Lakien synty – kirja

Tässä on mielestäni Suomen 100-vuotisjuhlavuoden tärkein kirja. Vaikkakin kirja on ilmestynyt jo vuonna 2014. Kirja on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä. Sen sisällöstä ei kerrota koulujen yhteiskuntaopin oppikirjoissa. Saatikka puhuta taikka väitellä yliopistojen valtio- ja oikeustieteen luennoilla. Ainakaan vielä.

”Lakien synty” – kirjan kohdalla on toteutunut se maan tapa, että mitä lähemmäksi Suomen todellisia vallankäyttäjiä ja valtakoneiston ytimiä sekä toimintatapoja tullaan, niin sitä suurempi hiljaisuus kirjaa, kirjailijaa ja sen sisältöä kohtaan kohdistuu. Niin tiedotusvälineiden edustajien kuin vaaleilla valittujen päättäjien keskuudessa.

– Klikkaamalla hiirelläsi; saat kuvakosteen tarkempana ruudullesi –

 Vahvistaako kirja mystisen On Sovittu Että (OSE) – järjestelmän olemassa olon?

Vahvistaako kirja mystisen On Sovittu Että (OSE) – järjestelmän olemassa olon?

Kirjan kirjoittaja, Seppo Konttine, on Ylen entinen toimittaja. Mielenkiintoista onkin seurata, milloin kirja saa poliittisen pelikentän oikean laidan vastineen? Vastakkainhan kirjassa ovat virallinen todellisuus ja todellinen todellisuus.

Kustantajan, kustannusosakeyhtiö Siltalan sivuilla ”Lakien synty” -kirjasta kerrotaan muun muassa seuraavaa:

”Perustuslain mukaan lainsäädäntövaltaa Suomessa käyttää eduskunta. Seppo Konttinen paljastaa kirjassaan kovien esimerkkien avulla, kuinka lait syntyvät demokraattisen kontrollin ulottumattomissa hämärissä työryhmissä ja toimikunnissa. Näiden neuvostojen kokoonpanoilla varmistetaan etukäteen uusien lakien sisältö. Eduskunnasta on tullut suuri pykälien kirjaamo ja kansanedustajista tahdottomia napinpainajia.

Kaikenkarvaiset selvitysmiehet, konsultit, lobbarit ja poliittisin perustein nimitetyt virkamiehet kirjoittavat lakeja omien ja taustaryhmiensä etujen ajamista silmällä pitäen. Samalla kansanvalta on saanut tappotuomion.

Kirjan lukija pääsee kurkistamaan lainsäädäntövallan salatun eliitin toimintatapoihin, etuihin ja palkitsemisjärjestelmiin, joista ei ole aikaisemmin hiiskuttu ulkopuolisille.

Kirjassa yritysmaailman ja etujärjestövallan valiojoukkoon kuuluvat Björn Wahlroos ja Lasse Laatunen. Mihin perustuu heidän valtansa lakien valmistelussa?”

Miltä kirjan sisältö näyttää omien kokemuksiesi valossa? Se selviää vain kirjan hankkimalla ja lukemalla. Tai lainaamalla kirja lähikirjastostasi.

Muistatko tämän? Vuonna 2012 samaa aihetta käsitteli ansiokkaasti Ryhmäteatteri. Eduskunta 2 (II) – dokumenttinäytelmässään. Joko vuonna 2017 tiedotusvälineet uskaltavat tarttua aiheeseen isosti? Eri kanteilta lähestyen ja ison kuvan valaisten.

Yllättäen ja pyytämättä. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka tarttui lainsäädäntö – aiheeseen ennen joulua 2016. Painettujen lehtien palstoilla ja sähköisten tiedotusvälineiden kanavilla asiaa käsiteltiin useiden päivien ajan. Eli isosti. Kuitenkin ”Lakien synty” – kirjan paljastamat toimintatavat odottavat vielä tiedotusvälineiden avointa käsittelyä.

Eikä tässä kaikki.

Niin kuin tämäkin artikkeli loppujen lopuksi osoittaa. Koko ajan silmiemme edessä tapahtuu kaikenlaista mielenkiintoista. Palkkaa toimittajille maksavia; ja säännöllisesti julkaisevia tiedotusvälineitä seuraamalla, saattaa löytyä paljon sellaisia yhteiskunnallisia aiheita, joista tiedotusvälineet jättävät kokonaan kertomatta. Tai kertovat vain osatotuuden. Tai sitten ihan kokonaan vaihtoehtoisen totuuden. Eikä tuossa kaikessa mitään.

On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Vaikkakin monista asioista eri mieltä oltaisiinkin. Yli ikä – ja varallisuusrajojen. Toisiamme myös elävässä elämässä kohdaten. Rauhan, rakkauden ja molemminpuolisen rispektin nimissä.

Aurinko iloisesti keskuudessamme paistakoot ja todellisen valtakoneistomme eri kanteilta valaiskoot!

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta 2 – TELK

Sanahirviön; työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan (TELK) loppuosan tulisi on muutoksenhaunestämislautakunta. Ainakin, jos tarkastellaan tosielämän tilastoja valittajan/vakuutetun/potilaan kannalta tarkasteltuna.

Artikkelin sarjan ensimmäisessä osassa käytiin läpi tilastoja ja niistä saatavia johtopäätöksiä yleisellä tasolla. Sekä nostettiin esiin lautakunnan puheenjohtajana toimivan Olli Puustisen haastattelu; eläkevaroin kustannetussa Työeläke-lehdessä 5/2016.

Entä vastaava tilanne tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa (TAMLA)?

Entä vastaava tilanne tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa (TAMLA)?

Avainkysymyksiä on ainakin kolme (3):
1. Kuinka isoksi päättäjämme uskaltavat antaa eron kasvaa, kun verrataan virallista todellisuutta ja todellista todellisuutta?
2. Kenellä on todellinen valta lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla?
3. Miksi ja mihin sopimukseen tai lakiin perustuen?

Sitten hieman syvemmälle TELK:in toimintaan ja sen lähihistoriaan.

SISÄLLYSLUETTELO
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka TELK:istä 2016
Oikeuskanslerin viraston päätös eläkelautakunnasta 2005
Ydinpointteja Työeläke-lehdestä 5/2016
Taloudellinen motiivi hylkääville päätöksille
Ylijohtaja Outi Antilan nimityksestä 2009

OIKEUSKANSLERI JAAKKO JONKKA TELK:istä
Sosialidemokraattisen puolueen (sdp) puoluelehti julkaisi 13.09.2016 numerossaan jymyuutisen. Demokraatin välittämä STT:n uutinen sisältää edelleen todellisen jymyuutisten aallon mahdollisuudet.

”Yllätys – eläkeyhtiöiden päättäjiä istuu elimessä, johon eläkepäätöksistä valitetaan – oikeuskansleri moitti” – Demokraatti.fi/STT

”Oikeuskansleri Jaakko Jonkan mukaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan ei tulisi nimittää henkilöitä, jotka toimivat eläkelaitosten hallituksissa tai neuvottelukunnissa. Näin ehkäistäisiin pysyväisluonteisten esteellisyyksien syntyminen. Jonkka tiedotti asiasta tänään.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta käsittelee eläkelaitosten päätöksistä tehtyjä valituksia. Lautakunta on lainkäyttöelin, jonka jäsenet toimivat tuomarin vastuulla. Eläkelaitoksen hallituksessa tai neuvottelukunnassa toimiva jäsen on esteellinen käsittelemään kyseistä eläkelaitosta koskevia asioita. Oikeuskansleri katsoo, että asema eläkelaitoksessa voi herättää epäilyksiä jäsenen puolueettomuudesta myös muiden eläkelaitosten asioiden käsittelyssä.

Toistuvat esteellisyystilanteet vaikeuttavat lautakunnan toimintaa ja aiheuttavat ylimääräistä työtä. Lautakunta ratkaisee asiat pääsääntöisesti jaostoissa, joissa jokaisessa on jäsenenä jonkin erikoisalan lääkäri. Lähtökohtana on, että käsiteltävät asiat jaetaan jaostoille asiassa vaadittavan lääketieteellisen asiantuntemuksen perusteella.

Oikeuskansleri katsoo näiden seikkojen uhkaavan muutoksenhakijoiden oikeusturvaa.”

Tuohon uutiseen kiteytyy itse asiassa vuosikymmeniä jatkunut maan tapa. Niin kuin sosiaali- ja terveysministeriö kansliapäällikkö, Päivi Sillanaukee/kok, on Twitterissään oivasti kiteyttänyt ”Perustuslaki ei ole keittokirja”, niin toivottavasti se alkaa näkymään nopeasti myös kyseisen ministeriön alaisissa; kirjallisesti ja suljetusti toimivissa I asteen lautakunnissa. Joista nyt tarkastelussa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta – TELK.

OIKEUSKANSLERIN VIRASTO ELÄKELAUTAKUNNASTA 2005
Tuo oikeuskanslerin vuoden 2016 ulostulo on mieltä lämmittävä siinä suhteessa, että jotain saattaa ehken jossain vaiheessa tapahtuakin. Tosin vakuutusalalla 12 vuotta on lyhyt aika siihen, että jotain todellisia korjauksia tapahtuu. Ainakaan vakuutetun asemaan. Tästä todisteena työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan edeltäjää, eläkelautakuntaa koskien oikeuskanslerin viraston OKA antama päätös vuodelta 2005:

14.06.2005 101/1/04
Toimeentuloturvan muutoksenhakulautakunnat – Riippumattomuus – Esteellisyys
Diaarinumero: 101/1/04
Antopäivä: 14.06.2005
Ratkaisija: OKA
Muutoksenhakulautakuntien jäsenten riippumattomuus

”Kantelija arvosteli Esiintyvien taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmien eläkekassan eläkejaostoon ja hallitukseen kuuluvien henkilöiden toimimista jäseninä eläkelautakunnassa.

Kirjoituksen mukaan eläkelautakunnassa toimivat varsinaisina jäseninä henkilöt, jotka molemmat olivat olleet eläkekassan eläkejaostossa tekemässä 5.9.2003 kantelijaa koskevaa kielteistä päätöstä.

Lisäksi kaksi eläkekassan hallituksen varsinaista jäsentä toimii eläkelautakunnassa varsinaisena jäsenenä ja varajäsenenä.

Eläkelautakunnan varajäsen oli ollut Etelä-Suomen sosiaalivakuutuslautakunnan varsinainen jäsen lautakunnan käsitellessä kantelijan Kansaneläkelaitoksen päätöksestä tekemää valitusta.

Kantelijan mukaan eläkekassan elimiin kuuluvia henkilöitä toimii jäsenininä myös tarkastuslautakunnassa. Kirjoituksen mukaan eläkekassan valtuuskunnan jäsen oli osallistunut hänen asiansa käsittelyyn eläkelautakunnassa.”

Eli laillisuusvalvojan keinot ovat kuin heinäkorrella läpsyttelyä pahantekijän paljaalle pakaralle. Taikka rajuimmillaan myös toiselle.

Vakuutus- ja eläkeala tekevät sitä, mitä kulloinkin lystäävät. Samalla ne voivat ekosysteemiensä avulla vuosikymmenten ajan määrätä muun muassa sen, mitä riippumattomuus eläke- ja/tai vakuutusyhtiöistä tarkoittaa.

Tässä vielä koko vuoden 2005 päätös kuvana sekä .pdf – tiedostona.

Oikeuskanslerin virasto 14.06.2005 101/1/04 sivu 1 (2)

Oikeuskanslerin virasto 14.06.2005 101/1/04 sivu 1 (2)

Oikeuskanslerin virasto 14.06.2005 101/1/04 sivu 2 (2)

Oikeuskanslerin virasto 14.06.2005 101/1/04 sivu 2 (2)

Tarvitset .pdf – tiedoston lukemiseen ilmaisen Adobe Acrobat Reader – ohjelman
riippumattomuus_muutoksenhakulautakunta_jasen_ok_14062005

Eikä tässä vielä tähän kohtaan kaikki.

Siirrytään vuoteen 2017. Käynnissä lienee taitavasti ohjattu näytelmä? Kuka toimii ohjaajana? Voisiko se olla, sosiaali – ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja Outi Antila. Hänen aikaisempi työpaikka oli juuri tämä TELK:

LAUSUNTO 09.09.2016
Dnro OKV/31/20/2016
Viite: Sosiaali- ja terveysministeriön kirje 17.6.2016, STM/2410/2016
Asia: Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan asettaminen

KANNANOTTOPYYNTÖ
”Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta  asetetaan  vuoden  2017  alusta  seuraavalle  toimikaudelle.  Sosiaali-  ja  terveysministeriö  on  pyytänyt  oikeuskanslerin  näkemystä  lautakunnan jäsenten  sidonnaisuuksia  koskevista  kysymyksistä  ennen  lautakunnan  asettamista  koskevan asian esittelemistä valtioneuvoston yleisistunnossa.

Sosiaali-  ja  terveysministeriö  kysyy  oikeuskanslerin  näkemystä  siihen,  minkälaiset  sidonnaisuudet  ovat  sellaisia,  jotka  voisivat  olla  esteenä  lautakuntaan  nimittämiselle  ja  erityisesti,  voidaanko ensimmäisen asteen päätöksen tehneen eläkelaitoksen hallinnossa, esimerkiksi hallituksessa tai erilaisissa neuvottelukunnissa toimiminen olla omiaan antamaan ulkopuolisille perustellun  aiheen  epäillä  pysyvästi  jäsenen  objektiivista  puolueettomuutta  työeläkeasioiden  muutoksenhakulautakunnan  jäsenenä.  Sosiaali-  ja  terveysministeriö  kysyy,  voiko  tällainen  pysyväisluonteinen esteellisyys suureen osaan lautakunnan käsittelemiin asioihin muodostaa sellaisen sidonnaisuuden, joka voisi olla lautakuntaan nimittämisen este.”

Tässä vielä tuo STT:n ja Demokraatti.fi julkaisemaa uutista ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa (TELK) koskeva lausunto kokonaisuudessaan.

Tarvitset .pdf – tiedoston lukemiseen ilmaiseen Adobe Acrobat Reader – ohjelman
tyoelakeasioiden-muutoksenhakulautakunnan-asettaminen_oikeuskansleri_okv_31_20_2016_telk_demokraatti_stt

Kohteliaimmin ja varmistuksena. Muita talteen otettuja laillisuusvalvojien päätöksiä ja huomiota löydät esimerkiksi tästä Suomi 2017 – artikkelista.

Yllättävää, etteivät edes poliittisesti valitut päättäjämme ja tiedotusvälineiden edustajat ole näistä asioista kiinnostuneita! Kyse on kuitenkin suomalaisten perustuslain takaamien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisesta tosielämässä.

YDINPOINTTEJA TYÖELÄKE-LEHDESTÄ 5/2016
Tässä vielä kohteliaimmin ja kertauksena muutamia ydinpointteja TELK:in puheenjohtaja Olli Puustisen haastattelusta:

”TYÖELÄKEASIOIDEN muutoksenhakulautakunta TELK on eläkelaitoksista riippumaton ensimmäinen muutoksenhakuaste, jonka päätöksiin haetaan muutosta vakuutusoikeudelta.

LAKI EDELLYTTÄÄ PAREMPIA PERUSTELUJA
”Eläkelaitokset hylkäävät noin 30 prosenttia työkyvyttömyyseläkehakemuksista, joista osasta valitetaan TELKiin.

Vuosittain lautakunnan käsittelyyn tulee vireille runsaat 5000 asiaa.

Viime vuonna TELK muutti 9,3 prosenttia tapauksista muutoksenhakijan eduksi. Lisäksi 5,6 prosenttia tapauksista palautettiin eläkelaitokseen uuteen käsittelyyn.

Viime aikoina TELKissä on kiinnitetty erityistä huomiota sekä eläkelaitosten että lautakunnan omien päätösten perusteluihin tilanteissa, joissa etuushakemuksen hylkääminen perustuu keskeisiltä osiltaan lääketieteellisiin seikkoihin.

TELKiin saapuvissa asioissa yli 80 prosenttiin sisältyy lääketieteellistä arviointia. Entistä parempia perusteluja edellyttävät työntekijän eläkelain uudet säädökset, jotka astuivat voimaan vuoden 2015 alusta.

– Lainmuutoksen esitöissä korostetaan selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Erityistä huomiota kiinnitetään tilanteisiin, joissa eläkelaitos poikkeaa hoitavan lääkärin arviosta.”

Faktaa vai fiktiota? Onko tuossa kohtaa kyseessä USA:ssa lanseerattu vaihtoehtoinen totuus?

Tässä kohteliaimmin muutamia huomioita edelliseen lainauksen.

Sisältääkö tuo myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden 70 prosentin osuus myös voimakkaassa lisäyksessä olevat osatyökyvyttömyyseläkkeet? Vaikkakin hakija/vakuutettu on tosiasiallisesti ja tutkitusti pysyvästi työkyvytön. Takana esimerkiksi eläkeyhtiön tai – laitoksen määräämät ja maksamat lääketieteelliset tutkimukset ja ammatillisen kuntoutuksen selvittelyt.

Kaikki eivät myöskään jaksa eikä välttämättä osaa valittaa hylkäävästä työkyvyttömyyseläkepäätöksestään. Kelan hylkäävistä työkyvyttömyyseläkepäätöksistä valitetaan sosiaaliasioiden muutoksenhakulautakuntaan (SOMLA). Kuka selvittäisi vastaavat tilastotiedot sen toiminnasta?

Tunnusluvuista toisinpäin. 9,3 prosenttia = 90,7 prosenttia TELK:aan tulleista valituksista hylätään.

5,6 prosenttia = uudessa käsittelyssä mahdolliset ensimmäisen hylkäävän päätöksen muotovirheet korjataan ja valittaja saa uuden hylkäävän päätöksen.

Eikä tässä kaikki.

Kuinka hyvin tuota; jo vuoden 2015 alusta voimaanastunutta lakimuutosta on eläkeyhtiöiden ja – laitosten toimesta noudatettu? TELK:n puheenjohtaja Olli Puustisen antamien tietojen myötä voinee vetää sen huomion, että huonosti.

TALOUDELLINEN MOTIIVI HYLKÄÄVILLE PÄÄTÖKSILLE
Rahallisesti ja inhimillisesti mitattuna kysymys on erittäin isoista asioista:

TELK:in puheenjohtaja Olli Puustinen Työeläke-lehdessä 5/2016:
”Puustinen muistuttaa, että eläkkeenhakija on harkitusti liikkeellä. Hänelle tilanne on useimmiten ainutkertainen.

– Kyse on perustavaa laatua olevista asioista eli toimeentulosta ja terveydestä. Puustinen ottaa esimerkiksi hakijan, jolla hoitavat lääkärit ovat todenneet työkyvyttömyyden aiheuttavan vaikean masennuksen. Mikäli eläkelaitos päätyy toiseen ratkaisuun, hylkäyspäätöksessä olisi tuotava esille arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset.

– Ratkaisijan ajattelun ja harkinnan eteneminen tulisi avata perusteluissa. Ei riitä, että päätöksessä vain esimerkiksi todetaan masennus lieväksi ja hakija työkykyiseksi terveysongelmista huolimatta.”

Tai hylkäävien päätösten perusteluissa esitetään, että kyseessä on muu sairaus, jota eläke- ja/tai vakuutusyhtiön ei tarvitse yksilöidä! Myöskin työssä tapahtuneita tapaturma ja ammattitautitapauksia pyritään ohjaamaan alemman korvausluokan piiriin. Eli työkyvyttömyyseläkkeelle. Tapaturmaeläkkeen sijaan. Täysi tapaturmaeläke on 85 prosenttia ja täysi työkyvyttömyyseläke on 60 prosenttia ansiotasosta.

Liikennevahingoissa korvaustaso on 100 prosenttia ansiotasosta. Siitä lyhyesti seuraavaksi.

Varatuomari IL:lle: vakuutusyhtiöt väärässä 97 prosentissa aivovammatapauksista
Oikeustieteen lisensiaatti varatuomari Vesa Laukkanen tylyttää vakuutusyhtiöitä kovin sanoin Iltalehdelle. Laukkasen mukaan vakuutusyhtiöt yrittävät säästää satoja miljoonia euroja aivovamman saaneilta, kun he ovat kieltäytyneet korvausvaateista.

Laukkanen itse on hoitanut viimeisen kymmenen vuoden ajan lähes pelkästään aivovammatapauksia. Yhteensä hän on hoitanut melkein 200 aivovammaan liittyvää juttua. Jutut ovat 4–5 vuoden prosesseja.

– 142 juttua on saatu päätökseen. Niistä neljä on hävitty vakuutusyhtiötä vastaan. 138 on voitettu asiakkaan eduksi joko tuomioistuimen päätöksellä tai sovintosopimuksella vakuutusyhtiön kanssa, Laukkanen kertoo Iltalehdelle.

Tämä tarkoittaa, että 97 prosentissa aivovammatapauksista vakuutusyhtiö on ollut väärässä. Jokaisen tapauksen arvo on vakuutusyhtiölle noin miljoona euroa.

– Vakuutusyhtiöt ovat yrittäneet huijata näissä jutuissa vammautuneilta yhteensä noin 138 miljoonaa euroa. Se on käsittämättömän törkeää!”
Lähde: Helsingin Uutiset – 13.8.2016 – 08.23 – Hyvinvointi

Valitettavasti taisteluita työkyvyttömyyseläkkeistä ei voi viedä avoimeen ja oikeusturvan toteutumisen takaavaan käräjäoikeuskäsittelyyn. Ainakaan vielä.

Tässä kohteliaimmin ja varmistuksen tilastotietoja vakuutusoikeudesta 2015 ja 2014. Vakuutusoikeus on siis se ”tuomioistuin”, jonne TELK:an hylkäävästä päätöksestä valitetaan, jos vakuutettu on siihen tyytymätön.

 

Kuvakaappaus on tehty TELK:an nettisivuilta 2/2017.

Kuvakaappaus on tehty TELK:an nettisivuilta 2/2017.

Tuon aiemmin olleen Helsingin Uutisten/Iltalehden – uutisen mukaan; vain vasemman puoleinen kaista on tilastolukujenkin valossa ainoa ja oikea.

Siis, jos ajatellaan perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen velvoitteiden toteutumista, vakuutettujen/valittajien tosielämässä.

Esimerkiksi. Aidosti avoin ja suullinen tuomioistuinkäsittely, ei toteudu kirjallisesti ja suljetusti toimivassa sanahirviössä, vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä. Vaikka kyseinen järjestelmä digitalisoidaan, niin meno tuskin muuttuu.

Yksi iso parannus nykymenoon olisi jo se, että valittaja tietää koko ajan sen mihin yksilöityihin asiakirjoihin valituskäsittely perustuu. Nyt on vain olemassa nauruilla sidottu asiakirjanippu, joka ei kyllä herätä luottamusta siitä, mitä niin sanotusti kyökin kautta käsittelyissä tuomioistuimen rahoittajien kesken mahdollisesti sovitaan.

Tärkeää muistaa yksi asianajaja Vesa Laukkasen aiemmista neuvoista uutisvirrassa. Ennen hylkäävästä päätöksestä käynnistettävää käräjäoikeusprosessi pitää vakuutetun/potilaan lääketieteelliset tutkimukset, hoidot ja kuntoutukset sekä ammatillisen kuntoutuksen selvittely olla asianmukaisesti tehtyinä.  Sekä aikajärjestykseen nojautuva dokumentaatio valitetun asian vaiheista valmiina. Jokainen vakuutettu/potilas on tässä kohtaa oman asiansa paras asiantuntija.

Eikä tässä vielä kaikki.

Missä menee raja, että valitettava yksittäistapaus ei ole enää riittävä vastaus, kun päättäjiltämme kysytään näiden asioiden tilasta ja korjaustarpeista näihin kafkamaisiin paperiralleihin?

YLIJOHTAJAN OUTI ANTILAN NIMITYKSESTÄ 2009
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajana toimineen Outi Antilan; nimitys vakuutusalan ylimmäksi virkamieheksi; saa näiden nyt käsittelyssä olevien lukujen valossa uusia sävyjä. Lopussa vielä linkki hänen puolisonsa vakuutusalan kytköksiin. Olivatko ne tiedossa jo 2009?

Ehdokasasettelun sijalta viisi (5) suoraan ykköseksi!

Ehdokasasettelun sijalta viisi (5) suoraan ykköseksi!

Hyssälä ohitti virkamiehet ylijohtajan valinnassa
> teksti otettu vakuutusalan käyttämällä leikkaa ja liimaa metodilla.

”Virkamiesvalmistelussa ykköskandidaatiksi katsottiin eläkeyhtiö Ilmarisen aktuaarijohtaja Hillevi Mannonen, mutta sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) esitti paikalle Antilaa ja nimitys tehtiin ministerin esityksen mukaisesti.

Täytettävä virka on vakuutusalan ja työeläkejärjestelmän kannalta erittäin vaikutusvaltainen ja viran täyttäminen on ollut värikäs prosessi. Viran nykyinen haltija Tarmo Pukkila on jäämässä eläkkeelle.

Ministeri Hyssälä perusteli päätöstään sillä, että osaston tehtävät ovat viime vuosina painottuneet sosiaaliturvaan ja lainsäädäntöön, ja että Antila tuntee nämä alueet laajasti.

Hyssälä korosti myös, että Antila on toiminut menestyksellisesti yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, tottunut sovittelemaan erilaisia näkemyksiä ja ymmärtämään samalla viranomaistoiminnan luonteen. Lisäksi hänellä on pitkä kokemus henkilöstöjohtamisesta.

Viran nykyinen haltija Tarmo Pukkila ajautui keväällä lähes ilmiriitaan tärkeiden sidosryhmien, työmarkkinajärjestöjen, kanssa.” Lähde: Yle Uutiset – 22.12.2009

Helsingin Sanomat uutisoi aiheesta hieman tarkemmin:
> teksti otettu vakuutusalan käyttämällä leikkaa ja liimaa metodilla.

Hyssälä ohitti pätevimmän ja nimitti oman ehdokkaansa
Julkinen yhteenotto on erikoinen, sillä ministeri on ministeriön johtaja ja myös kansliapäällikön esimies. Nimityksissä ministerin kanta ratkaisee, ja lopulta hallitus valitsi virkaan yksimielisesti Antilan.

Kari Välimäen mukaan virkamiesvalmistelussa Hillevi Mannonen erottui muista hakijoista selvästi parhaana ja oli kokemuksensa puolesta ”omassa luokassaan”.

– Lähtökohta pitäisi olla, että se valitaan, jolla on parhaat edellytykset hoitaa tehtävää. Minulla on esittelijän vastuu, Välimäki perusteli asettumistaan ministeriä vastaan.

HS:n tietojen mukaan Antila oli virkamiesvalmistelussa viidenneksi pätevin 14 hakijan joukosta. Hyssälä ei halunnut eilen perustella tiedotusvälineille, miksi kannatti Antilaa.

Viimeksi hän työskenteli Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan johdossa ja sitä ennen tapaturmalautakunnan puheenjohtajana.

Nimitys käynnisti huhut Antilan keskustalaisuudesta.”
Lähde: Helsingin Sanomat 23.12.2009 – Piia Elonen

Mielenkiintoista tietoa. Kuka mahtaisi saada selville, että olivatko nämä vakuutusalan korkeimman virkamiehen, ylijohtajaksi nimitetyn Outi Antilan puolisoon vakuutusalaan liittyvät sidonnaisuudet, miten hyvin ministeri Hyssälän tiedossa?

Lisäksi ylijohtaja Antilan palkanmaksajana hänen työuransa ajan on ollut suurimman osan vakuutusala! Puolueeton ja riippumaton virkamies? Vai mitenkä se lain vaatimus menikään? Tähän mennessä tietoon tulleiden lukujen valossa; hänen I asteen lautakuntien puheenjohtajakausien hylkäysjalanjälki lienee lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla ennätysluokkaa? Hitaan syöksykierteen – mallin avulla lakisääteisten vakuutusten korvausten piiriin oikeutettuja on ohjattu yhteiskunnan kustannettaviksi. Vakuutus- ja eläkeyhtiöille kuuluvien korvausten maksun sijaan!

Joten kukahan jaksaisi selvittää ja kirjoittaa vastaavat tilastoluvut entisestä tapaturmalautakunnasta eli nykyisestä tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta (TAMLA)? Onhan se myös yksi ylijohtaja Antilan aiemmista työpaikoista.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

 

 

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparatsikki, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, Suomen ihmisoikeustilanne, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentoi

Tietopyyntö eduskuntaan 2

Eduskunta on palannut joulun ja uuden vuoden tauoltaan töihin. Joten on hyvä aika paljastaa, minkälaiset vastaukset eduskunnasta tulivat tähän Tietopyyntö eduskuntaan – artikkeliin liittyvästä asiasta.

Aihehan on myös yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä ja ajankohtainen. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka otti ennen joulua 2016 kantaa siihen, että tämän(kin) hallituksen esitykset ovat olleet perustuslain vastaisia. Aiheesta uutisoivat joulukuussa, muun muassa Helsingin Sanomat ja Iltalehti useamman päivän ajan. Asianajajaliitto taas ilmaisi Helsingin Sanomissa (13.1.2017) olevansa huolestunut suomalaisten ihmisoikeuksien toteutumisesta tosielämässä:  ”Kiire ajaa lakien valmistelussa ihmisoikeuksien ohi.”

Isojen rahavirtojen kannalta sosiaali- ja terveysministeriö on monien niin sanottujen hillotolppien mahdollistaja. Varsinkin lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla.

Kuinka suurta on rakenteellinen korruptio sosiaali- ja terveysministeriön ekosysteemissä?

Kuinka suurta on rakenteellinen korruptio sosiaali- ja terveysministeriön ekosysteemissä?

Tämä(kin) tehty tietopyyntö paljasti, että sosiaali- ja terveysministeriössä tarvittaisiin röörien rassausta enemmänkin. Kuvan operaatio oli käynnissä vuoden 2012 syksyllä.

Toivottavasti joku aiheesta kiinnostunut jaksaa vääntää ja kääntää sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston kanssa. Samalla on hyvä tiedostaa, minkälaiset ovat vakuutusalan ylimmän virkamiehen puolison Taisto Hujalan sidonnaisuudet. Ei mikään ihan alemman tason vakuutuslakimies.

Sitten Tietopyyntö eduskuntaan 2 – asiassa eteenpäin.

SISÄLLYSLUETTELO
Vastaus eduskunnasta 21.11.2016
Muistutus sähköposti eduskuntaan 12.12.2016
Vastaus eduskunnasta 19.12.2016

Ja tällaiset vastaukset lopulta eduskunnasta tulivat, tuohon 17.11.2016 tehtyyn tietopyyntöön. Kiteytettynä se ei osoittaa, että nuoremman sukupolven päättäjät ja virkamiehet eivät ole tästä(kään) lähihistoriamme asiasta tietoisia. Vanhemman sukupolven edustajat taas eivät välttämättä halua muistaa. Enää.

VASTAUS EDUSKUNNASTA 21.11.2016
> oli ohjautunut tuntemattomasta syystä roskaposteihin

Tämän vastausviestin löytyminen roskaposteista oli hyvä muistutus siitä, että kaikkea harmillista saattaa yhteiskunnallisessa viestinnässä tapahtua.

Talousvaliokunta – 11/21/16 klo 2:20ip.
Vastaanottaja Suomi 2017 ajatushautomo

viestinne tuli talousvaliokunnan kansliaan osoitteessa tav@eduskunta.fi. Talousvaliokunnan kanslian puolesta joudun valitettavasti toteamaan, että meistä nykyvirkamiehistä ei kukaan ole vielä 1993 tai 1997 ollut eduskunnan palveluksessa, emmekä osaa vastata kysymykseenne. Mahtaisivatkohan sosiaali- ja terveysministeriössä paremmin osata kertoa tuon viittauksen pohjasta, kyseessähän on heidän julkaisunsa?

Eduskunnassa syntyvät valtiopäiväasiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia ja löytyvät verkosta. Tässä varuiksi linkki valtiopäiväasiakirjoista kertovalle sivustolle, josta pääsee myös hakusivulle:

https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valtiopaivaasiat/Sivut/default.aspx.

Eduskunnan kirjaston tietopalvelu voisi mahdollisesti osata auttaa hakemisessa.

Ystävällisin terveisin
Merja Puska
osastosihteeri
Eduskunnan talousvaliokunta

Eduskunnan www-sivuilla on tehty jonkin sortin ”uudistus”. Sivujen käyttäminen tökkii. Ainakin näin vähillä atk-taidoilla varustetun henkilön näkökulmasta tarkasteltuna.

Harmillista on myös huomata se, että eduskunta on jatkanut vanhojen talteen otettujen linkkien katkaisemista. Hankaloittaa ja hidastaa paluuta tietoihin, jos ei ole ottanut asiakirjantunnuksi tarpeeksi tarkasti itselleen ylös.

MUISTUTUS SÄHKÖPOSTI EDUSKUNTAAN 12.12.2016
Koska yksikään avainvaliokuntien puheenjohtajista ei ollut vielä vastannut, niin tässä uusi yritys liikkeelle.

Suomi 2017 ajatushautomo – 12/12/16 klo 2:31ip.
Vastaanottaja tuula.haatainen @ eduskunta.fi hannakaisa.heikkinen @ eduskunta.fi kari.tolvanen @ eduskunta.fi eva.biaudet @ eduskunta.fi kaj.turunen @ eduskunta.fi harri.jaskari @ eduskunta.fi

Tervehdys Teille,
Muistutan kohteliaimmin ja varmistuksena oheisesta Teille osoitetusta tietopyynnöstä 17.11.2016. Varmistan samalla, että tietopyyntöni tulee Teille perille asti, koska lähetin alkuperäisen valiokuntienne sähköpostiosoitteisiin.

Ymmärrän myös, että nuoremmat Teistä eivät voi tietää suoraan näitä asioita. Eikä vanhemmat Teistä välttämättä enää muista niitä tapahtuneeksi, koska aikaa on jo kulunut ja välissä on paljon tapahtuneita asioita. Siksi tässä vielä pieni kertaus vuoden 1993 avainministereistä:

Vallassa vuosina 1991 – 1995 oli keskustan pääministeri Esko Ahon hallitus. Wikipedian mukaan avainministereitä olivat seuraavat keskustapuoluetta edustaneet henkilöt:

> Oikeusministeri Hannele Pokka erosi hallituksesta huhtikuussa 1994 siirtyessään Lapin läänin maaherraksi ja hänen tilalleen tuli kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki.

> Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski erosi hallituksesta huhtikuussa 1992 vastalauseena hänen ministeriönsä hallinnonalaan kohdistetuille säästötoimille ja hänen tilalleen tuli kansanedustaja Jorma Huuhtanen.

Odotan siis yhteistä vastaustanne tietopyyntööni; vuoden 2016 loppuun mennessä.

Mikäli Teillä ei ole asiasta tietoa, niin pyydän Teitä kertomaan kohteliaimmin, keneltä ja miten toimien saan asiasta pyytämäni tiedot käyttööni?

Ystävällisin terveisin ja hyvän joulun ajan toivotuksin

Suomi 2017 verkosto
> Blogi > Facebook > Twitter > Instagram
– Yhdessä yli puolue- ja aaterajojen

Valitettavasti myöskään sosiaali- ja terveysministerinä toiminut Tuula Haatainen/sd. ei kerennyt vastaamaan. Hänen puolisonsa toimi sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen/sd. ministerikausilla hänen erityisavustajanaan. Ja heillä olisi pariskuntana paljon tietoa näistä asioista. Näin kansanedustaja Haataisen puolison urasta kerrotaan hänen nykyisen työnantajansa sivuilla:

Janne Metsämäki (synt. 1960) on toiminut TVR:n toimitusjohtajana tammikusta 2015 alkaen. Metsämäki siirtyy tehtävään SAK:n edunvalvontajohtajan paikalta, jossa hän toimi 2014–2015. Metsämäki toimi 2011–2013  työ- ja elinkeinoministeriössä valtiosihteerin tehtävissä. Metsämäki on toiminut aikaisemmin useissa eri rooleissa SAK:ssa sekä sosiaali- ja terveysministeriössä. Metsämäki on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti.” Lähde: TVR – Työttömyysvakuutusrahasto

Mielenkiintoista on saada jossain vaiheessa yhteiseen tietoon se, että jääkö myös hän työstään eläkkeelle euromiljonäärinä? Valtaosin verojen kaltaisilla kustannettujen työnantajien palveluksesta.

Hänen tämän hetkinen työnsä liittyy; mitä tiukimmin aiheeseen ”Sairas ja työkyvytön työvoimatoimistossa.” Linkki johtaa tätäkin aihetta käsittelevään kirjoitukseen Oikeusturvan ajankuva – blogissa.

VASTAUS EDUSKUNNASTA 19.12.2016
Sitten tietopyynnöstä viimeiseksi jääneeseen vastaukseen.

Lakivaliokunta – 12/19/16 klo 9:42ap.
Vastaanottaja Suomi 2017 ajatushautomo
KOPIO Talousvaliokunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta

Kiitoksia viestistänne. Viittaatte viestissänne sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistiossa (1997:25) olevaan lausumaan ja tiedustelette kirjauksen taustalla olevaa informaatiota.

Pyydämme teitä olemaan tietopyyntönne osalta yhteydessä työryhmämuistion laatineeseen sosiaali- ja terveysministeriöön.

Ystävällisin terveisin,
Eila Mäkipää
Valiokuntaneuvos

Sosiaali- ja terveysvaliokunta
Teija Miller
Valiokuntaneuvos
Talousvaliokunta

Mikko Monto
Valiokuntaneuvos
Lakivaliokunta

Eihän tuossa mitään. Vuonna 1993 eduskunta päätti. Yhteiskunnallisesti erittäin merkittävästä asiasta. Mutta nähtävästi sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston sekä vakuutusalan käskyttämänä. Todennäköisesti jäljellä olevat asiakirjat on arkistoitu ”tarkistettuina” versioina.

Ei vaivuta kuitenkaan täydelliseen synkkyyteen. Toivottavasti jonain päivänä tässä Suomi 2017 – artikkelisarjassa kysytty tietopala vuodelta 1993 on kaikkien käytettävissä. Ja se saadaan asetettua aikajanalle yhdessä vuoden 1995 tapahtumien kanssa.

Tähän asti merkittävin ja toistaiseksi kateissa oleva tieto; kokonaisuuden avaamiseksi siitä, että miten ja keiden toimesta vakuutusala asetettiin ylivertaiseen asemaan vakuutettuihin nähden, liittyy tähän sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioon (1997:25) sivulle 128:

”Eduskunta muutti vuonna 1993 oikeudenkäymisnormeja ja oikeudenkäyntikulusäännöksiä ankarimmiksi. Samaan aikaan edustakunta kehotti vakuutusyhtiöitä kiristämään oikeusturvavakuutuksen ehtoja niin, ettei vastapuolen kuluja enää korvata. Jutut käsitellään nykyään tarpeettoman perusteellisesti.”

Tieto on löydetty tällaisesta virallisesta 135-sivuisesta muistiosta:

”Sisäilman terveyshaitat ja ehdotukset niiden vähentämiseksi”
Tekijä: Haahtela, Tari
Muu tekijä: Reijula, Kari
Julkaisija: Sosiaali- ja terveysministeriö
Päiväys: 1997
Julkaisusarja: Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita

Lämmin kiitos asiasta vinkin antaneille henkilöille. Toivottavasti tämä(kin) kokonaisuus jonain päivänä selviää. Ja on hyvä muistaa, että vain yhdessä voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Yli puolue-, media-, aate-, etujärjestö-, yhdistys-, diagnoosi-, ikä- ja varallisuusrajojen.

Eikä tässä vielä kaikki. Muistatteko tämän?

Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtajana (vuosina 1993 – 2009) toiminut Tarmo Pukkila kirjoitti Helsingin Sanomissa 15.3.2011, että vahinkovakuutus- ja työeläkejärjestelmämme ovat perustuslain vastaisia. Etenkin korvaustoiminnan osalta!

Nykytiedon valossa. Entinen vakuutusalan korkein virkamies, ylijohtajana vuosikausien ajan toiminut Tarmo Pukkila todellakin tiesi, mistä puhuu. Ajoittuuhan hänen virassa aloittaminensa kuin sattumalta tämän ”Tietopyyntö eduskuntaan” – artikkelisarjan avainvuoteen. Eli 1993.

* * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, ay-liike, korporatismi, maan tapa, politiikka, populismi, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , | Kommentoi

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta – TELK

Sitten savolaisittain mitattuna; lyhyesti työeläkejärjestelmän lainsäädännöstä ja kirjallisesti sekä suljetusti toimivasta muutoksenhausta. Tässäkin kuviossa eläkeyhtiö tai – laitos voittaa halutessaan aina. Kuten tapaturma- ja ammattitautiasioissa.

Miten toteutuvat vakuutusalalla perustuslain takaamat ihmisoikeudet ja oikeusturva?

Miten toteutuvat vakuutusalalla perustuslain takaamat ihmisoikeudet ja oikeusturva?

Kuinka asiat hoituvat, jos työeläkejärjestelmässä vakuutettu henkilö vammautuu ja/tai sairastuu pysyvästi? Mutta eläkeyhtiö kiistää korvausvelvollisuutensa, esimerkiksi täysimääräisen työkyvyttömyyseläkkeen osalta. Ilman tosiasiallisia perusteluita.

SISÄLLYSLUETTELO
Tilannekuvaa vuonna 2006
Työeläkelain 105 a §
Työeläkelain 40 §
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta (TAMLA)
Vakuutusoikeus (VAKO)
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (Telk)
Hylättyjen päätösten rahallinen arvo eläkeyhtiöille
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan tilastoja 2002-2015
TELK:n vuosittaiset kustannukset
TAMLA:n vuosittaiset kustannukset
Vakuutusyhtiöistä riippumattoman tuomioistuimen kappalehinta

TILANNEKUVAA VUONNA 2006
Tältä tilanne, oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteutumisen suhteen, näytti lukujen valossa yli 10 vuotta sitten:

– Lanttia heittämällä työkyvyttömyyseläkkeelle? –
maanantaina, syyskuuta 11, 2006

Toivottavasti edes juridisen alan työnsä puolesta erinomaisesti tunteva suomalaisten journalistien Oikeustoimittajat r.y pääsee avoimesti tutustumaan näihin nk. erityistuomioistuimissa vallitseviin ”vakuutuslääketieteen tiukkoihin kriteereihin.”

….vai pitääkö tässä asiassa ruveta laskemaan jo ulkomaisen avun varaan….

Voitto Koskenmäki kiteytti mielestäni koko nykyjärjestelmän ongelman sosiaalivakuutuksissa mielipidekirjoituksessaan (HS 19.6.06) erinomaisesti: ”Mitä enemmän asian kanssa vitkutellaan, sitä enemmän asiakkaan elinajanodote pienenee.”

Kansliapäällikkö Pirjo Åkesson kertoi vastineessaan (HS 30.6.06), että eläkeasioiden valituksissa eläkeyhtiöt oikaisevat niistä itseoikaisumenettelyn kautta 10%.

Hänen edustamansa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta oikaisee eläkeasioiden valituksista 15%.

Vakuutusoikeuden tiedottajalakimies Tarja Rantahäli kertoi omassa vastineessaan (HS 28.6.06), että hänen edustamansa vakuutusoikeus oikaisee eläkeasioita koskevista valituksista 20%.

Sitten piristävä annos plus-merkkistä kansanmatematiikkaa:

10%
15%
20%
– – – –
45%

Eli pikaisella peruslaskutoimituksella eläkeyhtiöistä ulos lähtevistä hylkäävistä päätöksistä 45% on väärin perustein tehtyjä jo alun alkaen!

Ja kyseiset luvut on poimittu sentään Suomen suurimman sanomalehden sivuilta ja ne perustuvat viranomaisten itsensä ilmoittamiin lukuihin. Eikö tämä kaikki kerro jo sen, että vallitseva käytäntö on avoimesti läpimätä?

Ja eikös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ole antanut näistä olemassa olevista ongelmista jo langettavia tuomioita Suomelle? Ja järjestelmään ei ole tehty vieläkään mitään korjauksia niiden pohjalta, vaikka julkisuudessa mieluusti väitetään koko ajan ihan muuta.

Lähde: Oikeusturvan ajankuva – blogi > Lue lisää osoitteessa:
http://ajankuva.blogspot.fi/2006/09/lanttia-heittmll-tykyvyttmyyselkkeelle.html

TYÖELÄKELAIN 105 a §
Vakuutusala vakuuttaa vain noudattavansa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja vakiintuneita oikeuskäytäntöjä. Joita se on itse ollut tekemässä ja muovaamassa.

Aiemmin epäkohtien korjaamisessa on edetty näin. Se mitä ei virallisesti ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Kiitos sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon/kok. vakuutuslääkärityöryhmän (STM091:00/2012), tapahtui pienen pientä edistystä. Hylkäävä etuuspäätöshän on pitänyt jo aiemminkin lakien mukaan perustella. Nyt tuo vaatimus tosiasiallisten perustelujen antamisesta on kirjoitettu sisään muun muassa työntekijän eläkelakiin:

105 a § (7.11.2014/870)
Päätöksen perusteleminen

Eläkelaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään.

Jos eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset. Lähde: Työntekijän eläkelaki – Finlex

* * * *

HUOM! Laissa ei mitään sanktioita, jos eläkeyhtiö tai – laitos jättää hylkäävän päätöksensä perustelematta. Niin se oli sitten siinä. Ainakin toistaiseksi.

Sitten vakuutuslääkärin rooliin työeläkelainsäädännössä:

40 § (7.11.2014/870)
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri

Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin.

Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.
Lähde: Työntekijän eläkelaki – Finlex

* * * *

HUOM! Tutkiva/Hoitava lääkäri antaa lausuntonsa tiedot ”kunnian ja omatunnon kautta oikeaksi vakuuttaen” sekä allekirjoituksellaan vahvistaen.

Vakuutuslääkäri voi merkitä kantansa käsittelijä- ja lääkärikansioon lyhimmillään sanalla ”EI”.

Joten verrattuna potilasta tutkiviin/hoitaviin lääkäreihin; vakuutuslääkärit ovat toimineet ja toimivat, pitkäkestoisesti perustuslain (6§) yhdenvertaisuuspykälän vastaisessa tilassa. Laillisuusvalvojien jatkaessa vakaata vaikenemistaan.

TAPATURMA-ASIOIDEN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA (TAMLA)
Lämpimät kiitokset tästä kohta seuraavasta Työeläke-lehden jutusta vinkanneelle. Kyseessä on kirjallisesti ja suljetusti toimivan sanahirviön eli vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmän osa. Joka myös on toiminut perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisessa tilassa vuosikymmenten ajan. Ainakin näin asiakasnäkökulmasta tarkasteltuna.

Ensin vertailua toisesta vastaavasti toimivasta I asteen lautakunnasta eli tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta (TAMLA):

Apua lisää
Julkaistu maaliskuu 26, 2014

”Tässä seuraavaksi Apu-lehdestä isosti esiin pompannut asiakokonaisuus. Huippukirurgi Ilkka Tulikoura ”Vakuutusyhtiöt maksavat lääkärit puolueellisiksi”

SISÄLLYSLUTTELO
Ylijohtaja Antilan väittämät purettuina tekstiksi
Tietopyyntö Twitterissä ministeriölle ja Eläketurvakeskukselle
Komitean kokoonpanot, sidonnaisuudet ja EIT asiakirjat
Päivitys 3.4.2014 – Pyydettyjä tietoja odotetaan edelleen
Komiteanmietintö – sivu 25 – Puolueettomuus
Aihekokonaisuuteen liittyvien ydinkysymysten TOP-3
Etu – ja työmarkkinajärjestöjen vallankaappauksesta 2006

Tässä ensin tuosta Apu-lehden jutusta poimittu erittäin mielenkiintoinen lainaus. Saadaanko sen avulla kaikilta osin viimein vastaukset siihen, että onko Suomen kirjallisesti ja suljetusti toimiva vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä laillinen? Muidenkin kuin vakuutusalan ja vakuutusalaan kallellaan olevien virkamiesten sekä laillisuusvalvojien mielestä. Klikkaamalla koostetta hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana.”

Lue lisää Suomi 2017 – blogin osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2014/03/26/apua-lisaa/

HUOM!
Artikkelin Komitean kokoonpanot, sidonnaisuudet ja EIT asiakirjat – kohtaan liittyen. Tilanteesta on selvinnyt tähän mennessä. Oikeusministeriö ohjasi tietopyynnön sosiaali- – ja terveysministeriöön. Sieltä tähän mennessä saadun tiedon mukaan Apu-lehdessä mainituista EIT:n kanssa käydyistä ja TAMLA:n rahoitusmallista (vakuutusyhtiöt maksavat vuosittaiset kustannukset) koskeneista neuvotteluista ei olekaan saatavilla asiakirjoja. Neuvottelut ovat olleet pelkästään suullisia eikä niistä ole saatavilla asiakirjoja. Jatkokysymyksiin milloin ko. suulliset neuvottelut käytiin ja keitä henkilöitä siihen osallistui. Tuli sosiaali- ja terveysministeriöstä sen suuntainen, kylläkin valituskelpoinen, päätös, ettei heillä ole ko. tietoja.

VAKUUTUSOIKEUS (VAKO)
Ja sitten molempien lautakuntien yläpuolella olevasta vakuutusoikeudesta:

Vakuutusoikeus lukujen valossa 2015 ja 2014
Julkaistu lokakuu 1, 2016

”Kirjallisesti ja suljetusti toimivasta vakuutusoikeudesta löytyy ison kuvan ja lähihistorian katsausta, esimerkiksi tästä Suomi 2017 – blogin ”Vako” artikkelista.

Onko vakuutusoikeus; sittenkin lukujen valossa vakuutusyhtiöoikeus?

SISÄLLYSLUETTELO
Jokaisen tapauksen arvo laskettava rahassa
Työtapaturman tai ammattitaudin hinta vakuutusyhtiölle
Vakuutusoikeuden hylkäystilastot 2015
Vakuutusoikeuden hylkäystilastot 2014
Minne lakisääteisten vakuutusten korvausrahat valuvat?
Vakuutusoikeuden hylkäystilastoja 2002-2005 ja 2006
Oikeusministeri Johannes Koskinen/sd. vuonna 2000
Vakuutusoikeuden hylkäystilastojen 2015 ja 2014 lähdemateriaalit

JOKAISEN TAPAUKSEN ARVO LASKETTAVA RAHASSA
Väittämä siitä, että vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöiden hylkääviin päätöksiin ei liity taloudellista motiivia; elää vahvana. Vakuutusalan itsensä viljelemänä ja monien korkean tason päättäjien hyväksymänä.

On hyvä muistaa myös tämä. Se mitä ei virallisesti tunnusteta, sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Lukujen valossa asiat saadaan aina näyttäytymään halutussa valossa. Suullisen perimätiedon mukaan vakuutusoikeuden kohdalla pienet muutosprosentit kertovat siitä, että vakuutusyhtiöt ja ensimmäisen asteen lautakunnat ovat tehneet oikeita päätöksiä. Kun ne ovat hylänneet esimerkiksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa vuosittain 88 – 90 prosenttia valituksista.

Mikä on faktaa? Mikä on fiktiota? Kun puhutaan kirjallisesti ja suljetusti toimivasta; sanahirviöstä vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä.”

Lue lisää Suomi 2017 – blogin osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2016/10/01/vakuutusoikeus-lukujen-valossa-2015-ja-2014/

Jotain saattaa olla vireillä vakuutusoikeuden toimintojen suhteen:

Ministeri Lindström: Selvityshenkilö tarkastelemaan vakuutusoikeuden käytäntöjä > Oikeusministeriö 27.9.2016 13.57 – Tiedote

”Oikeus- ja työministeri Jari Lindström on asettamassa selvityshenkilöä, jonka tehtävänä on selvittää vakuutusoikeuden suullisten käsittelyjen järjestelyjä ja suullisen käsittelyn vaikutuksia muutoksenhakijan oikeusturvaan. Lisäksi selvitetään käytäntöjä asiantuntijalääkärinlausuntojen pyytämisessä ja lausuntojen vaikutuksia muutoksenhakijan oikeusturvaan.”

Esteeksi todellisille parannuksille saattaa tulla se, että yhtään vakuutusoikeuteen ja vakuutuslääkäreihin liittyvää asiaa ei ole kirjattu hallitusohjelmaan 2015. Eikä viidakkorummun välityksellä ole liikkunut tietoja siitä, että perussuomalaisten hallituskumppanit, kokoomus ja keskusta ekosysteemeineen suostuvat potilaan/vakuutetun oikeudellisen aseman parantamiseen.

Tosin on syytä muistaa, että vakuutusoikeutta on ”parannettu” jo useasti aiemminkin. Eri vuosikymmenillä tapahtuen ja useiden hallitusten toimesta. Näin oikeusministeriö viestitti aiheesta vuonna 2009:

Työryhmä 20.8.2009: Vakuutusoikeuden käsittelyaikoja nopeutettava ja oikeudenkäynnin läpinäkyvyyttä parannettava – Oikeusministeriö

”Vakuutusoikeuden pitkittyneitä käsittelyaikoja halutaan lyhentää. Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten luottamusta tehtyihin päätöksiin parantamalla vakuutusoikeuden päätösten perusteluja sekä lisäämällä vakuutuslääketieteellisen arvioinnin avoimuutta.”

Ei tapahtunut korjauksia tuolloinkaan, vaikka lupauksia korjauksista annettiin vihreidenkin oikeusministerin suulla. Joten odoteltaessa todellisia korjauksia tapahtuvaksi; etenkin valittajan/vakuutetun asemaan, niin tehdään virtuaalinen tarkistuskäynti I asteen lautakuntaan työeläkeasioissa.

TYÖELÄKEASIOIDEN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA
Tämä seuraavan lainauksen kohteena oleva Työeläke – lehti kustannetaan yhteisistä eläkevaroista. Kyseessä on yksi vakuutusalan viestintä- ja propagandavälineistä, joissa esitellään niin sanottua virallista todellisuutta.

Seuraavassa jutussa on hyvä esimerkki siitä, minkälainen on lakisääteisen vakuutusalan pitkäaikainen apparatsikki  taustoiltaan ja kuinka hän asioita kertoo. Älkää antako ulkonäön tässäkään asiassa pettää.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa johtava Olli Puustinen sanoo, että eläkelaitoksilla on vielä parannettavaa etuushakemusten hylkäysten perusteluissa.
Lähde: TYÖELÄKE – LEHTI 5/2016 TAPASIMME – – sivut 22-24

KUKA?
Olli Puustinen
Työ: Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan (TELK) puheenjohtaja vuodesta 2010
Ikä: 62 vuotta
Koulutus: varatuomari
Aiempi työura: 35 vuoden kokemus päätöstuotannossa muutoksenhakulautakunnissa ja vakuutusoikeudessa. Siirtyi TELK:iin vakuutusoikeuden eläkeosaston johtajan paikalta.
Perhe: aviopuoliso ja collie-koira, 2 lasta ja 3 lastenlasta

TEKSTI: MATTI REMES
KUVAT: VEIKKO SOMERPURO

TAPASIMME OLLI PUUSTISEN – ENTISTÄ PAREMPIA PERUSTELUJA
”Vakuutetulla tulee olla aina oikeus saada kattavasti perusteltu päätös.”

Tosimiehen puhetta? Vaiko kovapalkkaisen paperitiikerin rahinaa?

Tosimiehen puhetta? Vaiko kovapalkkaisen paperitiikerin rahinaa?

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan (TELK) puheenjohtaja Olli Puustinen nostelee työhuoneessaan isoja ja raskaita asiakirjalaukkuja. Ne ovat täynnä papereita, jotka liittyvät eläkelaitosten etuuspäätöksiin tyytymättömien kansalaisten valituksiin.

TELK käsittelee muutoshakemukset kuudessa jaostossa, joissa on 5–6 jäsentä. Alkuperäiset asiakirjat kiertävät jaoston jokaisen jäsenen luettavana ennen ratkaisevaa istuntoa.

– Kaikki tämä vaatii valtavaa paperirumbaa.  Tarvitsemme esimerkiksi lähettifirman kuljettamaan asiakirjoja ympäri kaupunkia.

Puustisen mukaan käytäntö on pysynyt samana koko TELKin 54-vuotisen olemassaolon ajan. Nyt edessä on kuitenkin iso muutos.

– Tavoitteemme on ottaa käyttöön digitaalinen järjestelmä syksyllä 2018. Paperipinot katoavat, kun lautakunnan jäsenet voivat lukea kaikki asiakirjat omilta päätteiltään.

PERUSTEELLINEN MUUTOS TYÖTAPOIHIN
TELKiin kuuluu päätoiminen puheenjohtaja, viisi varapuheenjohtajaa ja 28 sivutoimista jäsentä. Jäsenistö koostuu lääkäreistä sekä työeläkeasioita, työelämää ja työmarkkinoita sekä yrittäjätoimintaa ja maatalousyrittämistä tuntevista asiantuntijoista.

TELKin toimistossa asioita käsittelee 39 toimihenkilöä.

Digitalisaatio muuttaa perusteellisesti myös lautakunnan työskentelytapoja.

Tuleva sähköinen järjestelmä helpottaa esimerkiksi lisäselvitysten hankkimista ja asianosaisten kuulemista käsittelyprosessin aikana.

Suunnitteilla on esimerkiksi asiointitili, jossa muutoksenhakija pääsee pankkitunnusten avulla tutustumaan häntä koskeviin asiakirjoihin. Lopulta hän pääsee lukemaan myös TELKin ratkaisun valitukseensa.

TELKiin tulleiden muutoshakemusten keskimääräinen käsittelyaika on noin kuusi kuukautta. Puustinen uskoo, että sähköisen järjestelmän avulla käsittelyajoista saadaan puristettua pois vielä muutamia viikkoja.

Puustinen huomauttaa, että digitaaliseen järjestelmään siirtyminen säästää paitsi TELKin myös työeläkelaitosten aikaa ja kustannuksia.

 

”Paperirumbasta Puustinen toivoo päästävän digiaikaan. Vielä nykyisin lähettitaksit kuljettavat pinoittain asiakirjoja lautakunnan jäsenten luettavaksi.”

”Paperirumbasta Puustinen toivoo päästävän digiaikaan. Vielä nykyisin lähettitaksit kuljettavat pinoittain asiakirjoja lautakunnan jäsenten luettavaksi.”

Työeläkelehti 5/2016 – KUVAT: VEIKKO SOMERPURO

– Eläkelaitosten sisäiset prosessit ovat jo nyt sähköisiä, mutta TELKille menevät dokumentit on vielä tulostettava paperille. Tämä vaihe jää jatkossa historiaan.

LAKI EDELLYTTÄÄ PAREMPIA PERUSTELUJA
Eläkelaitokset hylkäävät noin 30 prosenttia työkyvyttömyyseläkehakemuksista, joista osasta valitetaan TELKiin.

Vuosittain lautakunnan käsittelyyn tulee vireille runsaat 5000 asiaa.

Viime vuonna TELK muutti 9,3 prosenttia tapauksista muutoksenhakijan eduksi. Lisäksi 5,6 prosenttia tapauksista palautettiin eläkelaitokseen uuteen käsittelyyn.

Viime aikoina TELKissä on kiinnitetty erityistä huomiota sekä eläkelaitosten että lautakunnan omien päätösten perusteluihin tilanteissa, joissa etuushakemuksen hylkääminen perustuu keskeisiltä osiltaan lääketieteellisiin seikkoihin.

TELKiin saapuvissa asioissa yli 80 prosenttiin sisältyy lääketieteellistä arviointia. Entistä parempia perusteluja edellyttävät työntekijän eläkelain uudet säädökset, jotka astuivat voimaan vuoden 2015 alusta.

– Lainmuutoksen esitöissä korostetaan selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Erityistä huomiota kiinnitetään tilanteisiin, joissa eläkelaitos poikkeaa hoitavan lääkärin arviosta.

PERUSTELUISSA RIITTÄÄ PARANNETTAVAA
Puustisen mielestä kysymys on ennen muuta luottamuksen
lisäämisestä työeläkejärjestelmän ratkaisuihin, vakuutuslääkärijärjestelmään ja muutoksenhakuun. Hänen arvionsa mukaan suunta on hyvä: eläkelaitosten perustelut ovat täsmentyneet viime vuosina.

– Päätösten perusteluissa on edetty huikeasti 30 vuoden aikana. 1980-luvulla vielä epäröitiin, onko edes soveliasta laittaa päätöksiin mitään ihmisten potemista sairauksista.

Digitaaliseen järjestelmään siirtyminen säästää paitsi TELKin myös työeläkelaitosten aikaa ja kustannuksia.

 

”Puustinen kertoo, että TELK on palauttanut tapauksia työeläkelaitoksille takaisin uuteen käsittelyyn puutteellisten perustelujen vuoksi.”

”Puustinen kertoo, että TELK on palauttanut tapauksia työeläkelaitoksille takaisin uuteen käsittelyyn puutteellisten perustelujen vuoksi.”


Työeläkelehti 5/2016 – KUVAT: VEIKKO SOMERPURO

– En tunne tarkemmin eläkelaitosten päätösten laadintaa koskevia prosesseja, mutta kyllä siellä oikein laadukkaasti perusteltuja päätöksiä osataan kirjoittaa. Asiantuntijalääkäreiden seikkaperäiset kannanotot lienevät tässä ratkaisevassa asemassa.

Parannettavaa silti riittää. Puustisen mielestä suurin haaste on, että eri eläkelaitosten perustelujen tasossa on nähtävissä epätasaisuutta.

– Vakuutettujen yhdenvertaisuuden ja tasapuolisen kohtelun kannalta ei pitäisi olla merkitystä sillä, missä eläkkeenhakija on vakuutettu. Hänellä tulee olla aina oikeus saada kattavasti ja laadukkaasti perusteltu päätös.

HAKIJALLE AINUTKERTAINEN TILANNE
Puustisen mukaan TELK on palauttanut jonkin verran asioita uuteen käsittelyyn puutteellisten perustelujen vuoksi.

– Vielä useammin olemme tehneet niin, että TELK on todennut eläkelaitoksen perustelut riittämättömiksi, mutta viivytyksen välttämiseksi olemme kuitenkin tutkineet asian.

Puustinen korostaa kuitenkin, että luottamus oikeudenmukaiseen ratkaisutoimintaan syntyy ennen kaikkea eläkelaitostasolla.

– Eläkelaitoksen on syytä pysähtyä miettimään, olisiko päätöksen rakentamismenettelyssä jotakin parannettavaa, jos TELKin palautuspäätöksiä alkaa tulla useampia.

Puustinen muistuttaa, että eläkkeenhakija on harkitusti liikkeellä. Hänelle tilanne on useimmiten ainutkertainen.

– Kyse on perustavaa laatua olevista asioista eli toimeentulosta ja terveydestä. Puustinen ottaa esimerkiksi hakijan, jolla hoitavat lääkärit ovat todenneet työkyvyttömyyden aiheuttavan vaikean masennuksen. Mikäli eläkelaitos päätyy toiseen ratkaisuun, hylkäyspäätöksessä olisi tuotava esille arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset.

– Ratkaisijan ajattelun ja harkinnan eteneminen tulisi avata perusteluissa. Ei riitä, että päätöksessä vain esimerkiksi todetaan masennus lieväksi ja hakija työkykyiseksi terveysongelmista huolimatta.

”Keskustelu työurien pidentämisestä johtanut siihen, että ihmiset haluavat ansaita eläkettä pidempään.”

Valitusten määrä laskussa
TYÖELÄKEASIOIDEN muutoksenhakulautakunta TELK on eläkelaitoksista riippumaton ensimmäinen muutoksenhakuaste, jonka päätöksiin haetaan muutosta vakuutusoikeudelta.

Vuonna 2015 lautakuntaan tuli vireille 5394 asiaa, mikä oli 5,5 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

– Asioiden määrä on vähentynyt vuosikymmenessä noin 20 prosenttia. Syitä tähän on monia, TELKin puheenjohtaja Olli Puustinen sanoo.

Puustinen huomauttaa, että etuushakemukset eläkelaitoksiin ovat vähentyneet ikäluokkien pienentymisen myötä. Työkyvyttömyyseläkkeelle hakevien määrää vähentää myös voimistunut ammatillinen kuntoutus.

– Keskustelu työurien pidentämisestä lienee johtanut puolestaan siihen, että ihmiset haluavat ansaita eläkettä pidempään. He ovat ehkä terveempiäkin kuin aiemmat ikäluokat. Lähde: TAPASIMME – TYÖELÄKE – lehti 5/2016 – sivut 22-24

Lue artikkeli netissä osoitteessa:
http://tyoelakelehti.fi/digilehti/052016/tapasimme-olli-puustisen

tai koko lehti .pdf-muodossa osoitteessa:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131493/Tyoelake_5_2016.pdf?sequence=1
> linkit toiminnassa 26.1.2017 kello 14:45

Eikä tässä vielä kaikki.

Vaikka pintaremontiksi luettava digitaalisaatio työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa etenisikin, niin kirjallinen ja suljetusti toimiva tuomioistuin vain muuttaa muotoaan. Ilman suullista käsittelyä ja yksilöityä asiakirjaluetteloa valituksen esittelijä käyttää edelleen rajoittamatonta ja valvonnan ulkopuolella olevaa harkintavaltaa.  Lisäksi lautakunnan kustannukset maksavilla eläkeyhtiöillä ja – laitoksilla on suorat yhteydet lautakunnan linjaukset tekevään johtajistoon.

Ellei Suomessa olla valmiita täysremonttiin myös tässä osassa sanahirviötä; vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä, niin maan tapa jatkuu digitaalisaation myötä vain modernissa muodossa.

Eikä tässä vielä kaikki.

TELK:in puheenjohtaja Olli Puustisen edeltäjä toimii tällä hetkellä vakuutusalan ylimpänä virkamiehenä, sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtajana. Joten Olli Puustisen paikalta saattaa ponnahtaa vielä korkeaan asemaan. Apparatsikkikoneiston ekosysteemissä.

Sitten rahallisiin asioihin.

HYLÄTTYJEN PÄÄTÖSTEN RAHALLINEN ELÄKEYHTIÖILLE
Mikä on hinta yhdelle hylättynä pysyvälle työkyvyttömyyseläkepäätökselle?

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle tulee edellisen tuon Työeläke-lehden jutun mukaan vireille vuodessa keskimäärin 5 000 valitusta. Joista keskimäärin 90 prosenttia hylätään. Eli 4 500 tapausta. Ennen tarkempien tilastojen käsittelyä käydään aihetta läpi keskimääräisillä hinnoilla.

Keskimääräisesti täysimääräinen työkyvyttömyyseläke on 60 prosenttia ko. henkilön ansiotasosta.

Yhden hylättynä pysyvän valituksen hinta alla olevasta jutusta lainattuna.
1 000 000 € x 0.60 = 600 000 euroa

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan hylkypäätösten arvo rahassa:
4 500 x 600 000 = 2 700 000 000 eli 2,7 miljardia euroa per vuosi!

Laskelma perustuu seuraavan artikkelin hintatietoihin:

Helsingin Uutiset – 13.8.2016 – 08.23 – Hyvinvointi
Varatuomari IL:lle: vakuutusyhtiöt väärässä 97 prosentissa aivovammatapauksista

Oikeustieteen lisensiaatti varatuomari Vesa Laukkanen tylyttää vakuutusyhtiöitä kovin sanoin Iltalehdelle. Laukkasen mukaan vakuutusyhtiöt yrittävät säästää satoja miljoonia euroja aivovamman saaneilta, kun he ovat kieltäytyneet korvausvaateista.

Laukkanen itse on hoitanut viimeisen kymmenen vuoden ajan lähes pelkästään aivovammatapauksia. Yhteensä hän on hoitanut melkein 200 aivovammaan liittyvää juttua. Jutut ovat 4–5 vuoden prosesseja.

– 142 juttua on saatu päätökseen. Niistä neljä on hävitty vakuutusyhtiötä vastaan. 138 on voitettu asiakkaan eduksi joko tuomioistuimen päätöksellä tai sovintosopimuksella vakuutusyhtiön kanssa, Laukkanen kertoo Iltalehdelle.

Tämä tarkoittaa, että 97 prosentissa aivovammatapauksista vakuutusyhtiö on ollut väärässä. Jokaisen tapauksen arvo on vakuutusyhtiölle noin miljoona euroa.

– Vakuutusyhtiöt ovat yrittäneet huijata näissä jutuissa vammautuneilta yhteensä noin 138 miljoonaa euroa. Se on käsittämättömän törkeää!

Pienemmän palkkatason hintataso tulee tässä seuraavassa tarkastelussa:
4 500 x 190 000 = 855 000 000 eli 855 miljoonaa euroa per vuosi!

TYÖELÄKEASIOIDEN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNNAN TILASTOJA
Tässä kohteliaimmin ja varmistuksena työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan (TELK) tilastoja. Vuosilta 2002 – 2015. Myös eläkeyhtiöittäin ja – laitoksin järjesteltynä.
– Klikkaamalla hiirelläsi tai täppää sormellasi, saat kuvan ruudullisesi tarkempana –

Yllättävää, ettei media ole ollut kiinnostunut avaamaan isoa kuvaa tilastoista

Yllättävää, ettei media ole ollut kiinnostunut avaamaan isoa kuvaa tilastoista

Tässä ensin TELK:in tilastotietoja vuosilta 2002-2007
> liite on pdf – muodossa
> tarvitset sen lukemiseen ilmaisen Adoben Acrobat Reader – ohjelman
tilastotietoja-elakelautakunnan-toiminnasta-2002-2007_telk_000002

Ulospäin annettavat tilastot ovat siis olleet hyvin suuripiirteisiä. Kuin ”vanhan ajan” vaalirahoitusilmoitukset.

Vaikka vakuutusala väittää työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan olevan eläkeyhtiöistä ja – laitoksista riippumaton, niin otetaan tähän kohtaan faktaa lainsäädännöstä ja Finlexistä:

16 §
Muutoksenhakulautakunnan talouden perusteet

Työntekijän eläkelain 3 §:ssä mainittujen lakien mukaisesta eläketurvasta vastaavat työeläkelaitokset ovat velvolliset suorittamaan vuotuisen oikeushallintomaksun. Työeläkelaitoksilta perittävä oikeushallintomaksu vastaa niitä kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat muutoksenhakulautakunnalle tässä laissa säädettyjen muutoksenhakua koskevien tehtävien hoitamisesta. (22.12.2006/1298)
Lähde: Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta – Finlex

Yksi kustannusten jakamisperuste lienee edelleen se, että kenellä eläkeyhtiöistä tai – laitoksista on eniten vuosittaisia valituksia päätöksistä; maksaa kustannuksista prosenttijaon mukaisesti eniten.

”TYÖELÄKEASIOIDEN muutoksenhakulautakunta TELK on eläkelaitoksista riippumaton ensimmäinen muutoksenhakuaste, jonka päätöksiin haetaan muutosta vakuutusoikeudelta.” Lähde: Työeläkelehti 5/2016 – Tapasimme Olli Puustisen

Vuonna 2002 hylättyjä 3203 kpl
Vuonna 2003 hylättyjä 3685 kpl
Vuonna 2004 hylättyjä 4238 kpl
Vuonna 2005 hylättyjä 4637 kpl
Vuonna 2006 hylättyjä 4628 kpl
——————————————-
Yhteensä                   20 391 kpl

Lähde: Tilastotietoja eläkelautakunnan ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan toiminnasta 2002 – 2006

Sitten pientä luvuilla tapahtuvaa pohdintaa. Minkälaisista rahasummista puhutaan, jonka työnantajat ja eläkeyhtiöt sekä – laitokset mahdollisesti säästävät, kun työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään loppuun asti? Onko täyden työkyvyttömyyseläkkeen hylkäämiselle vakuutuslääkärillä/- lakimiehellä taloudellista motiivia? Entä työnantajilla?

Tässä kohteliaimmin ja varmistuksena vakuutusmaksuvaikutus poiminta Helsingin Sanomista koskien työeläkejärjestelmää:

– Yritykset haluavat vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä –
Tavoitteena miljoonien eurojen säästöt ja hyvinvoivat työntekijät
Toimittaja Pauliina Pulkkinen HS

”Yritykset haluavat vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle lähtevien työntekijöiden määrää, koska varhainen eläke tulee kalliiksi. Työeläkeyhtiö Ilmarinen on laskenut, että keskimääräinen työkyvyttömyyseläke maksaa 190 000 euroa.

Käytännössä tämä summa jää suurelle yritykselle maksettavaksi, pienten yritysten omavastuu on vähäisempi.” Lähde: Helsingin Sanomat – 27.6.2007

Joten tuon summan perusteella hylkäävien päätösten rahallinen arvo on ollut vuosina 2002 – 2006 keskimäärin yhteensä seuraava:

20 391 kappaletta hylättyjä päätöksiä x 190 000 euroa/päätös  =
3 874 290 000 €

Luvuista voitaneen pitää myös se käytännön johtopäätös, että mitä isompi palkka työkyvyttömäksi pysyvästi jääneellä ja tutkimuksin todetulla vakuutetulla on; sitä helpommin työkyvyttömyyseläkkeelle pääsy hylätään tai sille pääsyä pyritään pitkittämään.

– Klikkaamalla hiirelläsi tai täppää sormellasi, saat kuvan ruudullisesi isompana –

Satojen miljoonien eurojen tulosiirtoja vuositasolla. Mutta kenelle rahat päätyvät?

Satojen miljoonien eurojen tulosiirtoja vuositasolla. Mutta kenelle rahat päätyvät?

Aiheesta lisätietoa internetistä hakusanalla: vakuutusmaksuvaikutus

TELK:N VUOSITTAISET KUSTANNUKSET
Jos työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan – TELK vuosittaiset kustannukset ovat pienet, niin hinta-laatusuhde on erinomainen. Vakuutusalan edustajille ja sinne kallellaan päin olevien suhteen.

”Kustannuksista Yhden ratkaisun hinta kaikista kustannuksista oli toimintavuonna 773 euroa.” – TELK Vuosikertomus 2015, sivu 14.

Jos ratkaisuja tehtiin vuonna 2015 yhteensä 5 720 kappaletta (vuosikertomus sivu 13), niin tämän tiedon mukaan TELK: in vuosikustannukset, jotka siis eläkeyhtiöt ja –laitokset maksavat muodostuvat seuraaviksi:

Vuosi 2015 – Ratkaisuja 5 720 kpl x 773 € = 4 421 560 euroa

TAMLA:N VUOSITTAISET KUSTANNUKSET
Vastaavat kustannukset lakisääteisen tapaturmavakuutuksen I asteen tapaturma-asioiden muutoksen hakulautakunnasta ovat TAMLA.n vuosikertomuksen 2015 (sivu 9) mukaan:

Toteutuneet kokonaiskustannukset vuonna 2015 olivat 3 520 240 €. Suurin kuluerä
(2 736 751 €) oli henkilökulut. Kustannukset ratkaistua asiaa kohden
v. 2015 olivat 666 €.

Muutoksenhakulautakunnan toiminta rahoitetaan lakisääteistä tapaturmavakuutusmaksutoimintaa harjoittavilta vakuutuslaitoksilta perittävillä oikeushallintomaksuilla.

Vuonna 2015 ratkaistuja asioita (vuosikertomus sivu 7) oli 5 289 kappaletta.

VAKUUTUSYHTIÖISTÄ RIIPPUMATTOMAN TUOMIOISTUIMEN KAPPALEHINTA
Kyseisissä asioissa hinta-arvion on antanut sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Outi Antila. Hänhän on ollut tässä artikkelissa mainittujen molempien I asteen lautakuntien puheenjohtaja useiden vuosien ajan.

Hänen hinta-arvionsa perustuslain velvoitteet ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen velvoitteet täyttävästä tuomioistuimesta sekä ihan oikeasti vakuutusyhtiöstä riippumattomasta tuomioistuimesta kuului vuonna 2014 näin:

”Ulospäin voi näyttää huonolta, että muutoksenhakulautakunnassa päätöksiä voivat tehdä myös entiset vakuutusyhtiöiden lääkärit, joiden palkka tulee edelleen mutkan kautta vakuutusyhtiöiltä. Antila puolustaa nykyistä järjestelmää.

– Lautakunnan toiminnan rahoittaminen verorahoilla maksaisi 5-10 miljoonaa euroa vuodessa. Se on iso summa.” Lähde: Apu 11/2014 – 13.3.2014 sivut 36 -37

Eikä tässä vielä ihan kaikki.

Tuosta aiemmin olleesta; vuosien 2002 – 2015 yhteenvedosta jatketaan jonain päivänä, Jos vain voimavarat ja taidot riittävät tarkempaan tunnuslukujen erittelyyn. Esimerkiksi eläkeyhtiöittäin ja – laitoksittain. Maksavathan ne tässä esittelyssä olleen; kirjallisesti ja suljetusti toimivan ”tuomioistuimen” kustannukset, valitusten määrästä nappaamansa markkinaosuuden mukaan.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparatsikki, kansalaisjärjestöt, korporatismi, Perustuslaki, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentoi

Suomen Lääkäriliitto – Ammattijärjestöjen aatelia

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen muodostama ekosysteemi hyökkäsi, nähtävästi työnantajapuolen järjestöjen vahvalla tuella; vuosien 2015 ja 2016 aikana voimakkaasti työntekijäpuolen ammattijärjestöjä vastaan. Tavoitteenaan muun muassa työntekijöiden palkkaamisesta syntyvien kustannusten alentaminen.

Eikä tuossa pääministeri Sipilän yrittämässä järjestelmäuudistuksessa mitään pahaa ole. Kunhan samanlaista grillausta ja harjausta suunnataan tasapuolisesti koko järjestövaltaa pyörittävään, mutta perustuslain vastaiseen korporatismikoneistoon.

Pisimmällehän tuo korporatismi kuvio on viety lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan piirissä. Miljardien eurojen liiketoiminnan parissa. Samat henkilöt ja organisaatiot käyttävät paikkoja vaihtamalla lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa.

Tältä näytti Lääkäriliiton jäsenten välinen asetelma. Melkein 10 vuotta sitten.

Lääkäriliiton kliinisen lääketieteen edustajat avaamaan vakuutuslääketiede?

Lääkäriliiton kliinisen lääketieteen edustajat avaamaan vakuutuslääketiede?

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden tärkeimpiä aiheita ovat:
> kun avoimessa tarkastelussa lakisääteiset vakuutukset ja sosiaaliturva
perustuslaki,
oikeusvaltio ja oikeusvaltioperiaatteet,
sekä niiden takaamien velvoitteiden toteutuminen tosielämässä.

Avain juttu tämän kohta seuraavan kokonaisuuden ymmärtämiseksi on se, että miten isojen puolueiden mandaatit jakaantuvat Lääkäriliitossa, Työeläkevakuuttajissa (Tela ry) ja Finanssialan keskusliitossa (FK)?

SISÄLLYSLUETTELO
Lääkäriliitto ja julkisen vallan käyttö
Perustuslain 6§ ja Lääkäriliiton jäsenten yhdenvertaisuus
Oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies yhdessä
Kenen puolella Lääkäriliitto tosielämässä on?
Sote – uudistus ja vakuutuslääketiede
Yhdessä toimien vaalirahan jäljet näkyviin

Olemme keskellä mielenkiintoisia tilanteita. Kenellä todellinen valta kussakin tämän artikkelin aiheista on? Kuinka isoksi päättäjämme ja laillisuusvalvojamme uskaltavat eron virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välillä kasvaa?

Jos sdp nousee kuntavaaleissa 2017 ja eduskuntavaaleissa 2019 suurimmaksi puolueeksi, niin takaako sdp kaikille työssään vammautuneilla ja/tai sairastuneille ammattijärjestöjen jäsenille Malli Antti Rinne – mukaiset tukipalvelut?

LÄÄKÄRILIITTO JA JULKISEN VALLAN KÄYTTÖ
Jos otetaan huomioon yhteiskunnalle syntyvät kustannukset, niin esimerkiksi Suomen Lääkäriliiton jäsenistöstä löytyy katveessa olevia alueita jotka kaipaavat pitempi kestoista läpivalaisua. Avainkysymyksinä tietysti hallituksen suuntaan ovat nämä:
> Halutaanko julkisen vallan käyttö vakuutusalalla avoimeksi?
> Halutaanko vakuutusyhtiöt pois yhteiskunnan kukkaroilta?

Mielenkiintoinen kysymys on se, että pyörittääkö selvä jäsenistön vähemmistö Lääkäriliiton enemmistöä, miten tahtoo? Perusväittämänä on ollut jo vuosikymmenten ajan, etteivät potilasta tutkivat/hoitavat lääkärit osaa kirjoittaa vakuutusalan tarvitsemia lääkärinlausuntoja oikein.

Tuo vakuutuslääkäreiden epäkohdaksi katsoma asia oltiin hoitamassa, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon/kok. vakuutuslääkärityöryhmässä (STM091:00/2012) niin, että vain vakuutuslääkäri voi ottaa kantaa potilaan/vakuutetun työkyvyttömyyteen. Hanke ei vielä tuolloin toteutunut. Joten mielenkiintoista seurata yritetäänkö kuviota sote – uudistuksen yhteydessä?

Jättimäisen sote – uudistuksen edetessä, kattavaa läpivalaisua on hyvä tehdä Lääkäriliiton erittäin vaikutusvaltaisen vähemmistön osalta. Varsinkin perustuslain mukaisen julkisen vallan käytön ja tähän astisten tosielämän näyttöjen osalta. Ensin Lääkäriliiton jäsenistön kokonaislukuja.

Wikipedian mukaan ”Suomen Lääkäriliitto on ammattijärjestö, johon kuuluu yli 90 prosenttia maassa toimivista lääkäreistä. Vuoden 2013 alussa liitolla oli 24 103 jäsentä.”

 

Iskeekö sote-uudistuksen myötä uusi "lääkäripula"?

Iskeekö sote-uudistuksen myötä uusi ”lääkäripula”?

– Lääkäreiden määrä kasvaa edelleen –
”Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Tiedot perustuvat Valviran ylläpitämään Terhikki-rekisteriin. Lääkäriliitto on laatinut tilastot yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.” Lähde: Lääkäriliitto – 26.5.2016

Määrällisesti potilasta hoitavilla/tutkivilla lääkäreillä (noin 28 000) ei näyttäisi olevan pelättävää suhteessa vakuutuslääkäreinä toimivien määrään (noin 400 kappaletta) nähden. Jos huomioon otetaan päätoimisesti toimivat (noin 25 – 60 kappaletta) vakuutuslääkärit, niin suhde potilasta tutkivien/hoitavien lääkäreiden suuntaan kasvaa entisestään.

Vielä kun rinnalle otetaan se tosiasia, että valtaosa Lääkäriliiton jäsenistä noudattaa oletettavasti työssään Hippokrateen valaa ja lääkärin etiikkaa.

Joten mikä maksaa, ettei pitkään tiedossa olleita epäkohtia ja perustuslain vastaisuuksia saada, esimerkiksi vakuutuslääkärijärjestelmässä korjattua?

Entä keiden valtiojohdossa antamaan selkärankaan päätoimiset ja ylivertaiseen asemaan nostetut vakuutuslääkärit nojaavat? Toisaalta on hyvä muistaa. Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti tunnustettu. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

PERUSTUSLAIN 6§ JA LÄÄKÄRILIITON JÄSENTEN YHDENVERTAISUUS
Tieto on valtaa ja tiedon systemaattinen pihtaaminen vakiintunutta vallankäyttöä. Myös Suomessa 2017.

Potilasta tutkiva/hoitava lääkäri antaa lausuntonsa kunnian ja omantunnon oikeaksi vakuuttaen. Tietävätkö tutkivat/hoitavat lääkärit jo tämän? Myös uudistetussa tapaturma- ja ammattitautilaissa on pykälä, joka mahdollistaa isotöisen ja kattavan E-lääkärilausunnon kumoamisen käsittelijä- ja lääkärikansioon tehdyllä ”EI” merkinnällä.

Kyseinen lain kohta tulee tässä:
121 § Lääkäriasiantuntijan osallistuminen korvausasian käsittelyyn
”Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”
Lähde: Finlex

Saman tyyppiset uudistukset löytyvät myös kaikista lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan laeista, joihin voi olettaa liittyvän lääketieteellisten seikkojen selvittämistä. Joten hyvin ja huolella tehdyt potilasta tutkineen/hoitavan lääkärin B-lausunnotkin voidaan ohittaa vakuutuslääkärin toimesta nopeasti.

Eikä tuossa kaikki.

124 § Korvausta koskevan päätöksen antaminen ja perusteleminen
”Vakuutuslaitos ratkaisee oikeuden tämän lain mukaiseen korvaukseen antamalla siitä asianosaiselle kirjallisen päätöksen. Vakuutuslaitoksen on annettava päätöksensä tiedoksi postitse kirjeellä lähettämällä se vastaanottajalle tämän ilmoittamaan osoitteeseen.

Vakuutuslaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos korvauksen epäämistä koskeva päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”
Lähde: Finlex

Erittäin merkittävä lakiuudistus. Tosin ilman tosiasiallisia perusteluita jäävästä korvauspäätöksestä ei ole ko. lainkohdassa mitään sanktiota. Joten meno jatkunee entisenlaisena?

OIKEUSKANSLERI JA EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES YHDESSÄ
Entäs jos? Oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen huomiot kiinnittyvät; ihan kunnolla, perustuslain yhdenvertaisuus velvoitteisiin? Ja tässä tapauksessa perustuslain ja hallintolain sekä hallintolainkäyttölain suhteeseen, jossa avoimeen vertailuun otetaan potilasta tutkivat/hoitavat lääkärit (28 000) vastaan päätoimiset vakuutuslääkärit (25-60)?

Upeaa olisi, jos laillisuusvalvojat sekä hoitavat/tutkivat lääkärit avaavat, yhdessä toimien samalla myös vakuutuslääketieteen? Lääkäriliiton kautta myös toimittajat saavat oivaa taustatukea vakuutuslääketieteen avaamiselle. Varsinkin, kun tämä tuore nimitys Lääkäriliitossa on astunut voimaan.

Pitkän linjan toimittajat siirtyvät rahakkaammalle puolelle.

Pitkän linjan toimittajat siirtyvät rahakkaammalle puolelle.

– Pauliina Pulkkinen vastaamaan Lääkäriliiton viestinnästä –
”Yhteiskuntatieteiden maisteri Pauliina Pulkkinen on valittu Lääkäriliiton viestintäpäälliköksi vastuualueenaan liiton viestintä sekä mediasuhteet.

Pulkkinen, 44, siirtyy Lääkäriliittoon Kokoomuksen viestintäpäällikön paikalta. Ennen Kokoomusta Pulkkinen on työskennellyt toistakymmentä vuotta Helsingin Sanomien toimittajana mm. kotimaan toimituksen uutispäällikkönä ja taloustoimittajana sekä Brysselin kiertävänä kirjeenvaihtajana.” Lähde: Lääkäriliitto – 9.12.2016

Samalla kertaa; laillisuusvalvojien kanssa yhdessä toimien, voidaan avata viimein käsite vakuutusmaksuvaikutus. Etenkin avausta vaatii, sen taloudellinen merkitys hylkääville päätöksille, jotka tehdään ilman tosiasiallisia perusteluita. Etenkin koskien täysimääräisiä tapaturma-/työkyvyttömyyseläkkeitä.

Tässä kohteliaimmin ja varmistuksena vakuutusmaksuvaikutus poiminta Helsingin Sanomista koskien työeläkejärjestelmää:

– Yritykset haluavat vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä –
Tavoitteena miljoonien eurojen säästöt ja hyvinvoivat työntekijät
Toimittaja Pauliina Pulkkinen HS

”Yritykset haluavat vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle lähtevien työntekijöiden määrää, koska varhainen eläke tulee kalliiksi. Työeläkeyhtiö Ilmarinen on laskenut, että keskimääräinen työkyvyttömyyseläke maksaa 190 000 euroa.

Käytännössä tämä summa jää suurelle yritykselle maksettavaksi, pienten yritysten omavastuu on vähäisempi.” Lähde: Helsingin Sanomat – 27.6.2007

Lisätietoa avoimesta internetistä hakusanoilla:
vakuutussopimus vakuutusmaksuvaikutus
vakuutusoikeus vakuutusmaksuvaikutus

Eikä tässä vielä kaikki.

Miltä näyttää niin kuin kokonaisuuden hallinta kokoomuksen näkökulmasta?

Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa keskustan ex-puoluesihteeri Jarmo Korhosen kirjasta Maan tapa. Siinä avautuu mielenkiintoisella tavalla nykyisen pääministeripuolueen vaalirahoituskuviot. Sekä se, miten läheistä tiedotusvälineiden ja valtapuolueiden yhteistyö lopulta on. Kuviossa aikansa toimiville keskustan luottotoimittajille nousujohteinen ura on enemmän vakio kuin poikkeus.

KENEN PUOLELLA LÄÄKÄRILIITTO TOSIELÄMÄSSÄ ON?
Miten ja mitä kyseisistä asioista on valmis kertomaan lääkäreiden ay-liikkeen ja Suomen lääkäriliiton keskusjärjestö Akava? Osuuhan sisäilmamyrkyistä pysyvästi sairastuneiden kohtelut vakuutusjärjestelmässä rankasti tällä hetkellä sen sisätyötä tekevään jäsenistöön, kuten lääkäreihin ja opettajiin.

Tässä Suomi 2017 – artikkelissa tilanteita ja tunnelmia kesältä 2015. Pauliina Pulkkisen HS-aikaisen ja nykyisen Akava kollegan sanoin.

Sote – uudistus on edennyt lakivaiheeseen. Vielä voidaan avoimesti kysyä:
”Millä puolella Suomen lääkäriliitto on? Onko lääkäriliitto kiinnostunut myös hoitavien lääkärien oikeusturvan toteutumisesta?

Onko vakuutusyhtiöillä liikaa valtaa riippumattomassa vakuutusoikeudessa? Mitä on tehtävissä vakuutuslääkärien ja hoitavien lääkärien erilaisille tulkinnoille?

Miten lääkäriliitto voi olla puuttumatta tällaiseen tilanteeseen, jossa vakuutuslääkäri antaa näkemättä potilasta, niin kuin vastakkaisen lausunnon taas verrattuna hoitavaan lääkäriin?”

Lue Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälveen vastauksia osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2013/02/19/uutislukitus-2/
> vastaukset purettu Ylen Silminnäkijä – ohjelmasta vuodelta 2010
> vastaavatko vastaukset todellista totuutta vai virallista totuutta?
> mitkä ovat toiminnanjohtaja Pälveen vastaukset vuonna 2017?

SOTE-UUDISTUS JA VAKUUTUSLÄÄKETIEDE
Nykyisten rahamaailman nolla- ja miinuskorkojen aikana sote – yritysten suurimmiksi omistajiksi jo nousseet suomalaiset finanssi- ja vakuutuskonsernit. Eläkeyhtiöitä unohtamatta.

Joten jättimäisten ”sote – ja maakuntauudistusten” edetessä lainvalmisteluun, niin vakuutuslääketiede on juuri nyt; aiheena yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä aihe avattavaksi.

Avoimia kysymyksiä on paljon. Kuten. Toimiiko, esimerkiksi vakuutuslääketiedettä harjoittavien vakuutuslääkäreiden toimintapaikkojen määrässä Ruotsin mallinen rajaus? Mikseivät edes joukkorahoituksella toimivat freelancer journalistit uskaltaneet, keväällä 2016 tarttua vakuutuslääketiede – aiheesta tehtyyn ehdotukseen? Mikä viranomainen valvoo tosielämässä vakuutuslääkäreiden toimintaa (ihan oikeasti)?

Toivotaan, että vuoden 2017 aikana saamme kauan odotettuja vastauksia vakuutuslääketiedettä koskeviin asioihin. Yli ammatti- ja keskusjärjestörajojen.

 – Vakuutuslääketiede 3 –
Julkaistu huhtikuu 13, 2016

”Ensin media-alalta hyvä tarina. Totta vai tarua? Toimittaja saa tutkia kaikkea ja kirjoittaa kaikista aiheista. Eri asia on sitten se, julkaistaanko aiheesta tehtyä juttua.  Ja jos julkaistaan, niin ”riittääkö” kyseiselle toimittajalle sen jälkeen Suomessa media-alan töitä?

Valinnanvapaus sote-uudistuksessa olla menemättä vakuutuslääkärille?

SISÄLLYSLUETTELO
Journalismia joukkorahoituksella
Ehdotettu aihe 6.4.2016 – Vakuutuslääketiede
Tuoreita uutisia vakuutuslääketieteeseen liittyen
Aiempia yrityksiä avata vakuutuslääketieteen salaisuuksia
Oikeusturvan ajankuva – blogissa vakuutuslääketieteestä
Vakuutuslääketieteen harjoittajien esiinmarssi 2004
Vakuutuslääketiede – artikkelin toteutus ryhmätyönä?”

Lue lisää Suomi 2017 – blogista yrityksistä avata vakuutuslääketiede:
https://suomi2017.wordpress.com/2016/04/13/vakuutuslaaketiede-3/

Lue myös aiempi ison kuvan Suomi 2017 – artikkeli:
← Huomenlahja helvetistä
> Lakisääteiset vakuutukset ja sosiaaliturva
> Kenellä todellinen valta on?
> Koko vakuutusjärjestelmä perustuslain vastainen?

YHDESSÄ TOIMIEN VAALIRAHAN JÄLJET NÄKYVIIN
Joko aika on kypsä tämän aiheen ison kuvan avaukseen? Alkaen eläkeyhtiöiden ekosysteemeistä ja tästä vuoden 2009 tilannekuvasta.

Miten iso valta tiedotusvälineisiin eläkeyhtiöillä ja ammattijärjestöillä on?

Miten iso valta tiedotusvälineisiin eläkeyhtiöillä ja ammattijärjestöillä on?

Juuttuiko tämän kuvassa olleen asian avaaminen sdp:n mandaatilla; tuolloin Yleä johtaneen Mikael Jungnerin käskytysketjuun?

Toivottavasti isoa kuvaa avataan, niin verovaroin kustannetussa Ylessä kuin mainosrahoituksella sekä tilaajamaksuilla kustannetussa  kaupallisessa mediassa? Suomen 100 – vuotisjuhlavuoden kunniaksi; yhdessä toimien, yli media-, etujärjestö- ja aaterajojen?

– Eläkerahan kytkennät ja päättäjien sidonnaisuudet julki? –

Toivotaan myös, että keskustan presidenttivaalien 2018 ehdokas Matti Vanhanen paljastaa viimein sen, että kuinka perustuslain vastainen kahden lääkärin loukku – lakipaketti saatettiin; hänen pääministerikaudellaan 2003 – 2007, kaikessa hiljaisuudessa voimaan. Vieläpä ohi hallitusohjelman!

Aurinko iloisesti keskuudessamme paistakoot ja eri kanteilta ison kuvan näistä aiheista valaiskoot!

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, korporatismi, Perustuslaki, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi

On 1.1.2017 päivän ilta. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi on käynnistynyt. Isoimmin taidettiin avaus tehdä ”Suomi 100-avajaiset” – nimisessä tapahtumassa Helsingissä. Tilaisuus sujui tämän hetkisten tietojen mukaan rauhallisesti.

 - Yhdessä -

– Yhdessä –

Faktaa tai fiktiota? Tilaisuudessa ei laulettu Maamme-laulua? Jos tieto pitää paikkansa, niin toivottavasti Maamme-laulu raikaa tulevissa Suomi 100 – tapahtumissa kirkkaasti. Yhdessä Finlandian kanssa. Onhan kyse itsenäisyytemme juhlavuodesta.

SUOMEN ITSENÄISYYDEN SUURUUS PROSENTEISSA?
Tässä Suomen 100-vuotisjuhlavuoden alkajaisiksi yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä aihe, johon toivottavasti saadaan viimein vastauksia.

Nimittäin. Vuosina 2007 – 2011 voimaan saatetun perustuslaki ”uudistuksen” todelliset vaikuttavuudet ovat edelleen kertomatta. Päähuomio mediassa kiinnitettiin presidentin valtaoikeuksien supistamiseen. Kun kaikessa hiljaisuudessa tehtiin perustuslakiimme; itsemääräämisoikeuden kannalta, erittäin merkittävät muutokset, jotka mahdollistavat Suomen toimivallan ulkoistamisen. Pienissä tai suurissa erissä. Niin EU:lle kuin nimeämättömille kansainvälisille järjestöille ja/tai toimielimille. Ilman julkista keskustelua ja kansanäänestyksiä.

Viiden (5) vuoden hiljaisuuden jälkeen, lienee jo aika kysyä, että missä viipyy julkinen keskustelu Suomen valtion jäljellä olevan itsemääräämisoikeuden prosentista? Onko se 20%:a vai 80%:a? Edes oppositiopuolueet eivät uskalla asiasta puhua!

Joten isoa asiaa on pakko kysyä näin avoimesti somessa. Uskaltaako edes kaupallisen median yksi lippulaivoista eli Suomen Kuvalehti paljastaa median ja päättäjien välisen sekä perustuslakiimme liittyvän vaikenemiskuvion? Kanava-lehden päätoimittajana; Ville Pernaa uskalsi vielä raottaa todellisen todellisuuden tilanteita. Entä nyt, kun Pernaan Ville on Suomen Kuvalehden päätoimittaja?

Suomi on jo EU-liittovaltion osavaltio. Koska tilanteesta kerrotaan suomalaisille?

Suomi on jo EU-liittovaltion osavaltio. Koska tilanteesta kerrotaan suomalaisille?

Entä mitä mieltä oikeusoppineet ja laillisuusvalvojat ovat perustuslain pykälien 1, 94 ja 95 koplauksesta sekä niiden vaikutuksesta itsemääräämisoikeuden jäljellä olevaan prosenttilukuun? Entä ketkä kansanedustajista äänestivät puolesta ja vastaan?

Taustatietoa jälkimmäiseen internetistä:
HE 60/2010 eduskunnan äänestystulos
LJL 3/2011 eduskunnan äänestystulos

Tästä kohteliaimmin ja varmistuksena ison kuvan avaukseen:
– Journalismi –

Suhteista ja vallasta taistelusta se mediamaailman ydinkin muodostuu. Tiedonvälitysvalta on ehkä; suuren yleisön joukossa, vähiten tunnettu vallankäytön ilmentymä.

Suomi on jo EU-liittovaltion osavaltio. Koska tilanteesta kerrotaan suomalaisille?

* *

Pitkään alhaalla ollut JOURNALISMI.info – sivusto on näköjään tehnyt paluun ja Martti Valkosen kirjaa ”Sananvapaus kauppatavarana” on taas saatavilla. Vaikka kirjan ilmestymisvuosi on 2003, niin kirjan sisältö hätkähdyttää ajankohtaisuudellaan.

Kirja kannattaa kaikkien journalismin saloista ja tiedotusvallan käyttäjistä kiinnostuneiden hankkia omakseen. Ja kannattaa myös ladata oitis; nuo sivustolla, tarjolla olevat maistijaiset omaan käyttöön:

”Kansanvalta ei toimi jos kansa ei tiedä”

Lue lisää Suomi 2017 blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2013/03/13/journalismi/

Toivotaan, että virallisen Suomi 100-juhlavuoden ”yhdessä” – teemaan kuuluu myös Suomen todellisen hallintamuodon ja hallitsijoiden esittely. Toimittajien ammattitaidosta ison kuvan avaaminen ei jää kiinni. Jos vain kustantajat, päätoimittajat ja toimitusten esimiehet saavat/uskaltavat antaa luvan vallan vahtikoiraksi muuttumisesta.

POLITIIKKA JA JOURNALISMI ISON MURROKSEN KOURISSA
Nopean sosiaalisen median ”sähkösanoma” – tyyppinen (kuva ja lyhyt teksti) tiedonvälitys ja avoimen internetin entistä parempi tasoiset kielikäännöskoneet; haastavat entistä runsaslukuisimpina; niin kutsutut viralliset tiedotusvälineet. Niin lukemisen kuin kirjoittamisen suhteen.

YLE-GATE JA OIKEUSKANSLERIN ULOSTULO
Ennen joulua käynnistyneet kohut Ylen ja oikeuskanslerin toiminnassa saavat toivottavasti jatkoa. Kysehän Yle-gatessa on siitä, että verovaroin kustannettu ja eduskuntapuolueiden poliittisessa ohjauksessa oleva tiedotusväline taipuu poliittisen painostuksen edessä. Oikeuskanslerin kohdalla kohussa on kyse taas siitä, että nykyinen hallitus ja aiemmat hallitukset tekevät sekä ajavat lakiesityksiä, jotka ovat perustuslain vastaisia.

Ei ihan pikku juttuja! Joten toivottavasti kaikista näistä aiheista kuullaan pian lisää.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): Perustuslaki, politiikka, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Yhdysvaltain presidentinvaalit 2016

Värikkäät Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat ohitse ja voittaja on selvillä. Kohu ja kihinä jatkuvat, mutta toivottavasti toimittajilla ja gallupin tekijöillä riittää paukkuja tämän asiakokonaisuuden selvittämiseen; analysointiin sekä kattavaan uutisointiin.

Nimittäin. Mikä oli vaaleissa toteutunut äänestysprosentti? Entä kuinka moni rekisteröitynyt äänestäjä jätti äänestämättä? Ja vielä se kysymys, että mikseivät äänestäneet?

Entä kuinka iso joukko äänestäjiä jätti rekisteröitymättä ja mikseivät tuota pakollista rekisteröitymistä tehneet? Yksi hyvä tietopaketti on tässä kuvakoosteessa. Ainakin ennen vaalituloksen selviämistä. Toivotaan, että kysymykseenkin tulee jossain vaiheessa vastaus.

Hyvä katsaus "jenkkien" vaalijärjestelmästä YleX:n sivuilla.

Hyvä ja ytimekäs katsaus ”jenkkien” vaalijärjestelmän saloihin löytyy YleX:n nettisivuilta.

Miksi äänestysprosentilla ja nukkuvien puolueen koolla on merkitystä? Muistatko vielä tämän? Entä montako tätä aihetta käsitelleen ja avanneen uutisen muistat lukeneesi, kuulleesi tai nähneesi suomeksi? Mikseivät äänioikeutetut äänestäneet Brexitissä?

”Iso-Britannian kansanäänestys 23.6.2016”
Julkaistu kesäkuu 25, 2016

”Kansa on puhunut ja pulinat pois. Tai niin se ainakin ennen vanhaan taisi mennä? Uskomatonta mikä kohu ja kuhina on käynnistyi, kun selvisi Iso-Britannian kansanäänestyksen päättyneen EU-eron kannattajien voittoon! Vähälle huomiolle on mediassa jäänyt se, että EU-jäsenyydestä järjestetyssä kansanäänestyksessä yli 12 miljoonaa äänioikeutettua jätti äänestämättä! Tarkalleen ottaen 27,8 prosenttia äänioikeutetuista nukkui! Isoja lukuja.”

Lue Suomen kansanäänestyksen tarpeellisuudesta Suomi 2017 blogista:

* * * *

Sitten eteenpäin USA:n presidentinvaalia 2016 koskien. Helsingin Sanomissa 12.11.2016 oli pikku-uutinen, joka oli otsikoitu:

”USA:n vaalijärjestelmä ei innosta äänestämään”Vain 52 prosenttia Yhdysvaltain äänestysikäisistä antoi äänensä.
Toimittaja Matti Koskinen HS

Lainaus uutisesta:
> Trump sai heiveröisen mandaatin kansalta
”Virallinen äänestysaktiivisuus oli hieman korkeampi, noin 57 prosenttia, kertoo United States Elections Projectin viimeisin arvio. Tiedot tarkentuvat vielä lähipäivien ja viikkojen aikana.”

Ensin nukkuvien osuus otsikon perusteella 100% – 52% = 48 prosenttia
Sitten nukkuvien osuus jutun perusteella 100% – 57% = 43 prosenttia

Kolmas kerta saattaa sanoa jo totuuden. Kuvakaappaus CNN:n sivuilta:

Nukkuvien puolueen koko 2016 on 44,6 %!

Nukkuvien puolueen koko 2016 on 44,6 % !

Tämän hetken tiedon mukaan äänestämättä jätti 100% – 55,4% = 44,6% prosenttia äänioikeutetuista. Nyt onkin syytä ihmetellä; näin tekstimuodossa ääneen. Tuo äänestämättömien määrä on näin politiikan maallikon näkökulmasta helkkarin paljon! Prosenteissa, vaan paljonkohan se on miljoonissa/henkilöissä? Kaikkea ei voine laittaa USA:n vaalijärjestelmän huonouden piikkiin?

Sitten nopea leikkaus Suomen tilanteisiin.

Mitä tapahtuu Suomen äänestysprosentille ja kuinka isoksi osaksi Suomessa nousevat nukkuvat? Kun kuntavaalit 2017 ja eduskuntavaalit 2019 koittavat.

Nythän erilaisten galluppien pohjalta on nähtävissä, että puoluekannastaan epävarmojen/äänestämättömien määrä alkaa nousta jo lähelle 40 prosenttia! Myös eduskuntavaaleissa. Ja se on merkki, jota nyt poliittisten päättäjiemme pitäisi pystyä tulkitsemaan. Mielellään kerralla oikein. Myös ko. tietojen pohjalta annettu viesti äänestäjien suuntaan on erittäin tärkeä. Ratkaisevinta lienee se, että miten isoksi päättäjämme uskaltavat antaa eron; virallisen todellisuuden ja todellisuuden todellisuuden välillä kasvaa? Niin Suomen sisäisten kuin Euroopan unionia koskevien asioiden suhteen.

Nimittäin, jos aiheena Maahanmuutto vs. maastamuutto nousee maailman sekavien tapahtumien johdosta yhdeksi isoimmista kärkiaiheista eri vaaleissa. Niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Vaalien ennustettavuus muuttuu entistä haastavammaksi. Erilaisten ja eri mieltä olevien ryhmittymien määrä politiikan markkinoilla kasvaa. Jolloin puolueiden markkinaosuudet menevät monissa maissa kokonaan uusiksi.

Nyt kuitenkin hyvän joulun ajan toivotukset.

Ja toivotaan, että Suomen 100-vuotisjuhlavuoden aikana, vuonna 2017 yhdessä toimiminen onnistuu. Vaikka monesta asiasta eri mieltä oltaisiinkin. Yli puolue-, ikä-,  yhdistys-, aate-, media-, etujärjestö- ja varallisuusrajojen.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): EU, politiikka, populismi, populisti, talouselämä, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi