Tule apuun EU! Tai joku muu?

Tässä postauksessa avointa taustatietoa vakuutusmafia-aiheen isoon kuvaan ja oheiseen mobiiliflaijeriin sekä siihen upotettuun, Twitteristä otettuun vuoden 2015 kuvakaappaukseen liittyen.

Vastaajana verkostomme tekemään kysymykseen oli Euroopan komissio Suomessa – Europeiska kommissionen i Finland (Twitterissä EU-komissio Suomessa).

Onko avainsanana jatkossakin ”kolmikanta”?


Sitten bloggauksen pääaiheeseen.

Vakuutusmafia = vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä Kela. Yhdessä Suomen valtion ja poliittisesti naisistettujen (sutki sisko) ja miehitettyjen (hyvä veli) järjestöjen kanssa toimien.

Samasta asiasta Iltalehdessä 23.03.2015: Pankkiiri ja talousvaikuttaja Björn Wahlroos nuijii työmarkkinajärjestöjä: ”Kolmikanta muistuttaa fasistista järjestelmää”.

Jos kafkamaisiksi suunniteltuja ja mafiamaisiksi sekä fasistisiksi luonnehdittuja järjestelmiä ei ole onnistuttu kansallisin voimin, kohta seuraavalla yli 20 vuoden tarkkailujaksolla korjaamaan, niin tulisiko ne vain pikaisesti laillistaa? Tai siirtää EU:n tai jonkin muun toimivaltaisen tahon korjattaviksi?

SISÄLLYSLUETTELO
Ulostuloja ja korjaushankkeita 2010-luvulla
Tule apuun EU! Tai joku muu?
Kymmenen poimintaa tosielämästä 1999 – 2020:
> 1. ”Vakuutuslääketiede – lääkärietiikan aivotärähdys?” 8.2.1999
> 2. Ylen radiouutiset 25.01.2000
> 3. Nälkälakko eduskuntatalolla 30.10.2001 – 27.11.2001
> 4. Vakuutusoikeuteen pikaisena ehdotetut muutokset 17.9.2003
> 5. Yle A-piste: ”Miksi vakuutuslääkärijärjestelmä ei toimi?” 11.10.2004
> 6. Toimeenpanovallasta lakisääteisissä vakuutuksissa 3/2007
> 7. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve Ylen A-tuubissa 1.11.2010
> 8. ”Työeläkejärjestelmä ristiriidassa perustuslain kanssa” HS 15.3.2011
> 9. Todelliset lainsäädännön päättäjät 28.1.2014
> 10. Kaiken takana suomalaiseen markkinatalouteen uskovat demarit 2020?
Myös mafiamainen korporatismikoneisto kaikille tutuksi
Annettujen lupausten lunastamisesta
Laillisuusvalvontaa ilman sanktioita
Härski meno jatkuu 2020-luvulla
Finanssifasismin voittokulku jatkuu
Lopulta kyse on vain rahasta
Mitä mieltä tästä ehdotuksesta ovat?
Avainsanoja sosiaaliseen mediaan
Tekstin alkuperäinen lähde

ULOSTULOJA JA KORJAUSHANKKEITA 2010-LUVULLA
Olisiko jo aika kypsä sille, että suomalaisesta vakuutusmafiasta puhuttaisiin edes 2020-.ja 2030-luvuilla totta? Myös tiedotusvälineissä ja puoluelehdissä?

Tuon vakuutusmafian termin esitteli ja avasi suomalaisille; rovasti ja entinen kansanedustaja Anssi Joutsenlahti (ps.), Anssin blogissaan, torstai 4. marraskuuta 2010, ”Vakuutusmafia vallitsee Suomessa” – kirjoituksessaan.

Yllättäen tuo hänen räväkkä vakuutusmafiaa käsitellyt kirjoituksensa ei ylittänyt suomalaista uutiskynnystä. Näin tapahtuu Suomessa hyvin usein, jos politiikassa väärä puolue, tässä tapauksessa PS:t, ovat oikealla asialla äänestäjien kannalta katsottuna.

Anssi Joutsenlahtihan toimi eduskunnan toisena varapuhemiehenä vuodet 2011 – 2015.

Eduskunnan puhemiehenä samaan aikaan toimineen ja nykyisen pääministeripuolueen mepin Eero Heinäluoman/sd. tunnustus ja lupaus vuodelta 2019, samasta aiheesta hieman tuonnempana tässä postauksessa.

Vakuutusalan itsensä mukaan asiat lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla ovat kunnossa. Julkisuudessa rutisevat heidän mukaansa vain ne surulliset ja säälittävät yksittäistapaukset, jotka ovat saaneet hylkäävän korvauspäätöksen. Vakuutusalan itsensä kertoman mukaan, lainsäädäntö on kaikilta osin kunnossa. Senhän kertoo muun muassa se, että vakuutusyhtiöiden hylkäävät päätökset muuttuvat erittäin harvoin vakuutusoikeusjärjestelmässä.

Vakuutettujen/potilaiden näkökulmasta tilanne on toinen. Sen voi esimerkiksi lukea niistä muutamista loistavista lausunnoista, jotka jätettiin Veikkaus- ja valtiorahoituksesta riippumattomien kansalaisjärjestöjen toimesta jo vuosina 2012, 2013, 2014 ja 2020, näihin seuraaviin lainsäädäntöhankkeisiin.

Vakuutusoikeuslaki:
OM016:00/2008
OM/4/32/2006
HE 104/2014

Työtapaturma- ja ammattitautilaki:
STM114:00/2009 TAU
HE 277/2014

Vakuutuslääkärijärjestelmä:
Kukkosen lista 8.10.2012
STM091:00/2012
STM104:00/2013
STM047:00/2014
HE 109/2014

Vakuutusmafian (= vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä Kela) toimesta todelliset korjaukset, vakuutettujen/potilaiden oikeudelliseen asemaan, pysäytetään viimeistään lausuntokierroksen jälkeen oikeusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön leikkauspöydille. Jolloin todelliset korjausehdotukset eivät etene edes eduskunnan nähtäväksi, saatikka varsinaiseen käsittelyyn. Avainvaliokunnissa istuvat ja multirooleissa toimivat kansanedustajat tulevat näin ministeriöiden virkamiesten ja lobbareiden höynäyttämiksi mennen tullen, koska liian hyviä ja yksityiskohtaisia korjaus- sekä parannusehdotuksia (vakuutettujen/potilaiden oikeudellisen aseman parantamiseksi) antavia toimijoita ei ole ollut tapana kutsua eduskunnan avainvaliokuntien kuultaviksi.

Alkupäässä nuo leikkaukset; vakuutettujen/potilaiden oikeudellisen aseman parantamiseksi, tehdään jo lainsäädäntöhankkeen, työryhmän tai neuvottelukunnan asettamispäätöksen teksteissä. Näin toimien esimerkiksi vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeus järjestelmien ”kehittämistä” voidaan jatkaa useilla eri vuosikymmenillä.

Motto, joka toimii tosielämän tilanteissa myös 2020- ja 2030-luvuilla:
”Se mitä ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.”

TULE APUUN EU! TAI JOKU MUU?
Toimivalta kafkamaisuuksien ja mafiamaisuuksien poistamiseksi on ollut koko ajan Suomella ja suomalaisilla päättäjillä! Siitä seuraavaksi.

Tiesitkö Sinä jo sen, että mikseivät Euroopan unionin toimielimet voi auttaa suomalaisia näissä, oikeusvaltion perustaan kuuluvissa asioissa?

Euroopan unioniin liityttäessä vuonna 1995 Suomen valtio ja suomalaiset vakuutusalan lobbarit saivat pidettyä vakuutus- ja sosiaaliturva-asiat, pelkästään Suomen toimivallan piirissä. Siksi Euroopan unionin suuntaan tehdyt kantelut ja valitukset ovat palanneet takaisin bumerangeina, Suomen sisäisten, mutta monimuotoisesti ja yli puoluerajojen polveilevien miinakenttien ympäröivien Berliinin muurien suojaan.

Tiesitkö jo tämän, että HE 232/2005 heikensi suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan tilaa entisestään. Kiitos suomalaisen markkinatalouden nimiin vannovien demariekosysteemin.

Joten tämä nykyinen meno lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan piirissä jatkuu todennäköisesti myös 2020-luvun jälkeenkin. Euroopan unionin toimielinten voimatta puuttua eurooppaoikeuden, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain vastaiseen menoon, koska nämät vakuutusmafian (= vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä Kela) hoitoonsa kaappaamat asiat kuuluvat kansallisen toimivallan piiriin.

Suomi 2017 verkosto on jo muutaman vuoden esittänyt, että lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan järjestelmissä toimivalta lainsäädännön korjaamisesta siirretään Euroopan unionille. Muuten tämä vakuutus- ja finanssialan hyvin härski viivytystaistelu, heikommassa oikeudellisessa asemassa olevien vakuutettujen ja potilaiden oikeudellisen aseman korjaamiseksi, jatkuu myös 2030-luvun ajan. Vuoroin vakuutuslääkärijärjestelmän ”kehittämisen” ja vuoroin vakuutusoikeusjärjestelmän ”kehittämisen” nimissä. Eli vakuutusmafiaan integroidut päättäjät voivat vedota siihen, että koko ajan on ”kehittämis-” ja ”uudistusprojekteja” vireillä.

Joten on erittäin outoa, että edes Soinin ja Halla-ahon johtamat PS:t eivät ole uskaltaneet vuosina 1995 – 2021 tunnustaa suoraselkäisesti suomalaisille sitä, ettei kansanedustajilla/eduskunnalla ja ministereillä/hallituksella sekä kansliapäälliköillä/ministeriöillä ole tosiasiallista lainsäädäntövaltaa lakisääteisiin vakuutuksiin ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa.

Iso edistysaskel olisi jo se, että eduskunta ja kansanedustajat sekä hallitus, ministerit ja ministeriöiden kansliapäälliköt tunnustaisivat tosiasiallisen lainsäädäntövallan olevan sosiaalivakuutus- ja sosiaaliturva-asioissa kolmikanta, Suomen valtio ja vakuutusalan etujärjestöjen muodostamalla vakuutuskratiakoneistolla. Jonka Veikkaus- ja valtiorahoitusta saavat, eduskuntapuolueiden ekosysteemien hallitsemat; kansalais- ja potilasjärjestöt rahoituksen menettämisen pelossa, kiltisti hyväksyvät.

Yksi potentiaalinen haastateltava ja avautuja tulee tässä:

Lainaus alkaa.
Faktat: Kari Välimäki
* Merimieseläkekassan toimitusjohtajana kahdeksan vuotta
* siirtyi Merimieseläkekassaan sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön tehtävistä syksyllä 2012
* yli 30 vuoden uran sosiaali- ja terveysministeriössä
* filosofian maisteri
* jää eläkkeelle 31.12.2020
Lainaus loppuu.

Lähde: Merimieseläkekassan Kari Välimäki jää eläkkeelle: ”Työeläkejärjestelmä kestää, jos ymmärretään, että se on osa sosiaalivakuutusta” – Tela ( = Työeläkevakuuttajat ry, Marraskuu 2020).

Palkkatulojen ja siitä maksettavan eläkekertymän perusteella hänellä ei ole taloudellista riskiä joutua tyhjän päälle, joten hän uskaltanee sen puolesta kyllä avata suunsa? Toki luvan saaminen suomalaisilta markkinatalousdemarikollegoilta, ”sutki sisko ja hyvä veli”-ekosysteemistä, saattaa olla tiukassa.

KYMMENEN POIMINTAA TOSIELÄMÄSTÄ 1999 – 2020
Tässä kymmenen poimintaa tosielämän tilannekuvasta vuodesta 1999 alkaen. Tutustu kaikessa rauhassa niihin ja vinkkaa sekä jaa tätä bloggausta, niin halutessasi, runsain mitoin omalle verkostollesi. Vain yhdessä toimien voimme vaikuttaa enemmän.

1. ”Vakuutuslääketiede – lääkärietiikan aivotärähdys?” 8.2.1999
Alkuverryttelynä arkkiatri Risto Pelkosen vähemmän tunnetusta roolista vakuutusalalla. Yhtenä elinaikansa vaikutusvaltaisimmista vakuutuslääkäreistä!

Upeaa huomata, että hänestä vielä löytyy virtaa:
”Arkkiatri Risto Pelkonen on 88-vuotias lääkäri, lääkärikunnan vanhin. Hän on tehnyt pitkän uran lääkärinä, tutkijana ja opettajana.” Lähde: Yle Radio Suomi 22.7.2019 – ”Arkkiatri Risto Pelkonen: Hoidon ammattilaisten luova yhteistyö oli työn ilon ehtymätön lähde”.

Tästä kohta seuraavasta arkkiatrin vähemmän tunnetusta ja 32 vuotta kestäneestä vakuutuslääkäriurasta olisi tärkeää kuulla lisää. Jos vain hänen muistinsa pelaa ja toimittajien rohkeus riittää, isoa kuvaa avaavien kysymysten tekemiseen.

Kuten. Millaisiksi hän näkee kirjallisesti ja suljetusti toimivien vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmien korjaustarpeet? Esimerkiksi sisäilmamyrkyistä sairastuneiden auttamiseksi?

Tässä poiminta Ylen MOT – ohjelmasta vuodelta 1999.

Lainaus alkaa.
”KORVOLA: – Kulkevatko vakuutuslääkärit liikaa vai sopivasti vakuutusyhtiöiden narussa?
MÖNKÄRE: – No täytyy kysyä, että mikä olisi se oma etu, jota he siellä vahtivat. Siis koko järjestelmähän vahtii meidän kaikkien veronmaksajien etua.

WALLIN: – Tää Immosen juttu on opettanut minulle valtavan paljon tästä, et mikä paras menetelmä on se, että jos vain suinkin mahdollista, kannattaa juttu viedä käräjäoikeuteen.
KORVOLA: – Tavalliseen käräjään?
WALLIN: – Tavalliseen käräjäoikeuteen, jossa korostuu nimenomaan näytön arviointi.
KORVOLA: – Eiks tää oo aika lailla epäluottamuslause teidän omaa ammattikuntaanne vastaan, eli että nää juristit, lakimiehet, sieltä saa paremmin oikeutta kuin järjestelmästä, jossa lääkärit ovat mukana?
WALLIN: – Se on hyvin ikävä asia tietenkin lääkärikunnan kannalta.

Pelkonen
Ylen AAMU-TV 10.3.1998/ arkkiatri Risto Pelkonen:
– Usein ne, jotka tekevät niitä päätöksiä, eivät oikeastaan tiedä, mistä he päättävät, koska heillä ei ole tietoa sieltä kentältä ja sieltä potilaan vuoteen ääreltä.

SPEAK: Lääkärien ammattikunnan vanhin, arkkiatri vahtii nimenomaan lääkärietiikkaa ja pohtii moraalikysymyksiä. Tarvitsemme siis juuri hänen haastattelunsa.

Puhelinnumero löytyy helposti, mutta lääkärimatrikkeli pysäyttää: Pelkonen Risto, arkkiatri, professori, Jälleenvakuutusyhtiö Varman ylilääkäri vuosina 72 – 96.”


Lainaus loppuu.
Lähde: Yle MOT – ”Vakuutuslääketiede – lääkärietiikan aivotärähdys?” – JULKAISTU 08.02.1999 – 16:11. PÄIVITETTY 26.05.2015 – 15:07

Jatko-osaa tuohon aiheeseen Yleltä ei koskaan tullut. Joten faktapohjalta ponnistaville Hannu Karpo- tyyppiselle journalismille ja Minä, vakuutusetsivä – tyyppiselle kirjallisuudelle on tarjolla isot markkinaraot myös 2020-luvun Suomessa.

Täsmennyksenä tuohon Ari Korvolan vuoden 1999 reportaasiin, että arkkiatri Risto Pelkonen voi hyvin ja hänen 90-vuotishaastattelussa (HS 19.8.2021) kerrottiin, että hän toimi Varman vakuutuslääkärinä 1964 – 72 ja Varman vakuutusylilääkärinä 1972 – 1996. Eli yhteensä 32 vuotta!

Joten hänellä on asemansa ja kokemuksensa puolesta tieto-taitoa jyrähtää, miten kafkamaiset vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmät tulee potilaiden/vakuutettujen oikeudellisen aseman parantamiseksi remontoida.

Lainaus alkaa.
”Arkkiatrin tarkoitus on avata keskustelua ja toimia yleisenä valistajana, joka kiinnittää huomiota havaitsemiinsa heikkouksiin jos vahvuuksiinkin terveydenhuollon kentässä”, hän määrittelee. ”Eikä eettisten periaatteiden korostamiseen panna koskaan liikaa painoa.”

Hieno instituutio, joka Pelkosen aloitteesta on vuodesta 1997 alkaen taas elpynyt, on valmistuvien lääkärien valatilaisuus. Arkkiatri on niiden itseoikeutettu päähenkilö. Niin myös korona-aikana, vaikka Hippokrateen valan vannojat ovatkin pysytelleet virtuaalisen matkan päässä.”


Lainaus loppuu.
Lähde: ”Lääkärien päällysmies” – Helsingin Sanomat 19.8.2021

Yleltä poimittuja vakuutuslääketieteen kafkamaisuuksiin pureutuvia ohjelmia:
On Sovittu Että (OSE) – järjestelmä – ”Sairas sisäilma” 8.11.2018
Uutislukitus 10 – Voiko vakuutuslääkäriin luottaa?” 21.9.2017
Uutislukitus 7 – ”Vakuutusyhtiön hylkäämät” 30.10.2014

Noihinkin Ylen ohjelmiin syvemmälle meneviä jatko-osia 2020-luvulla odotellessa. Kerrataan vanhaa ja edelleen toimintakelpoisia korjausehdotuksia.

2. Ylen radiouutiset 25.01.2000
Onnistuvatko jo 2020- ja 2030-luvuilla edelleen kovan kohun keskellä olevien vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmien täysremontit?

Näin alkoivat Ylen Radiouutiset 25.1.2000:

Lainaus alkaa.
”Kuuntelette Aamun peiliä, minä olen Maria Keskitalo…

Sosiaaliasioiden oikeusturva pannaan remonttiin.

Vakuutusyhtiöiden ja niiden lääkäreiden valtaa pidetään nykysysteemissä liian vahvana.

Oikeusministeri Johannes Koskisen mukaan tavoitteena on selkiyttää muutoksenhakua ja parantaa näin oikeusturvaa.

Valtioneuvosto asettaa lähiaikoina laajan komitean valmistelemaan uudistusta.

Tapani Leisti…
Toimeentuloturvan kenttä on laaja, eri eläkkeet asumis, vammais hoito ja opintotuet, työtapaturma, kuntoutus, sotilasvamma-asiat ja työttömyysturva muiden muassa kuuluvat sen piiriin.

Kaikissa näissä asioissa kansalaisen oikeus korvaukseen on eläkelaitosten, vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuasteena toimivien erityisten lautakuntien hyväksymis ja hylkäämisvallan alaisena ja joistakin asioista voi vielä valittaa vakuutusoikeuteen ja aina korkeimpiin oikeuteen asti.

Valituksia käsitellään vuosittain viitisenkymmentä tuhatta eli sosiaalipuolen oikeusturva koskettaa suurta ihmisjoukkoa.

Oikeusministeri Johannes Koskinen…
Tämä lautakuntien järjestelmä on hajanainen ja monipolvinen ja samoin sitten vakuutusoikeus on ollut kritiikin kohteena taas siitä, että sillä ei ehkä täysimääräisesti toteudu ne hallintolain käytön periaatteet joita on muualla pystytty kohentamaan elikkä niin tässä tosiasiallisen oikeusturvan toteutumisessa on nähty olevan ongelmia. Molempien näiden ikään kuin selkeämmän systeemin laatimista ja sitten kansalaisten tosiasiallisen oikeusturvan parantamista tässä täytyy hakea.

Järjestelmä on kasvanut rinnan hyvinvointivaltion etuusjärjestelmien kanssa. Kansalaiset ovat moittineet usein, että hylkääviä päätöksiä ei perustella. Asiaan on vaatinut kohennusta myös Eduskunnan apulaisoikeusasiamies ja korkein oikeus antoi viimekesänä pyyhkeitä päätösten perusteluiden puuttumisesta vakuutusoikeudelle.

Mitä ne käytännössä ovat ne puutteet oikeusturvassa?

No siellähän ei ehkä ihan toteudu tää osapuolten tasavertaisuus, että hakija ja nää suuret eläkeyhtiöt tai kansaneläkelaitos ei oikein tasavertaisia tuossa prosessissa kaikin osin ole.”

Lainaus loppuu.
Lähde: 25.01.2000 Ylen radiouutiset kello 08.00 ja Oikeusturvan ajankuva-blogi ”Vakuutuslääkäreiden toimien tuottavuus vakuutusyhtiöille” – keskiviikkona, helmikuuta 27, 2008.

Nykyisen pääministeripuolue sdp:n oikeusministerin 2000-luvun alussa lupaama, kirjallisesti ja suljetusti toimivan, vakuutusoikeusjärjestelmän täysremontti on edelleen vuonna 2021 aloittamista vaille valmis.

3. Nälkälakko eduskuntatalolla 30.10.2001 – 27.11.2001
Moni omakohtaista kokemusta omaava henkilö ja heidän läheisensä muistavat, kun 2000-luvun alussa luvattiin useiden kansanedustajien ja ministereiden suulla, että pitkään tiedossa olevat ongelmakohdat vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmissä korjataan.

Isot rispektit tähän eduskunnan edessä nälkälakkoon vuonna 2001 osallistuneille! Mielenkiintoista olisi kuulla, että miten he, jotka ovat vielä elossa, kommentoivat mielenosoituksessaan esille nostamien asioiden tilaa vuonna 2021?

Nälkälakon ajankohtana oli lähihistorian tietojen mukaan 30.10.2001 – 27.11.2001. Joten ei ihan mikään pikkurykäisy.

”Lakkolaisten vaatimuksia”
* laillisuusvalvonnan tehostaminen ja toimikunnan perustaminen, jolloin laillisuusvalvojat voidaan saattaa myös vastuuseen sekä tarvittaessa valtakunnan oikeuteen.
* että vammautunut voi halutessaan saada asiansa käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
* että valitusasteissa toimivan lääkärijäsenen tulee olla potilaan vamman alaa tunteva erikoislääkäri.
* että vakuutusoikeudesta hylkypäätöksen saaneet voivat 10 v:n takaumalla saattaa asiansa uudelleen käsiteltäväksi puolueettomien alan erikoislääkäreiden lausuntojen perusteella.

”Nälkälakon tulokset”
Liiton hallituksen jäsenten 29 vuorokautta kestäneellä nälkälakolla vaadittiin kaikkien lakisääteisesti vakuutettujen kansalaisten oikeusturvan parantamista.

Oikeusministeri Johannes Koskinen lupasi 27.11.2001 nälkälakossa olleille VOL ry:n jäsenille, että liiton esille nostamien epäkohtien johdosta käynnistetään erillisselvitys, jotta tapaturmassa vammautuneiden kohtelua selvitetään ja vammautuneiden saamat päätökset oikaistaan siten kuin jo tulleet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot edellyttävät.

Koskinen myös totesi, että langettavat tuomiot saatetaan välittömästi kaikkien virkamiesten tietoisuuteen vakiintuneiden toimintatapojen korjaamiseksi.

Ministeri Johannes Koskisen antamat lupaukset ja hänen vierailu lakkolaisten vaunussa uutisoitiin laajasti julkisuudessa, mm. Yleisradion TV – 1 pääuutisissa 27.11.2001 kello 20.30 ja asian saaman julkisuuden kautta toimintamme kohtaisi lukemattomia uusia asiakkaita.

Annetuista lupauksista huolimatta vakiintuneet toimintatavat eivät kuitenkaan ole yhteiskunnassamme korjaantuneet syksyyn 2002 mennessä. Myöskään yksilöiden oikeusturvan törkeisiin laiminlyönteihin ei yhteiskunnassamme tai sen erityistuomioistuimissa olla puututtu millään tavalla. Selvitysmies on kuitenkin asetettu ja selvitystyön määräaika päättyy kesään 2003 mennessä.” Lähde: Oikeusturvan ajankuvan blogi.

Ansiokkaan selvityksen vakuutusoikeudesta vuonna 2002 tehnyt ja edelleen vuonna 2021 pätevät, mutta ilman toteutusta jääneet suositukset antanut vakuutusoikeuden selvitysmies Maija Sakslin toimii tällä hetkellä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä (AOA). Kolmatta kauttaan istuen.  

Oikeusministerinä tuolloin toiminut Johannes Koskinen on tällä hetkellä pääministeripuolue sdp:n kansanedustaja. Hänen erityisavustajanaan yhteyksiä vuoden 2001 nälkälakkolaisiin pitänyt Perttu Puro löytyy tällä hetkellä monialakonserni Tradeka-Yhtiöt Oy:n ja Osuuskunta Tradekan toimitusjohtajan paikoilta. Perttu Puro nimitettiin myös Ilmastorahasto Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi joulukuussa 2020. 

Joten Sakslinilta, Koskiselta ja Purolta tiedotusvälineet voisivat kysyä, yhdessä ja erikseen, miksi ja keiden toimesta vakuutusoikeuden täysremontti pysäytettiin jo 2000-luvun alussa?

4. Vakuutusoikeuteen pikaisena ehdotetut muutokset 17.9.2003
Tiesitkö jo tämän? Seuraavat erinomaiset korjausehdotukset jo vuonna 2003 vakuutusoikeuden toimintaan tehnyt Maija Sakslin toimii tällä hetkellä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä. Hän on hoitanut tuota laillisuusvalvojan virkaa vuodesta 2010 alkaen.

Lainaus vuodelta 2003 alkaa.
Lääketieteelliseen arviointiin vakuutusoikeudessa ehdotetaan muutoksia – 17.09.2003

Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia vakuutusoikeudessa. Näin ehdottaa tutkija Maija Sakslin selvityksessään oikeusturvan toteutumisesta näitä etuuksia koskevien valitusten käsittelyssä vakuutusoikeudessa.

Jotkin vakuutusoikeuden vakiintuneet käytännöt täyttävät selvityksen mukaan vain vaivoin oikeusturvan vähimmäisvaatimukset. Selvästi perusoikeuksien ja ihmisoikeussopimusten kanssa ristiriidassa olevia menettelyjä ei kuitenkaan havaittu.

Oikeusministeriölle tehdyssä selvityksessä ehdotetaankin lääketieteellisen arvioinnin uudistamisen lisäksi muun muassa suullisten käsittelyjen lisäämistä, päätösten perustelujen kehittämistä sekä käsittelyn nopeuttamista.

Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, toteutuvatko perusoikeudet ja oikeusturva työkyvyttömyyseläkettä ja lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskevien valitusten käsittelyssä lähinnä vakuutusoikeudessa. Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin, jossa käsitellään esimerkiksi eläkeasioita ja muita sosiaalivakuutusasioita.

LÄÄKÄRIJÄSENEN TOIMINTA AVOIMEMMAKSI
Kritiikki toimeentuloturvan muutoksenhakua kohtaan koskee yleensä lääketieteellisten seikkojen arviointia. Erityisesti on valitettu siitä, että edes asianosainen ei saa tietoa siitä, mitä seikkoja arvioinnissa on otettu huomioon. Epäluottamus ilmenee usein epäluulona lääkärien toimintaa kohtaan.

Selvityksessä ehdotetaankin, että vakuutusoikeuden lääkärijäsenen toiminta tehtäisiin avoimemmaksi ja lääkärijäsenen asemaa selkeytettäisiin. Samoin lääkärin arvioinnissa käyttämien arviointiperusteiden tulisi olla ennalta tiedossa.

Lääkärijäsenen keskeinen tehtävä on turvata muutoksenhakijoiden yhdenvertaisuus. Hän huolehtii siitä, että etuuksia myönnetään samanlaisissa tilanteissa samalla tavalla. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenen arvio potilaan terveydentilasta, työ- tai toimintakyvystä voi poiketa potilaan tutkineen lääkärin arviosta.

Lääkärijäsen tekee potilaan tilanteesta kokonaisarvion. Selvityksen mukaan ongelmallista on, että lääketieteellinen arviointi on tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä ja että lääkärijäsenet eivät yleensä osallistu päätösten perusteluiden laatimiseen. Etuuden hakija ja hänen terveydentilaansa sosiaaliturvalaitoksessa tai muutoksenhakuelimessä arvioiva lääkäri eivät yleensä tapaa, vaan lääkäri tekee arviointinsa asiakirjojen perusteella.

Raportissa ehdotetaan selvitettäväksi, tulisiko lääketieteellinen arvio tehdä useamman lääkärin kokoonpanossa ainakin silloin, kun työkyvyttömyyden syynä ei ole vain yksi sairaus tai vamma. Lisäksi tulisi selvittää, onko nykyinen lääkärijäsenten lääketieteellinen erikoistuminen riittävää.

ARVIOINTIPERUSTEISTA LUETTELO
Selvityksessä ehdotetaan, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin sisällyttämällä lakiin nykyistä yksityiskohtaisemmin etuuden saamisen perusteet. Lainsäädännön toimeenpanon tueksi olisi laadittava suosituksia, jotka sisältäisivät luettelon lääketieteellisistä arviointiperusteista, joilla etuuteen oikeuttava työkyvyttömyys todettaisiin.

Samoin lueteltaisiin tyypilliset tapaukset, jolloin työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta. Lisäksi tulisi laatia suositukset siitä, mitä lääketieteellisiä seikkoja otetaan huomioon lakisääteisen tapaturmavakuutuksen syy-yhteyden toteamisessa sekä määritelmät ammattitaudeille. Alkuvaiheessa kyse olisi nykyisen soveltamiskäytännön arvioinnista, kirjaamisesta ja julkaisemisesta.

SUULLISIA KÄSITTELYJÄ LISÄTTÄVÄ, PERUSTELUJA PARANNETTAVA
Selvityksen mukaan oikeusturvaa olisi parannettava lisäämällä suullisia käsittelyjä sekä parantamalla päätösten perusteluja. Käsittelyajat eivät kuitenkaan saa pidentyä.

Suullisia käsittelyjä voitaisiin järjestää erityisesti silloin, kun asiassa on ristiriitaisia lääkärinlausuntoja ja hakija haluaa osoittaa seikkoja, jotka vaikuttavat arviointiin. Suullisia käsittelyjä järjestetään nykyään harvoin.

Selvityksessä on havaittu, että vakuutusoikeuden perustelukulttuuri on hiljalleen muuttumassa, mutta hyvin perusteltujen päätösten määrä on edelleen pieni. Perustelujen avulla asianomainen ymmärtää, mitä hänen asiassaan on päätetty ja miksi. Jos käsittelyajat ovat pitkiä ja päätökset puutteellisesti perusteltuja, ei menettely kokonaisuutena arvioituna täytä Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain vaatimuksia.

Vakuutusoikeutta koskeva lainsäädäntö on äskettäin uudistettu ja vireillä on useita kehittämishankkeita, joten monia kritiikkiä herättäneitä toimintatapoja on jo muutettu.

TOIMEENTULOTURVA-ASIOIDEN ERITYISTUOMIOISTUIN
Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin. Se käsittelee muun muassa työeläke-, kansaneläke-, työtapaturma- ja työttömyysturva-asioita. Vakuutusoikeudessa asian ratkaisevat lakimieskoulutuksen saaneet laamannit ja vakuutusoikeustuomarit sekä lääkärijäsenet ja muut asiantuntijat.

Toimeentuloturva-asioissa muutoksenhakujärjestelmä on yleensä kaksiportainen. Etuuksia myöntävien laitosten ja yhtiöiden päätöksistä haetaan muutosta ensin muutoksenhakulautakunnilta. Näiden päätöksiin voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Joitakin tapaturmavakuutusasioita lukuun ottamatta vakuutusoikeus on ylin muutoksenhakuelin.

Lisätiedot: Vastaava tutkija Maija Sakslin (Kela) , puh. 020 434 xxxx
lainsäädäntöneuvos Arja Manner (oikeusministeriö), puh.(09) 1606 xxxx
Lainaus vuodelta 2003 loppuu.
Lähde: Oikeusministeriön internet-sivut

Liittyy LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2003:21 > Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa Menettely työkyvyttömyys- ja tapaturma-asioita koskevien valitusten käsittelyssä – Maija Sakslin.

Hyviä suosituksia toteutusta varten myös vuonna 2020- ja 2030-luvuilla.

Tässä kohtaa on hyvä ottaa teholuentaan myös tämä seuraava aikajanaan perustuva katsaus. Jos laillisuusvalvojille ei ole sanktioita käytettävissään, niin tilanne jatkuu ennallaan.

Laillisuusvalvontaa aikajanalla 2001-2018
– Julkaistu: 27 maaliskuun, 2018 |

– –

”Avainkysymys? Voiko laillisuusvalvojat Suomessa hiljentää?

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin valittiin kolmannelle neljän vuoden virkakaudelle. Tässä artikkelissa nostamme esiin hänen huomioitaan vakuutusoikeudesta ja vakuutuslääkärijärjestelmästä vuodelta 2003.

Kuin myös eduskunnan oikeusasiamiehen Riitta-Leena Paunion huomioita vuodelta 2001.

SISÄLLYSLUETTELO
Nälkälakko eduskuntatalon edessä 2001
Vakuutusoikeusjärjestelmän täysremontin kohteet
Kahden lääkärin loukku – lakipaketti syntyy
Kolme ison kuvan katsausta
Vakuutusalan viisi päätavoitetta

Asioiden laittaminen aikajanalle paljastaa sen, että onko potilaiden/vakuutettujen aseman korjaamisessa menty eteenpäin? Vai poljetaanko paikallaan? Tai kenties onko menty takapakkia?

Tässä eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunion huomioita vuodelta 2001. Muun muuassa kirjallisesti ja suljetusti toimivasta vakuutusoikeusjärjestelmästä sekä päätösten perusteluissa olevista puutteista. Kooste numero1 ja numero 2.”


Sitten takaisin 2000-luvun alun poimintoihin Yleisradion ohjelmista.

5. Yle A-piste: ”Miksi vakuutuslääkärijärjestelmä ei toimi?” 11.10.2004
Seuraavaksi tekstiksi purettu katsaus Yleisradion arkistoista vuodelta 2004:

Lainaus alkaa.
Asianajaja Jukka Remes:
”Kun tulee puhe näistä korvauksista niin ilmeneekin että hänellä on ollut jokin vanha rappeutuma tai vastaava valmis vamma jonka takia korvaus evätään tai sitä vähennetään tai rajoitetaan ajallisesti.”

Kuka tämän rappeuman tai vamman sitten toteaa?

”No se todetaan siellä taholla, josta korvausta haetaan eli vakuutusjärjestelmän piiristä.” Vakuutusjärjestelmässä lääketieteellisiä asioita arvioivat vakuutusyhtiöiden palkkaamat asiantuntijalääkärit, jotka tekevät päätöksensä vain papereiden perusteella. Kenen intressiä he ajavat?”

Johtaja Lea Mäntyniemi, Vakuutusalan keskusliitto:
”He ovat vakuutusyhtiön palveluksessa. He osallistuvat siihen päätöksentekoon vakuutusyhtiössä.”

Eli sen lauluja laulat kenen leipää syöt. Mutta vakuutuslääkärinkin pitää noudattaa lääkärin etiikkaa.

Sen sijaan yllättävää on, että vakuutuslääkäreitä ei kukaan valvo keskitetysti.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja lääninhallitukset valvovat vain sitä, että lääkäreiden lääketieteellinen osaaminen ja tietotaito on kunnossa.

Vakuutusvalvontavirasto ei voi puuttua yksittäisiin korvaustapauksiin, joista se saa kanteluita, vaan se voi ohjeistaa yhtiöitä yleisellä tasolla

Se ei voi myöskään puuttua lääkärien jääviyksiin.

A-pisteen selvityksen mukaan jokaisessa neljässä tärkeimmässä muutoksenhakulautakunnassa istuu vakuutusyhtiöiden palkkalistoilla olevia lääkäreitä tuomarin vastuulla arvioimassa vakuutusyhtiöiden lääkäreiden korvauspäätöksiä.

Vakuutusala siis valvoo itse itseään.

Onko valvonta sitten hoidettu hyvin?

Johtaja Lea Mäntyniemi, Vakuutusalan keskusliitto:
”Kyllä minun mielestäni se on hoidettu erinomaisesti.”


Lainaus loppuu.
Lähde: Ajankohtaisohjelma A-piste 11.10.2004 – Miksi vakuutuslääkärijärjestelmä ei toimi?

Mikä mukaan kuhunkin työryhmään tai neuvottelukuntaan otettavista sidosryhmistä ajaa tosissaan vakuutettujen/potilaiden asiaa?
Lainaus alkaa.
FA:n lainsäädännöstä vastaava johtaja Lea Mäntyniemi jää toukokuun alussa eläkkeelle. Hän ehti työskennellä Finanssiala ry:ssä ja sen edeltäjissä yli 40 vuotta. Tässä haastattelussa finanssialan lainsäädännön asiantuntija erittelee nykysääntelyn ongelmia ja pohtii, miten lainvalmistelua tulisi kehittää.

• Paras lopputulos syntyy, kun keskeiset sidosryhmät otetaan mukaan lainsäädännön valmisteluun.”

– –

”EU:n laajuinen yhteistakuujärjestelmä ei suinkaan ole Mäntyniemen ja aiheen ensikohtaaminen. Vakuutusjärjestelmien harmonisointi oli tapetilla jo Suomen liittyessä EU:hun. Tuolloin Mäntyniemellä oli takanaan jo 15 vuotta vakuutusalan edunvalvontaa.

”Tuolloin keskusteltiin kiivaasti Suomen työeläkevakuutusjärjestelmän ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen asemasta EU:ssa.

Työeläkevakuutus saatiin lopulta vakuutusdirektiivien ulkopuolelle, työtapaturmavakuutusta ei.”

Sekä pankki- että vakuutusalan yhteisvastuukysymyksissä Suomen valtion ja finanssialan näkemykset ovat olleet varauksellisia ja pitkälti yhdensuuntaisia.”


Lainaus loppuu.
Lähde: ”40 vuotta finanssisääntelyn ytimessä – Lea Mäntyniemi toivoo lainvalmisteluun malttia ja laatua” – Julkaistu 29.4.2021, Johannes Palmgren.

Puhuiko hyvin ansaitsemille eläkepäivilleen siirtynyt Finanssiala ry:n johtaja Lea Mäntyniemi tuossa oman alansa haastattelussa, miten totta? Siitä seuraavissa poiminnoissa.

6. Toimeenpanovallasta lakisääteisissä vakuutuksissa 3/2007
Tapaturma-lehden numerossa 3/2007 lehden, edesmennyt, päätoimittaja Tapani Miettinen kirjoitti osuvasti:

”Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen sosiaalivakuutusluonnetta hämärtää se, että toimeenpano Suomessa, päinvastoin kuin useimmissa maapallomme järjestelmissä, on delegoitu yksityisille vahinkovakuutusyhtiöille sekä Valtiokonttorille ja Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle.”

Lähde: Avoin vakuutuslääketiede – Oikeusturvan ajankuva
tiistaina, joulukuuta 18, 2012

Suomennettuna tuo edesmenneen päätoimittaja Miettisen sanoma tarkoittaa sitä, että suurin valta vakuutuslääketiedettä ja vakuutuslääkäreitä koskevissa asioissa Suomessa on Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämiehellä, koska lakisääteisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen vakuutusmaksut kuuluvat kokonaisuudessaan työnantajien maksettaviksi. Tärkeintä kaikissa sosiaalivakuutusten lainsäädännön korjaushankkeissa on kustannusneutraalius. Eli kaiken pitää säilyä korvaussummien osalta nykytasolla.

Työeläkeasioissa työntekijäpuolen ammattijärjestöillä on himpun verran enemmän sanavaltaa, koska työeläkemaksuista osan maksavat palkastaan työntekijät.

Näin EK (kokoomus) ja SAK (sdp ja vasemmistoliitto) veivät vuonna 2014 työtapaturma- ja ammattitautilaki sekä vakuutusoikeuslain ”uudistukset” maaliin:
Avoin Suomi 2014”

Vakuutettujen/potilaiden oikeudellista asemaa parantavaa korjausehdotukset jäivät taas avainministeriöiden leikkauspöydille.


7. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve Ylen A-tuubissa 1.11.2010
(Litterointi löytyy myös Suomi 2017 verkoston Uutislukitus 2 – bloggauksesta)

Tämä Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälveen Ylen A-tuubin haastattelu vuodelta 2010 vakuutuslääkäreistä tekstiksi purettuna, auttaa vakuutuslääkärijärjestelmästä kokemuksia omaavia potilaita sekä heidän lähiomaisiaan hahmottamaan eroja niin sanotusti virallisen ja todellisen todellisuuden välillä.

Millä puolella Suomen Lääkäriliitto on? Onko Lääkäriliitto kiinnostunut myös vakuutettuja/potilaita tutkivien ja hoitavien lääkärien oikeusturvan toteutumisesta?

Nämä vuoden 2010 haastattelussa kysytyt asiat ovat edelleen näin vuonna 2021 ajankohtaisia.

1. Onko vakuutusyhtiöillä liikaa valtaa riippumattomassa vakuutusoikeudessa?
2. Mitä on tehtävissä vakuutuslääkärien ja hoitavien lääkärien erilaisille tulkinnoille?

Miten Lääkäriliitto voi olla puuttumatta tällaiseen tilanteeseen, jossa vakuutuslääkäri antaa näkemättä potilasta, niin kuin vastakkaisen lausunnon taas verrattuna hoitavaan lääkäriin?

Heikki Pälve
(00:10):
”Joo, tämä vakuutuslääkäreiden asema osana tätä potilaan hoitoketjua, silloin kun tarvitaan vakuutuslääkärin tietoa, niin tämä on kieltämättä asia, joka koko ajan aiheuttaa kysymyksiä, epätietoisuutta, huolta ja myös tänne liittoon otetaan siitä yhteyttä kohtuullisen säännönmukaisesti.

Ja tää on vähän vaikeasti ehkä hahmottuva, siinä mielessä, että hoitava lääkäri ei tietenkään ole potilaan asianajaja. Vaan asiantuntija potilaan sairaudessa. Ja häneltä edellytetään nimenomaan sitä, että hän tutkii potilaan tarkasti ja huolellisesti ja merkkaa ylös kaikki tutkimustulokset. Hän selvittää sen anamneesin, mitä on ollut ennen kuin potilas on sairastunut ja merkkaa nämä asiat hyvin huolellisesti ylös.

Sen sijaan tämän hoitavan lääkärin ei kannata ottaa kantaa siihen, että oikeuttaako tämä automaattisesti joihinkin vakuutusoikeudellisiin korvauksiin.

Koska se on sitten taas vakuutuslääkärin tehtävä, jonka… jonka keskeinen osaamisalue liittyy siihen, että täyttyykö tässä yksittäisessä potilastapauksessa, mitä nyt sitten käsitellään, niin ne lakipykälät, joiden perusteella, tämä sairaus; näillä tiedoilla oikeuttaa lainsäädännön mukaan tai vakuutussopimuksen mukaan korvauksiin.

Täytyy sanoa, että tämän vakuutuslääkärin tehtävä ei myöskään ole olla vakuutuslaitoksen asianajaja. Sen enempää kun… kun… hoitavan lääkärin potilaan asianajaja.”

Minkä takia Lääkäriliitto antaa olla niin kuin kansalaisen tilanteessa, tän tilanteen näin ristiriitaisen näköinen? (02:04)

Heikki Pälve (02:09):
”Noh. Lääkäriliittohan ei tässä toimija ole, vaan tietenkin sosiaali- ja terveysministeriö. Ja… ja… ja lainsäätäjä ylipäätään. Että siitä kuinka korvauskäytännöt syntyvät.

Kuka korvauksia maksaa ja millä perusteella. Jos lääkäriliitto jostain tässä asiassa on niin ku vastuullinen, niin se hoitava lääkäri, joka tekee tutkimukset ja diagnoosit ja merkinnät, et hän toimii ammatillisesti korkealla tasolla.

Ja toinen mistä tietenkin lääkäriliitto haluaa pitää kiinni, että tämä vakuutuslääkäri toimii eettisesti oikein ja toteuttaa sitä mikä hänelle kuuluu.”

Kenen puolella lääkäriliitto on tässä asiassa? (02:56)

Heikki Pälve (02:59):
”Kyllä me ollaan potilaan puolella. Me ollaan potilaan puolella aivan ehdottomasti. Potilaan pitää saada se hoito, mikä hänelle kuuluu, nopeasti. Ja potilaan on saatava ne korvaukset, jotka hänelle kuuluu haitasta tai vammasta.

Silloin kun ne hänelle kuuluu oikeudellisesti. Ja jälleen kerran; myös nopeasti. Ilman pitkiä oikeuskäsittelyjä. Ilman pitkiä riitoja.”

Lue lisätietoa Suomen yhdestä kaikkein vaikutusvaltaisimmasta ammattijärjestöstä, joka luetaan kuuluvaksi vahviten kokoomuksen ekosysteemiin:
Suomen Lääkäriliitto – Ammattijärjestöjen aatelia”

Siirryttyään hyvin ansaitsemille eläkevuosilleen Heikki Pälve on potentiaalinen kohde avautumiselle. Tuosta avautumisen tärkeydestä suomalaisille, tosielämän poiminta Helsingin Sanomista seuraavaksi. Talous Pälveellä on tulotietojen mukaan kunnossa.

8. ”Työeläkejärjestelmä ristiriidassa perustuslain kanssa” HS 15.3.2011
Kun sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtajana, vuosina 1993 – 2009, toiminut Tarmo Pukkila kirjoitti Helsingin Sanomissa 15.3.2011 ”Työeläkejärjestelmä ristiriidassa perustuslain kanssa” – otsikolla muun muassa seuraavaa:

”Sekä työeläkevakuutuksen että tapaturmavakuutuksen toimeenpanossa tehdään kansalaisten kannalta erittäin tärkeitä ja kauaskantoisia sosiaaliturvaa koskevia päätöksiä. Käsitykseni mukaan kyse on perustuslain tarkoittamasta merkittävästä julkisen vallan käytöstä.

 Miten kansalaisten tasapuolinen kohtelu taataan, kun työkyvyttömyyseläkeratkaisut ja muut sosiaaliturvaa koskevat päätökset tehdään hajautetussa järjestelmässä – yksityisissä vakuutuslaitoksissa? Ei sitä pystytäkään takaamaan.”


Ja: ”Perustuslakivaliokunta on nyt on ottanut selkeästi kantaa siihen, mikä on merkittävän julkisen vallan käyttöä. Sen perusteella on selvää, että nykyinen yksityisen sektorin työeläkejärjestelmä on ainakin ratkaisutoiminnan osalta ristiriidassa perustuslain kanssa.

Tästä seuraa yksiselitteisesti se, että lakisääteisen sosiaalivakuutuksen ratkaisutoiminta on siirrettävä viranomaisen tehtäväksi. Aika näyttää, miten kauan Suomessa edelleenkin toimitaan sosiaalivakuutuksessa perustuslain vastaisessa tilassa.”


Mitä tapahtui?

Vain sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäen liiba – daa – baa vastine julkaistiin 19.3.2011 Helsingin Sanomissa. Muut vastineet estettiin Helsingin Sanomien toimesta. Muun muassa verkostomme vastine kansliapäällikkö Välimäen liiba – daa – baa kirjoitukseen.

Onneksi edes Suomen Kuvalehti kirjoitti 20/2011 numerossaan otsikolla ”Perustuslainsuojaton – Työeläkejärjestelmän kriitiikki ei olekaan enää huru-ukkojen horinaa”. Mutta sen pidemmälle ei Suomen Kuvalehtikään uskaltanut vakuutusmafia aiheeseen kaivautua..

Kunnes 6.12.2013 Helsingin Sanomat ja toimittaja Petri Sajari jysäyttivät paperilehdessä aukeaman yli ulottuvan jutun ”Oikeustieteilijät: Työeläkeyhtiöiden asema voi olla laiton – Oikeustieteilijät kaipaavat selvitystä yhtiöiden perustuslaillisesta asemasta” – otsikolla.

Jonka jälkeen hiljaisuus aiheen iso kuvan ympärillä on jatkunut. Joten jatketaan aikajärjestyksessä etenemistä.


9. Todelliset lainsäädännön päättäjät 28.1.2014
Kenellä todellinen lainsäädäntövalta lakisääteisissä vakuutuksissa on? Näin reilusti sen paljasti Finanssialan Keskusliiton asiantuntija, johtava lakimies Pia Santavirta:

”Vakuutusyhtiön tehtävä on ensisijaisesti katsoa se, että mitä lainsäädännön nojalla, tälle henkilölle maksetaan etuuksia.

Ja kuka se lainsäädännön sisällön sitten päättää? Niin se on kolmikantaisesti, työmarkkinaosapuolet ja STM. Päättää sen, että mitä korvataan, kenelle korvataan ja missä tilanteessa.”
Lähde: Kolme väärinymmärrystä vakuutuslääkäreistä – video (alkaen aikajanan kohdasta 0:23) > Julkaisija Finanssiala ry 28.1.2014 YouTubessa ja laajennettuna Suomi 2017 verkosto blogissa Uutislukitus 6 – Julkaistu: 10 maaliskuun, 2014.

Eli eduskunta on todistettavasti ulkoistanut lainsäädäntövallan näissä asioissa kolmikantakoneistolle.

Finanssifasismin puolelle kuvio lipsahtaa, koska samat organisaatiot ja henkilöt käyttävät, niin sanotusti palleja vaihtaen, toimeenpanovaltaa Tapaturmavakuutuskeskuksen ja tuomiovaltaa vakuutusoikeusjärjestelmän kautta!

Totuuden lainsäädäntövallan todellisista käyttäjistä vuonna 2014 paljastanut juristi, Pia Santavirta toimii tällä hetkellä Suomen pääomasijoitusyhdistyksen (FVCA) toimitusjohtajana eli päälobbarina. Joten finanssialan ekosysteemi pitää huolen omistaan.

10. Kaiken takana suomalaiseen markkinatalouteen uskovat demarit 2020?
Sitten paljastuksien paljastus, joka selittänee poliitikkojen, virkamiesten, toimittajien ja laillisuusvalvojien vakaan vaikenemisen aiheen ison kuvan ja kytkentäkaavioiden avaamisen sekä läpivalaisun suhteen:

Lainaus alkaa.
”Koko työuransa ajan Miettinen työskenteli vakuutusalalla. Aluksi hän oli 1970-luvun puolivälistä lähtien varanotaarina Liikennevahinkolautakunnassa. Sieltä tie vei Kansa-yhtiöön, jossa hän toimi markkinoinnin johtotehtävissä.

Tuohon aikaan yhteiskunnan vasemmalla laidalla oli vielä haluja lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen siirtoon pois vakuutusyhtiöiltä valtion hoitoon. Tällaisia ehdotuksia Miettinen vastusti jämäkästi.

”Olen sen sortin demari, että uskon markkinatalouteen”, hän perusteli omia lähtökohtiaan.

Vuonna 1988 Miettinen valittiin Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton toimitusjohtajaksi. Liiton kehittämisen lisäksi hänen tehtäväkseen tuli huolehtia siitä, että Suomen työtapaturmavakuutus pystyy sopeutumaan Euroopan unionin vaatimuksiin.

Tässä Miettinen teki tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön, työmarkkinajärjestöjen ja vakuutusalan kanssa.

Lähes kymmenen vuotta jatkunut vääntö Euroopan unionin kanssa tuotti lopulta Suomen kannalta hyvän lopputuloksen: työtapaturmavakuutus avattiin eurooppalaiselle kilpailulle, mutta se säilyi itsenäisenä osana Suomen lakisääteistä sosiaalivakuutusta. Työtapaturmavakuutus on myös edelleen vakuutusyhtiöiden hoidossa.”


Lainaus loppuu.
Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus
> Uutiset ja blogit > Uutiset > 2020 > ”Työtapaturmavakuutuksen jämäkkä puolustaja” ja HS 27.12.2020 – Muistokirjoitus, Tapani Miettinen 1946–2020.

Tästä linkistä pääset käsiksi tietopakettiin Tapaturmavakuutuskeskuksesta. Lähestymiskulma on kaikkien lakisääteisesti vakuutettujen/potilaiden.

Vuosikymmenten ajan on ollut puhetta kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeudellisen erityistuomioistuinjärjestelmän ”uudistamisesta”. Jota siis Tapaturmavakuutuskeskus ohjaa ja valvoo vakuutusyhtiöiden korvauspäätöksestä aina vakuutusoikeuden päätöksiin asti.

Joten vuosikymmeniä odotettu kokonaisuudistus tuleekin toteuttaa yhtä aikaa; ensimmäisen asteen lautakuntien ja vakuutuslääkärijärjestelmän (sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa) sekä vakuutusoikeuden (oikeusministeriön alaisuudessa) osalta.

SAK:n päälakimies Timo Koskinen kiteytti vuonna 2015 koko kirjallisesti ja suljetusti toimivan vakuutusoikeusjärjestelmän pääongelman:

”Hallitus perustelee oikeudenkäyntimaksujen korotusesitystä muun muassa sillä, että ne ennaltaehkäisevät valitusten tekemistä. Timo Koskisen mielestä valituksia estettäisiin parhaiten käsittelemällä asiat ensimmäisessä oikeusasteessa perusteellisesti ja joutuisasti.

– Parhaimpien tuomareiden pitäisi olla ratkaisemassa oikeusjuttuja jo ensimmäisessä asteessa, ei vasta muutoksenhakuasteissa. Korkeiden maksujen sijaan turhia valituksia tulee estää laadukkaalla oikeudenkäytöllä.”
Lähde: ”Oikeudenkäyntimaksujen rajut korotukset uhkaavat oikeusturvaa” – SAK blogi 7.10.2015

Kontradiktorinen periaate lyhyesti:
    ”Asianosaisten kuulemisen tulee tapahtua tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Kontradiktorinen periaate takaa asianosaisten tasa-arvon, ns. aseiden yhtäläisyyden (equality of arms), oikeusprosessissa. Kummallakin osapuolella on oltava tilaisuus esittää mielestään oleellisia seikkoja ja vaatimuksia tuomioistuimelle sekä lausua toisen osapuolen vastaavasti esittämistä asioista.” Lähde: Minilex

Kontradiktorinen periaate ei toteudu esimerkiksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa, joka on työtapatapaturma- ja ammattitautiasioissa ensimmäisen asteen tuomioistuin. Käsittely sielläkin tapahtuu kirjallisesti ja suljetusti. Ja hylkääviä päätöksiä tehdään edelleen ilman tosiasiallisia perusteluita.


MYÖS MAFIAMAINEN KORPORATISMIKONEISTO KAIKILLE TUTUKSI
Eikä tuossa kaikki.

Jos vakuutusoikeus- ja vakuutuslääkärijärjestelmien täysremontteja on tehty epäonnistuneesti; eduskunnan, hallituksen, valtion, etujärjestöjen ja laillisuusvalvojien toimesta 1990-luvulta alkaen, niin pitäisikö siis Euroopan komissio ja EU – parlamentti tai joku muu taho, kutsua viimein meidän ruohonjuuri- ja katutason suomalaisten apuun?

”Avainsanana edelleen kolmikanta”
– Julkaistu: 28 marraskuun, 2020

– –

”Vähemmän tunnettu tosiasia suurelle yleisölle on ollut se, että yhdessä SAK:n ja sdp:n Lauri Ihalaisen kanssa Lasse Laatunen on ollut yksi Suomen vaikutusvaltaisimmista henkilöistä. Varsinkin kaikissa työelämään liitettävissä olleissa asioissa ja vähän ylikin. Useiden vuosikymmenten ajan.

Toivottavasti Laatusen 70-vuotisjuhlavuosi tuo pitkäkestoiseen päivänvaloon, etenkin miljardien eurojen liiketoiminta-alueen, joka koskee lakisääteisiä vakuutuksia ja sosiaaliturvaa sekä niihin liittyviä kafkamaisuuksia sekä mafiamaisuuksia. Ne ovat rehottaneet vuosikymmenten ajan etenkin vakuutusoikeus-, vakuutuslääkäri – ja vakuutuslakimiesjärjestelmissä. Niiden perustana olevan pseudotieteen turvin ja Suomen Lääkäriliiton tarjoaman sateenvarjon suojassa.”


Lue lisää Suomi 2017 verkoston blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2020/11/28/avainsanana-edelleen-kolmikanta/

Eikä tuossa vielä kaikki.


ANNETTUJEN LUPAUSTEN LUNASTAMISESTA
Käynnissä oleva 2020-luku näyttää uskaltaako ja onnistuuko Liike Nytin Harry ”Hjallis” Harkimo lunastamaan vuonna 2018 vakuutuslääkärijärjestelmän korjaamisesta antamansa lupaukset?

Entä uskaltaako ja saako, edes uusi PS:ten johto; yhdessä kristillisten, Liike Nytin ja Valta kuuluu kansalle (VKK) eduskuntaryhmän kanssa, purra kiinni kokoomuksen, keskustan, rkp:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja demareiden ekosysteemeihin sekä niiden arvopohjaan pysyvästi sulautuneeseen finanssifasismiin?

Aiheen isosta kuvasta löytyy jo muutamia erinomaisia tietokirjoja, jotka lukittuvat erinomaisesti vakuutusmafian synnyttämiin tosielämän tilanteisiin:

1. Lakien synty, Seppo Konttinen, 2014
2. Kolmikannan kulisseissa, Lasse Laatunen ja Arto Nieminen, 2017
3. ”Veljeskunta – Lobbaus Suomen poliittisessa järjestelmässä”, Anders Blom 2018
4. Veikkauskratia, Senja Larsen, 2021

Hyviä kirjoja kaikki. Auttavat ymmärtämään myös seuraavan.

Moni on ihmetellyt vuosikymmenten ajan sitä, mikseivät edes suurten ja miljoonien eurojen liikevaihtoa pyörittävien potilas- ja kansalaisjärjestöjen keskusliitot taistele ärhäkästi pysyvästi vammautuneiden tai sairastuneiden potilaiden ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen puolesta? Ammattiliitoista puhumattakaan.

Kunnes yhtenä päivänä avoimessa internetissä kohahti. Tästä ulostulostaan myös Paavo Väyrynen vaikenee vakaasti.

Lainaus tulee Seppo Sarlundin ”Politiikan pöydän alta” – kirjasta, jossa nuori Paavo Väyrynen visioi vuoden 1969 loppupuolella (lainaus luvusta – Köyhän asialla):

– Katsokaa demareita. Ne ovat vallanneet kaikkien epäpoliittisten kansalaisjärjestöjen johtopaikat. Niillä ja ay-liikkeellä ne pelaavat. Keskustapuolueen on vallattava järjestöt, neuvoi nuori mies.

Eli kenen junailemaa järjestörahoitusta nautit, niin sen pelikirjaa ja nuotitusta tottelet. Kukapa omaa uraputkeaan ja hyvin palkattua työtään, totta puhumalla, haluaisi katkaista tai menettää?

Hyvänä esimerkkinä poliittisiin puolueisiin sidoksissa olevasta ekosysteemistä, toimittaja Senja Larsenin kesällä 2021 ilmestynyt Veikkauskratia-kirja, joka kannattaa jokaisen tämän bloggauksen aiheesta kiinnostuneen ottaa lukulistalleen.

Yllättävän pienelle julkiselle huomiolle jäänyt ja vuonna 2017 ilmestynyt ”Kultaiset kahleet – 10 askelta kohti vapaampaa kansalaisyhteiskuntaa” – pamfletti valottaa järjestötoiminnan ongelmakohtia kokoomukselaisesta näkökulmasta.

Pamfletin kirjoittajina toimivat Heikki Pursiainen ja Klaus Kultti. Julkaisijana on ainakin kokoomuksen ja rkp:n ekosysteemeihin kuuluva Libera – säätiö. Pamfletti on ladattavissa tällä hetkellä avoimesta internetistä. Joten siitä kiitokset tekijöille ja Libera – säätiölle. Eihän sitä tiedetä, jos joku päivä demarien ekosysteemiin kuuluva Kalevi Sorsa – säätiö jysäyttää kokoomuksen, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja rkp:n ekosysteemeihin kuuluvien järjestöjen sekä säätiöiden salat julki.

LAILLISUUSVALVONTAA ILMAN SANKTIOITA
Nyt onkin tärkeää miettiä ja seurata, miten sosiaalivakuutus – ja sosiaaliturva – asioissa toteutuvat suomalaisten ihmisoikeudet ja oikeusturva Suomessa 2020-luvulla? Etenkin kirjallisesti ja suljetusti toimivissa sanahirviöissä, vakuutusoikeus -, vakuutuslakimies – ja vakuutuslääkärijärjestelmä. Ilman mahdollisuutta molemminpuoliseen suulliseen kuulemiseen. Ihan oikeasti puolueettoman ja vakuutusyhtiökytkennöistä vapaan tuomarikokoonpanon edessä.

Tässä muutamia ko. järjestelmiä laillisuusvalvojien näkökulmista avaavia tutkinta- ja päätösdokumentteja:

1. Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunion päätös dnro 2708/4/04
2. Riitta-Leena Paunion apulaisoikeusasiamiehenä toimiessaan antama päätös dnro 489/2/96
3. Kelan tutkijana toimineen, Maija Sakslinin (nykyinen eduskunnan apulaisoikeusasiamies) tekemä selvitys – Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa 2003:21
4. Riitta-Leena Paunion apulaisoikeusasiamiehenä toimiessaan antama päätös
1124/2/99 sosiaali- ja terveysministeriölle
5. Oikeuskanslerin antama päätös 496/1/05 vakuutuslääkäreistä

Ko. asiakirjat löytyvät .pdf – muodossa, esimerkiksi Suomi 2017 verkoston blogin osoitteessa:

Vakuutuslääkärimafia?
– Julkaistu:20 marraskuun, 2015 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

”Otsikko on jatkoa tälle kuvassa olevalle perussuomalaisten Anssi Joutsenlahden Vakuutusmafia vallitsee Suomessa– kirjoitukselle.”

Näin lupasi, tämän vakuutusmafia aiheen läpikotaisin tunteva eduskunnan entinen puhemies, demareiden puheenjohtaja, valtiovarainministeri,
kansanedustaja, ja nykyisen pääministeripuolueen meppi Eero Heinäluoma eduskunnassa 21.2.2019:

Lainaus alkaa.
”Totean sitten tästä itse asiasta eli vakuutuslääkärikysymyksestä, että kyllähän
tämä on meillä kaikilla tiedossa, että tämä jäytää kansalaisten oikeudentuntoa ja
siellä on ilman muuta tapahtunut oikeusmurhia, joten on selvää, että tähän tarvitaan parannus.

Nyt se jää sitten tältä eduskunnalta tekemättä, mikä on tietysti vahinko,
[Perussuomalaisten ryhmästä: Jäi edelliseltäkin!] mutta toivon, että kansalaiset valitsevat tänne viisaita päättäjiä ensi eduskuntavaaleissa, ja olen ajatellut itsekin niissä vaaleissa kyllä äänestää.”

Lainaus loppuu.

Lähde: Pöytäkirjan asiakohta PTK 163/2018 vp – Täysistunto 21.2.2019.
Kansalaisaloite KAA 4/2018 vp, Valiokunnan mietintö StVM 33/2018 vp

Tässä kohtaa on nostettava kuvainnollista hattua ja yläviitosta laillisuusvalvojille, koska he ovat tehneet toimivaltansa puitteissa parastaan, mutta ilman sanktiomahdollisuuksia ison rahan peli jatkuu ennallaan.

Laillisuusvalvontaa aikajanalla 2001-2018
– Julkaistu: 27 maaliskuun, 2018 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto

”Tässä lähihistorian tietoa siitä, miten ja milloin on yritetty saada aikaiseksi todellisia korjauksia potilaiden/vakuutettujen asemaan. Tämä artikkeli loksauttaa auki kansalaisaloite numeroa 2837 koskien; sen isoon kuvaan liittyviä asioita.

Tuohon isoon kuvaan aiheesta; kannattaa tutustua ajan kanssa. Pikku hiljaa edeten ja kerraten. Samoin kannattaa tehdä tämän laillisuusvalvonnan tilannekuvakatsauksen kanssa. Entä tiesitkö jo tämän?”



HÄRSKI MENO JATKUU 2020-LUVULLA
Eli härski ja hyvin käsikirjoitettu näytelmä jatkuu, koska tältäkin eduskunnalta ja hallitukselta (HE 213/2020 ja STM140:00/2019 lainsäädäntöhanke) jäivät tarvittavat korjaukset tekemättä.

Tästä hyvä 32-sivuinen pohjapaperi todellisille korjauksille, kun ja jos pääministeripuolueen meppi Eero Heinäluoman/sd. mainitsemat ja tunnustamat vakuutusmafian tekemät oikeusmurhat Suomesta halutaan poistaa:

Suomi 2017 verkoston kannanotto 10.7.2020
– Julkaistu: 10 heinäkuun, 2020

”Iloisia uutisia kaikkia suomalaisia koskevasta lakihankkeesta.

Olemme jättäneet mobiiliflaijerin mukaisen, 32 – sivuisen lausunnon ja kannanoton vakuutuslääkäreitä koskevaan lainsäädäntöhankkeeseen STM140:00/2019.”


Ratkaisevaa on tietysti se, niin kuin tuossa lausunnossa kerrotaan, että saako sama kuvio Suomessa jatkua myös 2020- ja 2030-luvuilla?

Pienelle huomiolle on jäänyt se, että työmarkkinajärjestöjen keskus- ja jäsenjärjestöt ovat vapaaehtoisten vakuutusten suurimpia jälleenmyyjiä Suomessa. Vasemmistoakselin markkinatalousekosysteemillä on myös omilla puolueiden luottohenkilöillä hallinnon osalta organisoitu vakuutusyhtiö Turva.

Tässä Työeläkelehden 5/2018 artikkelissa kerrotaan pitävästi, että työtapaturma -ja ammattitautilainsäädännön tehneet osapuolet ovat käyttämässä myös tuomiovaltaa!

”Vakuutusoikeuden perustamisesta tuli viime joulukuun lopulla kuluneeksi sata vuotta. Juuri itsenäistynyt maa sai sosiaaliturvan muutoksenhakuelimen, jollaista oli ehdotettu eduskunnassa useaan otteeseen kymmenen vuoden ajan. Perustettu elin oli nimeltään vakuutusneuvosto. Se sai käsiteltävikseen aikaisemmin alemmissa oikeuksissa hoidetut muutoksenhakuasiat.

Tiettävästi vakuutusneuvosto oli ensimmäinen suomalaisen kolmikannan ilmentymä, jossa valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt yhdessä kävivät ratkomaan ongelmia.

Vakuutusneuvoston nimi muutettiin vakuutusoikeudeksi vuoden 1943 alusta.”


Lue yhdestä vakuutusmafian ( = vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä Kela) ilmentymismuodosta Suomessa.

HUOM! Tässä eläkealan omassa Työeläkelehdessä 5/2018 tunnustetaan myös ylintä tuomiovaltaa lakisääteisissä vakuutuksissa ja sosiaaliturvassa käyttävän, vakuutusoikeuden kuuluminen kolmikanta koneiston valtareviiriin!

Miljardien eurojen sosiaalivakuutusasioissa ja perustuslakimme vastaisessa valtakoneistossa todellista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa käyttävät, niin sanotusti tuoleja vaihtaen samat henkilöt ja organisaatiot. Avainkoordinoija kuviolle on toimeenpanovaltaa ohjaava ja suurelle yleisölle vähemmän tunnettu Tapaturmavakuutuskeskus (TVK), jonka toiminta on juonittu taitavasti päivänsäteiltä piilossa, työministerin ja työministeriö rootelin kautta.

Eli vakuutusmafia (= vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä Kela) toimii sisäänrakennettuna koko vakuutusoikeusjärjestelmässä.

Tämän alan oman viestintä-/propagandalehden jutun perusteella saat selville sen, että miten toimii kirjallisesti ja suljetusti toimiva vakuutusoikeusjärjestelmä virallisen todellisuuden näkökulmasta katsottuna. Ongelmia ei ole.

”HAIPAKALLA MUUTOKSEEN”
– Julkaistu Työeläkelehti 5/2018

”Vakuutusoikeus on satavuotiaan itsenäisen Suomen ikätoveri. Se jakaa sosiaaliturvaoikeutta, ja on valmis asioiden käsittelyyn sähköisesti, kertoo kokenut ylituomari Juha Pystynen.”

https://tyoelakelehti.fi/share/3298/a5cb52
Linkki luettu 14.9.2021.

Tai

Työeläkelehti 5/2018
http://www.julkari.fi/handle/10024/137189
Linkki luettu 14.9.2021.

Lopuksi.

”Se mitä ei tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.”

Loppujen lopuksi.

Riittäisikö hyvin ansaitulle eläkepäivilleen siirtyneellä vakuutusoikeuden ylituomari Juha Pystysellä rohkeutta kertoa vakuutusoikeuden todellinen tilanne? Peilattuna esimerkiksi  eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen/sd. julistamiin oikeusvaltioperiaatteiden yleviin tavoitteisiin?

FINANSSIFASISMIN VOITTOKULKU JATKUU
Vakuutusmafiaan nojautuvassa finanssifasismissa samat henkilöt ja organisaatiot käyttävät, tuoleja ja rooleja vaihtaen lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa sekä ohjaavat laillisuusvalvontaa.

Vakuutus- ja finanssialalla suurin finanssifasismin menestystarina on ollut vakuutuskonserni Sampo. Jonka suurin yksittäinen omistaja on Solidiumin kautta Suomen valtio eli me kaikki suomalaiset!

Joten olisiko tämä Björn Wahlroosin luomus vakuutusmafian alalta helpoin vain laillistaa?

”Näin rahasampo luodaan ja pidetään käynnissä” – Julkaistu: 12 helmikuun, 2019
”Kyseessä on vakuutuksilla, etenkin lakisääteisillä vakuutuksilla, vaurastumisen lyhyt oppimäärä. Vuosilta 1997 – 2018.”

Nimittäin. Vaatimukset virkamiesten osakeomistusten avoimuudesta ovat kohdanneet vuosien varrella erittäin aggressiivista vastarintaa.

Verotusneuvos Markku Hirvonen on kiteyttänyt omistusten läpinäkyvyyttä vastustavien lobbareiden, pääomasijoittajien ja virkamiesten hyvin läheiset suhteet oivasti:

”– …torjuvia hankkeita ja aloitteita voidaan virkamieskoneistossa estää. Kyse on siitä, mitä tahoja virkamiehet herkimmin kuuntelevat.

Ministeriöiden virkamiehet tuntevat varsin hyvin erilaisten etujärjestöjen väkeä. He ovat entisiä työtovereita ja käyvät samoissa tilaisuuksissa ja seminaareissa.

Ei siinä tarvitse olla mitään suoraa lahjomista. Siinä vain ymmärretään”, Hirvonen kuvailee.”
Lähde: Voima 5/2014 s. 20-22 – Verolaput, olkaa hyvä

LOPULTA KYSE ON VAIN RAHASTA
Vakuutusmafiaan kuuluvissa vakuutuslääkäri -, vakuutuslakimies – ja vakuutusoikeusjärjestelmissä on lopulta kyse rahasta:

”Vakuutuslääkäreiden toimien tuottavuus vakuutusyhtiöille” – keskiviikkona, helmikuuta 27, 2008

”3/2014 > Koko kuva viimein julki? Katso lisää > Aurinkokuningatar – Suomi 2017 ajatushautomo

”Kuuntelette Aamun peiliä, minä olen Maria Keskitalo…

Sosiaaliasioiden oikeusturva pannaan remonttiin.

Vakuutusyhtiöiden ja niiden lääkäreiden valtaa pidetään nykysysteemissä liian vahvana.

Oikeusministeri Johannes Koskisen mukaan tavoitteena on selkiyttää muutoksenhakua ja parantaa näin oikeusturvaa.

Valtioneuvosto asettaa lähiaikoina laajan komitean valmistelemaan uudistusta.”


Lue lisää Oikeusturvan ajankuva – blogista:
http://ajankuva.blogspot.com/2008/02/vakuutuslkreiden-toimien-tuottavuus.html

Päätavoite tuossa vakuutusmafia kuviossa on tiputtaa esimerkiksi työssään pysyvästi/pitkäaikaisesti vammautunut ja/tai sairastunut vakuutettu pois tapauksen mukaisesta ensisijaisesta korvausjärjestelmästä. Jolloin korvausvastuuta yritetään siirtää pois vahinkovakuutusyhtiöistä eläkeyhtiöille, Kelalle ja asuinpaikkakunnan sosiaalitoimille.

Tässä esimerkkeinä työtapaturma-/ammattitauti – ja työeläkevakuutuksiin kuuluvat muutoksenhakuelimet, jotka ovat harhaanjohtavia jo nimistään alkaen:

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta (Tamla)
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (Telk)

Molemmissa muutoksenhakuelimissä vakuutettuja/potilaita vastassa oleva vahvempi vakuutusosapuoli voittaa aina halutessaan. Ja kyllä ne haluavatkin.

MITÄ MIELTÄ TÄSTÄ EHDOTUKSESTA OVAT?
Euroopan neuvosto
Euroopan komissio Suomessa – Europeiska kommissionen i Finland
Euroopan parlamentti – Europaparlamentet  
Eurooppalainen Suomi ry
POLITICO Europe
Eurooppa-foorumi
Eurooppatiedotus
Kansalaisten Eurooppa
Kansanäänestys Suomen Euroopan unionin jäsenyydestä
Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry

Euroopan unionihan on havitellut jo vuosia sosiaaliturva-asioiden saamista toimivaltansa alle. Suomessa kiinnostavin alue tuolle EU-kuviolle lienee eläkemiljardit ja vähemmän niiden päivänvalolta suojattu hallintakoneisto.

AVAINSANOJA SOSIAALISEEN MEDIAAN
Näillä avainsanoilla voit katsoa, mitä tämän bloggauksen aiheen tiimoilta on kirjoitettu sosiaalisen median eri kanavilla.

#3kanta
#vakuutuskratia
#Suomenvaltio
#OnSovittuEttä

#SinunTulevaisuutesi
#finanssifasismi
#Eurooppaoikeus
#Eurooppafoorumi
#EuroopanSuunta

#perustuslaki
#oikeusvaltio
#oikeusvaltioperiaatteet
#ihmisoikeudet
#oikeusturva
#mobiiliflaijeri

#vakuutuslääketiede
#vakuutusoikeus
#Tapaturmavakuutuskeskus
#Tamla
#Telk
#tuomiovalta
#vakuutusmafia

#lainsäädäntövalta
#vakuutusoikeuslaki
#työtapaturmalaki
#ammattitautilaki
#työeläkelaki
#työmarkkinajärjestöt
#toimeenpanovalta
#laillisuusvalvonta

TEKSTIN ALKUPERÄINEN LÄHDE
Bloggauksen teksti on luotu Suomi 2017 verkoston facebook postauksen pohjalta. Aikajanalle valikoitujaa palasia sekä lisää isoa kuvaa avaavia linkkejä koostettiin kevään ja kesän aikana yli valtakunnan rajojen.


Alkuperäinen teksti on julkaistu Suomi 2017 verkoston facebookissa 2.9.2021.


Tuo alkuperäisen postauksen Suomi 2017 verkoston facebookin linkki:
https://www.facebook.com/487665847926387/posts/6921001281259446/
Linkki luettu 14.9.2021

Iso kiitos kaikille tämän tietopaketin koostamiseen osallistuneille. Vain yhdessä toimien voimme olla ja vaikuttaa enemmän. Suomen sisäisten ja yli puoluerajojen polveilevien Berliinin muurien monimuotoisuudesta huolimatta.

Faktantarkistusten jälkeen parannettu ja ajantasaistettu tietopaketti on tässä.

Joten, jos tässä bloggauksessa on mielestäsi järkeä ja alamme lähestyä tämän valta-alueen pyramidin vallanpitäjien kärkeä, niin laita tätä bloggausta jakoon omalle verkostollesi. Lämmin kiitos avustasi.

Tosin tämä saattaa olla monelle hädänalaisessa tilanteessa kyykytetylle ja mafiamaisten järjestelmien murjomalle henkilölle olla myöhäistä, jos Eppu Normaalin kappaletta mukaillen ”.. vasta taivaassa perseet tervataan”. Mutta onpahan ainakin rauhanomaisesti edeten yritetty.

Joten toivottavasti nuoremmat sukupolvet, median luku – ja käyttötaidoillaan, onnistuvat paikallistamaan, analysoimaan ja kaatamaan tämän Suomen sisäisen ja yli puoluerajojen polveilevan Berliinin muurin, joka suojelee vakaan vaikenemisen tyyppisen Omertan lain turvin niin vakuutusmafiaan kuuluvia kuin finanssifasismin keinoin julkista valtaa käyttäviä henkilöitä Suomessa.

* * * *

– Bloggauksen linkit toiminnassa, bloggauksen julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, EU, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, populismi, populisti, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, talouselämä, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Perussuomalaiset 2020-luvulle Riikka Purran johtamina

Lämpimät onnittelut perussuomalaisille, kun uskalsivat valita erittäin vaativaan puheenjohtajan tehtävään, pätevän oloisen ja sanavalmiin tuntuisen Riikka Purran. Ainakin kaikissa maahanmuuttoon liittyvissä tai vähänkin siihen kytkettävissä olevissa asioissa.

Uskaltavatko PS:t purra käyntiin keskustelun ”Päättäjien kaksois-, kolmois- ja nelosrooleista”

Puheenjohtaja Riikka Purran tiedoista on mielenkiintoista lukea se, että hänen puolisonsa Mikko Välimaa toimii tällä hetkellä päällikkötehtävissä toimittajien ammattikunnassa. Joten aika näyttää oppivatko PS:t toimimaan sujuvammin eli vähemmän räyhäkkäämmin tiedotusvälineiden kanssa? Vai oppivatko tiedotusvälineet syömään myös PS:ten käsistä?

Tässä seuraavaksi asiakokonaisuus linkein varustettuna, jonka selville saaminen tulee auttamaan luottamuksen palautusta myös perussuomalaisiin päin. Yllättävää, että seuraavan tempun junailleet isot pojat ja tytöt ovat onnistuneet pysymään jo viidettä vuotta piilossa. Myös yleensä kaiken tällaisen tietäviltä tiedotusvälineiden politiikan toimittajilta.

Joten. Jokohan 2020-luvulla vuoden 2017 jälkeisten perussuomalaisten ja sinisten synnyn todelliset arkkitehdit ovat valmiita astumaan päivänvaloon ja kertomaan, keiden ideoimana, hyväksymänä sekä ohjaamana Suomen demokratiahistorian härskein (äänestäjien kuluttajasuojan kannalta tarkasteltuna) hallituksen pystyssä pysymisen operaatio toteutettiin?

Jussi Halla-ahon syrjäyttämäksi puheenjohtajan pallilta joutunut ex-puheenjohtaja ja ex-ulkoministeri Timo Soini jatkaa tuoreiden uutistietojen mukaan, kesän 2017 jälkeisten perussuomalaisten ruoskimista ja oman erinomaisuutensa kehumista, uusimmassa Otavan julkaisemassa Yhden miehen enemmistö”- kirjassaan.

Mielenkiintoista onkin nyt seurata sitä, milloin ja minkälaisen operaation jälkeen, kansallinen kokoomus uskaltaa; ultrakonservatiivi- tai ultraliberaalilohkojensa painostamana eli lobbaamana, valitsemaan itselleen historiansa ensimmäisen naispuheenjohtajan? Sillä alkaa olla kiire, sillä edellisellä perussuomalaisten hallituskaudella vuosina 2015 – 2017, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli vetämässä kesällä 2017 muodostuneita perussuomalaisia ja etenkin heitä eduskuntavaaleissa 2015 äänestäneitä pahasti höplästä.

Pääministerin asema Suomessa, voinee jatkossakin perustua sellaiseen rehvakkaan rehellisyyteen, joka kestää myös jälkikäteisen tarkastelun. Jossa todellinen arvopohja kestää härskienkin temppujen päivänvaloon tuomisen. Toki huomioiden sen, että omat ja oman puolueen muodostaman ekosysteemin valta-asetelmat sekä hillolatausasemat säilyvät.

Joten, miten valmis ex-pääministeri ja nykyinen keskustan kansanedustaja Juha Sipilä on avustajineen kertomaan vuoden 2017 tilanteista? Arvojensa sallimissa puitteissa. Kertoen kaikista niistä suunnitelmista, jotka johtivat perussuomalaisten kahtia sirkkelöintiin ja hallituksen jatkamiseen ilman uusia hallitusneuvotteluita taikka eduskuntavaaleja.

Tässä tuosta aiheesta kertauksena tilannekuvaa, kun vietettiin Suomi 100 vuotta ja 3 päivää merkkipäivää.

Eikä tuossa kaikki.

”Jos joku lähtee perussuomalaisesta puolueesta tai lähetetään, niin he ovat poliittisesti kuolleita. Ei mitään tulevaisuutta.” – Timo Soini uhosi maaliskuussa 2015 Lännen Median videohaastattelussa. Lähde: ”Perussuomalaisten hajoamisen historia” – Lauri Nurmi, Into 2017 (sivu 45 – Soini näyttää voimansa).

Soinin antaman ennustuksen toteutumisessa entisten sinisten kansanedustajien kohtalot on jo nähty. Ainakin eduskuntavaalien osalta.

Lähivuodet näyttävät, miten käy eduskuntaryhmä Valta kuuluu kansalle? VKK r.y. keräsi yhdessä päivässä puoluerekisteröintiin vaadittavat 5 000 kannatusilmoitusta. Yllättävän pienelle huomiolle julkisuudessa on jäänyt se, että perussuomalaisista erotetun kansanedustajan Ano Turtiaisen sujuvasti soljuvien puheiden kirjoituskoordinaattorina toimii entinen perussuomalaisten ja Muutos 2011-puolueen kansanedustaja James Hirvisaari, joka toimii tätä kirjoitettaessa eduskuntaryhmä Valta kuuluu kansalle sihteerinä.

Mikäli uuden puolueen rahoitus on läpinäkyvällä pohjalla ja puolueen vaaliohjelmat osuvat yhteen monien suomalaisten kokeman todellisuuden kanssa, niin VKK saattaa tehdä, seuraavissa eduskuntavaaleissa, saman nippaisun perussuomalaisten saamissa äänimäärissä, kun Liike Nyt teki kokoomukselle vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Jonka seurauksena pääministerin paikka lipsahtaa muille puolueille kuin perussuomalaisille.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Jotteivät äänestäjien kannalta katsottuna vuoden 2017 härskit tilanteet toistuisi, esimerkiksi kokoomuksen, keskustan ja demareiden toimiessa perussuomalaisten kanssa hallituspuolueina, niin Lex Siniset ehdotus vuodelta 2019 odottaa edelleen loppuun asti vientiään. Muuten äänestäjien höplästä veto Suomessa jatkuu. Myös kokoomusta, vihreitä, keskustaa ja demareita äänestävien keskuudessa.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –



Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, maan tapa, politiikka, populismi, populisti, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Kuntavaalit 2021 – Äänestysprosentti ja nukkuvat

Tässä bloggauksessa puolueiden osuudet kuntavaaleissa 2021, perinteisten vertailulukujen rinnalla, toteutuneen äänestysprosentin (55,1%) mukaan totuusleikkuroituina. Lukujen valossa kyseessä on puolueiden kannatusprosenttien virallinen todellisuus vs. todellinen todellisuus, valtakunnan tasolla tarkasteltuna.

”Heikko äänestysprosentti ei ole äänestäjien syy” – Iltalehti 15.6.2021

Lähteenä mobiiliflaijerin laskennassa on käytetty Ylen tulospalvelua osoitteessa:
https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi
Linkki luettu 16.6.2021

Kuntavaalien 2021 äänestysprosentiksi jäi siis 55,1 % ja nukkuvien puolueen kooksi muodostui alla olevan laskelman mukaisesti yli 2 miljoonaa äänestäjää. Se on pienen väkiluvun maassa paljon.

Äänioikeutettuja oli 4 460 299 –  Hylätyt äänet 13 100 – Hyväksytyt äänet 2 443 177
erotus on
Nukkuvien puolue 2 004 022 äänioikeutettua!
(= 44,9 %:a äänioikeutetuista)

Uutistietojen mukaan alhainen äänestysprosentti alkaa huolestuttamaan myös eduskuntapuolueiden johtajia, puoluevirkailijoita, viranomaisia, tutkijoita ja tiedotusvälineiden edustajia. Eurovaalien 2019 alhainen äänestysprosenttiluku 42,7 lähestyykin nyt vauhdilla.

Mikäli pitkään eri hallitusten ja eduskuntien työstettävänä ollut maakunta- ja soteuudistus viimeinkin tänä vuonna jossain muodossa onnistuu, niin edessä ovat maakuntavaalit 2022! Joten äänestysprosentin pitämisessä yli 50 prosentin riittää haastetta, koska on epäselvää, mihin äänestäminen lopulta vaikuttaa, jos pääehdokkaina ovat taas ne tutut puolueet, ministerit, kansanedustajat, mepit ja virkamiehet sekä heidän taustoillaan vaikuttavat On Sovittu Että (OSE) – tyyppiset, puolueiden ekosysteemeihin ankkuroidut etujärjestöt.

Onkin hyvä aika toistaa, taas kerran vanha kysymys, että voisiko Suomessa vaaligalluppien ja vaalitulosten totuusleikkurointi tuoda vipinää vaaleihin? Eli tulokset esitettäisiin myös vaaleja edeltävissä vaaligallupeissa edellisten vaalien äänestysprosenttiin totuusleikkuroituina. Tai siihen yleiseen 35 – 40 prosenttialueeseen totuusleikkuroituina, jotka eivät gallupeissa halua tai osaa kertoa puoluekantaansa.

Aihetta on käsitelty laajemmin 13-osaisessa Totuusleikkurointi – artikkelisarjassa.

Tässä linkissä Helsingin Sanomien kuntavaalien 4.4.2017 gallup-luvut totuusleikkuroituina vuoden 2012 kuntavaalien äänestysprosenttiin.

Nythän galluppeja käytetään, vaalien lähestyessä, härskisti sen osoittamiseen, että vaalien kärkipaikat ovat ikään kuin jo jaetut. Kuitenkin jo 200 000 nukkuvan äänestämään lähteminen saattaa sekoittaa kärkipaikat täysin. 500 000 äänestämään heräävästä nukkuvasta puhumattakaan.

Tärkeintä on, että tämä avoin totuusleikkurointi idea leviää vapaaseen kehittelyyn ja paranteluun. Esimerkiksi myös niin, että kuntavaalien vahvistettujen tulosten taulukoinnissa näkyy myös kunkin puolueen saamat vahvistetut kokonaisäänimäärät ja niiden prosenttiosuus annetuista äänistä.

Näin saataisiin paremmin näkyviin, kuinka isoilla tai pienillä äänimäärillä ja kannatusprosenteilla Suomea todellisuudessa hallitaan. Samalla, kun nukkuvien puolueen edustajat voivat miettiä tahoillaan sitä, että josko sitä sittenkin lähtisi äänestämään. Vaihtoehtojahan suomalaiselta puoluekartalta löytyy äänestäjille ihan kiitettävästi.

Toki pienpuolueiden tunnetuksi tekemisessä tarvitaan valtakunnallisten tiedotusvälineiden apua. Myös siinä, että vaaleihin ehdokkaita asettavat puolueet ja ryhmät saavat itsensä tunnetuksi tekemisessä eri vaalitenteissä tasapuolisemmin, niin ruutuaikaa kuin palstatilaa.

Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä.

Toisaalta näyttää siltä, että kärkipuolueet eivät halua hirveän isoa äänestysaktiivisuuden nousua, koska silloin niiden valta-asetelmat saattavat mennä täysin sekaisin. Varsinkin, jos äänestämään lähtee nukkuvista 5-15 prosentin osuus, jonka äänestyskäyttäytymisestä valtakunnan eri alueilla, valtaa pitävillä isoilla puolueilla ei ole aiempaa tilastotietoa.

Seuraavia eduskuntavaaleja varten on tärkeää saada aikaiseksi sellainen tilanne, että äänestäjät tietävät hyvissä ajoin etukäteen sen, minkälaiselle politiikalle valtakirjansa antavat. Nythän esimerkiksi perussuomalaiset ovat taitavia kehittämään kohderyhmiensä äänestämiselle sisäänvetotuotteita, mutta hallitukseen päästyään perussuomalaiset toimivat aivan toisin. Kuten nähtiin keskustan ja kokoomuksen kanssa, hallituksessa toimimisesta vuosina 2015 -2019.

Joten, mikseivät puolueet voi Suomessakin ilmoittaa jo ennen vaaleja, että minkälaisen puoluekoalition kanssa, miten toimien ja miksi, ovat valmiita kunkin eduskuntavaalikerran jälkeen toimimaan? Sekä se tärkein, minkälaisella ohjelmalla?

Vai tulisiko esimerkiksi demareiden, vihreiden ja vasemmistoliiton lyödä puolueina hynttyyt pysyvästi yhteen? Tai esimerkiksi kokoomuksen, keskustan ja rkp:n?

Myös päättäjiemme kaksois -, kolmois – ja nelosroolit tulee saada pitkäkestoiseen päivänvaloon, jolloin luottamus poliittista järjestelmäämme kohtaan lähtee jossain vaiheessa paranemaan. Ellei tuo ole mahdollista, niin näin 2020-luvun alussa on hyvä miettiä sitä, että tulisiko samojen henkilöiden toimiminen, samaan aikaan eri organisaatioiden päättäjinä laillistaa?

Eikä tuossa kaikki.

Tiesitkö jo tämän? Nukkuvien puoluerekisteröintiin tähtäävä nimien keräys on käynnissä oikeusministeriössä (17.03.2021 – 16.03.2022).

Nukkuvien puolue – Nukkuvat, heräävät, liikkuvat, sitoutumattomat ry
https://puoluerekisteri.fi/puolue/22
Linkki luettu 16.6.2021

Käy tutustumassa ja allekirjoittamassa, jos nukkuvien hereille saamiseen tähtäävä puoluehanke tuntuu hyvältä.

Tilanne on tätä kirjoitettaessa, että vasta 134 kannatusilmoitusta eli allekirjoitusta, on tarvittavasta 5 000 kannatusilmoituksesta kasassa. Joten myös Sinun tukeasi tarvitaan.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Jos käytössäsi ovat vahvaan tunnistautumiseen tarvittavat pankkitunnukset, niin voit tehdä kannatusilmoituksesi allekirjoituksen tuon yllä olevan linkin kautta sähköisesti. Suit-sait-sukkelaan.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): maan tapa, politiikka | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Päättäjien kaksois-, kolmois- ja nelosrooleista

Vuoden 2017 kuntavaaleissa yli 40 prosenttia äänioikeutetuista jätti äänestämättä! Kuitenkin kuntavaalien asiat ovat äänestäjien tosielämää kaikkein lähimpänä. Entistä useampi meistä tainnut tulla siihen uskoon, ettei äänestämällä voi moneenkaan asiaan Suomessa vaikuttaa. Tässä bloggauksessa pilottikohde 2020-luvun vaalien äänestysaktiivisuuden nostamiselle.

Joten, jos tämä aihe kiinnostaa Sinua, niin on tärkeää, että tämän bloggauksen tarjoama lukukokemus yhdistetään Valtioneuvoston 27.5.2021 tekemään periaatepäätökseen (OM/2021/68). Tuo yllättävän pienelle huomiolle jäänyt periaatepäätös on tehty Suomen ensimmäiseksi kansalliseksi korruptionvastaiseksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi 2021 – 2023. Jonka sisällöstä päästään heti asiaan. Jos niin vain halutaan.

Miten omaa kaksoisrooliaan, lainsäätäjinä ja lain toimeenpanijoina, perustelevat 176 kansanedustajaa (sisältäen pääministerin ja ministerit, pois lukien vihreiden ministeri Pekka Haavisto) ja 6 meppiä, jotka ovat asettuneet ehdolle myös kuntavaaleissa? Hehän tulevat melkoisella varmuudella myös valituiksi.

Tässä kohtaa ei kuulu edes perussuomalaisten leiristä huutoa: ”Kuinka he kehtaavat? Ja kyllä he kehtaavat!” Ja se tärkein kysymys, kuinka he jaksavat monissa rooleissaan toimiessaan jatkuvaa kokousrulettia? Vai tuleeko myös perussuomalaisista tarjolla olevalla kokousrumballa, niin sanottuja hyödyllisiä napinpainajia?

Tästä bloggauksen mobiiiliflaijerista ja sen Rakenteellinen korruptio 3 – linkistä paljastuvista kohteista voidaan tuo kauan odotettu, korruption poiskitkemiseen kohdistuva toimenpideohjelma käynnistää, vaikka heti. Varsinkin, kun pääministeri Marinin, sinänsä tärkeän, ateriakohun verotukselliset yksityiskohdat on nyt saatu tiedotusvälineiden ja verottajan osalta selvitettyä.

Otetaan seuraavaksi lainaus, jonka lähde on Valtioneuvoston periaatepäätös OM/2021/68 ja sen liite 1 (Valtioneuvoston periaatepäätös kansalliseksi korruptionvastaiseksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi 2021 – 2023):

”Korruptionvastaisen strategian lähtökohdat
Korruptiontorjunnan ja ennaltaehkäisyn tärkeys nostetaan esiin monissa kansainvälisissä sopimuksissa, suosituksissa, ohjeissa sekä muissa julkaisuissa. Korruptionvastaisen työn suunnitelmallisuuden ja määrätietoisuuden tärkeyttä korostetaan monessa yhteydessä. Muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) korruption vastaisen yleissopimuksen (UNCAC) 5 artiklan mukaan sopimuksen osapuolten tulee kehittää ja toteuttaa tai ylläpitää tehokkaita yhteen sovitettuja korruptionvastaisia käytäntöjä ja menettelytapoja. Korruption torjunta on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista (Sustainable Development Goals), joita Suomi oli mukana hyväksymässä YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa syyskuussa 2015.

Myös OECD:n ja Euroopan neuvoston Suomelle antamat korruptionvastaisen työn tehostamiseen liittyvät suositukset tukevat korruptionvastaisen strategian laatimista.

Tarve kokonaisvaltaiselle korruptio-ohjelmalle, joka määrittelee kehyksen ja painopistealueet korruption torjunnalle kansallisella tasolla on tunnistettu myös Suomessa. Korruptionvastaisen yhteistyöverkosto aloitti jo vuonna 2015 korruptionvastaisen strategian valmistelun. Nyt valmistellun korruptionvastaisen strategian ja toimenpideohjelman valmistelussa on hyödynnetty korruption vastaisen yhteistyöverkoston laatimaa strategialuonnosta (2017).

Strategian keskeisenä tavoitteena on lyhyellä aikavälillä tehostaa korruption torjuntaa ja pitkällä aikavälillä rakentaa yhteiskuntaa, jossa korruptiolla ei ole menestymisen mahdollisuuksia. Kysymyksessä on ensimmäinen valtioneuvostotasoinen korruptionvastainen strategia Suomessa.”


Lisätietoja edelliseen.

Valtioneuvoston periaatepäätös OM/2021/68:
https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8072998a
(Mikäli linkki ei toimi, hae tietoa asiakirjan tunnuksella)

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD
https://www.oecd.org/

Welcome to the GRECO website
https://www.coe.int/en/web/greco

Asioita seuranneiden tavan ja tolkun suomalaisten mielissä hyrräävät ainakin nämä kysymykset:

1. Onko korruption tunnistaminen ja kitkeminen Suomesta taas yksi ikuisuusprojekti?
2. Pitäisikö työ kohti korruptiovapaata Suomea; ulkoistaa Suomen ulkopuoliselle taholle?
3. Uskaltaako ja saako pääministeri Sanna Marin/sd. aloittaa taistelun mahdotonta vastaan?

Vai pitäisikö vakiintunut maan tapa päättäjien useissa eri rooleissa toimimisesta vain laillistaa?

Pääsemme piirun verran kohti korruptiovapaata ja länsimaisemmin toimivaa oikeusvaltio Suomea, jos nuoremman sukupolven päättäjämme uskaltavat irtaantua heille valmiiksi valetuista kaksois-, kolmois- ja nelosrooleista.

Näin viksusti pääministeri Sanna Marin/sd sivuaa sipaisten, päättäjiemme multiroolien ongelmaa. Muun muassa oman jaksamisen ja terveyden kannalta tarkasteltuna.

”Sanna Marin Demokraatin haastattelussa: kuntavaalit, vihapuhe, blokkipolitiikka ja Paavo Lipponen”

10.6.2021 kello 08:00
PÄIVITETTY: 9.6.2021 kello 22:22

– –

”Marinin mukaan SDP tavoittelee yhä ykkössijaa.

– Se on puolueen tavoite. Pitää tehdä kovasti vaalityötä, että siihen ylletään.

Pääministeri sanoo, että oma osallistuminen vaaleihin oli selvää.

– Olen hyvin sitoutunut toimimaan oman kotikaupunkini Tampereen asioiden eteen. Olen toiminut valtuustossa vuodesta 2012 ja jo ennen sitä kunnallisissa luottamustehtävissä. Koen, että on hyvin tärkeää vaikuttaa niihin arjen asioihin, joista kunnissa päätetään.”

– –

”– Ihmisenä tunnen aika ajoin myös riittämättömyyttä, koska on vain rajallinen määrä aikaa käytössä.

Hallitustyöskentely ja pääaministerin tehtävät ovat vieneet erittäin paljon aikaa, koska lähes koko sen ajan, jonka olen tehtävässä toiminut, olemme olleet keskellä historiallisen vaikeaa kriisiä.

Puolueen puheenjohtajan tehtäviä pyrin myös mahdollisimman hoitamaan. Aina en pysty siihen niin paljon käyttämään aikaa kuin tietenkin haluaisin.”


Toivottavasti aiheesta kuullaan lisää heti kuntavaalien jälkeen, kun pääministeri Sanna Marin /sd. on valittu uudelle jatkokaudelle Tampereen valtuustoon.

Huolestuttavaa on se, että jos hän on lukenut kohta seuraavan hallituksen periaatepäätöksen asiakirjat korruption kitkemiseksi, niin hänkään ei ole tunnistanut ongelmaa, johon muun muassa Euroopan neuvoston korruption vastainen toimielin GRECO ja OECD ovat rakenteellisen korruption arvioinneissaan, Suomea koskien, useasti puuttuneet.

Lisätietoja (.pdf-muodossa) tuosta Valtioneuvoston periaatepäätöksestä (OM/2021/68) korruption kitkemiseksi Suomesta:

3 A4-sivua, Liite 1

28 A4-sivua, Liite 2

Eikä tuossa kaikki.

Jos korruptiovapaan Suomen iso kuva kiinnostaa Sinua, niin Euroopan neuvoston korruption vastaisen toimielimen, GRECON, Suomea koskevat ja suomenkieliset arvioinnit ovat kaikkien aiheesta kiinnostuneiden ladattavissa ja luettavissa osoitteessa:
https://www.coe.int/en/web/greco/evaluations/finland
Linkki luettu 11.6.2021

Toivotaan, että 2030-luku riittää Suomesta (jo 2000-luvun alussa) havaittujen korruptioalueiden tunnistamiseen ja pois kitkemiseen.

Vaikka tieto lisää tuskaa, niin oikeusministeriö voinee kustantaa ja lähettää ainakin Silvo Kaasalaisen ”Virkanimitysruletti” ja Seppo Konttisen ”Lakien synty” kirjat kaikkiin suomalaisiin kotitalouksiin?

Eikä tuossa vielä kaikki.

Alkumatkalla kohti korruptiovapaata Suomea, on tärkeää saada äänestäjien kuluttajasuojan kuntoon. Joko aika on kypsä sille, että edes kaikkien eduskuntapuolueiden ekosysteemikartat saadaan politiikan isosta kuvasta kiinnostuneiden suomalaisten saataville?

Lopuksi.

Tämä Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla 2.11.2009 julkaistu kirjoitus kannattaa ottaa myös teholuentaan: ”Maan tapa täyttää järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkit”
”Se, että näitä rikoksia on tehty vuosikymmeniä, ei vähennä niiden vääryyttä, kirjoittaa Sami Parkkonen.”


* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, korruptio, maan tapa, politiikka, populismi, populisti, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Rakenteellinen korruptio 3

Tämä alla olevasta mobiiliflaijerista löytyvä ja vuonna 2011 ilmestynyt, hallintotieteiden tohtori Silvo Kaasalaisen kirjoittama Virkanimitysruletti – kirja on edelleen vuonna 2021 sisällöltään kuuman ajankohtainen! Niin äänestäjille kuin politiikkaan pyrkiville ja jo siellä oleville. Politiikan ja talouden toimittajia sekä kustantajia ja päätoimittajia unohtamatta. Nyt olisi hyvä kuulla, että mikä on 10 vuotta sitten julkaistussa kirjassa esiin nostettujen epäkohtien tilanne? Vai pitäisikö vakiintunut maan meno virallistaa lainsäädäntöteitse 2020-luvulla?

Tohtori Silvo Kaasalaisen Virkanimitysruletti -kirja kuntapolitiikasta.

Suomalaiset päättäjät yli puolue- ja arvopohjarajojen opastavat mielellään muita maita laittamaan hallintorakenteensa ja – järjestelmänsä kuntoon. Olisikohan Suomessa jo korkea aika aloittaa, esimerkiksi 2020 – luvulla oman pesän siivoamisesta ja kuntoon laittamisesta?

SISÄLLYSLUETTELO
Timo Soinin sanoissa ison viisauden siemensäkki
Vaalirahanjäljen seuraaminen edelleen vaikeaa
Valtiontalouden tarkastusvirasto korruptioskanneriksi?
Miksi yhteinen äänestysprosenttitavoite puuttuu?
Petteri Orpon vuoro jäädä bussipysäkille
Seppo Kääriäinen Savon oraakkeli
Mihin riittää yhden edustajan aika – ja ajatuskapasiteetti?
Vakaan vaikenemisen kulttuuri murtumassa
Onko Suomessa vielä pitkä matka korruption harjaukseen?
EU apuun Suomen sisäisten Berliinin muurien kaatamisessa
Lisätietoa Virkanimitysruletti-kirjasta

TIMO SOININ SANOISSA ISON VIISAUDEN SIEMENSÄKKI
Toivotaan, että entisen puoluejohtajan ja ulkoministerin Timo Soinin väittämä toteutuu myös modernin suomalaisen vaalirahoituksen, vaalirahoittajien ja vaalirahanjälkien kohdalla. Niin ehdokkaiden, puolueiden ja valitsijayhdistysten osalta.

”Kaiken poliittisen kilpailun pitää olla avointa ja läpinäkyvää.”
Lähde: MTV uutiset 13.6.2017

Ison kuvan avausta odotellessa on hyvä hahmottaa, että minkälaista tietoa nykypäivän valistuneet, tavan ja tolkun äänestäjät kaipaavat. Alla olevasta mobiiliflaijerista pääsee eteenpäin. Niin eri puolueiden ekosysteemien kytkentäkaavioiden piirtämisessä ja avaamattomien vaalirahanjälkien vainuamisessa.

Puolueiden ja ehdokkaiden ekosysteemeissä ei ole mitään hävettävää.

Verotusneuvos Markku Hirvonen on kiteyttänyt poliitikkojen, lobbareiden, pääomasijoittajien ja virkamiesten hyvin läheiset suhteet oivasti:

”– …torjuvia hankkeita ja aloitteita voidaan virkamieskoneistossa estää. Kyse on siitä, mitä tahoja virkamiehet herkimmin kuuntelevat.

Ministeriöiden virkamiehet tuntevat varsin hyvin erilaisten etujärjestöjen väkeä. He ovat entisiä työtovereita ja käyvät samoissa tilaisuuksissa ja seminaareissa.

Ei siinä tarvitse olla mitään suoraa lahjomista. Siinä vain ymmärretään”,
Hirvonen kuvailee.” Lähde: Voima 5/2014 s. 20-22 – Verolaput, olkaa hyvä

Puolueiden kantakannattajille tärkeästä aatepohjasta kertoi kokoomuksen kansanedustaja (2011-2015) Lasse Männistö, joka siirtyi keväällä 2015 terveyspalveluja tarjoavan Mehiläisen terveydenhuollon ulkoistuksista vastaavaksi johtajaksi.

”Poliitikot arvostavat hyvin paljon vahvaa aatteellista pohjaa. Muutenhan tämän koko homman voisivat hoitaa koneet.

Jos sitä aatteellista pohjaa ei ole, ei oikein vuosienkaan jälkeen osaa sanoa, onko tyyppi lintu vai kala?”
Lähde: Helsingin Sanomat printtilehti 9.4.2017 sivu A 21 – ”Kuntapolitiikassa pitää osata takinkääntö”.

Valtakunnan tasolla pitää taas osata pelata, samaan aikaan, useammilla korttipakoilla ja säännöillä. Esimerkiksi edelleen käynnissä olevan sote-uudistuksen ja valinnanvapaus kokonaisuuden kanssa.

VAALIRAHANJÄLKIEN SEURAAMINEN EDELLEEN VAIKEAA
Eduskuntavaalit 2019 näyttivät toteen jälleen sen, että kun puolue- ja vaalirahoituslainsäädännön tekevät sen kohteena olevat, niin vaalirahanjälkien seuraaminen on tehty tiedotusvälineille ja äänestäjille, vähintäänkin haasteelliseksi. Yllättävää, että maan meno vaalirahoituksen avaamattomuuden suhteen jatkuu myös nuoremman sukupolven nimihenkilöiden osalta ja vieläpä juristitaustan omaavilla.

Kokoomuksen vuonna 2015 lanseeraama korjausliike odottaa edelleen bussipysäkillä?

Yksi helposti kyytiin otettava ja nopeasti tehtävä lainsäädännöllinen parannus on sellainen, että vaaleilla valituilla ehdokkailla on velvoite pitää omat poliittisen uransa vaalirahoitusilmoitukset äänestäjien ja tiedotusvälineiden saatavilla. Aiheesta lisää seuraavaksi.

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO KORRUPTIOSKANNERIKSI?
Suomessa on yllättävän paljon tilanteita, joissa samat, mutta näennäisesti eri puolueita edustavat kansanedustajat, mepit ja erilaiset avustajat istuvat tuoleja vaihtaen eri organisaatioiden päättäjinä. Toimien pahimmillaan eli härskimmillään, lainsäädäntö -, toimeenpano – ja tuomiovallan sekä laillisuusvalvonnan alueilla.

Tässä tuore huomio, valtionhallinnon ison kuvan läpikotaisin tuntevalta, valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtaja Tytti Yli – Viikarilta.

Valvoja ja valvottu – Helsingin Sanomat 30.5.2021, sivut B 1 – B 4
Lainaus alkaa.

Yli – Viikari sanoo arvostavansa suomalaisen hallinnon matalaa hierarkiaa. Nuorena virkamiehenäkin voi päästä puhumaan kokeneemmille viranhaltijoille ja poliitikoille.

”Suomi on niin pieni maa, että tekemällä töitä voi vaikuttaa todella isoihinkin asioihin. Täällä on jokaisella politiikka-alueella vain kourallinen ihmisiä.”
Lainaus loppu.

Tuossa mielenkiintoisessa mittayksikössäkö piilee selitys sille, että politiikka-alueella toimiva ja vaaleilla valittujen päättäjien ydinjoukko pyritään pitämään kourallisena?

Suomea hallitaan vain muutaman kourallisen voimin. Samat henkilöt ja puolueet mukana kaikilla tasoilla.

Kun on määrällisesti vähemmän lobattavia, niin lobbaritkin pääsevät helpommalla. Ylempi arvoisempi vaaleilla valittu, opettaa alemmalla tasolla toimivia toimimaan toivotulla tavalla.

MIKSI YHTEINEN ÄÄNESTYSPROSENTTITAVOITE PUUTTUU?
Kuntavaalien 2021 varsinainen äänestyspäivä on 13.6.2021. Tuntuu oudolta, mikseivät puolueet ole asettaneet yhteistä äänestysprosenttitavoitetta? Esimerkiksi 10 prosentin kasvu vuoden 2017 toteutuneeseen äänestysprosenttiin (58,8%) verrattuna.Nimittäin. Kuntavaalien 2017 lopputulokset ovat lukujen surullista luettavaa. Ainakin todellisten kannatuslukujen ja toteutuneen äänestysprosentin valossa tarkasteluna.

Ratkaisevaa äänestysprosentin kasvulle on tietysti se, että uskaltavatko edes nuoremman sukupolven puoluejohtajat murtaa vuosikymmenten ajan pitäneen, vakaan vaikenemisen kulttuurin ja lukuista sisäiset Berliinin muurit Suomesta? Koskien esimerkiksi kokovartalokorruption ja maan tavan tunnusmerkkien mukaisia formaatteja? Niihin kuuluu olennaisena kikkana se, että äänestämään houkutellaan erilaisilla sisäänvetolupauksilla ja vaalien jälkeen tehdään sitten ihan toista. Valittajia kehotetaan seuraavalla kerralla äänestämään paremmin, josko silloin vaalilupaukset saataisiin mukaan hallitusohjelmaan.


PETTERI ORPON VUORO JÄÄDÄ BUSSIPYSÄKILLE
Kokoomuksen sisällä on kuplinut jo pitkään. Petteri Orpon meriitteihin jää ainakin perussuomalaisten hajottaminen vuonna 2017. Joten hänen puheensa kokoomuksesta hallituksessa hänen johtaessaan puoluetta, Jussi Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa ei liene mahdollinen?

Myös vaalien välissä julkistetut lupaukset ovat tehty rikottaviksi.

Jos jotain pitää tuon mobiiliflaijerin sisällöstä ennustaa, niin seuraavaksi taitaa kokoomukseen tulla uusi puheenjohtaja? Vaan vaihtuuko kokoomusjohdon tilataksi kuljettajan ohjaamaksi hienostuneeksi Bentleyksi vai Antti Rinteen ohjaamaksi sähköllä toimivaksi reittibussiksi?

Yllättäen kokoomus on menettänyt EU-liittovaltioon johtavan tiekarttakeskustelun vihreille!

Nyt vain jännitetään tapahtuuko kokoomuksen puheenjohtajan vaihto kuntavaalien 2021 jälkeen, mutta kuitenkin ennen seuraavia eduskuntavaaleja?

SEPPO KÄÄRIÄINEN SAVON ORAAKKELI
Yksi vihje tulevasta tuli kepulaisen sutkisukupolven edustajan Vaalikatsaus – kolumnista. Seppo Kääriäinen otsikoi Maaseudun Tulevaisuudessa 3.5.2021 julkaistun tilannekuvakatsauksen oraakkelimaisesti: ”On satavarmaa, että poliittinen kartta on vaalikierroksen jälkeen koko lailla uudessa asennossa.”

Ketkä tuon poliittisen kartan uuden asennon päättävät? Millä keinoilla ja mihin mennessä, rakenteellisten korjausten next-level saavutetaan? Tässä alla olevan mobiiliflaijerin mallissa, kansanedustajat ja mepit toimivat selkeissä kaksoisrooleissa, ensin lainsäätäjinä ja sitten lakien toimeenpanijoina kunnissa ja kaupungeissa. Jatkossa myös keskustan havittelemissa maakunnissa.

Jättääkö taas yli 1,8 miljoonaa äänioikeutettua äänestämättä?

Helpoin askel poliittisen kartan uudelle asemoinnille on ollut Liike Nytin hallinnassa. Liike Nytin yhden kansanedustajan eli Harry Harkimon leukaperillä on suomalaisia rakenteellisen korruption muureja jo hieman narskuteltu.

Vaan edustaja Harkimokaan ei taida olla tosimielellä liikkeellä korruption karsimisessa, koska on asettunut kansanedustajana Helsingissä ehdolle. Teemalla ”Tässä kaupungissa on vain yksi seriffi – Äänestä Hjallista” (HS 29.5.2021 maksettu etusivun mainos). Pitää muistaa vanhoista villin lännen sarjakuvista, että yksi seriffi on aina helpompi taklata pois pelistä kuin useampi toimintavalmiiden sekä kulloisenkin tilannekuvan hallitsevien seriffien ja apuseriffien kentälliset.

MIHIN RIITTÄÄ YHDEN EDUSTAJAN AIKA- JA AJATUSKAPASITEETTI?
Kun ajatellaan eduskunnassa ja europarlamentissä tehtävää hidasta lainsäädäntötyötä, niin nyt on hyvä aika pysähtyä miettimään, sitä kuinka monessa eri tehtävässä kansanedustajien ja meppien sallitaan toimia? Mitä vähemmän vaaleilla valituilla edustajilla on aikaa tutustua itsenäisesti ja kaikessa rauhassa lakihankkeiden taustoihin, kuten ministeriölle annettuihin lausuntoihin, niin sitä helpommin he ovat kokeeneempien oman puolueen ekossysteemien apparatsikkien, lobbareiden, avustajien ja virkamiesten vietävissä.

Pakotetaanko kansanedustajia ja meppejä kuntavaaliehdokkuuksiin sekä kaksoisrooleissa toimimiseen?

Miksei kukaan kanna huolta vaaleilla valittujen edustajien jaksamisesta ja riittävästä vapaa-ajasta? Eihän se varmasti kivalta tunnu, jos omat lapsetkin vierastavat. Puolisoista ja perheen lemmikkieläimistä puhumattakaan. Ministereitä ja heidän avustajiaan unohtamatta.

VAKAAN VAIKENEMISEN KULTTUURI MURTUMASSA
Tämän bloggauksen alussa mainitun kaltaisia rakenteellisesta korruptiosta ja maan tavasta kertovia Virkanimitysruletti tyyppisiä kirjoja tarvitaan lisää. Mielellään kaikkien eduskuntapuolueiden vallankäytön ydinhenkilöiden näkökulmasta kirjoitettuina. Vaikka sitten oman poliittisen uran jälkeen tai sen loppusuoralla. Pohjoismaalaisen sanan- ja ilmaisuvapauden rajojen puitteissa. Unohtamatta todellisia vallanpitäjiä Suomessa.

Kuten ovat tehneet aiemmin etujärjestöjen valtaa käsittelevissään kirjoissaan:
1. Seppo Konttinen
”Lakien synty”

2. Anders Blom
”Veljeskunta – Lobbaus Suomen poliittisessa järjestelmässä”

3. Lasse Laatunen ja Arto Nieminen
”Kolmikannan kulisseissa”

ONKO SUOMESSA VIELÄ PITKÄ KORRUPTION HARJAUKSEEN?
Muistatko Sinä tämän?

Helsingin Sanomat – ja Maaseudun Tulevaisuus – sanomalehtien entinen päätoimittaja, nykyinen Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, kirjoitti Lapin Kansa (2014 07 06; 03:32:58) sanomalehdessä rakenteellisesta eli institutionaalisesta korruptiosta Suomessa.

Seurauksena tuostakin erinomaisesta ja korkean tason henkilön kirjoituksesta oli vain hiljainen vaikeneminen.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Ilman jatkuvaa keskustelua tämä vakiintunut korruption osakuvio Suomessakin vain jatkuu:

Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Pieni valonpilkahdus lupaa valoa jo 2030-luvulle. 27.5.2021 uutisoitiin laajasti, että pääministeri Sanna Marinin/sd. I hallitus on hyväksynyt Suomen ensimmäisen korruption vastaisen strategian. Mitä kaikkea se tarkoittaa, tosielämässä, jää nähtäväksi? Toivottavasti ministerit ja pääministeri sekä heidän avustajansa tajuavat pidättäytyä kunta- ja kaupunkitason luottamustoimista. Tältä osin ja uutistietojen mukaan tuo korruption vastainen toimi on siirtynyt jo seuraaviin kuntavaaleihin eli vuodelle 2025.

Joten toivotaan, että tiedon lisääminen korruptiosta, kaikille yhteiskunnan tasoille lähtee oikeusministeriön toimesta liukkaasti liikkeelle.

Oikeusministeri Anna – Maja Henriksson/rkp. 27.5.2021 Yle Uutisissa:
”Hyvä veli -verkostojen kimppuun käydään jämerällä ohjelmalla – Henriksson: Korruptiota esiintyy yhteiskunnan kaikilla tasoilla”

Lainaus alkaa.

Myös kuntapäättäjillä oltava riittävästi tietoa
Suomessa korruption erityispiirre on sen rakenteellisuus ja vaikea havaittavuus. Strategiamateriaalin mukaan näitä hyvä veli -verkostoja ilmenee ”elinkeinoelämän ja viranomaisten toiminnan rajapinnassa”.

– Rakenteelliseen korruptioon liittyvät usein epäterveet verkostot, jossa ei toimita läpinäkyvästi ja mahdollisesti ajetaan omia etuja, sanoi oikeusministeriön erityisasiantuntija Juuso Oilinki, joka korosti tietoisuuden lisäämisen roolia.

– Että opitaan tunnistamaan vääristyneitä rakenteita päätöksenteko- ja valmisteluprosesseissa.

Myös Henriksson korosti tiedon lisäämistä kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

– Kuntapäättäjät, jotka tekevät lautakunnissa päätöksiä hankinnoista, myös heillä pitää olla riittävästi tietoa, oikeusministeri korosti.

Poliittisen päätöksenteon ja julkisten hankintojen lisäksi korruption riskialueina Suomessa pidetään puolue- ja vaalirahoitusta, rakennusalaa, ulkomaankauppaa ja urheilua.”


Lainaus päättyy.

Tässä kohtaa on hyvä huomata. että nuo korruption riskialueet eivät ole Suomessa tehtyihin huomioihin perustuvia:

”Strategiatyön taustalla ovat Suomelle osoitetut kansainväliset suositukset tehostaa korruption vastaista työtä. Strategian valmistelussa on hyödynnetty oikeusministeriön koordinoiman korruptionvastaisen yhteistyöverkoston aiempaa työtä.”
Lähde: Korruptiota torjutaan kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti, Valtioneuvosto – Oikeusministeriö 27.5.2021

Jos aiheen iso kuva kiinnostaa Sinua, niin Euroopan neuvoston korruption vastaisen toimielimen, GRECON, Suomea koskevat ja suomenkieliset arvioinnit ovat ladattavissa ja luettavissa osoitteessa:
https://www.coe.int/en/web/greco/evaluations/finland

Toivotaan, että 2030-luku riittää jo Suomesta (2000-luvun alussa) havaittujen korruptioalueiden korjaamiseen. Vaikka tieto lisää tuskaa, niin oikeusministeriö voinee kustantaa ja lähettää ainakin nuo Silvo Kaasalaisen ”Virkanimitysruletti” ja Seppo Konttisen ”Lakien synty” kirjat kaikille kuntatason päättäjille.

EU APUUN SUOMEN SISÄISTEN BERLIIININ MUURIEN KAATAMISEESSA
Toukokuussa 2021 Suomessa on kohistu pääministeri Sanna Marinin/sd. aamupala- ja ateriaetuihin liittyvistä asioista. Samaan aikaan toisaalla on odottanut avaamistaan pääministeri Paavo Lipposen I hallituskauden (1995 – 1999) tapahtumat, joissa toistuvat Seppo Konttisen erinomaisessa Lakien synty – kirjassa paljastetut härskit menettelyt.

Tärkeää tietää valvontatutkan alapuolisista On Sovittu Että (OSE) – ja finanssifasismijärjestelmistä.

isihan se kova juttu, jos korruption kitkeminen Suomessa aloitettaisiin siitä, että kansallisen toimivallan piirissä olevien ja todella hitaasti edenneiden, vakuutusoikeus- ja vakuutuslääkärijärjestelmien täysremontit siirretään nopeutetusti Euroopan unionin toimivallan piiriin! Vastineeksi tavan ja tolkun suomalaisille, ensimmäisestä EU-maiden yhteiseen velkaan perustuvasta tukipaketista ja EU-tason verotusoikeuteen johtavalle next-levelille noususta.

Puhtia ja luotettavuutta Suomessa käytäviin korruptio- ja oikeusvaltiokeskusteluihin toisi se, että oikeusministeri Anna – Maja Henriksson/rkp. lunastaa, Helsingin Sanomissa 20.6.2012 uutisoidun ”Arvosteltu vakuutusoikeus menee remonttiin lähivuosina” lupauksensa.

Jonka jälkeen myös kunnille ja kaupungeille sekä Kelalle kaatuvat vammautuneiden ja sairastuneiden pitkäkestoiset kustannukset lähtevät pikku hiljaa pienenemään, kun vakuutus- ja eläkeyhtiöt maksavat omat korvausvelvoitteensa ilman vuosikausien pompotusrulettia, kafkamaisesti lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan korvausjärjestelmien välillä.

LISÄTIETOA VIRKANIMITYSRULETTI – KIRJASTA
Näistä kahdesta poiminnasta alkuun.

1.
”Asiantuntemusta Kaasalaisella siis taatusti on ja kirja on mukavan provokatiivinenkin — ainakin välillä, toisinaan taas melko hyytävää luettavaa. Ymmärtääkseni hän on jäänyt eläkkeelle, muutoin tällaisen kirjan julkaiseminen tuskin olisi ollut mahdollista!

Hyvä, tällaisia kannanottoja ja pamfletteja tarvitaan! Suomessa kaivataan enemmänkin nopeaa reagointia (myös kustantajien puolelta) ajankohtaisiin ja kipeisiin asioihin sekä epäkohtiin.


Tämä on hyvä esimerkki asiasta, josta on kyllä keskusteltu siellä ja täällä, mutta mitään näkyvämpää ei oikein ole tullut esille eikä varsinkaan ratkaisuja ole esitetty edes teoreettisella tasolla. Kaikkien tietämä asia on vain vaiettu kuoliaaksi.

Kirpeähkö, provokatiivinen ja suora esitystapa tekee kirjasta mielenkiintoisen ja osittain jopa huvittavan, jollei asia olisi niin tärkeä. Suosittelen tutustumaan, miten korkeammat virat ja toimet on jaettu ja edelleenkin jaetaan valtiolla sekä kunnissa.”
Lähde: Silvo Kaasalainen: Virkanimitysruletti – Kirjavinkit 27.8.2011

2.
Sisäministeriön eläkkeellä olevan kansliapäällikkö Aulis Pöyhösen kirja-arvostelu, joka on julkaistu Kuntalehdessä 12/2011:
”Kirjoittajana ja tutkijana Kaasalainen ei tyydy vain kritisoimaan. Hän myös raivaa tietä  ”Kohti toimivaa demokratiaa”. Mitä pitäisi korjata, jotta demokratia toimisi hyvin ja tuottaisi palvelut tehokkaasti, hän kysyy.

Toimiva demokratia vaatii sekä poliittisen järjestelmän että hallinnon. Perusongelmaksi muodostuu demokratian ja byrokratian – virkakoneiston – yhdistäminen. Ideaalisessa byrokratiassa pätevät virkamiehet  oteuttavat tehokkaasti ja puolueettomasti kansan valitsemien edustajien tekemät päätökset. Poliittiset virkanimitykset rikkovat tämän demokratian ideaalin.

Valitettavasti kansalaisten poliittiset vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset, sillä vaaleissa pääosin ehdokkaat valitaan puolueiden jäsenistä, joita on alle 8 % kansalaisista. Tällöin yli 90 % kansalaisista on vailla sekä osallistumis- että vaikutusmahdollisuuksia.

Julkishallinnon toiminnan ja talouden tarkastus on demokraattisen kontrollin viimeinen linnake. Kuntalain tarkastusjärjestelmä on rakennettu palvelemaan lähinnä valtuustoa, ja se jättää aukkoja ja manipulointimahdollisuuksia.

Tarkastuksen organisoinnista  vastaava tarkastuslautakunta on puhtaasti poliittinen. Kun sen jäsenetkin voidaan valita valtuutetuista, jäsenet joutuvat tarkastamaan omia päätöksiään. Luottamushenkilöinä niillä ei ole virkavastuutakaan.

Kaasalaisen tavoite on kuntalaisten itsehallinnon kehittäminen. Päätöksen valmistelu tule organisoida niin, että se ohjautuu luottamushenkilöiden toiveista käsin, mutta hyödyntää myös viranhaltijoiden asiatiedot. Kaasalainen kutsuu tätä osallistuvaksi päätösprosessiksi.”
Lähde: Silvo Kaasalaisen kotisivu www.silvokaasalainen.fi > Etusivu » Virkanimitysruletti » Virkanimitysruletti –arvostelu

Eikä tuossa vielä kaikki.

Rohkeasti äänestämään, mutta äänestämättä jättäminenkin on näissä Suomen tilanteissa ymmärrettävää. Toivotaan kuitenkin, että keskustelut suomalaisesta korruptiosta ja siihen ehdotetuista korjauksista etenevät nopeutettuina rauhan, rakkauden ja rispektin nimissä.

Saavutetun yhteiskuntarauhan puolesta kannattaa aina taistella rauhanomaisin keinoin. Vaikka monesta asiasta olisimmekin eri mieltä.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, politiikka, talouselämä, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Tangoon ja tanhuun tarvitaan ainakin kaksi

Keskustan ministerikierrossa uudeksi valtiovarainministeriksi on 27.5.2021 lähtien nimitetty, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ja häneltä vapautuneelta ministerinpaikalle, uudeksi tiede- ja kulttuuri ministeriksi, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana toiminut Antti Kurvinen. Eduskuntaryhmän uudeksi puheenjohtajaksi valittiin, maantieteellisten koordinaattien perusteella, keskustan sipisläiseen fraktioon kuuluva, kansanedustaja Juha Pylväs.

Nyt jännittää, että uskaltavatko he tehdä uuden aikakauden keskustalle irtioton sdp:n, kokoomuksen ja rkp:n ekosysteemien, suomalaisille luomasta vakuutuslääketieteen ikeestä?

Tästä yksi sivuaskel keskustan vakuutuslääketiede lähihistoriaan.

Keskusta on todellista kannatustaan suurempi ja kaupungeissa vallitsevaa mainettaan pahempi. Ainakin niiden suomalaisten keskuudessa, jotka tietävät sen, että keskustalla löytyy nainen tai mies jokaisesta merkittävästä On Sovittu Että (OSE) – järjestelmään kuuluvasta organisaatiosta. Yleensä he löytyvät sieltä hierarkian huippupaikoilta. Myös puolueettomiksi ja riippumattomiksi itseään julistavista valtakunnallisista ja paikallisista tiedotusvälineistä.

Keskustan luottoratsun Matti Vanhasen pääministerivuosilta 2003 – 2007, kasvamaan alkaneesta vakuutuslääketieteen varjosta irtaantumiselle, ministeri Saarikolla ja Kurvisella on lähtökohtaisesti erinomaiset mahdollisuudet. Molemmat ovat terveitä ja nuoria, joten virtaa heillä ainakin riittää. Toinen juttu kokonaan on se, että uskaltavatko hekään olla välittämättä erittäin vaikutusvaltaisten sipisläisten korvaan sipittelyistä.

Tormakka tiede- ja kulttuuriministeri Kurvinen on koulutukseltaan juristi. Valtiovarainministeri Saarikko on taas toiminut, muun muassa helmikuusta toukokuuhun 2010 sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän erityisavustajana ja toukokuusta kesäkuuhun 2010 tämän seuraajan Juha Rehulan erityisavustajana. Eli he kaikki yhdessä ja erikseen ymmärtävät vakuutuslääketieteeseen kytkeytyvät rahalliset ja perustuslailliset arvot sekä oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen tarpeen tavan ja tolkun suomalaisten tosielämässä erinomaisen hyvin.

”Oikeusvaltioperiaatteen ytimessä ovat riippumattomat ja itsenäiset tuomioistuimet.”Lähde: EU2019FI/ fi/ Ohjelma ja teemat/ Arvot ja oikeusvaltioperiaate/

Toivotaan, että nuoremman sukupolven keskustalaiset lähtevät rohkeasti tekemään julkista irti askellusta, eniten suomalaisia ketoon niittäneestä tieteestä. Vakuutuslääketieteestä. Sillä ei liene väliä, että tuo käykö irtiaskellus tangon vai tanhun tahtiin?

Kunhan tuo tango tai tanhu ei jatku enää demareiden määräämässä tahti- ja vyölenkkiotteessa sekä ”Sutkein kepulainen demari?” – roostauksessa.

Isoista kuvioista syrjään vetäytyvälle Matti Vanhaselle voimia ja virkeyttä. Virman mies eli kalapuikkomies on pitkällä urallaan hommansa hoitanut. Joten häneen vuosikymmenten varrella luottaneet ja rahallisesti panostaneet voivat olla varmasti varjoissaan sekä kuplissaan erittäin tyytyväisiä.

Toinen juttu on se, että uskaltavatko edes nuoremman sukupolven keskustan johtajat murtaa vuosikymmenten ajan pitäneen, vakaan vaikenemisen kulttuurin Suomessa?

Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Yksi vihje tulevasta tuli kepulaisen sutkisukupolven edustajan Vaalikatsaus – kolumnista. Seppo Kääriäinen otsikoi Maaseudun Tulevaisuudessa 3.5.2021 julkaistun tilannekuvakatsauksen oraakkelimaisesti: ”On satavarmaa, että poliittinen kartta on vaalikierroksen jälkeen koko lailla uudessa asennossa.”

Nyt vain jännitetään tapahtuuko näin kuntavaalien 2021 vai eduskuntavaalien 2023 jälkeen? Vai niiden välissä?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, Perustuslaki, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, talouselämä, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Impotentti itsenäisyys vs. haluton federalismi

Ensimmäinen EU-maiden yhteiseen velanottoon perustuva tukipaketti hyväksyttiin eduskunnassa 18.5.2021 pidetyssä täysistunnossa: ”Vain seitsemän ääntä ratkaisi sen, että EU:n elvytyspaketti meni läpi Suomen eduskunnassa.”Lähde: Uusi Suomi 18.5.2021 – EU-jättipaketti: ”Ratkaiseva ero” oli 7 ääntä.

Toivottavasti päättäjämme uskaltavat viedä EU-asioita rohkeasti eteenpäin. Eri mielisyyden soisi kuuluvan kansanedustajille sallittuun keinovalikoimaan, kun hän puolustaa omia arvojaan ja arvopohjaansa. Olipa sitten perinteisen itsenäisyyden puolustaja. Tai sitten fantsumaista federalismia halajava.

Moni suomalainen on EU-asioiden maallikkona fundeerannut muun muassa seuraavia asioita, joihin on nyt hyvä aika saada vastauksia. Tässä bloggauksessa niistä muutamia.

Erilaisten arvopohjien isoa kuvaa Suomessa selkeyttäisi se, että kukin kansanedustaja ja vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö kertoo äänestäjille rohkeasti, ensin ja hyvin harkittuaan, oman kantansa siihen, minkälaista EU-liittovaltion mallia he arvopohjaansa peilaten ovat valmiita avoimesti kannattamaan ja ajamaan 2020-luvulla? Miten toimien ja millä aikataululla?

Ja myös sen, että jos ei kannata, niin minkälaista EU-suhteiden toimintamallia hän itse kannattaa?

Entäs, jos vihreiden kansleriehdokas Annalena Baerbock nousee valtaan Saksassa?

Vihreiden leiriin kuuluvan Rosa Meriläisen Hesarin räväkkä kirjoitus 11.5.2021 ei voi olla jäänyt huomaamatta, minkään eduskuntapuolueiden leireissä. Kolumni ”Impotentista itsenäisyydestä pitäisi harppoa toimintakykyiseen liittovaltioon” oli otsikoltaan räävitön, koska itsenäisyydestä ei ole pruukattu Suomessa puhua sukupuolisiin kyvykkyyksiin liittyvin termein. Varsinkaan valtakunnan suurimman sanomalehden pääkirjoitusaukeamalla!

Mitenhän Suomen vihreät tuon harppauksen toimintakykyiseen liittovaltioon haluavat tehdä ja milloin? Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on päässyt helpolla, koska uutisvirrasta ei löydy osumia, joissa häneltä olisi Rosa Meriläisen kolumnista kysytty. Entä mitä mieltä Ruotsin ja Tanskan vihreiden keskuudessa ollaan, jos Suomi etenee omin nokkinensa EU-liittovaltioon?

Entä mitkä mahtavat olla muiden eduskuntapuolueiden päättäjien työlistalla olevat keinot sekä aikataulut, Suomen ja meidän suomalaisten, viemiselle EU-suhteiden ja EU-sidonnaisuuksien next-levelille?

Eikä tuossa kaikki.

Toivottavasti päättäjillämme on Euroopan velkojen verkoston iso kuva hallinnassaan. Jo presidentinvaalien 2012 yhteydessä ehdotettiin, että on tärkeää, että ennen EU-maiden yhteiseen velkaan perustuvaa next-level askelta, saadaan Euroopan velkojen verkoston läpivalaisu vihdoinkin käyntiin.

Kuitenkin Suomelle ja meille suomalaisille jyvitetyt tähän astiset vastuut, euroon kuulumisesta, ovat jääneet, jostain syystä, julkisessa keskustelussa pimentoon.

Tämä seuraava ei ole vielä käynyt elvytyspaketin eduskuntakeskusteluista ja uutistiedoista selville.

Ovatko suomalaiset yritysjohtajat, mepit, kansanedustajat ja virkamiehet sekä päätoimittajat saaneet lukea ensimmäiseen yhteiseen velkavastuuseen perustuvan tukpaketin sopimuspaperit ja liitteet läpi? Kaikessa rauhassa ja omilla äidinkielillään. Sekä luottojuristeiltaan tarkennuksia kysyen.

Tuo kaikki siksi, että tämä kokoomuksen Verkkouutisissa 6.5.2021 kerrottu pitää myös 2020- ja 2030-lukujen ajan paikkansa.

”.. valtiovarainvaliokunta hyväksyi keskiviikkona mietintöönsä paljon kokoomuslaisia reunaehtoja.

Ehtojen mukaan paketin pitää olla muun muassa kertaluonteinen, jäsenmaiden tulee jatkossa sitoutua omien velkojensa hoitamiseen ja mitään EU-tasoisia veroja ei saa valmistella.”


Edustaja Ben Zyskowiczille kiitokset rehellisyydestä:
”– Samalla pitää rehellisesti tunnustaa, että Euroopan unionissa on väkeviä voimia, suuria maita, jotka ajavat asioita siihen suuntaan, mitä me Suomessa emme halua. Tämä onkin haaste tuleville vuosille, Zyskowicz sanoi.”
Lähde: Verkkouutiset 11.5.2021 – ”Petteri Orpo: Nyt ei äänestetä rusinoista vain pullasta”

Nuo väkevät voimat ja suuret maat lienevät, niin pelottavia, ettei edes edustaja Zyskowicz uskaltanut niitä mainita. Tässä mobiiliflaijerissa vuoden 2016 tunnelmia.

Brexit auttaa brittejä omien veroparatiisien suojelemisessa?

Kyse ensimmäisessä EU-maiden yhteisvastuullisesti velalla kustannettavassa, ainakin 750 miljardin euron,  tukipaketissa on viralliselta nimeltään tästä kokonaisuudesta:

2. Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 hyväksymisestä

Hallituksen esitys HE 260/2020 vp,
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_260+2020.aspx

Valtiovarainvaliokunnan mietintö
VaVM 4/2021 vp,
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/VaVM_4+2021.aspx

Ainoa käsittely
(mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta, joissa hylkäysehdotuksia ja lausumaehdotuksia)

Lähde: Eduskunnan internet – sivusto, linkit on luettu 25.5.2021.

Toivotaan, että nuo asiakirjat saadaan joku päivä, kaikkien aiheesta kiinnostuneiden saataville niin, että ne ovat käännettyinä kaikille Suomen virallisille kielille, joita tavan ja tolkun suomalaisetkin ymmärtävät.

Kaikkien tavan ja tolkun suomalaisten äänten kuuluviin saaminen on, etenkin nyt, erittäin tärkeä asia. Vaikka monesta EU-asiasta eri mieltä oltaisiinkin.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Toivotaan isojen johtajien, meppien, kansanedustajien, virkamiesten ja etujärjestöjen johtajien sekä päätoimittajien yhdessä ja erikseen, kertovan meille tavan ja tolkun suomalaisille seuraavat asiat:

1. Miten syvällä EU-liittovaltion rakenteissa jo olemme? Mihin perustuen ja miksi?
2. Minkälaisiin EU-liittovaltiorakenteisiin sekä millä aikataululla, he haluavat Suomen ja suomalaisten puolesta edetä? Ja mihin sitten taas ei.
3. Lakisääteinen sosiaalivakuutus ja – turva ovat kuuluneet Suomen kansallisen toimivallan alle.

Nopeutuisivatko vuosikymmenien ajan päättäjiemme tiedossa olleiden ongelmakohtien korjaaminen ja korvaaminen, jos kyseiset asiakokonaisuudet siirrettäisiin Suomesta 2020-luvulla Euroopan unionin toimivallan alle?

Lopuksi.

Suomen lukuisten vakaan vaikenemisen muurien, mutta sisäisten Berliinin muurien murtamiseen menee varmasti aikaa, mutta näin armon vuonna 2021 on hyvä aika aloittaa, yhdessä toimien noiden lukuisten muurien murtaminen.

Yli hyvinkin erilaisten arvopohjarajojen toimien. Tai ainakin edes kerran avointa yhteistyötä yrittäen. Rauhan, rakkauden ja rispektin toimintakehikossa.

* * * *

Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –


Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, EU, Perustuslaki, politiikka, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Yksi kommentti

Jarrutuskeskustelun jarrutusjäljet

Aika näyttää minkälaiset jarrutusjäljet poliittisten peliliikkeiden pelikirjaan ja -kentille jää, kun eduskunta on saanut äänestää EU:n elvytys- ja elpymispaketista > elvytys- ja elpymisvälineestä > elvytys- ja elpymisrahastosta. Ainakin noin monella erilaisella nimellä, tuo ensimmäinen 750 miljardin euron tukipaketti on tullut uutisvirroissa vastaan.

Tätä kirjoitettaessa EU:n omien varojen päätöksen hyväksymisestä käyty (jarrutus)keskustelu eduskunnassa on päättynyt 15.5.2021 aamuyöllä. Äänestyksen päivämäärää ei ole vielä vahvistettu. Eikä myöskään sitä, että onko perussuomalaisten poliittisessa pelikirjassa, jokin laillinen kikka käyttämättä. Ja jos on, niin milloin se mahdollisesti käytetään.

Käyty jarrutuskeskustelu saattaa jälkiseuraamuksineen eli jarrutusjälkien pituuden mittaamisen ja arvioinnin jälkeen johtaa siihen, että saamme suomalaisina tietää omasta EY-, EU- ja eurolähihistoriasta entistä tarkemmin. Kuten. Onko eduskuntaa harhautettu aiemminkin?

Näinkö viekkaasti suomalaiset ja Suomi vietiin euroon?

Sitten nykyaikaan. Kyse ensimmäisessä yhteisvastuullisesti kustannettavassa, 750 miljardin euron tukipaketissa on viralliselta nimeltään tästä kokonaisuudesta:

2. Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 hyväksymisestä

Hallituksen esitys HE 260/2020 vp,
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_260+2020.aspx
Valtiovarainvaliokunnan mietintö
VaVM 4/2021 vp,
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/VaVM_4+2021.aspx

Ainoa käsittely
(mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta, joissa hylkäysehdotuksia ja lausumaehdotuksia)

Lähde: Eduskunnan internet – sivusto

Asian käsittelyyn liittyvää ja poliittisen pelikirjan mukaista jarrutuskeskustelua käytiin perussuomalaisten johdolla.

Kyseessä ensimmäisessä yhteisvastuullisessa elpymispakettihankkeessa on perussuomalaisten mielestä Euroopan unionin toimivallan kasvattamisesta ja kansallisen pienentämisestä.

Perussuomalaisten sitkeyden taustalla on ainakin nämä viisi asiaa:
1. Perussuomalaiset pelkäävät, että eduskuntaa ja suomalaisia ollaan taas kerran harhauttamassa.

Eduskunta hylkäsi 11.5.2021 elpymispakettikansanäänestystä ajavan kansalaisaloitteen äänin 128 – 43. Perustuslakivaliokunnan (PeV)) päätösehdotus täysistunnolle oli, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteen.

PeV:n mietintöön sisältyi kolmen perussuomalaisen kansanedustajan allekirjoittama vastalause.

Valiokunnan mietintö PeVM 10/2021 vp KAA 6/2020 vp Perustuslakivaliokunta
Kansanäänestyksen järjestäminen EU:n elpymispaketista
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/PeVM_10+2021.aspx

2. Oman kannattajakunnan tyytyväisenä pitäminen, koska kuntavaalit 2021 ovat ovella ja eduskuntavaalit 2023 lähestyvät koko ajan.

Perussuomalaisilla on ehkä parhaiten muistissa se, että perustuslakiin tehdyt ”uudistukset” (HE 60/2010 ja LJL 3/2011) mahdollistavat Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävät toimivallan luovutukset ja nopeatkin juoksutukset.

Joten nyt eduskunnan käsittelyssä oleva HE 262/2021 halutaan perussuomalaisten toimesta kaataa, että täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivaltaa, kuten budjettivalta ja verotusoikeus, ei siirry vain pienin jarrutusjäljin Suomesta pois.

3. Uutistietojen mukaan puolueiksi, oikeusministeriön ylläpitämää puoluerekisteriin pyrkii parhaillaan yhdistyksiä, joista on uutisoitu tulevan myös kilpailija tai kilpailijoita perussuomalaisten oikealle puolelle.

4. Sosiaalista mediaa varten perussuomalaiset ovat saaneet uskomattoman ison varaston aineistoa, jota tullaan varmasti näkemään ja kuulemaan eri muotoihin jalostettuina.

5. Vihreiden ekosysteemiin kuuluvan Rosa Meriläisen ”Impotentista itsenäisyydestä pitäisi harppoa toimintakykyiseen liittovaltioon” kolumni Helsingin Sanomissa 11.5.2021. Jonka ajoitus ja otsikointi vaikuttavat vielä pitkään Suomen itsenäisyyttä arvostavien mielissä ja keskuudessa.

Eikä tuossa kaikki.

Yllättävää huomata, että Etelä-Euroopan mailta rakenteellisia korjauksia vaativat perussuomalaiset eivät käyttäneet hallinnassaan olevaa mahdollisuutta käynnistää kuntavaaleista 2021 Suomen rakenteellisten korjausten aaltoa.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Yli miljoonaa äänestäjää, vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, kutkutelleet lupaukset vakuutusoikeus- ja vakuutuslääkärijärjestelmien korjaamiseksi, päättyivät perussuomalaistenkin osalta, törmäykseen Suomen sisäisiin Berliinin muureihin.

Persutkin tekivät vain vihreät. Vaan eihän sitä koskaan tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja uskaltavatko PersVers 2 tehdä irtioton kantaiseistään ja – äideistään?

Lopuksi.

Ilman sosiaalisen median avaamia mahdollisuuksia, moni EY-, EU- ja eurolähihistoriamme tapahtumista olisi tiedossamme vain hiljaisen sähköauton pakoputkinäkymän aukon osalta. Ennen kuin seuraava ”On Sovittu Että” – tyyppinen, Suomeen ja suomalaisiin kohdistuva EU-integraation kiihdytysvaihe taas käynnistyy. Tai on itse asiassa koko ajan käynnissä.

Nyt sentään paljon parjattujen PersVers 2 – perussuomalaisten toimien ansiosta, näkyviin jää; vauhdikkaasti pomppineen jarrutuskeskustelun jäljiltä jarrutusjälkiä eduskunnan avoimiin arkistoihin. Joista riittää paljon ammennettavaa nykyisille ja tuleville sukupolville.

Esimerkiksi osoitteessa:
https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi
> Täysistunto 13.5.2021 kello 18.50 (yhteisaika 32 tuntia 35 minuuttia)
– pidettyjä puheenvuoroja 285

Tekstiksi puretut puheenvuorot ilmestyvät eduskunnan internet – sivuille
Valtiopäiväasiat ja –asiakirjat > Täysistuntojen pöytäkirjat – osioon.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): EU, eurokupla, korruptio, Perustuslaki, politiikka, populismi, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Sutkein kepulainen demari?

Paavo Lipponen täytti 23.4.2021 perjantaina kunniakkaat 80 – vuotta. Hyvän tuulisten merkkipäivähaastattelujen kautta, löytyi tämänkertaisen bloggauksemme aihe ja otsikko.

Otetaan ensin pikatarkasteluun pääministerin Vanhasen I hallitus, joka syntyi demareiden vaatimuksesta. Kun keskustan pääministerinä toiminut Anneli Jäätteenmäki sai, yllättäen ja pyytämättä, lähteä. Syynä oli hänen rehvakka nousunsa omassa vaalitaistossaan, pääministerinä vuosina 1995 – 2003 toiminutta Paavo Lipposta vastaan > ”Pääministeriksi nousu, uho ja tuho”. Vääränlaisella vääryydellä ja fax-liikenteeseen tukeutuvalla pohjalaisella viekkaudella oli tuolloin pääministeripestin kannalta lyhyet jäljet.

Keskustan pääministeriksi nousi tuolloin yllättäen ja pyytämättä, keskustan koneiston koulima Matti Vanhanen. Hänen valtakautensa kesti vuodet 2003 – 2010. Myös hänen vetäytymisensä pääministerin virasta tapahtui yllättäen. Savolaisen juonikkaasti Paavo Lipponen nimesi hänet Apu-lehden 80-vuotishaastattelussa seuraavasti: ”Matti Vanhanen on hallituksen parhaita demareita!”. Todisteena mobiiliflaijerissa pääministerin Marinin hallitukseen liittyvä kuvakaappaus, joka on otettu demareiden Demokraatti-puoluelehdestä.

Sdp ja keskusta 2017 > Sutkeudessaan kuin kaksi pihlajanmarjaa myös 2020-luvulla.

Tuo Paavo Lipposen juonikkaan tai savolaisen kohtelias kehu, että valtiovarainministeri Matti Vanhanen on ”hallituksen parhaita demareita” on syytä asettaa myös toisenlaiseen yhteyteen. Nimittäin. Suomen ja hyvinvointivaltion puheissa ja puolustamistaisteluissa, tavalliset ja tolkun suomalaiset jäävät usein päättäjien puheissa mainitsematta sekä varsinaisissa teoissa unholaan.

1990-luvulla pääministeri Lipposella ja hänen I hallituksellaan oli kiire hoitaa Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja samalla vauhdilla eurojärjestelmään. Lipposen II hallitus vei Suomea Euroopan unionin ytimiin. Eikä tuossa mitään.

Tavan ja tolkun suomalaisia koskettavat, miljardien eurojen arvoiset ja julkisen vallankäyttöön nojaavat, asiakokonaisuudet jätettiin kolmi- ja wahlroosvetoisen nelikannan leivottaviksi. Etujärjestöjen leipomasta huomenlahjasta pääministeri Lipposen hallitukselle, tulikin tavan ja tolkun suomalaisille pitkäkestoinen ”Huomenlahja helvetistä”. Joka niittää tavan ja tolkun suomalaisia edelleen. Uusien sukupolvien edes tietämättä, mikä kafkamainen koneisto esimerkiksi työtapaturman tai ammattitaudin puhkeamisen jälkeen, omalle kohdalle osui ja miksi?

Tuon edellisessä kappaleessa kerrotun sutkin härskin kuvion turvin, demarit ja kokoomus veivät, hallitsemiensa etujärjestöjen voimin, keskustaa kuin lommolla olevaa kapan mittaa. ”Kahden lääkärin loukku” – lakipaketti vietiin läpi kaikessa hiljaisuudessa vuosina 2003 – 2007. Ohi hallitusohjelman. Eduskunnan toimiessa kiltisti niiaavana kumileimasimena, jolloin kaikki hoidettiin ulospäin näkyvänä, muodollisuuksien mukaan. Taas kerran.

Pääministerinä, yksi hallituksen parhaita demareita jo vuosina 2003 – 2007?

Olisi tärkeää tietää, ketkä olivat tuolloin niitä julkisuuden tutkasäteiden alapuolella sukkuloivia setiä ja tätejä, jotka pyörittivät tuolloin kokematonta ja yllättäen pääministerin paikalle nousutta Matti Vanhasta, mennen tullen?

Surullista on ollut 2000-luvun edetessä huomata, etteivät edes muodollisissa käsittelyissä eduskunnassa mukana olleet kansanedustajat ja virkamiehet mukamas tajunneet, miten härskistä menosta oli jo tuolloin kysymys. Tiedotusvälineiden edustajia unohtamatta. Nyt 2020-luvulla tuntuu siltä, että mukana olleiden muistit toimivat jo valikoidusti. Joten tässä pieni kertaus: ”Harmaa hallinto ja Suomen ihmisoikeustilanne 2011”


Yksi parhaista vaikuttavuuden arvioinneista, lakisääteisesti vakuutettujen, tavan ja tolkun suomalaisten kannalta löytyy tästä ”On Sovittu Että (OSE) – järjestelmä 2” – bloggauksesta. Yllättävää. että myös PersVers 2 – puheenjohtajat välttelevät puhumasta aiheesta, josta puolueen sisällä on tuon bloggauksen valossa, ison kuvan läpikotaisin tuntevia henkilöitä ja paljon hyvää tietoa, miten vakuutuslääkäri- ja vakuutusoikeusjärjestelmät tulee korjata?

Jokainen, joka ymmärtää keskustan sutkisti luoman maan tavan ja kokoomuksen sekä demareiden sutkisti hienosäätämän rakenteellisen korruption tajuaa, että näistä toteennäytetyistä härskiyksistä eivät edes PersVers 2 -perussuomalaiset uskalla pitää ääntä. Sillä hekin tietävät, että kunhan vain kulloinenkin puoluejohto vakaasti näistä tämän bloggauksen härskiyksistä vaikenee, niin seuraavien tai viimeistään vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen, hallituspaikka esimerkiksi kokoomuksen ja keskustan sekä kristillisten kanssa saattaa olla mahdollinen. Eikä pääministerinkään paikka ole enää gallupien valossa ihan utopiaa. Kunhan perussuomalaiset pidättäytyvät, kepun Mauri Pekkarisen vuonna 2013 käynnistämän, korporatismin julkisesta harjaamisesta.

Hyviä kirjoja aiheen isosta kuvasta ovat:
(Tässä yhteydessä suositeltu lukujärjestys)

Lakien synty, Seppo Konttinen.

Veljeskunta – Lobbaus Suomen poliittisessa järjestelmässä, Anders Blom

Kolmikannan kulisseissa, Lasse Laatunen ja Arto Nieminen

Eikä tuossa kaikki.

Mielenkiintoista seurata, ottaako keskustan nykyinen puheenjohtaja Annika Saarikko, mahdollisesti ja kesän myötä, valtiovarainministeri Matti Vanhaselta vapautuvan tontin hoitaakseen?

Eikä tuossa vielä kaikki.

Jos puheenjohtaja Saarikko ottaa valtiovarainministerin tontin hoitaakseen, niin miten hän tunnustaa ja korjaa sekä korvaa nämä tässä bloggauksessa kerrotut, sutkimpien kepulaisten sukupolvien tekemät ja toteen näytetyt härskiydet? Tavan ja tolkun suomalaisia kohtaan.

Tämän hallituksen hallitusohjelmaan kirjattu vakuutuslääkärijärjestelmän korjaushanke (STM140:00/2019)  eteni hallituksen esityksen HE 213/2020 muodossa eduskunnan käsittelyyn ja sieltä päätökseen. Surullista tavan ja tolkun suomalaisten kannalta oli se, ettei HE 213/2020 pienentänyt vakuutus- ja eläkeyhtiöiden ylivertaista asemaa, jota oltiin vahvistettu entisestään pääministeri Vanhasen johdolla, vuosina 2003 – 2007.

Harmin paikka tavan ja tolkun suomalaisten kannalta oli se, vuonna 2014 kokoomuksen pääministeri Alexander Stubbin johdolla ja kokoomuksen ekosysteemiin kuuluvien etujärjestöjen toimesta estettiin, tavan ja tolkun suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan korjaamiset, perustuslain sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen velvoitteiden mukaisiksi.

Onneksi puheenjohtaja Saarikon ja hänen kabinettinsa ei tarvitse lähteä liikkeelle ilman korjaustyökalupakkiin kuuluvaa täsmätietoa. Tästä bloggauksesta löytyvät hyvän talikoinnin ja möyhennyksen ainekset. Jos vain uskallusta ja rohkeutta piisaa.

”Vakuutuslaitoksien vakuutuslääkäreitä koskevan lain muuttaminen 2020-luvulla”

Toki puheenjohtaja Saarikko joutuu astumaan isoille varpaille, mutta nuoremman, kansainvälisemmän sukupolven silmin ja urbaanin liberaalin itseluottamuksen turvin, sekin varmasti onnistuu. Vieläpä useampaan kertaan.

Yksi vihje tulevasta tuli kepulaisen sutkisukupolven edustajan Vaalikatsaus – kolumnista. Seppo Kääriäinen otsikoi Maaseudun Tulevaisuudessa 3.5.2021 julkaistun tilannekuvakatsauksen oraakkelimaisesti: ”On satavarmaa, että poliittinen kartta on vaalikierroksen jälkeen koko lailla uudessa asennossa.”

Varsinkin, jos aiemmin vaaleissa uskollisesti äänestäneet jättävät äänestämättä.
Tai äänestävät tällä kertaa vaihteeksi tyhjää. Tavan ja tolkun suomalaisia ei kannata siksi enää isommin suututtaa.


* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Kansanterveys vastaan kansantalous – Koronavirus 2

Koronavirus jatkaa jylläämistään maailmalla ja Suomessa. Ison kuvan hahmottaminen ja tulevaisuuden ennustaminen tuntuu olevan haasteellista.

Toivotaan, että Suomen terveysviranomaiset ovat jatkossa tarkempana tautitutkan ääressä > Kansanterveys vastaan kansantalous – Koronavirus 0

Nimittäin. Pitkäkestoisessa maailman talouden tukemisessa ja turvaamisessa, pelkästään markkinatalouden opein, on haasteensa > Kansanterveys vastaan kansantalous – Koronavirus 1

Onkin hyvä, että kansalaisaloitteiden rintamalla on avautunut 23.3.2021 ”Vapaaksi koronasta – tukahdutusstrategia, nyt!” – niminen kansalaisaloite, joka toteutuessaan on järkeen käyvältä vaikuttava ehdotus tarkentaville ja tarvittaville toimille Suomessa. Varsinkin, jos koronavirus jatkaa rokotteista huolimatta ja uusien muunnosten myötä jylläämistään vuosien ajan.

Vastakkain ovat jatkossakin kansalaisaloitteessa mainitun tukahdutusstrategian kanssa, hybridi-, sopeutumis- tai laumasuojastrategiat, kun maailmalla jyllääviä tartuntatauteja liikkuu ja niitä yritetään maittain tukahduttaa.

Sitten tämän mobiiliflaijerin myötä pienyrittäjien tilanteisiin. Esimerkiksi mobiiliflaijeriin on poimittu uutisvirrasta parturi- ja kampaamoliikkeiden tilanne. Mikäli hallituksen kaavailemiin tiukennettuihin liikuntarajoituksiin joudutaan jossain vaiheessa vuotta 2021 menemään. Esimerkiksi Etelä-Suomessa. Muusta Suomesta puhumattakaan.

Saksan mallista toimiva tukiratkaisu pienyrittäjien selviytymiselle?

Tuo Kauppalehdessä esitelty Saksan malli, sopinee suorapuheiseen Suomeenkin? Ihan siltä varalta valmisteltuna, jos koronaviruksen aiheuttama tilanne jatkuu myös syksyllä?

Kommentin kirjoittaja on Tapio Nurminen.Tässä osittainen lainaus erinomaisesta Saksan mallista.

Kommentti
”Saksa painaa koronahätäjarrua rajusti – yritykset pelastetaan, maksoi mitä maksoi”
13.12.2020 kello 15:08
päivitetty 13.12.2020 kello 15:12

SAKSAN TALOUS
KORONAVIRUS

Lainaus alkaa.

Jos viesti tilanteen vakavuudesta ja sulun ehdottomuudesta oli selvä, selväksi tuli myös se, että yrityksiä ei jätetä yksin kärvistelemään nollaan putoavien liikevaihtojen ja kasautuvien kustannusten kanssa.

Firmoille, joiden liiketoimintaa tyssää kokonaan uusien tiukennuksien vuoksi, korvataan 90 prosenttia kiinteistä kustannuksista. Yksi yksittäinen yritys voi saada enintään jopa puolen miljoonan potin.

Marraskuun kevytsulun aikana korvattiin ennen muuta ravintoloille 75 prosenttia liikevaihdosta.

Uusi tiukennettu sulku potkaisee eniten vähittäiskauppaa, jonka liikevaihdosta viidennes tulee joulukaupasta.

Liikevaihdon korvaaminen kaupoille olisi tullut liian kalliiksi. Siksi päädyttiin kustannuspohjaisiin tukiin.

Kaikki tämä maksaa joka tapauksessa maltaita.

Marraskuun ja joulukuun yhteenlaskettu korvaussumma nousee pitkälle yli 20 miljardiin euroon.

Hallituksen linjaus on yksiselitteinen. Koronan vuoksi ahdinkoon joutuneet yritykset pelastetaan. Maksoi mitä maksoi.

Varmemmaksi vakuudeksi paluuta pandemian ajaksi jäädytettyyn normaaliin konkurssikäytäntöön lykätään ainakin kuukaudella.

– –

Hallitus ja viranomaiset ovat toimineet varmasti parhaan kykynsä mukaan ja me olemme siksi selvinneet vähin vaurioin, mutta Suomen reunaehdoilla parempaankin olisi ollut varaa.

Siksi meidän on syytä unohtaa ”opetusmissiot” EU-parketeilla.

Merkelin ja kumppaneiden sunnuntaisaarnaa kuunnellessa tuli pikemminkin mieleen, että valtioneuvoston kansliassa kannattaisi kuunnella ja katsella ajatuksella tallenne tuosta tiedotustilaisuudesta.

Esitettyihin suoriin kysymyksiin tuli suoria vastauksia. Tulkinnan varaa jäi häkellyttävän vähän.

Erityisen huolella neuvon kuuntelemaan osuutta, jossa listataan yrityksille maksettavat korvaukset, niiden aikataulu ja perustelut.

Helsinki voi ehkä antaa muille EU-maille vihjeitä siitä, miten yksivuotiaan hallituksen avainministereistä otetaan pöhinää aiheuttava valokuva.

Koronanotkahduksen aiheuttamien menetysten tasoittamisessa meillä on paljon opittavaa muilta – ei vähiten Saksalta.

Suurin ongelma on ollut se, että hallitus on turvautunut pienyritysten toiminnan suitsimisessa suosituksiin, ei määräyksiin. Näin mahdolliset yrittäjän keskeytysvakuutuksiin liittyvät ehdot eivät ole täyttyneet.


Lainaus päättyy

Ja kun suomalaisten pienyritysten tilanteet on saatu kustannusten korvaamisessa kuntoon, niin on syytä turvata yrittäjien ja heidän perheidensä sekä yritysten työntekijöiden toimeentulo poikkeustilanteissa. Aiheeseen osuva Ylen uutinen tulee tässä.

Korona jakaa suomalaisia: konkurssin tehnyt lappilainen yrittäjä pyytää nyt sosiaaliapua – ”Kyllä tuntuu meleko pahalta”

Koronavuosi on iskenyt monen työssäkäyvän suomalaisen talouteen. Samaan aikaan ruoka-avun tarve on kasvanut rajusti.

Köyhyys ja sosiaaliturva
21.12.2020
Päivitetty 22.12.2020 kello 15:16

https://yle.fi/uutiset/3-11709294?origin=rss
Linkki luettu 3.4.2021

Eikä tuossa kaikki.

Oletko Sinäkin miettinyt, miten toimien ja vahvasti esimerkiksi finanssi- ja vakuutusalalla on sormensa pelinsä, kun erilaisia lainsäädäntötoimia ollaan kulloisessakin hallituksessa suunnittelemassa tai tekemässä?

Entä onko sillä merkitystä pienyrittäjien vakuutus- ja oikeusturvan kannalta, että annetaanko koronaan perustuvat liiketoiminnan rajoitukset, epämääräisen vihjailevina suosituksina vai selkeästi lakiin perustuvina määräyksinä? Tässä on yksi lähestymiskulma tuohon aiheeseen.

Tärkeintä toimialojen lobbauksessa ovat suorat suhteet huipulle.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Sukupolven vaihdokset jylläävät puolueiden kuin lobbausjärjestöjen huipuilla.

Elisa Gebhard pääministerin erityisavustajaksi
Valtioneuvoston viestintäosasto 22.2.2021 15.18
Tiedote 103/2021
Elisa Gebhard

Pääministeri Sanna Marin on kutsunut erityisavustajakseen oikeustieteen maisteri Elisa Gebhardin.

Maanantaina 22. helmikuuta tehtävässään aloittanut Gebhard vastaa pääministerin viestintäasioista ja mediasuhteista.

Gebhard siirtyy tehtävään Finanssiala ry:n yhteiskuntasuhteiden asiantuntijan työstä. Hän on toiminut aiemmin useissa eri tehtävissä sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä, muun muassa Jutta Urpilaisen avustajana.


Eikä tuossa mitään.

Näin toimien paljon mainostettu ja Suomeen kaavailtu lobbausrekisterikin on jäämässä tussahdukseksi, kun isojen toimialojen lobbarit ovat Suomessakin integroitu osaksi poliittista järjestelmää. Malli toimii erinomaisesti kullakin hallituspuolueella vuorollaan. Myös perussuomalaisilla.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , | Kommentoi