUSOIKEUDEN HYLKÄYSTILASTOT 2017
Nämä luvut kertovat suoraan, kuinka iso on hylkäysprosentti vakuutusoikeuden käsittelemissä asiaryhmissä.

HUOM! Vuosikymmenten ajan; kellopelin tarkkaa hylkäämistä vakuutusyhtiöiden hyväksi.

Klikkaamalla taulukkoa hiirelläsi tai täppäämällä sormellasi; saat sen tarkempana ruudullesi.

Ellei taulukko näy hyvin, niin tästä saat sen .pdf-muodossa:
Vakuutusoikeuden hylkäysprosentit 2017 – Suomi 2017
Vakuutusoikeuden_tilastot_2017_Suomi 2017 verkosto

Isoimmat korvauksiin liittyvät rahasummat vakuutusoikeudessa; liittyvät liikennevahinko-, työtapaturma- ja ammattitauti- sekä työkyvyttömyyseläkeasioihin

Poimitaan ja lasketaan muutamien asiaryhmien hylättyjen määrät yhteen. Kerrotaan se arvioidulla 600 000 euron maksuvaikutuksella per tapaus vakuutusyhtiöille.

94 kpl hylättyjä – Liikennevakuutuskuntoutusasiat, kohta 15
64 kpl hylättyjä – Maatalousyrittäjien tapaturma-asiat, kohta 16
39  kpl hylättyjä – Maatalousyrittäjien eläkeasiat, kohta 17
3 kpl hylättyjä – Merimieseläkeasiat, kohta 20
21 kpl hylättyjä – Sotilasvamma-asiat, kohta 28
904 kpl hylättyjä – Tapaturma-asiat (sis. ammattitaudit), kohta 30
107 kpl hylättyjä – Tapaturmavakuutuskuntoutusasiat, kohta 31
686 kpl hylättyjä – Työeläkeasiat (sis. työkyvyttömyys), kohta 34
122 kpl hylättyjä – Yrittäjien eläkeasiat, kohta 41
———————
2 040 kpl hylättyjä

Yhden tapauksen arvioitu korvausmaksujen vaikuttavuus vakuutusyhtiöille; esimerkiksi 600 000 euroa.

2 040 x 600 000 =  1 224 00 0000 = 1,2 miljardia euroa vuodessa

Kokonaissumma näistä muutamista asiaryhmistä perustuu kokemusperäiseen arvioon, joita aiemmat vakuutettu-/potilastapauslaskelmat tukevat.

Kertauksena vielä poiminnat vakuutusoikeuden vuosikertomuksesta 2017:

1. Suulliset käsittelyt
Vakuutusoikeudessa järjestettiin 1 suullinen käsittely vuonna 2017.

2. Täysistunnot ja vahvennetut istunnot
Täysistuntoja ja vahvennettuja istuntoja ei järjestetty vuonna 2017.

3. Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus
Taloudellisuuden tunnusluku oli 1 254,93 euroa/ratkaistu asia.

Onko vakuutusoikeus; sittenkin lukujen valossa vakuutusyhtiöoikeus? Keskimäärin vakuutus- ja eläkealan yritykset voittavat valitustapauksista vakuutusoikeudessa 88-90 prosenttia!

Mistähän mahtaa johtua, ettei vakuutusoikeuslaki vieläkään velvoita vakuutusoikeutta kertomaan vuositilastoja myös yhtiöittäin, korvaussumman ja asiaryhmän mukaan eriteltyinä?

MINNE LAKISÄÄTEISTEN VAKUUTUSTEN KORVAUSRAHAT VALUVAT?
”Iso raha löytää aina lopulta todellisten rahamiesten luo” – sanonta pitänee paikkansa? Varsinkin, jos tarkastellaan aihetta lähihistorian tapahtumien varjossa.

Wahlroosin ja Heliövaaran kyse on oppi-isä ja oppipoika suhteesta, joka juontaa alkunsa SYP-aikoihin.

HUOM! ”Oikeaan aikaan, oikeassa paikassa” – ilmiö. Lisänä röyhkeys ja taustalla huippulakinaiset ja -miehet.

Menneet ovat tietysti menneitä ja pojat on aina poikia. Vai ovatko korvauksiin varattujen ja sijoitettujen miljardien vapautuskuviot osakkeenomistajille hiottu vielä paremmin toimiviksi? Ja ketkä ovat suurimpia osakkeenomistajia ja sitten vallankäyttäjiä?

Tässä linkissä tuota tietoa ja Sammon vuositulos 2015.

Monen pienen ihmisen mielissä on jo herännyt kysymys; mikseivät laillisuusvalvojat tee mitään? Kuten finanssivalvonta, oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies. Varsinkin, jos otetaan huomioon, ett kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä istuvat samat henkilöt ja organisaatiot, niin sanotusti tuoleja vaihtaen, lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa. Yhteiskunnallisten oppikirjojen mukaan kyse on tällöin fasismista.

Minkä laillisuusvalvojan toimivaltaan kuuluu kyseinen kuvio lakisääteisen tapaturma- ja ammattitautivakuutuksen piirissä? Kyse on kumminkin erittäin merkittävän julkisen vallan käytöstä ja miljardien eurojen liikevaihtoa pyörittävistä yksityisesti omistetuista yhtiöistä.

Joidenka hylkäävistä päätöksistä syntyneiden oikeusprosessien loppupään varmistajana; kirjallinen ja suljetusti toimiva vakuutusoikeus, mitä suuremmassa määrin on. Siitä muutamia tilastoja seuraavaksi.

VAKUUTUSOIKEUDEN HYLKÄYSTILASTOJA 2016, 2015 -2014, 2002 – 2005 ja 2006
Näissä Suomi 2017 – ja Oikeusturvan ajankuva – blogin kirjoituksissa on käsitelty vakuutusoikeuden hylkäysprosentteja aiemmin. Lukujen valossa vakuutusoikeuden koneisto tekee sveitsiläisen kellon tarkkaa työtä. Vakuutusalan hyväksi.

>>> Vakuutusoikeus lukujen valossa 2016

>>> Vakuutusoikeus lukujen valossa 2015 ja 2014

>>> Vakuutusoikeuden vuosi 2006 ja värianalyysi

>>> Vakuutusoikeuden tyrmäystilastot 2005-2002

Jostain syystä nuo varsin tyrmäävät suhdeluvut eivät ole kiinnostaneet poliitikkoja eikä tiedotusvälineiden edustajia.

OIKEUSMINISTERI JOHANNES KOSKINEN/SD VUONNA 2000
Uskaltaako ulkomaan komennukseltaan Suomeen paluuta tekevä sdp:n Johannes Koskinen olla ääni työkyvyttömille? Yli 18 vuotta on kulunut tästä hänen oikeusministerinä tekemästään ulostulosta:

”Kuuntelette Aamun peiliä, minä olen Maria Keskitalo…

Sosiaaliasioiden oikeusturva pannaan remonttiin.
Vakuutusyhtiöiden ja niiden lääkäreiden valtaa pidetään nykysysteemissä liian vahvana.

Oikeusministeri Johannes Koskisen mukaan tavoitteena on selkiyttää muutoksenhakua ja parantaa näin oikeusturvaa.

Valtioneuvosto asettaa lähiaikoina laajan komitean valmistelemaan uudistusta.

Tapani Leisti…
Toimeentuloturvan kenttä on laaja, eri eläkkeet asumis, vammais hoito ja opintotuet, työtapaturma, kuntoutus, sotilasvamma-asiat ja työttömyysturva muiden muassa kuuluvat sen piiriin.

Kaikissa näissä asioissa kansalaisen oikeus korvaukseen on eläkelaitosten, vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuasteena toimivien erityisten lautakuntien hyväksymis ja hylkäämisvallan alaisena ja joistakin asioista voi vielä valittaa vakuutusoikeuteen ja aina korkeimpiin oikeuteen asti.

Valituksia käsitellään vuosittain viitisenkymmentä tuhatta eli sosiaalipuolen oikeusturva koskettaa suurta ihmisjoukkoa.

Oikeusministeri Johannes Koskinen…
Tämä lautakuntien järjestelmä on hajanainen ja monipolvinen ja samoin sitten vakuutusoikeus on ollut kritiikin kohteena taas siitä, että sillä ei ehkä täysimääräisesti toteudu ne hallintolain käytön periaatteet joita on muualla pystytty kohentamaan elikkä niin tässä tosiasiallisen oikeusturvan toteutumisessa on nähty olevan ongelmia. Molempien näiden ikään kuin selkeämmän systeemin laatimista ja sitten kansalaisten tosiasiallisen oikeusturvan parantamista tässä täytyy hakea.

Järjestelmä on kasvanut rinnan hyvinvointivaltion etuusjärjestelmien kanssa. Kansalaiset ovat moittineet usein, että hylkääviä päätöksiä ei perustella. Asiaan on vaatinut kohennusta myös Eduskunnan apulaisoikeusasiamies ja korkein oikeus antoi viimekesänä pyyhkeitä päätösten perusteluiden puuttumisesta vakuutusoikeudelle.

Mitä ne käytännössä ovat ne puutteet oikeusturvassa?

No siellähän ei ehkä ihan toteudu tää osapuolten tasavertaisuus, että hakija ja nää suuret eläkeyhtiöt tai kansaneläkelaitos ei oikein tasavertaisia tuossa prosessissa kaikin osin ole.” Lähde: 25.01.2000 – Ylen radiouutiset kello 08.00

Eikä tuossa ollut kaikki.

Olisiko myös vakuutustaistelujen alkupäässä paljon korjattavaa? Kuka muistaa tämän pitkäaikaisen vakuutusasiain ylimmän virkamiehen ulostulon vuonna 2011 ja mihin kaikkeen se johtikaan?

VAKUUTUSOIKEUDEN HYLKÄYSTILASTOJEN
2017 LÄHDEMATERIAALIA

Vakuutusoikeuden vakuutuslääkärit löytyvät kunkin vuoden vuosikertomuksista. Ainakin omassa vahinkoasiassaan kannattaa välttää kyseisten lääkäreiden vastaanottoja. Perustelut löytyvät alempana löytyvästä linkistä.

Vakuutusoikeuden vuosikertomus 2017 – Vakuutusoikeus (.pdf)
Vakuutusoikeuden vuosikertomus_2017

Eikä tässä vielä kaikki.

1. Kenen ääni kuuluu parhaiten vakuutusoikeudessa?

Noste 1/2013 Vakuutusoikeuden lääkäreillä kytköksiä vakuutusyhtiöihin
>>> Artikkelista löytyvästä liitteestä lehden artikkeli nivottuna vakuutusalan isoon kuvaan.

2. Mistä löytyvät helpoiten polku todisteille siitä, että samat henkilöt ja organisaatiot ovat käyttämässä, niin sanotusti tuoleja vaihtaen todellista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?

Tapaturma- ja ammattitautilaki sekä muutoksenhaku
>>> Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus läpivalaisun pilotiksi

POLITIIKKAA JA TUTKIVAA JOURNALISMIA 2012
Vuonna 2012 perussuomalaiset olivat vakuutus- ja oikeusasioiden suhteen aktiivisia. Oikeusministeriksi noussut ja nykyinen sinisten työministeri Jari Lindström oli asioiden suhteen erittäin kiinnostunut.

”Vahinkovakuutettujen oikeusturvaseminaari” – Julkaistu 7.6.2012
”Eduskunnan kansalaisinfossa järjestetty vahinkovakuutettujen oikeusturvaseminaari. Seminaari alkaa puheosuudella, sitä seuraa paneelikeskustelu. Paneelissa keskustelemassa Nina Koskela, Kalevi Hautakangas, Jyri Jokinen, neurologi Olli Tenovuo, ylituomari Juha Pystynen sekä oikeustieteen lisensiaatti Vesa Laukkanen.

Järjestäjinä toimivat perussuomalaisten eduskuntaryhmä, kansanedustaja Jari Lindström sekä eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Anssi Joutsenlahti.”

Seminaarista löytyy muun muassa oheinen YouTube – video, joka pituudeltaan 2,5 tuntia:
https://www.youtube.com/watch?v=dYfvUy8HbJM
>>> Linkki testattu 18.9.2018
>>> Mikäli linkki ei toimi, niin tee haku internetissä videon nimellä

Seminaari ei jotain syystä ylittänyt suomalaista uutiskynnystä, joten tässä lyhyt poiminta perussuomalaiset puolueen virallisesta uutisvirrasta:

”Vakuutusyhtiöiden ja Vakuutusoikeuden prosessit on avattava ja puolueettoman tahon on selvitettävä pikaisesti järjestelmän puutteet. Nyt järjestelmä on alistanut ja jakanut vääriä tuomioita vuosien ajan tuhansille ihmisille, samalla tehden heidän ja perheidensä elämän lähes mahdottomaksi. Taloudellisen vahingon lisäksi potilaille on aiheutettu suunnattomia fyysisiä ja henkisiä kärsimyksiä. Voidaan myös kysyä: kuka korvaa väärien päätösten aiheuttamat taloudelliset vahingot potilaille?

Väärinkäytöksille on tehtävä loppu, vahingoittunut ihminen ei voi olla vakuutusyhtiön pelinappula.

Vakuutusyhtiöiden voiton tavoittelu ei voi mennä ihmisen kuntoutuksen ja oikeudenmukaisen kohtelun edelle. Vakuutusyhtiöt siirtävät tällä hylky järjestelmällään vastuun yksittäisen ihmisen, perheen, yhteiskunnan ja KELA:n piikkiin.”

Lähde: Perussuomalaiset nettisivusto 7.8.2012 ”Vakuutusoikeuden päätöksenteko otettava erityistutkintaan”

Nykyinen sinisten työministeri Jari Lindström; toivottavasti saa jo kertoa, mikseivät nämä asiat nousseet perussuomalaistenkaan ajamina hallitusohjelmaan 2015? Entä missä vaiheessa vakuutusoikeuden erityistutkinnassa vuonna 2018 mennään?

Syksyn 2012 alussa kaupallinen MTV-kanava julkisti uutisen ja videoreportaasin koskien vakuutusoikeutta. Toivottavasti aiheesta kuullaan vielä lisää. Paljon lisää.

HUOM! Toivottavasti edes Yle saa ja uskaltaa käsitellä aihetta kattavammin.

Mielenkiintoisessa Tuula Malin-nimisen toimittajan tekemässä jutussa käsiteltiin myös vakuutusalan voittoprosentteja, jotka ovat lainauksessa vahvistettuina:

”Palkansaajien työtapaturmia korvattiin viime vuonna yhteensä 131 371 ja yrittäjien työtapaturmia 6893. Luvuissa ovat mukana sekä työpaikalla että työmatkalla sattuneet tapaturmat.

Ensimmäiseen valitusasteeseen eli tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan saapui vuonna 2011 yhteensä 5219 hakemusta. Niistä noin 89% johti hylkyyn tai tutkimatta jättämiseen.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan valituksia saapui vuonna 2011 yhteensä 6235. Valituksista hylättiin 88,6%.

Toiseen valitusasteeseen eli vakuutusoikeuteen saapui viime vuonna yhteensä 2801 valitusta (1079 tapaturma-asiavalitusta ja 1722 työeläkevalitusta). Noin 90% valituksista hylättiin.

Viimeiseen valitusasteeseen eli korkeimpaan oikeuteen saapui viime vuonna 164 valituslupahakemusta. Valituslupa myönnettiin kahdeksalle. Tänä vuonna valituslupia oli syyskuun alkuun mennessä myönnetty jo 12. Kaikkien valitusluvan saaneiden ratkaisut ovat muuttuneet valittajien eduksi.

Lähde: MTV uutiset ”5.9. Vakuutusoikeuden ylilääkäriys ei houkuttele”

Uutiseen upotettu videoreportaasi 45 minuuttia ohjelmassa oli nimetty ”Onko vakuutuslääkäri hylkypäätösten kumileimasin?”, jossa mukana olivat seuraavat; asioita omalta osaltaan tuntevat, henkilöt.

Osa heistä on mukana perussuomalaisten 6.6.2012 seminaarin videolla.

Toivottavasti he tapaavat jonain päivänä myös kasvokkain ja samassa suorassa tv-lähetyksessä. Ilman aika- ja aiherajoitteita.

HUOM! Osa heistä on mukana perussuomalaisten 6.6.2012 seminaarin videolla.

Joten on erittäin mielenkiintoista seurata, uskaltaako mikään eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettava puolue tai valitsijayhdistys nostaa tämän oikeusvaltio – teemaan ja oikeusvaltioperiaatteiden toteutumiseen tosielämässä kuuluvan asiakokonaisuuden kärkihankkeekseen? Äänestäjäpotentiaalia tällä asiakokonaisuudella on arvioitu olevan 600 000 – 1 miljoonan henkilön verran!

LISÄTIETOA ISOSTA KUVASTA
Mikäli iso kuva oikeusvaltiosta ja oikeusvaltioperiaatteista tosielämässä kiinnostaa Sinua, niin nämä kolme hanketta Sinunkin kannattaa ottaa avoimen internetin avulla tarkempaan tarkasteluun ja seurantaan:

1.
Vakuutusoikeuden suulliset käsittelyt ja asiantuntijalääkäreiden käyttö
Tolvanen, Matti; Malin, Kimmo (2017-09-29)
>>> Aiempi hanke Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa Sakslin 2003

2.
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta STM043:00/2018
>>> Aiemmat hankkeet 5.6.2014-31.5.2015 ja 1.1.2013-31.12.2013

3.
Helsingissä 29.11.2017 vakuutusalan järjestämässä lobbaustilaisuudessa kahden kansanedustajan tekemille ja vakuutuslääkäreitä koskeville lakialoitteille pantiin stoppi.
>>> Vakuutuslääkärijärjestelmää koskeva seminaari.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Mainokset
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, korporatismi, korruptio, maan tapa, Perustuslaki, politiikka, Suomen ihmisoikeustilanne, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

KAA 4/2018 vp vakuutuslääkärit ja tapaturmalaki

Kansalaisaloite 2837 vakuutuslääkäreitä ja tapaturmalakia koskien on saanut eduskunnan käsittelyyn uuden asiakirjatunnuksen:

”KAA 4/2018 vp Vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä poistettava mielivaltainen oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja. Tapaturmavakuutuslain 41 d § muuttaminen siten että tuo mielivaltaisuus poistuu.”

Kävi tämän kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyssä miten tahansa, niin tässä Suomi 2017 artikkelissa saattaa olla yhden tai useamman uuden kansalaisaloitteen siemen. Kysehän ei ole vain yhden lakipykälän sisällön korjaamisesta. Siitä tässä bloggauksessa; muutamin esimerkkitapauksin tarkemmin. Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä.

Mobiililaitteiden verkostoissa elokuussa levinnyt mobiiliflaijeri isosta aiheesta.

Jostain syystä johtuen; kukaan päättäjistämme ei tunnu tietävän tai muistavan sitä, että miten tutkivat/hoitavat lääkärit ja vakuutuslääkärit on voitu laittaa perustuslain (PL 6) yhdenvertaisuuspykälän suhteen eri arvoiseen asemaan! Ensin yhteen lakipykälään ja sitten yhä useampiin kopioiden! Joten vakuutuslääkäreille kaikessa hiljaisuudessa myönnetty mielivaltainen oikeus kumota potilasta/vakuutettua tutkineen/hoitaneen lääkärin lausuntoja taitaa olla osa maan tapaa!

Tässä Suomi 2017 – artikkelissa olevien pdf muotoisten – liitteiden lukemiseen tarvitset tietokoneellesi ilmaisen Acrobat Reader –ohjelman tai mobiililaitteellesi .pdf – muotoa lukevan appsin. Artikkelissa olevat kuvakoosteet on tehty helposti talteen otettavaan ja edelleen jaettavaan muotoon.

On tärkeää muistaa tämä seuraava, koska kyse on miljardien eurojen liiketoiminta-alueesta, joka perustuu julkisen vallan käyttöön valtaosin yksityisesti omistetuissa vakuutus- ja eläkeyhtiöissä.

Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

SISÄLLYSLUETTELO
Kolme avainkysymystä vallasta
Kenen käskystä tapaturmalain muutos toteutettiin?
Ohi hallitusohjelman ja kaikessa hiljaisuudessa
Sote-uudistus ja vakuutusyhtiöiden ekosysteemit
Vakuutuslääkärien ylivallasta
Vakuutusyhtiöiden ylivallasta
Tapaturmalaki 41d ja sen jälkeiset samanlaiset lainkohdat
> Tässä kohtaa iso HUOM!
Hylkäävien korvauspäätösten perusteleminen
Lisätietoa isosta kuvasta

KOLME AVAINKYSYMYSTÄ VALLASTA
1. Kenellä on todellinen valta sosiaalivakuutuksissa?
2. Mihin lakiin tai sopimukseen perustuen?
3. Miten samat henkilöt ja organisaatiot voivat olla käyttämässä, niin sanotusti tuoleja vaihtaen, lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?

Tässä vuoden 2016 kuvakoosteessa yksi suurimmista vallankäyttäjistä kaikilla vallan kolmijako-opin mukaisilla alueilla; lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan piirissä eli Elinkeinoelämän keskusliiton iso johtaja Mikko Nyyssölä kertoi, että kaikki on nyt kunnossa vakuutuslääkäriasioiden suhteen. Joten rutinat ja kitinät pois!mi

Miten monesta hylkäävästä päätöksestä hänen nimensä löytyy?

Kysehän ei ole enää yksittäistapauksista.

Yksi iso satojen tuhansien korvaustapausten ryhmä, joka on myös ollut pahasti kafkamaisessa kyykytyksessä ovat työssään sisäilmamyrkyistä (home, kemikaalit, asbesti) sairastuneet. Sekä ulkoilmassa erilaisista pölyistä, tärinästä ja melusta pysyvästi sairastuneet.

Työssään tapaturmassa pysyvästi vammautuneita sekä liikenne-, potilas- ja/tai lääkevahingon kautta helvetillisiin vakuutustaisteluihin joutuneita unohtamatta.

Toivottavasti toimittajatkin saavat taikka uskaltavat kirjoittaa tämän kafkamaisen ja mafiamaisen järjestelmän auki. Eri kanteilta tarkasteltuna.

KENEN KÄSKYSTÄ TAPATURMALAIN MUUTOS TOTEUTETTIIN?
Tämän hetken tiedon mukaan tapaturmalain 41 d muuttamisesta vuonna 2004 ei  ole pyydetty lausuntoja eikä keskusteltu perustuslakiasiantuntijoiden kanssa.

Vaan erittäin merkittävän valta – asetelman muutos tutkivat/hoitavat lääkärit vs. vakuutuslääkärit tehtiin yksittäisellä asetuksella tapaturmalakiin. Valiokunnassa kuullut asiantuntijat olivat etujärjestöjen edustajia ja vakuutusalalle päin kallellaan olevia virkamiehiä.

Aiheesta on ollut saatavilla vain tämä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö, StVM 12/2004 vp, josta löytyy seuraavan linkin takaa myös kaikki käsittelyn eduskunnan ison salin käsittelyvaiheet, asiakirjat ja keskustelut eduskunnassa.

HE 62/2004 vp
”Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta”
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+62/2004

Linkki luettu 29.8.2018

Eli vaarattomalta tuntunut lakipykälä meni kaikessa hiljaisuudessa läpi. Jonka jälkeen sitä monistettiin vuosien saatossa myös muihin lakeihin. Joista löytyy hieman tuonnempana yksilöityä tietoa jatkokeskustelujen ja mahdollisten uusien kansalaisaloitteiden tai jopa mielenosoitusten pohjaksi.

Eduskunnan kirjastosta tilauksen kautta saatavilla olevat asiakirjat kansalaisaloitetta 2837/KAA 4/2018 vp koskien ovat .pdf – muodossa tässä:

Kansalaisaloite 2837_StVM 12_2004 ja HE 62_2004 vp_Eduskunnan kirjasto 13042018_Diaariote_Oikeusministeriön lausunto 17052004
> Näin myös vakuutusala perustelee lakimuutosten tarpeellisuutta.

Kansalaisaloite 2837_StVPTK_26_28042004_HE 62_2004 tapaturmalaki 41d_Pöytäkirja

Kansalaisaloite 2837_StVPTK_36_18052004_HE 62_2004 tapaturmalaki 41d_Pöytäkirja

Kansalaisaloite 2837_StVPTK_43_02062004_HE 62_2004 tapaturmalaki 41d_Pöytäkirja

Kansalaisaloite 2837_StVPTK_44_03062004_HE 62_2004 tapaturmalaki 41d_Pöytäkirja_Asiakirja A 5 kohta sivut 2 ja 3

Mitenkähän mahtavat; valiokunnan elossa olevat jäsenet, virkamiehet ja valiokunnan kuulemat etujärjestöjen lobbarit muistaa, tuolloiset tilanteet ja selvittelyt?

Mielenkiintoinen yhteensattuma on se, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimi tuolloin vuosina 1987–1999 Ilmarisen vakuutuslääkärinä toiminut ja kokoomusta edustanut kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä.

OHI HALLITUSOHJELMAN JA KAIKESSA HILJAISUUDESSA
Nyt eduskunnan sisällä olevassa kansalaisaloitteessa 2837/KAA 4/2018 vp on vasta yksi, niistä neljästä laeista ja lakipykälistä, jotka saatettiin voimaan eduskunnassa vuosina 2003-2007. Kaikessa hiljaisuudessa ja ohi hallitusohjelman!

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana toimi sdp:n kansanedustaja Valto Koski. Lakivaliokunnan puheenjohtajana toimi; yhden kauden, vihreiden oikeusministeri Tuija Brax. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana toimi kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi.

Kahden lääkärin loukku – lakipaketti
( > nelikantaisen toimintamallin kautta luotuna)

Ranskalaisin viivoin kaikkein merkittävimmät käytännön vaikutukset:
> Oikeusturvan ajankuva – blogiin johtavat linkit luettu 30.8.2018.
> Ennen uusien kansalaisaloitteiden tekemistä, kunkin lain nykytilanne kannattaa varmistaa esimerkiksi Finlex-palvelusta.

1. HE 62/2004 – Hallituksen esitys laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta

– vakuutuslääkärien rikosoikeudellinen vastuu poistettiin.
– hoitava lääkäri antaa lausuntonsa vakuuttaen antamansa tiedot omatuntonsa ja kunniansa kautta oikeiksi.
– vakuutuslääkäri voi hylätä hoitavan lääkärin lausunnossa esittämät löydökset lyhimmillään sanalla ”ei”.

2. HE 47/2005 (HE 155/2003) – Hallituksen esitys toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp) täydentämisestä

– tapaturma-asiain muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenenä voi toimia vain toisen tuomioistuinkäsittelyn osapuolen eli vakuutusyhtiön kouluttama vakuutuslääkäri.

3. HE 91/2006 – Hallituksen esitys työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta

– työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenenä voi toimia vain toisen tuomioistuinkäsittelyn osapuolen eli työeläkeyhtiön tai – laitoksen kouluttama vakuutuslääkäri.

4. HE 12/2006 – Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

– koskee mm. koko vakuutusoikeudellista erityistuomioistuinjärjestelmää.
– vakuutuslääkärijäsenen lausumat ja siten perustelut ovat 80 vuotta päätöksen antamisesta salaisia myös asianomaiselta itseltään.
– valtaosassa vakuutusasioista pääpaino on lääketieteellisten seikkojen selvittelyssä.
– vakuutusoikeudellinen tuomioistuinkäsittely tapahtuu suljetusti ja kirjallisesti.

Mikä on kaikessa hiljaisuudessa tehty, niin se saatetaan myös kaikessa hiljaisuudessa korjata. Joten ennen uusien kansalaisaloitteiden tekemistä, kunkin lain ja lakipykälän nykytilanne kannattaa varmistaa; esimerkiksi Finlex-palvelusta tai eduskunnan kirjastosta.

SOTE-UUDISTUS JA VAKUUTUSYHTIÖDEN EKOSYSTEEMIT
Kahden sivun kokoisessa Helsingin Sanomien – jutussa 15.5.2018 kerrottiin, että ”Tällaisia ovat neljä suurinta terveysyritystä”.

Mielenkiintoista olisi saada kuulla tuon nelikon ulkopuolella olevan Pohjola Terveys Oy:n kokoluokasta tilannekuvaa. Onhan isoilta investoinneilta; jo pelkästään isoihin rakennuksiin, vaikuttavat Omasairaala – konseptit jo toiminnassa Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Sisältäen nopeat erikoislääkärin tutkimuksiin pääsyt sekä erikoissairaalan leikkaus – ja kuntoutuspalvelut. Toiminnassa jo olevaa työterveyshuoltoa ja ajatuksia terveyskeskustoimintojen sovittamisesta kyseisiin tiloihin unohtamatta.

Nimittäin. Nyt näyttää vahvasti siltä, että tätä seuraavaa potilaan/vakuutetun eli asiakkaan oikeusturvan toteutumisen kannalta tärkeää asiaa ei olla ottamassa soten valinnanvapaudessa mitenkään huomioon! On vain tullut ympäripyöreitä vastauksia siitä, että katsotaan sitten, kun nähdään mitä valinnanvapauslakipaketti sisältää.

Kuuluuko tämä asiakokonaisuus perustuslakivaliokunnan, lakivaliokunnan vai sosiaali- ja terveysvaliokunnan huomioitavaksi? Vai ensin Suomen ja EU:n laillisuusvalvojien arvioitavaksi?

Aihekokonaisuus kuuluu osaltaan; vakuutuslääkäreihin sekä heidän rooliinsa erittäin merkittävinä julkisen vallan käyttäjinä liittyvään, vilkkaaseen keskusteluun sosiaalisessa mediassa. Kuten kuinka monessa eri roolissa ja kuinka nopeasti vaihtaen, kukin lääkäri voi jatkossa työssään toimia? Sekä kuinka avoimesti erilaiset sidonnaisuudet pitää olla potilaan/vakuutetun arvioitavissa? Jo ennen, kun hän tilaa vastaanottoaikaa.

Tämä seuraava; soten valinnanvapauteen liittyvä, asiakokonaisuus on jostain syystä pysynyt pimennossa HUOM! kaikkien eduskuntapuolueiden suunnasta, vaikka on erittäin tärkeä asia potilaille/vakuutetuille, jotta perustuslain takaamat perusoikeudet ja oikeusvaltioperiaatteet; toteutuisivat tosielämässä. Ihan oikeasti.

Nimittäin. Sote – uudistuksen myötä markkinoilla tulee olemaan entistä enemmän vakuutusyhtiöiden kokonaan tai osittain omistamia työterveysasemia, terveyskeskuksia, sairaaloita ja kuntoutuslaitoksia. Joten yksi sote – uudistuksen valinnanvapauden tärkeimmistä asioista lienee se, että potilas/vakuutettu voi olla menemättä omassa sairaus-/vahinkoasiassaan HUOM! halutessaan myös vakuutuslääkärinä toimivan vastaanotolle? Ilman, että tuosta valinnanvapaudesta vakuutus- tai eläkeyhtiön taholta mitenkään rangaistaan, jolloin on syytä tehdä tarvittavat korjaukset nykyiseen lainsäädäntöön. Esimerkiksi tässä artikkelissa esiintyville laeille ja lakipykälille.

Joten toivotaan, että ennen soten valinnanvapauslakien loppuun saattamista eduskunnassa, kaikkien HUOM! erittäin merkittävää julkista valtaa käyttävien ja vakuutuslääkäreinä sekä oikeusprosesseissa vakiotodistajina – ja – lausunnonantajina toimivien lääkäreiden tiedot ovat; KHO:2014:83 vuosikirjapäätöksen mukaisesti kaikkien potilaiden/vakuutettujen helposti saatavilla.

Muuten jatkossakin moni potilas/vakuutettu menee HUOM! tietämättään omassa sairaus- ja vahinkoasiassaan myös vakuutuslääkärinä toimivan vastaanotolle.

Uhaten näin vakuutusalan julkisuudessa ajamaa asetelmaa, jonka mukaan potilaiden/vakuutettujen tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu voidaan taata vain sillä, että vakuutuslääkäri ei tapaa kasvokkain potilaita/vakuutettuja.

VAKUUTUSLÄÄKÄRIEN YLIVALLASTA
Joten tosielämän vanhojen kafkamaisten tilanteiden poistamiseksi ja uusien estämiseksi; vuonna 2018 onkin syytä kysyä, miksei vieläkään potilasta tutkivien/hoitavien lääkärien ja vakuutuslääkärien perustuslain (PL 6) takaama yhdenvertaisuus toteudu tosielämässä?

Entistä nuoremmat sukupolvet ovat ihmeissään siitä, että miksi ero lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan alueilla; virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välillä on kasvanut niin isoksi? Entä missä menee yksittäistapauksien määrällinen raja?

Tässä linkissä vuoden 2010 strömsöläistä tilannekuvaa; Suomen lääkäriliiton entisen toiminnanjohtajan Heikki Pälveen suulla kerrottuna. kuinka hänen mielestään asiat tuolloin kahdeksan vuotta sitten hoituivat.

Tiesitkö jo tämän?

Hallituksella ei ole tällä hetkellä vireillä olevia lakihankkeita kansalaisaloite 2837/KAA 4/2018 vp vastaavista aiheista. Joten
Helsingissä 29.11.2017 vakuutusalan järjestämässä lobbaustilaisuudessa kahden kansanedustajan tekemille ja vakuutuslääkäreitä sekä tapaturmalakia koskeville lakialoitteille pantiin stoppi.

>>> Vakuutuslääkärijärjestelmää koskeva seminaari.

 Kuka muistaa pitkäaikaisen vakuutusasioiden ylimmän virkamiehen ulostulon vuonna 2011 ja mihin kaikkeen se tuolloin johtikaan? Parin pienen lehtijutun jälkeen. Ei mihinkään.

Joten olisiko myös vakuutustaistelujen ja – prosessien alkupäässä paljon korjattavaa?

1. Korvauskäsittelyt
Aiheesta on eduskunnan käsittelyssä kansalaisaloite 2837/KAA 4/2018 vp. Läpivalaisussa ovat sen myötä tutkivat/hoitavat lääkärit ja vakuutuslääkärit sekä tapaturmalaki alkaen vuodesta 2004.
>>> Kyse on myös useammasta vastaavan sisältöisestä lakipykälästä.

2. Tuomioistuinkäsittelyt
Pienelle julkisuudelle on myös jäänyt se, että kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä, vakuutuslääkärijäsen istuu tuomarin valan tehneenä ratkaisukokoonpanossa ja voi antaa tutkivan/hoitavan lääkärin, kunnian ja omatunnon kautta allekirjoittamalle lääkärinlausunnolle, hylkäämistä suosittavan päätösehdotuksen, joka voi olla lyhimmillään merkintä ”EI” valitusasian käsittelijä- ja esittelijämuistioon. Vaikka laajan valitusasian pääpaino on ollut lääketieteellisten seikkojen toteennäytössä, esimerkiksi työtapaturmatapauksessa syy-yhteyteen liittyen.

Lisäksi ratkaisukokoonpanoon kuuluvan vakuutuslääkärijäsenen lausumat ovat 80 vuotta salaisia. Myös asianomaiselta itseltään, vaikka koko laajan asiakokonaisuuden tuomioistuinprosessi on ollut kirjallinen ja suljettu eikä valittajalle ole myönnetty suullista käsittelyä missään vaiheessa.

Tämä laki toteutettiin ”Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi” eli HE 12/2006 mukaisesti.

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2006/20060012
Linkki luettu 26.8.2018

Tämän voimaan saatetun lakipykälän voi ymmärtää, jos kyseessä on ollut avoin suullinen käsittely:

15 §
Hallintotuomioistuimen neuvottelun salassapito

”Hallintotuomioistuimen neuvottelu toimitetaan asianosaisten ja yleisön läsnä olematta. Neuvottelun sisältö on pidettävä salassa. Salassapitoaika on 80 vuotta asian vireilletulosta tuomioistuimessa.”

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2006/20060012#idp446105456
Luettu 30.8.2018

Kirjallisesti ja suljetussa toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä suullisia ja siten todellisia tuomioistuinkäsittelyjä oli vuonna 2016 peräti 0 kappaletta!

Aiheesta löytyy vakuutusoikeutta ja tätä nimenomaista lakia koskeva bloggaus Oikeusturvan ajankuva – blogista:
http://ajankuva.blogspot.com/2007/06/suomalainen-kahden-lkrin-loukku-100_27.html
Linkki luettu 26.8.2018

Kyseessä on toinen lakimuutos koskien kahden lääkärin loukku – lakipakettia, joka saatettiin voimaan kaikessa hiljaisuudessa, ohi hallitusohjelman, pääministeri Matti Vanhasen I hallituksen aikana 2003-2007.

http://ajankuva.blogspot.com/2007/07/yhteenvetoa-nelikantaisesta.html
Linkki luettu 26.8.2018

Eikä tuossa kaikki.

Läpivalaisussa ovat tämän kansalaisaloitteen 2837/KAA 4/2018 vp myötä, vasta tutkivat/hoitavat lääkärit ja vakuutuslääkärit sekä tapaturmalaki alkaen vuodesta 2004. Pienelle huomiolle on jäänyt toistaiseksi se, että kyse on myös useammasta vastaavan sisältöisestä lakipykälästä. Jotka on saatettu voimaan vuosien saatossa; kaikessa hiljaisuudessa.

Eikä tuossa vielä kaikki. Lakien nykytilanteet aina ennen uusien kansalaisaloitteiden tekemistä, kannattaa varmistaa esimerkiksi Finlex-palvelusta tai eduskunnan kirjastosta.

VAKUUTUSYHTIÖIDEN YLIVALLASTA
Se jolla tässä kuviossa on rahat; saa määrätä aika paljosta muustakin. Eikä tässä mitään. Hyvissä ajoin vakuutusalan puolella on osattu sote – uudistuksen yksityistämiseen varautua.

Muutamiin lakeihin on jo kirjoitettu vakuutusyhtiöille ja eläkelaitoksille oikeus määrätä tutkimukseen menosta. Aina niiden valitsemalle lääkärille ja/tai tutkimus- ja hoitopaikkaan ulottuvana, joidenka sidonnaisuudet/syy-yhteys/eturistiriita – keskustelut ovat vielä soten valinnanvapauden edetessä kokonaan käsittelemättä.

Jolloin riski siitä kasvaa, että potilas tapaa tietämättään omassa sairaus- tai vahinkoasiassa myös vakuutuslääkärinä toimivan. Tämä uhkaa potilaiden/vakuutettujen yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua, jossa vakuutuslääkäri ei voi vakuutusalan väittämän mukaan tavata muitakaan potilaita/vakuutettuja.

Esimerkiksi nämä seuraavat lakipykälät liittyvät myös soten valinnanvapauteen ja vakuutuslääkärien HUOM! kaikkien sidonnaisuuksien haasteisiin:

1.
Tapaturmavakuutuslaki

24.4.2015/459

42 §
Vakuutuslaitoksen oikeus ohjata vahingoittunut hoitopaikkaan

”Vakuutuslaitoksella on oikeus maksusitoumuksella ohjata vahingoittunut valitsemaansa hoitopaikkaan silloin, kun on kyse 41 §:n 2 momentissa tarkoitetusta hoidosta. Hoitopaikan on oltava sellainen, jossa vahingoittunut saa korvattavan vahingon edellyttämän hoidon.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tapaturmavakuutus#L8P42
Linkki luettu 29.8.2018

132 §
Velvollisuus mennä tutkimuksiin
”Vahingoittunut on velvollinen korvauksen saamiseksi menemään viivytyksettä vakuutuslaitoksen osoittamaan vammansa tai sairautensa taikka työ- ja toimintakykynsä selvittämistä varten lääketieteellisesti hyväksyttyyn ja hyvään hoito- ja toimintakäytäntöön perustuvaan tutkimukseen, joka on tarpeen korvausoikeuden selvittämistä varten.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#L17P132
Luettu 29.8.2018

2.
Liikennevakuutuslaki

17.6.2016/460

57 §
Vakuutusyhtiön oikeus ohjata vahinkoa kärsinyt hoitopaikkaan

”Vakuutusyhtiöllä on oikeus maksusitoumuksella ohjata vahinkoa kärsinyt valitsemaansa hoitopaikkaan silloin, kun on kyse 56 §:n 2 momentissa tarkoitetusta hoidosta. Hoitopaikan on oltava sellainen, jossa vahinkoa kärsinyt saa korvattavan liikennevahingon edellyttämän hoidon.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160460?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Liikennevakuutuslaki#L4P57
Linkki luettu 29.8.2018

3.
Työntekijän eläkelaki
19.5.2006/395

46 §
Selvitys työkyvyttömyyden jatkumisesta

”Jos eläkelaitoksella on perusteltua syytä olettaa, että eläkkeensaajan työkyky on palautunut, eläkkeensaaja on velvollinen käymään eläkelaitoksen määräyksestä työkyvyttömyyden jatkumisen selvittämistä varten tutkittavana eläkelaitoksen nimeämän laillistetun lääkärin luona tai eläkelaitoksen osoittamassa kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa. Eläkelaitoksen on tällöin korvattava tutkimuksesta ja mahdollisista matkoista aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#L3P46
Luettu 29.8.2018

102 §
Työkyvyttömyyseläkkeen hakijan terveydentilaselvitys

”Työkyvyttömyyseläkkeen hakijan on toimitettava eläkelaitokselle terveydentilastaan laadittu lääkärinlausunto, joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman. Eläkelaitos voi kuitenkin hyväksyä muunkinlaisen lääkärinlausunnon tai sitä vastaavan selvityksen. Eläkelaitos voi myös omalla kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon, jos hakija on hoidettavana sairaalassa tai siihen on muu erityinen syy.

Työkyvyttömyyseläkkeen hakija on velvollinen eläkelaitoksen osoituksesta käymään työkyvyn heikentymisen selvittämistä varten tutkittavana eläkelaitoksen nimeämän laillistetun lääkärin luona tai eläkelaitoksen osoittamassa kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa. Jos hakija ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy tutkimuksesta, eläkehakemus voidaan ratkaista eläkelaitoksen käytettävissä olevan selvityksen nojalla.

Eläkelaitos on velvollinen korvaamaan työkyvyttömyyseläkkeenhakijalle 2 momentissa tarkoitetusta tutkimuksesta ja mahdollisista matkoista aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#L7P102
Luettu 29.8.2018

102 a § (29.1.2016/69)
Työuraeläkkeen hakemista koskevat selvitykset

”Työuraeläkkeen hakija on velvollinen eläkelaitoksen osoituksesta käymään työkyvyn heikentymisen selvittämistä tai tässä pykälässä säädetyn lausunnon hankkimista varten tutkittavana eläkelaitoksen nimeämän laillistetun lääkärin luona tai eläkelaitoksen osoittamassa kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa. Jos hakija ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy tutkimuksesta, eläkehakemus voidaan ratkaista eläkelaitoksen käytettävissä olevan selvityksen nojalla.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#L7P102a
Luettu 29.8.2018

4.
Kunnallinen eläkelaki
549/2003

99 §
Selvitys terveydentilasta

”Haettaessa työkyvyttömyyseläkettä kunnalliselle eläkelaitokselle on toimitettava sen vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella hakijan terveydentilasta laadittu lääkärinlausunto, joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman. Eläkelaitos voi hyväksyä muunkinlaisen lääkärinlausunnon tai sitä vastaavan selvityksen. Jos hakija on hoidettavana sairaalassa tai jos siihen on muu erityinen syy, eläkelaitos voi myös omalla kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon.

Työkyvyttömyyseläkkeen hakija tai saaja on velvollinen eläkelaitoksen määräyksestä käymään työkyvyttömyyden selvittämiseksi eläkelaitoksen nimeämän lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitetun ammattihenkilön luona tai eläkelaitoksen osoittamassa potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä. Eläkelaitoksen on tällöin korvattava tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset, joihin luetaan myös kohtuulliset matkakustannukset ja kohtuullinen matkapäiväraha toiselle paikkakunnalle määräyksen mukaan tehdystä matkasta. Jos hakija tai saaja ilman hyväksyttävää syytä jättää edellä tarkoitetun määräyksen noudattamatta, hakemuksen käsittely voidaan määrätä raukeamaan.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030549#Pidp446355600
Luettu 29.8.2018

5.
Merimieseläkelaki
22.12.2006/1290

46 §
Selvitys työkyvyttömyyden jatkumisesta

”Jos eläkekassalla on perusteltua syytä olettaa, että eläkkeensaajan työkyky on palautunut, eläkkeensaaja on velvollinen käymään eläkekassan määräyksestä työkyvyttömyyden jatkumisen selvittämistä varten tutkittavana eläkekassan nimeämän laillistetun lääkärin luona tai eläkekassan osoittamassa kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa. Eläkekassan on tällöin korvattava tutkimuksesta ja mahdollisista matkoista aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061290#L3P46
Luettu 29.8.2018

Pelkona tämän aiheen isossa kuvassa on se, että kokoomus/keskusta/siniset – vetoisessa ja vakuutusala työntöisessä valinnanvapausmallissa vakuutusyhtiöiden erivapaus hoitopaikan määräämiseen jatkuu ja vahvistuu. Jolloin vakuutettu/potilas ei voi vaikuttaa siihen, kuinka monia vakuutuslääkäreitä hoitoketjuun ja paperimerkintöjen tekemiseen hänen vahinkotapauksessaan osallistuu. Ja tämä asiakokonaisuus lienee jo perustuslain takaamien perusoikeuksien toteutumisen suhteen tärkeää selvittää. Perin pohjin.

Muistaen sen tosiasian, että virkamiehet, lobbarit ja ministereiden tausta-avustajat pysyvät, kun taas kansanedustajat, ministerit ja hallitukset vaihtuvat.

TAPATURMALAKI 41 d JA SEN JÄLKEISET LAINKOHDAT
Sitten lisää päivänvaloa tarvitsevista muista lakipykälistä, jotka liittyvät kansalaisaloite 2837/KAA 4/2018 vp aiheeseen tiukasti.

Kun näiden lakien ja lakipykälien taustoja tutkiin hieman tarkemmin, niin tajuaa sen, että miksi galluppeja tällä hetkellä johtavien sosialidemokraattien eli sdp:n leirissä ollaan näistä asioista. Hiljaa. Hiiren hiljaa. Myös piirun verran demareista vasemmallakin päin.

Ensin kansalaisaloitteen 2837/KAA 4/2018 vp alkulähteille ja eduskunnan asiakirjoihin.

Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta
1204/1996

41 d §
”Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian käsittelyyn ja merkittävä kannanottonsa asiakirjoihin.”

HE 227/1996
StVM 39/1996
EV 235/1996
Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Sosiaali- ja terveysministeri
Sinikka Mönkäre

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19961204?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=1204%2F1996%20#Pidp446275792
Luettu 29.8.2018

Sitten kansalaisaloitteen 2837/ KAA 4/2018 vp käynnistykseen johtanut lakipykälä.

Laki tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta
545/2004

Eduskunnan päätöksen mukaisesti…

41 d §
Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä kannanottonsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2004.

HE 62/2004
StVM 12/2004
EV 87/2004
Naantalissa 24 päivänä kesäkuuta 2004

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Tarja Filatov

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040545
Luettu 29.8.2018

Tämän hetken tilanne. Eli per 30.8.2018.

Työtapaturma- ja ammattitautilaki
24.4.2015/459

121 §
Lääkäriasiantuntijan osallistuminen korvausasian käsittelyyn

”Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#L16P121
Luettu 29,2018

* * * * *

Tähän kohtaa iso HUOM!
Vakuutusala ei pidä kansalaisaloitteessa 2837/ KAA 4/2018 vp mainittuja asioita ja tapaturmalain kohtaa korjauksen arvoisena, koska vakuutuslääkärit toimivat heidän mukaansa virkavastuulla.

Näin kertoi Tapaturmavakuutuskeskus Twitterissä 9. ja 13.3.2018.

Kuvakoosteen keskustelu Twitterissä:
https://twitter.com/Tapvakkeskus/status/973505728450322432?s=19
> Linkki luettu 26.8.2018

Heidän mukaansa potilas/vakuutettu voi yrittää haastaa vakuutuslääkärin vahingonkorvauslain mukaiseen vahingonkorvausvastuuseen. Sellaisesta lausumasta tai kannanotosta, jota potilas/vakuutettu pitää valheellisena tai virheellisenä.

Ongelmana kyseisessä menettelyssä potilaan/vakuutetun kannalta on ensinnäkin se, että se on erittäin kallista. Varsinkin, jos vastapuolen kustannukset tulevat potilaan/vakuutetun maksettaviksi, kun ja jos hän häviää tuonkin oikeusprosessin?

Toisekseen, jos noita valheellisia lausumia tai kannanottoja on syntynyt saman vakuutusyhtiön eri vakuutuslääkärien toimesta useita? Mikä on virkavastuun mittaamisen hinta tuolloin? Ja pitääkö virkavastuuseen saattamisen yritykset tehdä kaikista valheellisilta tuntuvista lausumista ja kannanotoista?

Työtapaturma- ja ammattitautilaki
24.4.2015/459

206 §
Virkavastuu
”Vakuutusyhtiön ja Tapaturmavakuutuskeskuksen palveluksessa olevaan henkilöön sekä hallituksen jäseneen sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#L27P206
Luettu 29.8.2018

Toivottavasti julkisuuteen saadaan pian, vakuutuslääkärien virkavastuun mittaamisesta esimerkkitapauksia ja siten hintoja, mitä virkavastuun mittaaminen maksaa?

* * * * *

Sitten eteenpäin korjausta vaativien ja vakuutuslääkäreitä koskevien lakipykälien paikallistamisessa. Kansalaisaloitteen 2837/KAA 4/2018 vp käynnistämällä polulla kulkien. Ainakin nämä lainkohdat vaativat korjauksen, jotta potilasta/vakuutettua tutkivat/hoitavat lääkärit pääsevät vakuutuslääkäreiden kanssa; perustuslain (PL) yhdenvertaisuuspykälän kanssa ammattikuntana tasa-arvoiseen asemaan.

Tähän mennessä muita ilmi tulleita lakipykäliä on löydetty kuusi (6) kappaletta:

1.
Työtapaturma- ja ammattitautilaki
24.4.2015/459

121 §
Lääkäriasiantuntijan osallistuminen korvausasian käsittelyyn

”Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#L16P121
Luettu 29,2018

2.
Työntekijän eläkelaki
19.5.2006/395

40 § (7.11.2014/870)
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri

”Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#L3P40
Luettu 29.8.2018

3.
Merimieseläkelaki
22.12.2006/1290

40 § (7.11.2014/872)

Eläkekassan asiantuntijalääkäri
”Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Eläkekassan lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061290#L3P40
Luettu 29.8.2018

4.
Valtion eläkelaki
1295/2006

105 §
Lääkärin osallistuminen päätöksentekoon Valtiokonttorissa

”Yhden tai useamman laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun Valtiokonttorissa. Valtiokonttorin lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061295#Pidp447138384
Luettu 29.8.2018

5.
Yrittäjän eläkelaki
22.12.2006/1272

37 § (7.11.2014/871)
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri

”Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061272#L3P37
Luettu 30.8.2018

6.
Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki
261/2008

15 §
Lääkärin osallistuminen päätöksentekoon Kirkon keskusrahastossa

”Yhden tai useamman laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun. Kirkon keskusrahaston lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080261#Pidp446565456
Luettu 29.8.2018

Joten kansalaisaloite 2837/ KAA 4/2018 vp on osunut enemmän kuin paremmin ongelmien ytimiin. Ainakin seitsemän (7) lakipykälää tarvitsee potilaiden/vakuutettujen ja lääkärien näkökulmasta katsottuna korjausta.

Eikä tuossa suinkaan kaikki.

HYLKÄÄVIEN KORVAUSPÄÄTÖSTEN PERUSTELEMINEN
Vakuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten antamien päätösten perusteleminen on ollut lainsäädännössä vaatimuksena jo pitkään. Kokonaan eri asia on sitten se, kuinka lakien velvoitteita tosielämässä noudatetaan. Varsinkin hylkäävissä korvauspäätöksissä sekä kirjallisesti ja suljetusti tapahtuvissa muutoksenhakuvaiheissa.

Hallintolaki
6.6.2003/434

2 §
Soveltamisala

”Tässä laissa säädetään hyvän hallinnon perusteista sekä hallintoasiassa noudatettavasta menettelystä.

Tätä lakia sovelletaan valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa ja itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin kansliassa (viranomainen).

Tätä lakia sovelletaan valtion liikelaitoksissa, julkisoikeudellisissa yhdistyksissä sekä yksityisissä niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=hallintolaki#L1P2
Luettu 30.8.2018

45 §
Päätöksen perusteleminen

”Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos:

1) tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista;
2) päätös koskee kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia;
3) päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai sellaisen edun myöntämistä, joka perustuu hakijan ominaisuuksien arviointiin;
4) päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta; taikka
5) perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta.

Perustelut on kuitenkin 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa esitettävä, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=hallintolaki#L7P45
Luettu 30.8.2018

Hallintolainkäyttölaki
26.7.1996/586

53 §
Päätöksen perusteleminen

”Päätös on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja millä oikeudellisella perusteella siihen on päädytty.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960586?search[type]=pika&search[pika]=hallintolaink%C3%A4ytt%C3%B6laki#L9P53
Luettu 30.8.2018

Hyvää tarkoittavista laeista huolimatta, vakuutusyhtiöt ja eläkelaitokset ovat antaneet hylkääviä päätöksiä ilman tosiasiallisia perusteluita. Mitä kalliimmasta korvausasiasta on ollut kysymys; sitä varmemmin hylkäävä päätös on tullut. Perusteluna perusteluja peränneelle vakuutetulle/potilaalle vastataan yleensä, että ainahan voit valittaa. Eikä se maksa mitään.

Pinnan alla onkin asian suhteen kuohunut pitkään. Siksi muutamiin vakuutuksia koskeviin lakeihin tehtiin tarkennuksia.

Vakuutusalan lobbarit integroituina virkamieskuntaan?

Finanssi- eli vakuutus- sekä eläkealan sekä niiden etujärjestöjen valta on mittaamattoman suuri; kaikilla vallan käytön alueilla Suomessa. ”Seminaaritoiminta” matkaohjelmineen on yksi pimeänä pysynyt vaikuttamisen alue.

Veemäisen miehen maineessa oleva verotusneuvos Markku Hirvonen on kiteyttänyt lobbareiden ja virkamiesten hyvin läheiset suhteet oivasti:

”– …torjuvia hankkeita ja aloitteita voidaan virkamieskoneistossa estää. Kyse on siitä, mitä tahoja virkamiehet herkimmin kuuntelevat.

Ministeriöiden virkamiehet tuntevat varsin hyvin erilaisten etujärjestöjen väkeä. He ovat entisiä työtovereita ja käyvät samoissa tilaisuuksissa ja seminaareissa.

Ei siinä tarvitse olla mitään suoraa lahjomista. Siinä vain ymmärretään”, Hirvonen kuvailee.” Lähde: Voima 5/2014 s. 20-22 – Verolaput, olkaa hyvä

Ministerit, kansanedustajat ja hallitukset vaihtuvat. Virkamiehet ja lobbarit sekä ministereiden tausta-avustajat pysyvät.

Tässä seuraavana taitavat olla vuonna 2013 toimineen vakuutuslääkärityöryhmän (STM091:00/2012) ainoat lakimuutokset?

Miten hylkäävien päätösten parempi perusteluvelvollisuus on vuoteen 2018 mennessä toteutunut tosielämässä? Tarvitaanko jatkoa varten sanktioitu perusteluvelvollisuus? Selviääkö asia yhdellä vai useammalla kansalaisaloitteella?

Vastaavan tyyppiset lisäykset on tehty esimerkiksi viimeisimpään tapaturma- ja ammattitautilakiin (24.4.2015/459). Eri asia on kokonaan sitten se, miten hyvin päätösten perusteluvaatimusta koskevaa lakia vakuutusyhtiöt ovat noudattaneet? Ja onko joku sitkeä suomalainen jaksanut ja osannut valittaa lakien vastaisesta toiminnasta? Ja jos on, niin onko mikään muuttunut?

Työtapaturma- ja ammattitautilaki
24.4.2015/459

124 §
Korvausta koskevan päätöksen antaminen ja perusteleminen

”Vakuutuslaitos ratkaisee oikeuden tämän lain mukaiseen korvaukseen antamalla siitä asianosaiselle kirjallisen päätöksen. Vakuutuslaitoksen on annettava päätöksensä tiedoksi postitse kirjeellä lähettämällä se vastaanottajalle tämän ilmoittamaan osoitteeseen.

Vakuutuslaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos korvauksen epäämistä koskeva päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#L16P124
Luettu 29.8.2018

Taustalla paine erään rohkean kansalaisjärjestön pitkäkestoinen yritys saada; muun muassa, potilasta/vakuutettuja tutkivien/hoitavien lääkärien asemaan todellisia korjauksia aikaiseksi.

Lisätietoa aiheesta Suomi 2017 – blogista; linkki 1 ja linkki 2.

Sitten kuvioon, jossa hoidettiin myös kansalaisaloitteen 2837/KAA 4/2018 vp kohteena olevat lakipykälät uudelleen ja edelleen voimaan tulee tässä:

”Eräiden työeläkelakien ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttaminen, hallituksen esityksen valmistelu”

STM104:00/2013 Säädösvalmistelu
http://stm.fi/hanke?tunnus=STM104:00/2013
Linkki luettu 30.8.2018

”Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijän eläkelakia, yrittäjän eläkelakia, merimieseläkelakia, kunnallista eläkelakia, maatalousyrittäjän eläkelakia ja Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

Lakeihin ehdotetaan lisättäväksi hallintolakia täydentävät säännökset päätösten perustelemisesta ja asiantuntijalääkärin perustellusta arviosta. Suppea esitys. Ei suvata.

Esitys perustuu vakuutuslääkärijärjestelmää kehittäneen työryhmän ehdotukseen.”

Lainvalmistelu
Hallituksen esitykset
109/2014

Eduskunnan vastaukset
97/2014

Sosiaali- ja terveysministeriön vastuuhenkilönä toimi hallitussihteeri Inka Hassinen.

Kansalais- ja potilasjärjestöjen lausunnoilla ei ole näissä asioissa painoarvoa. Vakuutusalalla on tärkeintä säilyttää kustannusneutraalius, joka suomeksi sanottuna tarkoittaa menon jatkuvan tosielämässä entisenlaisena.

Erinomainen kansalaisjärjestön lausunto liittyen lausuntopyyntö; (Inka Hassinen VAO/EVY) 14.4.2014 koskien HE 109/2014.

Huomioitavaa on se, että vakuutuslääkäri voi tehdä näiden uusienkin lakikohtien turvin arvionsa noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöstä annetussa laissa (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä muotovaatimuksia! Eli kansalaisaloite 2837/KAA 4/2018 vp on tältäkin osunut todellisten epäkohtien ytimeen, jos siis perustuslailla ja oikeusvaltioperiaatteilla on Suomessa myös tosielämässä merkitystä.

Tässä nuo uudelleen muutetut lait ja lainkohdat, joidenka mukaan etenkin vakuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten hylkäävät päätökset pitää perustella tarkasti lakipykälän velvoitteet täyttäen:

1.
Laki
työntekijän eläkelain muuttamisesta
870/2014

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työntekijän eläkelain (395/2006) 40 § ja
lisätään lakiin uusi 105 a § seuraavasti:

40 §
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri

”Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

105 a §
Päätöksen perusteleminen

”Eläkelaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140870
Luettu 29.8.2018

2.
Laki yrittäjän eläkelain muuttamisesta
871/2014

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yrittäjän eläkelain (1272/2006) 37 § ja lisätään lakiin uusi 95 a § seuraavasti:

37 §
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri

”Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

95 a §
Päätöksen perusteleminen

”Eläkelaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140871
Luettu 29.8.2018

3.
Laki merimieseläkelain muuttamisesta
872/2014

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan merimieseläkelain (1290/2006) 40 § ja lisätään lakiin uusi 107 a § seuraavasti:

40 §
Eläkekassan asiantuntijalääkäri

”Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Eläkekassan lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

107 a §
Päätöksen perusteleminen

”Eläkekassan päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos eläkekassa hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140872
Luettu 29.8.2018

4.
Laki kunnallisen eläkelain muuttamisesta
873/2014

muutetaan kunnallisen eläkelain (549/2003) 140 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 260/2007, ja lisätään lakiin uusi 100 a § seuraavasti:

100 a § Päätöksen perusteleminen
”Kunnallisen eläkelaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos kunnallinen eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

140 §
Kunnallisen eläkelaitoksen henkilöstö
”Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Kunnallisen eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140873
Luettu 29.8.2018

5.
Laki maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta
874/2014

Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maatalousyrittäjän eläkelakiin (1280/2006) uusi 90 a § seuraavasti:

90 a §
Päätöksen perusteleminen

”Eläkelaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140874
Luettu 29.8.2018

6.
Laki Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta
875/2014

Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin (731/2001) siitä lailla 1342/2007 kumotun 22 §:n tilalle uusi 22 § sekä lakiin uusi 22 a § seuraavasti:

22 §
Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäri

”Laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin on merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin osallistuessaan etuusasian valmisteluun. Arvio voidaan merkitä asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

22 a §
Etuuspäätöksen perusteleminen

”Etuuspäätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos Kansaneläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140875
Luettu 29.8.2018

Joten kansalaisaloite 2837/KAA 4/2018 vp on osunut myös uusien kansalaisaloitteiden ja/tai usein toistuvien mielenosoitusten aihesuoneen. Ainakin seitsemään (7) eri lakiin tarvitaan korjauksia!

Kun huomioidaan se, että korjaustalkoisiin tulee ottaa myös tapaturma- ja ammattitautilain vastaavat kohdat kuin edellä kerrotuissa laeissa on:

Työtapaturma- ja ammattitautilaki
24.4.2015/459

121 §
Lääkäriasiantuntijan osallistuminen korvausasian käsittelyyn

”Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#L16P121
Luettu 29,2018

Työtapaturma- ja ammattitautilaki
24.4.2015/459

124 §
Korvausta koskevan päätöksen antaminen ja perusteleminen

”Vakuutuslaitos ratkaisee oikeuden tämän lain mukaiseen korvaukseen antamalla siitä asianosaiselle kirjallisen päätöksen. Vakuutuslaitoksen on annettava päätöksensä tiedoksi postitse kirjeellä lähettämällä se vastaanottajalle tämän ilmoittamaan osoitteeseen.

Vakuutuslaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos korvauksen epäämistä koskeva päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#L16P124
Luettu 29.8.2018

Uusia kansalaisaloitteita ja julkisia keskusteluja aiheen tiimoilta odotellessa.

LISÄTIETOA ISOSTA KUVASTA
Mikäli iso kuva oikeusvaltiosta ja oikeusvaltioperiaatteista tosielämässä kiinnostaa Sinua, niin nämä kaksi hanketta Sinunkin kannattaa ottaa avoimen internetin avulla tarkempaan tarkasteluun ja seurantaan:

1.
Vakuutusoikeuden suulliset käsittelyt ja asiantuntijalääkäreiden käyttö
Tolvanen, Matti; Malin, Kimmo (2017-09-29)
>>> Aiempi hanke Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa Sakslin 2003

2.

Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta STM043:00/2018
>>> Aiemmat hankkeet 5.6.2014-31.5.2015 ja 1.1.2013-31.12.2013

Eikä tuossa vielä kaikki.

Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Eikä tuossa vielä ihan kaikki.

Kansanvalta ei voi toimia, jos kansa ei tiedä eikä sille kerrota, miksi tässä artikkelissa kuvaillulla tavalla toimitaan?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, ay-liike, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, Perustuslaki, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Vakuutusoikeus lukujen valossa 2016

Kirjallisesti ja suljetusti toimivasta vakuutusoikeudesta löytyy ison kuvan ja lähihistorian katsausta, esimerkiksi tästä Suomi 2017 – blogin ”Laillisuusvalvontaa aikajanalla 2001-2018”– artikkelista.

Joten onkin korkea aika saada aikaan avointa ja pitkäkestoista keskustelua siitä, että miltä näyttää vakuutusoikeuden hylkäysprosenttien valossa tämä seuraava väittämä:

”Vakuutusoikeus on Suomen tuomioistuinjärjestelmään kuuluva riippumaton ja puolueeton toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin.”
Lähde: Vakuutusoikeuden nettisivu 21.8.2018

Kuinka riippumaton ja puolueeton vakuutusoikeus on hylkäysprosenttiensa valossa?

Poimintoja vakuutusoikeuden vuosikertomuksesta 2016:

1. Suulliset käsittelyt
Vakuutusoikeudessa ei järjestetty suullisia käsittelyjä vuonna 2016.

2. Täysistunnot ja vahvennetut istunnot
Vakuutusoikeudessa järjestettiin vuonna 2016 yksivahvennettu istunto. Täysistuntoja ei järjestetty.

3.Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus
Taloudellisuuden tunnusluku oli 1 190,60 euroa/ratkaistu asia.

Onko vakuutusoikeus; sittenkin lukujen valossa vakuutusyhtiöoikeus? Keskimäärin vakuutus- ja eläkealan yritykset voittavat valitustapauksista vakuutusoikeudessa 88-90 prosenttia!

Taaten näin jättimäisten osinkojen jakovirran esimerkiksi vahinkovakuutusyhtiöiden osakkeenomistajille. Aiheesta lisää summien muodossa tarkemmin hieman tuonnempana. Harmi vain, ettei vakuutusoikeuslaki vieläkään velvoita vakuutusoikeutta kertomaan vuositilastoja myös yhtiöittäin, korvaussumman ja asiaryhmän mukaan eriteltyinä.

Tässä Suomi 2017 – artikkelissa olevien pdf muotoisten – liitteiden lukemiseen tarvitset tietokoneellesi ilmaisen Acrobat Reader –ohjelman tai mobiililaitteellesi .pdf – muotoa lukevan appsin. Artikkelissa olevat kuvakoosteet on tehty helposti talteen otettavaan ja edelleen jaettavaan muotoon.

SISÄLLYSLUETTELO
Asiakas- / vakuutusyhtiösuhde
Esittelijän valta
Vakuutuslääkärien ylivallasta
Korkeimman oikeuden presidentti ja vakuutusoikeus
Kirjallisesti ja suljetusti toimiva vakuutusoikeusjärjestelmä
Jokaisen tapauksen arvo laskettava rahassa
Työtapaturman tai ammattitaudin hinta vakuutusyhtiölle
Vakuutusoikeuden hylkäystilastot 2016
Minne lakisääteisten vakuutusten korvausrahat valuvat?
Vakuutusoikeuden hylkäystilastoja 2014-2015, 2002-2005 ja 2006
Oikeusministeri Johannes Koskinen/sd. vuonna 2000
Vakuutusoikeuden hylkäystilastojen 2016 lähdemateriaali
Politiikkaa ja tutkivaa journalismia 2012
Lisätietoa isosta kuvasta

ASIAKAS- / VAKUUTUSYHTIÖSUHDE
Lakisääteisten vakuutusten asetelmasta. Työnantaja solmii palkkasuhteisissa töissä kaikki lakisääteisten vakuutusten vakuutussopimukset. Tällöin yksittäinen lakisääteisesti vakuutettu/potilas ei ole asiakas vakuutusyhtiöön päin. Jos työnantajan tuki vakuutustaisteluun joutuneelta puuttuu, niin vakuutettu/potilas on niin sanotusti vapaata riistaa kaikille sekä kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeusjärjestelmän piiristä elantonsa hankkiville. Joten asiakaspalvelun tylyydestä ei vakuutustaisteluun joutuneen vakuutetun/potilaan säikähtää.

Myös työnantajalla saattaa olla taloudellinen motiivi estää työssään pysyvästi sairastuneen ja tai vammautuneen työntekijänsä pääsy täysimääräiselle eläkkeelle.

Lisätietoa aiheesta avoimesta internetistä:
vakuutusmaksuvaikutus tapaturmaeläke
vakuutusmaksuvaikutus työeläke

ESITTELIJÄN VALTA
Kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä kunkin oikeusasteen asteen esittelijällä on lainsäädännön kautta annettu rajaton harkintavalta, joka on tosiasiassa tarkoittaa mielivaltaa.

Kun samat henkilöt ja organisaatiot käyttävät niin sanotusti tuoleja vaihtaen lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa ollaan yhteiskunnallisten analyysien mukaan fasismissa.

Tämän myötä myös vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanoissa istuvat työmarkkina- ja etujärjestöjen edustajat ovat osallisina pitkäkestoisessa rikollisuudessa ihmisyyttä vastaan.

Kustakin vakuutusoikeuden suljetun kierron käsittelemästä valituksesta; työmarkkinajärjestöjen EK/SAK/STTK/AKAVA – akselin edustajat ennättävät tutustua vain siihen, mitä esittelijä on kirjoittanut ja halunnut valita kuhunkin ratkaisuehdotukseen. Ei siihen mitä on jätetty pois ja joka selviäisi takuuvarmasti suullisessa käsittelyssä, jos sellaisia vakuutusoikeudessa käräjä- ja hovioikeuksien tapaan järjestettäisiin.

Esittelijä on näin helposti vakuutusalan painostettavissa ja ohjattavissa haluttuun loppuratkaisuun.

Esimerkiksi työtapaturmissa ja ammattitaudeissa alkaen I asteen lautakunnasta, joka on kirjallisesti ja suljetusti toimiva tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta (Tamla).

Työeläkkeisiin liittyvänä ensimmäisen asteen lautakuntana toimii; kirjallisesti ja suljetusti toimiva työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (Telk).

Sen verran taustatietoa, että vakuutusalan tämän hetken ylin virkamies pätevöityi tehtäväänsä; vastattuaan molempien kirjallisesti ja suljetusti toimivien sekä vakuutusalalle erittäin voimakkaasti kallellaan olevien I asteen lautakuntien toiminnasta, vuosien ajan.

Käsittelijä- ja esittelijäkansiomerkinnät ovat ainoa asianomaisjulkinen osuus valittajalle itselleen. Ne asianomainen saa pyytämällä käyttöönsä, mutta nuo sivut ovat entistä suppeampia anniltaan. Voisi jopa sanoa, että melkoisen tyhjiä lehtiä. Tämän takia valittajalla on tässä kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä menestymisen mahdollisuuksia.

VAKUUTUSLÄÄKÄRIEN YLIVALLASTA
Entistä nuoremmat sukupolvet ovat ihmeissään siitä, että miksi ero lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan alueilla; virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välillä on kasvanut niin isoksi? Tässä linkissä vuoden 2010 strömsöläistä tilannekuvaa; Suomen lääkäriliiton entisen toiminnanjohtajan Heikki Pälveen suulla kerrottuna. kuinka hänen mielestään asiat tuolloin kahdeksan vuotta sitten hoituivat.

Tosielämän tilanteiden takia vuonna 2018 onkin syytä kysyä, miksei vieläkään potilasta tutkivien/hoitavien lääkärien ja vakuutuslääkärien perustuslain (PL 6) takaama yhdenvertaisuus toteudu tosielämässä?

Aiheesta on eduskunnan käsittelyssä kansalaisaloite KAA 4/2018 vp. Läpivalaisussa ovat sen myötä tutkivat/hoitavat lääkärit ja vakuutuslääkärit sekä tapaturmalaki alkaen vuodesta 2004. Pienelle huomiolle on jäänyt toistaiseksi se, että kyse on myös useammasta vastaavan sisältöisestä lakipykälästä. Jotka on saatettu voimaan vuosien saatossa; kaikessa hiljaisuudessa.

Pienelle julkisuudelle on myös jäänyt se, että kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä, vakuutuslääkärijäsen istuu tuomarin valan tehneenä ratkaisukokoonpanossa ja voi antaa tutkivan/hoitavan lääkärin, kunnian ja omatunnon kautta allekirjoittamalle lääkärinlausunnolle, hylkäämistä suosittavan päätösehdotuksen, joka voi olla lyhimmillään merkintä ”EI”. Vaikka laajan valitusasian pääpaino on ollut lääketieteellisten seikkojen toteennäytössä.

Lisäksi ratkaisukokoonpanoon kuuluvan vakuutuslääkärijäsenen lausumat ovat 80 vuotta salaisia. Myös asianomaiselta itseltään, vaikka koko laajan asiakokonaisuuden tuomioistuinprosessi on ollut kirjallinen ja suljettu eikä valittajalle ole myönnetty suullista käsittelyä missään vaiheessa.

KORKEIMMAN OIKEUDEN PRESIDENTTI JA VAKUUTUSOIKEUS
Mitä tapahtuu, kun korkeimman oikeuden presidentti ja oikeusministerit antavat kritiikkiä sekä lupauksia vakuutusoikeuden kafkamaisten tilanteiden korjaamiseksi?

Työmarkkinajärjestöillä ja vakuutusalalla veto-oikeus vakuutusoikeutta koskevaan lainsäädäntöön!

Se, mitä noiden ulostulojen ja tuon kuvakoosteessa nimetyn hallituksen vakuutusoikeuslakiehdotuksen jälkeen tapahtui, tulee tässä. Ei mitään muuta kuin tämä seuraava.

Korkeimman oikeuden presidentti, Pauliine Koskelo sai nimityksen Suomen ihmisoikeustuomariksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT).

Tuomioistuinhan käsittelee muun muassa Suomesta tulevia valituksia, jotka koskevat kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeuden oikeusprosessien Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) mukaisuutta.

Koskelon edeltäjä tuossa virassa; Päivi Hirvelä, palasi korkeimman oikeuden jäseneksi. Saatuaan sitä ennen, Suomesta tulevien ja esimerkiksi vakuutusoikeutta koskevien valitusten esiseulonnan toimimaan Suomesta annettujen speksien mukaan.

KIRJALLISESTI JA SULJETUSTI TOIMIVA VAKUUTUSOIKEUSJÄRJESTELMÄ
Vuosikymmenten ajan on ollut puhetta kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeudellisen erityistuomioistuinjärjestelmän uudistamisesta.

Kipeästi tarvittu kokonaisuudistus tuleekin toteuttaa yhtä aikaa; ensimmäisen asteen lautakuntien ja vakuutuslääkärijärjestelmän (sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa) sekä vakuutusoikeuden (oikeusministeriön alaisuudessa) osalta.

SAK:n päälakimies Timo Koskinen kiteyttää koko kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeusjärjestelmän pääongelman:

”Hallitus perustelee oikeudenkäyntimaksujen korotusesitystä muun muassa sillä, että ne ennaltaehkäisevät valitusten tekemistä. Timo Koskisen mielestä valituksia estettäisiin parhaiten käsittelemällä asiat ensimmäisessä oikeusasteessa perusteellisesti ja joutuisasti.

– Parhaimpien tuomareiden pitäisi olla ratkaisemassa oikeusjuttuja jo ensimmäisessä asteessa, ei vasta muutoksenhakuasteissa. Korkeiden maksujen sijaan turhia valituksia tulee estää laadukkaalla oikeudenkäytöllä.”
Lähde: ”Oikeudenkäyntimaksujen rajut korotukset uhkaavat oikeusturvaa” – SAK blogi 7.10.2015

Kontradiktorinen periaate lyhyesti:
” Asianosaisten kuulemisen tulee tapahtua tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Kontradiktorinen periaate takaa asianosaisten tasa-arvon, ns. aseiden yhtäläisyyden (equality of arms), oikeusprosessissa. Kummallakin osapuolella on oltava tilaisuus esittää mielestään oleellisia seikkoja ja vaatimuksia tuomioistuimelle sekä lausua toisen osapuolen vastaavasti esittämistä asioista.” Lähde: Minilex

Kontradiktorinen periaate ei toteudu esimerkiksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa, joka on työtapatapaturma- ja ammattitautiasioissa ensimmäisen asteen tuomioistuin. Käsittely sielläkin tapahtuu kirjallisesti ja suljetusti. Ja hylkääviä päätöksiä tehdään edelleen ilman tosiasiallisia perusteluita.

JOKAISEN TAPAUKSEN ARVO LASKETTAVA RAHASSA
Väittämä siitä, että vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöiden hylkääviin päätöksiin ei liity taloudellista motiivia; elää vahvana. Vakuutusalan itsensä viljelemänä ja monien korkean tason päättäjien hyväksymänä.

On hyvä muistaa myös tämä. Se mitä ei virallisesti tunnusteta, sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Lukujen valossa asiat saadaan aina näyttäytymään halutussa valossa. Virallisen todellisuuden mukaan vakuutusoikeuden kohdalla pienet muutosprosentit kertovat siitä, että vakuutusyhtiöt ja ensimmäisen asteen lautakunnat ovat tehneet oikeita päätöksiä. Kun ne ovat hylänneet esimerkiksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa vuosittain 88 – 90 – 100 prosenttia valituksista.

Mikä on faktaa? Mikä on fiktiota? Kun puhutaan kirjallisesti ja suljetusti toimivasta; sanahirviöstä vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä.

Suullisen perimätiedon mukaan; tämä kirjallisesti ja suljetusti toimiva vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä käsittelee vuosittain noin 2 miljardin euron luokassa olevaa kokonaissummaa.

Katsotaan kohta muutamien asiaryhmien osalta voiko tuoko arvio pitää paikkaansa? Lopullisen sysäyksen tämän artikkelin kirjoittamiseen antoi tämä vuoden 2015 elokuun uutinen:

Helsingin Uutiset – 13.8.2016 – 08.23 – Hyvinvointi
Varatuomari IL:lle: vakuutusyhtiöt väärässä 97 prosentissa aivovammatapauksista

Oikeustieteen lisensiaatti varatuomari Vesa Laukkanen tylyttää vakuutusyhtiöitä kovin sanoin Iltalehdelle. Laukkasen mukaan vakuutusyhtiöt yrittävät säästää satoja miljoonia euroja aivovamman saaneilta, kun he ovat kieltäytyneet korvausvaateista.

Laukkanen itse on hoitanut viimeisen kymmenen vuoden ajan lähes pelkästään aivovammatapauksia. Yhteensä hän on hoitanut melkein 200 aivovammaan liittyvää juttua. Jutut ovat 4–5 vuoden prosesseja.

– 142 juttua on saatu päätökseen. Niistä neljä on hävitty vakuutusyhtiötä vastaan. 138 on voitettu asiakkaan eduksi joko tuomioistuimen päätöksellä tai sovintosopimuksella vakuutusyhtiön kanssa, Laukkanen kertoo Iltalehdelle.

Tämä tarkoittaa, että 97 prosentissa aivovammatapauksista vakuutusyhtiö on ollut väärässä. Jokaisen tapauksen arvo on vakuutusyhtiölle noin miljoona euroa.

– Vakuutusyhtiöt ovat yrittäneet huijata näissä jutuissa vammautuneilta yhteensä noin 138 miljoonaa euroa. Se on käsittämättömän törkeää!

Sitten edellisestä asiasta Helsingin Sanomien uutisoimana 25.3.2018:

”Laukkanen jätti Arkadianmäen yhden kauden jälkeen, vuonna 1995. Hän alkoi pyörittää lakitoimistoaan Kokkolasta käsin. Seuraavan vuosikymmenen aikana hän hoiti myös aivovammatapauksia vakuutusoikeudessa.

Erään hävityn kiistan jälkeen, vuonna 2005, Laukkanen sai oivalluksen. Aiemmissa korvausriidoissa tie oli päättynyt vakuutusoikeuden tuomioon. Laukkanen päätti kokeilla toista väylää.

”Vein sen jutun käräjäoikeuteen ja sanoin, että onhan tässä nyt hyvänen aika liikenneonnettomuuskin. Ja kaikki liikenneonnettomuusasiat käsitellään käräjäoikeudessa”, Laukkanen kertoi eduskunnassa järjestetyssä kansalaistilaisuudessa vuonna 2012.

Laukkasen mukaan Turun käräjäoikeus sanoi, että asia on jo ratkaistu vakuutusoikeudessa. Lopulta korkein oikeus päätti, että vakuutusoikeudessa jo aiemmin käsitelty liikennevakuutusjuttu voidaan ottaa käräjäoikeuden käsittelyyn.

Kymmenen seuraavan vuoden aikana Laukkanen keskittyi aivovammatapauksiin ja voitti suuren osan jutuistaan. Elokuussa 2016 Laukkanen kertoi Iltalehdessä saaneensa päätökseen 142 tapausta, joissa vain muutamaa lukuun ottamatta vakuutusyhtiö on joko hävinnyt käräjäoikeudessa tai suostunut sovitteluun.

Vakuutusyhtiö Ifin entinen päälakimies Taisto Hujala käräjöi Laukkasen vastapuolella vuosikymmenen. Hujalan mielestä Laukkasen luvut ovat yliampuvia, mutta hän myöntää, että Laukkanen voitti paljon enemmän kuin hävisi.

Laukkanen on sanonut, että hänen voittamiensa tapausten hintalappu vakuutusyhtiöille on noin 140 miljoonaa euroa. Hujalan mukaan luku on useita kymmeniä miljoonia euroja.

Luvut perustuvat oletukseen siitä, mitä vakuutusyhtiö joutuu maksamaan korvauksina ihmisen elinajalta. Nuoren ihmisen kohdalla summa voi nousta selvästi yli miljoonaan euroon.”
Lähde: Helsingin Sanomat 25.3. 2018 – Väärin diagnosoitu
(Kuka päälakimies Hujala on? >>> Suomi 2017 linkki)

Mitkä mahtavat olla hylkäysprosentit kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeudessa? Onko niistä löydettävissä jokin kaava? Kuten esimerkiksi kuuluisa 80/20 – sääntö tai sen vakuutusoikeudellinen versio?

TYÖTAPATURMAN TAI AMMATTITAUDIN HINTA VAKUUTUSYHTIÖLLE
Laskelmien luvut ovat suuntaa antavia. Mitä nuorempi vakuutettu/potilas on ja mitä suurempi on vakuutetun/palkka ollut, niin sitä suurempi taloudellinen motiivi vakuutusyhtiöllä on hylätä korvaukset ja tapaturmaeläke.

Esimerkki 1 – Pelkkä lakeihin perustuva eläkesumma 1 147 800 euroa
Henkilö 25 – vuotias

Vakuutusyhtiöllä on aina tarkat korvaussummat tiedossaan.

Esimerkki 2 – Pelkkä lakeihin perustuva eläkesumma 785 400 euroa
Henkilö 48-vuotias

Vakuutusyhtiöllä on aina tarkat korvaussummat tiedossaan.

Eli asianajaja Vesa Laukkasen 1 miljoonaa euroa per aivovammatapaus voidaan pitää lukuna luotettavana. Vakuutusyhtiöllä on sitä suurempi taloudellinen motiivi hylätä korvaukset, mitä nuorempi henkilö on vahinko- ja/tai eläketapauksessa kysymyksessä.

VAKUUTUSOIKEUDEN HYLKÄYSTILASTOT 2016
Nämä luvut kertovat suoraan, kuinka iso on hylkäysprosentti vakuutusoikeuden käsittelemissä asiaryhmissä.

Vuosikymmenten ajan; kellopelin tarkkaa hylkäämistä vakuutusyhtiöiden hyväksi.

Klikkaamalla taulukkoa hiirelläsi tai täppäämällä sormellasi; saat sen tarkempana ruudullesi.

Ellei taulukko näy hyvin, niin tästä saat sen .pdf-muodossa:
Vakuutusoikeuden hylkäysprosentit 2016 – Suomi 2017
Vakuutusoikeuden_tilastot_2016_Suomi 2017 verkosto

Isoimmat korvauksiin liittyvät rahasummat vakuutusoikeudessa; liittyvät liikennevahinko-, työtapaturma- ja ammattitauti- sekä työkyvyttömyyseläkeasioihin

Poimitaan ja lasketaan muutamien asiaryhmien hylättyjen määrät yhteen. Kerrotaan se arvioidulla 600 000 euron maksuvaikutuksella per tapaus vakuutusyhtiöille.

59 kpl hylättyjä – Liikennevakuutuskuntoutusasiat, kohta 16
39 kpl hylättyjä – Maatalousyrittäjien tapaturma-asiat, kohta 17
57  kpl hylättyjä – Maatalousyrittäjien eläkeasiat, kohta 18
6 kpl hylättyjä – Merimieseläkeasiat, kohta 21
61 kpl hylättyjä – Sotilasvamma-asiat, kohta 29
671 kpl hylättyjä – Tapaturma-asiat (sis. ammattitaudit), kohta 31
135 kpl hylättyjä – Tapaturmavakuutuskuntoutusasiat, kohta 32
822 kpl hylättyjä – Työeläkeasiat (sis. työkyvyttömyys), kohta 34
111 kpl hylättyjä – Yrittäjien eläkeasiat, kohta 40
———————
1961 kpl hylättyjä

Yhden tapauksen arvioitu korvausmaksujen vaikuttavuus vakuutusyhtiöille; esimerkiksi 600 000 euroa.

1961 x 600 000 = 1 176 600 000 = 1,2 miljardia euroa vuodessa

Kokonaissumma näistä muutamista asiaryhmistä perustuu kokemusperäiseen arvioon, joita aiemmat vakuutettu-/potilastapauslaskelmat tukevat.

Kertauksena vielä poiminnat vakuutusoikeuden vuosikertomuksesta 2016:

1. Suulliset käsittelyt
Vakuutusoikeudessa ei järjestetty suullisia käsittelyjä vuonna 2016.

2. Täysistunnot ja vahvennetut istunnot
Vakuutusoikeudessa järjestettiin vuonna 2016 yksivahvennettu istunto. Täysistuntoja ei järjestetty.

3.Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus
Taloudellisuuden tunnusluku oli 1 190,60 euroa/ratkaistu asia.

Mistähän mahtaa johtua, ettei vakuutusoikeuslaki vieläkään velvoita vakuutusoikeutta kertomaan vuositilastoja myös yhtiöittäin, korvaussumman ja asiaryhmän mukaan eriteltyinä?

MINNE LAKISÄÄTEISTEN VAKUUTUSTEN KORVAUSRAHAT VALUVAT?
”Iso raha löytää aina lopulta todellisten rahamiesten luo” – sanonta pitänee paikkansa? Varsinkin, jos tarkastellaan aihetta lähihistorian tapahtumien varjossa.

Wahlroosin ja Heliövaaran kyse on oppi-isä ja oppipoika suhteesta, joka juontaa alkunsa SYP-aikoihin.

”Oikeaan aikaan, oikeassa paikassa” – ilmiö. Lisänä röyhkeys ja taustalla huippulakinaiset ja -miehet.

Menneet ovat tietysti menneitä ja pojat on aina poikia. Vai ovatko korvauksiin varattujen ja sijoitettujen miljardien vapautuskuviot osakkeenomistajille hiottu vielä paremmin toimiviksi? Ja ketkä ovat suurimpia osakkeenomistajia ja sitten vallankäyttäjiä?

Tässä linkissä tuota tietoa ja Sammon vuositulos 2015.

Monen pienen ihmisen mielissä on jo herännyt kysymys; mikseivät laillisuusvalvojat tee mitään? Kuten finanssivalvonta, oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies. Varsinkin, jos otetaan huomioon, ett kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä istuvat samat henkilöt ja organisaatiot, niin sanotusti tuoleja vaihtaen, lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa. Yhteiskunnallisten oppikirjojen mukaan kyse on tällöin fasismista.

Minkä laillisuusvalvojan toimivaltaan kuuluu kyseinen kuvio lakisääteisen tapaturma- ja ammattitautivakuutuksen piirissä? Kyse on kumminkin erittäin merkittävän julkisen vallan käytöstä ja miljardien eurojen liikevaihtoa pyörittävistä yksityisesti omistetuista yhtiöistä.

Joidenka hylkäävistä päätöksistä syntyneiden oikeusprosessien loppupään varmistajana; kirjallinen ja suljetusti toimiva vakuutusoikeus, mitä suuremmassa määrin on. Siitä muutamia tilastoja seuraavaksi.

VAKUUTUSOIKEUDEN TILASTOJA 2014 -2015, 2002 – 2005 ja 2006
Näissä Suomi 2017 – ja Oikeusturvan ajankuva – blogin kirjoituksissa on käsitelty vakuutusoikeuden hylkäysprosentteja aiemmin. Lukujen valossa vakuutusoikeuden koneisto tekee sveitsiläisen kellon tarkkaa työtä. Vakuutusalan hyväksi.

>>> Vakuutusoikeus lukujen valossa 2015 ja 2014

>>> Vakuutusoikeuden vuosi 2006 ja värianalyysi

>>> Vakuutusoikeuden tyrmäystilastot 2005-2002

Jostain syystä nuo varsin tyrmäävät suhdeluvut eivät ole kiinnostaneet poliitikkoja eikä tiedotusvälineiden edustajia.

OIKEUSMINISTERI JOHANNES KOSKINEN/SD VUONNA 2000
Uskaltaako ulkomaan komennukseltaan Suomeen paluuta tekevä sdp:n Johannes Koskinen olla ääni työkyvyttömille? Yli 18 vuotta on kulunut tästä hänen oikeusministerinä tekemästään ulostulosta:

”Kuuntelette Aamun peiliä, minä olen Maria Keskitalo…

Sosiaaliasioiden oikeusturva pannaan remonttiin.
Vakuutusyhtiöiden ja niiden lääkäreiden valtaa pidetään nykysysteemissä liian vahvana.

Oikeusministeri Johannes Koskisen mukaan tavoitteena on selkiyttää muutoksenhakua ja parantaa näin oikeusturvaa.

Valtioneuvosto asettaa lähiaikoina laajan komitean valmistelemaan uudistusta.

Tapani Leisti…
Toimeentuloturvan kenttä on laaja, eri eläkkeet asumis, vammais hoito ja opintotuet, työtapaturma, kuntoutus, sotilasvamma-asiat ja työttömyysturva muiden muassa kuuluvat sen piiriin.

Kaikissa näissä asioissa kansalaisen oikeus korvaukseen on eläkelaitosten, vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuasteena toimivien erityisten lautakuntien hyväksymis ja hylkäämisvallan alaisena ja joistakin asioista voi vielä valittaa vakuutusoikeuteen ja aina korkeimpiin oikeuteen asti.

Valituksia käsitellään vuosittain viitisenkymmentä tuhatta eli sosiaalipuolen oikeusturva koskettaa suurta ihmisjoukkoa.

Oikeusministeri Johannes Koskinen…
Tämä lautakuntien järjestelmä on hajanainen ja monipolvinen ja samoin sitten vakuutusoikeus on ollut kritiikin kohteena taas siitä, että sillä ei ehkä täysimääräisesti toteudu ne hallintolain käytön periaatteet joita on muualla pystytty kohentamaan elikkä niin tässä tosiasiallisen oikeusturvan toteutumisessa on nähty olevan ongelmia. Molempien näiden ikään kuin selkeämmän systeemin laatimista ja sitten kansalaisten tosiasiallisen oikeusturvan parantamista tässä täytyy hakea.

Järjestelmä on kasvanut rinnan hyvinvointivaltion etuusjärjestelmien kanssa. Kansalaiset ovat moittineet usein, että hylkääviä päätöksiä ei perustella. Asiaan on vaatinut kohennusta myös Eduskunnan apulaisoikeusasiamies ja korkein oikeus antoi viimekesänä pyyhkeitä päätösten perusteluiden puuttumisesta vakuutusoikeudelle.

Mitä ne käytännössä ovat ne puutteet oikeusturvassa?

No siellähän ei ehkä ihan toteudu tää osapuolten tasavertaisuus, että hakija ja nää suuret eläkeyhtiöt tai kansaneläkelaitos ei oikein tasavertaisia tuossa prosessissa kaikin osin ole.”
Lähde: 25.01.2000 – Ylen radiouutiset kello 08.00

Eikä tuossa ollut kaikki.

Olisiko myös vakuutustaistelujen alkupäässä paljon korjattavaa? Kuka muistaa pitkäaikaisen vakuutusasioiden ylimmän virkamiehen ulostulon vuonna 2011 ja mihin kaikkeen se johtikaan?

VAKUUTUSOIKEUDEN HYLKÄYSTILASTOJEN
2016 LÄHDEMATERIAALIA

Vakuutusoikeuden vakuutuslääkärit löytyvät kunkin vuoden vuosikertomuksista. Ainakin omassa vahinkoasiassaan kannattaa välttää kyseisten lääkäreiden vastaanottoja. Perustelut löytyvät alempana löytyvästä linkistä.

Vakuutusoikeuden vuosikertomus 2016 – Vakuutusoikeus (.pdf)
Vakuutusoikeuden vuosikertomus_2016_verkkoversio_korjattuna

Eikä tässä vielä kaikki.

1. Kenen ääni kuuluu parhaiten vakuutusoikeudessa?

Noste 1/2013 Vakuutusoikeuden lääkäreillä kytköksiä vakuutusyhtiöihin
>>> Artikkelista löytyvästä liitteestä lehden artikkeli nivottuna vakuutusalan isoon kuvaan.

2. Mistä löytyvät helpoiten polku todisteille siitä, että samat henkilöt ja organisaatiot ovat käyttämässä, niin sanotusti tuoleja vaihtaen todellista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?

Tapaturma- ja ammattitautilaki sekä muutoksenhaku
>>> Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus läpivalaisun pilotiksi

POLITIIKKAA JA TUTKIVAA JOURNALISMIA 2012
Vuonna 2012 perussuomalaiset olivat vakuutus- ja oikeusasioiden suhteen aktiivisia. Oikeusministeriksi noussut ja nykyinen sinisten työministeri Jari Lindström oli asioiden suhteen erittäin kiinnostunut.

”Vahinkovakuutettujen oikeusturvaseminaari” – Julkaistu 7.6.2012
”Eduskunnan kansalaisinfossa järjestetty vahinkovakuutettujen oikeusturvaseminaari. Seminaari alkaa puheosuudella, sitä seuraa paneelikeskustelu. Paneelissa keskustelemassa Nina Koskela, Kalevi Hautakangas, Jyri Jokinen, neurologi Olli Tenovuo, ylituomari Juha Pystynen sekä oikeustieteen lisensiaatti Vesa Laukkanen.

Järjestäjinä toimivat perussuomalaisten eduskuntaryhmä, kansanedustaja Jari Lindström sekä eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Anssi Joutsenlahti.”

Seminaarista löytyy muun muassa oheinen YouTube – video, joka pituudeltaan 2,5 tuntia:
https://www.youtube.com/watch?v=dYfvUy8HbJM
>>> Linkki testattu 25.8.2018
>>> Mikäli linkki ei toimi, niin tee haku internetissä videon nimellä

Seminaari ei jotain syystä ylittänyt suomalaista uutiskynnystä, joten tässä lyhyt poiminta perussuomalaiset puolueen virallisesta uutisvirrasta:

”Vakuutusyhtiöiden ja Vakuutusoikeuden prosessit on avattava ja puolueettoman tahon on selvitettävä pikaisesti järjestelmän puutteet. Nyt järjestelmä on alistanut ja jakanut vääriä tuomioita vuosien ajan tuhansille ihmisille, samalla tehden heidän ja perheidensä elämän lähes mahdottomaksi.

Taloudellisen vahingon lisäksi potilaille on aiheutettu suunnattomia fyysisiä ja henkisiä kärsimyksiä. Voidaan myös kysyä: kuka korvaa väärien päätösten aiheuttamat taloudelliset vahingot potilaille?

Väärinkäytöksille on tehtävä loppu, vahingoittunut ihminen ei voi olla vakuutusyhtiön pelinappula.

Vakuutusyhtiöiden voiton tavoittelu ei voi mennä ihmisen kuntoutuksen ja oikeudenmukaisen kohtelun edelle. Vakuutusyhtiöt siirtävät tällä hylky järjestelmällään vastuun yksittäisen ihmisen, perheen, yhteiskunnan ja KELA:n piikkiin.”

Lähde: Perussuomalaiset nettisivusto 7.8.2012 ”Vakuutusoikeuden päätöksenteko otettava erityistutkintaan”

Nykyinen sinisten työministeri Jari Lindström; toivottavasti saa jo kertoa, mikseivät nämä asiat nousseet perussuomalaistenkaan ajamina hallitusohjelmaan 2015? Entä missä vaiheessa vakuutusoikeuden erityistutkinnassa vuonna 2018 mennään?

Syksyn 2012 alussa kaupallinen MTV-kanava julkisti tervetulleen uutisen ja videoreportaasin koskien vakuutusoikeutta. Toivottavasti aiheesta kuullaan vielä lisää. Paljon lisää.

Toivottavasti edes Yle saa ja uskaltaa käsitellä aihetta kattavammin.

Mielenkiintoisessa Tuula Malin-nimisen toimittajan tekemässä jutussa käsiteltiin myös vakuutusalan voittoprosentteja, jotka ovat lainauksessa vahvistettuina:

”Palkansaajien työtapaturmia korvattiin viime vuonna yhteensä 131 371 ja yrittäjien työtapaturmia 6893. Luvuissa ovat mukana sekä työpaikalla että työmatkalla sattuneet tapaturmat.

Ensimmäiseen valitusasteeseen eli tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan saapui vuonna 2011 yhteensä 5219 hakemusta. Niistä noin 89% johti hylkyyn tai tutkimatta jättämiseen.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan valituksia saapui vuonna 2011 yhteensä 6235. Valituksista hylättiin 88,6%.

Toiseen valitusasteeseen eli vakuutusoikeuteen saapui viime vuonna yhteensä 2801 valitusta (1079 tapaturma-asiavalitusta ja 1722 työeläkevalitusta). Noin 90% valituksista hylättiin.

Viimeiseen valitusasteeseen eli korkeimpaan oikeuteen saapui viime vuonna 164 valituslupahakemusta. Valituslupa myönnettiin kahdeksalle. Tänä vuonna valituslupia oli syyskuun alkuun mennessä myönnetty jo 12. Kaikkien valitusluvan saaneiden ratkaisut ovat muuttuneet valittajien eduksi.

Lähde: MTV uutiset ”5.9. Vakuutusoikeuden ylilääkäriys ei houkuttele”

Uutiseen upotettu videoreportaasi 45 minuuttia ohjelmassa oli nimetty ”Onko vakuutuslääkäri hylkypäätösten kumileimasin?”, jossa mukana olivat seuraavat; asioita omalta osaltaan tuntevat, henkilöt.

Osa heistä on mukana perussuomalaisten 6.6.2012 seminaarin videolla

Toivottavasti he tapaavat jonain päivänä myös kasvokkain ja samassa suorassa tv-lähetyksessä. Ilman aika- ja aiherajoitteita.

Osa heistä on mukana perussuomalaisten 6.6.2012 seminaarin videolla.

Joten on erittäin mielenkiintoista seurata, uskaltaako mikään eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettava puolue tai valitsijayhdistys nostaa tämän oikeusvaltio – teemaan ja oikeusvaltioperiaatteiden toteutumiseen tosielämässä kuuluvan asiakokonaisuuden kärkihankkeekseen? Äänestäjäpotentiaalia tällä asiakokonaisuudella on arvioitu olevan 600 000 – 1 miljoonan henkilön verran!

LISÄTIETOA ISOSTA KUVASTA
Mikäli iso kuva oikeusvaltiosta ja oikeusvaltioperiaatteista tosielämässä kiinnostaa Sinua, niin nämä kolme hanketta Sinunkin kannattaa ottaa avoimen internetin avulla tarkempaan tarkasteluun ja seurantaan:

1.
Vakuutusoikeuden suulliset käsittelyt ja asiantuntijalääkäreiden käyttö
Tolvanen, Matti; Malin, Kimmo (2017-09-29)
>>> Aiempi hanke Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa Sakslin 2003

2.
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta STM043:00/2018
>>> Aiemmat hankkeet 5.6.2014-31.5.2015 ja 1.1.2013-31.12.2013

3.
Helsingissä 29.11.2017 vakuutusalan järjestämässä lobbaustilaisuudessa kahden kansanedustajan tekemille ja vakuutuslääkäreitä koskeville lakialoitteille pantiin stoppi.
>>> Vakuutuslääkärijärjestelmää koskeva seminaari.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

 

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, korporatismi, korruptio, maan tapa, Perustuslaki, politiikka, Suomen ihmisoikeustilanne, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Yksi kommentti

Uutislukitus 9

Suomi 2017 verkoston Uutislukitus – sarjan avulla meidän kaikkien oikeusvaltioperiaatteista kiinnostuneiden on helpompi hahmottaa lakisääteisten sosiaalivakuutusten isoa kuvaa. Kuten esimerkiksi, kirjallisesti ja suljetusti toimivia vakuutuslääkäri – , vakuutusoikeus – ja vakuutuslakimiesjärjestelmiä. Esimerkiksi näistä asioista: 1. Mitä tiedotusvälineissä on aiemmin kyseisistä asioista puhuttu? 2. Minkälaisia suullisia lupauksia korjaavista toimenpiteistä on vuosien ja vuosikymmenten varrella annettu? 3. Miten päättäjät näkevät lakisääteisesti vakuutettujen pitkäkestoisesti omassa tosielämässään kohtaamat kafkamaiset kyykytykset?

Aiemmin Uutislukitus – sarjassa ilmestyneet artikkelit löydät tästä linkistä. Tutustu niihin kaikessa rauhassa ja laita tietoa eteenpäin omissa verkostoissasi, sillä vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Lämmin kiitos avustasi.

Tässä Uutislukitus – sarjan artikkelissa muutamia tärkeitä tietoja siitä, miksi työnantajat kaihtavat vanhempien työntekijöiden palkkaamista? Kuin myös sellaisten itselleen tuntemattomien työttömien työntekijöiden palkkaamista, jotka vakuutus- tai eläkeyhtiö tai Kela ovat tehneet; tosiasiallisesti perustelemattomilla, päätöksillään työkykyisiksi. Jolloin tuo työkyky on olemassa vain paperilla. Asiassa on kysymys rahasta. Isosta sellaisesta ja tässä tapauksessa uudelle työnantajalle kohdistuvasta.

Monesti haastattelujen pihvi löytyy vasta ison kuvan analyyseissä.

Ja sitten tämän kertaisen Uutislukitus- sarjan kuvakoosteen osuudet tekstiksi purettuina:

”Lähes viidennes kokenut ikäsyrjintää työelämässä – vain harva ilmoittaa eteenpäin”
– 18.6.2018 Antti Mälkonen MTV uutiset

Syrjintää työnhaussa ja rekrytointivaiheissa.

MTV uutiset 18.6.2018, toimittaja Antti Mälkönen, aikajanan 1.38 –
”…Elinkeinoelämän keskusliiton (EK:n) mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden kustannusten jakaminen olisi konkreettinen toimi, jolla ikääntyneiden työntekijöiden työllisyyttä voitaisiin kohentaa.”

Vesa Rantahalvari, johtava asiantuntija, EK:
”Jos työnantaja palkkaa varttuneen työntekijän, lähellä eläkeikää olevan työntekijän, niin tällaisen työntekijän työkyvyttömyyseläke ei olisi yksittäisen työnantajan vastuulla. Vaan se poolattaisiin suuremman joukon työnantajien kesken.

Tämä omavastuutekniikka, joka meillä nyt on, valitettavasti syrjii varttuneita työntekijöitä ja tämän tekniikan muuttamisella me voitaisiin pienentää tätä ongelmaa.”

Eli viimeisen työnantajan taloudellinen riski saattaa; yksittäisen uuden työntekijän kohdalla, joka joutuukin vakuutusalan työkykypäätöksestä huolimatta; jäämään ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle, olla 200 000 euron ja 600 000 euron haarukassa. Riippuen kyseisen työntekijän aiemmasta vuosipalkasta ja iästä.

Hitaasti tämänkin tiedossa olevan epäkohdan korjaaminen etenee. Tässä kohteliaimmin ja varmistuksena vakuutusmaksuvaikutus poiminta Helsingin Sanomista koskien työeläkejärjestelmää:

– Yritykset haluavat vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä –
Tavoitteena miljoonien eurojen säästöt ja hyvinvoivat työntekijät
Toimittaja Pauliina Pulkkinen HS

”Yritykset haluavat vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle lähtevien työntekijöiden määrää, koska varhainen eläke tulee kalliiksi. Työeläkeyhtiö Ilmarinen on laskenut, että keskimääräinen työkyvyttömyyseläke maksaa 190 000 euroa.

Käytännössä tämä summa jää suurelle yritykselle maksettavaksi, pienten yritysten omavastuu on vähäisempi.” Lähde: Helsingin Sanomat – 27.6.2007

Lisätietoa tästä aiheesta avoimesta internetistä hakusanoilla:
vakuutussopimus vakuutusmaksuvaikutus
vakuutusoikeus vakuutusmaksuvaikutus

VANHEMMAN SUKUPOLVEN TIEDONSIIRTO NUOREMMILLE
Toivottavasti kafkamaisiin kyykytyksiin ja vakuutustaisteluihin ilman omaa syytään juuttuneet nuoremmat sukupolvet ottavat itselleen tärkeitä lehtileikkeitä, digiuutisia,  tv- ja radio-ohjelmia talteen. Niin tallenteille kuin tekstiksi purettuina ja analysoinnin jälkeen, niitä sosiaalisen median kanavilla niitä omissa verkostoissa edelleen jakaen.

Vain näin toimien, esimerkiksi lakisääteisten vakuutuksia ja sosiaaliturvaa koskevien iso kuva pysyy mahdollisimman suuren joukon tiedossa. Jos sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistukset etenevät Suomessa hitaasti, niin erittäin hitaasti etenevät korjaukset kirjallisesti ja suljetusti toimivissa vakuutuslääkäri-, vakuutusoikeus- sekä vakuutuslakimiesjärjestelmissä. Näyttää siltä, ettei edes 20 – 30 vuoden aikaikkuna riitä todellisten korjausten tekemisiin. Kyse on erittäin isoista rahoista. Ja siitä, kenelle nuo vakuutuskorvauksiin kerätyt rahat tänä päivänä päätyvät ja millä perusteilla?

Epäkohdat ja muun muassa perustuslain vastaisuudet ovat olleet laillisuusvalvojien, kuten eduskunnan oikeusasiamiehen, oikeuskanslerin ja oikeusministerin tiedossa jo 1990-luvulta lähtien!

Eikä tuossa kaikki.

On syytä muistaa, että sosiaalisen median tiedonjakomahdollisuudet ovat ennen kokemattoman mahtavat. Tosin kaikkien kanssa touhuaminen ja kaiken aikaa; ei välttämättä johda tiedonjaollisesti parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Varsinkin, kun tiedossa olevan vastapuolen edustajia ei pääse tapamaan kasvokkain. Ilman aika – ja aiherajoitteita.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Harmi vain näiden edellä kerrottujen aiheiden suhteen, jos maahanmuutto eri variaatioineen nousee seuraavissa vaaleissa; kaikki muut aiheet alleen peittäväksi kärkiaiheeksi.

Kuitenkin nyt näyttäisi vahvasti siltä, että kaikista seuraavista vaaleista on tulossa Suomen historian mielenkiintoisimmat. Kova väite ja tässä yksi lähestymiskulma isoon kuvaan.

KENELLÄ ON TODELLINEN VALTA SUOMESSA?
Nimittäin. Helsingin Sanomat oli ajanhermolla. Jo yli 25 vuotta sitten:

Poliitikkojen kadonnut valta
HS Pääkirjoitus – 5.4.1993

”ESKO AHON enemmistöhallituksen talouspoliittinen saamattomuus kertoo muustakin kuin hallituksen kokemattomuudesta ja avuttomuudesta.

Tosiasiassa koko poliittinen järjestelmämme on vinoutunut sellaiseksi, että hallituksella ja eduskunnalla, poliitikoilla yleensä, on kovin vähän sananvaltaa talouspolitiikassa. Valta on luisunut virkamiehille ja eturyhmille.”

Sitten lainaus kansanedustaja Harry Harkimon Iltalehti kirjoituksesta ”Bengt, avoimuus ja Suomi” 27.7.2018, joka toivottavasti synnyttää, viimeistään nyt pitkäkestoiset keskustelut siitä, kenellä todellinen valta Suomessa on ja mihin lakiin/sopimukseen perustuen?

”Suomi on maksanut kalliin hinnan tällaisesta hitaasta pikkupiirin päätöksenteosta, jossa uudistuksia ei saada aikaan, jossa kaverien markkinoita suojellaan, kun lobbarit eli etujärjestöt ja muut ovat mukana vaikuttamassa päätöksiin. Pitäisikö heille antaa vielä isompi suljettu tila?”

Itse asiassa tuo isompi suljettu tila on jo annettu. Vieläpä miljardien eurojen ja julkisen vallankäytön liiketoiminta-aluetta koskien. Kaikessa hiljaisuudessa.

Samat toimijat ja henkilöt ovat käyttämässä ns. tuoleja vaihtaen lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa.

Vuonna 2018 kysymys ei ole enää konsensusperusteisesta ja kansallisesta korporatismista. Vaan paljon pahemmasta ja härskimmästä tavasta hallita; mafiamaisesti miljardien eurojen liiketoiminta-aluetta, joka perustuu lakisääteisiin eli pakollisiin maksuihin.

Kolme avainkysymystä vuonna 2018 ovatkin:
1.
Kenellä todellinen valta, esimerkiksi miljardien eurojen sosiaalivakuutusasioissa on?
2. Mihin lakiin tai sopimukseen perustuen?
3. Miten samat organisaatiot ja henkilöt voivat olla käyttämässä, niin sanotusti tuoleja vaihtaen lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?

Nyt ollaan vuoden 2018 jälkimmäisellä puoliskolla ja on erittäin tärkeää muistaa sekä tiedostaa seuraava:

Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Joten. Nyt, jos koskaan kannattaa ottaa sitkeästi kontaktia päättäjiimme (poliitikot, virkamiehet ja laillisuusvalvojat) päin ja pyrkiä kasvokkain sovittuihin tapaamisiin; aina kun se on suinkin mahdollista. Kuin myös aiheen ison kuvan käsittelyyn kykenevien kustantajien, päätoimittajien ja puoluejohtajien tapaamisiin. Ravinto- ja komentoketjuissa alempana olevia toimitusten esimiehiä ja toimittajia unohtamatta, koska heillä on periaatteessa mahdollisuus tehdä juttunsa ja journalistiset tutkimuksensa, jo tänäkin päivänä mistä tahansa aiheesta. Eri asia on sitten se, mitä julkaistaan ja minkälaiset seuraamuksia; esimerkiksi tämän bloggauksen aiheen ison kuvan avaamiselle; yksittäinen esimies ja toimittaja voivat uralleen saada?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, ay-liike, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, talouselämä, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Totuusleikkurointi 6

Erilaisten vaaligalluppien tahti tiivistyy, kun nykyisen SOT-hallituksen loppusuora on käynnissä.

Suomi 2017 verkoston kehittämä gallup-lukujen totuusleikkurointi on kätevä menettely, kun halutaan tuoda esille myös todelliset kannatusluvut suhteessa kaikkiin äänioikeutettuihin. Vaikka vain annettu ääni ratkaisee vaaleissa, niin on syytä muistaa, että jokainen vaaleissa antamatta jäänyt ääni saattaa olla heikennys vallitsevaa yhteiskuntarauhaa kohtaan. Ensin alkuun hitaasti etenevään, mutta vauhtiin päästyään ja pahimmillaan yhteiskuntarauhan romahdukseen johtavaan.

Tämän hetken tilanne näyttää siltä, että SOT-hallituspuolueiden todellinen kannatusprosentti on lukkiutunut alle 25 prosentin! Kun taas oppositiopuolueiden kannatusprosentti on ylittänyt maagiselta kuulostavan 40 prosentin rajan!

Nyt olisikin tärkeää saada julkiseen keskusteluun mukaan se, että kenellä Suomessa on todellinen valta ja mihin perustuen? Siitä seuraavassa kuvakoosteessa alkulämmittelyt.

Suomalaisten keskuudessa piisaa varmasti; paljon mielenkiintoa kuvakoosteen aiheita kohtaan. Ja kyse on enää siitä, kuka tai ketkä tuon tiedonjanon tyydyttävät?

Joten. Uskaltaako ja saako; edes verorahoitteisen Yleisradion uusi toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila valjastaa Yle-koneiston uutisoimaan aiheesta? Ja nimenomaisesti ison kuvan osalta. Eri lähestymiskulmista tarkasteltuna ja ennen kuin vuoden 2019 vaalihässäkät käynnistyvät.

Nimittäin. Kannatusprosenteissa nukkuvien/epäröivien osuus eri gallupeissa huitelee jo 35-40 prosentin välillä. Tosin tuon ryhmän kohdalla ei voida puhua kansakunnan kahtia jakautumisen toisesta puolesta. Vaan pikemminkin siitä, että suomalainenkin yhteiskunta on jo pirstoutunut jo yli kymmeneen eri suuruiseen palaseen, joissa piilee monien kipeiden ja surullisten suomalaisten ihmiskohtalojen tarinoita.

Eikä tuossa kaikki.

Jolloin mitä useampi heistä löytää verkostoitumisen kautta toisensa, niin sillä saattaa olla merkityksensä nykyisen yhteiskuntarauhan ja valtaapitävien kannalta katsottuna. Huonompaan suuntaan. Eiväthän suomalaisetkaan ihan kaikkea kurmutusta päättäjien taholta ota; vain hiljaa jupisten vastaan.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Aiheen isosta kuvasta kiinnostuneiden kannattaakin nyt lukea, Helsingin Sanomissa 22.7.2017 ilmestynyt iso ”Kuningatar” (HS printtilehden otsikko ja sivut B1-B5) ja ”Ylen johtajaksi valittu Merja Ylä-Anttila on super­verkostoituja, joka halaa presidenttejä ja marssii kenraalien kanssa” (HS digilehden otsikko) henkilökuvajuttu. Sen lopussa suhdepelien kuningattareksi nostettu ja Ylen tuleva toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila herättää pientä toivoa paremmasta journalismista Suomessa:

”Tarvitaan jatkuvaa medialukutaitoa, ja Ylellä on siinä iso rooli. Pitää auttaa hahmottamaan tätä maailman menoa.”

Toivotaan, että hänen toimikaudellaan edes Yle auttaa hahmottamaan paremmin myös Suomen sisäistä menoa ja valtakuvioita. Esimerkiksi virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden näkökulmista tarkasteltuina.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

 

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, politiikka, potilasjärjestöt, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Mobiiliflaijeri 8

Mobiiliflaijeri oli Suomi 100 – ja on Suomi 101 – juhlavuoden kuumin uutuus viestinnän ja mediavaikuttamisen saralla! Suomi 2017 verkoston kehittämä mobiiliflaijeri sopii mainiosti nykyajan sähkösanoma-tyyppiseen tiedonvälitykseen. Parhaaksi testeissä on havaittu A6 – arkkikoko, joka taipuu yllättävänkin isojen asioiden esittelyyn.

Löydät kaikki aiemmin Suomi 2017 verkoston mobiiliflaijeri – sarjan numerot > tästä linkistä. Tutustu kaikessa rauhassa niihin ja laita, niin halutessasi; niistä tietoa eteenpäin omissa verkostoissasi. Lämmin kiitos avustasi, sillä vain yhdessä toimien olemme enemmän. Vaikka monesta asiasta oltaisiinkin eri mieltä.

Tällä kertaa Suomi 2017 verkoston mobiiliflaijeri kertoo aiheesta, josta tiedotusvälineet ja tässä mobiiliflaijerin 15.6.2018 MTV uutisessa mainitut eläkeyhtiöt ovat olleet vuosikymmenten ajan hiljaa. Täysin hiljaa.

Eikö se ole erityisen härskiä ja moraalitonta, että vakuutus- ja eläkeala ovat siirtäneet niille kuuluvia korvauksia yhteiskunnan maksettaviksi? Vuosikymmenten ajan!

 

Tärkein juttu on ensin pikaisesti selvittää se, että minkälaisen ja keiden tekemän lain tai sopimuksen perusteella työvoimatoimiston kirjoilla on ollut ja on edelleen  tuhansia – kymmeniä tuhansia työkyvyttömiä henkilöitä ”työnhaussa”? Vaikka heillä on ollut vuosien ajan mukanaan työvoimatoimistossa käynneillä; yhden tai useamman; heidät tavanneen ja tutkineen erikoislääkärin, kattavat B- ja E-lausunnot terveydentilastaan.

Eikä tuossa kaikki.

Sen jälkeen päivänvaloon on tärkeää saada se, että missä menee vakuutusalan mittayksikkönä käyttämän yksittäistapauksen raja? Mistä pitäisi moraalin suhteen puhua, jos kyseessä on kymmeniä, satoja, tuhansia tai kymmeniä tuhansia vastaavan kaltaisia tapauksia, joita on pyöritetty turhaan vuosien ajan ”työnhaussa” työvoimatoimistoissa? Ja kenenkä kaikkien käyttöön; nuo vakuutuskorvauksiin kerätyt miljardien eurojen lakisääteiset eli pakolliset vakuutusmaksut, ovat lopulta päätyneet?

* * * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

 

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, ay-liike, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Suomen ihmisoikeustilanne, vakuutuslääkäri, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | 2 kommenttia

Tasan 10 vuotta sitten

Helsingin katuja risteili 13.6.2008 ”Menneisyyden hautajaiset – Tulevaisuuden avajaiset” – mielenosoitus. Vieden; yhdessä yli diagnoosi- ja yhdistysrajojen toimien, korkean tason päättäjillemme käteen ojennettuina ”Lakisääteinen vakuutusturva ja sen mustat aukot” – tietopaketit, joissa myös esiteltiin toimiva ratkaisumalli kafkamaisten kyykytystilanteiden ja vakuutustaistelujen poistamiseksi (Muistiinpanosivu 2 – Miten järjestelmän pitää toimia?).

Lämmin kiitos tuolloin mielenosoitukseen osallistuneille ja kotikatsomoissa kannustaneille. Iso kiitos niille korkean tason päättäjillemme tai päättäjiämme sijaistaneille, jotka uskalsivat ottaa katu- ja ruohonjuuritason sekä tosielämän tilanteiden tiedontuojat kasvokkain vastaan.

Tieto korjauksen kohteista kerralla korkeimmalle päättäjätasolle!

Kuvakoosteen henkilöt ja vakuutusyhtiöiden konttorit lupasivat toimittaa; potilaiden/vakuutettujen yhteistyössä tekemät, ”Lakisääteinen vakuutusturva ja sen mustat aukot” – tietopaketit edelleen oman ekosysteeminsä sisällä eteenpäin; vastuuhenkilöille tiedoksi ja epäkohdat korjaavia toimenpiteitä varten.

Jostain syystä ”Menneisyyden hautajaiset – Tulevaisuuden avajaiset” – mielenosoitus ei ylittänyt suomalaista uutiskynnystä! Kuitenkin monet 13.6.2008 mielenosoituksesta ennakkoon informoidut ja mielenkiintonsa; erittäin merkittävää yhteiskunnallista, asiakokonaisuutta kohtaan ilmaisseet toimittajat, toimituspäälliköt ja päätoimittajat jatkavat työelämässä. Osa siirtyneenä vastapuolen paremmin palkattuihin vaikuttajaviestintätehtäviin. Lukuisia pitkäaikaisia virkamiehiä ja erittäin vaikutusvaltaisia lobbareita unohtamatta.

Joten tässä yksi; vielä tallella olevista ”Menneisyyden hautajaiset – Tulevaisuuden avajaiset” – mielenosoituksen tilanteita ja tunnelmia valottavista videoraporteista.

Tapaturman uhrien muistopäivän avajaiset (TUMA) 2008. Osa 2/4, Korkein oikeus – Osa 2, Korkein oikeus. Pituus 12.50
> tämä erinomainen oikeusvaltio tilamme reportaasi katsottavissa – tilanne 13.6.2018

Tällä videoreportaasilla Korkeimman oikeuden vahtimestari (päällikkötason vastattiin olevan muissa tärkeimmissä tehtävissä kiinni) ottaa vastaan potilaslähetystön terveiset. Hän lupaa välittää kirjallisena jätetyt terveiset todetuista epäkohdista korkeimman oikeuden presidentin Pauliine Koskelon kautta koko korkeimman oikeuden henkilökunnalle.

Tasavallan presidentti Tarja Halosen oikeudellinen neuvonantaja Timo Tuovinen ottaa vastaan myös katsauksen vuoden 2008 Suomen ihmisoikeustilanteesta englanniksi. Saaden suullisten terveisten lisäksi mukaansa tiedot toimitettavaksi tasavallan presidentti Tarja Haloselle ja tohtori Pentti Arajärvelle myös kirjallisessa muodossa.

Eikä tuossa kaikki.

Toivoa sopii, että nuoremmat sukupolvet onnistuisivat tämän; yhden Suomen sisäisen, Berliinin muurin murtamisessa paremmin. Keskittyen eduskunnan sijasta niihin lakisääteisen vakuutusjärjestelmän toimijoihin, joilla todellinen valta näissä sosiaalivakuutuksia koskevissa asioissa on. Rauhanomaisin keinovalikoimin, mutta päättäväisesti edeten. Mielellään suoraan hierarkian huipulta keskusteluyhteydet ja tapaamiset aloittaen.

Eikä tuossa vielä kaikki.

On yllättävää huomata, että vuonna 2008 tehty ”Lakisääteinen vakuutusturva ja sen mustat aukot” tietopaketti on edelleen vuonna 2018 sisältönsä osalta edelleen mitä ajankohtaisin!

Joten, jos suuntaat SuomiAreena tapahtumaan Poriin 16. – 20.7.2018, niin käyppä kysymässä Sinua kiinnostavista asioista suoraan päättäjiltämme. Ennakkotietojen mukaan Poriin saapuu keskustelemaan myös lukuisia yhteiskunnallisia päättäjiä ja lobbareita. Kuten presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Juha Sipilä. Mielenkiintoisimmat yhteiskunnallisen vaikuttamisen tilaisuudet ovat tänäkin vuonna yleisöltä suljettuja. Onneksi Porin Jazzeilla 14. –  22.7.2018 on myös rahvaalle ja omalla rahalla maksaville avoimia alueita.

Mutta tätä SuomiAreenan tarjoamaa settiä kannattaa seurata myös kotikatsomoissa:

”Tänä vuonna SuomiAreenan ohjelmassa nähdään päivittäin Arvopuheet. Niissä eduskuntapuolueiden puheenjohtajat valitsevat itselleen ja puolueelle tärkeän arvon ja pitävät siitä puheen. Puheenjohtajien kanssa on keskustelemassa arvojohtajia ympäri yhteiskuntaa.

Kaikkien puolueiden puheenjohtajat osallistuvat myös MTV Uutisten politiikan toimittajien Jussi Kärjen ja Juha Kaijan tenttiin SuomiAreenan Puheenjohtajatentissä.”
Lähde: MTV uutiset 12.6.2018 – SuomiAreenan ohjelma julki

Jokohan nyt puolueiden ja puheenjohtajien todelliset arvot saadaan pitkäkestoiseen päivänvaloon?

Mukavaa kesää 2018 kaikille ja muistakaa se, että vain yhdessä toimien voimme olla enemmän. Vaikkakin monesta asiasta eri mieltä oltaisiinkin. Jolloin tärkeintä on se, että lähihistoriamme erilaiset tapahtumat ovat myös nuorempien sukupolvien tiedossa. Muuten tässä artikkelissa esiin nostetut tosielämän tilanteet ja valta-asetelmat jatkuvat myös vuonna 2028.

Joten tähän paljon internetissä lainattuun lauseeseen on hyvä tällä kertaa lopettaa.

”Martin Luther Kingin sanoin pahinta ei ole pahojen ihmisten pahuus, vaan hyvien ihmisten hiljaisuus.” Lähde: Verkkouutiset 11.12.2017 – vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä.

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi