Korkein oikeus lainsäädäntötoimissa

Tässä mielenkiintoinen katsaus korkeimman oikeuden kohtaamista haasteista saada (vakuutus)lääketieteellisiä lausuntoja ratkaisutoimintaansa. Sama asia oli ollut myös erittäin vaikutusvaltaisen finanssi- ja vakuutusalan lobbausjärjestön, Finanssiala ry:n suurena huolena vuosien ajan.

Osa On Sovittu Että (OSE) – näytelmää?

Tätä kirjoitettaessa tuo mobiiliflaijerissa mainittu asia on edennyt sille tasolle, että valtioneuvosto on yleisistunnossaan 7.10.2019 antanut hallituksen esityksen eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta HE 38/2019. Siitä lisää hieman tuonnempana.

Korostetusti nyt ollaan korjaamassa vasta täysremonttia vaativan; kafkamaisen toimintamallin ja mafiamaisen rakenteen vakuutuslääketieteellisen ja – oikeudellisen, tuomioistuinprosessin loppupäätä. Mutta, jostainhan ne täysremontitkin täytyy aloittaa.

SISÄLLYSLUETTELO
Ottaako tosissaan vai ei?
Kirjallisesti ja suljetusti toimiva vakuutusoikeusjärjestelmä
Asianajajaliiton huomioita vuodelta 2011
Mitä tapahtui vuoden 2014 lupauksille?
Ehdotus lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä
HE 38/2019 eduskunnan käsittelyyn
Terävä analyysi isosta kuvasta mobiiliflaijerina
Hyvät lausuntopohjat nuoremmille sukupolville
Kolme kirjaa kolmikanta koneistosta
Tilannekuvasta yli 10 vuotta sitten

OTTAAKO TOSISSAAN VAI EI?
Pitkän uran korkea-arvoisena eduskunnan virkamiehenä ja myös Suojelupoliisin päällikkönä toiminut Seppo Tiitinen kiteytti näkemyksiään suomalaisesta menosta muun muassa näin:

”Ongelma on siinä, että kun suomalaiset kirjoittavat jotakin lakiin, he ottavat sen tosissaan.”

”Meillä on totuttu, että mitä lakeihin ja asetuksiin on kirjattu, se on totta ja sitä noudatetaan. Ei Euroopassa yleisesti näin ole.”

”Suomalaisilla on selvä asenteellinen ongelma, jonkinlainen perisuomalainen yksiniittinen usko kirjoitetun lain sanaan. Näin homma ei kuitenkaan toimi, vaan ideaali aiheuttaa käytännön elämään pahoja ahtaumia.”

”Asioita täyttyy oppia katsomaan hieman läpi sormien.” Lähde: Tiitinen – Vakoilijoita ja Veijareita, Pekka Ervasti & Seppo Tiitinen (sivut 202 ja 203).

Eduskunnan pitkäaikaisena pääsihteerinä Seppo Tiitinen tietää varmasti, kuinka isosti ja pitkään Suomessa on katsottu läpi sormien, kun tarkennuksen kohteeksi otetaan ison kuvan osalta seuraavia asiakokonaisuuksia.

Nimittäin. Tämän bloggaukset asiat liittyvät myös pääministeri Antti Rinteen hallituksen tavoitteisiin: ”Vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtia korjataan valiokunnan yksimielisen mietinnön (StV 33/2018) mukaisesti.” Lähde: 3.6.2019 ”OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI” – hallitusohjelman sivun 150.

Kuin myös Suomen EU-puheenjohtajuuden päätavoitteisiin: ”Oikeusvaltioperiaatteen ytimessä ovat riippumattomat ja itsenäiset tuomioistuimet.” Lähde: EU2019FI/ fi/ Ohjelma ja teemat/ Arvot ja oikeusvaltioperiaate/

Yksi lähestymiskulma tämän kertaisen bloggauksen pituuteen tulee tässä:
5. Olen havainnut, että lakimiehet ovat olleet aika kiinnostuneita asiasta, sillä eihän Suomessa juuri kukaan muu kommentoi KKO:n jäsenten rekrytointia ja virkanimityksiä. Tämä ei ole yllättävää, sillä eihän meillä (Suomessa) keskustella julkisesti ja varsinkaan kriittisessä mielessä monista muistakaan lainkäyttöä, oikeudenkäyntiä, tuomioistuinten toimintaa tai oikeuspolitiikkaa koskevista kysymyksistä.” Lähde: Jyrki Virolainen – 36. Liikejuristista KKO:n oikeusneuvos?

Nykyisen korkeimman oikeuden jäsenen Mika Ilveskeron aiempiin ulostuloihin Asianajajaliiton puheenjohtajana vuonna 2011 liittyy paljon mahdollisuuksia. Varsinkin, jos kohta seuraavista asioista ja päättäjienkin hyvin tiedossa olevista ongelmista aletaan puhua viimeinkin niiden oikeilla nimillä.

KIRJALLISESTI JA SULJETUSTI TOIMIVA VAKUUTUSOIKEUSJÄRJESTELMÄ
Vuosikymmenten ajan on ollut puhetta kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeudellisen erityistuomioistuinjärjestelmän uudistamisesta.

Kipeästi tarvittu kokonaisuudistus tuleekin toteuttaa yhtä aikaa; ensimmäisen asteen lautakuntien ja vakuutuslääkärijärjestelmän (sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa) sekä vakuutusoikeuden (oikeusministeriön alaisuudessa) osalta.

SAK:n päälakimies Timo Koskinen kiteytti jo vuonna 2015 koko kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeusjärjestelmän pääongelman:

”Hallitus perustelee oikeudenkäyntimaksujen korotusesitystä muun muassa sillä, että ne ennaltaehkäisevät valitusten tekemistä. Timo Koskisen mielestä valituksia estettäisiin parhaiten käsittelemällä asiat ensimmäisessä oikeusasteessa perusteellisesti ja joutuisasti.

– Parhaimpien tuomareiden pitäisi olla ratkaisemassa oikeusjuttuja jo ensimmäisessä asteessa, ei vasta muutoksenhakuasteissa. Korkeiden maksujen sijaan turhia valituksia tulee estää laadukkaalla oikeudenkäytöllä.” Lähde: ”Oikeudenkäyntimaksujen rajut korotukset uhkaavat oikeusturvaa” – SAK blogi 7.10.2015

Kontradiktorinen periaate lyhyesti:

” Asianosaisten kuulemisen tulee tapahtua tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Kontradiktorinen periaate takaa asianosaisten tasa-arvon, ns. aseiden yhtäläisyyden (equality of arms), oikeusprosessissa. Kummallakin osapuolella on oltava tilaisuus esittää mielestään oleellisia seikkoja ja vaatimuksia tuomioistuimelle sekä lausua toisen osapuolen vastaavasti esittämistä asioista.” Lähde: Minilex

Kontradiktorinen periaate ei toteudu esimerkiksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa, joka on työtapatapaturma- ja ammattitautiasioissa ensimmäisen asteen tuomioistuin. Käsittely sielläkin tapahtuu kirjallisesti ja suljetusti. Ja hylkääviä päätöksiä tehdään edelleen vuonna 2019 ilman tosiasiallisia perusteluita.

ASIANAJAJALIITON HUOMIOITA VUODELTA 2011
Hitaasti etenevät tarvittavat korjaukset. Jos ollenkaan. Varsinkin, kun jos kyseessä ovat potilaiden/vakuutettujen oikeudellisen aseman parantaminen ja perustuslaissa taattujen perusoikeuksien turvaaminen. Onhan samalla kysymyksessä miljardien eurojen liiketoiminta-alue vakuutusyhtiöille.

Seuraavaksi nykyisen korkeimman oikeuden nykyinen jäsen eli oikeusneuvos Mika Ilveskero esittää aiheen isosta kuvasta terävää analyysiä. Poiminta on vuodelta 2011 ja se on edelleen vuonna 2019 kuumaa kamaa. Ensin hänen ulostulonsa mobiiliflaijerina.

Ja sitten tuo nykyisen korkeimman oikeuden jäsenen eli oikeusneuvoksen ulostulo 2011 tekstimuodossa.

Asianajajaliitto: Sosiaaliturvan muutoksenhaussa puutteita
”Asianajajaliiton mukaan kansalaiset joutuvat nykyisin peräämään sosiaaliturvaa koskevia etujaan sellaisilta lautakunnilta, joiden toimintamalli ei kestä kriittistä tarkastelua.

Kansalaiset valittavat vuosittain kymmenistä tuhansista sosiaalietuja ja eläkkeitä koskevista viranomaisratkaisuista erilaisille muutoksenhakulautakunnille.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja muut vastaavat lautakunnat käsittelevät jopa 50 000 valitusta vuosittain.

Asianajajaliitto arvostelee erityisesti lautakuntien erillistä asemaa suhteessa muuhun tuomiovaltaan. Lautakuntien päätökset rinnastuvat tuomioistuinten ratkaisuihin, mutta lautakuntien toiminta ja kokoonpano poikkeavat ratkaisevasti oikeusistuimista.

Lautakunnissa tuomiovaltaa käyttävät sivutoimiset virkamiehet ja etujärjestöjen ehdotusten perusteella nimetyt jäsenet, eivät tuomarit. Pahimmillaan virkamiehet työskentelevät päivätyökseen saman hallinnonalan asioiden kimpussa, joita he sitten ratkovat muutoksenhakulautakunnissa, toteaa Asianajajaliiton puheenjohtaja Mika Ilveskero. Hän nosti ongelman esille Asianajajapäivien yhteydessä Helsingissä perjantaina.

Toisin sanoen virkamiesten toimeenpanovalta sekoittuu lautakunnissa häiritsevästi tuomiovallan käyttöön. Myöskään lautakuntien jäsenten nimitysmenettely ei vastaa tuomareiden nimitysmenettelyä. Muutoksenhakulautakuntien toiminta ei vastaa tuomioistuimissa yleisesti noudatettavia periaatteita, Ilveskero korostaa.

Käytännössä muutoksenhakulautakunnat käsittelevät valituksia, joita kansalaiset tekevät esimerkiksi Kelan, työeläkelaitosten ja työttömyyskassojen ratkaisuista. Käsittelyssä ovat siten ihmisten perustoimeentuloon liittyvät kysymykset.

Lautakuntatyön kehittämisessä on Asianajajaliiton mukaan törmätty siihen, että lautakunnat kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön tai opetusministeriön hallinnonalaan ja sen vuoksi niiden uudistaminen ei tapahdu käsi kädessä oikeusministeriön hallinnoimien tuomioistuimien kanssa. Asianajajaliitossa toivotaankin, että seuraava hallitus ottaa pikaisesti uudistettavakseen koko sosiaaliturvan muutoksenhaun.

Viime vuosina on kiinnitetty aiheellisesti huomiota tuomioistuinprosessien kehittämiseen. Monenkirjava lautakuntajärjestelmä rinnastuu vallankäytöltään tuomioistuimiin. Koko järjestelmää pitää sen vuoksi kyetä tarkastelemaan kriittisesti, Ilveskero toteaa.

Asianajajaliiton mukaan lautakuntien käsittelyajat ovat myös suhteettomat pitkiä siihen nähden, että prosessit ovat pääasiassa yksinkertaisia ja suullisia käsittelyjä ei järjestetä juuri lainkaan.

Lautakunnat tekevät yksittäisten henkilöiden toimeentulon kannalta todella keskeisiä ratkaisuja. Tällaisten asioiden käsittelyn on nautittava kansalaisten luottamusta, Ilveskero muistuttaa.” Lähde: Tiedotteet ja lausunnot 2011, arkisto 14.1.2011 12.04

* * *

Asianajajaliitto ihmeissään vakuutusoikeuden korvauslinjasta
7.3.2011 kello 9:30 STT

”Asianajajaliitto ihmettelee vakuutusoikeuden tapaturmista tekemiä ratkaisuja. Liiton mukaan korkein oikeus on katsonut useassa tapauksessa, että uhri on oikeutettu korvaukseen, jonka vakuutusoikeus on aiemmin evännyt.

Viime vuonna korkein oikeus oikaisi kahdeksan vakuutusoikeuden ratkaisua, joissa tapaturman uhri oli jäänyt ilman korvausta.

Asianajajaliiton mukaan vakuutusoikeus ei katso riittäväksi näytöksi esimerkiksi sellaista lääketieteellistä selvitystä, joka käräjä- ja hovioikeuksissa riittäisi korvauksen saamiseen.

”Jos vammaudut liikenneonnettomuudessa, saat käräjäoikeuden ratkaisun kautta korvauksen. Mutta jos vammaudut samalla tavalla työtapaturmassa, vakuutusoikeuden päätös ei välttämättä olekaan myönteinen”, kuvailee asianajaja Kai Kuusi.

Vakuutusoikeuteen voi valittaa työtapaturman uhri, joka on tyytymätön vakuutusyhtiön ja muutoksenhakulautakunnan korvausratkaisuun.”

MITÄ TAPAHTUI VUODEN 2014 LUPAUKSILLE?
Mitä konkreettista on tapahtunut näille vuoden 2014 ehdotuksille? Ja mistä nuo mahdolliset toimenpiteet ja mobiiliflaijerin kaltaisen väitteet ovat todennettavissa?

Mistä löytyvät tämän väitteen faktat? Oi, Finanssiala ry ja ylijohtaja Antila?

Tältä näyttivät sosiaali- ja terveysministeriön vakuutuslääkärityöryhmän (STM091:00/2012) kehittämisehdotukset:

• Puolueeton taho lääketieteellisten lausuntojen antajaksi
• Paremmat perustelut hylkääville päätöksille
• Lääkäreille lisää koulutusta ja yhteistyötä
• Kansalaisille kootusti tietoa etuuksien perusteista, päätöksentekoprosesseista ja menettelytavoista
• Muutoksenhakulautakuntiin lisää lääketieteellistä asiantuntemusta
• Lisää suullisia käsittelyjä muutoksenhakulautakuntiin
• Muutoksenhakulautakuntien jäsenille ilmoitusvelvollisuus sidonnaisuuksista

Lähde: Verkkouutiset 21.1.2014 (HUOM! vuosiluku)

Aiheesta löytyy kyseisen työryhmän (STM091:00/2012) 94-sivuinen muistio (.pdf-muodossa), joka sisältää sivuilla 86 ja 87 eriävän mielipiteen:

Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:1
Vakuutuslääkärijärjestelmää KEHITTÄNEEN TYÖRYHMÄN MUISTIO
https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/10/vakuutuslc3a4c3a4kc3a4rijc3a4rjestelmc3a4c3a4-kehittc3a4neen-tyc3b6ryhmc3a4n-muistio_rap2014-1-2_stm-raportteja-ja-muistioita-2014_1.pdf

Tämä on hyvä nuorempien sukupolvien tietää, koska muuten höplästä jatkuu ja pahenee. Yllättäen eriävä mielipide pakotettiin sovittamaan, sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehen toimesta, kahdelle A4-sivulle. Hyvää taustaa isolle kuvalle ja sille, kuinka monelle sivulle eriävä mielipide olisi jo tuolloin pitänyt saada, löydät tästä Suomi 2017 blogin ison kuvan katsauksesta.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Mistä löytyvät ”uuden” vakuutuslääkärijärjestelmän neuvottelukunnan (STM043:00/2018) työlista, pöytäkirjat ja liitteet aiheesta kiinnostuneiden luettavaksi? Toimikausi/aikataulu neuvottelukunnalle on 9.4.2018 – 30.4.2021.

Ilman selkeää työlistaa ongelmakohdista, näiden samojen, jo vuosikymmeniä tiedossa olevien epäkohtien ja perustuslain vastaisuuksien kanssa poljetaan; HUOM! suomalaisten ihmisoikeuksia ja oikeusturvaa, taas seuraavat neljä vuotta. Eli ainakin vuoden 2021 loppuun asti.

Onnistuvatko nuoremmat sukupolvet saamaan päivänvaloon sen, että ketkä, miten toimien ja miksi torppasivat vakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukunnan (STM047:00/2014) työrupeaman? Tuon sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon/kok. asettaman neuvottelukunnanhan piti valvoa ja raportoida julki se, että vuonna vakuutuslääkärijärjestelmää kehittäneen työryhmän (STM091:00/2012) tekemät päätökset toteutuvat myös tosielämässä. Eikä vain vakuutusalan puheissa.

Sitten siirrytään takaisin korkeimman oikeuden ehdotukseen lainsäädäntötoimiin ryhtymisestä.

EHDOTUS LAINSÄÄDÄNTÖTOIMEEN RYHTYMISESTÄ
Toivotaan, että edes korkein oikeus uskaltaa jatkaa ulostulojaan lainsäädäntötoimiin ryhtymisestä. Vaikkakin tämä heidän ehdotuksensa hyödyntää ensisijaisesti heidän työtään.

Nimittäin. Korkeimman oikeuden 13.9.2018 ehdotus (Diaarinumero:OH2018/222 ja Taltionumero: 1739) pikaisiin lainsäädäntötoimiin ryhtymisestä sisälsi myös hyvän lähihistorian katsauksen.

Lainaus alkaa.

”Muutoksenhakijat vakuutusoikeudellisissa asioissa ovat usein vähävaraisia tai vaikeissa olosuhteissa eläviä ihmisiä. Ei voida edellyttää, että he voisivat itse hankkia ja kustantaa sen lääketieteellisen asiantuntemuksen, jota vakuutusoikeudellisen asian ratkaiseminen korkeimmassa oikeudessa edellyttää. Valittajien oikeusturva heikentyy merkittävästi, jos he eivät asiantuntijalausunnoista aiheutuvien kustannusten pelossa ryhdy vaatimaan oikeuksiaan hakemalla muutosta korkeimmasta oikeudesta tilanteissa, joissa siihen olisi perusteita.

2. Asian kehitys ja nykytila
2.1 Aika ennen 3.11.2011

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira, aikaisemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskus) antoi vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja korkeimmalle oikeudelle 3.11.2011 asti. Silloin Valvira ilmoitti lopettavansa lausuntojen antamisen vedoten siihen, ettei lausuntojen antaminen kuulunut sen lakisääteisiin tehtäviin ja ettei sillä ole riittäviä voimavaroja lausuntojen antamiseen. Valvira totesi lisäksi, että se oli 13.1.2011 esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle, että ministeriö käynnistäisi toimenpiteet kansallisen vakuutuslääketieteellisten kiistojen ratkaisemiseen liittyvän asiantuntijajärjestelmän luomiseksi.

2.2 Aikaväli 3.11.2011-1.1.2015

Kun Valvira oli lopettanut vakuutuslääketieteellisten lausuntojen antamisen, vakuutusoikeudelliset asiat ratkaistiin korkeimmassa oikeudessa asianosaisten esittämien selvitysten perusteella. Lisäksi korkeimmassa oikeudessa tukeuduttiin lääketieteelliseen kirjallisuuteen.

Apulaisoikeuskansleri antoi 21.3.2014 päätöksen vakuutuslääketieteellisten lausuntojen antamisesta. Apulaisoikeuskansleri totesi, että sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun tiedon mukaan vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja koskeva asia oli edelleen valmisteltavana ja että ministeriössä oli selvitetty yliopistosairaaloiden mahdollisuutta antaa lausuntoja. Mikäli päädyttäisiin tehtävän antamiseen yliopistosairaaloille, asia kirjattaisiin lainsäädäntöön. Apulaisoikeuskanslerin mukaan tuomioistuimilla on tarvetta vakuutuslääketieteellisten lausuntojen saamiseen. Valviran luovuttua lausuntojen antamisesta on tarpeen luoda jokin toimielin tai järjestelmä, jonka tehtäväksi kyseisten lausuntojen antaminen tulisi. Valviran lopetettua lausuntojen antamisen tuomioistuimilla ei ole ollut tällaista mahdollisuutta lausuntojen hankkimiseen. Apulaisoikeuskansleri totesi käsityksenään, että järjestelmä tai toimielin, jonka kautta tuomioistuimet voisivat saada tarvitsemiaan vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja, tulisi saada aikaan viivytyksettä.

2.3 Aikaväli 1.1.2015-30.6.2017

Apulaisoikeuskanslerin päätöksen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö antoi 31.10.2014 päivätyn kirjeen, jossa se viittasi kyseiseen päätökseen. Ministeriö totesi selvittäneensä vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja koskevaa asiaa yhdessä oikeusministeriön kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi kirjeessään yliopistollisia sairaanhoitopiirejä siirtymävaiheen ratkaisuna antamaan vakuutuslääketieteellisen lausunnon sitä pyytävälle tuomioistuimelle siten, että jokainen viidestä yliopistollisesta sairaanhoitopiiristä on puoli vuotta lausunnon antamisvuorossa alkaen 1.1.2015 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS). Sosiaali- ja terveysministeriö totesi myös, että jatkossa olisi perusteltua säätää lausuntojen antamisesta suoraan laissa ja että valmistelun yhteydessä tulisi myös selvittää kustannusrakenne ja rahoitus.

HUS pyysi palkkiota korkeimmalle oikeudelle antamastaan lausunnosta. Aiemmin Valvira ja sitä edeltävät organisaatiot eivät olleet pyytäneet lausunnoistaan palkkiota. Korkein oikeus otti palkkiovaatimukseen kantaa ratkaisussaan KKO 2015:101. Korkein oikeus totesi, että sairaanhoitopiirillä ei ollut oikeutta vaatimaansa korvaukseen, koska se oli antanut lausuntonsa viranomaisena, ja hylkäsi palkkiota koskevan vaatimuksen. Kun ratkaisu tuli sairaanhoitopiirien tietoisuuteen, palkkiovaatimuksia ei enää esiintynyt, ja järjestely toimi kuten se oli toiminut aiemmin Valviran toimittaessa lausunnot. Viimeinen ministeriön kirjeen perusteella lausuntoja antanut sairaanhoitopiiri oli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1. ja 30.6.2017 välisenä aikana.

2.4 Nykytila
Kun sosiaali- ja terveysministeriön 31.10.2014 päivättyyn kirjeeseen perustuva järjestely oli päättymässä, ministeriö antoi 2.6.2017 päivätyn kirjeen. Siinä ministeriö pyysi sairaanhoitopiirejä jatkamaan aiempaa menettelyä edelleen 31.12.2017 saakka siten, että kukin sairaanhoitopiiri olisi vuorollaan lausunnon antamisvuorossa. Ministeriö totesi kirjeessään, että sen valmisteleman asetusluonnoksen mukaan lausuntojen antaminen olisi 1.1.2018 alkaen viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin tehtävänä ja että sanotun asetuksen oli tarkoitus tulla voimaan 1.1.2018.

Korkein oikeus pyysi HUS:lta vakuutuslääketieteellistä lausuntoa keväällä 2017. HUS ilmoitti, ettei se ollut pyynnöistään huolimatta löytänyt vapaaehtoista lausunnonantajaa. HUS:n vastauksesta ilmeni, että haluttomuuden taustalla oli osin lausuntoihin liittyvä suuri työmäärä, vaikeudet sovittaa yhteen asiantuntijalausunnon laatiminen erikoislääkärin varsinaisten virkatehtävien kanssa ja todistajatehtäviin liittyvät ajankäytölliset hankaluudet. Lausunnoista maksettavan palkkion suuruus oli myös aiheuttanut ongelmia. Korkein oikeus otti yhteyttä HUS:iin ja viittasi ministeriön uuteen kirjeeseen. HUS toi vastauksessaan esille, että toistaiseksi eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjaus on ollut, että valtionhallinto voi antaa kunnille ja kunnallisille viranomaisille uusia tehtäviä vain lailla ja tällöinkin rahoitusperiaatetta noudattaen.

Kesän 2017 jälkeen korkein oikeus oli yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön. Ministeriön vastauksesta ilmeni, että sairaanhoitopiirit olivat lausuntopalautteessaan yksimielisesti vastustaneet asetusluonnoksessa ollutta lausunnonantotehtävää muun muassa sillä perusteella, että kyseessä oli uusi tehtävä, josta tulisi säätää lailla.

Kun korkein oikeus tiedusteli loppusyksystä 2017 ministeriöltä tilannetta, asia ei ollut ministeriön ilmoituksen mukaan edennyt. Kun korkein oikeus tiedusteli uudelleen joulukuussa 2017 tilannetta, ministeriö vetosi säädösvalmisteluresurssien puutteeseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi asiassa 10.1.2018 uuden kirjeen, jossa se pyysi sairaanhoitopiirejä jatkamaan lausunnonantomenettelyä 31.12.2019 saakka siten, että kukin sairaanhoitopiiri olisi kirjeestä ilmenevin tavoin lausunnon antamisvuorossa viisi kuukautta alkaen 1.1.2018 HUS:sta.

Korkein oikeus pyysi HUS:lta vakuutuslääketieteellistä lausuntoa keväällä 2018. HUS totesi vastauksessaan, että yliopistosairaanhoitopiirit olivat viimeisten kahden vuoden aikana vapaaehtoisesti osallistuneet asiantuntijalausuntojen antamiseen tuomioistuimille. HUS oli selvittänyt erikoislääkäreiden mahdollisuuksia antaa lausuntoja, eikä lausunnon antajia ollut saatavissa. Myös Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ilmoitti korkeimmalle oikeudelle tämän lausuntopyynnön perusteella 29.6.2018 antamassaan ilmoituksessa, ettei se ollut löytänyt vapaaehtoisia antamaan korkeimmalle oikeudelle sen pyytämiä lausuntoja.

Korkein oikeus ei saa nykyään yliopistollisilta sairaanhoitopiireiltä pyytämiään vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja.”

Lainaus loppuu.

Eli kyseessä on raha ja lääkäreiden ajankäyttö. Eikä tuossa mitään. Siitähän näissä vakuutuskorvauksiin liittyvissä kiistoissa on kysymys.

Tässä korkeimman oikeuden ehdotus kokonaisuudessaan .pdf-muodossa (8 A4-sivua):

Diaarinumero: OH2018/222 ja Taltionumero: 1739
Korkein oikeus 13092018_Esitys lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä_Valvira_Vakuutuslääketiede_Tapaturmalaki_Ammattitautilaki_Muutoksenhakuelimet_Mika Ilveskero

Vaikka virallinen Suomi uskoo vakaasti siihen, että uusia lakeja säätämällä saadaan parannuksia voimaan. Näinhän se ei aina mene, koska lakisääteinen vakuutusala ja sosiaaliturva ovat tulvillaan harmaan vallankäytön kohtia, joissa jo voimassa olevia lakeja ei viranomaisten toimesta noudateta.

HE 38/2019 EDUSKUNNAN KÄSITTELYYN
Korkeimman ehdotus lainsäädäntöön toimiin ryhtymisestä on tätä kirjoitettaessa edennyt siis niin, että hallituksen 7.10.2019 antama esitys HE 38/2019 on 11.10.2019 siirretty eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn.

Johtaako ehdotus edes tapaturma- ja ammattitautilain ison kuvan avaukseen?

Vaikka korkeimman oikeuden ehdotus lainsäädäntötoimiin ryhtymisestä ei edennyt aivan heidän nuottikirjansa mukaan, niin toivottavasti nuoremmat sukupolvet ovat hereillä. Muuten höplästä veto jatkuu ja pahenee.

Tässä poimintoina hallituksen esityksen 38/2019 luonnokset ja lausuntopyynnöt, koska ne tapahtuivat kesän 2019 hiljaisuudessa. Toivottavasti nuoremmat sukupolvet jaksavat tutustua materiaaleihin. Sekä yrittävät päästä vertaistukiyhdistystensä kautta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultaviksi, mikäli huomaavat hallituksen esityksessä korjausta vaativia toimenpiteitä. Unohtamatta kolmikanta valtakoneiston tapaamisia, jolla on ollut lakeihin niin sanottu viimeinen sana, kun kyseessä ovat lakisääteinen sosiaalivakuutus ja – turva.

Ilman kolmikanta valtakoneiston pitkäkestoiseen päivänvaloon saamista, nuorempien sukupolvien höplästä veto vain jatkuu ja pahenee, kun kansallisen korporatismin kulissit pysyvät edelleen pystyssä ja todelliset vallankäyttäjät näissä asioissa visusti piilossa.

Kohta seuraavat materiaalit ovat .pdf – muodossa:
Lausuntopyyntö mennyt seuraaville toimijoille (2 A4-sivua)
HE luonnos lääketieteelliset asiantuntijalausunnot 03072019_Lausuntopyyntö_Terveydenhuoltolaki_STM049_OO_2019_STM_2103_2019_Vakuutuslääkärit_Vakuutusoikeus

Luonnos hallituksen esitykselle (23 A4-sivua)
HE luonnos lääketieteelliset asiantuntijalausunnot 03072019_Terveydenhuoltolaki_STM049_OO_2019_STM_2103_2019_Vakuutuslääkärit_Vakuutusoikeus

Varsinainen hallituksen esitys HE 38/2019 (38 A4-sivua)
HE 38_2019_38 sivua_eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolaki_Vakuutuslääkärit_Vakuutuslääketiede_Lääketieteelliset lausunnot

Hankenumerot internet – hakuja varten:
STM049:OO/2019
STM/2103/2019

TERÄVÄ ANALYYSI ISOSTA KUVASTA MOBIILIFLAIJERINA
Ainoina tiedotusvälineinä hallituksen esityksestä HE 38/2019 uutisoivat Uusi Suomi ja Kauppalehti. Lähihistoriaa tässä Suomi 2017 verkoston kolmikanta valtakoneistoa koskevassa twiitissä. Oheisessa mobiiliflaijerissa on mainio analyysi aiheesta potilaiden/vakuutettujen kannalta katsottuna.

Kohti ison kuvan avausta? Kelan vakuutuslääkärit 2019 –

Toivottavasti Esko Leipälä ja hänen edustamansa verkostot saavat äänensä kuuluviin sekä heidän hyvät huomionsa jalostuvat pikaisiksi korjaustoimenpiteiksi. Vaikka sitten korkeimman oikeuden taustatuella. Kolmikanta valtakoneiston voimavaroja väheksymättä.

Finanssiala ry ja Tela ry voinevat huolehtia siitä, että heidän jäsenyritystensä vakuutuslääkäreinä toimivien nimitietojen, erikoisalojen ja erityispätevyyksien julkistaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi Kelan lääkärilinjat aluejaon mukaisesti.

HYKS erityisvastuualue, Helsinki
KYS erityisvastuualue, Kuopio
OYS erityisvastuualue, Oulu
TAYS erityisvastuualue, Tampere
TYKS erityisvastuualue, Turku

Näin toimien eri puolella Suomea asuvien potilaiden/vakuutettujen on helppoa ja nopeaa tarkistaa internetistä se ennen vastaanottoajan tilaamista, että toimiiko mahdollinen oma uusi lääkäri Kelan tai jonkin muun vakuutus- tai eläkeyhtiön vakuutuslääkärinä. Tai kyseisten toimijoiden vakiolausunnon ja/tai – todistajina oikeusprosesseissa. KHO:2014:83 vuosikirjapäätöksen velvoitteiden mukaisesti.

Toivottavasti nuoremmat sukupolvet onnistuvat tämän yhden suomalaisen Berliinin muurin murtamisessa. Mieluiten jo vuosien 2019 ja 2020 aikana.

Muuten mobiiliflaijerin mukainen höplästä veto vain jatkuu ja kiihtyy. Vakuutusalan ja kolmikannan eli nelikannan eli konsensuskorporatismin tiukasti hallitsemassa ja pyörittämässä valtakoneistossa. Uusista yksittäisistä ja teoriassa parannusta lupaavista hallitusohjelman kirjauksista tai hyvältä vaikuttavista lakiehdotuksista huolimatta.

HYVÄT LAUSUNTOPOHJAT NUOREMMILLE SUKUPOLVILLE
Vain lähihistorian tuntemalla ja sitä opiskelemalla nuoremmat sukupolvet voivat tarjota kunnon vastuksen nyt asioita 10-0 pyörittävälle mafiamaisen rakenteen omaavalle ekosysteemille. Huonoa tämän bloggauksen aiheessa on se, ettei tietoa näistä kafkamaisista tosielämän tilanteista löydy vieläkään koulujen oppikirjoista tai yliopistojen luentomateriaaleista. Tiedotusvälineiden arkistoja unohtamatta.

Ensiksi on hyvä tietää ja ymmärtää se, että mikseivät edes satojen miljoonien eurojen liikevaihtoa vuositasolla pyörittävät kansalais- ja potilasjärjestöt oikein tahdo osua lakialoitteisiin ja hallituksen esityksiin antamissaan lausunnoissaan, niin sanotusti villakoiran ytimeen.

Aiheen isosta kuvasta kannattaa lukea Ensimmäinen vakuutusalaa koskeva kansalaisaloite – Osa 2, jonka osa 1 kannattaa myös lukea, ellei asia ole jo aiemmin tuttu.

Ison kuvan katsaus KAA 4/2018 vp vakuutuslääkärit ja tapaturmalaki – kansalaisaloitteeseen toimii hyvänä pohjana uusille ja entistä tarkemmin muotoilluille kansalaisaloitteille sekä hallitusohjelman vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiselle.

Seuraavat lausunnot ja muistiot kannattaa ladata omaan käyttöön ja tutustua, niihin kaikessa rauhassa. Jos nämä potilaiden/vakuutettujen tilanteeseen purevat lausunnot olisi huomioitu ja viety lainsäädäntöön, niin valtaosin asiat olisivat jo kunnossa.

Esimerkiksi vakuutusoikeuslain OM/4/32/2006 (OM016:00/2008) Velpe ry .(pdf-muoto 29 A4-sivua) https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/10/om_lausunto_velpe-ry_10042014_ladattuna-oikeusministeric3b6n-sivulta.pdf sekä tapaturma- ja ammattitautilain STM114:00/2009 Oiva ry (pdf-muoto 31 A-sivua) https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/10/215105_oikeutta-vakuutetuille-ryn-lausunto_ladattu-hare-rekisteri-08032014_tapaturma-ja-ammattitautilain-uudistaminen.pdf uudelleen kirjoittamisen suhteen.

Unohtamatta vuoden 2014 vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä pohtineen työryhmän muistiota STM091:00/2012 (.pdf-muoto 94 sivua. HUOM! Eriävä mielipide sivut 86-87). https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/10/vakuutuslc3a4c3a4kc3a4rijc3a4rjestelmc3a4c3a4-kehittc3a4neen-tyc3b6ryhmc3a4n-muistio_rap2014-1-2_stm-raportteja-ja-muistioita-2014_1.pdf

Kuin myöskään unohtamatta sosiaali- ja terveysministeriön hylkäävien päätösten parempaa perustelua varten tekemiä lakiehdotuksia (.pdf-muoto 12 A4-sivua). https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/10/stm_pc3a4c3a4tc3b6sten-perustelut_lausuntopyynto_vakuutuslc3a4c3a4kc3a4rit_heluonnos_perustelut_outi-antila_inka-hassinen.pdf

HUOM! Eri asia on sitten kokonaan se, että miten varsinkin hylkäävien tapaturma- ja työkyvyttömyyseläkkeiden perustelujen parantuminen on näkynyt neljän viime vuoden aikana tosielämässä? Ilman sanktioita sanavalta säilyy vakuutusyhtiöillä.
>>> Linkit luettu 21.10.2019

KOLME KIRJAA KOLMIKANTA KONEISTOSTA
Kolmikanta valtakoneisto vaikuttaa siis erittäin voimakkaasti taustalla tämän ja edellisen Kelan vakuutuslääkärit 2019 – bloggauksen aiheisiin. Esimerkiksi vakuutuslääketiede on kolmikanta valtakoneiston tärkein operointiväline sosiaalivakuutusten toimeenpanossa ja tuomiovallan käytössä.

Lääkärinlausuntojen ja lääkäreiden toimintatapojen uudistamiseen liittyy niin hyvää kuin huonoa. Niin potilasta hoitavien/tutkivien lääkäreiden kuin potilaiden/vakuutettujen parissa. Joten toivottavasti nuoremmat sukupolvet ovat tarkkoina. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ekosysteemin jäsenyrityksillä on monet kasvot ja juuret.

Tässä mobiiliflaijerissa tilannekuvaa 2013:
https://suomi2017.files.wordpress.com/2019/10/vakuutuslc3a4c3a4kc3a4rijc3a4rjestelmc3a4n-kehittc3a4misen-neuvottelukunta__a6-kooste_kehys-musta_lc3a4c3a4kc3a4rinlausuntolomakkeet-2013_janne-leinonen-kelan-ylilc3a4c3a4kc3a4riksi.jpg

Tässä taas tilannekuvaa vuodelta 2019:
4.Kuntoutus ja terveydenhuolto sekä selvitykset
”Työkyvyn arvioinnin laatua lääkärinlausunnoissa parannetaan laajentamalla uudistetun, sähköisen Kelan B-lausunnon (CDA R2) käyttämistä etuuksia haettaessa. Ennen tarvitta-via tietojärjestelmämuutoksia lomakkeen käyttö on mahdollistettava muilla tavoin (esi-merkiksi verkkolomakkeella), jotta lomakkeen tietosisältöjä ohjaava vaikutus saavute-taan. Sosiaalivakuutuslaitokset järjestävät lomakkeen käytöstä koulutusta.

Perustetaan vakuutuslääketieteen professuuri Helsingin yliopistoon tai vaihtoehtoisesti kaksi osa-aikaista professuuria esimerkiksi Helsingin ja Kuopion yliopistoon vakuutuslää-ketieteen tutkimuksen ja koulutuksen edistämiseksi osana lääkärien perus-, jatko-ja täydennyskoulutusta. Rahoitus kerätään sosiaalivakuutuksen toimeenpanijoilta.

Toteutetaan Työn, terveyden ja työkyvyn tutkimus- ja kehittämisohjelma 2019-2022.” Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 11.6.2019 – Sopimus vuoden 2017 eläkeuudistuksen jatkoneuvotteluihin liittyvistä asioista

Tosielämässä kolmikanta valtakoneisto vaikuttaa esimerkiksi tällä tavalla.

Ratkaisumalli tiedetään, mutta sitä tuskin tehdään.

Tiesitkö muuten, että mobiiliflaijerissa mainittu Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtava asiantuntija, Vesa Rantahalvari on toiminut muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon/kok. päällystakkina eli valtiosihteerinä? Entä tiesitkö jo Suomen Lääkäriliiton toiminnasta tämän?

Nämä seuraavat kolme kirjaa; ovat ilmestyneet vuosina 2014, 2017 ja 2018, mutta tässä järjestyksessä luettuina piirtävät hyytävän tarkan ison kuvan, tuosta suomalaisesta ja mafiamaisen rakenteen omaavasta kolmikantaisesta On Sovittu Että (OSE) – järjestelmästä, joka toimii esimerkiksi lakisääteisten vakuutusten eli sosiaalivakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla.

Kirja numero 1/3 – Eduskuntavaalit ja EU-vaalit 2019
Seppo Konttinen: Lakien synty

Kirja numero 2/3 – Eduskuntavaalit ja EU-vaalit 2019
Lasse Laatunen ja Arto Nieminen, Kolmikannan kulisseissa

Kirja numero 3/3 – Eduskuntavaalit ja EU-vaalit 2019
Anders Blom, Veljeskunta – Lobbaus Suomen poliittisessa järjestelmässä

Isossa kuvassa kyse on samalla finanssifasismin tunnusmerkit täyttävästä ja miljardien eurojen liiketoiminta-alueesta, joka perustuu julkisen vallankäyttöön; valtaosin yksityisesti omistetuissa yhtiöissä. Tuntuu oudolta, etteivät päättäjämme kuin tiedotusvälineiden edustajat ole huomanneet, minne kolmikantana pohjaisena alkanut tie on vienyt?

TILANNEKUVASTA YLI 10 VUOTTA SITTEN
Joten loppuun hieman lisää lähihistorian tietoa. Tältä näyttivät tilanteet, kun kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeus järjestelmien epäkohdista sekä perustuslain vastaisuuksista uutisoitiin vuonna 2009.

Tiesitkö jo vihreiden ja sdp:n lähihistoriasta tämän?

 

Suurinta valtaahan Suomessa käyttävät tahot ja toimijat, joille ei ole edes vaaleissa äänioikeutta! Tämä on mahdollistanut sen jatkumon, että puolueiden/ehdokkaiden vaaliohjelmat ja vaalilupaukset ovat vain äänestämään houkuttelevia tarjousämpäreitä.

Hallitusohjelman päättävät sitten ihan muut toimijat kuin äänestäjien valitsemat kansanedustajat. Ja varsinkin sen, mitä hallitusohjelmaan kirjatuista ajetaan tosimielellä ja mitä taas silmänlumeeksi. Ja myös ne asiat, mitä ei missään nimessä haluta hallitusohjelmaan kirjattaviksi.

Joten ei liene ihme, että monen usko äänestämällä vaikuttamiseen on ollut ja tulee jatkossakin olemaan koetuksella. Varsinkin, jos vain korkeimman oikeuden ehdotukset tosielämässä olevien epäkohtien ja lainsäädännön korjaamiseksi huomioimaan kolmikanta koneiston ekosysteemeissä.

Sdp:n oikeusministerinä 1990- ja 2000 luvuilla toiminut Johannes Koskinen uskaltanee ja saanee jo kertoa ne syyt, miksi ja keiden toimesta tarvittavat korjaustoimenpiteet tuolloin torpattiin? Hänhän piti korjausta vaativia kohtia rohkeasti esillä. Jopa niin hyvin, että sai viidakkoradion tietojen mukaan, ulkomaille suuntautuneella työmatkallaan sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluomalta Donald Trump – tyylisen Diili-ohjelmasta tutun puhelun. Sen jälkeen sdp:n oikeusministerinä jatkoi; ilman juristin koulutusta, toveri Leena Luhtanen.

Joten on upeaa, jos myös vakuutuslääkäreitä, vakuutuslääketiedettä ja vakuutusoikeutta koskeviin aiheisiin liittyvät lähihistorian työryhmät ja lainsäädäntöhankkeet saadaan kaikille aiheista kiinnostuneille vuoden 2019 loppuun mennessä tutuiksi. Myös vakuutettujen/potilaiden kannalta tarkasteltuina. Näin myös mahdollisesti kiireellisenä toteutukseen laitettavat korjaamistoimenpiteet kohdistuvat oikein.

Avointa taustatietoa internetistä:
Kukkosen listasta
STM114:00/2009 TAU > Asiakirjat
OM016:00/2008 > Asiakirjat
OM/4/32/2006 > Asiakirjat
STM043:00/2018 Mattila
STM047:00/2014 Räty
STM091:00/2012 Risikko

Lopuksi. Pientä kertausta varoituksen sanaa nuoremmille sukupolville, koska muuten höplästä veto vain jatkuu ja kiihtyy.

Varoituksen sanaa tulee hallitusohjelman ”Selkiytetään sosiaaliturvaa” – osion sivulta 158: ”Ansioperusteisten etuuksien kohdalla kokonaisuus edellyttää kolmikantayhteistyötä.”

Eli suomennettuna esimerkiksi lakisääteisten tapaturma- ja työeläkevakuutusten tiedossa olevien epäkohtien (tapaturma-, ammattitauti- ja vakuutusoikeuslaki) korjauksiin osallistuvat pääroolissa niiden rakentajat, ylläpitäjät ja eri tavoilla tilanteesta vuosikymmenien ajan hyötyneet!

Miksiköhän myös perussuomalaiset ovat olleet näistä asioista ja ongelmakohdista viime kuukausina hiljaa? Hiiren hiljaa.

Toivotaan siten, että edes korkeimman oikeuden ulostulot näissä tämän bloggauksen aiheissa jatkuvat.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Kelan vakuutuslääkärit 2019 –

Nuoremmat sukupolvet nousevat entistä enemmän myös vakuutusalan kärkipaikoille. Kelan uusi (vakuutus)ylilääkäri nimettiin 12.8.2019. Tuoko; monenlaisia tunteita toimillaan potilaiden/vakuutettujen joukossa herättänyt, ylilääkäri Janne Leinonen Kelan vakuutuslääkäritoimintaan sen läpinäkyvyyden, jota Kelan toimintaan on kaivattu vuosikymmenten ajan?

Jostain syystä Leinosen kaikkia avaintehtäviä ei ole ilmoitettu?

Kelan uusin pääjohtaja valitaan uutistietojen mukaan lähiviikkojen aikana. Jos prosessi sujuu ennakoidusti, niin tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimittää Kelan uusimman pääjohtajan virkaansa marraskuun 2019 alussa. Säilyttääkö keskustan ekosysteemi ikiaikaisen Kelan pääjohtaja paikan itsellään?

SISÄLLYSLUETTELO
Katsaus Kelan lähihistoriaan
Ministerin outo vastaus Kelan asiantuntijalääkäreistä
Lääkärinlausuntojen ja -lomakkeiden ”uudistaminen”
Kho:n päätöksen (2014:83) noudattamatta jättämisestä

KATSAUS KELAN LÄHIHISTORIAAN
Hyvän katsauksen Kela – aiheen isoon kuvaa saat näistä bloggauksista:

Kelan vakuutuslääkärit ja vakuutuslakimiehet 2015
– Julkaistu lokakuu 27, 2015
https://suomi2017.wordpress.com/2015/10/27/kelan-vakuutuslaakarit-ja-vakuutuslakimiehet-2015/

Vakuutuslääketiede 3
– Julkaistu huhtikuu 13, 2016
https://suomi2017.wordpress.com/2016/04/13/vakuutuslaaketiede-3/

Kelan uusi pääjohtaja 2017
– Julkaistu lokakuu 5, 2016
https://suomi2017.wordpress.com/2016/10/05/kelan-uusi-paajohtaja-2017/

Kelan vakuutuslääkärit 2017
– Julkaistu lokakuu 8, 2016
https://suomi2017.wordpress.com/2016/10/08/kelan-vakuutuslaakarit-2017/

Tämä kohta seuraava ja vuonna 2015 tehty kirjallinen kysymys hallitukselle on edelleen vuonna 2019 kuuman ajankohtainen.

Varsinkin, kun Kelan vastuulle siirrettyjen ja lääketieteellisten seikkojen selvittämistä koskevat korvaustapahtumat ovat olleet lainmuutosten ja vakuutusalan linjapäätösten myötä kasvussa.

Yhtenä kasvavana ryhmänä Kelaan päin ohjatussa virtauksessa ovat henkilöt, joilta oma vakuutus- ja/tai eläkeyhtiö on kiistänyt korvausvelvoitteensa. Taustalla heiltä löytyy esimerkiksi työtapaturma, ammattitauti, vapaa-ajan tapaturma, liikenne -, potilas – tai lääkevahinko, jonka syy-yhteys tapahtuneeseen terveyden tilan muutokseen pyritään kiistämään. Yleensä hylkäävät päätökset tehdään ilman tosiasiallisia perusteluita, jonka takia kirjallisesti ja suljetusti toimiva valitusprosessi vaikeutuu huomattavasti, koska varsinaiset faktat puuttuvat. Sairaan isoksi kasvanut esittelijän valta mahdollista tuomioistuimen ratkaisukokoonpanon käsittelyyn tulevan päätösehdotuksen rakentamisen vakuutusalan näkemysten mukaiseksi. Tämä esittelijän valta näkyy esimerkiksi vakuutusoikeuden vuositilastoissa.


MINISTERIN OUTO VASTAUS KELAN ASIANTUNTIJALÄÄKÄREISTÄ
Perussuomalaisten hallitukseen pääsyn myötä näytti hetken aikaa siltä, että perussuomalaiset tekevät niitä korjauksia kafkamaisiin järjestelmiin, joita lupasivat vuosien 2009 – 2015 aikana ennen valtaan eli hallitukseen pääsyä tekevänsä.

Kelan 23.8.2019 päivätyn uutisen mukaan Kelan valtuutettujen uudeksi puheenjohtajaksi nousi kansanedustaja Riikka Slunga – Poutsalo/ps! Joten perussuomalaiset voivat nyt, niin halutessaan ja uskaltaessaan; vaatia saamaan vuonna 2015 puuttumaan jääneet tiedot Kelan vakuutuslääkäreistä päivänvaloon.

Esimerkiksi. Pimennossa on pysynyt vuosikymmenten ajan se, että kuinka moni Kelan vakuutuslääkäreistä istuu myös kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä tuomareina tai asiantuntijalääkäreiden roolissa?

Kuumimman vinkin asiakokonaisuuden, erittäin merkittävästä yhteiskunnallisesta merkityksestä teki Ilmarisen pitkäaikainen ylilääkäri ja nykyinen euromiljonääri Seppo Kettunen:

”Työeläkealalla ei ehkä tiedetä, että puolet Suomen vakuutuslääkäreistä toimii Kelan palkkalistoilla” Lähde: Työeläke-lehti 2/2016.

Aiheena Kelan vakuutuslääkärit liittyvät myös pääministeri Antti Rinteen hallituksen tavoitteisiin: ”Vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtia korjataan valiokunnan yksimielisen mietinnön (StV 33/2018) mukaisesti.” Lähde: 3.6.2019 ”OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI” – hallitusohjelman sivun 150

Kuin myös Suomen EU-puheenjohtajuuden päätavoitteisiin: ”Oikeusvaltioperiaatteen ytimessä ovat riippumattomat ja itsenäiset tuomioistuimet.” Lähde: EU2019FI/ fi/ Ohjelma ja teemat/ Arvot ja oikeusvaltioperiaate/

Tämän kirjallisen kysymyksen tekijät ja vastaaja ovat tuonaikaisesta perussuomalaisten ekosysteemistä. Kysymys tulee ensin tekstimuodossa ja sitten ministerin antama vastaus kuvamuodossa. Molemmissa Suomi 2017 verkoston tekemin vahvennuksin.

Lainaus eduskunnan internet – sivulta alkaa.

Kirjallinen kysymys KK 358 2015 vp Ritva Elomaa ps ym.
Kirjallinen kysymys Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäreistä

Eduskunnan puhemiehelle
Kansaneläkelaitoksen työkykyyn liittyvät päätökset ovat päätöksiä hakevalle elintärkeitä. Työkyvystä annetut päätökset vaikuttavat olennaisesti hakijan taloudelliseen hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin pärjätä jokapäiväisessä elämässä.

On tapauksia, joissa työkyvyttömyyttä puoltavista lääketieteellisistä todisteista ja hoitavan lääkärin puoltavista lausunnoista huolimatta Kelan asiantuntijalääkäri toteaa hakijan työkykyiseksi. Etenkin tällaisissa tilanteissa olisi hakijan oikeuksien kannalta tärkeää, että käsittelyprosessi olisi mahdollisimman avoin, jotta hakija saisi tietoa itseään koskevien päätösten perusteista ja päätösten tekijöiden pätevyyksistä.

Tällä hetkellä Kela antaa tietoon lääkärien nimet, mutta Kelan henkilöstöhallinnon rekisterissä ei ole tietoja asiantuntijalääkäreiden erikoisaloista tai erikoispätevyyksistä. Valviran ylläpitämästä rekisteristä JulkiTerhikistä saa selvitettyä vain lääkäreiden oikeudet, mutta ei yksityiskohtaisempaa tietoa heidän pätevyyksistään. On myös erikoista, ettei Kelan henkilöstöhallinnon rekisterissä ole tietoja asiantuntijalääkäreiden pätevyyksistä.

Lainsäädäntö on Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäreille sama kuin vakuutuslääkäreille. Laki kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta vuodelta 2014 edellyttää, että etuusasian käsittelyyn osallistuva asiantuntijalääkäri laatisi asian valmistelun aikana perustellun arvionsa, joka tulisi kirjata asiakirjoihin. Tämä on askel oikeaan suuntaan, mutta tietojen saaminen asiantuntijalääkäreiden pätevyyksistä on edelleen vaikeaa.

Asiantuntijalääkäreiden pätevyyksien salaaminen on lisäksi ristiriidassa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen kanssa (KHO:2014:83).

Päätöksessä todetaan julkisuuslain osalta seuraavaa: ”Lakisääteisiä vakuutuksia käsittelevän vakuutusyhtiön asiakirjoihin sisältynyt tieto asiantuntijalääkäreiden henkilöllisyydestä tai heidän palvelus- tai toimeksiantosuhteensa olemassaolosta, ottaen myös huomioon heidän osallistumisensa julkisen vallan käyttämiseen, ei ollut julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 17 tai 20 kohdassa tarkoitettu liike- tai ammattisalaisuus tai muu vastaava salassa pidettävä liike- tai elinkeinotoimintaa koskeva seikka. Tiedot heidän henkilöllisyydestään tai erikoisaloistaan tai erityispätevyyksistään eivät liioin olleet mainitun pykälän 1 momentin 32 kohdassa tarkoitettuja henkilökohtaisia oloja kuvaavia salassa pidettäviä tietoja. Tiedot eivät muillakaan perusteilla olleet salassa pidettäviä.”

Asiantuntijalääkäreiden ammatillisten tietojen saaminen on jo sen vuoksi olennaista, että asiantuntijalääkäri ei tapaa potilasta, vaan saa tiedot suoraan hoitavalta lääkäriltä. Tämä on käytäntö monessa maassa ja laissa säädettyä viranomaistoimintaa. Kyseessä tässä on kuitenkin avoimuuden periaatteen rikkoutuminen. Työkyvyttömyyspäätöstä hakevalle jää usein epäilys, ovatko häntä koskevat päätökset tehty oikein pätevien asiantuntijoiden toimesta. Asiantuntijalääkäreiden pätevyyksien julkaiseminen vähentäisi kyseisen epäilyksen määrää.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo edistää Kansaneläkelaitoksen käyttämien asiantuntijalääkäreiden pätevyyksien julkaisemista?

Helsingissä 11.12.2015
Ritva Elomaa ps
Leena Meri ps
Anne Louhelainen ps

Lainaus eduskunnan internet – sivulta loppuu.

Asia on entistä ajankohtaisempi sen takia, että Kelan uudeksi ylilääkäriksi on uutistietojen mukaan nimetty aiemmin Valtiokonttorin ja Kevan ylilääkärinä toiminut sekä Suomen vakuutuslääkärien yhdistyksen puheenjohtaja toimiva Janne Leinonen.

Joko Kela eli Kansaneläkelaitos on vuonna 2019 kehittänyt järjestelmänsä sekä saanut ja julkistanut vakuutuslääkäreinään toimivien tiedot KHO:2014:83 vuosikirjapäätöksen mukaiseen muotoon? Eli kaikkien Kelan vakuutuslääkäreinä toimivien nimitiedot ja erikoisalat sekä erityispätevyydet nettisivuillaan kertoen.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän/ps kirjalliseen kysymykseen antama, sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten kirjoittama vastaus on outo. Esimerkiksi Valtiokonttori, joka ei ole yksityinen yhtiö kertoi mutinoitta omat vakuutuslääkärinsä erikoisaloineen ja erityispätevyyksineen julkisuuteen.

Vetääkö sosiaali- ja terveysministeriö suomalaisia höplästä?

 

Vetääkö Kela suomalaisia höplästä?

Potilaalle/vakuutetulle on nyt entistä tärkeämpää se, että hän voi helposti varmistua HUOM! ennen lääkärin vastaanotolle menoa siitä, ettei lääkäri toimi myös vakuutuslääkärinä. Varsinkin, jos lääkärissä käynti koskee omaa sairaus-, vahinko- tai ammattitautitapausta, johon Kela vaatii toimitettavaksi laajan lääkärinlausunnon.

LÄÄKÄRINLAUSUNTOJEN JA – LOMAKKEIDEN ”UUDISTAMINEN”
(Vakuutus)ylilääkärinä Janne Leinonen on takuuvarmasti niin sanotusti Virman Mies. Joten hänen toimiaan kannattaa seurata tarkasti. Varsinkin seuraavien pitkään vireillä olevien kuvioiden osalta. Yksi niistä lääkärinlausuntolomakkeiden ”uudistaminen” niin, että jatkossa vain vakuutuslääkäri voi ottaa kantaa HUOM! potilaan/vakuutetun työkyvyttömyyteen. Ja mistäs se tämän ohjelmatavoitteen toimintakeskus löytyykään?

Hyvää taustatietoa isosta kuvasta avoimesta internetistä:
STM091:00/2012 eriävä mielipide
Kukkosen lista
STM047:00/2014 Räty
STM043:00/2018 Mattila

Mielenkiintoinen on tämä vakuutusalan ylimmän virkamiehen eli ylijohtaja Outi Antilan, vuonna 2017 Finanssialan ja Tela ry:n lobbaustilaisuudessa esittämä väite, että asiat alkavat olla vakuutuslääkärijärjestelmässä tehtävien, hylkäävien korvauspäätösten perustelujen suhteen kunnossa. Väitteeseen ei ole onnistuttu saamaan vieläkään Finanssiala ry:ltä vastausta eli mihin ja kenen tekemään tutkimukseen tuo ylijohtaja Antila väite perustuu? Aikaa on kulunut kaksi (2) vuotta.

Mistä kyseinen väite on tarkistettavissa?

Joten mielenkiintoista seurata, tuleeko sosiaali- ja terveysministeriön, vakuutusosaston ylijohtaja Outi Antila tällä kertaa valituksi Kelan pääjohtajaksi ja kuinka vanhaksi hän saa tuota tehtävää hoitaa? Taustoiltaan hän on kieltämättä niin sanotusti Virman Nainen. Joten ei tuossa mitään. Joten Kelassakin vakka kantensa valitsee.

KHO:N PÄÄTÖKSEN (2014:83) NOUDATTAMATTA JÄTTÄMISESTÄ
Kelan vakuutuslääkäreinä toimivien nimitietojen, erikoisalojen ja erityispätevyyksien julkistaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi Kelan lääkärilinjat aluejaon mukaisesti.

HYKS erityisvastuualue, Helsinki
KYS erityisvastuualue, Kuopio
OYS erityisvastuualue, Oulu
TAYS erityisvastuualue, Tampere
TYKS erityisvastuualue, Turku

Näin toimien eri puolella Suomea asuvien potilaiden/vakuutettujen on helppoa ja nopeaa tarkistaa internetistä se, että toimiiko oma uusi lääkäri Kelan tai jonkin muun vakuutus- tai eläkeyhtiön vakuutuslääkärinä.

Toivottavasti nuoremmat sukupolvet onnistuvat tässä yhden suomalaisen Berliinin muurin murtamisessa. Mieluiten jo vuosien 2019 ja 2020 aikana. Muuten höplästä veto jatkuu.

Tähän vakuutuslääkäreiden ja lääkäreiden sidonnaisuuksia koskevaan asiaa olisi hyvä saada vauhditusta oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilta/rkp, vaikkakin hänen siviiliammattinsa on Wikipedian mukaan kerrottu näin: Ammatti pankkilakimies, poliitikko. Hänhän kertoi jo vuonna 2012, että vakuutusoikeus remontoidaan. Vaan, josko tämä kirjallisesti ja suljetusti toimivaa vakuutusoikeusjärjestelmää koskeva vuoden 2012 lupaus viimein onnistuisi? Onhan Henriksson jo toista kertaa oikeusministerinä.

Muistatko vielä tämän? Vakuutuslääkäreiden ja lääkäreiden sidonnaisuuksien selvittäminen oli isosti esillä oikeusministeritasolla vuosina 2007 – 2009. Oheiseen mobiiliflaijeriin on poimittu Ilta-Sanomien 29.1.2008 artikkeli. Ja tuon artikkelin ilmestymisen jälkeen, pikku hiljaa myös oikeusministeri Tuija Brax/vihr. hiljeni.

Uskaltavatko edes vihreät 2019 paljastaa, ketkä estivät hankkeen?

Uskomattominta mobiiliflaijeriin poimituissa vuoden 2013 Noste 1/2013 – lehden lainauksissa on se, että sidonnaisuusasioissa ääneen pääsevät vain he, jotka nykymenon jatkumisesta ovat hyötyneet ja jatkossakin hyötyvät!

Joten. Nykymenon jatkuessa, niin edelleen on olemassa iso riski, että potilas/vakuutettu menee tietämättään sellaisen lääkärin vastaanotolle, joka toimii myös vakuutuslääkärinä. Yhtiössä tai sitten myös kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä. Jolloin hänen vastaanotolla potilaalle/vakuutetulle puhumansa ja tekemänsä huomiot eivät ”välity” 1:1 suhteessa lääkärinlausuntoon, vaan ratkaisevia yksityiskohtia ”saattaa” jäädä pois.

Nimittäin. Tuon IS uutisleikkeen loppuun lisätyn korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti vakuutus- ja eläkeyhtiöt ovat kyllä julkaisseet vakuutuslääkäreinä toimivien nimet, erikoisalat ja erityispätevyydet nettisivuillaan, mikä on hyvä asia. Kunhan ne siellä ajantasaisina kaikkien saatavilla myös pysyvät.

.. jatkuu lainauksen jälkeen ..

Lainaus alkaa.

”Tiedon saaminen siitä, ketkä käyttivät julkista valtaa, kuului julkisuuslain 1 §:n 1 momentista ilmenevän julkisuusperiaatteen ydinalueeseen. Tämä tiedonsaantioikeus koski paitsi henkilön osallistumista yksittäisen julkisen vallan käyttöä sisältävän päätöksen tekemiseen, myös hänen kuulumistaan julkista valtaa käyttävään organisaatioon päätöksentekoon osallistuvana.

Lakisääteisiä vakuutuksia käsittelevän vakuutusyhtiön asiakirjoihin sisältynyt tieto asiantuntijalääkäreiden henkilöllisyydestä tai heidän palvelus- tai toimeksiantosuhteensa olemassaolosta, ottaen myös huomioon heidän osallistumisensa julkisen vallan käyttämiseen, ei ollut julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 17 tai 20 kohdassa tarkoitettu liike- tai ammattisalaisuus tai muu vastaava salassa pidettävä liike- tai elinkeinotoimintaa koskeva seikka.

Tiedot heidän henkilöllisyydestään tai erikoisaloistaan tai erityispätevyyksistään eivät liioin olleet mainitun pykälän 1 momentin 32 kohdassa tarkoitettuja henkilökohtaisia oloja kuvaavia salassa pidettäviä tietoja. Tiedot eivät muillakaan perusteilla olleet salassa pidettäviä.”

Lainaus loppuu.

Lainauksen lähde:
Etusivu » Päätöksiä » Vuosikirjapäätökset » Vuosikirjapaatos » KHO:2014:83
https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1400242517419.html
Linkki luettu 10.10.2019

.. jatkuu ..

HUOM! Vakuutus- ja eläkeyhtiöt eivät ole käsittääksemme vieläkään eli yli viiden (5) vuoden jälkeen, ilmoittaneet sekä eritelleet omina vakiolausunnon antajinaan ja vakiotodistajinaan oikeusprosesseissa toimivia lääkäreitä! Jotka vakuutus- ja eläkeyhtiöiden tulee tuon korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti kertoa. Kuten niitä ikänsä puolesta eläkkeelle joutuneita ex-vakuutuslääkäreitä, joilla on ”EI” . päätöksiin perustuvaa toimintakykyä vielä isosti jäljellä.

Toivottavasti nuoremmat sukupolvet onnistuvat murtamaan tämän yhden kovimmista Suomen sisäisistä Berliinin muureista. Muuten höplästä veto jatkuu ja pahenee.

Joten, jos vakuutuslääkäri aihe kiinnostaa Sinua ison kuvan osalta, niin tässä Suomi 2017-verkoston seurantaraportti koskien tuota aiemmin lainattua korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöstä 2014:83. Linkit sarjan muihin osiin löytyvät tämän seuraavan bloggauksen lopusta. Olkaa hyvät:

Korkein hallinto – oikeus | Osa 1/5
– Julkaistu joulukuu 20, 2015
https://suomi2017.wordpress.com/2015/12/20/korkein-hallinto-oikeus-osa-15/

Tutustu isoon kuvaan kaikessa rauhassa ja vinkkaa, niin halutessasi, tietoa myös omalle verkostollesi. Lämmin kiitos avustasi.

Joko vuosina 2019 ja 2020 vakuutuslääketiede saadaan kaikille suomalaisille tutuksi?

Kelan uutena (vakuutus)ylilääkärinä Janne Leinonen voi halutessaan ottaa johtajan roolin haltuunsa. Kuten mistä kaikesta vakuutuslääketieteessä on kysymys ja ketkä tiedettä sekä sen harjoittajia valvovat? Entä, ketkä toimivat vakuutuslääketieteellisen kirjallisuuden faktantarkistajina Suomessa?

Ratkaisevaa on tietysti se, että kenen totuus näissä asioissa jatkossa voittaa ja mihin perustuen? Ilman vastauksia myös nuorempien sukupolvien höplästä veto jatkuu.

Rehvakkaasti esiintyvän Finanssialan vastausta odotellaan 10/2019 edelleen.

Hyvää taustatietoa avoimesta internetistä:
vakuutuslääketiede Leinonen
Kukkosen lista
vakuutuslääketiede Hujala

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Joustavat arvot ja venyvä arvopohja

Eduskuntapuolueissa nuoremmat sukupolvet nousevat entistä enemmän päättäjiksi. Mutta jatkuuko meno siitä huolimatta entisenlaisena? Varsinkin, kun huomioidaan, että taustalla nuorempienkin päättäjien johtolankoja heiluttelevat ja ajatuksia ohjaavat tahot ovat entistä paremmin niin sanotun suuren yleisön katseilta piilossa. Kuten ajatushautomoissa ja – pajoissa sekä lobbaus- ja viestintätoimistoissa.

Nuoremmatkin päättäjät jatkamassa, kaikkien äänestäjien höplästä vetoa?

Mielenkiintoista on syksyn 2019 ja vuoden 2020 aikana seurata sitä, että avaako edes uusien toimintatapojen puolueeksi julistautunut Liike Nyt, oman ekosysteeminsä alla olevan toimintakaavion mukaisesti. Ellei, niin vanha meno politiikan teon ja sen tekijöiden verkostojen läpinäkymättömyydessä jatkuu. Uudelta vaikuttavassa formaatissa. Eikä tuossa mitään. Näin jokainen nuorempikin päättäjäsukupolvi turvaa oman selustansa ja tulevaisuutensa.

Tässä puolueiden todelliset kannatusprosentit EU-vaaleissa ja eduskuntavaaleissa 2019.

Niin kuin noista vuoden 2019 vaalitulosten linkeistä näkee, niin vapaata äänestäjäpotentiaalia on Suomessa paljon tarjolla.

Joten Liike Nyt saattaa yllättää. Varsinkin, jos sen perustajien ja kenttäväen pinna kestää, puolueen ensimmäisen kymmenen vuoden  rakentamisvaiheen. Kasvuvaiheeseen kuuluvien erimielisyyksien koetellessa; tosi-tv:n tyyliin, Liike Nytin johtajiksi ja jäseniksi pyrkivien henkilösuhteita.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

 

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, ay-liike, korporatismi, korruptio, maan tapa, politiikka, populismi, populisti, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Oikeusasiavaltuutettu

Tuohon uuteen oikeusasiavaltuutettu – termiin on törmännyt moni suomalainen syyskuun 2019 uutisvirrassa. Uusi termi ja laillisuusviranomainen herättivät monen suomalaisen toiveita siitä, että nyt on ehken vielä kerran mahdollista testata suomalaisen laillisuusvalvonnan toimivuutta.

Aiheen kiinnostaessa Sinua, niin löydät hyvää taustatietoa oikeusasiavaltuutetusta uutisvirrassa avoimen internetin avulla.

Esimerkiksi tällä hakusanasetillä:
nälkälakko Tampereella 2019

Alkuselvitysten perusteella oikeusasiavaltuutettua ei Suomessa ole, mutta vaadi faktat ja faktantarkastus asenteella toimittuna näyttää siltä, että virhe on lähtenyt kiertämään tiedonvälityksen korkeimmalta huipulta. Eli Suomen tietotoimistolta (STT). Tai sitten tähän mobiiliflaijerissa olevaan ensimmäiseen Aamulehden uutiseen on mennyt väärä termi faktantarkastusten läpi, jonka jälkeen virhe on monistunut edelleen. Saavuttaen vuonna 2019 huippunsa, kun tuosta nälkälakosta Tampereella uutisoitiin laajasti.

Tilanne 9/2019. Oikeusasiavaltuutettua ei ole Suomessa.

Jokainen ymmärtää tietysti sen, että tiedonvälityksen ammattilaisillekin sattuu inhimillisiä virheitä. Tässä tapauksessa yllättävän pitkäkestoisesti, mutta tällä uutisointiin vuosina 2017-2019 pesiytyneellä asiavirheellä on suurempi merkitys.

Nimittäin. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden yksi pääteemoista on:
”Oikeusvaltioperiaatteen ytimessä ovat riippumattomat ja itsenäiset tuomioistuimet.” Lähde: EU2019FI/fi/Ohjelmat ja teemat/Arvot ja oikeusvaltioperiaate/

Ja oikeusvaltioperiaatteiden toteutumista valvovat laillisuusvalvojat, joista eduskunnan perustuslakivaliokunta (PeV) on toki kaukana; poliittisesta riippumattomuudesta ja itsenäisyydestä. Varsinkin lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla.

Joten toivottavasti tuo asiavirhe uutisoinnissa saadaan kiinni ja korjataan, koska tuosta edellisestä kappaleesta löytyvän linkin alueilta tehdyt kirjalliset valitukset saatetaan hylätä pienienkin muotovirheiden takia. Toivottavasti kuitenkin oikeusasiavaltuutetulle, jota ei siis ole olemassa, osoitetut kantelut tai valitukset ohjataan automaattisesti eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille. Sekä, että tuosta siirrosta kerrotaan valituksen tai kantelun tehneelle henkilölle.

Toivotaan samalla, että eduskunnan oikeusasiamiehenä vuosina 2002-2009 toimineen Riitta-Leena Paunion vuoden 2010 tarkat huomiot oikeusvaltiomme tilasta, jalostuvat toimiviksi korjauksiksi vuoden 2020 aikana. Muuten myös nuorempien sukupolviemme höplästä veto, esimerkiksi lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla jatkuu sekä pahenee.

Päivitys 4.10.2019
Lämmin kiitos tästä Aamulehden uutiseen liittyvästä yleisövihjeestä.  Tämän 3.10.2017 uutistiedon valossa oikeusasiavaltuutettu on Aamulehden tekemä linjapäätös:

”Oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiavaltuutettu ovat ylimpiä laillisuusvalvojia Suomessa. Oikeuskansleri valvoo muun muassa hallituksen virkatoimien laillisuutta.

Aamulehti on päättänyt välttää sukupuolittuneita, mies-päätteisiä sanoja ammateista ja tehtävistä. Siksi teksteissämme voi esiintyä totutusta poikkeavia ilmaisuja.”

Ja sama uutinen mobiiliflaijerimuodossa.

Oikeusasiavaltuutettu ei ryhdy toimiin oikeuskanslerin nimityksestä tehdyistä kanteluista_A6 kooste_Kehys musta_Aamulehti 03102017_STT_Eduskunnan oikeusasiamies

Eikä tuossa Aamulehden linjapäätöksessä mitään, kunhan sen käyttöperuste vain mainitaan jokaisen oikeusasiavaltuutettu sana sisältävän uutisen lopussa.

Varsinkin, kun tuon Tampereen 2019 nälkälakko uutisoinnin yhteydessä muutkin tiedotusvälineet ovat ruvenneet käyttämään eduskunnan oikeusvaltuutettua, eduskunnan oikeusasiamiehen sijaan.

Vai onko Aamulehden ja sitä kautta Lännen Median, tarkoituksena kenties herättää hämmennystä käytössä olevien ammattinimikkeiden suhteen ja sitten värikästä julkista keskustelua, joka lopulta johtaa konkreettisiin korjauksiin -mies päätteisissä ammattinimikkeissä? Kuten Suomi 2017 verkoston ehdotuksena; eduskunnan puhemies voisi jatkossa olla, esimerkiksi eduskunnan puheenvuoro-ohjaaja (EPO).

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Perustuslaki, Suomen ihmisoikeustilanne | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Suomen EU-puheenjohtajuus – eu2019fi

Suomen kolmas EU-puheenjohtajuuskausi käynnistyi 1.7.2019 ja jatkuu 31.12.2019 saakka. Kohta seuraavissa mobiiliflaijereissa voit löytää ainakin miljoonaa suomalaista ja sataa miljoonaa eurooppalaista kiinnostavat aiheet, joihin olisi kiva saada muilta Euroopan unionin jäsenmailta apua, koska Suomen valtio on valinnut näissä asioissa pitkäkestoiseksi toimintatavakseen tämän mobiiliflaijerissa kiteytetyn.

Näin virallisesta todellisuudesta kertoivat hyvä veli – ja sutki sisko – populisti yhdessä!

Onkin aivan loistava juttu, että 3.6.2019 ”OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI” – hallitusohjelman sivun 150 vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseen tähtäävä kirjaus osuu, mitä tarkimmin Suomen EU-puheenjohtajuuskauden pääteemoihin, kuten oikeusvaltioperiaatteet ja ihmisoikeudet!

Kyseessä on siis tämä 3.6.2019 hallitusohjelman sivun 150 kirjaus:
”Vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtia korjataan valiokunnan yksimielisen mietinnön (StV 33/2018) mukaisesti.”

Suomen EU-puheenjohtajuus kauden pääteemoja ja vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjauskohteita on kiteytetty nasakasti oheisiin mobiiliflaijereihin.

EU2019FI/ fi/ Ohjelma ja teemat/ Arvot ja oikeusvaltioperiaate/
”Oikeusvaltioperiaatteen ytimessä ovat riippumattomat ja itsenäiset tuomioistuimet.”
https://eu2019.fi/prioriteetit/arvot-ja-oikeusvaltioperiaate
Linkki luettu 3.7.2019

Erittäin kuumia aiheita Suomessa 2019.

Kirjallisesti ja suljetusti toimivasta vakuutusoikeusjärjestelmästä lisätietoa:
1. ”Vakuutusoikeus lukujen valossa 2016” – Julkaistu elokuu 25, 2018
https://suomi2017.wordpress.com/2018/08/25/vakuutusoikeus-lukujen-valossa-2016/

2. ”Vako” – Vakuutusoikeuden ison kuvan avaus
https://suomi2017.wordpress.com/vako/

3. ”Vakuutusoikeus lukujen valossa 2017” – Julkaistu syyskuu 18, 2018
https://suomi2017.wordpress.com/2018/09/18/vakuutusoikeus-lukujen-valossa-2017/

Suomen hallituspuolueiden edustajilla on ollut hallituspohjasta riippumatta kova halu ojentaa muiden maiden päättäjiä ja kansalaisia heidän omissa maissaan tekemistään asioista. Eikä tuossa mitään. Josko nyt katu- ja ruohonjuuritason suomalaiset saisivat apua Suomenkin pitkäaikaisen ruoskinnan kohteina olleiden Italian, Unkarin, Puolan, Kreikan, Bulgarian ja Romanian kansalaisilta ja päättäjiltä?

EU2019FI/ en/ Priorities and programme/ Common values and the rule of law/
”At the core of the rule of law principle are autonomous and independent courts.”
https://eu2019.fi/en/priorities/values-and-the-rule-of-law
Linkki luettu 3.7.2019

Very hot subjects in Finland 2019.

Real life information about finnish values and the rule of law in english:
1. ”Frozen facts about Finland – Jäätäviä totuuksia Suomesta”
https://ajankuva.blogspot.com/2008/06/frozen-facts-about-finland-jtvi.html
sunnuntaina, kesäkuuta 15, 2008

2. ”Finland does not respect the human rights of its citizens”
http://ajankuva.blogspot.com/2010/01/finland-does-not-respect-human-rights.html
sunnuntaina, tammikuuta 31, 2010

Eikä tuossa vielä kaikki

Suomen kolmas EU-puheenjohtajuuskausi puhuttaa myös Porin kesässä järjestettävässä SuomiAreena – tapahtumassa (https://suomiareena.fi/) ja sen EU2019FI – teltalla (https://eu2019.fi/tapahtumat/2019-07-15/porin-suomiareena) sekä useissa VIP- tapahtumissa kuin myös tavalliselle yleisölle avoimissa keskustelutilaisuuksissa.

”SuomiAreenan kansalaistorilla ovat mukana ulkoministeriön Eurooppatiedotus, Euroopan komissio, Euroopan parlamentti, Eurooppalainen Suomi ja Eurooppanuoret.”
Lähde: Euroopan komissio > Edustusto Suomessa > Tapahtumat > EU mukana Porin SuomiAreenassa

Joten, jos liikut heinäkuussa Porissa, niin osallistu rohkeasti SuomiAreenan – tapahtumiin. Kysy myös näistä tämän bloggauksen oikeusvaltioon ja oikeusvaltioperiaatteisiin liittyvistä aiheista päättäjiltämme. Rakentavassa ”Sano ei korruptiolle” – kampanjan (https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sano-ei-korruptiolle-kampanja-kutsuu-rakentamaan-suomea-jossa-korruptio-ei-menesty) hengessä ja huomioiden sen, että lobbarirekisterin Suomeen saaminen (https://suomi2017.wordpress.com/2019/06/04/lobbarirekisteri/) on vasta hyvä avaus kohti todellista sidonnaisuuksien päivänvaloon saamista.

Vaikka tilanteet näyttävät nuorempien sukupolvien kannalta surullisilta, niin täytyy muistaa, että kaatuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Yksi kommentti

Todellinen äänestysprosentti EU-vaaleissa 2019

Näin valta ja totuusleikkuroidut kannatusprosentit jakautuivat eduskuntavaaleissa 2019. Eli olemme siirtyneet pysyvästi vähemmistöhallitusten aikakauteen. Varsinkin, jos otetaan huomioon puolueiden kannatusprosentit suhteutettuina kaikkiin äänioikeutettuihin. Eli puolueiden todelliseen kannatukseen kaikkien äänestäjien keskuudessa. Galluppien totuusleikkuroinnista löydät halutessasi lisätietoa Suomi 2017 verkoston Totuusleikkurointi – sarjasta.

Ensimmäistä kertaa uutisvirrassa vilahti myös Ylen alhainen arvostus ulkosuomalaisia äänestäjiä kohtaan. Harmin paikka, sillä erot ovat nykyisillä äänestysprosenteilla sen verran pieniä, että jos jokin asia saa ulkosuomalaiset tulevaisuudessa äänestämään aktiivisemmin, niin se saattaa ratkaista vaalien lopputuloksen!

Eikö äänestysprosentin pidä sisältää kaikki äänioikeutetut?

Niin kuin tuosta alun linkistä ja eduskuntavaalien 2019 totuusleikkuroidusta lopputuloksesta itse kukin voi omin silmin todeta. Vasemmistolaiseksi luonnehditun hallituksen voittomarginaaliksi jäi tällä kertaa vain 7 666 ääntä! Joten toivottavasti Lex Siniset lainsäädännön myötä, äänestäjien kuluttajasuoja saadaan Suomessa viimeinkin kuntoon. Puheenjohtajat eri eduskuntapuolueissa vaihtuvat kiihtyvällä tahdilla, jolloin myös isojen puolueiden sisäiset valtataistelut leimahtavat, aina silloin tällöin, niin sanotusti liekkeihin.

Sitten eteenpäin. Tällä kertaa eurovaalien 2019 ja puolueiden todelliset kannatusprosentit sekä totuusleikkuroitu äänestysprosentti näyttävät tältä.

Iso epäsuhta äänioikeutettujen ja äänestäneiden välillä.

Joten toisiko näihin EU-/eurovaaleihin jatkossa kipinää se, että kun populistit on jo nostettu julkisuuden tikunnokkaan, niin EU-liittovaltiota haluavat ja pala kerrallaan ajavat eli federalistit saataisiin myös pitkäkestoiseen päivän valoon? Mitkä ovat pääministeri Rinteen hallituksessa olevien federalistien suunnitelmat ja aikataulut? Sekä keinovalikoimat noiden kyseisten tavoitteiden toteuttamiseen Suomessa? Ovatko myös perussuomalaiset ne keskuudessaan ja kaikessa hiljaisuudessa hyväksyneet?

Tältä tilanteet ja tunnelmat näyttivät Euroopan unionin suuntaan vuonna 2014.
”Vanha, suullisena perintönä kulkeva, suomalaisugrilainen sananlasku ”Genen gulasseja gulauttelet, sen gulisseja gannattelet” pitänee paikkansa myös EU:ssa? Siksi vaali- ja puoluerahoituksen avaaminen kansallisesti ja EU-maittain on nyt erittäin tärkeää. Muuten koko kuvan hahmottaminen siitä, että ketkä ja miten toimien EU:ssa todellisuudessa hallitsevat; on mielestäni mahdotonta.

Perusaskeleena uuden ajan EU:n avoimuudelle on se, että kaikkien niiden vaalirahoittajien vaalirahoitus, joilla ei vaaleissa ole äänioikeutta, on täysin avointa. Ilman eurorajoja ja sanktioiden uhkaa.” Lue lisää tästä ”EU-vaalit 2014” – linkistä.

Joten mielenkiinnolla kohti uusien vaaleilla valittujen kuin valitsemattomien EU-päättäjien lupauksien toteutumista. Koskien niin hallinnon avoimuutta kuin veroparatiisien olemassa olon perusteiden tekemistä myös kaikille suomalaisille tutuiksi

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): EU, eurokupla, populismi, populisti, talouselämä, vaalirahoitus | Avainsanat: , , , , , , , , , , | Kommentoi

Lobbarirekisteri

Hallitusohjelmaan 2019 – 2023 kirjattu lobbarirekisteri on hyvä aloitus, jos isoa kuvaa aletaan viimein avaamaan. Tärkeintä onkin, että hallitusohjelman avoimuusrekisterin toteutuksessa huolehditaan siitä, että poliittisen järjestelmämme sisäänrakennettu lobbauskoneisto tuodaan pitkäkestoiseen päivänvaloon!

Verotusneuvos Markku Hirvonen on kiteyttänyt oivasti nuo lobbareiden ja virkamiesten hyvin läheiset suhteet Suomessa:

”– …torjuvia hankkeita ja aloitteita voidaan virkamieskoneistossa estää. Kyse on siitä, mitä tahoja virkamiehet herkimmin kuuntelevat.

Ministeriöiden virkamiehet tuntevat varsin hyvin erilaisten etujärjestöjen väkeä. He ovat entisiä työtovereita ja käyvät samoissa tilaisuuksissa ja seminaareissa.

Ei siinä tarvitse olla mitään suoraa lahjomista. Siinä vain ymmärretään”, Hirvonen kuvailee.” Lähde: Voima 5/2014 s. 20-22 – Verolaput, olkaa hyvä

Sukupolvenvaihdos käynnissä vakuutusalan etujärjestöissä?

Aiheeseen liittyviä poimintoja 3.6.2019 julkaistun hallitusohjelman sivulta 84:
”Korruptionvastaista toimintaa tehostetaan säätämällä ilmoittajan suojelusta (niin sanottu Whistleblower-direktiivi) sekä lisäämällä läpinäkyvyyttä kaikessa päätöksenteossa.

Säädetään avoimuusrekisteri parlamentaarisen valmistelun pohjalta kansalaisyhteiskuntaa kuullen. Lain tarkoituksena on päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta epäasiallisen vaikuttamisen torjunta sekä kansalaisten luottamuksen vahvistaminen.

Selvitetään tarve ajantasaistaa julkisuuslaki koskemaan asiakirjakohtaisuuden lisäksi tietoa laajemmin. Arvioidaan julkisuuslain soveltamisalan laajentamista koskemaan julkisen sektorin omistamia tai määräysvallassa olevia oikeushenkilöitä.

Julkisuuslain noudattamista vahvistetaan tiukentamalla viranomaisten velvollisuutta julkisuuslain ja sitä koskevan oikeuskäytännön julkisuusmyönteiseen noudattamiseen sekä selvittämällä nykyistä selkeämmät seuraamukset lain rikkomisesta.”

Lähde: Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 3.6.2019 ”OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta ”

Toivottavasti myös virkamieslain päivittäminen ja sitä myötä virkamieskunnan osakeomistusten päivänvaloon tuominen ovat hallitusohjelman toteutusvaiheessa kiireellisimpien lakihankkeiden joukossa.

Eikä tuossa kaikki.

Unohtamatta mahdollisia johtavien virkamiesten henkilökohtaisia esteellisyyksiä.

Eikä tuossa vielä kaikki.

On hyvä muista tästä Suomeen räätälöidyn Whistleblower – direktiiviin tarpeellisuuteen liittyvästä tapauksesta Suomessa. Erittäin surullisesta sellaisesta.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi