Propagandasta, viestinnästä, journalismista ja mainonnasta

Kaikki otsikon sanat tarkoittavat yhtä ja samaa asiaa. Propagandaa, jonka eri ilmenemismuodot tänä päivänä tuuttaavat, piippaavat ja värisevät Sinunkin henkilökohtaisen vastaanottolaitteesi ruudulla.

Tässä artikkelissa pikaesittelyssä kaksi mainiota kirjaa, jotka auttavat aiheesta kiinnostuneita havaitsemaan ja kertaamaan, mistä minkäkin aikakauden propagandassa on ollut ja tulee olemaan kysymys?

Hyvä katsaus ja kertaus propagandasta.

Jos propaganda on sitä, että
viestin,
mainoksen,
artikkelin,
juorun,
tutkimuksen,
raportin,
huhun,
puheen,
gallupin,
meemin tai uutisen
liikkeelle lähettäjä, haluaa vastaanottajan toimivan tai alkavan ajattelemaan haluamallaan tavalla, niin propaganda eri muodoissaan, jatkaa muodonmuutostaan myös uusien sukupolvien kohdalla. Sen hyvine ja huonoine puolineen. Niin printti- kuin digimuodossa.

Toinen hyvä katsaus ja kertaus propagandasta.

Tässä vielä; tuon kirjan kansista tehdyn, mobiiliflaijerin avainsanojen perusteella tehtyjä poimintoja Suomi 2017 – blogista. Klikkaa, tutustu, kertaa ja laita, niin halutessasi, jakoon omissa verkostoissasi. Kiitos.

Stubbin korjausliike 2017
tiedonvälitysvalta 2017
lobbaustoimistot 2017
OSE – järjestelmä 2017
vaalirahanjälki 2017

Hyvä muistaa propagandasta.

Kaikki meistä sitä omalla kohdalla kavahdamme, mutta hyödynnämme sitä estoitta myös omassa elämässämme. Aina, kun siitä on hyötyä omien tavoitteiden läpiviemisessä. Toistojen ja pienten sisällön muokkausten avulla propaganda kaivertaa kovaakin vastustajaa.

Kuten pieni moska ja meisseli aikanaan, hennoissa naishenkilön käsissä; nakuttivat irti ensimmäisiä ja pieniä sekä vaarattomalta näyttäviä naarmuja, ikuisena pidettyyn Berliinin muuriin.

Ja on hyvä muistaa, että ehken tehokkainta propagandaa on olla kertomatta isoista asioista. Tai nostaa isoista asioista julkisuuteen vain ennalta valittuja ja hyvin harjoiteltuja näkökantoja. Jatkuvien toistojen kera.

Kuten populismin arkipäivän ja mestariluokan käyttäjät Suomessakin tekevät. Yli puolue -, etujärjestö -, media-, kansalaisjärjestö – ja aaterajojen toimivat populistit, kun ovat nyky-propagandan hyödyntämisen mestareita. Mainostoimistoista, tiedotusvälineistä ja kärkipuolueista sekä etujärjestöistä jalostuneita viestintä- ja lobbaustoimistoja unohtamatta.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Mainokset
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, EU, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, politiikka, populismi, populisti, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , | Kommentoi

Äänestysprosentti vaaleissa

Äänestysprosentin vaikutukset tosielämään; ovat jääneet jostain syystä Suomen julkisessa keskustelussa pimentoon. Esimerkiksi koskien Yhdysvaltain presidentinvaaleja ja Iso-Britannian Brexit – äänestystä vuonna 2016.

Suomi 2017 – blogissa aiheesta löytyvät Suomen äänestysprosentteja koskien Totuusleikkurointi – sarjan artikkelit.

Uskaltavatko edes vihreät avata todellisen ekosysteeminsä?

Elämme Suomessakin erittäin mielenkiintoisia aikoja. Etenkin, jos äänestysprosentti tulevissa eduskuntavaaleissa Suomessa jatkaa laskuaan. Äänestämisestään epävarmojen ja nukkuvien osuus on tuossa Ylen gallupissa 42,3 prosenttia! Mikä ei ole ihan vähän.

Siksi poliittiselle keskustelulle on hyväksi, että Liike Nyt – liikkeen kaltaisia toimijoita tulee politiikan pelikentille lisää. Tosin vanha kettu Paavo Väyrynen vaistosi jo vuonna 2016, että Suomen poliittisessa järjestelmässä on jotain pahasti pielessä. Sitä ennen hän oli vuoden 1969 loppupuolella hokannut, miten tuonne poliittisen järjestelmän ytimeen päästään ja siellä pysytään. Ruskainen hymiö.

Mielenkiintoista onkin seurata, miten avointa ja läpinäkyvää Liike Nyt toiminta tulee olemaan; erilaisten sidonnaisuuksien suhteen?

Eikä tuossa kaikki.

Ennättääkö Paavo Väyrynen rekisteröidä Seiska – liikkeensä puolueeksi ja pystyykö hän vielä toimimaan riitaantumatta muiden Seiskaan lähtijöiden kanssa? Näin aiheesta uutisoi Wikipedia:

”28. kesäkuuta 2018 Väyrynen ilmoitti perustavansa uuden poliittisen liikkeen nimeltään Seitsemän tähden liike[62] . Syyksi Väyrynen ilmoitti sen olevan vastaus kansalaispuolueen ja hänen väliseen kiistaan[62] . Idean liikkeen nimestä Väyrynen sai Italian Viiden tähden liikkeestä[62] . Väyrynen aikoo osallistua vuoden 2019 eduskuntavaaleissa uuden liikkeensä kautta ja alkaa keräämään kannattajakortteja sitä varten [62]”

Eikä tuossa vielä kaikki.

Jyväskylän suunnalla vaikuttava Petri Hirvimäki pyrkii toimillaan herättämään kaikkien gallupien suurimman yksittäisen ryhmän. Eli nukkuvat. Näin aiheesta otsikoi Keskisuomalainen 17.9.2018:

Puoluerekisteriin pyrkivä Nukkuvat haluaa herättää suomalaiset – ”Visioni oli uudistaa perussuomalaiset, mutta puoluehallitus ei hyväksynyt minua jäseneksi”
(Kyseinen sisältö on luettavissa vain tilausmaksun suorittaneille)

Joten erilaisia vaihtoehtoja äänestäjille kyllä piisaa, mutta saavatko uudet yrittäjätkään suomalaisia äänestäjiä liikkeelle?

Nimittäin. Eurovaaleissa 2014 yli 60 prosenttia äänioikeutetuista jätti jostain syystä äänestämättä! Äänestysprosentti oli Wikipedian mukaan vain 39,1!

Voisiko äänestysprosentti Suomessa lähteä kasvuun; herrojen Juhana Vartiaisen ja Lasse Laatusen kaltaisen blogitaistelun jälkiseurauksena?

Varsinkin, kun nyt tuon blogitaistelun kautta on mahdollisesti tarkentumassa ja paljastumassa se, että kenellä todellinen valta Suomessa on ollut?

Joten nyt, jos koskaan kannattaakin lukea seuraavat kirjat:
1. Lakien synty, Seppo Konttinen, Siltala 2011
2. Kolmikannan kulisseissaLasse Laatusen neljä vuosikymmentä työmarkkinapolitiikassa, Lasse Laatunen Arto Nieminen, Art House 2017

Kuuman vinkin kolmikannan vallan ulottuvuuksista antoi, eläkkeellä oleva työmarkkinapomo ja muun muassa Lasse Laatusen esimiehenä toiminut, Tapani Kahri 80-vuotissyntymäpäivän haastattelussaan:

Oliko Suomen vanhassa tupomallissa jotakin positiivista?

”Olennaisinta oli, että tupo kuitenkin oli järjestäytynyttä asiainhoitoa. Hirveästi siellä oli sovittavaa, loputtomiin höylättäviä ja viilattavia yksityiskohtia, mutta samalla ennustettavuus nousi kohtuullisen korkealle”, Kahri miettii.

Tupo-ajan ikävimpänä mausteena hän pitää sitä, että solmittavat sopimukset paisuivat aivan uskomattomiin mittoihin.

Kaikki tuntui liittyvän kaikkeen, mikä tietysti kavensi normaalin parlamentaarisen politiikan siivua huomattavasti.
Lähde: ”33 vuotta Eteläranta kympissä” – Helsingin Sanomat 8.5.2018, sivu B 14

Nähtäväksi jää päästäänkö Suomen todellista hallintamuotoa ja hallitsijoita koskevassa keskustelussa; jo mafiamaisen valtakoneiston kafkamaisiin ytimiin?

#OnSovittuEttä #Suomi100oikeusvaltio

Ja jos päästään, varsinkin tuohon ex-työmarkkinapomo Kahrin mainitsemaan ”normaalin parlamentaarisen politiikan siivua” kaventaneeseen osuuteen, niin Suomi 2017-blogin Mobiiliflaijeri – sarjasta löytyy aiheesta kiinnostuneille; erinomainen starttipaketti ison kuvan hahmottamiseen.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, talouselämä, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Uutislukitus 10

Suomi 2017 verkoston Uutislukitus – sarjan avulla meidän kaikkien oikeusvaltioperiaatteista kiinnostuneiden on helpompi hahmottaa lakisääteisten sosiaalivakuutusten isoa kuvaa. Kuten esimerkiksi, kirjallisesti ja suljetusti toimivia vakuutuslääkäri – , vakuutusoikeus – ja vakuutuslakimiesjärjestelmiä.

Esimerkiksi näistä asioista:
1. Mitä tiedotusvälineissä ja keiden suilla; on aiemmin kyseisistä asioista puhuttu?

2. Minkälaisia suullisia lupauksia korjaavista toimenpiteistä on vuosien ja vuosikymmenten varrella annettu?

3. Miten päättäjät näkevät; lakisääteisesti vakuutettujen pitkäkestoisesti omassa elämässään kohtaamat kafkamaiset kyykytykset?

Aiemmin Uutislukitus – sarjassa ilmestyneet artikkelit löydät tästä linkistä. Tutustu niihin kaikessa rauhassa ja laita tietoa eteenpäin omissa verkostoissasi, sillä vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Lämmin kiitos avustasi.

SISÄLLYSLUETTELO
Ylellä: ”Outoja tulkintoja aivovammoista” 1.10.2010
Ylellä: ”Voiko vakuutuslääkäriin luottaa?” 21.9.2018
Kansalaisaloite 2837 ja lausuntoja vakuutuslakeihin
”Voiko vakuutuslääkäriin luottaa?” tv-ohjelman puheenvuorot litteroituina
> Mobiiliflaijeri 1 vakuutuslääkärien laillisuusvalvonnasta
> Mobiiliflaijeri 2 vain vakuutuslääkäri voi ottaa kantaa työkyvyttömyyteen
Avainkysymykset ja ison kuvan avauksesta
Korruptiosta eri muodoissaan
Lisätietoa isosta kuvasta

OUTOJA TULKINTOJA AIVOVAMMOISTA 1.1.2010
Näin tv:ssä kerrottiin vuonna 2010 muun muassa vakuutuslääkäreiden valvonnasta. Muistatko vielä nämä Kevan eli Kuntien eläkevakuutuksen vakuutusylilääkäri Tapio Ropposen puheenvuorot?

”Outoja tulkintoja aivovammoista” – ohjelmassa 1.11.2010 (linkki luettu ja katsottu 1.10.2018).

Tapio Ropponen, puheenjohtaja, Suomen vakuutuslääkärien yhdistys r.y.
Laillisuusvalvonnasta > aloitus aikajanan 11:05 kohdalta.
> Kuvattu Kevan pääkonttorilla Helsingissä.
> Ylen Silminnäkijä 1.11.2010 – ”Tuntematon potilas”

Toimittaja Yrjö Hjelt:
”Tapio Ropponen toimii vakuutuslääkäriyhdistyksen puheenjohtajana. Suomessa toimii tällä hetkellä 168 vakuutuslääkäriä. Osa vakuutusyhtiöissä. Osa sivutoimisina.

Ropponen ei hyväksy syytöksiä siitä, että vakuutuslääkärit olisivat vakuutusyhtiöiden juoksupoikia.”

Kuntien eläkevakuutuksen vakuutusylilääkäri Tapio Ropponen:
”Jos näin olisi, niin nämä jäljet olisivat hyvin lyhyet sitten. Täällähän valvoo eduskunnan oikeusasiamies. Ja niin poispäin. Täällähän on meillä ministeriövalvonnat, näihin asioihin.

Ja mä en oo oikeestaan, itse esimerkiksi, kohdannut enkä kuullut kollegoilta, että tässä niin ku tässä oltas, jollain lailla, mitenkään valvomassa, vakuutusyhtiöiden minkään näköisiä taloudellisia etuja.

Vaan täällä ollaan tekemässä itsenäisiä, niin ku, lääketieteellisiä arvioita. Ja hyvin riippumattomia niin ku sitten siitä, kuka tässä millonkin on työnantaja. Eli tämä väite, niin jotenkin, ainahan tietysti väitteitä voidaan esittää, mutta että, ne todisteet varmasti on aika lailla minimaaliset näille asioille.”

Toimittaja Yrjö Hjelt:
”Vakuutuslääketiede lähtee siitä, että ihmisiä on kohdeltava samalla tavalla. Samanlaisista tapauksista; samat päätökset. Tämän vuoksi on vakuutuslääkäreiden kesken sovittu tietyt pelisäännöt. Esimerkiksi, luotetaan vain vakiintuneisiin tutkimuskäytäntöihin. Ei liian uusiin.”

Kuntien eläkevakuutuksen vakuutusylilääkäri Tapio Ropponen:
”Tiede menee koko ajan eteenpäin. Ja sen mukaan, kun ne on, niin ku hyväksytty yleiseen lääketieteeseen, ne otetaan myös niin ku, vakuutuslääketieteen arvioinnissa huomioon.”

Neurologian erikoislääkäri Olli Tenovuo, TYKS:
”Tällä hetkellähän tuntuu se, että esimerkiksi aivovammaisista puhutaan, se vakiintunut lääketieteellinen käytäntö on viis`toista kaks`kymmentä vuotta jäljessä siitä, mitä on kliininen lääketiede. Että tota, jos lääketiede kehittyy, niin eihän se voi tarkoittaa, että tota ihmisiä tuota kohdellaan vanhakantaisten, niin ku ratkaisumallien mukaan niin ku loputtomasti.”

Loppuu aikajanan 13:14 kohdalle.

Toivotaan, että tuossa kerrotuista asioista saadaan vuonna 2018 lisätietoa. Mahdollisimman paikkansa pitävästi. Etenkin vakuutuslääkärien laillisuusvalvonnasta ja käypä hoito-suosituksista.

VOIKO VAKUUTUSLÄÄKÄRIIN LUOTTAA 21.9.2018
Tässä Uutislukitus – sarjan artikkelissa numero 10 muutamia huomioita siitä, miksi vakuutusala puhuu erittäin mielellään työkyvyttömyyseläkkeistä, vaikka tämänkin tv-keskusteluun kohteena on ollut vakuutettu, joka on joutunut ohjelmassa annettujen tietojen perusteella työtapaturman ja liikennevahingon kohteeksi.

Tuntuu siten oudolta, että vakuutusalalta ei löytynyt tähän tv-keskusteluun yhtään sellaista vakuutuslääkäriä, jonka vastuualue on vahinkovakuuttaminen eli työtapaturmat ja liikennevahingot. Vaan isoa kuvaa hämmentämään on laitettu vain työeläkejärjestelmän tunteva vakuutuslääkäri.

Seuraavan tekstiksi puretun tv-keskustelun henki onkin sellainen, että sen ymmärtää paremmin, jos ajattelee niin, että jalkapallon MM-kisojen kisastudioon olisi laitettu asiantuntijoiksi vain amerikkalaisen jalkapallon sääntö- ja pelikirjan sekä tosielämän tilanteet tuntevat henkilöt.

A-talkin 21.9.2018 ”Voiko vakuutuslääkäriin luottaa?” – jakson vieraina olivat kansanedustajat Jari Ronkainen (ps.) ja Sanna Lauslahti (kok.), Kevan vakuutusylilääkäri Tapio Ropponen ja vakuutusyhtiötä vastaan pitkän oikeusprosessin käynyt Petri Nurmesniemi. Keskustelun ohjaajana toimi nasakkaan tyyliinsä toimittaja Jan Andersson.

Ensin lyhyesti vuoden aikana tapahtunutta. Sanna Lauslahti on siirtynyt lääketeollisuuden päälobbariksi. Hän on toiminut 2.5.2018 alkaen Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajana. Aika näyttää onko hän urapolullaan seuraamassa vasemmistoliitto edustaneen Suvi-Anne Siimeksen jalanjälkiä? Lääketeollisuuden päälobbarista muutaman vuoden pestin jälkeen; Työeläkevakuuttajat ry:n (Tela) toimitusjohtajaksi?

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps. on jatkanut ansiokkaasti ja rohkeasti tiedossa olevien epäkohtien esille nostoa. Hänen ja edustaja Lauslahden tekemiä lakialoitteita tukee eduskunnan käsittelyssä parhaillaan oleva; vakuutuslääkäreitä ja tapaturmalakia koskeva kansalaisaloite.

KANSALAISALOITE 2837 JA LAUSUNTOJA VAKUUTUSLAKEIHIN
Ison kuvan katsaus KAA 4/2018 vp vakuutuslääkärit ja tapaturmalaki – kansalaisaloitteeseen toimii hyvänä pohjana uusille ja entistä tarkemmin muotoilluille kansalaisaloitteille.  Näiden seuraavien; lakiehdotuksiin jo vuonna 2014 annettujen, kansalaisjärjestöjen lausuntojen kanssa.

Esimerkiksi vakuutusoikeuslain (.pdf-muoto 29 A4-sivua) sekä tapaturma- ja ammattitautilain (.pdf-muoto 31 A-sivua) uudelleen kirjoittamisen suhteen. Unohtamatta vuoden 2014 vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä pohtineen työryhmän muistiota (.pdf-muoto 94 sivua. HUOM! Eriävä mielipide sivut 86-87).

Kuin myöskään unohtamatta sosiaali- ja terveysministeriön hylkäävien päätösten parempaa perustelua varten tekemiä lakiehdotuksia (.pdf-muoto 12 A4-sivua), joka on muuten oikeansuuntainen, mutta se ei sisällä sanktiomenettelyä siihen, että jos muutenkin ylivertaisessa asemassa oleva vakuutus- ja/tai eläkeyhtiö jättää edelleen, tosiasialliset perustelut hylkääviin päätöksiin antamatta.

VAKUUTUSLÄÄKÄRI TV-OHJELMAN PUHEENVUOROT LITTEROITUINA
> Mobiiliflaijeri 1 vakuutuslääkärien laillisuusvalvonnasta
> Mobiiliflaijeri 2 Vain vakuutuslääkäri voi ottaa kantaa työkyvyttömyyteen

Sitten ”Voiko vakuutuslääkäriin luottaa?” – keskusteluun. Aiempi kyseistä ohjelmaa käsitellyt Suomi 2017 ”Huomio ja hälytys!” – artikkeli antaa ison kuvan muodostamiselle hyvää taustatietoa.

Voiko vakuutuslääkäriin luottaa –A:talk – Yle A-studio 21.09.2017
> pohjana tekstin purkamiselle on Yleltä saatu tekstitysraidan teksti.
> litterointivaiheessa niihin on tehty korjauksia kuuntelun perusteella.
> lämmin kiitos kaikille tekstiksi purkutalkoisiin eli litterointiin osallistuneille.
> vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän.

Litteroinnin alkuperäinen lähde:
https://areena.yle.fi/1-4158543
> Luettu 24.9.2018
> Ohjelma ei ole enää katsottavissa.

Miksi tiedossa olevien epäkohtien korjaamiset tippuvat aina hallitusohjelmista pois?

Käytettävissä olleista tiedoista ei tarkentunut se, että onko ohjelmassa olevan Petri Nurmesniemen vakuutukset; yrittäjä- vai työsuhteista työntekijää koskevia lakisääteisiä vakuutuksia ja niiden mukaisia vakuutussopimuksia sekä lainsäädäntöä noudattavia? Tuntuu oudolta, että selkeältä vaikuttavan työtapaturman ja liikennevahingon korvauksia maksetaan työeläkejärjestelmästä.

Tässä ”Voiko vakuutuslääkäriin luottaa?” – ohjelman puheenvuorot tekstiksi purettuina. Kuvakaappaukset on tehty ohjelman nettiversiosta.

Toimittaja Jan Andersson:
”Kumpi on oikeassa? Oma lääkäri vai vakuutuslääkäri?

Täysin ristiriitaiset näkemykset samasta asiasta herättää kysymyksen, tietääkö vakuutuslääkäri aina muita paremmin. Tervetuloa mukaan ja oikein hyvää iltaa Teille vieraat.”

Lue myös ”Vakuutuslääketiede – lääkärietiikan aivotärähdys” – ohjelman 8.2.1999 puheenvuorot (linkki luettu 1.10.2018).

Keskusteluun osallistujat:
”Kiitoksia ja hyvää iltaa.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Petri Nurmesniemi, olet entinen taksikuski, jonka ura pysähtyi seinään. Kerro, mitä sinulle tapahtui?”

Petri Nurmesniemi:
”Se oli 19.7.2007 puoli viideltä aamulla. Olin vienyt asiakkaan kotia ja ajamassa takasin taksikopille päin. Vasemmalta kolmion takaa tuli nuori tyttö, ja sitten rysähti. Sieltä vietiin sitten ambulanssilla sairaalaan ja kuvattiin röntgenillä niskat.

Päästettiin kävellen kotia, mutta aamulla ei päässyt sitten oikeen kunnolla nousemaan sängystä.

Ei muuta kun sitten omalla kustannuksella Lääkäritalolle. Sieltä löytyi sitten vaan alaseljästä. Alaselkä kuvattiin magneetilla, ja sieltä löytyi välilevypullistuma, pieni.

Olin kaksi kuukautta sitten sairauslomalla, jonka vakuutusyhtiö sitten korvas.

Antoi kymmenen (10) kertaa fysikaalista. Mutta sitten tuli sellanen juttu, että ei saanut enää sairauslomaa, niin oli pakko mennä töihin.

Olin sitten siinä pieniä jaksoja töissä ja sitten pois töistä vähän väliä. Tuli käsi kipeäksi ja jalat puutui. Kun kevät tuli, en päässyt sängystä ylähän, niin sitten oli pakko mennä teekoohon.

Siellä oli onneksi sitten hyvä nuori  lääkäri, joka lähetti mut sitten neurotutkaan.

Siellä todettiin sitten vakava hermovaurio kaularangassa. Sen jälkeen magneettiin.

Löytyi sitten kolmannesta seitsemänteen nikamaan vikaa ja selkäydinvamma.”

Miksi ohjelman tietojen perusteella; selkeää työtapaturmaa ja liikennevahinkoa korvataan työeläkevakuutuksesta?

Toimittaja Jan Andersson:
”Eli tietyn ajan päästä sitten kuntosi tavallaan huononi, menit lääkäriin ja tehtiin tarkemmat tutkimukset.

Todettiin kaula― ja selkärankavamma, muun muassa.

Mitä tapahtui, kun ryhdyit hakemaan korvausta vakuutusyhtiöltä näihin vammoihin?”

Petri Nurmesniemi:
”Täytyy sanoa näin yhdellä sanalla, että bumerangia tuli; koko ajan.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Mitä sä hait? Millasta korvausta hait? ”

Petri Nurmesniemi:
”Hain lainmukaista korvausta. En pystynyt enää töitä tekee. Mähän olin kuntoutustutkimuksessakin sillon. Sain työeläkkeen. Ei kun työkyvyttömyyseläkkeen silloin.

Ja se prosessi oli. Siellä oli keskussairaalan sosiaalivirkailija, joka hoiti mun paperihommia koko ajan. En mä olisi yksin pystynyt siihen.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Et jaksanut ja pystynyt. Vakuutusyhtiö ei nähnyt tätä syy-yhteyttä.”

Petri Nurmesniemi:
”Ei nähnyt. ”

Toimittaja Jan Andersson:
”Miten vakuutusyhtiö perusteli tätä kieltäytymistään korvausvastuustaan?”

Petri Nurmesniemi:

”Vanhoja kulumia. ”

Toimittaja Jan Andersson:
”Vanhoja kulumia?”

Petri Nurmesniemi:
”Joo.”

Aikajanan 2:56 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:

”Sä et luovuttanut, vaan veit asian vakuutustuomioistuimen kautta aina korkeimpaan oikeuteen. KooOo totesi, että sä oot oikeassa ja oikeutettu korvauksiin. Eikö niin?”

Petri Nurmesniemi:
”Joo.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Onko peli tällä nyt selvä ja rahat tilillä?”

Petri Nurmesniemi:
”Neljä vuotta sitten oli korkeimman oikeuden päätös, että A―Vakuutus määrätään maksamaan Petri Nurmesniemelle lainmukainen korvaus. Näillä sanoilla.

Senttiäkään… Anteeksi, oon saanut korvauksen 47,60 euroa.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Miltä se tuntu? ”

Petri Nurmesniemi:
”No aika pahalta tuntu, siinä vaiheessa.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Tän kaiken kokemasi jälkeen, olet käynyt valitus- ja prosessit asteet läpi. millainen kuva sinulla on vakuutuslääkäreiden ja -yhtiöiden toiminnasta?”

Petri Nurmesniemi:
”Täytyy kyll oikein sanoa, että en enää luota. Mä olin täysin terve mies ennen sitä onnettomuutta.”

Aikajanan 3:38 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
”Tässä vastapäätä istuu Kevan vakuutuslääkäri Tapio Ropponen. Olette Suomen suurin työeläkevakuuttaja. Miltä Petri Nurmesniemen esimerkkitarina kuulostaa sinun korvissasi?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Noh. Ensinnäkin ottaisin kaksi asiaa. Sä sait sitten työeläkevakuuttajalta työkyvyttömyyseläkkeen? Oliko se määräaikainen vai pysyvä?

Petri Nurmesniemi:
”Pysyvä.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen. Eli tässä tulee se ero, mikä on tapaturmayhtiöllä ja työeläkevakuuttajalla.

Eli me katsomme sen toimintakyvyn aleneman, ja jos se riittää sitten niin ku, työkyvyttömyys― eläkkeeseen, se myönnetään meillä.

Riippumatta siitä miten tapaturmayhtiö menettelee. Kiistääkö se sitä syy-seuraussuhdetta tässä tapauksessa.

Toinen mihin kiinnittäisin huomiota on se, että onhan nää pitkiä nää prosessit.

Kyllähän meidän järjestelmässä, jos  tietysti menee sunkin kohdalla  yli neljä vuotta asian käsittelyyn, niin tässä on varmaan tekemisen paikka.”

Petri Nurmesniemi:
”Joo, ja se on jatkunut siitä. Ensi vuonna tulee 10 vuotta täyteen.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Kuinka tärkeää on, Tapio, että ihmisen, tämän korvauksen saamisen kannalta, että ihminen tutkitaan perusteellisesti heti saman tien? Niin kuin hänen tapaturmansa jälkeen.

Otetaan ne kaikki kuvat, myös magneetit ja kaikki maholliset kuvat.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Kyllä varmasti se tietysti… Jälkeenpäinhän on aina helpompi niin ku sanoa, että olis pitänyt ottaa se ja tämä tutkimus.

Sillä hetkellä varmasti ne lääkärit on tehneet parhaimpansa, mikä heidän niinku ammattitaitonsa on sillä hetkellä ollut ja miten he on nähneet sen tilanteen.

Mutta toki niin pitkällehän sitä pitäisi tutkia.

Ja tärkeintähän se on jälkeenpäin, näiden vakuutusten kannalta se, että on kuvattu hyvin se lähtökohtatilanne, kun puhutaan aivovammoista tai muusta sellaisesta, tajuttomuuden tilasta, kuinka pitkään ne on kestäneet. ja muusta. Mitä silloin on tutkittu ja mitä silloin on löytynyt.

Ne on hyvin tärkeitä. Nopee tutkimus ja nopee hoito niin saadaan aina parhaat tulokset.”

Aikajanan 5:42 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
”Mitä Tapio vastaat, kun Petri sanoo, että luottamus on mennyt vakuutuslääkäreihin?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Mä ymmärrän hirveän hyvin tämän.

Eli tuota. Jos ajatellaan tätä työkyvyttömyyspuolta, jonka tunnen itse paljon paremmin, jossa työskentelen, niin onhan se selvä, että jos seillä ihminen itse katsoo, että nyt minun  työt on tehty, olen työkyvytön, en pysty enää tekemään töitä, ja hänen hoitava lääkärinsä on samaa mieltä, kirjoittaa lausunnon… ja sanoo… kirjoitan sinut eläkkeelle,

Sitten sen jälkeen, jos sieltä tulee eläkevakuuttaja, joka kuvautuu monta kerta varmaan aika kasvottomana, ja toteaa, että et ole työkyvytön ja katsomme, että sinulle on jäljellä
työkykyä. Mä uskon, että tää on aikamoinen loukkaus ihmistä kohtaan.

Eli kyllä siinä tulee tunneloukkaus ja syvä.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Onko näin?”

Petri Nurmesniemi:
”No joo, mun tapauksesssahan on se, että kyllähän mä työkyvyttömyyseläkkeen sain, mutta se oli työtapaturma.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Kyllä.”

Petri Nurmesniemi:
”Silloin kuuluisi työtapaturmaeläke, Ja plus sitten kuntoutukset päälle. Niin mitään, ei sinne viittaavaakaan ollut saamassa. Ja näin poispäin. Totta kai mä olen jatkanut sitä hommaa koko ajan eteenpäin.”

Toimittaja Jan Andersson:
No miten se on sitten vaikuttanut sun elämääs? Sä saat nyt alempaa eläkettä, kuin mihin koet olevasi oikeutettu”

Aikajanan 6:54 (Yle Areena versio)
Petri Nurmesniemi:
Se on vaikuttanut siihten, että kun saan eläkkeen ja mä maksan laskut. Sen jälkeen jaan ne loppukuun päiville, niin mulle jää noin 14 ― 17 euroa lääkkeitten jälkeen päivää kohden rahaa. Niin ei se nyt oikein hyvältä näytä.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Jari Ronkainen, perussuomalaiset ovat olleet hyvin huolissaan vakuutuslääkäreiden toimista jo monta vuotta. Ja eduskunnassa on parasta aikaa työn alla niin sanottu Lex Ronkainen. Eli ihan omissa nimissäsi tää lakihanke.

Mitä Lex Ronkainen haluaa saavuttaa?”
Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Joo, Lex Roinkainen on perussuomalaisten eduskuntaryhmän tekemä työnimi tälle asialle. Me ollaan yli vuoden päivät pohdittu tätä asiaa.

Tää lähti aikanaan, kun Saara Auvisen tapaus vastaan LähiTapiola tuli reilu vuosi sitten julki.

Silloin mää otin tästä asiasta kopin, ja alettiin selvittää työryhmässä, että mitä tälle pitäis tehdä.

Tässä on kaksi isoa kohtaa, mitkä voisivat mun mielestä olla sellainen ratkaisu tähän.
Toinen on totuusvelvoite.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Mitä se tarkoittaa?”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Eli käytännössä kun normaali lääkäri tekee lausunnon, niin hän joutuu laittamaan siihen ,että vakuutan kunnian ja omantunnon kautta. Vakuutusyhtiölääkäreiden ei tarvitte tähä tehdä.

Ja toinen on sitten tämä todistustaakka.

Eli nimenomaan kun vakuutusyhtiölääkäreiden lausunnot poikkeaa erittäin vahvasti, näistä hoitavien lääkäreitten lausunnoista,  niin vakuutusyhtiö, kun tietysti käyttää tätä vakuutusyhtiön lääkärin lausuntoa.

Niin sitten, kun tulisi käänteinen todistustaakka, niin vakuutusyhtiö joutuis sitä lääketieteellisesti todistamaan hoitavaa lääkäriä… Kumoamaan…”

Lakialoitteen isosta kuvasta lisätietoa tästä Suomi 2017 linkistä.

Toimittaja Jan Andersson:
”Eli se mitä Petri puhui tästä bumerangista. Se ei enää riittäis. Eli pitäisi perustella miksi se bumerangi heitetään.

Pysytään tässä asiassa ja kysytään Sanna Lauslahdelta tähän Petrin esimerkkiin. Mitä ajatuksia herättää?

Aikajanan 8:59 (Yle Areena versio)
Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Jäin pohtimaan, että en tiedä, miten oot jaksanut tään koko prosessin käydä läpi.

Voi vain kuvitelle, kun on kaksi eri järjestelmää, jossa erilaisia lääkäreitä ja tahoja on, että kyllä tää on varmasti yksittäisen kansalaisen näkökulmasta kohtuuttoman pitkä.

Josta herää tietysti kysymys, että mitä meidän tietenkin, päättäjinä on tehdä, että meillä järjestelmä olis enemmän kansalaisten ymmärrettävissä ja selkeä ihmisille. Mutta myös avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, että ..”

Toimittaja Jan Andersson:
”Mutta Sanna. Tässä puhutaan ihan oikeustajusta. Se on niin kuin demokratiankin perustakin.”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Kyllä”

Toimittaja Jan Andersson:
”Heitit kysymyksen itsellesi, mitä teidän päättäjien pitäisi tehdä. Niin mitä?”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Kyllä siellä on ehdottomasti useita kohtia, joita meillä on niin kun syytä pohtia.

Ensinnäkin lähdetään ihan siitä, kun meillä on ne hoitavan lääkärin ja hänen tekemänsä lausunnot.

Ja se liittyy tietysti, ensinnäkin hoitavien lääkärien osaamiseen ja siihen, että millä tavalla koulutuksessa on varmistettu heidän mahdollisuutensa arvioida suhteessa siihen, että mitä tapahtuu vakuutusoikeudessa.

Toinen, joka jäi pohdituttamaan siitä. Siinä vaiheessa sitten kun kielteisiä päätöksiä tehdään, niin herää kysymys, minkä takia ei siinä kielteisen päätöksen yhteydessä, ei lähdetä edes näkemään sitä ihmistä, vaan tehdään papereiden pohjalta.

Tuntuu hieman erikoiselle, että papereiden pohjalla; näkemättä ihmistä hylätään eräällä tavalla hakemus, jossa voi sanoa, että pitäis edetä heikomman osapuolen ehdoilla.”

Lisätietoa kansanedustaja Lauslahden lakialoitteesta tästä Suomi 2017 linkistä.

Toimittaja Jan Andersson:
”Tää on kysymys johon palataan. Se askarruttaa paljon katsojiammekin. Mutta tämä itse ongelma. Kysytään tätä sinulta Tapio, millaisesta ongelmasta puhutaan?

Puhutaan siitä, että haetaan korvauksia ja tulee hylkääminen tai hakemus hyväksytään. Niin millasesta mittakaavasta on kysymys? Esimerkiksi teillä Kevassa? Hylkäämisprosentista?”

Aikajanan 10:51 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Meillä hylkäämisprosentti on ollut viime vuonna tommonen, noin 23 %, ensimmäisen käsittelyn yhteydessä, hylättiin”

Toimittaja Jan Andersson:
”Onko se sinusta paljon vai vähän?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Tää riippuu aina mihin verrataan. Jos me verrataan kansainvälisesti, niin Yhdysvalloissa on hylkäyksiä yli 60 %:a, Saksassa noin 50 %:n luokkaa. Tanskassa ja Norjassa on muistaakseni vähän alhasempi kuin Suomessa keskimäärin.

Toimittaja Jan Andersson:
”Eli meillä on Sinusta aika hyvä tilanne?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Siinä mielessä on aika hyvä tilanne, että hylkäysprosentti on aika alhainen, jos puhutaan työkyvyttömyyseläkkeistä. Eli meilläkin hyväksytään 77 %:a ensimmäisessä käsittelyssä.”

Mitkä ovat vastaavat prosentit työtapaturmissa, ammattitaudeissa ja liikennevahinkojen eläkepäätöksissä? Asiasta on ollut 1.1.2018 alkaen vetämässä kysymys Suomi 2017 Twitterissä.

Toimittaja Jan Andersson:
”Teillä Kevassa?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Kevassa.”

Aikajanan 11:27 (Yle Areena versio)
Petri Nurmesniemi:
”Anteeksi. Saako sen verran tuota kysyä, että…? Hylkäysprosenteista.

No puhutaan prosenteista siinä mielessä, kun mä hain valituslupaa korkeimpaan oikeuteen . Vain viis prosenttia about 5 000 jutusta otetaan sinne käsiteltäväksi.

Niin senkään jälkeen mitään ei tapahtunut. 47,60. Onko se oikein teidän mielestä?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Ja tämä koskettaa nimenomaan tapaturmapuolta.”

Välihuuto? > Hänen kohdallaan näin???

Petri Nurmesniemi:
”Mietin silloin, että nyt se loppuu. Ei loppunut.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Olen lukenut korkeimman oikeuden lausunnon .Tilasimme sun paperit. Todellakin näin lukee, että hylätään ja että kaikki osapuolet tätä noudattakoon, vai miten se menikään?

Olet saanut 47 euroa ja 60 senttiä. Miltä se kuulostaa?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”No tietysti; kun näin inhimillisesti ajattelee, niin summa on pieni ja korvaus on vähänen. Ja niin poispäin. Mutta tuntematta asiaa, mun on hirveen vaikea ottaa kantaa tähän prosessiin, koska täytys olla kaikki asiapaperit tässä.

Näin yksittäistapauksena en pysty valitettavasti. Mutta ihmisen, yksilön kannalta ymmärrän äärimmäisen hyvin toki tämän tuskan.”

Aikajanan 12:50 (Yle Areena versio)
Petri Nurmesniemi:
”Ja sä kysyit multa, kuinka mä oon jaksanut.

No siinä on tullut vähän muitakin sairauksia. On tullut psoriaasista ja astmaa. Vakava masennus oli ja avioero tuli siinä samalla.  Sitä en ihmettele kyllä yhtään, ettei jaksanut enää mua kattella,  mutta kumminkin, niin kaikesta mä oon selvinnyt.

Psykiatri kysy multa siltä, semmonen kun Hiltunen, yksityinen psykiatri. Mä kävin siellä kerran. Se kysyi, että kuinka mä olen jaksanut. Sanoin, että on pakko jaksaa. Jos en mä tee, kukaan ei tee.”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Tää ei voi olla kuitenkaan mikään pienessä mittakaavassa oleva asia, koska se palautteen määrä mikä mä sain kansalaisilta…

Mä lopetin varmaan siinä 150 postin kohdalla laskemisen, ja niitä on tullut vielä  toinen mokoma sen jälkeen. Ja se inhimillinen hätä mikä ihmisillä on, joka on…”

Toimittaja Jan Andersson:
”Mistä ihmisillä on hätä?”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Siis ne kertoo sen oman tarinansa. Ne roikkuu kymmenenkin vuotta helposti siinä prosessissa mukana.”

Toimittaja Jan Andersson:
 ”Ovat työkyvyttömiä, sairaita, mutta eivät saa korvauksia.”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Juuri näin. He eivät pääse eteen eikä taakse siinä asiassa, ja tää on oikeesti se asia, johon pitäisi päästä ensimmäisenä kiinni.”

Aikajanan 14:03 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
”Teillähän oli tilaisuus hoitaa tää asia, kun ministeri Jari Lindström, joka käynnisti selvityksen tästä, kun Te istuitte vielä hallituksessa, niin miksi se ei silloin hoitunut kuntoon?”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”No itse asiassa, tästä oltiin Jarin kanssa, moneen kertaan keskusteltiin. Ja sitten tää kuuluu osittain Stv:n puolelle.

Siitä puhuttiin myös Hanna Mäntylän kanssa, ja asia oli etenemässä, ja kyllä onhan siellä jo se selvitysmies.”

Toimittaja Jan Andersson:
Mihin se sitten tyssäsi?”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”No sitä on vaikeeta minun vastata, mihin se tyssäs?”

Toimittaja Jan Andersson:
”Kai sulla joku käsitys on? ”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Sen takia  nyt tehdään tätä lakialoitetta.

Toimittaja Jan Andersson:
”Tekeekö nykyinen hallitus riittävästi; Jari Ronkainen?

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”No, tässä haetaan yhteistyötä. Toivotaan, että se etenee nyt sitten tämän lakialoitteen kautta. Tässä ihan selkeästi jokainen puolue, joka tällä hetkellä eduskunnassa istuu; on tehnyt vuoden 2004 jälkeen, tästä erilaisia valtiopäivätoimia.

Niin tähän pitäis löytyä aika laaja-alainen… ”

Toimittaja Jan Andersson:
”Tää on tällainen klassinen asia, josta on paljon puhuttu. Se on kuin vähän vanhusten huolto, että monta vuosikymmentä ja edelleen ongelmat vaan pyörivät edessämme.

Minun tietääkseni hallituksella on kai valmiina  professori Matti Tolvasen selvitys vakuutusoikeudesta. Eikö niin?”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Kyllä.”

Aikajanan 15:05 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
”Se makaa oikeusministeriössä laatikossa. Osaako joku kertoa, vaikka Sanna,  miksi te ette julkaise selvitystä ja kerro mihin toimenpiteisiin te ryhdytte?”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Ymmärsin ja kysyin ministeri Häkkäseltä, hän kertoi, että se on nyt ihan lähiaikoina julkaistaan. Siltä osin me saamme sen sitten keskusteluun.

Palaisin kuitenkin siihen, että tää asia on ollut esillä useamman ministerin ja hallituksen aikana. Tosiaan esillä.

Vuonna 2014 muun muassa meidän ministeri Risikko veti tämmöstä työryhmää, jossa näitä tilanteita käytiin läpi.

Kävin läpi sitten tän raportin esittämät niin ku toimenpiteet ja onko niille jotain tehty? Tietenkin voin sanoa, että nekään ei välttämättä riitä, mutta tärkeintä on, että edes jotain tapahtuu.”

Aikajanan 16:04 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jari Andersson:
”Väheksymättä Sanna teidän työtänne ja Jari, niin tuntuu siltä, että työryhmää piisaa ja mietitään ja kokoustetaan ja ollaan kovin huolissaan, mutta ongelma se vaan pysyy, niin kuin tässäkin tapauksessa.”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Mutta sen verran…”

Toimittaja Jari Andersson:
”Miksei tapahdu mitään?”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Tässä on hieman argumentoimatta. Mä kävin läpi mitä siellä oli niitä toimenpiteitä, joita siellä oli esitetty. Tässä kohdin on sanottava ansioksi, että niille on myöskin tehty jotain.

Siellä on lähtien etuuskäsittelyjä oli, niin niissä ei ollut kunnon perusteluita. Eikä ne ollut ymmärrettäviä, niin meillä on lainsäädäntöön tehty ne muutokset.

Toinen mikä siellä oli vakuutusoikeudessa, siellä oli tämmösiä asioita, että sidonnaisuuksia ei tarvinnut ilmoittaa aikaisemmin. Niin nekin on saatu…”

Toimittaja Jari Andersson:
”Lääkärien sidonnaisuudet?”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Lääkärien sidonnaisuuksia ei ollut siellä. aikaisemmin. Niin, ne on hoidettu sinne. Sit sinne on myös palkattu yksi ylilääkäri.

Että kyllä siellä niin ku on siis sellasia pieniä askeleita tapahtunut,
mutta voin sanoa, että vielä tarvitaan isoja askeleita, jotta päästään sinne tilanteeseen, jossa kansalainen voi kokee itsensä turvalliseks. Missä tahansa tilanteessa.”

Toimittaja Jari Andersson:
”Vakuutuslääkäreille on toki helppo suuttua, jos tätä toivottua päätöstä ei tulekaan. Eikä sitä eläkettä. Mitä tehdä, jos vakuutusyhtiön päätös ei miellytä? Katsotaan.”

Aikajanan 17:20 (Yle Areenan versio)
Toimittaja Rosa Kettumäki:
”Hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin eri lausunnot saattavat sysätä liikkeelle vuosia kestävän oikeusprosessin.

A-studio Talk sai luottamuksella tutustua erääseen tapaukseen ja sen asiakirjoihin. Näin potilaan tilaa kuvasi yksityislääkäri keväällä 2015.”

Kertojan ääni (Ruudulla kuvateksti):
”Saanut onnettomuudessa niskan retkahdusvamman, myös selkeäsi lievän/keskivaikean aivovamman. Laaja-alaista oireilua tapahtumasta alkaen.”
– Hoitava lääkäri, yksityinen lääkäriasema, kevät 2015 –

Toimittaja Rosa Kettumäki:
”Kuntayhtymän lääkärin arvio tilanteesta vuotta myöhemmin.”

Kertojan ääni (Ruudulla kuvateksti):
”Potilas on työkyvytön kaikkeen ansiotyöhön.
Pysyvästi työkyvytön entisiin ammatteihinsa”
– Hoitava lääkäri, kuntayhtymä, kevät 2016 –

Toimittaja Rosa Kettumäki:
”Viime keväänä vakuutusyhtiön lausunnossa tilannekuva oli täysin erilainen.”

Kertojan ääni (Ruudulla kuvateksti):
”Ilmeisesti aiheutunut lievä niskan retkahdusvamma. Tämän hetkinen tilanne johtuu pääasiassa muista kuin liikenneonnettomuudessa aiheutuneista vammoista.
– Ei aiheutunut liikenneonnettomuudessa aivovammaa eikä sellaista niskan retkahdusvammaa, mikä aiheuttaisi nykyisen oirekuvansa taikka työkyvyttömyytensä.”
– Vakuutusyhtiön lausunto, kevät 2017 –

Aikajanan 18:30 (Yle Areenan versio)
Toimittaja Rosa Kettumäki:
”Jos asiakas kokee vakuutusyhtiön päätöksen epäoikeudenmukaiseksi, hän voi valittaa kielteisestä päätöksestä ensin muutoksenhakulautakuntaan.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta käsittelee lakisääteisiin sosiaalietuuksiin, kuten kansaneläkkeisiin liittyviä päätöksiä.

Lakisääteisten työtapaturmavakuutusten käsittelyyn on oma lautakunta. Samoin työeläkeasiohin ja työttömyysturvaan liittyviin ongelmatilanteisiin.

Jos muutoksenhakulautakunnan päätös tuntuu edelleen epäoikeudenmukaiselta, voi asian voi viedä vakuutusoikeuteen.

Mikäli korkein oikeus tämän jälkeen myöntää asiassa valitusluvan, voidaan vakuutusoikeuden ratkaisua käsitellä vielä korkeimmassa oikeudessa.

Suomalaisten vakuutuksiin liittyviä oikeusprosesseja on käsitelty myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT:ssa). Silloin ei ole enää kyse siitä, onko vakuutusyhtiön tehnyt oikean päätöksen vai ei, vaan EIT arvio sitä, että onko oikeusprosessi ollut oikeudenmukainen?

Esimerkiksi vuonna 2008 ihmisoikeustuomioistuin teki ratkaisun, jonka mukaan Suomi on rikkonut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, vakuutuksiin liittyvässä tapauksessa.”

Aikajanan 19:33 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
Joo, valittaa siis voi, mutta tie on pitkä ja kimurantti. Ja sinä Petri, olet käynyt kaikki nämä vaiheet läpi. Korkeimman oikeuden päätöstä myöten. Mutta silti sitä rahaa on tullut vain vähän.

Puhuttiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta. Sekö on nyt se seuraava instanssi? Mitä sä ajattelet”

Petri Nurmesniemi:
”Se mun asianajajan kanssa sitten päätetään, että mitä tehdään. Mutta johonkin se laitetaan. Joka tapauksessa. Tällä hetkellä se on liikennevahinkolautakunnassa.”

Toimittaja Jan Andersson:
”No aina se on jossain. Mutta olet käynyt tämän myllyn läpi. Onko tää jo liian monimutkainen systeemi, tavalliselle potilaalle?”

Petri Nurmesniemi:
”Kyllä mä sanon, että moni ihminen olisi lopettanut kesken.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Mikä sai sut jatkamaan, kuitenkin?”

Petri Nurmesniemi:
”Mä en tiedä. Kun mä en ikinä luovuta.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Potutus?”

Petri Nurmesniemi:
”No se varmaan ajaa eteenpäin?”

Aikajanan 20:15 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson;
”Miltä tämä näytti? Minun silmissäni, tietysti kaunis ja selkeä grafiikka. Mutta puheesta kuului, ettei tämä valitusprosessi mikään helppo ole. Entä lääkärin mielestä?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Joo. Ei se helppoa ole, mutta tämä on tietysti meille hyvin tuttua.  Meiltä näistä hylätyistä ensisijaisista päätöksistä, alta 50 %:a valittaa sitten tähän, tuota muutoksenhakulautakuntaan. Ensimmäiseen asteeseen.

Siellä se muutosprosentti tällä hetkellä on 10 ― 12 %:a. Noin suurin piirtein. Eli muuttuu sitten myönteiseks päätökseks. Ja tää kestää, tää prosessi kestää kuusi kuukautta. Noin suurin piirtein.”

Petri Nurmesniemi:
”Vuoden.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Tänä päivänä se on ilmeisesti muutoksenhakulautakunnassa, noin kuusi kuukautta. Sieltä jos valitetaan, tuota vakuutusoikeuteen, sinne, siihen tulee yli vuosi lisää. Siellä se muutosprosentti on noin 12 ― 14 %:a. Suurin piirtein. Että tää on se…”

Toimittaja Jan Andersson:
”Tässä nyt puhutaan ihmisistä, jotka ovat kärsineet vahinkoa. Terveydellistä haittaa, jotka eivät ehkä ole elämänsä kunnossa. Jari Ronkainen, miten jaksaa käydä tällaisen prosessin läpi? Hakea sitä oikeutta.

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Tää on äärimmäisen raskas prosessi.”

Toimittaja Jari Jan Andersson:
”Suomalainen systeemi.”

Aikajanan 21:24 (Yle Areena versio)
Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
” Se on sitä. Tää pitäs saada nimenomaan muutetuks yksinkertaisemmaks ja selkeemmäks paketiks. Ja kun täähän saatetaan käydä useampaan kertaan läpi.

Petri Nurmesniemi:
”Mä olen jo toisella kierroksella”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Ei se ole välttämättä sillä yhdellä kerralla, ja se jaksaminen, ei pelkästään taloudellisesti vaan siis henkisestikin, niin se on todella raskas keikka.

Tää siis, mitä kerroit näistä, tuota.. muutoksenhakulautakunnan käsittelyaika on tällä hetkellä, mun tietojen mukaan, kaheksan (8) kuukautta.

Ja sit kun mennään vakuutusoikeuteen, niin siellä on hylkyprosentti noin 5 %:a. Mun tietojen mukaan.

Mutta tota noin, sitten jos käytetäänkin ulkopuolista asiantuntijalääkäriä, hylkyprosentti nousee yli 50:n! Eli mun mielestä se jo kertoo jotain tästä järjestelmästä.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Mistäs se kertoo?”

Petri Nurmesniemi:
”Mun mielestä tarvii siinä vaiheessa täytyy miettiä, onko tämä, oikeesti niin ku.. ”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Anteeksi. Sä sanoit; vakuutusoikeudessa hylkyprosentti siis nousee?”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Nousee yli 50:n…”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Se, miten ne sitten muuttaa tätä päätöstä, joka on siis tehty muutoksenhakulautakunnassa; vakuutusoikeudessa? Kuinka monta prosenttia siitä muuttuu siellä. Mun käsittääkseni se on 12 ― 14 %: a, joka muuttuu sitten myönteiseksi.”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Niin muutoksenhakulautakunnassa.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Eikun vakuutusoikeudessa”

Toimittaja Jan Andersson:
”Ei mennä näihin laatikoihin nyt sen kummemmin. Iso kuva on nyt tämä monimutkainen järjestelmä. Sanna Lauslahti, onko tämä ihan hyvä?”

Aikajanan 22:44 (Yle Areenan versio)
Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Ei, ei oo oikeastaan hyvä. Toisaalta tässä on kysymys siitä, että kansalaisen oikeusturva hoidetaan asianmukaisesti.

Se tekee ehkä siihen oman monimutkaisen, mutta että tää prosessi kestää näin pitkään, niin sitä yksinkertaisesti ei voi hyväksyä.

Koska voi sanoa, että jokainen hetki, se kuukausi on tuskallinen odotuskuukausi, ihmiselle, joka odottaa sitä päätöstä.

Mut sitten jäin miettimään päätöksiä yleensä.

Otan anekdootin.  Olin uimakisoissa käännöstarkastajana. Ja sitten siellä annettiin ohjeita meille tuomareille, että jos on yhtään epäilystä,   ett siin on niinku, että uimari tekee virheen, mutta et oo varma, niin ota se uimarin hyväksi.

Ja tää on tietenkin kysymys, että toimiiko meillä oikeusjärjestelmä ja meiän päätöksentekojärjestelmä vastaavalla tavalla.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Toimiiko? Sinusta! Sanna?”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Näitä tarinoita kuullessa, kyll herää epäilys, että ei toimi.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Tapio? Toimiiko?”

Aikanjanan 23:45 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Tuota jos ajatellaan, kun meillä tulee työkyvyttömyyseläkehakemus. Jos esimerkiksi lausunnot ovat siinä puutteellisia, me pyydetään lisäselvityksiä. Valitettavasti me joudutaan pyytämään liki 20 %:ssa, ensikertaisissa hakemuksista lisäselvityksiä.”

Toimittaja Jan Andersson:
”20 %:ssa”.

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”No 15 ― 20 %:a. Kuitenkin. Eli se on iso määrä, ja tää tietysti viivästyttää sitä meidän ratkaisua. Ja nää johtuu ihan puhtaasti siitä, että siellä hoitavalla taholla ei tehdä riittävän hyviä lausuntoja.

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Jos Te tapaisitte potilaan, ei tarvitsisi pyytää lisäselvityksiä”

Toimittaja Jan Andersson:
”Pysähdytään tähän. Nostetaan nyt tää kissa pöydälle. Tää on nyt. Selvyyden vuoksi, todella prosessi menee niin, että .. vakuutuksen hakijan hoitava lääkäri antaa lausunnon. Sitten vakuutusyhtiössä lääkärit, useammat, antavat oman lausuntonsa.

Ja niin kuin tuosta insertistä kävi ilmi, myöskin saamastamme palautteesta ja sinunkin tarinasi, niin aika usein nämä lausunnot ovat ristiriidassa.

Niin haluaisin nyt kuulla teiltä näkemyksen, valistuneen näkemyksen, mistä se johtuu, että kaksi lääkärinkoulutuksen saanutta huippuammattilaista tai useammat, päätyvät ihan samasta asiasta tyystin eri tulkintaan.

Kysytään nyt Petriltä ensin. Kai sä olet tätä miettinyt?”

Petri Nurmesniemi:
”Kyllä mää olen miettinyt. Mulla ei ole kulunut päivääkään, etten mä miettisi näitä asioita.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Miten sä selität sen? Ittelles? Tai muille?”

Petri Nurmesniemi:
”En mä osaa selittää sitä ittelleni.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Ei mahu kerta kaikkiaan kaaliin.”

Petri Nurmesniemi:
”Ei”.

Toimittaja Jan Andersson:
”Kysytään lääkäriltä. Mahtuuko Sinun kaaliisi?”

Aikajanan 25:10 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Kyllä se mahtuu.”

Toimittaja Jan Andersson:
Kerro meille muillekin.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Eli tuota, Ensinnäkin jos lähdetään lääketieteellisistä tutkimuksista. Nyt meillä on aika paljon semmosii tutkimuksia, joka niin ku, koululääketiede ei tänä päivänä näe lääketieteellisen todistusaineiston pohjalta näe, että se on kun adekvaattia tietoa. Ja meillä on lääkärikunta, jotka näkee, toiset, että okei tässä tutkimuksessa tulee tämä ja tämä asia esille. Eli tulee tämmönen tietynlainen ristiriita kahden välillä. (HUOM! molemmat kädet 25:37)

Me ei tiedetä tulevaisuudessa, tutkimus voi mennä eteenpäin, tää voi olla ihan oikeeta tietoa,   mutta mitä me tiedetään tänä päivänä, niin sen pohjalta meidän ne ratkaisut tehdä.

Toimittaja Jan Andersson:
”Mutta olepa rehellinen, kun sanoit tuossa äsken, että pitää hoitavan lääkärin kirjoittaa parempia lausuntoja. Niin kun istut siellä ja teet näitä päätöksiä työksesi. Niin onko sulla semmonen olo, että sulla on vakuutuslääkärinä paremmat tiedot? Kuin hoitavalla lääkärillä.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Monta kertaa meillä on yhdestä hakijasta, meillä saattaa olla kolmen tai neljän eri lääkärin lausunnot.

Me pyydetään vielä sitten hoitoyhteenvetoja ja työnantajalausuntoja. Ja näin poispäin.

Eli meillä on aika laaja tietomäärä siitä. Se ei ole puhtaasti vain se yhden lääkärin kirjoittama lausunto. Joka monta kertaa, joku nimeää yhden lääkärin hoitavaksi lääkäriksi. Mutta siellä voi olla montaa ja useampaa lääkärinlausuntoo.

Ja tässä on se, että nyt me tullaan ihan tämmösiin peruskysymyksiin. Otan yhden esimerkin vaan.

Että, jos kirvesmieheltä, hän on oikeakätinen, menee olkapää, hän ei pysty tekemään kirvesmiehen työtä. Hän on Kelan mukaan omaan ja vastaavaan työhönsä työkyvytön. Sen 300 päivää.

Mutta jos hän on yksityisellä puolella työssä, tuleekin yleinen työkyvyn arviointi.

Ja monta kertaa sitten törmätään siihen, että okei, hylätään se siellä, mutta kun lääkärit ei tiedä edes sitä, mikä on ammatillinen ja mikä on yleinen työkyvyn arvio. Tässä mennään hyvin paljon, niin ku, sekasin näissä asioissa.

Puhumattakaan siitä, että kun nähdään, kirvesmies ei kykene kirvesmiehen työhön, miksi me odotetaan 300 päivää? Miksei aloiteta ammatillinen kuntoutus välittömästi? Ja lähteä häntä kouluttamaan uuteen työtehtävään?”

Aikajanan 27:11 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
”Pysytään vielä lausunnoissa. Siinä, että on täyttä ristiriitaa.”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Tässä on varmaan kysymys siitä, että myös meiän lääkärikoulutuksessa ei oo sellaista, että se tulee niin varhaisessa vaiheessa, niin kun tähän vakuutuspuoleen liittyvä koulutus, että se saattanee unohtua.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Eli anteeks vielä. Tarkoitatko siis, että hoitavilla lääkäreillä ei ole tarpeeksi tietoa, antaa oikeita lausuntoja?”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Koulutuksen taustasta. Siellä annetaan perusopintojen aikana joku puoli opintoviikkoa, joka on aivan liian vähän. Meidän pitäisi saada koulutusjärjestelmään muutos, että se tulis erikoistumisjakson aikana, jolloin hoitavilla lääkäreillä olisi huomattavasti parempi tieto siitä, että minkälaisia lausuntoja odotetaan.

Siinä mielessä tässä on niin ku myös koulutuspoliittinen kysymys, että millä tavalla se hoidetaan?”

Toimittaja Jan Andersson:
”Tästähän ihan ohjelman alkupuolella puhuinkin, että tietääkö vakuutuslääkäri aina paremmin. Millainen olo, Petri, sulla on, kun olet ollut siellä hoidettavana? Kuka tietää parhaiten, sinun vaivoistasi?”

Petri Nurmesniemi:
”No minä varmaan, itte tiedän kaikista parhaiten. Tai tunnen.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Mitä mieltä sä oot? Kun sanotaan, että sen sun hoitava lääkärin olisi pitänyt kirjoittaa, ehken selkeemmät, paremmat lausunnot?”

Petri Nurmesniemi:
”No mulla oli useita eri lääkäreitä. Niitä oli niin paljon, etten mä edes muista kaikkia. Mutta sitten semmoinen juttu, siihen kuntoutusjuttuun, että kun sää sitä sanoit, että heti pitäisi kuntoutus  aloittaa. Siinä mää olen samaa mieltä. Esimerkiks mun kohdalla. Jos olisi heti aloitettu oikein kunnon kuntoutus. Mä voisin olla työelämässä nyt.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Juuri näin.”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Toi on todella hyvä…”

Aikajanan 28:37 (Yle Areena versio)
Petri Nurmesniemi:
”Nyt oon siinä pisteessä, että vajaa kuukausi sitten olin Tampereella neurokirurgin vastaanotolla. Hän olisi halunnut leikata mut, se kun on pahentunut tuo kaularankasysteemi.

Mä sanoin, etten mä uskalla lähtee, että jos mä joudunkin yhtä äkkiä pyörätuoliin siitä. Sitten mä en ainakaan jaksa enää, tätä hommaa viedä eteenpäin.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Hyvin usein törmää väittämään, että vakuutusyhtiöt pyrkivät minimoimaan korvausvastuitaan.

Tarkoitus ei olekaan auttaa, sitä vakuutuksen ottajaa, vaan todella minimoida ne korvaukset. Nostetaan nyt tämäkin kissa pöydälle. Mitä vastaat?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Vastaan tähän oikeestaan, sillä lailla kuin edeltävä esimieheni. Eli hän totesi, että itse asiassa me eläkevakuuttajana pyritään siihen, että meidän ei tarvitsisi hylätä yhtään eläkehakemusta.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Miksi?”

Aikajanan 29:28 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Se täytyy olla meidän tavoite.”

Toimittaja Jan Andersson:

”Miksi se on tavoite?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Silloin on tehty työpaikalla asiat oikein. Jos siellä pitää korjata sitä työtilannetta.

Siellä on lähdetty kouluttamaan, kuntouttamaan ihmistä riittävän ajoissa. Jos siellä on niin ku siinä toimintakyvyssä vajausta.

Ja sitten, jos on kaikki nää kuntoutus- ja hoitotoimenpiteet tehty, työpaikkatoimenpiteet tehty. Me katsotaan edelleen, että tämä ihminen ei ole enää työhön kykenevä, niin meidän on aika helppo, siinä vaiheessa, kun siellä on todettu sairaus, joka alentaa merkittävästi hakijan toimintakykyä ja siellä on selkeät rajoitteet työhön, hyväksyä tää.

Tähän me pyritään, että se, että prosessi sieltä työpaikalta tänne, niin ku hakemukseen asti on kunnossa ja siellä on kaikki tehty sitä ennen. Tää on se keskeinen asia.”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Joo, tää nimenomaan tää kuntoutusasia on äärimmäisen tärkeä. Sehän pitäisi aloittaa välittömästi ja nyt se ei koskaan toteudu siinä vaiheessa, jos tää prosessi lähtee pyörimään Silloinhan me tehdään nimenomaan hallaa tässä asiassa.

Ja sitten mitä tulee tohon, että onko vakuutusyhtiön lääkäri viisaampi kuin tavallinen lääkäri?

Niin niitä on tosiaan useissakin tapauksissa, on monta hoitavaa lääkäriä antanut lausunnon. Sitten tulee yksi vakuutusyhtiö lääkäri, joka kumoaa sen kaiken.”

Aikajanan 30:41 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
”Hänhän sanoi aikaisemmin, ei niitä yks ole, vaan kaks tai kolme, neljä.”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”No voi niitä olla kaks tai kolme siellä.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Täytyy huomioida, että silloin kun eläkevakuuttaja tekee päätöksen, niin meillä saattaa kolme neljäkin erikoisalan lääkäriä katsoa tän lausunnon. Tehdä arvion.

Meillä on ratkaisuasiantuntijat. Meillä on kuntoutusasiantuntijat ja meillä on juristit.

Eli siellä on aika iso ryhmä, joka tätä asiaa katsoo. Ettei se oo se lääkäri, jonka sen päätöksen siellä tekee. Arvion.

Totta kai lääketiede on hyvin keskeistä siinä, mutta siinä sovelletaan myös sitä sosiaalivakuutuslainsäädäntöä ja työkyvyttömyyden määritelmää eri järjestelmissä. Ja niitäkin on 11.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Sellanen pieni näkökulma tähän, että vakuutus, sehän on kahden osapuolen juridinen sopimus. Ja jos vakuutettu hakee väärin perustein korvauksia, hän syyllistyy vakuutuspetokseen, ja siitä voi seurata linnaa, aika helposti. Niin, että kalterit heilahtaa.

Mutta, jos vakuutuslaitos tekaistuin perustein, oletetaan näin, evää korvaukset, se ei syyllisty mihinkään. Ei tapahdu mitään. Onko tämä oikein? Vakuutusyhtiö voi mahdollisesti kikkailla…”

Aikajanan 31:42 (Yle Areena versio)
Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
Ei varmasti oo oikein.”

Toimittaja Jan Andersson:
Mutta vakuutettu ei. Mutta tämähän jos katotaan juridiikkaa, niin näinhän se on.”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Ei noin voi olla. Toihan on, että meillä pitää olla tasapuolinen kohtelu, on se sitten yrityspuolen edustaja tai kansalainen.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Sanna, mitä puhutaan siitä, jos korkein oikeus toteaa, niin kuten hänen kohdallaan, että väärin päätetty, hän on oikeutettu korvauksiin, niin tavallaan, nämä vakuutusyhtiön perusteet eivät korkeimman oikeuden mielestä päde. Niin ei siitä seuraa mitään. Siitä seuraa 47 euroa.”

Petri Nurmesniemi:
”Niin.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Käsittämätöntä?”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Ihan käsittämätöntä. Ei voi muuta. Täytyy vaan tää asia käydä lävitse, mikä tuolla on taustalla. Näin..”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Näitähän on…”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Ei tätä voi pitää hyväksyttävänä, millään tavalla, että …”

Toimittaja Jan Andersson:
”Mitä sä sanot, Tapio? Olenko ymmärtänyt väärin? Että eikö se ole näin, että jos minä otan vakuutuksen ja yritän teitä huijata, niin mulle voi seurata häkkiä ja linnaa, mutta jos sinä yrität löytää sieltä jonkun luovan ratkaisun niin, että pääset korvausvastuusta ja jäät siitä kiinni, korkeimmassa oikeudessa, niin ei seuraa mitään, sää vaan jatkat ja porskutat?”

Aikajanan 32:50 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Edelleen sitä, että tää tapahtuu tapaturmapuolella…”

Toimittaja Jan Andersson:
”Mä vähän kutittelen.”

HUOM! > Mobiiliflaijeri 1 vakuutuslääkärien laillisuusvalvonnasta

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Se on pikkusen eri asia. Mutta meitähän tarkastaa, todella moni taho.
Meitä on käynyt tarkastamassa muun muassa eduskunnan apulaisoikeusasiamies. Tietyin väliajoin käy.

Eli ne perustelut, mitä me ollaan näihin annettu, on sen toimiston mukaan, tai miten sitä nimitetään, kanslian mukaan, niin olleet erittäin laadukkaita.

Eli kyllä tätä meidän toimintaa niin ku eri tahoilta tutkitaan ja katsotaan ja tarkastellaan. Että tuota. Ei siellä mitään tällaisia laittomuuksia tehdä eikä vääryyksiä tehdä.”

Nämä väitteet vakuutuslääkärien laillisuusvalvonnasta on saatava tarkistettuina julkisuuteen!

Toimittaja Jan Andersson:
”Petri.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Puhun nyt eläkevakuuttajasta.”

Petri Nurmesniemi:
”Niin, se on aivan eri asia, mutta mut tässä sellanen homma, että tässä on työtapaturmasta kysymys. Mun kohdalla.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Tiedän.”

Petri Nurmesniemi:
”Siinä on työnantaja ottanut vakuutuksen työntekijälleen. Sitten puhutaan toisesta hommasta. Tää kuuluu liikennevakuutukseen, koska mä ajoin ammatikseni autoo.

Niin… Onko se oikein, että tässä monta vuotta väännetään ja homma ei etene mihinkään suuntaan? Aina odotat sen about vuoden, ei nyt tarkalleen vuotta, mutta about vuoden. Yhtä päätöstä.”

Aikajanan 34:02 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
”Kaikki täällä tuntuvat olevan sitä mieltä, että se ei ole oikein. Mutta joka tapauksessa  käytäntöhän on tällä hetkellä se, että vakuutusyhtiön lääkäri ei tapaa potilasta, vaan hän siis tekee korvauspäätöksensä hoitavan lääkärin tai hoitavien lääkäreiden kirjallisen lausunnon pohjalta. Tämä on Suomessa käytäntö.

On maita, joissa vakuutuslääkärit tapaavat potilaita.

Tapio, mitä mieltä olet? Onko sinun näkökulmastasi hyvä vai huono, että et tapaa potilasta, kun teet päätöksiä?”

Aikajanan 34:37 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Mä ottasin pikkusen laajemman kuvan tuohon, että kun on keskusteltu näistä myös ulkomailla, miten siellä tehdään, kun siellä tehdään ja siellä tavataan näitä hakijoita.

Niin ei siellä ne hylkäysprosentit oo yhtään sen alhasempia.

Kyllä ne on varmasti ihan samalla tasolla tai korkeampiakin, jopa Suomessa. Eivätkä ne hakijat ole sen tyytyväisempiä, kun he ovat käyneet, siinä henkilökohtaisessa tarkastuksesssa ja kun heidän tilansa, tuota, on edelleen se ja heidän hakemuksensa on hylätty. Eli tää ei välttämättä tuo tähän asiaan ratkaisua.

Ja mä sanosin niin, että sillon kun meillä on hyvät asiapaperit, hyvin tehdyt lausunnot, niistä kyllä selviää se koko totuus.

Ei se pelkästään se näkeminen, sitten siinä auta. Vaan on todennut, jos meillä on selkäsairaus, neurologinen sairaus, psyykkinen sairaus, me vaadittas ehken kolme erikoislääkäriä, jotka sitten tutkis saman henkilön.”

Petri Nurmesniemi:
”Tarkoitatko sä nyt sitä, että vakuutuslääkärin ei tartte nähdä potilasta?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Kyllä mun mielestä tää järjestelmä toimii tällä hetkellä hyvin. Meille tulee riittävän hyvää tietoa. Jos meillä ei ole riittävää tietoa, me hankitaan sitä.”

Petri Nurmesniemi:
”Mä tiesin sen, että sä sanot noin.

Mä löysin sulta semmosen sitaatin, jonka sä oot kirjoittanut. Löyty tuolta netistä. Että hoitava lääkäri on potilasta lähellä ja vakuutuslääkäri hoitaa asian etäältä.”

Aikajanan 35:58 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Se ei ollut ihan sanatarkka.”

Petri Nurmesniemi:
”Ei ollut sanatarkka.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Tää on oikeestaan lainaus arkkiatri Risto Pelkoselta. Eli sillon kun hoidat potilasta, ole niin lähellä sitä potilasta, niin iholla vain kun suinkin voit.

Silloin kuin sä joudut siihen tehtävään hoitavana lääkärinä, että sä joudut asiantuntija(na) arvioimaan sitä, niin ota riittävästi etäisyyttä, ettei se sun tunneside siihen asiakkaaseen ole liian, niin ku läheinen. Eli pystyt tekemään objektiivisemman kuvan.

Mutta tämän päivän Helsingin Sanomissa minusta oli, esimerkiksi aika hyvä lasten neurologin, niin ku omasta työstään… Kannattaa lukea mitä hän kertoi siitä, miten hän keskittyy ainoastaan sillä hetkellä, kun hän leikkaa, siihen tiettyyn asiaan.”

PN epäselväksi jäävä välikommentti > ”Sä vaihdoit asiaa…”

Aikajanan 36:43 (Yle Areena versio)

Toimittaja Jan Andersson:
”Mä todella toivon, että hän keskittyy silloin kun hän leikkaa. Mutta nyt puhutaan siitä, että päätöksiä ihmisen loppuelämästä ja taloudellisesta tilanteesta tekevä, ei tapaa tätä ihmistä, ei tapaa potilasta.

Sä sanoit, että se on hyvä, hyväksymme tämän. Mutta sanokaa te muut.”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Ei oo hyvä.”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Ei, ei.ei”

Toimittaja Jan Andersson:
” Sä olisit halunnut tavata.”

Petri Nurmesniemi:
”Ei todellakaan oo hyvä. Lisäksi mä kattoin, että tota noin, sullahan on tollanen koulutus nyt 28. päivä tätä kuuta. Sä koulutat kolmes tunniss vakuutuslääkäreitä.

Ja sä vielä, siellä on vielä merkattuna siihen listaan..Itse asiassa se on 2 tuntia ja 45 minuuttia miinus kahvitauko.

Niin siellä sä vielä, sulla on yhtenä aiheena se, että potilasta on hyvä hoitaa etäältä vakuutuslääkärinä. Ei oo sanalleen tarkkana, mutta sinnepäin.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”En ole puhunut kyllä hoidosta mitään.

Toimittaja Jan Andersson:
”Koulutat kuitenkin vakuutuslääkäreitä?”

Aikajanan 37.34 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Joo. Meillä on tämmönen. Onneks me ollaan saatu, niin kuin Sanna tuossa sanoi, tää on työn ja tuskan takana, että saadaan Lääkäripäiville näinkin lyhyitä jaksoja, jossa me kerrotaan muille aloille, mitä tää niin ku työkyvynarviointi, toimintakyvyn arviointi on ja miten vakuutuslääkärit toimii.

Eli ei me yritetä olla viisaampia kuin muuta, vaan tehdä yhteistyötä ja kertoa mistä on kysymys.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Puhutaan nyt näistä tapaamisista vielä. Vakuutuslääkäri sanoo, että hyvä että ei tavata. Pysytään etäällä. Sillon kun hoidetaan, hoidetaan. Hän haluaa tavata. Mikä on päättäjien näkemys? Pitääkö vakuutuslääkärin tavata potilasta, josta hän päättää? Jari ensin.”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Mä olen sitä mieltä, että pitää ehdottomasti tavata.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Perustele.”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Taisin tossa äsken mainitakin sen, että siinä vaiheessa henkilöstä näkee jo, paljon asioita. ihan jo kylmiltään. Ei kaikkea tietenkään, mutta paljon.

Toimittaja Jan Andersson:
”Esimerkiksi henkinen puoli tulisi.”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Kyllä se varmasti näkyy aika vahvasti. Ja mitä tulee näihin sanktioihin, niin  meidän lakialoitteessahan, nimenomaan puhutaan tästä totuusvelvoitteesta.
Eli olis mielenkiintoista nähdä, että minkälaisen lausunnon vakuutusyhtiölääkäri tekee, jos hän joutuu laittamaan sinne alle, että vakuutan kunnian ja omantunnon kautta Minulle ainakin se, ne sanat merkitsee jotain.”

Toimittaja Jan Andersson:
Näin ei nyt ole. Tähän palataan kohta, se on mielenkiintoinen yksityiskohta. Mutta Sanna, tähän tapaamiseen.”

Aikajanan 38:57(Yle Areena versio)
Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Mä olen itse asiassa samoilla kannoilla. Koska tilanne on se, että jos meillä on hylky tulossa, ja täs edellä tuli esille, että voi olla kolmenkin eri lääkärin erilaisia näkemyksiä, niin kyllä siinä kohdin on vähintäänkin perusteltua, että sen ihmisen todellakin näkee.

Ja voi tehdä sen arvion siitä työkyvystä. Koska tässä on kysymys ihmisistä, ei papereista.

Ja siltä osin tää on, meillä niin ku hyvin inhimillinen kysymys. Jolloin tää, ei hoitosuhde kyllä muodostu siinä, jos lääkäri alkaa toiminta- tai työkykyä arvioimaan, koska se on arviointitilanne, mutta samaan aikaan siinä syntyy kuva ihmisestä. Kenestä ihmisestä on kysymys?”

Toimittaja Jan Andersson:
”Eikö sinua kiinnosta lääkärinä, vakuutuslääkärinä, kenestä on ihmisenä kysymys? Vai sotkeeko se sinun…?”

Aikajanan 39,44 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Ei. Mä en puhunut siitä, että sotkee. Kiinnostaa kovastikin.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Haluat pitää etäisyyttä tähän ihmiseen?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Kyse ei ole pelkästään etäisyyden pitämisestä. Niin kun, mä olen todennut, niin meillä on 10 000 hakijaa vuodessa, siis pelkässä Kevassa.

Jos me hylätään sieltä 23 %:a. Jos me kaikki nämä tarkistetaan, tehdään työ- ja toimintakyvyn arviointi, joka on vaativaa työtä, Eli 2 300:lle, vuositasolla. Niin se merkkais aikamoisen, niin ku lääkärikunnan lisäämistä meille jo Kevaan, puhumattakaan valtakunnallisesti, sitten kun me otetaan Kela mukaan ja kaikki muut vakuutusyhtiöt.”

Aikajanan 40:21 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
”Miettikääpä tätä, päättäjät, nytten kun te.”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
Kuka tämän lähtis sitten järjestämään? Mistä me koulutettais nää lääkärit, kaikkeen tähän työhön? Ja tuota. Mistä se aika ja mistä se raha? Eli tääkin täytyis ottaa sitten huomioon. Tää ei tuu tyhjästä eikä ilmaseks.”

Toimittaja Jan Andersson:

”Mikä on? Sanna, kysyn näin päin, että mikä on sitten parempi: ajan kanssa hyvien papereiden perusteella tehdä päätös? Vai hyvin nopeassa aikataulussa, kenties tavata ja sitten tehdä päätös?”

Aikajanan 40:49 (Yle Areena versio)
Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Mä en ehkä lähtis tekemään, näin ihan on tai off, vaan lähtisin ihan siitä prosessin alkulähteeltä. Mitä tehdään siellä hoitavan lääkärin kohdalla ja lähtee kysymään myös sinne vakuutuslääkärin puolelle ja arviomaan tätä ihan, niin ku avoin silmin.

Meillä on vähän tämmönen tilanne, että tässä on, niin ku, kahdessa eri suunnassa eikä oikein löydetä sitä, niin ku yhteistä säveltä, niin ku ammattikuntien välillä.

Että mieluummin lähtisin kattomaan, mikä ois se uudenlainen prosessi? Jolla tää hoidettais. Onhan tässä, joka tapauksessa menee aikaa ja rahaa ja palaa ihmisiltäkin, niin ku hermot, siinä kun sä oot siellä valitusasteessa. Että kyllähän sekin kuule maksaa aika tavalla.

Siellä on, niin ku isoja päätöksentekoelimiä, joissa on useita ammattilaisia. Että mä katsoisin tään koko prosessin ja miettisin, että millä tavalla, meillä, kun ajatellaan kansalaista, tää organisoitaisiin paremmalla tavalla.”

Aikajanan 41:36 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Joo, mä toivottaisin sekä Sannan että Jarin tervetulleeksi, esimerkiksi meille. Niin käytäs läpi nää prosessit, miten se nyt tällä hetkellä tehdään. Mä veikkaan, että teistä kumpikaan ei ole käynyt.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Saadaanko, mekin Petri kanssa tulla?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Saatte, tervetuloa. Kyllä, ilman muuta! Tulkaa, kaikille avoimesti, koska mä haluan sitä, että nää tehdään prosessit avoimeksi. Että jokainen tietää, millä lailla nää, niin ku arviot ja päätökset tehdään.”

Aikajanan 42:00 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
”Okei. Hyvät ystävät; tapaamme ylilääkärin Turusta. Hän on sitä mieltä, että nykyjärjestelmä kerta kaikkiaan suosii vakuutuslaitosta ja potilas unohtuu.”

Toimittaja Ellinoora Sandell:
”Lähes 30 vuotta erikoislääkärinä työskennellyt Olli Tenovuo, antaa vakuutusyhtiöille useita satoja lääkärinlausuntoja vuodessa.

Rikkovatko vakuutuslääkärit lääkärinvalaa?

Sitä Tenovuo ei halua kommentoida, mutta ihmettelee, miten vakuutuslääkäri voi antaa lausuntonsa eri vaatimuksin kuin hoitava lääkäri.”

Dosentti, ylilääkäri Olli Tenovuo:
”Onhan se tietysti jollain tavalla erikoinen kuvio. Kyll mun mielestä, jokaisen siihen päätöksentekoon osallistuvan pitäis se, se samalla velvottavuudella, se ratkasu tehdä.”

Toimittaja Ellinoora Sandell:
”Tenovuon mielestä vakuutuslääkärijärjestelmää pitäisi muuttaa.

Nykytilanteessa vakuutuksien korvauspäätöksistä syntyy usein valituskierre, joka kuormittaa erityisesti potilaita.”

Dosentti, ylilääkäri Olli Tenovuo:
”Tässä on se ongelma, että tavallaan, tosiaankin ensinnäkin lääkäri, joka vaan papereitten perusteella tekee, sitten sen päätöksen, niin ei pysty koskaan saamaan papereista samanlaista käsitystä.

Ja sitten valitusteissä taas, niin useimmiten ratkaistaan lääketieteellisiä asioita henkilöitten toimesta, jotka ei oo itte terveydenhuollon ammattilaisia.

Mun mielestä semmonen järjestelmä jossa, jos esimerkiksi eläkevakuutuslaitoksen lääkäri katsoo, että tää ei oo riittävä peruste nyt eläkkeen saamiseks, niin hän vois pyytää esimerkiks, jos on työterveyslääkärin lausunnosta kysymys, niin hän vois pyytää erikoislääkärin lausunnon. Tai päinvastoin.”

Toimittaja Ellinoora Sandell:
”Jos tilanne on tämänkin jälkeen epäselvä, Tenovuo toivoisi järjestelmään mukaan arvioivan moniammatillisen työryhmän.Tällä tiimillä olisi korvauspäätöstä tehtäessä viimeinen lääketieteellinen sana.”

Dosentti, ylilääkäri Olli Tenovuo:
”Potilas tutkitaan riippumattomien tahojen toimesta, terveydenhuollon ammattilaisten toimesta. Ja tota, Niin, että tää työryhmä olis myös taloudellisesti riippumattomas tilanteessa. He eivät ole sidoksissa mihinkään tahoon.”

Aikajanan 44:07 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
Niin dosentti Tenovuo viittasi tuossa asiaan, jota tässä on jo vähän sivuttu.

Työtapaturma― ja ammattitautilain pykälä numero 121, joka siis käytännössä mahdollistaa sen,  että vakuutuslaitoksen lääkäri, tämän valitus- ja oikeusprosessin aikana, voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöstölle annetun lain muotovaatimuksia.

Kuulostaa nyt monimutkaiselta, mutta tämä on olennaista. Niin yrittäkää ymmärtää. Tarkottaa suomeksi sitä, siinä missä muut vakuuttavat kautta kunniani ja omatuntoni, niin vakuutuslääkärit eivät.

Miksi ihmeessä eri pelisäännöt vakuutuslääkäreille kuin muille lääkäreille tai terveydenhuollon henkilökunnalle niinkin tärkeissä asioissa kuin tämmöisissä oikeusprosessissa? Kuka osaa selittää sen minulle? Minä en sitä ymmärrä.”

Aikajanan 44:56 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Ehkä, jos ajatellaan eläkevakuuttajan kannalta, niin mä veikkaisin, että tää lähtee myös paljon liikkeelle siitä, että tässä ratkaisuprosessissa asiantuntijalääkäri antaa arvion ja eläkelaitos tekee päätöksen, ja siinä päätöksessä on, niin ku, isompi kollegio mukana. Joka sen päätöksen tekee.

Eli ei vakuutuslääkäri tee sitä missään nimessä päätöstä, vaan sen tekee se eläkevakuuttaja. Siellä on nää juristit ja ratkaisuasiantuntijat. Ja muut mukana.

Tää on mun ajatus, tää on ehkä yks selitys asiaan, ainakin eläkevakuuttajien puolella.

Uskoisin, että sama saattaa olla tapaturmapuolellakin.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Puhutaan nyt tästä.

Jokainen tietää elokuvistakin, että tää on ihan yks demokratian peruspilareita ja oikeusjärjestelmän peruspilareita, kun vannotaan kunniani ja omatuntoni kautta.

Kysymys on ihmisten loppuelämästä ja toimeentulosta. Niin miksi eri säännöt vakuutuslääkäreille kun muille?

Päättäjät, kertokaa”

Aikajanan 45:50 (Yle Areena versio)
Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Tää ainakin minua ihmetyttää. Ja sen takia nimenomaan tän lakialoitteen toinen osio koskee tätä, että tää saatas muutettua.

Toimittaja Jan Andersson:
”Miten? Millaseks te haluatte tätä 121 pykälää muuttaa?”

Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Se muutetaan nimenomaan niin, että vakuutusyhtiölääkäreiden oikeus olla allekirjoittamatta kunnian ja omantunnon kautta. Vaan he toimisivat vastaavalla lailla, kun  kaikki muutkin lääkärit.”

Aikajanan 46:18 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
”Sanna.”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Mun täytyy ihan tässä todeta, että samaa mieltä. Ihmettelen, että miksi näin ei ole, että täytyy niin kun pohtia, koska jokainenhan tekee sen kunnian ja omantunnon kautta, joka tapauksessa. Niin toihan ei maksa kun pienen vaivan, että pistää nimi alle.

Toimittaja Jan Andersson:
Tekeekö joka tapauksessa? Niinhän ei nyt ole.”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Täytyy luottaa siihen, että näin tehdään, mutta tietenkin tässä lainsäädännön kautta voidaan tehdä vielä, voi sanoa, viimeisiä varmistuksia siihen,”

Aikajanan 46:45 (Yle Areena versio)
Toimittaja Jan Andersson:
”Sanna, sä oot kokoomuksen terveyspolitiikkoja, olet siihen oikein profiloitunut.

Nytten teillä on oikeusministerin salkku. Edellinen oli perussuomalaisten Lindströmillä. Häkkänen nyt kommentoi tätä lähiviikkoina, mutta voitko nyt sen verran avata, onko esimerkiksi tähän asiaan tulossa muutosta?”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Valitettavasti en tiedä tän Tolvasen raportin sisältöä, ja siltä osin en pysty, niin ku kommentoimaan, mitä on tulossa. Mutta nää on syytä nostaa esille ja pöydälle ja pohdittavaksi, mitä näille asioille voidaan tehdä.”

Toimittaja Jan Andersson:
”No, oma mielipiteesi. Sinullakin on kansan mandaatti. Pitäiskö tätä muuttaa, niin kuin Jari Lindström tässä ehdottaa?” (tarkoittanee Jari Ronkaista?)

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Tässä kohti, kun puhutaan allekirjoittamisesta, niin ehdottomasti kannatan.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Petri.”

Petri Nurmesniemi:
”Kannatan hänen juttuansa ja Tenovuonkin. Sehän oli sama juttu tavallaan.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Kyllä, kyllä. No tämä haastattelemamme Tenovuo on todennut Lääkärilehdelle, että nykyjärjestelmä käytännössä tarkottaa sitä, että vakuutuslääkärit eivät kaikilta osin noudata lääkärinvalaa.

Taas tämmönen pyhä sana, johon me ollaan totuttu nojaamaan ja luottamaan. Mitä vastaat Tapio? Noudatatko Sinä lääkärinvalaa työssäsi?#

Aikajanan 47:56 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Kyllä mä ehdottomasti mielestäni, noudatan sitä lääkärinvalaa. Eli että en ymmärrä, mikä tässä on, että tietenkin haluais sen niin kun osotettuna, mikä on menny minun työssäni niin pieleen, etten mä ole noudattanut sitä lääkärinvalaa.

Tähän Tenovuon kommenttiin sanoisin vielä, että kun hän sanoi, että pyydetään, jos on jonkin lääkärin lausunto. jos on esimerkiksi työterveyslääkärin lausunto tai erikoislääkärin lausunto. Näin me juuri teemme, silloin kun meillä ei ole riittävää tietoo, ja me epäilemme, että saattas mennä tää päätös hylkäykseen, mutta meistä tuntuu, että tässä tarvitaan lisää tietoa. Sillon me pyydetään uus lausunto.”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Pitää kysyä onko siinä? tästä allekirjoituksesta. Mikä siinä on esteenä? Miksei sitä vois tehdä? Näin sinun näkökulmasta.”

Aikajanan 48.40 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”En tiedä, mutta kuten äsken kerroin, niin mä veikkaan perusteeks, että peruste on tää, että päätös tehdään tavallaan niin ku laitoksena, se päätös, mutta mä en tiedä. Tää täytyy juristien täytyy selvittää.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Hyvät päättäjät, hyvä teidän tietää, että täällä lukee, tässä tää on. Työtapaturma― ja ammattitautilaki. 121 pykälä. Näin Suomen laki sanoo. Sen kun korjaatte.”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Lähinnä kysyn, onko korjaukselle estettä sinun työsi näkökulmasta?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Ei… ”

Toimittaja Jan Andersson:
”Hän kysyy nyt, haluatko sinä…”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Haluatko allekirjoittaa?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Me toimimme lain mukaan. Eihän siinä mitään. Ei se ole ongelma.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Petri.”

Aikajanan 49:19 (Yle Areena versio)
Petri Nurmesniemi:
”Se on sellanen juttu niin kun, että ainakin vammautuneet näkee…
Mä oon monta juttua lukenut, jotka on paljon huonommassa kunnossa ku minä, ihmiset on kirjottanu.

Kun aina sama juttu. Hyvä, ettei samoilla lauseilla nämä kieltävät päätökset. Ja totta kai sitä rupee ihminen ajattelee, että kun se on vakuutusyhtiö, vakuutuslääkäri, niin kenenkä puolta, ajaako se potilaan puolta sitten, että kuulostaako se siltä?

Vakuutuslääkäri, vakuutusyhtiö, potilas.

Niin kyllä ainakin mulle tulee mieleen, niin kun varmaan monelle muullekin tulee, että se on niin ku vakuutusyhtiön edustaja. Vakuutuslääkäri.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Kenen edustaja sä oot?”

Aikajanan 50:01 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Kyllä mä oon asiantuntija siellä. Joka tekee asiantuntija-arvioita. Antaa niistä arviot ja lausunnot. Eli tuota se on se yks tehtävä, Keskeinen tehtävä tietysti mulle.

Kun mulla on yksikkö, jossa on kaikki meidän lääkärit, kuntoutusasiantuntijat. Mun tietysti johtaa sitä yksikköä ja sitä laatua valvoa siellä. Se on yksi tehtävä siinä kanssa.”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Eiks tässä kohtaa, jos otetaan tää yhden pienen pykälän muuttaminen,  kun tässä on kyse luottamuksesta, siitä, voiko minä  luottaa näihin osapuoliin, niin tämä olisi pieni ele siihen. Eiks tää olisi hyvä sinun työsi kannalta, että näin kävis?”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”No en mä henkilökohtaisesti näe tässä mitään estettä. En mä usko, että se muuttaisi millään lailla mun työtä.”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Jos miettii sitä luottamusta…”

Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Jos se on tästä kiinni, niin…”

Toimittaja Jan Andersson:
”Hei. Meillä on enää sen verran vähän aikaa, kommentoidaan nyt ihmeessä tuon Olli Tenovuon parannusehdotusta myös.

Hän siis ehdottaa moniammatillisia työryhmiä, jotka siis vakuutuspäätöksiä tehdessään, niin heillä olisi viimeinen lääketieteellinen sana.

He myös tapaisivat muuten potilaita. Se ei tullut tuossa insertissä ilmi. Mutta näin hän on myös sanonut. Kannatatteko tällaista?”

Petri Nurmesniemi:
”Minä ainakin kannatan.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Moniammatillinen työryhmä. Irti vakuutusyhtiöstä.”

Petri Nurmesniemi:
”Täysin puolueeton taho.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Jari. ”

Aikajanan 51:18 (Yle Areena versio)
Kansanedustaja Jari Ronkainen/ps:
”Juuri näin sen pitäis olla, että sen pitää olla ihan puolueeton. Eli ihan kokonaan, jos lähdetään sille tielle.

Toinen vaihtoehto on tää meidän esittämä käänteinen todistustaakka. Elikkä käytännössä, vakuutusyhtiö joutuis kumoamaan sen hoitavan lääkärin, lääketieteelliset perustelut.”

Toimittaja Jan Andersson:
”No niin. Vielä kommentit tähän.”

HUOM! > Mobiiliflaijeri 2 Vain vakuutuslääkäri voi ottaa kantaa työkyvyttömyyteen

Aikajanan 51:36 (Yle Areena versio)
Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva:
”Jos saisin muuttaa ja päättää, niin meillä toimintakykyä arviois erikoissairaanhoito, työkykyä työterveyshuolto ja työkyvyttömyyttä eläkevakuuttaja.”

Suomennettuna kuuluu ”vain vakuutuslääkäri voi ottaa jatkossa kantaa potilaan/vakuutetun työkyvyttömyyteen”.

Toimittaja Jan Andersson:
”Kirjoititko ylös?”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti/kok:
”Ei ollu kynää ja paperia, mutta laitetaan muistiin.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Viet terveiset perille. Oikein hyvä. (Miten)
Annetaan sulle. Petri, viimeinen sana, kun tilanne on tämä. Miten sä näät tilanteesi? Palaatko vielä työelämään?”

Petri Nurmesniemi:
”En tällä tietoo ainakaan. Koko ajan meen huonompaan kuntoon.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Toivotaan, että pääset kuntoon.  Toivotan sulle voimia, ja hyvä, että pääsit lähetykseen. Kiva, että te muutkin pääsitte paikalle.”

Petri Nurmesniemi:
”Anteeks, saanko sanoa tähän loppuun? ”

Toimittaja Jan Andersson:
”Saat.”

Petri Nurmesniemi:
”Viime viikolla olin siinä ensimmäisessä kuntoutuksessa, joka oli Kelan järjestämä. Niin siellä tehtiin semmosia testejä, oli niin ku fyysinen kunto, sitten oli lihaskunto…Fyysinen kunto tarkoittaa niin ku liikkumista. Lihaskunto.

Sitten tehtiin henkinen kunto. Kaikki oli huonoja mulla.
Ja mä yritin todellakin parhaani. En mä tietenkään tälle päälleni mitään voi.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Kukapa nyt mahtaa?”

Petri Nurmesniemi:
”Mä joka päivä ajattelen näitä asioita.”

Toimittaja Jan Andersson:
”Kiitos ja tsemppiä. Kiitos teille. Kiitos katsojat. Oikein mukavaa illanjatkoa. Hei, hei.”

Hyviä jatkokeskusteluja suorissa tv- ja radio-ohjelmissa odotellessa.. Kiitokset Ylelle tekstitysraidan antamisesta; helpottamaan puheenvuorojen selventämistä ja tarkistamista litterointia varten.

Eikä tässä kaikki.

Toivottavasti nuoremmat sukupolvet huomaavat tämän Uutislukitus-sarjan perusteella sen, että kuinka tärkeää on ottaa vakuutusalan tämän päivän tapahtumia talteen? Vuodet vierivät, eivätkä päättäjien puheet ja lupaukset muutu teoiksi. Sanontahan kuuluu, että hallitukset, ministerit ja kansanedustajat vaihtuvat. Virkamiehet ja etujärjestöjen lobbarit pysyvät. Pitkäaikaisina portinvartijoina: asioiden avaamiselle ja korjaamiselle, toimivia avainhenkilöitä mediassa ja valtakoneistossa unohtamatta.

Eikä tuossa vielä kaikki.

AVAINKYSYMYKSET JA ISON KUVAN AVAUS
Tämän artikkelin avoimet avainkysymykset tulevat tässä:

1. Kenellä on todellinen valta lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla?
2. Mihin lakiin tai sopimukseen perustuen; samat henkilöt ja organisaatiot voivat olla käyttämässä, julkisen vallankäyttöön perustuvalla miljardien eurojen liiketoiminta-alueella, niin sanotusti tuoleja vaihtaen, käyttämässä todellista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?

Tässä Suomi 2017 linkissä; hyvää ison kuvan katsausta siitä, mikseivät todelliset korjaukset potilaan vakuutetun asemaa onnistu. Ilman, että nykyinen poliittiinen ja läpeensä korruptoinut järjestelmä revitään pala kerrallaan alas. Kuin Berliinin muuri aikanaan. Ketkä sen tekevät, milloin ja minkälaisen rauhanomaisen keinovalikoiman turvin? Sen aika näyttää. Ovatko nuoremmat sukupolvet taitavampia vaatimuksissaan ja toimissaan päättäjiin päin?

KORRUPTIOSTA ERI MUODOISSAAN
Toivotaan, että oikeusministeriö ja oikeusministeri Antti Häkkänen/kok. ovat toimineet ja vieneet ”Korruptioepäilyistä ilmoittavien  henkilöiden suojelu” – Mietintöjä ja lausuntoja 25/2016 esiin tulleet ehdotukset täysimääräisenä toteutukseen.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75133/OMML_25_2016_Korruptioepaily_84s.pdf
> Linkki luettu 1.10.2018

Unohtamatta Euroopan neuvoston Grecon Suomea koskevia arviointeja ja niissä tehtyjä konkreettisia korjausehdotuksia.

https://www.coe.int/en/web/greco/evaluations/finland
> Linkki luettu 1.10.2018
> Linkin kautta on ladattavissa myös suomenkieliset .pdf-muotoiset arvioinnit Suomesta.

Mikä Greco on?
”Group of States against Corruption, GRECO on Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin. Grecoon kuuluu 44 maata, muun muassa Yhdysvallat, Venäjä ja Suomi. Suomi on yksi vuonna 1999 perustetun järjestön 17 alkuperäisjäsenestä.” Lähde: Wikipedia.

Lähihistorian ehken kovin ja kuumin listaus siitä, mitä lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan piirissä on pahasti pielessä; löytyy tästä Suomi 2017 linkistä.

Tosin tässä kohtaa on hyvää muistaa ja kerrata On Sovittu Että (OSE) – järjestelmän hallinnoimalla toimialalla pätevä sääntö.

Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

LISÄTIETOA ISOSTA KUVASTA
Mikäli iso kuva oikeusvaltiosta ja oikeusvaltioperiaatteista tosielämässä kiinnostaa Sinua, niin nämä kolme hanketta Sinunkin kannattaa ottaa avoimen internetin avulla tarkempaan tarkasteluun ja seurantaan:

1.
Vakuutusoikeuden suulliset käsittelyt ja asiantuntijalääkäreiden käyttö
Tolvanen, Matti; Malin, Kimmo (2017-09-29)
>>> Aiempi hanke Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa Sakslin 2003

2.
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta STM043:00/2018
>>> Aiemmat hankkeet 5.6.2014-31.5.2015 ja 1.1.2013-31.12.2013

Tärkeintä tuon uuden työryhmän osalta on se, että julkisuuteen saadaan tietoa siitä minkälaisen ja kenen tekemän työlistan mukaan työryhmä toimii?

Kokousten vahvistettuja pöytäkirjoja ja liitteitä unohtamatta.

3.

Helsingissä 29.11.2017 vakuutusalan järjestämässä lobbaustilaisuudessa kahden kansanedustajan tekemille ja vakuutuslääkäreitä koskeville lakialoitteille pantiin stoppi.
>>> Vakuutuslääkärijärjestelmää koskeva seminaari.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, ay-liike, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, Perustuslaki, politiikka, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Vakuutusoikeus lukujen valossa 2017

Kirjallisesti ja suljetusti toimivasta vakuutusoikeudesta löytyy ison kuvan ja lähihistorian katsausta, esimerkiksi tästä Suomi 2017 – blogin ”Laillisuusvalvontaa aikajanalla 2001-2018”– artikkelista.

Joten onkin korkea aika saada aikaan avointa ja pitkäkestoista keskustelua siitä, että miltä näyttää vakuutusoikeuden hylkäysprosenttien valossa tämä seuraava väittämä:

”Vakuutusoikeus on Suomen tuomioistuinjärjestelmään kuuluva riippumaton ja puolueeton toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin.”
Lähde: Vakuutusoikeuden nettisivu 21.8.2018

Kuinka riippumaton ja puolueeton vakuutusoikeus on hylkäysprosenttiensa valossa?

 

Poimintoja vakuutusoikeuden vuosikertomuksesta 2017:

1. Suulliset käsittelyt
Vakuutusoikeudessa järjestettiin 1 suullinen käsittely vuonna 2017.

2. Täysistunnot ja vahvennetut istunnot
Täysistuntoja ja vahvennettuja istuntoja ei järjestetty vuonna 2017.

3. Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus
Taloudellisuuden tunnusluku oli 1 254,93 euroa/ratkaistu asia.

Onko vakuutusoikeus; sittenkin lukujen valossa vakuutusyhtiöoikeus? Keskimäärin vakuutus- ja eläkealan yritykset voittavat valitustapauksista vakuutusoikeudessa 88-90 prosenttia!

Taaten näin jättimäisten osinkojen jakovirran esimerkiksi vahinkovakuutusyhtiöiden osakkeenomistajille. Aiheesta lisää summien muodossa tarkemmin hieman tuonnempana. Harmi vain, ettei vakuutusoikeuslaki vieläkään velvoita vakuutusoikeutta kertomaan vuositilastoja myös yhtiöittäin, korvaussumman ja asiaryhmän mukaan eriteltyinä.

Tässä Suomi 2017 – artikkelissa olevien pdf muotoisten – liitteiden lukemiseen tarvitset tietokoneellesi ilmaisen Acrobat Reader –ohjelman tai mobiililaitteellesi .pdf – muotoa lukevan appsin. Artikkelissa olevat kuvakoosteet on tehty helposti talteen otettavaan ja edelleen jaettavaan muotoon.

SISÄLLYSLUETTELO
Asianajajaliiton huomioita 2011 ja 2012 vakuutusoikeusjärjestelmästä
Ketkä määrittelevät ja mihin perustuen; mitä oikeusvaltio tarkoittaa?
Asiakas- / vakuutusyhtiösuhde
Esittelijän valta
Vakuutuslääkärien ylivallasta
Korkeimman oikeuden presidentti ja vakuutusoikeus
Kirjallisesti ja suljetusti toimiva vakuutusoikeusjärjestelmä
Jokaisen tapauksen arvo laskettava rahassa
Työtapaturman tai ammattitaudin hinta vakuutusyhtiölle
Vakuutusoikeuden hylkäystilastot 2017
Minne lakisääteisten vakuutusten korvausrahat valuvat?
Vakuutusoikeuden hylkäystilastoja 2016, 2015-2014, 2002-2005 ja 2006
Oikeusministeri Johannes Koskinen/sd. vuonna 2000
Vakuutusoikeuden hylkäystilastojen 2017 lähdemateriaali
Politiikkaa ja tutkivaa journalismia 2012
Lisätietoa isosta kuvasta

ASIANAJAJALIITON HUOMIOITA 2011 JA 2012 VAKUUTUSOIKEUSJÄRJESTELMÄSTÄ
Hitaasti etenevät tarvittavat korjaukset. Jos ollenkaan.

Tiedotteet ja lausunnot 2011, arkisto
14.1.2011 12.04
Asianajajaliitto: Sosiaaliturvan muutoksenhaussa puutteita
> Luettu 16.9.2018

”Asianajajaliiton mukaan kansalaiset joutuvat nykyisin peräämään sosiaaliturvaa koskevia etujaan sellaisilta lautakunnilta, joiden toimintamalli ei kestä kriittistä tarkastelua.

Kansalaiset valittavat vuosittain kymmenistä tuhansista sosiaalietuja ja eläkkeitä koskevista viranomaisratkaisuista erilaisille muutoksenhakulautakunnille.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja muut vastaavat lautakunnat käsittelevät jopa 50 000 valitusta vuosittain.

Asianajajaliitto arvostelee erityisesti lautakuntien erillistä asemaa suhteessa muuhun tuomiovaltaan. Lautakuntien päätökset rinnastuvat tuomioistuinten ratkaisuihin, mutta lautakuntien toiminta ja kokoonpano poikkeavat ratkaisevasti oikeusistuimista.

Lautakunnissa tuomiovaltaa käyttävät sivutoimiset virkamiehet ja etujärjestöjen ehdotusten perusteella nimetyt jäsenet, eivät tuomarit. Pahimmillaan virkamiehet työskentelevät päivätyökseen saman hallinnonalan asioiden kimpussa, joita he sitten ratkovat muutoksenhakulautakunnissa, toteaa Asianajajaliiton puheenjohtaja Mika Ilveskero. Hän nosti ongelman esille Asianajajapäivien yhteydessä Helsingissä perjantaina.

Toisin sanoen virkamiesten toimeenpanovalta sekoittuu lautakunnissa häiritsevästi tuomiovallan käyttöön. Myöskään lautakuntien jäsenten nimitysmenettely ei vastaa tuomareiden nimitysmenettelyä. Muutoksenhakulautakuntien toiminta ei vastaa tuomioistuimissa yleisesti noudatettavia periaatteita, Ilveskero korostaa.

Käytännössä muutoksenhakulautakunnat käsittelevät valituksia, joita kansalaiset tekevät esimerkiksi Kelan, työeläkelaitosten ja työttömyyskassojen ratkaisuista. Käsittelyssä ovat siten ihmisten perustoimeentuloon liittyvät kysymykset.

Lautakuntatyön kehittämisessä on Asianajajaliiton mukaan törmätty siihen, että lautakunnat kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön tai opetusministeriön hallinnonalaan ja sen vuoksi niiden uudistaminen ei tapahdu käsi kädessä oikeusministeriön hallinnoimien tuomioistuimien kanssa. Asianajajaliitossa toivotaankin, että seuraava hallitus ottaa pikaisesti uudistettavakseen koko sosiaaliturvan muutoksenhaun.

Viime vuosina on kiinnitetty aiheellisesti huomiota tuomioistuinprosessien kehittämiseen. Monenkirjava lautakuntajärjestelmä rinnastuu vallankäytöltään tuomioistuimiin. Koko järjestelmää pitää sen vuoksi kyetä tarkastelemaan kriittisesti, Ilveskero toteaa.

Asianajajaliiton mukaan lautakuntien käsittelyajat ovat myös suhteettomat pitkiä siihen nähden, että prosessit ovat pääasiassa yksinkertaisia ja suullisia käsittelyjä ei järjestetä juuri lainkaan.

Lautakunnat tekevät yksittäisten henkilöiden toimeentulon kannalta todella keskeisiä ratkaisuja. Tällaisten asioiden käsittelyn on nautittava kansalaisten luottamusta, Ilveskero muistuttaa.”

* * *

Asianajajaliitto ihmeissään vakuutusoikeuden korvauslinjasta
7.3.2011 kello 9:30 STT
> Luettu 16.9.2018

”Asianajajaliitto ihmettelee vakuutusoikeuden tapaturmista tekemiä ratkaisuja. Liiton mukaan korkein oikeus on katsonut useassa tapauksessa, että uhri on oikeutettu korvaukseen, jonka vakuutusoikeus on aiemmin evännyt.

Viime vuonna korkein oikeus oikaisi kahdeksan vakuutusoikeuden ratkaisua, joissa tapaturman uhri oli jäänyt ilman korvausta.

Asianajajaliiton mukaan vakuutusoikeus ei katso riittäväksi näytöksi esimerkiksi sellaista lääketieteellistä selvitystä, joka käräjä- ja hovioikeuksissa riittäisi korvauksen saamiseen.

”Jos vammaudut liikenneonnettomuudessa, saat käräjäoikeuden ratkaisun kautta korvauksen. Mutta jos vammaudut samalla tavalla työtapaturmassa, vakuutusoikeuden päätös ei välttämättä olekaan myönteinen”, kuvailee asianajaja Kai Kuusi.

Vakuutusoikeuteen voi valittaa työtapaturman uhri, joka on tyytymätön vakuutusyhtiön ja muutoksenhakulautakunnan korvausratkaisuun.”

* * *

3. Asianajajaliiton ehdotukset lisäyksiksi oikeusturvaohjelmaan
> Luettu 16.9.2018

3.1. Sosiaaliturvan muutoksenhaku
”Asianajajaliitto katsoo, että oikeusturvaohjelmaan tulisi lisätä sosiaaliturvan muutoksenhaun uudistaminen. Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmassa on maininta siitä, että sosiaaliturvan muutoksenhakuprosesseissa vahvistetaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin osa-alueita. Asianajajaliitto on ottanut asiaan kantaa muun muassa antamassaan lausunnossa vakuutusoikeuden kehittämisestä (OM 4/32/2006).

Sosiaaliturvan muutoksenhakujärjestelmässä käsitellään yli puolet kaikista hallintolainkäyttöasioista. Näillä ratkaisuilla on merkittävä ohjaava vaikutus sosiaaliturvalaitoksiin ja näin laajemmaltikin kansalaisten oikeuksien toteuttamiseen. Sosiaaliturvan muutoksenhakuun kohdistuu jatkuvasti aiheellista arvostelua ja siinä olevista vakavista oikeusturvaongelmista vallitsee varsin laaja yksimielisyys.

Viime aikoina on huomio kiinnittynyt aiheellisesti muutoksenhaun käsittelyaikoihin, joiden lyhentämiseen onkin käytetty voimavaroja. Käsittelyajat eivät ole Asianajajaliiton mielestä tässä yhteydessä kuitenkaan ainoa oikeusturvaongelma. Esimerkiksi näytön arviointi poikkeaa sosiaaliturvan muutoksenhaun yhteydessä ratkaisevasti muussa lainkäytössä noudatettavista periaatteista.

Sosiaaliturvaa koskevia asioita käsitellään lautakunnissa, joiden toimintamallit eivät kestä kriittistä tarkastelua. Asianajajaliitto kritisoi erityisesti lautakuntien erillistä asemaa suhteessa muuhun tuomiovaltaan. Lautakuntien päätökset rinnastuvat tuomioistuinten ratkaisuihin, mutta lautakuntien toiminta ja kokoonpano poikkeavat ratkaisevasti tuomioistuimista.

Yksityisen kansalaisen näkökulmasta ongelmana on myös se, että lautakuntamenettely jää julkisen oikeusapujärjestelmän ulkopuolelle.

Sosiaaliturvan muutoksenhakua on Asianajajaliiton käsityksen mukaan syytä pitää oikeusturvan kehittämiskohteena. Asianajajaliitto katsoo, että tavoitteeksi tulisi oikeusturvasyistä ottaa se, että lautakuntamenettelyistä luovutaan kokonaan ja lainkäyttö keskitetään hallinto-oikeuksiin.”

KETKÄ MÄÄRITTELEVÄT JA MIHIN PERUSTUEN; MITÄ OIKEUSVALTIO TARKOITTAA?

Keskustelu oikeusvaltiosta ja oikeusvaltioperiaatteista käy kuumana. Ainakin Euroopan unionin tasolla. Milloinka täysimittaisesti myös Suomessa?

Onko suomalainen vakuutusoikeus osa finanssifasisista järjestelmää?

Tässä mobiiliflaijeriin liittyen kaksi peruskysymystä

1. Kenellä on todellinen valta, kun kyseessä ovat lakisääteiset vakuutukset ja sosiaaliturva eli miljardien eurojen liiketoiminta-alue?

2. Mihin lakiin tai sopimukseen perustuen samat henkilöt ja organisaatiot voivat olla, niin sanotusti tuoleja ja rooleja vaihtaen, käyttämässä todellista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?

Vastauksia edellisiin kysymyksiin on odoteltu jo yli kaksi vuosikymmentä, joten toivotaan, että edes puolueet aatejanan vasemmalta puolelta uskaltavat kertoa, mistä tämän artikkelin aiheissa onkaan kysymys? Nykyisiä perussuomalaisia ollenkaan unohtamatta.

ASIAKAS- / VAKUUTUSYHTIÖSUHDE
Lakisääteisten vakuutusten asetelmasta. Työnantaja solmii palkkasuhteisissa töissä kaikki lakisääteisten vakuutusten vakuutussopimukset. Tällöin yksittäinen lakisääteisesti vakuutettu/potilas ei ole asiakas vakuutusyhtiöön päin. Jos työnantajan tuki vakuutustaisteluun joutuneelta puuttuu, niin vakuutettu/potilas on niin sanotusti vapaata riistaa kaikille sekä kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeusjärjestelmän piiristä elantonsa hankkiville. Joten asiakaspalvelun tylyydestä ei vakuutustaisteluun joutuneen vakuutetun/potilaan säikähtää.

Myös työnantajalla saattaa olla taloudellinen motiivi estää työssään pysyvästi sairastuneen ja tai vammautuneen työntekijänsä pääsy täysimääräiselle eläkkeelle.

Lisätietoa aiheesta avoimesta internetistä:
vakuutusmaksuvaikutus tapaturmaeläke
vakuutusmaksuvaikutus työeläke

ESITTELIJÄN VALTA
Kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä kunkin oikeusasteen asteen esittelijällä on lainsäädännön kautta annettu rajaton harkintavalta, joka on tosiasiassa tarkoittaa mielivaltaa.

Kun samat henkilöt ja organisaatiot käyttävät niin sanotusti tuoleja vaihtaen lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa ollaan yhteiskunnallisten analyysien mukaan fasismissa.

Tämän myötä myös vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanoissa istuvat työmarkkina- ja etujärjestöjen edustajat ovat osallisina pitkäkestoisessa rikollisuudessa ihmisyyttä vastaan.

Kustakin vakuutusoikeuden suljetun kierron käsittelemästä valituksesta; työmarkkinajärjestöjen EK/SAK/STTK/AKAVA – akselin edustajat ennättävät tutustua vain siihen, mitä esittelijä on kirjoittanut ja halunnut valita kuhunkin ratkaisuehdotukseen. Ei siihen mitä on jätetty pois ja joka selviäisi takuuvarmasti suullisessa käsittelyssä, jos sellaisia vakuutusoikeudessa käräjä- ja hovioikeuksien tapaan järjestettäisiin.

Esittelijä on näin helposti vakuutusalan painostettavissa ja ohjattavissa haluttuun loppuratkaisuun.

Esimerkiksi työtapaturmissa ja ammattitaudeissa alkaen I asteen lautakunnasta, joka on kirjallisesti ja suljetusti toimiva tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta (Tamla).

Työeläkkeisiin liittyvänä ensimmäisen asteen lautakuntana toimii; kirjallisesti ja suljetusti toimiva työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (Telk).

Sen verran taustatietoa, että vakuutusalan tämän hetken ylin virkamies pätevöityi tehtäväänsä; vastattuaan molempien kirjallisesti ja suljetusti toimivien sekä vakuutusalalle erittäin voimakkaasti kallellaan olevien I asteen lautakuntien toiminnasta, vuosien ajan.

Käsittelijä- ja esittelijäkansiomerkinnät ovat ainoa asianomaisjulkinen osuus valittajalle itselleen. Ne asianomainen saa pyytämällä käyttöönsä, mutta nuo sivut ovat entistä suppeampia anniltaan. Voisi jopa sanoa, että melkoisen tyhjiä lehtiä. Tämän takia valittajalla on tässä kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä menestymisen mahdollisuuksia.

VAKUUTUSLÄÄKÄRIEN YLIVALLASTA
Entistä nuoremmat sukupolvet ovat ihmeissään siitä, että miksi ero lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan alueilla; virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välillä on kasvanut niin isoksi? Tässä linkissä vuoden 2010 strömsöläistä tilannekuvaa; Suomen lääkäriliiton entisen toiminnanjohtajan Heikki Pälveen suulla kerrottuna. kuinka hänen mielestään asiat tuolloin kahdeksan vuotta sitten hoituivat.

Tosielämän tilanteiden takia vuonna 2018 onkin syytä kysyä, miksei vieläkään potilasta tutkivien/hoitavien lääkärien ja vakuutuslääkärien perustuslain (PL 6) takaama yhdenvertaisuus toteudu tosielämässä?

Aiheesta on eduskunnan käsittelyssä kansalaisaloite KAA 4/2018 vp. Läpivalaisussa ovat sen myötä tutkivat/hoitavat lääkärit ja vakuutuslääkärit sekä tapaturmalaki alkaen vuodesta 2004.
>>> Kyse on myös useammasta vastaavan sisältöisestä lakipykälästä.

Pienelle julkisuudelle on myös jäänyt se, että kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä, vakuutuslääkärijäsen istuu tuomarin valan tehneenä ratkaisukokoonpanossa ja voi antaa tutkivan/hoitavan lääkärin, kunnian ja omatunnon kautta allekirjoittamalle lääkärinlausunnolle, hylkäämistä suosittavan päätösehdotuksen, joka voi olla lyhimmillään merkintä ”EI”. Vaikka laajan valitusasian pääpaino on ollut lääketieteellisten seikkojen toteennäytössä.

Lisäksi ratkaisukokoonpanoon kuuluvan vakuutuslääkärijäsenen lausumat ovat 80 vuotta salaisia. Myös asianomaiselta itseltään, vaikka koko laajan asiakokonaisuuden tuomioistuinprosessi on ollut kirjallinen ja suljettu eikä valittajalle ole myönnetty suullista käsittelyä missään vaiheessa.

KORKEIMMAN OIKEUDEN PRESIDENTTI JA VAKUUTUSOIKEUS
Mitä tapahtuu, kun korkeimman oikeuden presidentti ja oikeusministerit antavat kritiikkiä sekä lupauksia vakuutusoikeuden kafkamaisten tilanteiden korjaamiseksi?

Uskaltavatko entiset oikeusministerit jo kertoa, ketkä estävät vakuutusoikeuden täysremontin?

Se, mitä noiden ulostulojen ja tuon kuvakoosteessa nimetyn hallituksen vakuutusoikeuslakiehdotuksen jälkeen tapahtui, tulee tässä. Ei mitään! Muuta kuin tämä seuraava.

Korkeimman oikeuden presidentti, Pauliine Koskelo sai nimityksen Suomen ihmisoikeustuomariksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT).

Tuomioistuinhan käsittelee muun muassa Suomesta tulevia valituksia, jotka koskevat kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeuden oikeusprosessien Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) mukaisuutta.

Koskelon edeltäjä tuossa virassa; Päivi Hirvelä, palasi korkeimman oikeuden jäseneksi. Saatuaan sitä ennen, Suomesta tulevien ja esimerkiksi vakuutusoikeutta koskevien valitusten esiseulonnan toimimaan Suomesta annettujen speksien mukaan.

KIRJALLISESTI JA SULJETUSTI TOIMIVA VAKUUTUSOIKEUSJÄRJESTELMÄ
Vuosikymmenten ajan on ollut puhetta kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeudellisen erityistuomioistuinjärjestelmän uudistamisesta.

Kipeästi tarvittu kokonaisuudistus tuleekin toteuttaa yhtä aikaa; ensimmäisen asteen lautakuntien ja vakuutuslääkärijärjestelmän (sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa) sekä vakuutusoikeuden (oikeusministeriön alaisuudessa) osalta.

SAK:n päälakimies Timo Koskinen kiteyttää koko kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeusjärjestelmän pääongelman:

    ”Hallitus perustelee oikeudenkäyntimaksujen korotusesitystä muun muassa sillä, että ne ennaltaehkäisevät valitusten tekemistä. Timo Koskisen mielestä valituksia estettäisiin parhaiten käsittelemällä asiat ensimmäisessä oikeusasteessa perusteellisesti ja joutuisasti.

– Parhaimpien tuomareiden pitäisi olla ratkaisemassa oikeusjuttuja jo ensimmäisessä asteessa, ei vasta muutoksenhakuasteissa. Korkeiden maksujen sijaan turhia valituksia tulee estää laadukkaalla oikeudenkäytöllä.”
Lähde: ”Oikeudenkäyntimaksujen rajut korotukset uhkaavat oikeusturvaa” – SAK blogi 7.10.2015

Kontradiktorinen periaate lyhyesti:
    ” Asianosaisten kuulemisen tulee tapahtua tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Kontradiktorinen periaate takaa asianosaisten tasa-arvon, ns. aseiden yhtäläisyyden (equality of arms), oikeusprosessissa. Kummallakin osapuolella on oltava tilaisuus esittää mielestään oleellisia seikkoja ja vaatimuksia tuomioistuimelle sekä lausua toisen osapuolen vastaavasti esittämistä asioista.” Lähde: Minilex

Kontradiktorinen periaate ei toteudu esimerkiksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa, joka on työtapatapaturma- ja ammattitautiasioissa ensimmäisen asteen tuomioistuin. Käsittely sielläkin tapahtuu kirjallisesti ja suljetusti. Ja hylkääviä päätöksiä tehdään edelleen ilman tosiasiallisia perusteluita.

JOKAISEN TAPAUKSEN ARVO LASKETTAVA RAHASSA
Väittämä siitä, että vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöiden hylkääviin päätöksiin ei liity taloudellista motiivia; elää vahvana. Vakuutusalan itsensä viljelemänä ja monien korkean tason päättäjien hyväksymänä.

On hyvä muistaa myös tämä. Se mitä ei virallisesti tunnusteta, sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Lukujen valossa asiat saadaan aina näyttäytymään halutussa valossa. Virallisen todellisuuden mukaan vakuutusoikeuden kohdalla pienet muutosprosentit kertovat siitä, että vakuutusyhtiöt ja ensimmäisen asteen lautakunnat ovat tehneet oikeita päätöksiä. Kun ne ovat hylänneet esimerkiksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa vuosittain 88 – 90 – 100 prosenttia valituksista.

Mikä on faktaa? Mikä on fiktiota? Kun puhutaan kirjallisesti ja suljetusti toimivasta; sanahirviöstä vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä.

Suullisen perimätiedon mukaan; tämä kirjallisesti ja suljetusti toimiva vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä käsittelee vuosittain noin 2 miljardin euron luokassa olevaa kokonaissummaa.

Katsotaan kohta muutamien asiaryhmien osalta voiko tuoko arvio pitää paikkaansa? Lopullisen sysäyksen tämän artikkelin kirjoittamiseen antoi tämä vuoden 2015 elokuun uutinen:

Helsingin Uutiset – 13.8.2016 – 08.23 – Hyvinvointi
Varatuomari IL:lle: vakuutusyhtiöt väärässä 97 prosentissa aivovammatapauksista

Oikeustieteen lisensiaatti varatuomari Vesa Laukkanen tylyttää vakuutusyhtiöitä kovin sanoin Iltalehdelle. Laukkasen mukaan vakuutusyhtiöt yrittävät säästää satoja miljoonia euroja aivovamman saaneilta, kun he ovat kieltäytyneet korvausvaateista.

Laukkanen itse on hoitanut viimeisen kymmenen vuoden ajan lähes pelkästään aivovammatapauksia. Yhteensä hän on hoitanut melkein 200 aivovammaan liittyvää juttua. Jutut ovat 4–5 vuoden prosesseja.

– 142 juttua on saatu päätökseen. Niistä neljä on hävitty vakuutusyhtiötä vastaan. 138 on voitettu asiakkaan eduksi joko tuomioistuimen päätöksellä tai sovintosopimuksella vakuutusyhtiön kanssa, Laukkanen kertoo Iltalehdelle.

Tämä tarkoittaa, että 97 prosentissa aivovammatapauksista vakuutusyhtiö on ollut väärässä. Jokaisen tapauksen arvo on vakuutusyhtiölle noin miljoona euroa.

– Vakuutusyhtiöt ovat yrittäneet huijata näissä jutuissa vammautuneilta yhteensä noin 138 miljoonaa euroa. Se on käsittämättömän törkeää!

Sitten edellisestä asiasta Helsingin Sanomien uutisoimana 25.3.2018:

”Laukkanen jätti Arkadianmäen yhden kauden jälkeen, vuonna 1995. Hän alkoi pyörittää lakitoimistoaan Kokkolasta käsin. Seuraavan vuosikymmenen aikana hän hoiti myös aivovammatapauksia vakuutusoikeudessa.

Erään hävityn kiistan jälkeen, vuonna 2005, Laukkanen sai oivalluksen. Aiemmissa korvausriidoissa tie oli päättynyt vakuutusoikeuden tuomioon. Laukkanen päätti kokeilla toista väylää.

”Vein sen jutun käräjäoikeuteen ja sanoin, että onhan tässä nyt hyvänen aika liikenneonnettomuuskin. Ja kaikki liikenneonnettomuusasiat käsitellään käräjäoikeudessa”, Laukkanen kertoi eduskunnassa järjestetyssä kansalaistilaisuudessa vuonna 2012.

Laukkasen mukaan Turun käräjäoikeus sanoi, että asia on jo ratkaistu vakuutusoikeudessa. Lopulta korkein oikeus päätti, että vakuutusoikeudessa jo aiemmin käsitelty liikennevakuutusjuttu voidaan ottaa käräjäoikeuden käsittelyyn.

Kymmenen seuraavan vuoden aikana Laukkanen keskittyi aivovammatapauksiin ja voitti suuren osan jutuistaan. Elokuussa 2016 Laukkanen kertoi Iltalehdessä saaneensa päätökseen 142 tapausta, joissa vain muutamaa lukuun ottamatta vakuutusyhtiö on joko hävinnyt käräjäoikeudessa tai suostunut sovitteluun.

Vakuutusyhtiö Ifin entinen päälakimies Taisto Hujala käräjöi Laukkasen vastapuolella vuosikymmenen. Hujalan mielestä Laukkasen luvut ovat yliampuvia, mutta hän myöntää, että Laukkanen voitti paljon enemmän kuin hävisi.

Laukkanen on sanonut, että hänen voittamiensa tapausten hintalappu vakuutusyhtiöille on noin 140 miljoonaa euroa. Hujalan mukaan luku on useita kymmeniä miljoonia euroja.

Luvut perustuvat oletukseen siitä, mitä vakuutusyhtiö joutuu maksamaan korvauksina ihmisen elinajalta. Nuoren ihmisen kohdalla summa voi nousta selvästi yli miljoonaan euroon.” Lähde: Helsingin Sanomat 25.3. 2018 – Väärin diagnosoitu
(Kuka päälakimies Hujala on? >>> Suomi 2017 linkki)

Mitkä mahtavat olla hylkäysprosentit kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeudessa? Onko niistä löydettävissä jokin kaava? Kuten esimerkiksi kuuluisa 80/20 – sääntö tai sen vakuutusoikeudellinen versio?

TYÖTAPATURMAN TAI AMMATTITAUDIN HINTA VAKUUTUSYHTIÖLLE
Laskelmien luvut ovat suuntaa antavia. Mitä nuorempi vakuutettu/potilas on ja mitä suurempi on vakuutetun/palkka ollut, niin sitä suurempi taloudellinen motiivi vakuutusyhtiöllä on hylätä korvaukset ja tapaturmaeläke.

Esimerkki 1 – Pelkkä lakeihin perustuva eläkesumma 1 147 800 euroa
Henkilö 25 – vuotias

HUOM! Vakuutusyhtiöllä on aina tarkat korvaussummat tiedossaan.

Esimerkki 2 – Pelkkä lakeihin perustuva eläkesumma 785 400 euroa
Henkilö 48-vuotias

HUOM! Vakuutusyhtiöllä on aina tarkat korvaussummat tiedossaan.

Eli asianajaja Vesa Laukkasen 1 miljoonaa euroa per aivovammatapaus voidaan pitää lukuna luotettavana. Vakuutusyhtiöllä on sitä suurempi taloudellinen motiivi hylätä korvaukset, mitä nuorempi henkilö on vahinko- ja/tai eläketapauksessa kysymyksessä.

VAKUUTUSOIKEUDEN HYLKÄYSTILASTOT 2017
Nämä luvut kertovat suoraan, kuinka iso on hylkäysprosentti vakuutusoikeuden käsittelemissä asiaryhmissä.

HUOM! Vuosikymmenten ajan; kellopelin tarkkaa hylkäämistä vakuutusyhtiöiden hyväksi.

Klikkaamalla taulukkoa hiirelläsi tai täppäämällä sormellasi; saat sen tarkempana ruudullesi.

Ellei taulukko näy hyvin, niin tästä saat sen .pdf-muodossa:
Vakuutusoikeuden hylkäysprosentit 2017 – Suomi 2017
Vakuutusoikeuden_tilastot_2017_Suomi 2017 verkosto

Isoimmat korvauksiin liittyvät rahasummat vakuutusoikeudessa; liittyvät liikennevahinko-, työtapaturma- ja ammattitauti- sekä työkyvyttömyyseläkeasioihin

Poimitaan ja lasketaan muutamien asiaryhmien hylättyjen määrät yhteen. Kerrotaan se arvioidulla 600 000 euron maksuvaikutuksella per tapaus vakuutusyhtiöille.

94 kpl hylättyjä – Liikennevakuutuskuntoutusasiat, kohta 15
64 kpl hylättyjä – Maatalousyrittäjien tapaturma-asiat, kohta 16
39  kpl hylättyjä – Maatalousyrittäjien eläkeasiat, kohta 17
3 kpl hylättyjä – Merimieseläkeasiat, kohta 20
21 kpl hylättyjä – Sotilasvamma-asiat, kohta 28
904 kpl hylättyjä – Tapaturma-asiat (sis. ammattitaudit), kohta 30
107 kpl hylättyjä – Tapaturmavakuutuskuntoutusasiat, kohta 31
686 kpl hylättyjä – Työeläkeasiat (sis. työkyvyttömyys), kohta 34
122 kpl hylättyjä – Yrittäjien eläkeasiat, kohta 41
———————
2 040 kpl hylättyjä

Yhden tapauksen arvioitu korvausmaksujen vaikuttavuus vakuutusyhtiöille; esimerkiksi 600 000 euroa.

2 040 x 600 000 =  1 224 00 0000 = 1,2 miljardia euroa vuodessa

Kokonaissumma näistä muutamista asiaryhmistä perustuu kokemusperäiseen arvioon, joita aiemmat vakuutettu-/potilastapauslaskelmat tukevat.

Kertauksena vielä poiminnat vakuutusoikeuden vuosikertomuksesta 2017:

1. Suulliset käsittelyt
Vakuutusoikeudessa järjestettiin 1 suullinen käsittely vuonna 2017.

2. Täysistunnot ja vahvennetut istunnot
Täysistuntoja ja vahvennettuja istuntoja ei järjestetty vuonna 2017.

3. Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus
Taloudellisuuden tunnusluku oli 1 254,93 euroa/ratkaistu asia.

Onko vakuutusoikeus; sittenkin lukujen valossa vakuutusyhtiöoikeus? Keskimäärin vakuutus- ja eläkealan yritykset voittavat valitustapauksista vakuutusoikeudessa 88-90 prosenttia!

Mistähän mahtaa johtua, ettei vakuutusoikeuslaki vieläkään velvoita vakuutusoikeutta kertomaan vuositilastoja myös yhtiöittäin, korvaussumman ja asiaryhmän mukaan eriteltyinä?

MINNE LAKISÄÄTEISTEN VAKUUTUSTEN KORVAUSRAHAT VALUVAT?
”Iso raha löytää aina lopulta todellisten rahamiesten luo” – sanonta pitänee paikkansa? Varsinkin, jos tarkastellaan aihetta lähihistorian tapahtumien varjossa.

Wahlroosin ja Heliövaaran kyse on oppi-isä ja oppipoika suhteesta, joka juontaa alkunsa SYP-aikoihin.

HUOM! ”Oikeaan aikaan, oikeassa paikassa” – ilmiö. Lisänä röyhkeys ja taustalla huippulakinaiset ja -miehet.

Menneet ovat tietysti menneitä ja pojat on aina poikia. Vai ovatko korvauksiin varattujen ja sijoitettujen miljardien vapautuskuviot osakkeenomistajille hiottu vielä paremmin toimiviksi? Ja ketkä ovat suurimpia osakkeenomistajia ja sitten vallankäyttäjiä?

Tässä linkissä tuota tietoa ja Sammon vuositulos 2015.

Monen pienen ihmisen mielissä on jo herännyt kysymys; mikseivät laillisuusvalvojat tee mitään? Kuten finanssivalvonta, oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies. Varsinkin, jos otetaan huomioon, ett kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä istuvat samat henkilöt ja organisaatiot, niin sanotusti tuoleja vaihtaen, lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa. Yhteiskunnallisten oppikirjojen mukaan kyse on tällöin fasismista.

Minkä laillisuusvalvojan toimivaltaan kuuluu kyseinen kuvio lakisääteisen tapaturma- ja ammattitautivakuutuksen piirissä? Kyse on kumminkin erittäin merkittävän julkisen vallan käytöstä ja miljardien eurojen liikevaihtoa pyörittävistä yksityisesti omistetuista yhtiöistä.

Joidenka hylkäävistä päätöksistä syntyneiden oikeusprosessien loppupään varmistajana; kirjallinen ja suljetusti toimiva vakuutusoikeus, mitä suuremmassa määrin on. Siitä muutamia tilastoja seuraavaksi.

VAKUUTUSOIKEUDEN HYLKÄYSTILASTOJA 2016, 2015 -2014, 2002 – 2005 ja 2006
Näissä Suomi 2017 – ja Oikeusturvan ajankuva – blogin kirjoituksissa on käsitelty vakuutusoikeuden hylkäysprosentteja aiemmin. Lukujen valossa vakuutusoikeuden koneisto tekee sveitsiläisen kellon tarkkaa työtä. Vakuutusalan hyväksi.

>>> Vakuutusoikeus lukujen valossa 2016

>>> Vakuutusoikeus lukujen valossa 2015 ja 2014

>>> Vakuutusoikeuden vuosi 2006 ja värianalyysi

>>> Vakuutusoikeuden tyrmäystilastot 2005-2002

Jostain syystä nuo varsin tyrmäävät suhdeluvut eivät ole kiinnostaneet poliitikkoja eikä tiedotusvälineiden edustajia.

OIKEUSMINISTERI JOHANNES KOSKINEN/SD VUONNA 2000
Uskaltaako ulkomaan komennukseltaan Suomeen paluuta tekevä sdp:n Johannes Koskinen olla ääni työkyvyttömille? Yli 18 vuotta on kulunut tästä hänen oikeusministerinä tekemästään ulostulosta:

”Kuuntelette Aamun peiliä, minä olen Maria Keskitalo…

Sosiaaliasioiden oikeusturva pannaan remonttiin.
Vakuutusyhtiöiden ja niiden lääkäreiden valtaa pidetään nykysysteemissä liian vahvana.

Oikeusministeri Johannes Koskisen mukaan tavoitteena on selkiyttää muutoksenhakua ja parantaa näin oikeusturvaa.

Valtioneuvosto asettaa lähiaikoina laajan komitean valmistelemaan uudistusta.

Tapani Leisti…
Toimeentuloturvan kenttä on laaja, eri eläkkeet asumis, vammais hoito ja opintotuet, työtapaturma, kuntoutus, sotilasvamma-asiat ja työttömyysturva muiden muassa kuuluvat sen piiriin.

Kaikissa näissä asioissa kansalaisen oikeus korvaukseen on eläkelaitosten, vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuasteena toimivien erityisten lautakuntien hyväksymis ja hylkäämisvallan alaisena ja joistakin asioista voi vielä valittaa vakuutusoikeuteen ja aina korkeimpiin oikeuteen asti.

Valituksia käsitellään vuosittain viitisenkymmentä tuhatta eli sosiaalipuolen oikeusturva koskettaa suurta ihmisjoukkoa.

Oikeusministeri Johannes Koskinen…
Tämä lautakuntien järjestelmä on hajanainen ja monipolvinen ja samoin sitten vakuutusoikeus on ollut kritiikin kohteena taas siitä, että sillä ei ehkä täysimääräisesti toteudu ne hallintolain käytön periaatteet joita on muualla pystytty kohentamaan elikkä niin tässä tosiasiallisen oikeusturvan toteutumisessa on nähty olevan ongelmia. Molempien näiden ikään kuin selkeämmän systeemin laatimista ja sitten kansalaisten tosiasiallisen oikeusturvan parantamista tässä täytyy hakea.

Järjestelmä on kasvanut rinnan hyvinvointivaltion etuusjärjestelmien kanssa. Kansalaiset ovat moittineet usein, että hylkääviä päätöksiä ei perustella. Asiaan on vaatinut kohennusta myös Eduskunnan apulaisoikeusasiamies ja korkein oikeus antoi viimekesänä pyyhkeitä päätösten perusteluiden puuttumisesta vakuutusoikeudelle.

Mitä ne käytännössä ovat ne puutteet oikeusturvassa?

No siellähän ei ehkä ihan toteudu tää osapuolten tasavertaisuus, että hakija ja nää suuret eläkeyhtiöt tai kansaneläkelaitos ei oikein tasavertaisia tuossa prosessissa kaikin osin ole.” Lähde: 25.01.2000 – Ylen radiouutiset kello 08.00

Eikä tuossa ollut kaikki.

Olisiko myös vakuutustaistelujen alkupäässä paljon korjattavaa? Kuka muistaa tämän pitkäaikaisen vakuutusasiain ylimmän virkamiehen ulostulon vuonna 2011 ja mihin kaikkeen se johtikaan?

VAKUUTUSOIKEUDEN HYLKÄYSTILASTOJEN
2017 LÄHDEMATERIAALIA

Vakuutusoikeuden vakuutuslääkärit löytyvät kunkin vuoden vuosikertomuksista. Ainakin omassa vahinkoasiassaan kannattaa välttää kyseisten lääkäreiden vastaanottoja. Perustelut löytyvät alempana löytyvästä linkistä.

Vakuutusoikeuden vuosikertomus 2017 – Vakuutusoikeus (.pdf)
Vakuutusoikeuden vuosikertomus_2017

Eikä tässä vielä kaikki.

1. Kenen ääni kuuluu parhaiten vakuutusoikeudessa?

Noste 1/2013 Vakuutusoikeuden lääkäreillä kytköksiä vakuutusyhtiöihin
>>> Artikkelista löytyvästä liitteestä lehden artikkeli nivottuna vakuutusalan isoon kuvaan.

2. Mistä löytyvät helpoiten polku todisteille siitä, että samat henkilöt ja organisaatiot ovat käyttämässä, niin sanotusti tuoleja vaihtaen todellista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?

Tapaturma- ja ammattitautilaki sekä muutoksenhaku
>>> Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus läpivalaisun pilotiksi

POLITIIKKAA JA TUTKIVAA JOURNALISMIA 2012
Vuonna 2012 perussuomalaiset olivat vakuutus- ja oikeusasioiden suhteen aktiivisia. Oikeusministeriksi noussut ja nykyinen sinisten työministeri Jari Lindström oli asioiden suhteen erittäin kiinnostunut.

”Vahinkovakuutettujen oikeusturvaseminaari” – Julkaistu 7.6.2012
”Eduskunnan kansalaisinfossa järjestetty vahinkovakuutettujen oikeusturvaseminaari. Seminaari alkaa puheosuudella, sitä seuraa paneelikeskustelu. Paneelissa keskustelemassa Nina Koskela, Kalevi Hautakangas, Jyri Jokinen, neurologi Olli Tenovuo, ylituomari Juha Pystynen sekä oikeustieteen lisensiaatti Vesa Laukkanen.

Järjestäjinä toimivat perussuomalaisten eduskuntaryhmä, kansanedustaja Jari Lindström sekä eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Anssi Joutsenlahti.”

Seminaarista löytyy muun muassa oheinen YouTube – video, joka pituudeltaan 2,5 tuntia:
https://www.youtube.com/watch?v=dYfvUy8HbJM
>>> Linkki testattu 18.9.2018
>>> Mikäli linkki ei toimi, niin tee haku internetissä videon nimellä

Seminaari ei jotain syystä ylittänyt suomalaista uutiskynnystä, joten tässä lyhyt poiminta perussuomalaiset puolueen virallisesta uutisvirrasta:

”Vakuutusyhtiöiden ja Vakuutusoikeuden prosessit on avattava ja puolueettoman tahon on selvitettävä pikaisesti järjestelmän puutteet. Nyt järjestelmä on alistanut ja jakanut vääriä tuomioita vuosien ajan tuhansille ihmisille, samalla tehden heidän ja perheidensä elämän lähes mahdottomaksi. Taloudellisen vahingon lisäksi potilaille on aiheutettu suunnattomia fyysisiä ja henkisiä kärsimyksiä. Voidaan myös kysyä: kuka korvaa väärien päätösten aiheuttamat taloudelliset vahingot potilaille?

Väärinkäytöksille on tehtävä loppu, vahingoittunut ihminen ei voi olla vakuutusyhtiön pelinappula.

Vakuutusyhtiöiden voiton tavoittelu ei voi mennä ihmisen kuntoutuksen ja oikeudenmukaisen kohtelun edelle. Vakuutusyhtiöt siirtävät tällä hylky järjestelmällään vastuun yksittäisen ihmisen, perheen, yhteiskunnan ja KELA:n piikkiin.”

Lähde: Perussuomalaiset nettisivusto 7.8.2012 ”Vakuutusoikeuden päätöksenteko otettava erityistutkintaan”

Nykyinen sinisten työministeri Jari Lindström; toivottavasti saa jo kertoa, mikseivät nämä asiat nousseet perussuomalaistenkaan ajamina hallitusohjelmaan 2015? Entä missä vaiheessa vakuutusoikeuden erityistutkinnassa vuonna 2018 mennään?

Syksyn 2012 alussa kaupallinen MTV-kanava julkisti uutisen ja videoreportaasin koskien vakuutusoikeutta. Toivottavasti aiheesta kuullaan vielä lisää. Paljon lisää.

HUOM! Toivottavasti edes Yle saa ja uskaltaa käsitellä aihetta kattavammin.

Mielenkiintoisessa Tuula Malin-nimisen toimittajan tekemässä jutussa käsiteltiin myös vakuutusalan voittoprosentteja, jotka ovat lainauksessa vahvistettuina:

”Palkansaajien työtapaturmia korvattiin viime vuonna yhteensä 131 371 ja yrittäjien työtapaturmia 6893. Luvuissa ovat mukana sekä työpaikalla että työmatkalla sattuneet tapaturmat.

Ensimmäiseen valitusasteeseen eli tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan saapui vuonna 2011 yhteensä 5219 hakemusta. Niistä noin 89% johti hylkyyn tai tutkimatta jättämiseen.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan valituksia saapui vuonna 2011 yhteensä 6235. Valituksista hylättiin 88,6%.

Toiseen valitusasteeseen eli vakuutusoikeuteen saapui viime vuonna yhteensä 2801 valitusta (1079 tapaturma-asiavalitusta ja 1722 työeläkevalitusta). Noin 90% valituksista hylättiin.

Viimeiseen valitusasteeseen eli korkeimpaan oikeuteen saapui viime vuonna 164 valituslupahakemusta. Valituslupa myönnettiin kahdeksalle. Tänä vuonna valituslupia oli syyskuun alkuun mennessä myönnetty jo 12. Kaikkien valitusluvan saaneiden ratkaisut ovat muuttuneet valittajien eduksi.

Lähde: MTV uutiset ”5.9. Vakuutusoikeuden ylilääkäriys ei houkuttele”

Uutiseen upotettu videoreportaasi 45 minuuttia ohjelmassa oli nimetty ”Onko vakuutuslääkäri hylkypäätösten kumileimasin?”, jossa mukana olivat seuraavat; asioita omalta osaltaan tuntevat, henkilöt.

Osa heistä on mukana perussuomalaisten 6.6.2012 seminaarin videolla.

Toivottavasti he tapaavat jonain päivänä myös kasvokkain ja samassa suorassa tv-lähetyksessä. Ilman aika- ja aiherajoitteita.

HUOM! Osa heistä on mukana perussuomalaisten 6.6.2012 seminaarin videolla.

Joten on erittäin mielenkiintoista seurata, uskaltaako mikään eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettava puolue tai valitsijayhdistys nostaa tämän oikeusvaltio – teemaan ja oikeusvaltioperiaatteiden toteutumiseen tosielämässä kuuluvan asiakokonaisuuden kärkihankkeekseen? Äänestäjäpotentiaalia tällä asiakokonaisuudella on arvioitu olevan 600 000 – 1 miljoonan henkilön verran!

LISÄTIETOA ISOSTA KUVASTA
Mikäli iso kuva oikeusvaltiosta ja oikeusvaltioperiaatteista tosielämässä kiinnostaa Sinua, niin nämä kolme hanketta Sinunkin kannattaa ottaa avoimen internetin avulla tarkempaan tarkasteluun ja seurantaan:

1.
Vakuutusoikeuden suulliset käsittelyt ja asiantuntijalääkäreiden käyttö
Tolvanen, Matti; Malin, Kimmo (2017-09-29)
>>> Aiempi hanke Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa Sakslin 2003

2.
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta STM043:00/2018
>>> Aiemmat hankkeet 5.6.2014-31.5.2015 ja 1.1.2013-31.12.2013

3.
Helsingissä 29.11.2017 vakuutusalan järjestämässä lobbaustilaisuudessa kahden kansanedustajan tekemille ja vakuutuslääkäreitä koskeville lakialoitteille pantiin stoppi.
>>> Vakuutuslääkärijärjestelmää koskeva seminaari.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, korporatismi, korruptio, maan tapa, Perustuslaki, politiikka, Suomen ihmisoikeustilanne, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

KAA 4/2018 vp vakuutuslääkärit ja tapaturmalaki

Kansalaisaloite 2837 vakuutuslääkäreitä ja tapaturmalakia koskien on saanut eduskunnan käsittelyyn uuden asiakirjatunnuksen:

”KAA 4/2018 vp Vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä poistettava mielivaltainen oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja. Tapaturmavakuutuslain 41 d § muuttaminen siten että tuo mielivaltaisuus poistuu.”

Kävi tämän kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyssä miten tahansa, niin tässä Suomi 2017 artikkelissa saattaa olla yhden tai useamman uuden kansalaisaloitteen siemen. Kysehän ei ole vain yhden lakipykälän sisällön korjaamisesta. Siitä tässä bloggauksessa; muutamin esimerkkitapauksin tarkemmin. Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä.

Mobiililaitteiden verkostoissa elokuussa levinnyt mobiiliflaijeri isosta aiheesta.

Jostain syystä johtuen; kukaan päättäjistämme ei tunnu tietävän tai muistavan sitä, että miten tutkivat/hoitavat lääkärit ja vakuutuslääkärit on voitu laittaa perustuslain (PL 6) yhdenvertaisuuspykälän suhteen eri arvoiseen asemaan! Ensin yhteen lakipykälään ja sitten yhä useampiin kopioiden! Joten vakuutuslääkäreille kaikessa hiljaisuudessa myönnetty mielivaltainen oikeus kumota potilasta/vakuutettua tutkineen/hoitaneen lääkärin lausuntoja taitaa olla osa maan tapaa!

Tässä Suomi 2017 – artikkelissa olevien pdf muotoisten – liitteiden lukemiseen tarvitset tietokoneellesi ilmaisen Acrobat Reader –ohjelman tai mobiililaitteellesi .pdf – muotoa lukevan appsin. Artikkelissa olevat kuvakoosteet on tehty helposti talteen otettavaan ja edelleen jaettavaan muotoon.

On tärkeää muistaa tämä seuraava, koska kyse on miljardien eurojen liiketoiminta-alueesta, joka perustuu julkisen vallan käyttöön valtaosin yksityisesti omistetuissa vakuutus- ja eläkeyhtiöissä.

Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

SISÄLLYSLUETTELO
Kolme avainkysymystä vallasta
Kenen käskystä tapaturmalain muutos toteutettiin?
Ohi hallitusohjelman ja kaikessa hiljaisuudessa
Sote-uudistus ja vakuutusyhtiöiden ekosysteemit
Vakuutuslääkärien ylivallasta
Vakuutusyhtiöiden ylivallasta
Tapaturmalaki 41d ja sen jälkeiset samanlaiset lainkohdat
> Tässä kohtaa iso HUOM!
Hylkäävien korvauspäätösten perusteleminen
Lisätietoa isosta kuvasta

KOLME AVAINKYSYMYSTÄ VALLASTA
1. Kenellä on todellinen valta sosiaalivakuutuksissa?
2. Mihin lakiin tai sopimukseen perustuen?
3. Miten samat henkilöt ja organisaatiot voivat olla käyttämässä, niin sanotusti tuoleja vaihtaen, lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?

Tässä vuoden 2016 kuvakoosteessa yksi suurimmista vallankäyttäjistä kaikilla vallan kolmijako-opin mukaisilla alueilla; lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan piirissä eli Elinkeinoelämän keskusliiton iso johtaja Mikko Nyyssölä kertoi, että kaikki on nyt kunnossa vakuutuslääkäriasioiden suhteen. Joten rutinat ja kitinät pois!mi

Miten monesta hylkäävästä päätöksestä hänen nimensä löytyy?

Kysehän ei ole enää yksittäistapauksista.

Yksi iso satojen tuhansien korvaustapausten ryhmä, joka on myös ollut pahasti kafkamaisessa kyykytyksessä ovat työssään sisäilmamyrkyistä (home, kemikaalit, asbesti) sairastuneet. Sekä ulkoilmassa erilaisista pölyistä, tärinästä ja melusta pysyvästi sairastuneet.

Työssään tapaturmassa pysyvästi vammautuneita sekä liikenne-, potilas- ja/tai lääkevahingon kautta helvetillisiin vakuutustaisteluihin joutuneita unohtamatta.

Toivottavasti toimittajatkin saavat taikka uskaltavat kirjoittaa tämän kafkamaisen ja mafiamaisen järjestelmän auki. Eri kanteilta tarkasteltuna.

KENEN KÄSKYSTÄ TAPATURMALAIN MUUTOS TOTEUTETTIIN?
Tämän hetken tiedon mukaan tapaturmalain 41 d muuttamisesta vuonna 2004 ei  ole pyydetty lausuntoja eikä keskusteltu perustuslakiasiantuntijoiden kanssa.

Vaan erittäin merkittävän valta – asetelman muutos tutkivat/hoitavat lääkärit vs. vakuutuslääkärit tehtiin yksittäisellä asetuksella tapaturmalakiin. Valiokunnassa kuullut asiantuntijat olivat etujärjestöjen edustajia ja vakuutusalalle päin kallellaan olevia virkamiehiä.

Aiheesta on ollut saatavilla vain tämä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö, StVM 12/2004 vp, josta löytyy seuraavan linkin takaa myös kaikki käsittelyn eduskunnan ison salin käsittelyvaiheet, asiakirjat ja keskustelut eduskunnassa.

HE 62/2004 vp
”Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta”
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+62/2004

Linkki luettu 29.8.2018

Eli vaarattomalta tuntunut lakipykälä meni kaikessa hiljaisuudessa läpi. Jonka jälkeen sitä monistettiin vuosien saatossa myös muihin lakeihin. Joista löytyy hieman tuonnempana yksilöityä tietoa jatkokeskustelujen ja mahdollisten uusien kansalaisaloitteiden tai jopa mielenosoitusten pohjaksi.

Eduskunnan kirjastosta tilauksen kautta saatavilla olevat asiakirjat kansalaisaloitetta 2837/KAA 4/2018 vp koskien ovat .pdf – muodossa tässä:

Kansalaisaloite 2837_StVM 12_2004 ja HE 62_2004 vp_Eduskunnan kirjasto 13042018_Diaariote_Oikeusministeriön lausunto 17052004
> Näin myös vakuutusala perustelee lakimuutosten tarpeellisuutta.

Kansalaisaloite 2837_StVPTK_26_28042004_HE 62_2004 tapaturmalaki 41d_Pöytäkirja

Kansalaisaloite 2837_StVPTK_36_18052004_HE 62_2004 tapaturmalaki 41d_Pöytäkirja

Kansalaisaloite 2837_StVPTK_43_02062004_HE 62_2004 tapaturmalaki 41d_Pöytäkirja

Kansalaisaloite 2837_StVPTK_44_03062004_HE 62_2004 tapaturmalaki 41d_Pöytäkirja_Asiakirja A 5 kohta sivut 2 ja 3

Mitenkähän mahtavat; valiokunnan elossa olevat jäsenet, virkamiehet ja valiokunnan kuulemat etujärjestöjen lobbarit muistaa, tuolloiset tilanteet ja selvittelyt?

Mielenkiintoinen yhteensattuma on se, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimi tuolloin vuosina 1987–1999 Ilmarisen vakuutuslääkärinä toiminut ja kokoomusta edustanut kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä.

OHI HALLITUSOHJELMAN JA KAIKESSA HILJAISUUDESSA
Nyt eduskunnan sisällä olevassa kansalaisaloitteessa 2837/KAA 4/2018 vp on vasta yksi, niistä neljästä laeista ja lakipykälistä, jotka saatettiin voimaan eduskunnassa vuosina 2003-2007. Kaikessa hiljaisuudessa ja ohi hallitusohjelman!

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana toimi sdp:n kansanedustaja Valto Koski. Lakivaliokunnan puheenjohtajana toimi; yhden kauden, vihreiden oikeusministeri Tuija Brax. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana toimi kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi.

Kahden lääkärin loukku – lakipaketti
( > nelikantaisen toimintamallin kautta luotuna)

Ranskalaisin viivoin kaikkein merkittävimmät käytännön vaikutukset:
> Oikeusturvan ajankuva – blogiin johtavat linkit luettu 30.8.2018.
> Ennen uusien kansalaisaloitteiden tekemistä, kunkin lain nykytilanne kannattaa varmistaa esimerkiksi Finlex-palvelusta.

1. HE 62/2004 – Hallituksen esitys laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta

– vakuutuslääkärien rikosoikeudellinen vastuu poistettiin.
– hoitava lääkäri antaa lausuntonsa vakuuttaen antamansa tiedot omatuntonsa ja kunniansa kautta oikeiksi.
– vakuutuslääkäri voi hylätä hoitavan lääkärin lausunnossa esittämät löydökset lyhimmillään sanalla ”ei”.

2. HE 47/2005 (HE 155/2003) – Hallituksen esitys toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp) täydentämisestä

– tapaturma-asiain muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenenä voi toimia vain toisen tuomioistuinkäsittelyn osapuolen eli vakuutusyhtiön kouluttama vakuutuslääkäri.

3. HE 91/2006 – Hallituksen esitys työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta

– työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenenä voi toimia vain toisen tuomioistuinkäsittelyn osapuolen eli työeläkeyhtiön tai – laitoksen kouluttama vakuutuslääkäri.

4. HE 12/2006 – Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

– koskee mm. koko vakuutusoikeudellista erityistuomioistuinjärjestelmää.
– vakuutuslääkärijäsenen lausumat ja siten perustelut ovat 80 vuotta päätöksen antamisesta salaisia myös asianomaiselta itseltään.
– valtaosassa vakuutusasioista pääpaino on lääketieteellisten seikkojen selvittelyssä.
– vakuutusoikeudellinen tuomioistuinkäsittely tapahtuu suljetusti ja kirjallisesti.

Mikä on kaikessa hiljaisuudessa tehty, niin se saatetaan myös kaikessa hiljaisuudessa korjata. Joten ennen uusien kansalaisaloitteiden tekemistä, kunkin lain ja lakipykälän nykytilanne kannattaa varmistaa; esimerkiksi Finlex-palvelusta tai eduskunnan kirjastosta.

SOTE-UUDISTUS JA VAKUUTUSYHTIÖDEN EKOSYSTEEMIT
Kahden sivun kokoisessa Helsingin Sanomien – jutussa 15.5.2018 kerrottiin, että ”Tällaisia ovat neljä suurinta terveysyritystä”.

Mielenkiintoista olisi saada kuulla tuon nelikon ulkopuolella olevan Pohjola Terveys Oy:n kokoluokasta tilannekuvaa. Onhan isoilta investoinneilta; jo pelkästään isoihin rakennuksiin, vaikuttavat Omasairaala – konseptit jo toiminnassa Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Sisältäen nopeat erikoislääkärin tutkimuksiin pääsyt sekä erikoissairaalan leikkaus – ja kuntoutuspalvelut. Toiminnassa jo olevaa työterveyshuoltoa ja ajatuksia terveyskeskustoimintojen sovittamisesta kyseisiin tiloihin unohtamatta.

Nimittäin. Nyt näyttää vahvasti siltä, että tätä seuraavaa potilaan/vakuutetun eli asiakkaan oikeusturvan toteutumisen kannalta tärkeää asiaa ei olla ottamassa soten valinnanvapaudessa mitenkään huomioon! On vain tullut ympäripyöreitä vastauksia siitä, että katsotaan sitten, kun nähdään mitä valinnanvapauslakipaketti sisältää.

Kuuluuko tämä asiakokonaisuus perustuslakivaliokunnan, lakivaliokunnan vai sosiaali- ja terveysvaliokunnan huomioitavaksi? Vai ensin Suomen ja EU:n laillisuusvalvojien arvioitavaksi?

Aihekokonaisuus kuuluu osaltaan; vakuutuslääkäreihin sekä heidän rooliinsa erittäin merkittävinä julkisen vallan käyttäjinä liittyvään, vilkkaaseen keskusteluun sosiaalisessa mediassa. Kuten kuinka monessa eri roolissa ja kuinka nopeasti vaihtaen, kukin lääkäri voi jatkossa työssään toimia? Sekä kuinka avoimesti erilaiset sidonnaisuudet pitää olla potilaan/vakuutetun arvioitavissa? Jo ennen, kun hän tilaa vastaanottoaikaa.

Tämä seuraava; soten valinnanvapauteen liittyvä, asiakokonaisuus on jostain syystä pysynyt pimennossa HUOM! kaikkien eduskuntapuolueiden suunnasta, vaikka on erittäin tärkeä asia potilaille/vakuutetuille, jotta perustuslain takaamat perusoikeudet ja oikeusvaltioperiaatteet; toteutuisivat tosielämässä. Ihan oikeasti.

Nimittäin. Sote – uudistuksen myötä markkinoilla tulee olemaan entistä enemmän vakuutusyhtiöiden kokonaan tai osittain omistamia työterveysasemia, terveyskeskuksia, sairaaloita ja kuntoutuslaitoksia. Joten yksi sote – uudistuksen valinnanvapauden tärkeimmistä asioista lienee se, että potilas/vakuutettu voi olla menemättä omassa sairaus-/vahinkoasiassaan HUOM! halutessaan myös vakuutuslääkärinä toimivan vastaanotolle? Ilman, että tuosta valinnanvapaudesta vakuutus- tai eläkeyhtiön taholta mitenkään rangaistaan, jolloin on syytä tehdä tarvittavat korjaukset nykyiseen lainsäädäntöön. Esimerkiksi tässä artikkelissa esiintyville laeille ja lakipykälille.

Joten toivotaan, että ennen soten valinnanvapauslakien loppuun saattamista eduskunnassa, kaikkien HUOM! erittäin merkittävää julkista valtaa käyttävien ja vakuutuslääkäreinä sekä oikeusprosesseissa vakiotodistajina – ja – lausunnonantajina toimivien lääkäreiden tiedot ovat; KHO:2014:83 vuosikirjapäätöksen mukaisesti kaikkien potilaiden/vakuutettujen helposti saatavilla.

Muuten jatkossakin moni potilas/vakuutettu menee HUOM! tietämättään omassa sairaus- ja vahinkoasiassaan myös vakuutuslääkärinä toimivan vastaanotolle.

Uhaten näin vakuutusalan julkisuudessa ajamaa asetelmaa, jonka mukaan potilaiden/vakuutettujen tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu voidaan taata vain sillä, että vakuutuslääkäri ei tapaa kasvokkain potilaita/vakuutettuja.

VAKUUTUSLÄÄKÄRIEN YLIVALLASTA
Joten tosielämän vanhojen kafkamaisten tilanteiden poistamiseksi ja uusien estämiseksi; vuonna 2018 onkin syytä kysyä, miksei vieläkään potilasta tutkivien/hoitavien lääkärien ja vakuutuslääkärien perustuslain (PL 6) takaama yhdenvertaisuus toteudu tosielämässä?

Entistä nuoremmat sukupolvet ovat ihmeissään siitä, että miksi ero lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan alueilla; virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välillä on kasvanut niin isoksi? Entä missä menee yksittäistapauksien määrällinen raja?

Tässä linkissä vuoden 2010 strömsöläistä tilannekuvaa; Suomen lääkäriliiton entisen toiminnanjohtajan Heikki Pälveen suulla kerrottuna. kuinka hänen mielestään asiat tuolloin kahdeksan vuotta sitten hoituivat.

Tiesitkö jo tämän?

Hallituksella ei ole tällä hetkellä vireillä olevia lakihankkeita kansalaisaloite 2837/KAA 4/2018 vp vastaavista aiheista. Joten
Helsingissä 29.11.2017 vakuutusalan järjestämässä lobbaustilaisuudessa kahden kansanedustajan tekemille ja vakuutuslääkäreitä sekä tapaturmalakia koskeville lakialoitteille pantiin stoppi.

>>> Vakuutuslääkärijärjestelmää koskeva seminaari.

 Kuka muistaa pitkäaikaisen vakuutusasioiden ylimmän virkamiehen ulostulon vuonna 2011 ja mihin kaikkeen se tuolloin johtikaan? Parin pienen lehtijutun jälkeen. Ei mihinkään.

Joten olisiko myös vakuutustaistelujen ja – prosessien alkupäässä paljon korjattavaa?

1. Korvauskäsittelyt
Aiheesta on eduskunnan käsittelyssä kansalaisaloite 2837/KAA 4/2018 vp. Läpivalaisussa ovat sen myötä tutkivat/hoitavat lääkärit ja vakuutuslääkärit sekä tapaturmalaki alkaen vuodesta 2004.
>>> Kyse on myös useammasta vastaavan sisältöisestä lakipykälästä.

2. Tuomioistuinkäsittelyt
Pienelle julkisuudelle on myös jäänyt se, että kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä, vakuutuslääkärijäsen istuu tuomarin valan tehneenä ratkaisukokoonpanossa ja voi antaa tutkivan/hoitavan lääkärin, kunnian ja omatunnon kautta allekirjoittamalle lääkärinlausunnolle, hylkäämistä suosittavan päätösehdotuksen, joka voi olla lyhimmillään merkintä ”EI” valitusasian käsittelijä- ja esittelijämuistioon. Vaikka laajan valitusasian pääpaino on ollut lääketieteellisten seikkojen toteennäytössä, esimerkiksi työtapaturmatapauksessa syy-yhteyteen liittyen.

Lisäksi ratkaisukokoonpanoon kuuluvan vakuutuslääkärijäsenen lausumat ovat 80 vuotta salaisia. Myös asianomaiselta itseltään, vaikka koko laajan asiakokonaisuuden tuomioistuinprosessi on ollut kirjallinen ja suljettu eikä valittajalle ole myönnetty suullista käsittelyä missään vaiheessa.

Tämä laki toteutettiin ”Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi” eli HE 12/2006 mukaisesti.

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2006/20060012
Linkki luettu 26.8.2018

Tämän voimaan saatetun lakipykälän voi ymmärtää, jos kyseessä on ollut avoin suullinen käsittely:

15 §
Hallintotuomioistuimen neuvottelun salassapito

”Hallintotuomioistuimen neuvottelu toimitetaan asianosaisten ja yleisön läsnä olematta. Neuvottelun sisältö on pidettävä salassa. Salassapitoaika on 80 vuotta asian vireilletulosta tuomioistuimessa.”

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2006/20060012#idp446105456
Luettu 30.8.2018

Kirjallisesti ja suljetussa toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä suullisia ja siten todellisia tuomioistuinkäsittelyjä oli vuonna 2016 peräti 0 kappaletta!

Aiheesta löytyy vakuutusoikeutta ja tätä nimenomaista lakia koskeva bloggaus Oikeusturvan ajankuva – blogista:
http://ajankuva.blogspot.com/2007/06/suomalainen-kahden-lkrin-loukku-100_27.html
Linkki luettu 26.8.2018

Kyseessä on toinen lakimuutos koskien kahden lääkärin loukku – lakipakettia, joka saatettiin voimaan kaikessa hiljaisuudessa, ohi hallitusohjelman, pääministeri Matti Vanhasen I hallituksen aikana 2003-2007.

http://ajankuva.blogspot.com/2007/07/yhteenvetoa-nelikantaisesta.html
Linkki luettu 26.8.2018

Eikä tuossa kaikki.

Läpivalaisussa ovat tämän kansalaisaloitteen 2837/KAA 4/2018 vp myötä, vasta tutkivat/hoitavat lääkärit ja vakuutuslääkärit sekä tapaturmalaki alkaen vuodesta 2004. Pienelle huomiolle on jäänyt toistaiseksi se, että kyse on myös useammasta vastaavan sisältöisestä lakipykälästä. Jotka on saatettu voimaan vuosien saatossa; kaikessa hiljaisuudessa.

Eikä tuossa vielä kaikki. Lakien nykytilanteet aina ennen uusien kansalaisaloitteiden tekemistä, kannattaa varmistaa esimerkiksi Finlex-palvelusta tai eduskunnan kirjastosta.

VAKUUTUSYHTIÖIDEN YLIVALLASTA
Se jolla tässä kuviossa on rahat; saa määrätä aika paljosta muustakin. Eikä tässä mitään. Hyvissä ajoin vakuutusalan puolella on osattu sote – uudistuksen yksityistämiseen varautua.

Muutamiin lakeihin on jo kirjoitettu vakuutusyhtiöille ja eläkelaitoksille oikeus määrätä tutkimukseen menosta. Aina niiden valitsemalle lääkärille ja/tai tutkimus- ja hoitopaikkaan ulottuvana, joidenka sidonnaisuudet/syy-yhteys/eturistiriita – keskustelut ovat vielä soten valinnanvapauden edetessä kokonaan käsittelemättä.

Jolloin riski siitä kasvaa, että potilas tapaa tietämättään omassa sairaus- tai vahinkoasiassa myös vakuutuslääkärinä toimivan. Tämä uhkaa potilaiden/vakuutettujen yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua, jossa vakuutuslääkäri ei voi vakuutusalan väittämän mukaan tavata muitakaan potilaita/vakuutettuja.

Esimerkiksi nämä seuraavat lakipykälät liittyvät myös soten valinnanvapauteen ja vakuutuslääkärien HUOM! kaikkien sidonnaisuuksien haasteisiin:

1.
Tapaturmavakuutuslaki

24.4.2015/459

42 §
Vakuutuslaitoksen oikeus ohjata vahingoittunut hoitopaikkaan

”Vakuutuslaitoksella on oikeus maksusitoumuksella ohjata vahingoittunut valitsemaansa hoitopaikkaan silloin, kun on kyse 41 §:n 2 momentissa tarkoitetusta hoidosta. Hoitopaikan on oltava sellainen, jossa vahingoittunut saa korvattavan vahingon edellyttämän hoidon.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tapaturmavakuutus#L8P42
Linkki luettu 29.8.2018

132 §
Velvollisuus mennä tutkimuksiin
”Vahingoittunut on velvollinen korvauksen saamiseksi menemään viivytyksettä vakuutuslaitoksen osoittamaan vammansa tai sairautensa taikka työ- ja toimintakykynsä selvittämistä varten lääketieteellisesti hyväksyttyyn ja hyvään hoito- ja toimintakäytäntöön perustuvaan tutkimukseen, joka on tarpeen korvausoikeuden selvittämistä varten.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#L17P132
Luettu 29.8.2018

2.
Liikennevakuutuslaki

17.6.2016/460

57 §
Vakuutusyhtiön oikeus ohjata vahinkoa kärsinyt hoitopaikkaan

”Vakuutusyhtiöllä on oikeus maksusitoumuksella ohjata vahinkoa kärsinyt valitsemaansa hoitopaikkaan silloin, kun on kyse 56 §:n 2 momentissa tarkoitetusta hoidosta. Hoitopaikan on oltava sellainen, jossa vahinkoa kärsinyt saa korvattavan liikennevahingon edellyttämän hoidon.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160460?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Liikennevakuutuslaki#L4P57
Linkki luettu 29.8.2018

3.
Työntekijän eläkelaki
19.5.2006/395

46 §
Selvitys työkyvyttömyyden jatkumisesta

”Jos eläkelaitoksella on perusteltua syytä olettaa, että eläkkeensaajan työkyky on palautunut, eläkkeensaaja on velvollinen käymään eläkelaitoksen määräyksestä työkyvyttömyyden jatkumisen selvittämistä varten tutkittavana eläkelaitoksen nimeämän laillistetun lääkärin luona tai eläkelaitoksen osoittamassa kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa. Eläkelaitoksen on tällöin korvattava tutkimuksesta ja mahdollisista matkoista aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#L3P46
Luettu 29.8.2018

102 §
Työkyvyttömyyseläkkeen hakijan terveydentilaselvitys

”Työkyvyttömyyseläkkeen hakijan on toimitettava eläkelaitokselle terveydentilastaan laadittu lääkärinlausunto, joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman. Eläkelaitos voi kuitenkin hyväksyä muunkinlaisen lääkärinlausunnon tai sitä vastaavan selvityksen. Eläkelaitos voi myös omalla kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon, jos hakija on hoidettavana sairaalassa tai siihen on muu erityinen syy.

Työkyvyttömyyseläkkeen hakija on velvollinen eläkelaitoksen osoituksesta käymään työkyvyn heikentymisen selvittämistä varten tutkittavana eläkelaitoksen nimeämän laillistetun lääkärin luona tai eläkelaitoksen osoittamassa kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa. Jos hakija ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy tutkimuksesta, eläkehakemus voidaan ratkaista eläkelaitoksen käytettävissä olevan selvityksen nojalla.

Eläkelaitos on velvollinen korvaamaan työkyvyttömyyseläkkeenhakijalle 2 momentissa tarkoitetusta tutkimuksesta ja mahdollisista matkoista aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#L7P102
Luettu 29.8.2018

102 a § (29.1.2016/69)
Työuraeläkkeen hakemista koskevat selvitykset

”Työuraeläkkeen hakija on velvollinen eläkelaitoksen osoituksesta käymään työkyvyn heikentymisen selvittämistä tai tässä pykälässä säädetyn lausunnon hankkimista varten tutkittavana eläkelaitoksen nimeämän laillistetun lääkärin luona tai eläkelaitoksen osoittamassa kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa. Jos hakija ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy tutkimuksesta, eläkehakemus voidaan ratkaista eläkelaitoksen käytettävissä olevan selvityksen nojalla.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#L7P102a
Luettu 29.8.2018

4.
Kunnallinen eläkelaki
549/2003

99 §
Selvitys terveydentilasta

”Haettaessa työkyvyttömyyseläkettä kunnalliselle eläkelaitokselle on toimitettava sen vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella hakijan terveydentilasta laadittu lääkärinlausunto, joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman. Eläkelaitos voi hyväksyä muunkinlaisen lääkärinlausunnon tai sitä vastaavan selvityksen. Jos hakija on hoidettavana sairaalassa tai jos siihen on muu erityinen syy, eläkelaitos voi myös omalla kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon.

Työkyvyttömyyseläkkeen hakija tai saaja on velvollinen eläkelaitoksen määräyksestä käymään työkyvyttömyyden selvittämiseksi eläkelaitoksen nimeämän lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitetun ammattihenkilön luona tai eläkelaitoksen osoittamassa potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä. Eläkelaitoksen on tällöin korvattava tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset, joihin luetaan myös kohtuulliset matkakustannukset ja kohtuullinen matkapäiväraha toiselle paikkakunnalle määräyksen mukaan tehdystä matkasta. Jos hakija tai saaja ilman hyväksyttävää syytä jättää edellä tarkoitetun määräyksen noudattamatta, hakemuksen käsittely voidaan määrätä raukeamaan.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030549#Pidp446355600
Luettu 29.8.2018

5.
Merimieseläkelaki
22.12.2006/1290

46 §
Selvitys työkyvyttömyyden jatkumisesta

”Jos eläkekassalla on perusteltua syytä olettaa, että eläkkeensaajan työkyky on palautunut, eläkkeensaaja on velvollinen käymään eläkekassan määräyksestä työkyvyttömyyden jatkumisen selvittämistä varten tutkittavana eläkekassan nimeämän laillistetun lääkärin luona tai eläkekassan osoittamassa kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa. Eläkekassan on tällöin korvattava tutkimuksesta ja mahdollisista matkoista aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061290#L3P46
Luettu 29.8.2018

Pelkona tämän aiheen isossa kuvassa on se, että kokoomus/keskusta/siniset – vetoisessa ja vakuutusala työntöisessä valinnanvapausmallissa vakuutusyhtiöiden erivapaus hoitopaikan määräämiseen jatkuu ja vahvistuu. Jolloin vakuutettu/potilas ei voi vaikuttaa siihen, kuinka monia vakuutuslääkäreitä hoitoketjuun ja paperimerkintöjen tekemiseen hänen vahinkotapauksessaan osallistuu. Ja tämä asiakokonaisuus lienee jo perustuslain takaamien perusoikeuksien toteutumisen suhteen tärkeää selvittää. Perin pohjin.

Muistaen sen tosiasian, että virkamiehet, lobbarit ja ministereiden tausta-avustajat pysyvät, kun taas kansanedustajat, ministerit ja hallitukset vaihtuvat.

TAPATURMALAKI 41 d JA SEN JÄLKEISET LAINKOHDAT
Sitten lisää päivänvaloa tarvitsevista muista lakipykälistä, jotka liittyvät kansalaisaloite 2837/KAA 4/2018 vp aiheeseen tiukasti.

Kun näiden lakien ja lakipykälien taustoja tutkiin hieman tarkemmin, niin tajuaa sen, että miksi galluppeja tällä hetkellä johtavien sosialidemokraattien eli sdp:n leirissä ollaan näistä asioista. Hiljaa. Hiiren hiljaa. Myös piirun verran demareista vasemmallakin päin.

Ensin kansalaisaloitteen 2837/KAA 4/2018 vp alkulähteille ja eduskunnan asiakirjoihin.

Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta
1204/1996

41 d §
”Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian käsittelyyn ja merkittävä kannanottonsa asiakirjoihin.”

HE 227/1996
StVM 39/1996
EV 235/1996
Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Sosiaali- ja terveysministeri
Sinikka Mönkäre

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19961204?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=1204%2F1996%20#Pidp446275792
Luettu 29.8.2018

Sitten kansalaisaloitteen 2837/ KAA 4/2018 vp käynnistykseen johtanut lakipykälä.

Laki tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta
545/2004

Eduskunnan päätöksen mukaisesti…

41 d §
Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä kannanottonsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2004.

HE 62/2004
StVM 12/2004
EV 87/2004
Naantalissa 24 päivänä kesäkuuta 2004

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Tarja Filatov

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040545
Luettu 29.8.2018

Tämän hetken tilanne. Eli per 30.8.2018.

Työtapaturma- ja ammattitautilaki
24.4.2015/459

121 §
Lääkäriasiantuntijan osallistuminen korvausasian käsittelyyn

”Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#L16P121
Luettu 29,2018

* * * * *

Tähän kohtaa iso HUOM!
Vakuutusala ei pidä kansalaisaloitteessa 2837/ KAA 4/2018 vp mainittuja asioita ja tapaturmalain kohtaa korjauksen arvoisena, koska vakuutuslääkärit toimivat heidän mukaansa virkavastuulla.

Näin kertoi Tapaturmavakuutuskeskus Twitterissä 9. ja 13.3.2018.

Kuvakoosteen keskustelu Twitterissä:
https://twitter.com/Tapvakkeskus/status/973505728450322432?s=19
> Linkki luettu 26.8.2018

Heidän mukaansa potilas/vakuutettu voi yrittää haastaa vakuutuslääkärin vahingonkorvauslain mukaiseen vahingonkorvausvastuuseen. Sellaisesta lausumasta tai kannanotosta, jota potilas/vakuutettu pitää valheellisena tai virheellisenä.

Ongelmana kyseisessä menettelyssä potilaan/vakuutetun kannalta on ensinnäkin se, että se on erittäin kallista. Varsinkin, jos vastapuolen kustannukset tulevat potilaan/vakuutetun maksettaviksi, kun ja jos hän häviää tuonkin oikeusprosessin?

Toisekseen, jos noita valheellisia lausumia tai kannanottoja on syntynyt saman vakuutusyhtiön eri vakuutuslääkärien toimesta useita? Mikä on virkavastuun mittaamisen hinta tuolloin? Ja pitääkö virkavastuuseen saattamisen yritykset tehdä kaikista valheellisilta tuntuvista lausumista ja kannanotoista?

Työtapaturma- ja ammattitautilaki
24.4.2015/459

206 §
Virkavastuu
”Vakuutusyhtiön ja Tapaturmavakuutuskeskuksen palveluksessa olevaan henkilöön sekä hallituksen jäseneen sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#L27P206
Luettu 29.8.2018

Toivottavasti julkisuuteen saadaan pian, vakuutuslääkärien virkavastuun mittaamisesta esimerkkitapauksia ja siten hintoja, mitä virkavastuun mittaaminen maksaa?

* * * * *

Sitten eteenpäin korjausta vaativien ja vakuutuslääkäreitä koskevien lakipykälien paikallistamisessa. Kansalaisaloitteen 2837/KAA 4/2018 vp käynnistämällä polulla kulkien. Ainakin nämä lainkohdat vaativat korjauksen, jotta potilasta/vakuutettua tutkivat/hoitavat lääkärit pääsevät vakuutuslääkäreiden kanssa; perustuslain (PL) yhdenvertaisuuspykälän kanssa ammattikuntana tasa-arvoiseen asemaan.

Tähän mennessä muita ilmi tulleita lakipykäliä on löydetty kuusi (6) kappaletta:

1.
Työtapaturma- ja ammattitautilaki
24.4.2015/459

121 §
Lääkäriasiantuntijan osallistuminen korvausasian käsittelyyn

”Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#L16P121
Luettu 29,2018

2.
Työntekijän eläkelaki
19.5.2006/395

40 § (7.11.2014/870)
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri

”Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#L3P40
Luettu 29.8.2018

3.
Merimieseläkelaki
22.12.2006/1290

40 § (7.11.2014/872)

Eläkekassan asiantuntijalääkäri
”Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Eläkekassan lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061290#L3P40
Luettu 29.8.2018

4.
Valtion eläkelaki
1295/2006

105 §
Lääkärin osallistuminen päätöksentekoon Valtiokonttorissa

”Yhden tai useamman laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun Valtiokonttorissa. Valtiokonttorin lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061295#Pidp447138384
Luettu 29.8.2018

5.
Yrittäjän eläkelaki
22.12.2006/1272

37 § (7.11.2014/871)
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri

”Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061272#L3P37
Luettu 30.8.2018

6.
Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki
261/2008

15 §
Lääkärin osallistuminen päätöksentekoon Kirkon keskusrahastossa

”Yhden tai useamman laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun. Kirkon keskusrahaston lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080261#Pidp446565456
Luettu 29.8.2018

Joten kansalaisaloite 2837/ KAA 4/2018 vp on osunut enemmän kuin paremmin ongelmien ytimiin. Ainakin seitsemän (7) lakipykälää tarvitsee potilaiden/vakuutettujen ja lääkärien näkökulmasta katsottuna korjausta.

Eikä tuossa suinkaan kaikki.

HYLKÄÄVIEN KORVAUSPÄÄTÖSTEN PERUSTELEMINEN
Vakuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten antamien päätösten perusteleminen on ollut lainsäädännössä vaatimuksena jo pitkään. Kokonaan eri asia on sitten se, kuinka lakien velvoitteita tosielämässä noudatetaan. Varsinkin hylkäävissä korvauspäätöksissä sekä kirjallisesti ja suljetusti tapahtuvissa muutoksenhakuvaiheissa.

Hallintolaki
6.6.2003/434

2 §
Soveltamisala

”Tässä laissa säädetään hyvän hallinnon perusteista sekä hallintoasiassa noudatettavasta menettelystä.

Tätä lakia sovelletaan valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa ja itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin kansliassa (viranomainen).

Tätä lakia sovelletaan valtion liikelaitoksissa, julkisoikeudellisissa yhdistyksissä sekä yksityisissä niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=hallintolaki#L1P2
Luettu 30.8.2018

45 §
Päätöksen perusteleminen

”Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos:

1) tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista;
2) päätös koskee kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia;
3) päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai sellaisen edun myöntämistä, joka perustuu hakijan ominaisuuksien arviointiin;
4) päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta; taikka
5) perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta.

Perustelut on kuitenkin 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa esitettävä, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=hallintolaki#L7P45
Luettu 30.8.2018

Hallintolainkäyttölaki
26.7.1996/586

53 §
Päätöksen perusteleminen

”Päätös on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja millä oikeudellisella perusteella siihen on päädytty.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960586?search[type]=pika&search[pika]=hallintolaink%C3%A4ytt%C3%B6laki#L9P53
Luettu 30.8.2018

Hyvää tarkoittavista laeista huolimatta, vakuutusyhtiöt ja eläkelaitokset ovat antaneet hylkääviä päätöksiä ilman tosiasiallisia perusteluita. Mitä kalliimmasta korvausasiasta on ollut kysymys; sitä varmemmin hylkäävä päätös on tullut. Perusteluna perusteluja peränneelle vakuutetulle/potilaalle vastataan yleensä, että ainahan voit valittaa. Eikä se maksa mitään.

Pinnan alla onkin asian suhteen kuohunut pitkään. Siksi muutamiin vakuutuksia koskeviin lakeihin tehtiin tarkennuksia.

Vakuutusalan lobbarit integroituina virkamieskuntaan?

Finanssi- eli vakuutus- sekä eläkealan sekä niiden etujärjestöjen valta on mittaamattoman suuri; kaikilla vallan käytön alueilla Suomessa. ”Seminaaritoiminta” matkaohjelmineen on yksi pimeänä pysynyt vaikuttamisen alue.

Veemäisen miehen maineessa oleva verotusneuvos Markku Hirvonen on kiteyttänyt lobbareiden ja virkamiesten hyvin läheiset suhteet oivasti:

”– …torjuvia hankkeita ja aloitteita voidaan virkamieskoneistossa estää. Kyse on siitä, mitä tahoja virkamiehet herkimmin kuuntelevat.

Ministeriöiden virkamiehet tuntevat varsin hyvin erilaisten etujärjestöjen väkeä. He ovat entisiä työtovereita ja käyvät samoissa tilaisuuksissa ja seminaareissa.

Ei siinä tarvitse olla mitään suoraa lahjomista. Siinä vain ymmärretään”, Hirvonen kuvailee.” Lähde: Voima 5/2014 s. 20-22 – Verolaput, olkaa hyvä

Ministerit, kansanedustajat ja hallitukset vaihtuvat. Virkamiehet ja lobbarit sekä ministereiden tausta-avustajat pysyvät.

Tässä seuraavana taitavat olla vuonna 2013 toimineen vakuutuslääkärityöryhmän (STM091:00/2012) ainoat lakimuutokset?

Miten hylkäävien päätösten parempi perusteluvelvollisuus on vuoteen 2018 mennessä toteutunut tosielämässä? Tarvitaanko jatkoa varten sanktioitu perusteluvelvollisuus? Selviääkö asia yhdellä vai useammalla kansalaisaloitteella?

Vastaavan tyyppiset lisäykset on tehty esimerkiksi viimeisimpään tapaturma- ja ammattitautilakiin (24.4.2015/459). Eri asia on kokonaan sitten se, miten hyvin päätösten perusteluvaatimusta koskevaa lakia vakuutusyhtiöt ovat noudattaneet? Ja onko joku sitkeä suomalainen jaksanut ja osannut valittaa lakien vastaisesta toiminnasta? Ja jos on, niin onko mikään muuttunut?

Työtapaturma- ja ammattitautilaki
24.4.2015/459

124 §
Korvausta koskevan päätöksen antaminen ja perusteleminen

”Vakuutuslaitos ratkaisee oikeuden tämän lain mukaiseen korvaukseen antamalla siitä asianosaiselle kirjallisen päätöksen. Vakuutuslaitoksen on annettava päätöksensä tiedoksi postitse kirjeellä lähettämällä se vastaanottajalle tämän ilmoittamaan osoitteeseen.

Vakuutuslaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos korvauksen epäämistä koskeva päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#L16P124
Luettu 29.8.2018

Taustalla paine erään rohkean kansalaisjärjestön pitkäkestoinen yritys saada; muun muassa, potilasta/vakuutettuja tutkivien/hoitavien lääkärien asemaan todellisia korjauksia aikaiseksi.

Lisätietoa aiheesta Suomi 2017 – blogista; linkki 1 ja linkki 2.

Sitten kuvioon, jossa hoidettiin myös kansalaisaloitteen 2837/KAA 4/2018 vp kohteena olevat lakipykälät uudelleen ja edelleen voimaan tulee tässä:

”Eräiden työeläkelakien ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttaminen, hallituksen esityksen valmistelu”

STM104:00/2013 Säädösvalmistelu
http://stm.fi/hanke?tunnus=STM104:00/2013
Linkki luettu 30.8.2018

”Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijän eläkelakia, yrittäjän eläkelakia, merimieseläkelakia, kunnallista eläkelakia, maatalousyrittäjän eläkelakia ja Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

Lakeihin ehdotetaan lisättäväksi hallintolakia täydentävät säännökset päätösten perustelemisesta ja asiantuntijalääkärin perustellusta arviosta. Suppea esitys. Ei suvata.

Esitys perustuu vakuutuslääkärijärjestelmää kehittäneen työryhmän ehdotukseen.”

Lainvalmistelu
Hallituksen esitykset
109/2014

Eduskunnan vastaukset
97/2014

Sosiaali- ja terveysministeriön vastuuhenkilönä toimi hallitussihteeri Inka Hassinen.

Kansalais- ja potilasjärjestöjen lausunnoilla ei ole näissä asioissa painoarvoa. Vakuutusalalla on tärkeintä säilyttää kustannusneutraalius, joka suomeksi sanottuna tarkoittaa menon jatkuvan tosielämässä entisenlaisena.

Erinomainen kansalaisjärjestön lausunto liittyen lausuntopyyntö; (Inka Hassinen VAO/EVY) 14.4.2014 koskien HE 109/2014.

Huomioitavaa on se, että vakuutuslääkäri voi tehdä näiden uusienkin lakikohtien turvin arvionsa noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöstä annetussa laissa (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä muotovaatimuksia! Eli kansalaisaloite 2837/KAA 4/2018 vp on tältäkin osunut todellisten epäkohtien ytimeen, jos siis perustuslailla ja oikeusvaltioperiaatteilla on Suomessa myös tosielämässä merkitystä.

Tässä nuo uudelleen muutetut lait ja lainkohdat, joidenka mukaan etenkin vakuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten hylkäävät päätökset pitää perustella tarkasti lakipykälän velvoitteet täyttäen:

1.
Laki
työntekijän eläkelain muuttamisesta
870/2014

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työntekijän eläkelain (395/2006) 40 § ja
lisätään lakiin uusi 105 a § seuraavasti:

40 §
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri

”Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

105 a §
Päätöksen perusteleminen

”Eläkelaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140870
Luettu 29.8.2018

2.
Laki yrittäjän eläkelain muuttamisesta
871/2014

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yrittäjän eläkelain (1272/2006) 37 § ja lisätään lakiin uusi 95 a § seuraavasti:

37 §
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri

”Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

95 a §
Päätöksen perusteleminen

”Eläkelaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140871
Luettu 29.8.2018

3.
Laki merimieseläkelain muuttamisesta
872/2014

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan merimieseläkelain (1290/2006) 40 § ja lisätään lakiin uusi 107 a § seuraavasti:

40 §
Eläkekassan asiantuntijalääkäri

”Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Eläkekassan lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

107 a §
Päätöksen perusteleminen

”Eläkekassan päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos eläkekassa hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140872
Luettu 29.8.2018

4.
Laki kunnallisen eläkelain muuttamisesta
873/2014

muutetaan kunnallisen eläkelain (549/2003) 140 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 260/2007, ja lisätään lakiin uusi 100 a § seuraavasti:

100 a § Päätöksen perusteleminen
”Kunnallisen eläkelaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos kunnallinen eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

140 §
Kunnallisen eläkelaitoksen henkilöstö
”Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Kunnallisen eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140873
Luettu 29.8.2018

5.
Laki maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta
874/2014

Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maatalousyrittäjän eläkelakiin (1280/2006) uusi 90 a § seuraavasti:

90 a §
Päätöksen perusteleminen

”Eläkelaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140874
Luettu 29.8.2018

6.
Laki Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta
875/2014

Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin (731/2001) siitä lailla 1342/2007 kumotun 22 §:n tilalle uusi 22 § sekä lakiin uusi 22 a § seuraavasti:

22 §
Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäri

”Laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin on merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin osallistuessaan etuusasian valmisteluun. Arvio voidaan merkitä asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

22 a §
Etuuspäätöksen perusteleminen

”Etuuspäätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos Kansaneläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140875
Luettu 29.8.2018

Joten kansalaisaloite 2837/KAA 4/2018 vp on osunut myös uusien kansalaisaloitteiden ja/tai usein toistuvien mielenosoitusten aihesuoneen. Ainakin seitsemään (7) eri lakiin tarvitaan korjauksia!

Kun huomioidaan se, että korjaustalkoisiin tulee ottaa myös tapaturma- ja ammattitautilain vastaavat kohdat kuin edellä kerrotuissa laeissa on:

Työtapaturma- ja ammattitautilaki
24.4.2015/459

121 §
Lääkäriasiantuntijan osallistuminen korvausasian käsittelyyn

”Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#L16P121
Luettu 29,2018

Työtapaturma- ja ammattitautilaki
24.4.2015/459

124 §
Korvausta koskevan päätöksen antaminen ja perusteleminen

”Vakuutuslaitos ratkaisee oikeuden tämän lain mukaiseen korvaukseen antamalla siitä asianosaiselle kirjallisen päätöksen. Vakuutuslaitoksen on annettava päätöksensä tiedoksi postitse kirjeellä lähettämällä se vastaanottajalle tämän ilmoittamaan osoitteeseen.

Vakuutuslaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos korvauksen epäämistä koskeva päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#L16P124
Luettu 29.8.2018

Uusia kansalaisaloitteita ja julkisia keskusteluja aiheen tiimoilta odotellessa.

LISÄTIETOA ISOSTA KUVASTA
Mikäli iso kuva oikeusvaltiosta ja oikeusvaltioperiaatteista tosielämässä kiinnostaa Sinua, niin nämä kaksi hanketta Sinunkin kannattaa ottaa avoimen internetin avulla tarkempaan tarkasteluun ja seurantaan:

1.
Vakuutusoikeuden suulliset käsittelyt ja asiantuntijalääkäreiden käyttö
Tolvanen, Matti; Malin, Kimmo (2017-09-29)
>>> Aiempi hanke Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa Sakslin 2003

2.

Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta STM043:00/2018
>>> Aiemmat hankkeet 5.6.2014-31.5.2015 ja 1.1.2013-31.12.2013

Eikä tuossa vielä kaikki.

Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Eikä tuossa vielä ihan kaikki.

Kansanvalta ei voi toimia, jos kansa ei tiedä eikä sille kerrota, miksi tässä artikkelissa kuvaillulla tavalla toimitaan?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, ay-liike, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, Perustuslaki, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Vakuutusoikeus lukujen valossa 2016

Kirjallisesti ja suljetusti toimivasta vakuutusoikeudesta löytyy ison kuvan ja lähihistorian katsausta, esimerkiksi tästä Suomi 2017 – blogin ”Laillisuusvalvontaa aikajanalla 2001-2018”– artikkelista.

Joten onkin korkea aika saada aikaan avointa ja pitkäkestoista keskustelua siitä, että miltä näyttää vakuutusoikeuden hylkäysprosenttien valossa tämä seuraava väittämä:

”Vakuutusoikeus on Suomen tuomioistuinjärjestelmään kuuluva riippumaton ja puolueeton toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin.”
Lähde: Vakuutusoikeuden nettisivu 21.8.2018

Kuinka riippumaton ja puolueeton vakuutusoikeus on hylkäysprosenttiensa valossa?

Poimintoja vakuutusoikeuden vuosikertomuksesta 2016:

1. Suulliset käsittelyt
Vakuutusoikeudessa ei järjestetty suullisia käsittelyjä vuonna 2016.

2. Täysistunnot ja vahvennetut istunnot
Vakuutusoikeudessa järjestettiin vuonna 2016 yksivahvennettu istunto. Täysistuntoja ei järjestetty.

3.Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus
Taloudellisuuden tunnusluku oli 1 190,60 euroa/ratkaistu asia.

Onko vakuutusoikeus; sittenkin lukujen valossa vakuutusyhtiöoikeus? Keskimäärin vakuutus- ja eläkealan yritykset voittavat valitustapauksista vakuutusoikeudessa 88-90 prosenttia!

Taaten näin jättimäisten osinkojen jakovirran esimerkiksi vahinkovakuutusyhtiöiden osakkeenomistajille. Aiheesta lisää summien muodossa tarkemmin hieman tuonnempana. Harmi vain, ettei vakuutusoikeuslaki vieläkään velvoita vakuutusoikeutta kertomaan vuositilastoja myös yhtiöittäin, korvaussumman ja asiaryhmän mukaan eriteltyinä.

Tässä Suomi 2017 – artikkelissa olevien pdf muotoisten – liitteiden lukemiseen tarvitset tietokoneellesi ilmaisen Acrobat Reader –ohjelman tai mobiililaitteellesi .pdf – muotoa lukevan appsin. Artikkelissa olevat kuvakoosteet on tehty helposti talteen otettavaan ja edelleen jaettavaan muotoon.

SISÄLLYSLUETTELO
Asiakas- / vakuutusyhtiösuhde
Esittelijän valta
Vakuutuslääkärien ylivallasta
Korkeimman oikeuden presidentti ja vakuutusoikeus
Kirjallisesti ja suljetusti toimiva vakuutusoikeusjärjestelmä
Jokaisen tapauksen arvo laskettava rahassa
Työtapaturman tai ammattitaudin hinta vakuutusyhtiölle
Vakuutusoikeuden hylkäystilastot 2016
Minne lakisääteisten vakuutusten korvausrahat valuvat?
Vakuutusoikeuden hylkäystilastoja 2014-2015, 2002-2005 ja 2006
Oikeusministeri Johannes Koskinen/sd. vuonna 2000
Vakuutusoikeuden hylkäystilastojen 2016 lähdemateriaali
Politiikkaa ja tutkivaa journalismia 2012
Lisätietoa isosta kuvasta

ASIAKAS- / VAKUUTUSYHTIÖSUHDE
Lakisääteisten vakuutusten asetelmasta. Työnantaja solmii palkkasuhteisissa töissä kaikki lakisääteisten vakuutusten vakuutussopimukset. Tällöin yksittäinen lakisääteisesti vakuutettu/potilas ei ole asiakas vakuutusyhtiöön päin. Jos työnantajan tuki vakuutustaisteluun joutuneelta puuttuu, niin vakuutettu/potilas on niin sanotusti vapaata riistaa kaikille sekä kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeusjärjestelmän piiristä elantonsa hankkiville. Joten asiakaspalvelun tylyydestä ei vakuutustaisteluun joutuneen vakuutetun/potilaan säikähtää.

Myös työnantajalla saattaa olla taloudellinen motiivi estää työssään pysyvästi sairastuneen ja tai vammautuneen työntekijänsä pääsy täysimääräiselle eläkkeelle.

Lisätietoa aiheesta avoimesta internetistä:
vakuutusmaksuvaikutus tapaturmaeläke
vakuutusmaksuvaikutus työeläke

ESITTELIJÄN VALTA
Kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä kunkin oikeusasteen asteen esittelijällä on lainsäädännön kautta annettu rajaton harkintavalta, joka on tosiasiassa tarkoittaa mielivaltaa.

Kun samat henkilöt ja organisaatiot käyttävät niin sanotusti tuoleja vaihtaen lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa ollaan yhteiskunnallisten analyysien mukaan fasismissa.

Tämän myötä myös vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanoissa istuvat työmarkkina- ja etujärjestöjen edustajat ovat osallisina pitkäkestoisessa rikollisuudessa ihmisyyttä vastaan.

Kustakin vakuutusoikeuden suljetun kierron käsittelemästä valituksesta; työmarkkinajärjestöjen EK/SAK/STTK/AKAVA – akselin edustajat ennättävät tutustua vain siihen, mitä esittelijä on kirjoittanut ja halunnut valita kuhunkin ratkaisuehdotukseen. Ei siihen mitä on jätetty pois ja joka selviäisi takuuvarmasti suullisessa käsittelyssä, jos sellaisia vakuutusoikeudessa käräjä- ja hovioikeuksien tapaan järjestettäisiin.

Esittelijä on näin helposti vakuutusalan painostettavissa ja ohjattavissa haluttuun loppuratkaisuun.

Esimerkiksi työtapaturmissa ja ammattitaudeissa alkaen I asteen lautakunnasta, joka on kirjallisesti ja suljetusti toimiva tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta (Tamla).

Työeläkkeisiin liittyvänä ensimmäisen asteen lautakuntana toimii; kirjallisesti ja suljetusti toimiva työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (Telk).

Sen verran taustatietoa, että vakuutusalan tämän hetken ylin virkamies pätevöityi tehtäväänsä; vastattuaan molempien kirjallisesti ja suljetusti toimivien sekä vakuutusalalle erittäin voimakkaasti kallellaan olevien I asteen lautakuntien toiminnasta, vuosien ajan.

Käsittelijä- ja esittelijäkansiomerkinnät ovat ainoa asianomaisjulkinen osuus valittajalle itselleen. Ne asianomainen saa pyytämällä käyttöönsä, mutta nuo sivut ovat entistä suppeampia anniltaan. Voisi jopa sanoa, että melkoisen tyhjiä lehtiä. Tämän takia valittajalla on tässä kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä menestymisen mahdollisuuksia.

VAKUUTUSLÄÄKÄRIEN YLIVALLASTA
Entistä nuoremmat sukupolvet ovat ihmeissään siitä, että miksi ero lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan alueilla; virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välillä on kasvanut niin isoksi? Tässä linkissä vuoden 2010 strömsöläistä tilannekuvaa; Suomen lääkäriliiton entisen toiminnanjohtajan Heikki Pälveen suulla kerrottuna. kuinka hänen mielestään asiat tuolloin kahdeksan vuotta sitten hoituivat.

Tosielämän tilanteiden takia vuonna 2018 onkin syytä kysyä, miksei vieläkään potilasta tutkivien/hoitavien lääkärien ja vakuutuslääkärien perustuslain (PL 6) takaama yhdenvertaisuus toteudu tosielämässä?

Aiheesta on eduskunnan käsittelyssä kansalaisaloite KAA 4/2018 vp. Läpivalaisussa ovat sen myötä tutkivat/hoitavat lääkärit ja vakuutuslääkärit sekä tapaturmalaki alkaen vuodesta 2004. Pienelle huomiolle on jäänyt toistaiseksi se, että kyse on myös useammasta vastaavan sisältöisestä lakipykälästä. Jotka on saatettu voimaan vuosien saatossa; kaikessa hiljaisuudessa.

Pienelle julkisuudelle on myös jäänyt se, että kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä, vakuutuslääkärijäsen istuu tuomarin valan tehneenä ratkaisukokoonpanossa ja voi antaa tutkivan/hoitavan lääkärin, kunnian ja omatunnon kautta allekirjoittamalle lääkärinlausunnolle, hylkäämistä suosittavan päätösehdotuksen, joka voi olla lyhimmillään merkintä ”EI”. Vaikka laajan valitusasian pääpaino on ollut lääketieteellisten seikkojen toteennäytössä.

Lisäksi ratkaisukokoonpanoon kuuluvan vakuutuslääkärijäsenen lausumat ovat 80 vuotta salaisia. Myös asianomaiselta itseltään, vaikka koko laajan asiakokonaisuuden tuomioistuinprosessi on ollut kirjallinen ja suljettu eikä valittajalle ole myönnetty suullista käsittelyä missään vaiheessa.

KORKEIMMAN OIKEUDEN PRESIDENTTI JA VAKUUTUSOIKEUS
Mitä tapahtuu, kun korkeimman oikeuden presidentti ja oikeusministerit antavat kritiikkiä sekä lupauksia vakuutusoikeuden kafkamaisten tilanteiden korjaamiseksi?

Työmarkkinajärjestöillä ja vakuutusalalla veto-oikeus vakuutusoikeutta koskevaan lainsäädäntöön!

Se, mitä noiden ulostulojen ja tuon kuvakoosteessa nimetyn hallituksen vakuutusoikeuslakiehdotuksen jälkeen tapahtui, tulee tässä. Ei mitään muuta kuin tämä seuraava.

Korkeimman oikeuden presidentti, Pauliine Koskelo sai nimityksen Suomen ihmisoikeustuomariksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT).

Tuomioistuinhan käsittelee muun muassa Suomesta tulevia valituksia, jotka koskevat kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeuden oikeusprosessien Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) mukaisuutta.

Koskelon edeltäjä tuossa virassa; Päivi Hirvelä, palasi korkeimman oikeuden jäseneksi. Saatuaan sitä ennen, Suomesta tulevien ja esimerkiksi vakuutusoikeutta koskevien valitusten esiseulonnan toimimaan Suomesta annettujen speksien mukaan.

KIRJALLISESTI JA SULJETUSTI TOIMIVA VAKUUTUSOIKEUSJÄRJESTELMÄ
Vuosikymmenten ajan on ollut puhetta kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeudellisen erityistuomioistuinjärjestelmän uudistamisesta.

Kipeästi tarvittu kokonaisuudistus tuleekin toteuttaa yhtä aikaa; ensimmäisen asteen lautakuntien ja vakuutuslääkärijärjestelmän (sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa) sekä vakuutusoikeuden (oikeusministeriön alaisuudessa) osalta.

SAK:n päälakimies Timo Koskinen kiteyttää koko kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeusjärjestelmän pääongelman:

”Hallitus perustelee oikeudenkäyntimaksujen korotusesitystä muun muassa sillä, että ne ennaltaehkäisevät valitusten tekemistä. Timo Koskisen mielestä valituksia estettäisiin parhaiten käsittelemällä asiat ensimmäisessä oikeusasteessa perusteellisesti ja joutuisasti.

– Parhaimpien tuomareiden pitäisi olla ratkaisemassa oikeusjuttuja jo ensimmäisessä asteessa, ei vasta muutoksenhakuasteissa. Korkeiden maksujen sijaan turhia valituksia tulee estää laadukkaalla oikeudenkäytöllä.”
Lähde: ”Oikeudenkäyntimaksujen rajut korotukset uhkaavat oikeusturvaa” – SAK blogi 7.10.2015

Kontradiktorinen periaate lyhyesti:
” Asianosaisten kuulemisen tulee tapahtua tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Kontradiktorinen periaate takaa asianosaisten tasa-arvon, ns. aseiden yhtäläisyyden (equality of arms), oikeusprosessissa. Kummallakin osapuolella on oltava tilaisuus esittää mielestään oleellisia seikkoja ja vaatimuksia tuomioistuimelle sekä lausua toisen osapuolen vastaavasti esittämistä asioista.” Lähde: Minilex

Kontradiktorinen periaate ei toteudu esimerkiksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa, joka on työtapatapaturma- ja ammattitautiasioissa ensimmäisen asteen tuomioistuin. Käsittely sielläkin tapahtuu kirjallisesti ja suljetusti. Ja hylkääviä päätöksiä tehdään edelleen ilman tosiasiallisia perusteluita.

JOKAISEN TAPAUKSEN ARVO LASKETTAVA RAHASSA
Väittämä siitä, että vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöiden hylkääviin päätöksiin ei liity taloudellista motiivia; elää vahvana. Vakuutusalan itsensä viljelemänä ja monien korkean tason päättäjien hyväksymänä.

On hyvä muistaa myös tämä. Se mitä ei virallisesti tunnusteta, sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Lukujen valossa asiat saadaan aina näyttäytymään halutussa valossa. Virallisen todellisuuden mukaan vakuutusoikeuden kohdalla pienet muutosprosentit kertovat siitä, että vakuutusyhtiöt ja ensimmäisen asteen lautakunnat ovat tehneet oikeita päätöksiä. Kun ne ovat hylänneet esimerkiksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa vuosittain 88 – 90 – 100 prosenttia valituksista.

Mikä on faktaa? Mikä on fiktiota? Kun puhutaan kirjallisesti ja suljetusti toimivasta; sanahirviöstä vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä.

Suullisen perimätiedon mukaan; tämä kirjallisesti ja suljetusti toimiva vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä käsittelee vuosittain noin 2 miljardin euron luokassa olevaa kokonaissummaa.

Katsotaan kohta muutamien asiaryhmien osalta voiko tuoko arvio pitää paikkaansa? Lopullisen sysäyksen tämän artikkelin kirjoittamiseen antoi tämä vuoden 2015 elokuun uutinen:

Helsingin Uutiset – 13.8.2016 – 08.23 – Hyvinvointi
Varatuomari IL:lle: vakuutusyhtiöt väärässä 97 prosentissa aivovammatapauksista

Oikeustieteen lisensiaatti varatuomari Vesa Laukkanen tylyttää vakuutusyhtiöitä kovin sanoin Iltalehdelle. Laukkasen mukaan vakuutusyhtiöt yrittävät säästää satoja miljoonia euroja aivovamman saaneilta, kun he ovat kieltäytyneet korvausvaateista.

Laukkanen itse on hoitanut viimeisen kymmenen vuoden ajan lähes pelkästään aivovammatapauksia. Yhteensä hän on hoitanut melkein 200 aivovammaan liittyvää juttua. Jutut ovat 4–5 vuoden prosesseja.

– 142 juttua on saatu päätökseen. Niistä neljä on hävitty vakuutusyhtiötä vastaan. 138 on voitettu asiakkaan eduksi joko tuomioistuimen päätöksellä tai sovintosopimuksella vakuutusyhtiön kanssa, Laukkanen kertoo Iltalehdelle.

Tämä tarkoittaa, että 97 prosentissa aivovammatapauksista vakuutusyhtiö on ollut väärässä. Jokaisen tapauksen arvo on vakuutusyhtiölle noin miljoona euroa.

– Vakuutusyhtiöt ovat yrittäneet huijata näissä jutuissa vammautuneilta yhteensä noin 138 miljoonaa euroa. Se on käsittämättömän törkeää!

Sitten edellisestä asiasta Helsingin Sanomien uutisoimana 25.3.2018:

”Laukkanen jätti Arkadianmäen yhden kauden jälkeen, vuonna 1995. Hän alkoi pyörittää lakitoimistoaan Kokkolasta käsin. Seuraavan vuosikymmenen aikana hän hoiti myös aivovammatapauksia vakuutusoikeudessa.

Erään hävityn kiistan jälkeen, vuonna 2005, Laukkanen sai oivalluksen. Aiemmissa korvausriidoissa tie oli päättynyt vakuutusoikeuden tuomioon. Laukkanen päätti kokeilla toista väylää.

”Vein sen jutun käräjäoikeuteen ja sanoin, että onhan tässä nyt hyvänen aika liikenneonnettomuuskin. Ja kaikki liikenneonnettomuusasiat käsitellään käräjäoikeudessa”, Laukkanen kertoi eduskunnassa järjestetyssä kansalaistilaisuudessa vuonna 2012.

Laukkasen mukaan Turun käräjäoikeus sanoi, että asia on jo ratkaistu vakuutusoikeudessa. Lopulta korkein oikeus päätti, että vakuutusoikeudessa jo aiemmin käsitelty liikennevakuutusjuttu voidaan ottaa käräjäoikeuden käsittelyyn.

Kymmenen seuraavan vuoden aikana Laukkanen keskittyi aivovammatapauksiin ja voitti suuren osan jutuistaan. Elokuussa 2016 Laukkanen kertoi Iltalehdessä saaneensa päätökseen 142 tapausta, joissa vain muutamaa lukuun ottamatta vakuutusyhtiö on joko hävinnyt käräjäoikeudessa tai suostunut sovitteluun.

Vakuutusyhtiö Ifin entinen päälakimies Taisto Hujala käräjöi Laukkasen vastapuolella vuosikymmenen. Hujalan mielestä Laukkasen luvut ovat yliampuvia, mutta hän myöntää, että Laukkanen voitti paljon enemmän kuin hävisi.

Laukkanen on sanonut, että hänen voittamiensa tapausten hintalappu vakuutusyhtiöille on noin 140 miljoonaa euroa. Hujalan mukaan luku on useita kymmeniä miljoonia euroja.

Luvut perustuvat oletukseen siitä, mitä vakuutusyhtiö joutuu maksamaan korvauksina ihmisen elinajalta. Nuoren ihmisen kohdalla summa voi nousta selvästi yli miljoonaan euroon.”
Lähde: Helsingin Sanomat 25.3. 2018 – Väärin diagnosoitu
(Kuka päälakimies Hujala on? >>> Suomi 2017 linkki)

Mitkä mahtavat olla hylkäysprosentit kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeudessa? Onko niistä löydettävissä jokin kaava? Kuten esimerkiksi kuuluisa 80/20 – sääntö tai sen vakuutusoikeudellinen versio?

TYÖTAPATURMAN TAI AMMATTITAUDIN HINTA VAKUUTUSYHTIÖLLE
Laskelmien luvut ovat suuntaa antavia. Mitä nuorempi vakuutettu/potilas on ja mitä suurempi on vakuutetun/palkka ollut, niin sitä suurempi taloudellinen motiivi vakuutusyhtiöllä on hylätä korvaukset ja tapaturmaeläke.

Esimerkki 1 – Pelkkä lakeihin perustuva eläkesumma 1 147 800 euroa
Henkilö 25 – vuotias

Vakuutusyhtiöllä on aina tarkat korvaussummat tiedossaan.

Esimerkki 2 – Pelkkä lakeihin perustuva eläkesumma 785 400 euroa
Henkilö 48-vuotias

Vakuutusyhtiöllä on aina tarkat korvaussummat tiedossaan.

Eli asianajaja Vesa Laukkasen 1 miljoonaa euroa per aivovammatapaus voidaan pitää lukuna luotettavana. Vakuutusyhtiöllä on sitä suurempi taloudellinen motiivi hylätä korvaukset, mitä nuorempi henkilö on vahinko- ja/tai eläketapauksessa kysymyksessä.

VAKUUTUSOIKEUDEN HYLKÄYSTILASTOT 2016
Nämä luvut kertovat suoraan, kuinka iso on hylkäysprosentti vakuutusoikeuden käsittelemissä asiaryhmissä.

Vuosikymmenten ajan; kellopelin tarkkaa hylkäämistä vakuutusyhtiöiden hyväksi.

Klikkaamalla taulukkoa hiirelläsi tai täppäämällä sormellasi; saat sen tarkempana ruudullesi.

Ellei taulukko näy hyvin, niin tästä saat sen .pdf-muodossa:
Vakuutusoikeuden hylkäysprosentit 2016 – Suomi 2017
Vakuutusoikeuden_tilastot_2016_Suomi 2017 verkosto

Isoimmat korvauksiin liittyvät rahasummat vakuutusoikeudessa; liittyvät liikennevahinko-, työtapaturma- ja ammattitauti- sekä työkyvyttömyyseläkeasioihin

Poimitaan ja lasketaan muutamien asiaryhmien hylättyjen määrät yhteen. Kerrotaan se arvioidulla 600 000 euron maksuvaikutuksella per tapaus vakuutusyhtiöille.

59 kpl hylättyjä – Liikennevakuutuskuntoutusasiat, kohta 16
39 kpl hylättyjä – Maatalousyrittäjien tapaturma-asiat, kohta 17
57  kpl hylättyjä – Maatalousyrittäjien eläkeasiat, kohta 18
6 kpl hylättyjä – Merimieseläkeasiat, kohta 21
61 kpl hylättyjä – Sotilasvamma-asiat, kohta 29
671 kpl hylättyjä – Tapaturma-asiat (sis. ammattitaudit), kohta 31
135 kpl hylättyjä – Tapaturmavakuutuskuntoutusasiat, kohta 32
822 kpl hylättyjä – Työeläkeasiat (sis. työkyvyttömyys), kohta 34
111 kpl hylättyjä – Yrittäjien eläkeasiat, kohta 40
———————
1961 kpl hylättyjä

Yhden tapauksen arvioitu korvausmaksujen vaikuttavuus vakuutusyhtiöille; esimerkiksi 600 000 euroa.

1961 x 600 000 = 1 176 600 000 = 1,2 miljardia euroa vuodessa

Kokonaissumma näistä muutamista asiaryhmistä perustuu kokemusperäiseen arvioon, joita aiemmat vakuutettu-/potilastapauslaskelmat tukevat.

Kertauksena vielä poiminnat vakuutusoikeuden vuosikertomuksesta 2016:

1. Suulliset käsittelyt
Vakuutusoikeudessa ei järjestetty suullisia käsittelyjä vuonna 2016.

2. Täysistunnot ja vahvennetut istunnot
Vakuutusoikeudessa järjestettiin vuonna 2016 yksivahvennettu istunto. Täysistuntoja ei järjestetty.

3.Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus
Taloudellisuuden tunnusluku oli 1 190,60 euroa/ratkaistu asia.

Mistähän mahtaa johtua, ettei vakuutusoikeuslaki vieläkään velvoita vakuutusoikeutta kertomaan vuositilastoja myös yhtiöittäin, korvaussumman ja asiaryhmän mukaan eriteltyinä?

MINNE LAKISÄÄTEISTEN VAKUUTUSTEN KORVAUSRAHAT VALUVAT?
”Iso raha löytää aina lopulta todellisten rahamiesten luo” – sanonta pitänee paikkansa? Varsinkin, jos tarkastellaan aihetta lähihistorian tapahtumien varjossa.

Wahlroosin ja Heliövaaran kyse on oppi-isä ja oppipoika suhteesta, joka juontaa alkunsa SYP-aikoihin.

”Oikeaan aikaan, oikeassa paikassa” – ilmiö. Lisänä röyhkeys ja taustalla huippulakinaiset ja -miehet.

Menneet ovat tietysti menneitä ja pojat on aina poikia. Vai ovatko korvauksiin varattujen ja sijoitettujen miljardien vapautuskuviot osakkeenomistajille hiottu vielä paremmin toimiviksi? Ja ketkä ovat suurimpia osakkeenomistajia ja sitten vallankäyttäjiä?

Tässä linkissä tuota tietoa ja Sammon vuositulos 2015.

Monen pienen ihmisen mielissä on jo herännyt kysymys; mikseivät laillisuusvalvojat tee mitään? Kuten finanssivalvonta, oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies. Varsinkin, jos otetaan huomioon, ett kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä istuvat samat henkilöt ja organisaatiot, niin sanotusti tuoleja vaihtaen, lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa. Yhteiskunnallisten oppikirjojen mukaan kyse on tällöin fasismista.

Minkä laillisuusvalvojan toimivaltaan kuuluu kyseinen kuvio lakisääteisen tapaturma- ja ammattitautivakuutuksen piirissä? Kyse on kumminkin erittäin merkittävän julkisen vallan käytöstä ja miljardien eurojen liikevaihtoa pyörittävistä yksityisesti omistetuista yhtiöistä.

Joidenka hylkäävistä päätöksistä syntyneiden oikeusprosessien loppupään varmistajana; kirjallinen ja suljetusti toimiva vakuutusoikeus, mitä suuremmassa määrin on. Siitä muutamia tilastoja seuraavaksi.

VAKUUTUSOIKEUDEN TILASTOJA 2014 -2015, 2002 – 2005 ja 2006
Näissä Suomi 2017 – ja Oikeusturvan ajankuva – blogin kirjoituksissa on käsitelty vakuutusoikeuden hylkäysprosentteja aiemmin. Lukujen valossa vakuutusoikeuden koneisto tekee sveitsiläisen kellon tarkkaa työtä. Vakuutusalan hyväksi.

>>> Vakuutusoikeus lukujen valossa 2015 ja 2014

>>> Vakuutusoikeuden vuosi 2006 ja värianalyysi

>>> Vakuutusoikeuden tyrmäystilastot 2005-2002

Jostain syystä nuo varsin tyrmäävät suhdeluvut eivät ole kiinnostaneet poliitikkoja eikä tiedotusvälineiden edustajia.

OIKEUSMINISTERI JOHANNES KOSKINEN/SD VUONNA 2000
Uskaltaako ulkomaan komennukseltaan Suomeen paluuta tekevä sdp:n Johannes Koskinen olla ääni työkyvyttömille? Yli 18 vuotta on kulunut tästä hänen oikeusministerinä tekemästään ulostulosta:

”Kuuntelette Aamun peiliä, minä olen Maria Keskitalo…

Sosiaaliasioiden oikeusturva pannaan remonttiin.
Vakuutusyhtiöiden ja niiden lääkäreiden valtaa pidetään nykysysteemissä liian vahvana.

Oikeusministeri Johannes Koskisen mukaan tavoitteena on selkiyttää muutoksenhakua ja parantaa näin oikeusturvaa.

Valtioneuvosto asettaa lähiaikoina laajan komitean valmistelemaan uudistusta.

Tapani Leisti…
Toimeentuloturvan kenttä on laaja, eri eläkkeet asumis, vammais hoito ja opintotuet, työtapaturma, kuntoutus, sotilasvamma-asiat ja työttömyysturva muiden muassa kuuluvat sen piiriin.

Kaikissa näissä asioissa kansalaisen oikeus korvaukseen on eläkelaitosten, vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuasteena toimivien erityisten lautakuntien hyväksymis ja hylkäämisvallan alaisena ja joistakin asioista voi vielä valittaa vakuutusoikeuteen ja aina korkeimpiin oikeuteen asti.

Valituksia käsitellään vuosittain viitisenkymmentä tuhatta eli sosiaalipuolen oikeusturva koskettaa suurta ihmisjoukkoa.

Oikeusministeri Johannes Koskinen…
Tämä lautakuntien järjestelmä on hajanainen ja monipolvinen ja samoin sitten vakuutusoikeus on ollut kritiikin kohteena taas siitä, että sillä ei ehkä täysimääräisesti toteudu ne hallintolain käytön periaatteet joita on muualla pystytty kohentamaan elikkä niin tässä tosiasiallisen oikeusturvan toteutumisessa on nähty olevan ongelmia. Molempien näiden ikään kuin selkeämmän systeemin laatimista ja sitten kansalaisten tosiasiallisen oikeusturvan parantamista tässä täytyy hakea.

Järjestelmä on kasvanut rinnan hyvinvointivaltion etuusjärjestelmien kanssa. Kansalaiset ovat moittineet usein, että hylkääviä päätöksiä ei perustella. Asiaan on vaatinut kohennusta myös Eduskunnan apulaisoikeusasiamies ja korkein oikeus antoi viimekesänä pyyhkeitä päätösten perusteluiden puuttumisesta vakuutusoikeudelle.

Mitä ne käytännössä ovat ne puutteet oikeusturvassa?

No siellähän ei ehkä ihan toteudu tää osapuolten tasavertaisuus, että hakija ja nää suuret eläkeyhtiöt tai kansaneläkelaitos ei oikein tasavertaisia tuossa prosessissa kaikin osin ole.”
Lähde: 25.01.2000 – Ylen radiouutiset kello 08.00

Eikä tuossa ollut kaikki.

Olisiko myös vakuutustaistelujen alkupäässä paljon korjattavaa? Kuka muistaa pitkäaikaisen vakuutusasioiden ylimmän virkamiehen ulostulon vuonna 2011 ja mihin kaikkeen se johtikaan?

VAKUUTUSOIKEUDEN HYLKÄYSTILASTOJEN
2016 LÄHDEMATERIAALIA

Vakuutusoikeuden vakuutuslääkärit löytyvät kunkin vuoden vuosikertomuksista. Ainakin omassa vahinkoasiassaan kannattaa välttää kyseisten lääkäreiden vastaanottoja. Perustelut löytyvät alempana löytyvästä linkistä.

Vakuutusoikeuden vuosikertomus 2016 – Vakuutusoikeus (.pdf)
Vakuutusoikeuden vuosikertomus_2016_verkkoversio_korjattuna

Eikä tässä vielä kaikki.

1. Kenen ääni kuuluu parhaiten vakuutusoikeudessa?

Noste 1/2013 Vakuutusoikeuden lääkäreillä kytköksiä vakuutusyhtiöihin
>>> Artikkelista löytyvästä liitteestä lehden artikkeli nivottuna vakuutusalan isoon kuvaan.

2. Mistä löytyvät helpoiten polku todisteille siitä, että samat henkilöt ja organisaatiot ovat käyttämässä, niin sanotusti tuoleja vaihtaen todellista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?

Tapaturma- ja ammattitautilaki sekä muutoksenhaku
>>> Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus läpivalaisun pilotiksi

POLITIIKKAA JA TUTKIVAA JOURNALISMIA 2012
Vuonna 2012 perussuomalaiset olivat vakuutus- ja oikeusasioiden suhteen aktiivisia. Oikeusministeriksi noussut ja nykyinen sinisten työministeri Jari Lindström oli asioiden suhteen erittäin kiinnostunut.

”Vahinkovakuutettujen oikeusturvaseminaari” – Julkaistu 7.6.2012
”Eduskunnan kansalaisinfossa järjestetty vahinkovakuutettujen oikeusturvaseminaari. Seminaari alkaa puheosuudella, sitä seuraa paneelikeskustelu. Paneelissa keskustelemassa Nina Koskela, Kalevi Hautakangas, Jyri Jokinen, neurologi Olli Tenovuo, ylituomari Juha Pystynen sekä oikeustieteen lisensiaatti Vesa Laukkanen.

Järjestäjinä toimivat perussuomalaisten eduskuntaryhmä, kansanedustaja Jari Lindström sekä eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Anssi Joutsenlahti.”

Seminaarista löytyy muun muassa oheinen YouTube – video, joka pituudeltaan 2,5 tuntia:
https://www.youtube.com/watch?v=dYfvUy8HbJM
>>> Linkki testattu 25.8.2018
>>> Mikäli linkki ei toimi, niin tee haku internetissä videon nimellä

Seminaari ei jotain syystä ylittänyt suomalaista uutiskynnystä, joten tässä lyhyt poiminta perussuomalaiset puolueen virallisesta uutisvirrasta:

”Vakuutusyhtiöiden ja Vakuutusoikeuden prosessit on avattava ja puolueettoman tahon on selvitettävä pikaisesti järjestelmän puutteet. Nyt järjestelmä on alistanut ja jakanut vääriä tuomioita vuosien ajan tuhansille ihmisille, samalla tehden heidän ja perheidensä elämän lähes mahdottomaksi.

Taloudellisen vahingon lisäksi potilaille on aiheutettu suunnattomia fyysisiä ja henkisiä kärsimyksiä. Voidaan myös kysyä: kuka korvaa väärien päätösten aiheuttamat taloudelliset vahingot potilaille?

Väärinkäytöksille on tehtävä loppu, vahingoittunut ihminen ei voi olla vakuutusyhtiön pelinappula.

Vakuutusyhtiöiden voiton tavoittelu ei voi mennä ihmisen kuntoutuksen ja oikeudenmukaisen kohtelun edelle. Vakuutusyhtiöt siirtävät tällä hylky järjestelmällään vastuun yksittäisen ihmisen, perheen, yhteiskunnan ja KELA:n piikkiin.”

Lähde: Perussuomalaiset nettisivusto 7.8.2012 ”Vakuutusoikeuden päätöksenteko otettava erityistutkintaan”

Nykyinen sinisten työministeri Jari Lindström; toivottavasti saa jo kertoa, mikseivät nämä asiat nousseet perussuomalaistenkaan ajamina hallitusohjelmaan 2015? Entä missä vaiheessa vakuutusoikeuden erityistutkinnassa vuonna 2018 mennään?

Syksyn 2012 alussa kaupallinen MTV-kanava julkisti tervetulleen uutisen ja videoreportaasin koskien vakuutusoikeutta. Toivottavasti aiheesta kuullaan vielä lisää. Paljon lisää.

Toivottavasti edes Yle saa ja uskaltaa käsitellä aihetta kattavammin.

Mielenkiintoisessa Tuula Malin-nimisen toimittajan tekemässä jutussa käsiteltiin myös vakuutusalan voittoprosentteja, jotka ovat lainauksessa vahvistettuina:

”Palkansaajien työtapaturmia korvattiin viime vuonna yhteensä 131 371 ja yrittäjien työtapaturmia 6893. Luvuissa ovat mukana sekä työpaikalla että työmatkalla sattuneet tapaturmat.

Ensimmäiseen valitusasteeseen eli tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan saapui vuonna 2011 yhteensä 5219 hakemusta. Niistä noin 89% johti hylkyyn tai tutkimatta jättämiseen.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan valituksia saapui vuonna 2011 yhteensä 6235. Valituksista hylättiin 88,6%.

Toiseen valitusasteeseen eli vakuutusoikeuteen saapui viime vuonna yhteensä 2801 valitusta (1079 tapaturma-asiavalitusta ja 1722 työeläkevalitusta). Noin 90% valituksista hylättiin.

Viimeiseen valitusasteeseen eli korkeimpaan oikeuteen saapui viime vuonna 164 valituslupahakemusta. Valituslupa myönnettiin kahdeksalle. Tänä vuonna valituslupia oli syyskuun alkuun mennessä myönnetty jo 12. Kaikkien valitusluvan saaneiden ratkaisut ovat muuttuneet valittajien eduksi.

Lähde: MTV uutiset ”5.9. Vakuutusoikeuden ylilääkäriys ei houkuttele”

Uutiseen upotettu videoreportaasi 45 minuuttia ohjelmassa oli nimetty ”Onko vakuutuslääkäri hylkypäätösten kumileimasin?”, jossa mukana olivat seuraavat; asioita omalta osaltaan tuntevat, henkilöt.

Osa heistä on mukana perussuomalaisten 6.6.2012 seminaarin videolla

Toivottavasti he tapaavat jonain päivänä myös kasvokkain ja samassa suorassa tv-lähetyksessä. Ilman aika- ja aiherajoitteita.

Osa heistä on mukana perussuomalaisten 6.6.2012 seminaarin videolla.

Joten on erittäin mielenkiintoista seurata, uskaltaako mikään eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettava puolue tai valitsijayhdistys nostaa tämän oikeusvaltio – teemaan ja oikeusvaltioperiaatteiden toteutumiseen tosielämässä kuuluvan asiakokonaisuuden kärkihankkeekseen? Äänestäjäpotentiaalia tällä asiakokonaisuudella on arvioitu olevan 600 000 – 1 miljoonan henkilön verran!

LISÄTIETOA ISOSTA KUVASTA
Mikäli iso kuva oikeusvaltiosta ja oikeusvaltioperiaatteista tosielämässä kiinnostaa Sinua, niin nämä kolme hanketta Sinunkin kannattaa ottaa avoimen internetin avulla tarkempaan tarkasteluun ja seurantaan:

1.
Vakuutusoikeuden suulliset käsittelyt ja asiantuntijalääkäreiden käyttö
Tolvanen, Matti; Malin, Kimmo (2017-09-29)
>>> Aiempi hanke Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa Sakslin 2003

2.
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta STM043:00/2018
>>> Aiemmat hankkeet 5.6.2014-31.5.2015 ja 1.1.2013-31.12.2013

3.
Helsingissä 29.11.2017 vakuutusalan järjestämässä lobbaustilaisuudessa kahden kansanedustajan tekemille ja vakuutuslääkäreitä koskeville lakialoitteille pantiin stoppi.
>>> Vakuutuslääkärijärjestelmää koskeva seminaari.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

 

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, korporatismi, korruptio, maan tapa, Perustuslaki, politiikka, Suomen ihmisoikeustilanne, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Yksi kommentti

Uutislukitus 9

Suomi 2017 verkoston Uutislukitus – sarjan avulla meidän kaikkien oikeusvaltioperiaatteista kiinnostuneiden on helpompi hahmottaa lakisääteisten sosiaalivakuutusten isoa kuvaa. Kuten esimerkiksi, kirjallisesti ja suljetusti toimivia vakuutuslääkäri – , vakuutusoikeus – ja vakuutuslakimiesjärjestelmiä. Esimerkiksi näistä asioista: 1. Mitä tiedotusvälineissä on aiemmin kyseisistä asioista puhuttu? 2. Minkälaisia suullisia lupauksia korjaavista toimenpiteistä on vuosien ja vuosikymmenten varrella annettu? 3. Miten päättäjät näkevät lakisääteisesti vakuutettujen pitkäkestoisesti omassa tosielämässään kohtaamat kafkamaiset kyykytykset?

Aiemmin Uutislukitus – sarjassa ilmestyneet artikkelit löydät tästä linkistä. Tutustu niihin kaikessa rauhassa ja laita tietoa eteenpäin omissa verkostoissasi, sillä vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Lämmin kiitos avustasi.

Tässä Uutislukitus – sarjan artikkelissa muutamia tärkeitä tietoja siitä, miksi työnantajat kaihtavat vanhempien työntekijöiden palkkaamista? Kuin myös sellaisten itselleen tuntemattomien työttömien työntekijöiden palkkaamista, jotka vakuutus- tai eläkeyhtiö tai Kela ovat tehneet; tosiasiallisesti perustelemattomilla, päätöksillään työkykyisiksi. Jolloin tuo työkyky on olemassa vain paperilla. Asiassa on kysymys rahasta. Isosta sellaisesta ja tässä tapauksessa uudelle työnantajalle kohdistuvasta.

Monesti haastattelujen pihvi löytyy vasta ison kuvan analyyseissä.

Ja sitten tämän kertaisen Uutislukitus- sarjan kuvakoosteen osuudet tekstiksi purettuina:

”Lähes viidennes kokenut ikäsyrjintää työelämässä – vain harva ilmoittaa eteenpäin”
– 18.6.2018 Antti Mälkonen MTV uutiset

Syrjintää työnhaussa ja rekrytointivaiheissa.

MTV uutiset 18.6.2018, toimittaja Antti Mälkönen, aikajanan 1.38 –
”…Elinkeinoelämän keskusliiton (EK:n) mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden kustannusten jakaminen olisi konkreettinen toimi, jolla ikääntyneiden työntekijöiden työllisyyttä voitaisiin kohentaa.”

Vesa Rantahalvari, johtava asiantuntija, EK:
”Jos työnantaja palkkaa varttuneen työntekijän, lähellä eläkeikää olevan työntekijän, niin tällaisen työntekijän työkyvyttömyyseläke ei olisi yksittäisen työnantajan vastuulla. Vaan se poolattaisiin suuremman joukon työnantajien kesken.

Tämä omavastuutekniikka, joka meillä nyt on, valitettavasti syrjii varttuneita työntekijöitä ja tämän tekniikan muuttamisella me voitaisiin pienentää tätä ongelmaa.”

Eli viimeisen työnantajan taloudellinen riski saattaa; yksittäisen uuden työntekijän kohdalla, joka joutuukin vakuutusalan työkykypäätöksestä huolimatta; jäämään ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle, olla 200 000 euron ja 600 000 euron haarukassa. Riippuen kyseisen työntekijän aiemmasta vuosipalkasta ja iästä.

Hitaasti tämänkin tiedossa olevan epäkohdan korjaaminen etenee. Tässä kohteliaimmin ja varmistuksena vakuutusmaksuvaikutus poiminta Helsingin Sanomista koskien työeläkejärjestelmää:

– Yritykset haluavat vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä –
Tavoitteena miljoonien eurojen säästöt ja hyvinvoivat työntekijät
Toimittaja Pauliina Pulkkinen HS

”Yritykset haluavat vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle lähtevien työntekijöiden määrää, koska varhainen eläke tulee kalliiksi. Työeläkeyhtiö Ilmarinen on laskenut, että keskimääräinen työkyvyttömyyseläke maksaa 190 000 euroa.

Käytännössä tämä summa jää suurelle yritykselle maksettavaksi, pienten yritysten omavastuu on vähäisempi.” Lähde: Helsingin Sanomat – 27.6.2007

Lisätietoa tästä aiheesta avoimesta internetistä hakusanoilla:
vakuutussopimus vakuutusmaksuvaikutus
vakuutusoikeus vakuutusmaksuvaikutus

VANHEMMAN SUKUPOLVEN TIEDONSIIRTO NUOREMMILLE
Toivottavasti kafkamaisiin kyykytyksiin ja vakuutustaisteluihin ilman omaa syytään juuttuneet nuoremmat sukupolvet ottavat itselleen tärkeitä lehtileikkeitä, digiuutisia,  tv- ja radio-ohjelmia talteen. Niin tallenteille kuin tekstiksi purettuina ja analysoinnin jälkeen, niitä sosiaalisen median kanavilla niitä omissa verkostoissa edelleen jakaen.

Vain näin toimien, esimerkiksi lakisääteisten vakuutuksia ja sosiaaliturvaa koskevien iso kuva pysyy mahdollisimman suuren joukon tiedossa. Jos sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistukset etenevät Suomessa hitaasti, niin erittäin hitaasti etenevät korjaukset kirjallisesti ja suljetusti toimivissa vakuutuslääkäri-, vakuutusoikeus- sekä vakuutuslakimiesjärjestelmissä. Näyttää siltä, ettei edes 20 – 30 vuoden aikaikkuna riitä todellisten korjausten tekemisiin. Kyse on erittäin isoista rahoista. Ja siitä, kenelle nuo vakuutuskorvauksiin kerätyt rahat tänä päivänä päätyvät ja millä perusteilla?

Epäkohdat ja muun muassa perustuslain vastaisuudet ovat olleet laillisuusvalvojien, kuten eduskunnan oikeusasiamiehen, oikeuskanslerin ja oikeusministerin tiedossa jo 1990-luvulta lähtien!

Eikä tuossa kaikki.

On syytä muistaa, että sosiaalisen median tiedonjakomahdollisuudet ovat ennen kokemattoman mahtavat. Tosin kaikkien kanssa touhuaminen ja kaiken aikaa; ei välttämättä johda tiedonjaollisesti parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Varsinkin, kun tiedossa olevan vastapuolen edustajia ei pääse tapamaan kasvokkain. Ilman aika – ja aiherajoitteita.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Harmi vain näiden edellä kerrottujen aiheiden suhteen, jos maahanmuutto eri variaatioineen nousee seuraavissa vaaleissa; kaikki muut aiheet alleen peittäväksi kärkiaiheeksi.

Kuitenkin nyt näyttäisi vahvasti siltä, että kaikista seuraavista vaaleista on tulossa Suomen historian mielenkiintoisimmat. Kova väite ja tässä yksi lähestymiskulma isoon kuvaan.

KENELLÄ ON TODELLINEN VALTA SUOMESSA?
Nimittäin. Helsingin Sanomat oli ajanhermolla. Jo yli 25 vuotta sitten:

Poliitikkojen kadonnut valta
HS Pääkirjoitus – 5.4.1993

”ESKO AHON enemmistöhallituksen talouspoliittinen saamattomuus kertoo muustakin kuin hallituksen kokemattomuudesta ja avuttomuudesta.

Tosiasiassa koko poliittinen järjestelmämme on vinoutunut sellaiseksi, että hallituksella ja eduskunnalla, poliitikoilla yleensä, on kovin vähän sananvaltaa talouspolitiikassa. Valta on luisunut virkamiehille ja eturyhmille.”

Sitten lainaus kansanedustaja Harry Harkimon Iltalehti kirjoituksesta ”Bengt, avoimuus ja Suomi” 27.7.2018, joka toivottavasti synnyttää, viimeistään nyt pitkäkestoiset keskustelut siitä, kenellä todellinen valta Suomessa on ja mihin lakiin/sopimukseen perustuen?

”Suomi on maksanut kalliin hinnan tällaisesta hitaasta pikkupiirin päätöksenteosta, jossa uudistuksia ei saada aikaan, jossa kaverien markkinoita suojellaan, kun lobbarit eli etujärjestöt ja muut ovat mukana vaikuttamassa päätöksiin. Pitäisikö heille antaa vielä isompi suljettu tila?”

Itse asiassa tuo isompi suljettu tila on jo annettu. Vieläpä miljardien eurojen ja julkisen vallankäytön liiketoiminta-aluetta koskien. Kaikessa hiljaisuudessa.

Samat toimijat ja henkilöt ovat käyttämässä ns. tuoleja vaihtaen lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa.

Vuonna 2018 kysymys ei ole enää konsensusperusteisesta ja kansallisesta korporatismista. Vaan paljon pahemmasta ja härskimmästä tavasta hallita; mafiamaisesti miljardien eurojen liiketoiminta-aluetta, joka perustuu lakisääteisiin eli pakollisiin maksuihin.

Kolme avainkysymystä vuonna 2018 ovatkin:
1.
Kenellä todellinen valta, esimerkiksi miljardien eurojen sosiaalivakuutusasioissa on?
2. Mihin lakiin tai sopimukseen perustuen?
3. Miten samat organisaatiot ja henkilöt voivat olla käyttämässä, niin sanotusti tuoleja vaihtaen lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?

Nyt ollaan vuoden 2018 jälkimmäisellä puoliskolla ja on erittäin tärkeää muistaa sekä tiedostaa seuraava:

Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Joten. Nyt, jos koskaan kannattaa ottaa sitkeästi kontaktia päättäjiimme (poliitikot, virkamiehet ja laillisuusvalvojat) päin ja pyrkiä kasvokkain sovittuihin tapaamisiin; aina kun se on suinkin mahdollista. Kuin myös aiheen ison kuvan käsittelyyn kykenevien kustantajien, päätoimittajien ja puoluejohtajien tapaamisiin. Ravinto- ja komentoketjuissa alempana olevia toimitusten esimiehiä ja toimittajia unohtamatta, koska heillä on periaatteessa mahdollisuus tehdä juttunsa ja journalistiset tutkimuksensa, jo tänäkin päivänä mistä tahansa aiheesta. Eri asia on sitten se, mitä julkaistaan ja minkälaiset seuraamuksia; esimerkiksi tämän bloggauksen aiheen ison kuvan avaamiselle; yksittäinen esimies ja toimittaja voivat uralleen saada?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, ay-liike, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, talouselämä, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi