Eduskuntavaalit 2023 – Vanhustenhoito Suomessa 1

Seuraavien eduskuntavaalien kampanjointi on ollut käynnissä useiden kuukausien ajan. Yllättävää huomata, että seuraavaksi pääministeripuolueeksi povattu kokoomus on lähtenyt ärhäkkäälle ja herkullista mielikuvaa luovalle sosiaalisen median viestinnän linjalle. Pääteemojen avainsanoina ovat vilahdelleet tähän mennessä muun muassa #nakitus #oikealleraiteelle. Nakituskiertue-nimellä kulkevien tapahtumien myötä kokoomukselaiset ovat valmiita ottamaan äänestäjiltä palautetta, minkälaisia korjauksen kohteita Suomesta ja suomalaisten elämästä löytyy?

Mielenkiintoista onkin seurata, miten mahdollinen nykyisten oppositiopuolueiden yhteistyö sujuu ennen eduskuntavaaleja ja eduskuntavaalien jälkeen, kun ärhäkkäät kokoomukselaiset kampanjoivat Petteri Orpon ja vielä ärhäkämmät perussuomalaiset Riikka Purran johtamina. Perussuomalaisten 2020-luvun puoluejohtajien ja eduskuntaryhmän puheenjohtajien puheista ovat jääneet pois kokoomuksen ekosysteemille kiusalliset vaatimukset vakuutusoikeus- ja vakuutuslääkärijärjestelmien täysremonteista.

Ennen eduskuntavaaleja on tärkeää saada tietää:
1. Millä keinoin, missä järjestyksessä ja miten suurella rahoituksella, nykyiset oppositiossa olevat eduskuntaryhmät kokoomus, perussuomalaiset, kristilliset, Liike Nyt, Valta kuuluu kansalle ja Wille Rydman ratkaisivat vanhustenhoidon ongelmia Suomessa?
2. Entä nykyiset hallituspuolueet sosialidemokraatit, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja rkp?
3. Entä miten kaikki eduskuntapuolueet tekisivät erilaisia muistisairauksia sairastavien (myös työikäisten) henkilöiden ja heidän omaistensa elämäntilanteita sekä – laatua parantavia päätöksiä?

Haasteelliseksi tämän alueen hallinnan tekee se, että hyvin erilaisille asiakkaille tarpeellisten hoivapalveluiden tarjoamista ei voida puristaa varaston hyllyssä oleviksi tuotteiksi. Kuitenkin kaupan ja teollisuuden piirissä hyödynnetystä JIT – menetelmästä voitaneen ottaa oppia myös hoivapalveluiden työn johtamisen, hoitoketjujen toimivuuden ja eri osapuolten jatkuvan kommunikoinnin parantamisessa?

SISÄLLYSLUETTELO
Helsingin Sanomien pääkirjoituksesta 25.10.2022
Vanhustenhoidon lähihistoriaa kuvakaappauksin
Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtajalta.
Työ- ja eläkeikäisten muistisairaiden hoivasta
Muistisairaiden kokemuksia päivänvaloon
Suu- ja hammashoidon tilannekuvasta
Tuetun palveluasumisen tilanteista
Yksityisen puolen hoivakotien toimijoista
Hyvinvointialueiden yksityisistä sote-toimijoista
Vuokratyövoima hoitajapulan ratkaisuksi
Vanhustenhoidon salojen isosta kuvasta
Toimivia vanhustenhoidon peruselementtejä

HELSINGIN SANOMIEN PÄÄKIRJOITUKSESTA 25.10.2022
Suomen historian suurin kertarysäyksellä tehtävä ”uudistus” siirtää kuntien vastuilta pelastustoimeen ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät asiat hyvinvointialueille. Tässä Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen näkemyksiä tulevasta:

”Etunenässä leikkauksista ehti päättää Pohjois-Pohjanmaan uusi hyvinvointialue Pohte, jonka valtuusto äänesti selkein numeroin leikkuriin menevistä vuodeosastoista ja tehostetun palveluasumisen sekä akuuttihoidon paikoista.

Kun kerättiin palautetta, sitä tuli eniten niistä pienemmistä kunnista, joita leikkaukset koskettivat.

– –

Valtava määrä tiloja jää tyhjilleen, kun entisestä tilakeskeisyydestä mennään palvelukeskeisyyteen ja yhä enemmän ihmisten koteihin. Julkisen terveydenhuollon digitalisointi tarkoittaa niin sanottua Sotkamon mallia jokaiseen terveyskeskukseen.

HS kertoi aluevaalien alla kainuulaisesta Sotkamon kunnasta, joka onnistui purkamaan pitkät hoitojonot siirtymällä valtaosin etäpalveluun. Iso osa potilaiden asioista hoidetaan puhelimitse. Työskentely tapahtuu tiimeissä, joissa vetovastuu vaihtuu ja lääkäri on aina lähellä.

– –

Oman paineensa tuo vanhusten ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen kiristyminen. Hallitus ehti jo lykätä sen voimaantuloa muutamalla kuukaudella, koska hoitajia ei vain ole saatavilla.

Syytä olisi nyt harkita, voisiko mitoitukseen laskea muitakin kuin hoitoalan koulutuksen saaneita ammattilaisia. Samaan aikaan ulkomailta tulevien hoitajien määrää pitää kaikin keinoin kasvattaa.”
Lähde: Helsingin Sanomat pääkirjoitus 26.10.2022 – Sote-uudistuksen ongelmat uhkaavat rysähtää niskaan vaalien alla.

Toivotaan, että mahdollisimman vähän ongelmia rysähtää pelastustoimen ja soten palveluita tarvitsevien kansalaisten eli asiakkaiden niskaan. Kaaoksen syntyessä, joillakin puolueilla saattaa olla tarjolla ratkaisuksi, vanhustenhoidon laajamittainen yksityistäminen. Eikä tuossa mitään, kunhan puolueiden ja ehdokkaiden vaalirahajäljet saataisiin edes vuoden 2023 eduskuntavaaleista reilusti päivänvaloon.

VANHUSTENHOIDON LÄHIHISTORIAA KUVAKAAPPAUKSIN
Tässä kokoomuksen kansanedustaja Paula Risikon vuoden 2022 tyylinäyte Twitterissä. Tai ainakin hänen nimiinsä laitettu ärhäkkä tykitys. Räyhäkkä ja punkmainen avaus vanhustenhoidon tilanteista, niin demareiden kuin keskustan suuntaan 15.9.2022 Twitterissä. Jonkin sortin kokoomus ekosysteemin veivaama bob-ulistinen bumerangi. Tai sitten vain oikealle raiteelle suunnattu harjoitteluheitto.

Entä, ketkä olivat hallituspuoluein vastuussa ennen vuotta 2011?

Faktojen tarkistuksessa tilanne vanhustenhoidossa ennen vuotta 2011, näytti tältä.
Vuonna 2009 vanhustenhoidon ongelmien ratkaisijan roolissa oli kokoomus ja heidän peruspalveluministerinsä Paula Risikko. Toimien kyseisellä postilla Vanhanen II (19.4.2007 – 22.6.2010) ja Kiviniemi (22.6.2010 – 22.6.2011) hallituksissa.

Jo vuonna 2009 vanhustenhoidossa oli pulaa henkilökunnasta.

Vuoden 2010 alussa näytti siltä, että lääkkeet vanhustenhoidon ongelmiin oli kokoomuksen ja hallituskumppaneiden toimesta keksitty.

Mikseivät vuoden 2010 lääkkeet purreet?

Kuntien suuntaan pakko ei tainnut tuolloin toimia. Entä miten valtiovallan pakko toimii 2020-luvun hyvinvointialueiden suuntaan? Nythän rahat hyvinvointialueiden toimintaan tulevat valtion suunnalta. Ja moni kansanedustajista ja ministereistä toimii useiden tasojen rooleissa. Tässä lienee Suomen Ennätyksen haltijat?

”Luottamushenkilöiden kolmoismandaatti yhtäaikaisesti paikallishallinnossa, aluehallinnossa ja valtakunnanpolitiikassa ei ole poikkeuksellista. Li Andersson (vas) ja Annika Saarikko (kesk) ovat paitsi ministereitä, kansanedustajia ja puolueidensa puheenjohtajia myös valtuutettuja kotikunnassaan ja edustajia hyvinvointialueen valtuustossa. Heillä on siis viisi päällekkäistä poliittista mandaattia.”
Lähde: Helsingin Sanomat 28.9.2022 Pääkirjoitus – Päättäjä ei millään ennätä joka paikkaan.

Mikseivät vuoden 2010 pakkokeinot toimineet?

Eli noiden Ylen uutisvirran lähihistorian kuvapoimintojen kautta on helppoa nähdä, että hallitukset vaihtuvat, mutta myös vanhustenhoidon ongelmat muun muassa hoitajapulan suhteen säilyvät. Myös vanhustenhoidon ja terveydenhuollon ongelmissa riittää haasteita perusteilla oleville hyvinvointialueille eli sote-alueille.

Maakuntaneuvos Jukka Tuori Huittisista kiteyttää ison kuvan haasteet osuvasti:
”Kunnan antamista palveluista puuttuu lähimmäinen. Tiedän, että kuntien moninaisissa palveluissa työskentelee osaavia ja vastuullisia ihmisiä. Mutta kun ihminen – usein vanhus tai nuori – tarvitsee apua tai lähimmäistä heti, siihen yhteiskunta ei juurikaan pysty vastaamaan. Tarvitsijat pannaan odotusjonoihin eivätkä palvelunumerot vastaa. Jäädään yksin.”

– –

”Kevään 2023 eduskuntavaalikampanjoissa ei tulisi antaa äänestäjiä kosiskelevia lupauksia paremmista palveluista. Ehdokkaiden tulisi tunnustaa nykyisen yhteiskunnan epäonnistuneen lähes kaikessa. Puoluekenttäkin on myllerryksessä, kun moni äänestäjä ei luota päättäjiin.” Lähde: HS mielipide 2.10.2022 – Kunnat eivät kykene vastaamaan apua tarvitsevien ihmisten pyyntöihin.

Kokonaisvaltainen ja toimiva vanhustenhoito edellyttää myös toimivia tietojärjestelmiä uusilla sote-alueille, joita myös hyvinvointialueiksi kutsutaan.

Älä Sairastu Vakavasti Suomessa – blogissa ilmestyi 25.10.2015 edelleen erittäin ajankohtainen kirjoitus:
Lainaus alkaa.
Tämä artikkeli on toinen juttusarjassamme ”8 TEESIÄ suomalaisesta terveydenhuollosta” joka käsittelee Suomen terveydenhuoltojärjestelmän uudelleen organisoinnin tarvetta ja järjestelmän suurimpia ongelmia.

Teesit perustuvat ÄSV-Tesuun eli ÄSV-blogiliikkeen potilaan näkökulmasta tekemään Terveydenhuollon korjausohjelmaehdotukseen.

TIIVISTELMÄ
Suomen terveydenhuollon tietojärjestelmät muodostavat nyt noin tuhannen eri tietojärjestelmän ”tilkkutäkin”.

Kunnat, kuntayhtymät ja sote-piirit virittelevät kaikki omia järjestelmiään, jotka toimivat harvoin keskenään yhteen tai edes tukevat hoitoprosesseja.

Potilaiden tietoja on sirpaleina sadoissa eri tietojärjestelmissä.

Terveydenhuollon tietojärjestelmien pienet ostajat eivät pysty vaikuttamaan käytännössä kustannustasoon tai siihen, että järjestelmät vastaisivat terveydenhuollon prosesseja.

Vanhentuneet terveydenhuollon tietojärjestelmät aiheuttavat arvioiden mukaan satojen lääkäreiden työpanoksen menetyksen vuosittain.

Tällä hetkellä tilanne on hallitsematon, sekä kustannusten että kokonaisuuden osalta.

Ongelma voitaisiin ratkaista rakentamalla keskitetty maanlaajuinen potilastietojärjestelmä (ks. Kanta-palvelu) ja sairaanhoitopiiri- tai sote-aluetasoiset tietojärjestelmäkokonaisuudet, jotka keskustelisivat keskenään tarkasti määriteltyjen rajapintojen ja standardien mukaisesti.

Lainaus loppuu.

Ilman toimivia tietojärjestelmiä sosiaali- ja terveydenhuollon alueella, moni avuntarvitsija hukkuu erilaisiin hoito- ja asiointijonoihin. Sen takia yksi uusi kansalaistaito tulee olemaan se, kuinka lähiomaiset onnistuvat saamaan tarvittavia tukipalveluita ja oikeaan aikaan. Esimerkiksi; vielä kotihoidon keinoin pärjäävälle, tai ympärivuorokautisen tuetun palveluasumisen paikkaa tarvitsevalla muistisairaalle läheiselleen.

Kun vankennetun avun tarvitsijoita on enemmän kuin resursseja, niin perinteinen keino on muuttaa sääntöjä eli nostaa rimaa, minkä kuntoisena vanhus tai nuori tarvitsemiensa sote – palveluiden piiriin pääsee. Nuo vauhdissa muuttuvat säännöt kaipaavat runsaasti päivänvaloa. Lisääntyvästä digipalveluiden viidakosta puhumattakaan.

ELÄKEYHTIÖ VARMAN TOIMITUSJOHTAJALTA
”Puuttuvat puoli miljoonaa – Väestökato ja Suomen talouden tulevaisuus” – kirjassaan, Suomen suurimman eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja, Risto Murto povaa vanhustenhoidosta, hoitajapulasta ja eläkeiän näkymiä seuraavasti:
Lainaus alkaa.
Puoli miljoonaa tarvittaisiin talouskasvun jatkumiseen, mutta käsipula näkyy jo nyt hoivatyössä ja terveydenhoidossa. Jatkossa on vielä vaikeampaa, kun palvelujen kysyntä kasvaa suurten ikäluokkien vanhetessa. Tyypillinen nimike, johon pula tiivistyy on lähihoitaja, Murto sanoo.

Muille aloille, kuten kauppaan, ravintoloihin siivoukseen, busseihin ja takseihin, on tullut pääkaupunkiseudulla paljon ulkomaista työvoimaa, koska suomalaiseen koulutukseen liittyviä pätevyysvaatimuksia ei ole.

”Jos sama logiikka toimii, myös hoiva-alan tekijöitä tulee työperäisestä maahanmuutosta. Esimerkiksi lääkäreistä maahanmuuttajataustaisia on muissa Pohjoismaissa viidennes kaikista, kun Suomessa määrä on vielä puolet tästä. Aivan erityisen huolissani olen lääkärien saatavuudesta maaseudulla”, Murto sanoo.

Maahanmuuttokaan ei nyt toimi, sillä tärkeä virta Venäjältä on tyrehtynyt sodan vuoksi.

Hän arvioi, että hoitotyön pätevyysvaatimuksia tullaan ”väkisinkin muuttamaan” joustavammiksi, jotta hoitajia riittäisi. Nyt tyypillinen hoivakodin asiakas on 84-vuotias nainen.

Vuonna 2030 meillä on kolmannes nykyistä enemmän 85-vuotiaita, mutta hoitajat eläköityvät ja alalla on jo valmiiksi työvoimapula.

Suomessa on siirrytty laitoksista kotihoitoon inhimillisistä syistä, mutta siellä myös pätevyysvaatimukset ovat joustavammat. Murto ennakoi omaishoitajia tukevien palvelujen markkinan kasvavan.

Tekijäpulaa voidaan paikata maahanmuuton lisäksi syntyvyyden nousulla ja tekemällä töitä nykyistä pidempään.

– –

”Olennaisinta olisi olla hallitus- ja oppositiorajat ylittävä kehikko, joka tehdään ennen vaaleja ja joka rajoittaisin politikan tekoa yli hallituskausien. Mutta nyt näyttää, ettei sellaisesta ei näy merkkiäkään.”

Murto varoittaa Italian tiestä eli alati kasvavasta velkataakasta.

”Emme ole Italia, mutta siinä mielessä Italian tiellä, että samalla väestörakenteella emme pääse koskaan alkupisteeseen lyhentämällä velkaamme ja ilman talouskasvua jokainen vuosi kasaa rajoitteita seuraavalle sukupolvelle. Ihmettelemme 20 vuoden kuluttua samoin kuin italialaiset nyt, että mitä tapahtui 30 vuotta sitten.”

Jos talous ei lähde kasvuun, joudumme koskemaan hyvinvointivaltion isoihin menoeriin, Murto varoittaa.

Eläkkeitä uhkaa lähinnä verotus, mutta ei riittävyys, sillä tuotot ovat kasvaneet, eläkeikä noussut ja työkyvyttömyys vähentynyt.

Nykymenolla kolmikymppiset puurtavat 70-vuotiaiksi ja nyt syntyvistä tyttölapsista yli puolet elää todennäköisesti satavuotiaiksi.

”Sellaisessa maailmassa ei olla viimeisiä 35 vuotta pelkästään eläkkeellä.”

Lainaus loppuu.
Lähde: Maaseudun Tulevaisuus  7.10.2022 – Vanhuksia hoitavat jatkossa omaiset tai maahanmuuttajat, sillä Suomen talous ei kestä luvattuja palveluita, sanoo Varman Risto Murto – ”Joku joutuu joustamaan”

Sitten Murrolta toinen haastattelupoiminta.
Lainaus alkaa.
Hän nostaa kuitenkin esille ”hiljaisen onnistumisen”, eli eläkeiän nousun viime vuosina. Suunnan jatkuminen on Murrosta todennäköistä ja tärkeä tekijä eläkelupausten lunastamisessa.

– Kun keskimääräinen eläkeikä on keskimäärin 62 vuotta, voi se eliniän pidetessä olla työmarkkinoille nyt tulevalla ikäluokalla olla jopa 70.

– –

Vaikka Murron kirja on taloustieteilijän kynästä, pilkistävät monin paikoin esiin pehmeät arvot, esimerkiksi kun Murto kirjoittaa hoivakotien kasvavista potilasmääristä.

– Potilaat ovat lyhyen aikaan hoivakodissa, eikä siellä enää parannuta. Tämä tekee lähihoitajien työn henkisesti raskaaksi, etenkin uraansa aloittaville hoitajille. Kuolema on aina läsnä.
Lainaus loppuu.
Lähde: Helsingin Uutiset 8.10.2022 –  Suomeen on kaikessa hiljaisuudessa syntynyt uusi luokkajako, sanoo eläkeyhtiöpomo Risto Murto – ”Alkaa jo peruskoulusta”

Korkeampi eläkeikä ja lyhyempi eläkkeeseen oikeuttava aika, purkanevat luonnollisen poistuman kautta vanhustenhoitoon liittyviä paineita? Potilaiden kuolemien jälkikäsittely tärkeää saada osaksi hoitopaikkojen henkilökunnan työsuojelua.

TYÖ- JA ELÄKEIKÄISTEN MUISTISAIRAIDEN HOIVASTA
Vanhustenhoivan tilasta 2020-luvun Suomessa puhuttaessa olisikin tärkeää, että erilaisia muistisairauksia sairastavien vanhusten ja työikäisten hoiva-asiat osattaisiin Suomessa tunnistaa ja hoitaa paremmin. Näin kovassa paineessa olevat eläkkeellä kuin työelämässä olevat omaishoitajatkin jaksaisivat paremmin. Samoin kuin kotihoidossa toimivat hoitajat osaisivat toimia erilaisten muistisairaiden kohtaamisessa ja hoitamisessa paremmin sekä itseään vähemmän kuormittavasti.

Muistiliitto auttaa suunnistamista muistisairauksien maailmassa.

Muistiliitolla toimii valtakunnallinen paikallisten yhdistysten verkosto, jonka kautta muistisairas ja hänen lähiomaisensa saavat erilaisia neuvoja ja tietoja muistisairauden kanssa elämisessä. Muistiliiton sivujen kautta löytyy hyvää tietoa muistisairaan henkilön hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen tekemisestä sekä ajoittamisesta.

Muistisairaudet Suomessa:
* Arviolta 193 000 muistisairasta ihmistä, joista 100 000 ihmistä sairastaa lievää muistisairautta ja 93 000 ihmistä keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta
* 14 500 uutta sairastunutta vuosittain
* 7 000 työikäistä muistisairasta

Lähde: Muistiliitto

Noiden kasvussa olevien sairastumismäärien takia aihe on mitä ajankohtaisin. Muistiliiton sivuilta (linkki luettu 22.10.2022) löytyvä ”Muistisairaan ihmisen kohtaaminen” on tärkeä kansalaistaito. Yli ikä – ja varallisuusrajojen.

Muistisairauksien varhaisen diagnoosin saamisessa on paljon parannettavaa. Suurin virhe on se, että muistisairaat ja muistisairaudet niputetaan yhteen. Vaikkakin yhteisiäkin piirteitä löytyy.

Otsa-ohimolohkorappeumaa sairastavan diagnoosi näyttää viivästyvän 4–5 vuotta oireiden alusta.

Diagnostiikan viivästyminen on yhteiskunnalle kallista, sillä potilas kuormittaa sekä työ- ja perheyhteisöä että terveydenhuollon palveluja.

Otsa-ohimolohkorappeumien kliiniset ilmentymät tulee tunnistaa ja diagnosoida, jotta oirekuvaan osataan suhtautua asianmukaisesti ja hoitopolku rakentaa potilaan tarpeet huomioivaksi.”
Lähde: 43 Otsalohkodementia – salakavala muistisairaus – Lääkärilehti 12.1.2018 1-2/2018 vsk 73 s. 37

Erilaiset muistisairaudet antavat erilaisia tunnusmerkkejä. Niiden havaitseminen on maallikolle vaikeaa.

Faktapohjaan perustuva esimerkki tosielämän tilanteista. Esimerkiksi otsa-ohimolohkorappeumaan sairastunut työikäinen henkilö saattaa selvittää erilaiset muistitestit erinomaisin tuloksin pitkään. Sairauden ensimerkit saattavat mennä varsinkin työpaikoilla ohi. Vaikka erittäin vastuullista työtä tekevä työntekijä alkaa tekemään työssään epäsäännöllisen säännöllisesti virheitä, joita muut työntekijät joutuvat paikkailemaan. Virheitä tehnyt työntekijä ei itse tunnista eikä osaa tunnustaa tehneensä virheitä, eikä kykene niitä enää muistisairauden edetessä välttämään. Seuraa työnantajan taholta puhutteluja, jotka lopulta johtavat varoituksiin. Myöhemmässä vaiheessa työtehtävien vastuualueita muutetaan ja palkkaa pienennetään. Ohjaus työterveyden tarkempaan tutkintaan ja seurantaan jää tekemättä, koska sairastuneen mielestä kaikki on kunnossa.

Tuo kaikki edellä kerrottu saattaa selvitä lähiomaisille vasta vuosien viiveellä, kun otsa-ohimolohkorappeuma on lääketieteellisin tutkimuksin varmistettu ja kyseinen työntekijä ei ole enää työelämässä.

Otsa-ohimolohkorappeumaa tutkivista ammattialaisista kannattaa tutustua esimerkiksi Eino Soljen ja hänen tutkimusryhmänsä toimiin sekä ohjeistuksiin kyseisen muistisairauden hoidossa.

”Lääkkeettömät keinot, kuten muiden sairauksien hyvä hoito, hyvästä yleishoidosta (esim. ravitsemuksesta) huolehtiminen, säännöllinen seuranta, liikunta, säännöllinen unirytmi, puheterapia ja psykoedukaatio, ovat tärkeä osa otsalohkodementiapotilaan hoitoa.” Lähde: 43 Otsalohkodementia – salakavala muistisairaus – Lääkärilehti 12.1.2018 1-2/2018 vsk 73 s. 37 Lainaus loppuu.

Jotta muistisairaan henkilön kohdalla hoitoketjut ja -prosessit toimivat hyvin, niin lainsäädännön ja lakien käytännön jalkautusten pitää tukea niitä. Kaiken julkiseen vallankäyttöön perustuvan viranomaistoiminnan tulee perustua lakiin. Se on tärkeää huomioida, että kun puhutaan lakien uudistuksista, niin ne saattavat olla ruohonjuuri- ja katutasolta tarkasteltuna huononnuksia.

Tämän kohta seuraavan ”Vammaispalvelulain uudistus voi johtaa muistisairaiden syrjintään” kirjoittajat, Henna Nikumaa ja Anna Mäki-Petäjä-Leinonen ovat Itä-Suomen yliopistosta. Toivottavasti he ovat Eino Soljen tutkimusryhmän kanssa tiiviisti tekemisissä, miten arjessa hyvin sujuvat kuviot tulee järjestää niin, etteivät muistisairaan läheiset pala isolla liekillä ja nopeasti loppuun. Rahasta ja koordinoinnista tässäkin on kysymys.

”Muistisairaan tai muun ikääntyvänä vammautuneen ihmisen jättämistä vammaispalvelujen ulkopuolelle perustellaan sillä, että iäkkäiden mahdollisuudet saada yksilöllisten tarpeidensa mukaiset palvelut muun lainsäädännön – esimerkiksi sosiaalihuolto- ja vanhuspalvelulain – perusteella paranevat jatkossa.”

– –

”Jatkossa ikääntymisrajaus veisi ikääntyneet muistisairaat näiden palvelujen ulkopuolelle. Tällaiset palvelut voisivat kuitenkin heitä selvästi hyödyttää, koska ne tukevat osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta.

Tiettyä ikä- ja vammaryhmää syrjivällä ikääntymisrajauksella haetaan säästöjä. Poliittinen paine on suuri.

Kustannusvaikutuksia on hallituksen esityksessä laskettu seikkaperäisesti. Kun ikääntyneet vammaiset rajataan vammaispalvelujen ulkopuolelle, säästöjä syntyy etenkin kuljetuspalveluista ja henkilökohtaisesta avusta.

Perusoikeusrajoituksia ei voida kuitenkaan perustella säästötarpeilla. Se ei ole perustuslaissa mainittu hyväksyttävä syy, joka oikeuttaisi kohtelemaan ihmisiä eri tavoin iän tai vamman perusteella.”

Lähde: HS Mielipide 17.10.2022 – Vammaispalvelulain uudistus voi johtaa muistisairaiden syrjintään

Kun kyseessä on työikäinen muistisairas, niin asuinpaikkakunnan, jatkossa hyvinvointialueen mukainen tuki löytyy yleensä vammaispalvelujen kautta ja lakiin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (3.4.1987/380). Vanhusten hoivakodeissa on ilmennyt esimerkiksi 65-vuoden ikärajoja, vaikka hoiva niissä nuoremmillekin eli työikäisille muistisairaille onnistuisi helposti ja paremmin kuin vammaispalvelulain piirissä toimivassa tuetun ympärivuorokautisen asumisen paikoissa.

Puheentuoton ja kirjoittamisen taidon kadottanut muistisairas ei valita mistään. Sen takia mahdollisen ympärivuorokautisen tuetun palveluasumisen ratkaisun tekemisen ja paikan saannin jälkeen on tärkeää, että puoliso, lapset ja muut lähiomaiset pystyisivät säilyttämään edes viikoittaisen tapaamisen. Eli ihanteellisin hoivapaikan sijainti on helposti kaikkien osapuolten saavutettavissa, koska vain näkemällä ja käymällä muistisairaan henkilön hyvin tuntevat omaiset voivat luoda toimivan yhteistyön hoivapaikan henkilöstön kanssa. Viikoittainen käynti auttaa myös mahdollisten ongelmien havaitsemisessa ja niiden ratkaisemisessa. Esimerkiksi hitaasti lisääntyvän syömättömyyden syyt on tärkeää selvittää, koska jos muistisairaan kommunikointikyvyt ovat hiipuneet, niin parhaiten havaintoja olotilan muutoksista voivat tehdä muistisairaan henkilön tuntevat lähiomaiset ja/tai ystävät. Kysyen, katsoen ja koskettaen.

MUISTISAIRAIDEN KOKEMUKSIA PÄIVÄNVALOON
Muistisairaat ja heidän omaisensa tuskin nousevat koskaan niin sanotusti barrikadeille. Yksi keino aina vaalien alla voisi olla sellainen, että muistisairaiden henkilöiden omaiset lähtevät yhdessä tai erikseen toimien tapaamaan päättäjiä vaalitilaisuuksiin. Muistisairaan henkilön tilanteen salliessa hänet on hyvä ottaa mukaan. Näin asia jää päättäjille yleensä paremmin mieliin, kun asian näkee myös henkilötasolla..

Muistisairauksissa ja niiden aiheuttamissa ongelmissa arkipäivän elämään on paljon eroja.

Kuopiolainen Eino Fagerlund kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan osuvasti muistisairaiden tosielämän tilanteista: ”Se, mikä minua tässä muistikeskustelussa häiritsee, on median esittelemä kapea eli lähes ainoastaan hoitohenkilökunnan ja läheisten näkemys. Juuri missään eivät näy muistisairaiden aidot kokemukset, näkemykset, tunteet, muistot tai tahto tulevaisuudesta. Kaikki nämä ovat mediassa näkyvissä läheisen tai hoitohenkilökunnan suodattamana.

Ehkä vähän liioittelen, mutta olen eräässä vaiheessa ollut sairaalassa hoidettavana muistisairaiden osastolla ja saanut siellä tarinoida muiden muistisairaiden kanssa. Se mielikuva niistä tarinoista, kokemuksista ja itsearvioinnista omasta tilastaan on yllättänyt joka kerta.”
Lähde: Helsingin Sanomat 19.8.2022 – Muistisairaudet ovat erilaisia kuten ihmisetkin.

Eino Fagerlundilla on myös hyviä parannusehdotuksia nykyiseen toimintaan:
Lainaus alkaa.
Fagerlund sanoo heti kärkeen, että hän kaipaisi muistisairaiden ja iäkkäiden ihmisten hoidolta eniten asennekulttuurin muutosta.

”Suututtaa, että muistisairasta hoidetaan usein vain ulkoisesti. Katsotaan, että nukkuminen ja syöminen ja lääkkeet hoituvat, mutta se, mitä ihmisen sisällä liikkuu, mitä hän ajattelee ja tuntee, se ei kiinnosta.”

Fagerlund toivoisi kohtaamisiin vuorovaikutteisuutta eikä vain sitä, että on hoitotoimenpiteiden kohde.

”Että minua kuunneltaisiin ja kanssani keskusteltaisiin, minulle puhuttaisiin kuin aikuiselle eikä sössötettäisi kuin lapselle, kuten joskus tapahtuu. Että pääsisin itsekin osallistumaan omaan hoitooni.”

– –
Fagerlund kykenee asumaan itsenäisesti ja suoriutuu päivittäisistä askareista kuten ruoanlaitosta. Hän tarvitsee kuitenkin apua esimerkiksi raha-asioiden hoitoon. Myöskään virasto- ja lääkärikäynnit eivät suju omatoimisesti.

”Tyttäreni Saija on aina mukana”, Fagerlund vahvistaa.

Tytär on isänsä muisti ja kirjaa kaiken ylös.

Ajattelun Fagerlund kuitenkin hoitaa itse, sillä hoksottimet pelaavat. Tätä eivät esimerkiksi hoitajat tai lääkärit aina ymmärrä, ja Fagerlund saatetaan vastaanottokäynnillä ohittaa kokonaan: hänen sijastaan ammattilainen puhuu tyttärelle, ikään kuin Fagerlundia ei olisi olemassa lainkaan.

Se pistää vihaksi.

”Kerran kun näin tapahtui, eikä asenne korjaantunut pyynnöstämme huolimatta, lähdimme tyttäreni kanssa vastaanotolta pois.”

Lainaus loppuu.
Lähde: Helsingin Sanomat 11.10.2022 – Muistisairaalle miehelle selvisi karulla tavalla, miten aivoistaan sairastuneita kohdellaan.

Joten on hyvä tiedostaa, että muistisairauksia on erilaisia ja oireet sekä sairauden etenemistavat ovat yksilöllisiä. Jolloin eri elämäntilanteissa tarvittavien tukitoimien on oltava yksilöllisiä, sairastuneen itsemääräämisoikeutta kunnioittavia ja läheisten kanssa rakennettuja sekä mahdollisimman oikea-aikaisesti toteutettuja.

SUU- JA HAMMASHOIDON TILANNEKUVASTA
Hammaslääketieteen tohtori, entinen sosiaali- ja terveysministeri sekä myös Kelan pääjohtajana vuosina 2010 – 2019  toiminut hammaslääketieteen tohtori Liisa Hyssälä kirjoitti järjestöneuvos Marja Irjalan kanssa esittivät tiukan vaatimuksen Helsingin Sanomissa 15.10.2022: ”Vanhusten suunterveyden hoito on saatava kuntoon – Monelle vanhukselle suuhygieniasta huolehtiminen itsenäisesti ei ole enää mahdollista.”

Tampereen yliopiston työelämäprofessorina toimiva ja Kelan pääjohtajana vuosina 2017 – 2019 toiminut Elli Aaltosen ”Hampaaton suu on terveydenhuollon häpeäpilkku” – mielipidekirjoitus 17.10.2022 kertoo hyvin, että isoa haastetta tosielämän tilanteissa piisaa. Vauvasta vaariin.

Tietoa, taitoa ja rahaa kyseisen ongelmakentän poistamiseen Suomesta löytyy.

Onnistunut jalkautus leikkaa estettävissä olevia sairaanhoidon ja vanhustenhoidon kustannuksia, kun suun ja hampaiden kautta salakavalasti etenevät tulehdukset saadaan oikein ajoitetuilla tarkastuksilla ja hoidoilla minimoitua. Ennenaikaisia ja vältettävissä olevia kuolemia unohtamatta.

Nopeasti etenevään jalkautukseen löytyy erinomaiset pohjapaperit käypä hoito – suosituksista:
1. Suunhoito kotihoidon asiakkailla, hoivapalveluissa ja laitoksissa.
2. Karieksen hallinta iäkkäillä.

Toimivasta ratkaisumallista käypä hoito-suositusten jalkauttamiseen on paljon matkaa. Terveyden edistämisen asiantuntija Erja Nuutinen ja Suomen suuhygienistiliiton puheenjohtaja Virve Jääskeläinen kirjoittivat Helsingin Sanomissa 19.10.2022 nopeasti otettavista ensiaskelista arkipäivän haasteiden taklaamiseksi: ”Vanhusten suunhoitoon tarvitaan selkeät ja toimivat rutiinit – Suuhygienistin palveluja tuottavat pienyrittäjät jäävät isompien varjoon”.

Onkin tärkeää, että myös pienyrittäjien statuksella toimivat suuhygienistit ja hammaslääkärit otetaan tehostetusti kyseisten ongelmien ratkaisemiseen sekä hoitoketjuihin mukaan. Varsinkin nyt, kun uudet sote – ja hyvinvointialueet käynnistävät toimintaansa. Päättäjien huolehtiessa yli puolue- ja etujärjestörajojen siitä, että valtiolta tuleva rahoitus ja paikallistason seuranta ovat tähän perusterveyden huollon kohtaan riittävät. Vaikuttavan budjettikehyksen perusaikajänne on tässä kohtaa kymmenen vuotta.

Kyseessä on samalla järkevä investointi suomalaisten perusterveyteen, joka alkaa säästää oikein toteutettuna rahaa. Sehän on ollut päättäjien puheissa yksi jättimäisen sote – uudistuksen yksi päätavoitteista. Takavuosien mainosslouganilla ”Puhtaat hampaat, raikas suu” on edelleen markkinarakoa. Niin taulukkolaskennan keinoin tilastoitavilla jaa seurattavilla kansanterveyden kuin – talouden alueilla. Suomalaisten arkipäivän elämänlaadun parantumista unohtamatta, kun syöminen onnistuu omatoimisesti ja omalla hammaskalustolla mahdollisimman pitkään.

Hyvin toteutetut suu-, hammas- ja nielutarkistukset auttavat myös seuraamaan ja huomaamaan muistisairauksien kanssa joissakin tapauksissa samanaikaisesti, mutta salakavalasti ensi alkuun piilossa eteneviä sairauksia. Kuten Parkinsonin sairautta ja/tai ALS – tautia. Molempiin sairauksiin liittyvät syljeneritys – ja nielemisongelmat on tärkeää huomata ja hoitaa ajoissa. Niillä keinoilla, mitä lääketieteellisesti ja päivittäisin hoitotoimenpitein hoitaen voidaan tehdä.

Kuhunkin sairauksiin parhaiten toimivan ja sopivan ravinnon osuus on erittäin tärkeää. Syömättömyyden syyt tulee aina tarkistaa esimerkiksi hammaslääkärin/suuhygienistin toimesta. Jolloin voidaan tunnistaa kuhunkin sairauteen kuuluvat hälyttävät tunnusmerkit nopeammin. Jos esimerkiksi kiinteän ruuan nielemiskyky hiipu., niin syy voi olla rikkinäinen hammas tai suun hitaasti edennyt tulehdustila. Maallikko-omainen tai hoivapaikan hoitaja ei niitä taskulampun tai kännykän valossa pysty huomaamaan.

TUETUN PALVELUASUMISEN TILANTEISTA
Suomessa käynnissä ollut terveydenhoitoalan työtaistelu 2022 saatiin ratkaistua onnistuneesti 3.10.2022 illalla.Aika näyttää, kuinka pysyvästi?

Terveydenhoitoalan ammattilaisia, kuten sairaanhoitajia tarvitaan enenevissä määrin myös vanhustenhoidossa. Etenkin lisääntyvissä määrin tehostetun palveluasumisen yksiköissä, kun lakiin kirjatut hoitajamitoitukset astuvat asteittain voimaan.

Tuohon työtaisteluun liittyen; tästä avoimesta internetistä löytyvästä vanhustenhoidon vientihankkeesta lienee ammennettavaa myös takaisin 2020-luvun Suomeen päin?

”Japani on uudistanut 2000-luvulla vanhuspolitiikkaansa. Nyt tavoitteet, ennaltaehkäisy, kuntoutus, jatkuva kotihoito ja saumattomat palvelut ovat hyvin samanhenkiset suomalaisen vanhustenhoidon vasta uusittujen laatuperiaatteiden kanssa. Korostetaan ikäihmisten osallistumista yhteiskuntaan, sosiaalista ja tarkoituksenmukaista elämää, mahdollisuutta asua kotoa mahdollisimman pitkään, mahdollisimman lyhyttä laitosasumista sekä palvelukeskusten organisoimista verkostoiksi.

Tällä hetkellä noin miljoona japanilaisvanhusta elää pitkäaikaishoidossa laitoksissa

– Heitä hoidetaan erittäin hyvin, sanoisin rakkaudella, mutta heidät hoidetaan sinne vuoteeseen. Siinä on valtava ero Suomeen nähden, sanoo Hilkka Tervaskari.

– Lisäksi avoimuus puuttuu näistä hoitolaitoksista. Sendain keskus on halunnut tuoda nimenomaan tämmöisen avoimuuden siellä, että omaiset tulisivat käymään ja että se olisi koko lähiympäristölle paikka, jonne halutaan tulla ja olla yhdessä. Mielestäni Sendaissa on valtavan hyvin onnistuttu tässä.”
Lähde: ”Vanhustenhoitoa Japanissa suomalaisin opein” (Ylen Akuutti 29.4.2008).

Sitten lyhyt katsaus suomalaiseen vanhustenhoivan termeihin.
”Vanhainkoti tai hoivakoti tai tehostetun palveluasumisen yksikkö on palvelulaitos, joka tarjoaa hoitopalveluita sellaisille vanhuksille, jotka eivät selviydy kotona tai palvelutalossa. Hoivakodin toiminta on laitoshoitoa, mutta toiminnan tavoitteena on luoda mahdollisimman kodinomaiset olosuhteet. Tehostetussa palveluasumisessa vanhuksen tukena ja apuna on kuitenkin hoitohenkilökuntaa ympäri vuorokauden.” Lähde: Wikipedia – Vanhainkoti

Suullisen perimätiedon peruspalveluministeri Paula Risikon aikakaudella (ennen vuotta 2011) laitospaikkoja lähettiin vähentämään voimakkaasti ja panostuksia kotihoidon resursseihin lisättiin. Ainakin päättäjiemme puheissa.

Hyvää tietoa oman asuinpaikkakunnan, jatkossa hyvinvointialueen palveluista saa erilaisista tietopaketeista avoimesta internetistä. Yksi esimerkki on ”Palvelukuvaukset Kymsote Koti-, asumis- ja hoivapalvelut 2022” – niminen tietopaketti. Asiakkaalle eli palveluita tarvitseville työikäisille ja vanhuksille tulevat maksujen periaatteet on taas määritelty laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta (1201/2020).

Yleensä hoivakodeissa esimerkiksi asiakkaan omat vaatteet, apuvälineet, hygieniatuotteet ja vaipat ovat asiakkaan sekä omaisten kontolla. Vuokra, ruoka ja elämään kuuluvat erilliset tukipalvelut laskutetaan sitten kuukausittain. Tai sopimuksen mukaan.

Hyvää perustietoa on saatavilla sote – järjestöjen koostamasta tietopaketista:
”Jokaisella Suomen kansalaisella on perustuslain mukaan oikeus sosiaaliturvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Tämän lisäksi perustuslaki velvoittaa valtiota ja kuntia turvaamaan jokaiselle oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.”
Lähde: 1. Asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa – Sosiaaliturvaopas

Sosiaaliturvaopas | Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2022
”Sosiaaliturva koostuu palveluista ja toimeentuloa turvaavista rahallisista etuuksista. Oppaasta hyötyvät kaikki asiasta kiinnostuneet sekä etuuksia tai palveluita käyttävät henkilöt. Se on myös sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden käytettävissä. Opas on hyvä työväline järjestöjen työntekijöille ohjausta ja neuvontaa varten.”

Tällainen tietopaketti olisi hyvää painaa myös paperille ja saattaa tietoa tarvitsen saataville. Veloituksetta myös kotiin toimitettuna. Kaikilla meillä ei ole kaikkia niitä taitoja, joita digisovellusten viidakossa kulloinkin tulee hallita.

YKSITYISEN PUOLEN HOIVAKOTIEN TOIMIJOISTA
Pitkään jatkuneen vanhustenhoidon hoitajapulan kanssa, niin hoivalaitoksissa kuin kotihoidossa, yksityisesti omistettujen yritysten tarjonta vanhusten ja vammautuneiden hoivapalveluissa on kasvanut. Lukuisia uusia hoivatoiminnan rakennuksia nousi edellisen niin sanotun porvarihallituksen aikana vuosina 2015 – 2019.

”Hyvinvointiala HALI ry:n johtaja pitää oikeana arviota 3000 tyhjästä hoivapaikasta kolmella suurimmalla hoivantuottajalla. Moni hoivaa tarvitseva joutuu jäämään kotihoidon piiriin, kun työntekijöitä ei ole tarpeeksi.” Lähde: Uusi Suomi 16.8.2022 – ”Arvio: Hoitajapula on vienyt jopa 3000 hoivapaikkaa, ja pahempaa on luvassa – Nyt älähdetään Valviran linjasta”

Myös kotihoidon piirissä kärsitään alalla pitkään pysyvien työntekijöiden pulasta. Joten tilanteessa riittää ratkaistavaa, koska jättimäisiä investointeja uusiin hoivapaikkoihin tehneet yritykset hakevat nyt niille maalailtuja voittoja.

Yksi hyvä puoli tässä on se, että yksityiselle puolelle on syntynyt toimivat eri yritysten ekosysteemit, jossa hoivakotien suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja varsinaisen hoivatoiminnan pyörittäminen on jaettu eri yhtiöiden kesken. Näin toimintoja eri paikkakuntien välillä voidaan nopeasti pystyttää ja lopettaa, jos tuotto-odotukset eivät osu asetettuihin tavoitteisiin. Yksityisten hoivakotien kenttä elää koko ajan yritysostojen kautta. Konsernirakenteensa turvin ne pyrkivät pitämään hoito- ja palvelumaksuina saamaansa rahat oman konsernin sisällä. Se on yksi siihen, että ne ovat perustaneet tai ostaneet itselleen myös oman alansa henkilövuokrausfirmoja. Ne pystyvät näin myös tarjoamaan julkiselle puolelle henkilöstöä, kunhan hinnoista vain sovitaan.

Tässä muutamia suurimmista toimijoista Suomessa tällä hetkellä:

Attendo
Attendo oli vuonna 2019 hoivakoteihin kohdistuneen kohun kärjesssä. Nähtävästi tuon kohun tuloksena Attendon hoivakotien sivuilta löytyy kunkin hoivakodin omavalvontasuunnitelmat (ovs), jotka ovat hyvä malli kaikille alalle toimiville hoivakodeille.

Uuden Attendon kohun siemenet lienevät tässä?

Attendo irtisanoo ”merkittävän osan” sopimuksista, joita se on tehnyt vanhusten hoivakodeista. Attendo haluaa neuvotella sopimukset uusiksi, koska kiista hoitajamitoituksesta närästää. Hoivakodeissa asuvia ihmisiä ei häädetä pois, sanoo toimitusjohtaja.

– –

Attendo haluaa sopimukset uusiksi ja helpotuksia
”Nyt Attendo haluaa neuvotella sopimukset uusiksi.

– Jatkossa kuntien ja kuntayhtymien sijaan hyvinvointialueet ostavat meiltä palveluja, ja siksi nämä asiat pitää sopia, Holmqvist perustelee.

Hän perää poliitikoilta mitoituksen lisäksi ”työkaluja”, jotka ovat käytännössä helpotuksia mitoitukseen pääsemiseksi.

Työkaluista Holmqvist mainitsee koneellisen lääkkeenjakelun ottamisen osaksi mitoitusta, EU:n ulkopuolelta tulevan työperäisen maahanmuuton helpottamisen hoitotehtävissä ja sosiaali- ja terveysalan koulutusta käymättömien hoiva-avustajien käytön lisäämisen.

Attendo on merkittävä toimija, mutta se on saanut toiminnastaan aika ajoin myös kritiikkiä. Ylen selvitys vuonna 2019 paljasti, että useissa Attendon hoivakodeissa oli ollut pitkiäkin aikoja liian vähän hoitajia”.

Lähde: Yle Uutiset 3.10.2022.

Mehiläinen
Mehiläinen osti vuonna 2021 osan Vetrea – nimellä toimineista tehostettua palveluasumista tarjonneista hoivakodeista itselleen. Osan hoivakodeista taas aiempi omistaja Osuuskunta KPY (Kuopion puhelinyhdistys) lopetti ennen kaupan vahvistamista niin sanotusti lennossa. Esimerkiksi yhden uuden karhean hoivakodin Lahdesta.

Mehiläisen hoivakotitarjonta toimii tällä hetkellä Onnikodit – nimen alla.

Esperi
Myös Esperi oli vuoden 2019 hoivakoteihin kohdistuneiden kohun keskipisteessä. Toivottavasti nyt asiat ovat heilläkin kunnossa. Varsinkin, kun omistajina ovat suuret institutionaaliset toimijat.

Invalidiliitto ja sen Validia yhtiötä koskeva osa.

Validia on erikoistunut ja hakenut hoivamarkkinoilta omaa markkinasegmenttiä. Toivottavasti nämä ongelmat on jo selätetty:

”Yhtiön mukaan voittorahoja on käytetty muun muassa järjestelmäkehitykseen. Asukkaat toivovat, että voitot käytettäisiin henkilökunnan palkkaamiseen.”

– –

”Validia on tiettävästi ensimmäinen vammaispalvelujen tuottaja, joka on joutunut valtakunnallisen valvonnan kohteeksi.

Aiemmin vastaavaan valvontaan on otettu vain vanhustenhoitopalvelujen tuottajia, kuten Esperi Care ja Attendo.

Ylitarkastaja Sari Vuorilampi Valvirasta kertoo, että valvonta on aloitettu useassa Validian yksikössä. Validia Asumisen toimitusjohtajan Päivi Harmaakorven mukaan viranomaisten mielenkiinto on kohdistunut syksyllä 2019 heidän yksiköihinsä Iisalmessa, Turussa ja Kouvolassa.

Vuorilampi kertoo, että Valvira alkoi saada Validiaa koskevia epäkohtailmoituksia runsaammin viime vuonna. Ilmoituksissa korostuivat samankaltaiset asiat. Tämän vuoksi Valvira ryhtyi toimenpiteisiin ja aloitti palveluntuottajan valtakunnallisen valvonnan.”

Lähde: Yle Uutiset 7.1.2020 – ”Invalidiliiton talossa asuvan Karitan arkea leimaavat ainainen kiire, vaihtuvat työntekijät ja ulkoilun puute – Samaan aikaan Validia tahkoaa miljoonatulosta”

Vanhusten hoivaa ja vammaispalveluita tarjoavien yksityisten yritysten kasvu on ainakin hetkellisesti pysähtynyt, koska itse maksavien (kuukausimaksu esimerkiksi 4000 – 6000 euroa kuukaudessa) maksukykyisten suomalaisten määrä ei ole lopulta niin suuri kuin ne ovat ehken laskelmissaan ja unelmissaan olettaneet. Myöskään kuntien ja kaupunkien osittain maksamien ja myöntämien tulijoiden määrä on ollut yksityisille yrityksille pettymys. Myös lakiin perustuvan hoitajamitoituksen on kerrottu hidastavan liiketoiminnassa pärjäämistä. Toivottavasti julkisuuteen ponnahtaneet vuoden 2019 ongelmat hoivakotien toiminnassa on saatu selätettyä. Niin julkisen kuin yksityisen puolen hoivakodeissa.

Nimittäin. Muodostumassa olevien hyvinvointialueiden julkisen puolen vanhustenhoidon paikat taistelevat samasta työvoimasta kuin yksityisen puolen. Esimerkiksi Kymsoten (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä) alueella, jossa uusia yksityisiä hoivakoteja on jouduttu työvoimapulan takia sulkemaan. Tai ne ovat vajaakäytöllä, koska tarpeeksi itse maksavia vanhuksia ei niihin löydy eikä Kymsoten myönnä niihin osittaisia maksusitoumuksia. Koska ensisijaisen tarjonnan painopistettä on yritetty pitää mahdollisimman pitkään omaishoitajissa ja kotihoidossa.

HYVINVOINTIALUEIDEN YKSITYISISTÄ SOTE-TOIMIJOISTA
Toivottavasti hyvinvointialueiden aloittaessa isoa kaaosta ei synny, koska se osa suomalaisista, jotka ovat työelämässä ei välttämättä tiedä hoitoon pääsyn haasteista julkisen puolen terveydenhuollossa. Joka kyllä toimii, kunhan esimerkiksi hammaslääkärin vastaanotolle joskus pääsee.

”Suomalaisen terveyskeskustelun erikoispiirre on se, että suuri osa kansasta seuraa sitä katsomon puolelta – valtaosa äänestäjistä kun kuuluu tyytyväisiin työterveyshuollon käyttäjiin. Siksi perusterveydenhuollon resursointiin ei ole koskaan kohdistunut kovin suurta poliittista painetta.

Tähän ay-liikkeen ja työnantajien yhdessä rakentamaan kahden kerroksen malliin ei ole haluttu sote – uudistuksessakaan koskea, joten perustilanne säilyy: yksillä palvelut toimivat sujuvasti, toisille jaetaan niukkuutta.”

Lähde: Helsingin Sanomat pääkirjoitus 26.10.2022 – ”Sote – uudistuksen ongelmat uhkaavat rysähtää niskaan vaalien alla”

Samaan aikaan terveydenhoidon ja – huollon aloilla yksityisen puolen ketjut ovat taistelleet yksityisen puolen markkinoista. Työterveyshuollossa yksityisten yritysten asema on ollut erittäin vahva. Hyvään työterveyshuoltoon tottunut suomalainen ei tiedä tätä eroa terveydenhuollon eri alueilla. Julkisen terveydenhuollon ensikäynnin vastaanotolle pääsee, kun se parhaiten järjestelmälle sopii. Yksityisellä puolella ensikäynnille pääsee silloin kun se Sinulle sopii. Tosin rahaa ja vakuutusturvaa on hyvä olla olemassa.

Muun muassa vanhustenhoivan alueen konserni Mehiläinen toimii myös tällä alueella. Harrastaen myös hoivakodeissa tarvittavan terveydenhuollon henkilökunnan vuokrausta.

Yksityisesti toimivan sairaanhoidon parasta tuottavuutta ovat tapaukset, joita pystytään hoitamaan ajallisesti rajattuina potilastapauksina, joista ei tule uusintakäyntejä. Tosin Mehiläinen on ottanut hoitoonsa julkisen puolen sairaaloita ja kuntien terveyskeskuksia. Lähivuodet näyttävät, kuinka homma toimii julkisen puolen asiakkaiden kannalta katsottuna ja kuinka kannattavaa sote-toimintojen ulkoistamistoiminta on Mehiläisen omistajille? Vai nähdäänkö Mehiläisenkin hoitamilla alueilla jatkuvia sopimusten irtisanomisia ja hintojen uudelleen neuvotteluja?

Vuonna 2019 OP – ryhmä myi Pohjola Terveys Oy:n työterveyspalvelut Mehiläiselle.

Pihlajalinna
Pihlajalinna osti vuonna 2022 OP – ryhmän Pohjola Sairaala Oy:n ketjun itselleen. Siinähän ideana oli taata Pohjola Vakuutuksen asiakkaille nopea pääsy leikkauksiin ja kuntoutukseen. Samalla vakuutuksiin liittyvä rahaliikenne olisi saatu pidettyä oman konsernin sisällä.

Terveystalo
Yritysostojen kautta Terveystalosta on tullut iso tekijä Suomen työterveyshuollon alueella.

Lääkärikeskus Aava
Hyvässä nosteessa oleva perheyritys, jonka yksi iso toimialueista on työterveyshuolto.

Yksityistä puolta tarvitaan ja se palvelee erinomaisesti asiakkaitaan, jos oma lompakko tai vakuutusturva sen sallivat.

VUOKRATYÖVOIMA HOITAJAPULAN RATKAISUKSI
Aika näyttää nivoutuvatko sote-alan yksityisesti omistetut yhtiöt toistensa omistajiksi? Esimerkiksi hallintarekisteröinnin kautta alalla liikkuva raha voidaan pitää onnistuneesti saman konsernin sisällä. Samalla kuin myös korkea-arvoisetkin päättäjät voivat olla ongelman ratkaisijoita ja siitä rahallisesti hyötyä omalle klaanilleen yhtiöidensä kautta saavia.

Julkisella puolella kroonista työvoimapulaa on ollut aiemmin isosti lääkäreistä.onko tässä ratkaisumalli hoitajapulaan vanhustenhoidossa?

”Ylä-Savossa etsitään töihin lähihoitajia 3 000 euron peruspalkalla, jonka päälle tulevat mahdolliset vuorolisät. Kyseessä on sijaisia välittävä yritys, joka etsii lähihoitajia kunnalliselle puolelle asumispalveluihin ja kotihoitoon.

Medistaffin työpaikkailmoituksessa kerrotaan, että summa sisältää yhdeksän prosentin lomakorvauksen. Palkka on silti merkittävästi suurempi kuin tavallisesti maksetaan.

– Onhan se jo aikamoinen palkka, sanoo Suomen lähi- ja perushoitajaliiton puheenjohtaja Silja Paavola.

Superin (siirryt toiseen palveluun) mukaan lähihoitajan peruspalkka on kuntasektorilla tavallisesti noin 2000 euroa kuukaudessa.

Hoitohenkilökunnasta on pula eri puolilla Suomea. Hoitajajärjestöjen mukaan siihen auttaisi palkkaohjelma, joka nostaisi naisvaltaisen alan veto- ja pitovoimaa pitkällä aikavälillä.

Kuntien ratkaisu turvautua vuokratyövoimaan on ristiriitainen, sillä Kuntaliiton asiantuntijan mukaan vuokratyövoiman käyttö lisää kuntien palkkakustannuksia.”

Lähde: Yle Uutiset 1.10.2022 – Lähihoitajia houkutellaan töihin 3 000 euron peruspalkalla.

Uutisen mukaan Medistaff välittää nopeastikin lääkäri- ja hoitajapalveluita julkiselle ja yksityiselle sektorille. Aika näyttää, miten työpaikan lähihoitajien yhteenkuuluvaisuudelle tapahtuu, kun palkkauksessa on näin isoja eroja? Joten lääkärikunnasta löytynee tieto-taitoa esimerkiksi Lääkäriliiton kautta, tämän rahan synnyttämän kateusefektin ratkaisuun.

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto ennakoi yrityspohjaisesti toteutetun kotihoidon lisääntymistä. Toinen vaihtoehto on se, että vanhusten omat lapset ja/tai läheiset pystyvät auttamaan kodeissa tapahtuvassa vanhusten hoivassa enemmän.

Lainaus alkaa.
Vuonna 2030 meillä on kolmannes nykyistä enemmän 85-vuotiaita, mutta hoitajat eläköityvät ja alalla on jo valmiiksi työvoimapula.

”Lasten kannattaa varautua.”

”Lasten kannattaa varautua. Pohjoismaissa useimmissa perheissä kumpikin puoliso käy kuitenkin töissä, mutta jos työvoimapula jatkuu, paine perheissä kasvaa ja vanhempia on pakko alkaa hoitaa.”

Suomessa on siirrytty laitoksista kotihoitoon inhimillisistä syistä, mutta siellä myös pätevyysvaatimukset ovat joustavammat. Murto ennakoi omaishoitajia tukevien palvelujen markkinan kasvavan.

Lainaus loppuu.
Lähde: Vanhuksia hoitavat jatkossa omaiset tai maahanmuuttajat  – Maaseudun Tulevaisuus 7.10.2022

Rahaa, tietoa ja taitoa Suomessa löytyy tämänkin ongelmakentän ratkaisuun. Vaan aika näyttää, koska tuo tapahtuu? Pitäisikö kotien suunnittelussa ja remontoinnissa panostaa siihen, että edes tilat soveltuvat lisääntyvän kotihoidon tarpeisiin.


VANHUSTENHOIDON SALOJEN ISOSTA KUVASTA
Sitten vielä kokoomuksen ja kansanedustaja Paula Risikon tuntemiin ison kuvan haasteisiin Suomessa. Kuten, kuinka avoimesti vanhustenhoidon toimintoja voidaan pyörittää ja ongelmista puhua? Niin julkisesti kuin yksityisesti omistetuissa sote-yritysten ekosyystemeissä.

Harmaa valta 2
Suomalaisten virkanaisten ja – miesten sekä poliitikkojen ja heidän lähipiiriensä sote-yristysten osakeomistukset pysynevät piilossa?

Timo Soini ja Paula Risikko yhdessä!
Ihannemaailmassa, niinkin yllättävä parivaljakko Risikko ja Soini olisivat voineet valtakausillaan pysäyttää suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkaukset..

Faktaa vai fiktiota? – Osa 2
Demaritaustainen Ulla-Maija Rajakangas sote – alan (Hyvinvointiala HALI ry:n) yksityistämisen ykköslobbarina.

Kansanterveys vastaan kansantalous – Koronavirus 3
Koronan alkuvaiheen ”hoitokeinot” ruotsinsuomalaisten vanhusten keskuudessa Ylellä. Isoin yllätys oli se, että mitään julkista isoa keskustelua koronaan sairastuneiden ”hoitokeinoista” Ruotsissa ei syntynyt.

Yhteistyössä toimien
Tuossa linkissä löytyy rauhanomainen idea vanhustenhoidon ongelmien tekemisestä näkyviksi. Hyvänä ajankohtana eduskuntavaalien 2023 kampanjointiaika. Ehdokkaatkin saisivat ensikäden tietoa ja eläväisen lähihistorian katsauksen. Suoraan asianomaisilta, heidän omaisiltaan ja ilman tiedon kulkua hidastavia sekä liikaa suodattavia välikäsiä.

Lobbausjärjestöt: Suomi Natoon
Lobbausjärjestöt näkevät, että Suomen Nato-jäsenyyden myötä Suomi houkuttelee uusia ulkomaisten yritysten investointeja Suomeen. Samoin koulutetun ulkomaisen työvoiman saantiin toivotaan Nato-jäsenyyden myötä parannuksia.

TOIMIVIA VANHUSTENHOIDON PERUSELEMENTTEJÄ
Suu- ja hammashoidon sekä ravinnon tärkeydet tulivat jo aiemmin mainittua. Niiden merkitystä on hyvä kerrata ja opettaa myös nuoremmille sukupolville.

Tässä tulee muutamia otsikko- ja ydintason poimintoja vanhustenhoidon ja työikäisten muistisairaiden hoidon peruselementeiksi. Kiteytettynä kyse on perusmuotoisesta säännöllisestä liikunnasta ja venyttelystä ulkoilmassa sekä sisätiloissa. Itse kunkin terveydentilan sallimissa puitteissa. Yksin, avustettuna tai ryhmässä toimien. Poimintojen aikajänteenä vuodet 2011 – 2021.

Rahallinen panostus näihin asioihin tuo varmuudella rahallisia säästöjä myöhemmin, kun ikääntyvät suomalaiset löytävät itselleen sopivat liikuntamuodot, joita he myös arkipäivän elämässä pystyvät toteuttamaan. Näin toimien pysyvän vuoteessa makuutuksen aika jää mahdollisimman lyhyeksi.

1. ”Taavetinpuisto ja Ikiliikkujareitti”
Liikunta tukee senioreiden toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä arjessa. Tutkimusten mukaan tasapaino- ja voimaharjoittelu edistävät lihasvoimaa ja kävelynopeutta sekä ehkäisevät kaatumisia. Lisäksi ulkoilu ja liikunta kohentavat hyvinvointia ja elämänlaatua sekä suojaavat muistioireilta.

Miina Sillanpään Säätiö suunnitteli ja toteutti yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa senioreille suunnatun monipuolisen kuntoilu- ja kohtaamispaikan, Taavetinpuiston ja Ikiliikkuja-kävelyreitin. Taavetinpuiston tavoitteena on tukea ikäihmisten omatoimisuutta, ehkäistä toimintakyvyn heikkenemistä, lisätä innostusta ulkoiluun ja tarjota mahdollisuuksia virkistävään yhdessäoloon muiden kanssa.”
Lähde: Miina Sillanpään säätiön kotisivu

2. ”Tuhannet helsinkiläiset ovat sopineet kaupungin kanssa säännöllisestä liikkumisesta –Liikunta tuodaan arkiaskareisiin”

Erityisesti ikäihmisten kohdalla päivittäisen arkiliikkumisen tärkeys on kiistaton.

– –

”Koronaepidemian myötä kaupungin toimenpiteet ovat kohdistuneet erityisesti ikäihmisten liikkumismahdollisuuksien parantamiseen, kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan julkaisemassa tiedotteessa kerrotaan.

Yhtenä toimenpiteenä kaupungin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa on solmittu jo 6 000 liikkumissopimusta. Sopimusten tavoitteena on mielekkään elämän ja toimintakyvyn turvaaminen.

Liikkumissopimus kirjataan osaksi hoitotyön suunnitelmaa, ja sen tavoitteena on kytkeä liikkuminen osaksi arkiaskareita, vahvistaen lihasvoimia, tasapainoa ja toimintakykyä. Sopimuksessa määritetään omat liikkumiseen liittyvät tavoitteet suhteessa nykyiseen liikkumiskykyyn.”
Lähde: Helsingin Sanomat 17.11.2021

Hyvä huomio kyseisen HS – jutun keskusteluketjusta:
”Haluaisin kuulla kuinka nämä kaikki sopimukset ovat käytännössä toteutuneet, kuka siellä on ollut ulkoilemassa vanhuksen kanssa, kun kotona käyvät hoitajat eivät ehdi kuin kääntyä eivätkä kunnolla sitäkään.”

3. ”Kaupunki palkkaa ulkoiluttajia”
Kuntien kotihoidon väki ei ehdi viedä vanhuksia ulos. Helsingissä ongelmaa ratkotaan uudella tavalla.

– –

”Helsingin kotihoidon asiakkaina on paljon vanhuksia, jotka pääsevät ulkoilemaan harvoin. Samaan aikaan jää vuosittain ilman opiskelupaikkaa suuri määrä nuoria, joista osa voisi sopia sosiaali- ja terveysalalle.

Toisin sanoen: yhtäällä on tekemätöntä työtä, toisaalla sopivaa, toimetonta tekijävoimaa.

Uusi työntekijäryhmä syntyi Helsinkiin kaupungin kotihoidon johtajan Anna-Liisa Lyytisen oivalluksesta.

”Alun perin oli tarkoitus, että olisimme palkanneet jopa 70 avustajaa, yhden jokaiselle lähipalvelualueelle”, Lyytinen sanoo.

Kaupunki on yrittänyt palkata uusia liikkumisavustajia useiden eri kanavien kautta. Toistaiseksi on jääty kauas, tällä hetkellä työtä tekee yhdeksän ihmistä. Tavoitteena on kuitenkin saada 60 avustajaa lisää.

Seuraava haku käynnistyy syksyllä.

– –

Palkan liikkumisavustajille maksaa ely-keskus. Työsuhdetta edeltävän kolmen kuukauden harjoittelun ajalta maksetaan peruspäivärahaa.

Avustajat tekevät yhteistyötä terveyskeskuksen kotihoidon kanssa. Apua suunnataan sellaisille kotihoidon asiakkaille, joille on laadittu liikkumissopimus.”

Lähde: Helsingin Sanomat 27.8.2012

4. ”Sopimus aktivoi ylös tuolista”
Helsingin kotihoito kirjaa muistiin asiakkaan toimet

– –

Kotihoito ja kotisairaanhoito rakentavat uudenlaista yhteistyötä tiimissä lääkärien, fysioterapeuttien ja toimintaterapeuttien kanssa.

Omaisillakin on mennyt aikaa ymmärtää, mistä tässä on kyse. ”Pikku hiljaa he ovat oivaltaneet, kuinka tärkeää on saada oma äiti tai isä ylös sängystä”, Nummijoki sanoo.

Liikkumissopimus syntyi Helsingin yliopiston kanssa tehdyssä yhteistyössä, jossa mietittiin syrjäytymisen ehkäisyä.

”Pitää katsoa kokonaistilannetta, eikä vain sitä, tulevatko lääkkeet otetuiksi ja ruoka syödyksi.”  
Lähde: Helsingin Sanomat Kaupunki 13.6.2011


* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –






Kategoria(t): Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, kansalaisjärjestöt, maan tapa, Perustuslaki, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , | Kommentoi

Helsinki-syndroomasta 2020-luvulla

Ensin faktaan pohjautuvasta fiktiosta.

Katso traileri https://areena.yle.fi/1-62913744

Ylen kanavilta tulee parhaillaan ja sen suoratoistopalveluista löytyy ”Helsinki-syndrooma”-niminen tv-sarja. Yle Areenan tv-sarjan sivulla kerrotaan seuraavaa:
”Etsimme totuuden, löydämme syylliset.” Helsinki-syndrooma on Sorjosen tekijöiden uusi 8-osainen pohjoismainen jännitysdraama. Perheenisä ja yrittäjä Elias Karo (Peter Franzén) kaappaa neljä toimittajaa paljastaakseen, että pankinjohtaja ja oikeuslaitoksen tuomari veivät laittomasti 90-luvulla perheen ja suvun omaisuuden valtiovallan siunauksella ja aiheuttivat perhetragedian, joka on jatkunut tähän päivään asti.

Ylen uutisvirrassa 30.8.2022 Peter Franzènin haastattelu:
Kotimaisessa jännitysdraama Helsinki-syndroomassa Peter Franzén on lama-ajan lunnaita maksava perheenisä, ”jolla menee kuppi nurin”. Juttu sisältää joitain juonipaljastuksia uudesta sarjasta.

Sitten faktaan pohjautuvasta finanssifilungista, jonka ison kuvan rehellistä käsittelyä ovat kaikkien eduskuntapuolueiden, ministeriöiden, laillisuusvalvojien, lobbausjärjestöjen ja tiedotusvälineiden vaikutusvaltaisimmat johtohahmot pyrkineet visusti välttelemään. Joten toivottavasti kuitenkin Helsinki-syndrooma tv-sarjan kaltaiselta ja tosielämässä tapahtuvalta tapahtumaketjulta Suomessa vältytään. Eivätkä nuorempien sukupolvien yrittäjät joudu 1990-luvun kaltaisten tapahtumien kohteeksi, kun talouden ja yrityselämän kentillä esiintyy taas voimakasta turbulenssia.

Oheisessa kuvakaappauksessa A.-P. Pietilän kirjoittamana, tosielämän kuvausta ja kiteytystä noista 1990-luvun kipeistä tapahtumista. Kuvakaappauksen lähde on Helsingin Uutiset 3.11.2009.

Voiko Suomen oikeusvaltio perustua filunkiin?

Entä kuka A.P. Pietilä on?
Lainaus Wikipediasta alkaa.

Antti-Pekka Pietilä (s. 16. huhtikuuta 1954 Raisio[1]) on pitkään eri viestimien päällikkötehtävissä työskennellyt journalisti, joka on julkaissut tietokirjoja.

Pietilä oli Taloussanomien ensimmäinen päätoimittaja lehden perustamisesta 1997 lähtien.

Hän tuli Ilta-Sanomien (IS) vastaavaksi päätoimittajaksi eläkkeelle jääneen Vesa-Pekka Koljosen jälkeen. Hän erosi 25. syyskuuta 2006 ilmoittaen syyksi lehden huonon levikkikehityksen.[2] Eron syyksi esitettyä levikkikehitystä ei pidetty uskottavana, koska kyse oli maailmanlaajuisesta ilmiöstä[3].

– –

Pietilä sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon teoksestaan Pankkikriisin peitellyt paperit (2008) ja myös ”korkeatasoisesta ja syvällisestä asianhallintaa osoittaneesta taloustoimittajan työstä”, palkintoperusteissa todettiin.[7]

Lainaus Wikipediasta loppuu.

Suomen omasta pankkikriisistä löytyy paljon tietoa avoimesta internetistä. Linkki kuvakaappauksessa mainittuun Oikeusturvan ajankuvan bloggaukseen tulee tässä:

tiistaina, marraskuuta 04, 2008
”1990 – luvun pankkikriisin edelleen peitellyt asiapaperit”

”Salainen pankkituki on tämänkin finanssikriisin myllerryksessä sellainen aihepiiri, josta saamme todennäköisesti tietää vasta 17 vuoden kuluttua eli näillä näkymin vuonna 2025.
Tämän kirjoituksemme lopussa on vuoden 1999 tieto edellisen pankkikriisin kustannuksista, johon ei ollut suoranaisesti tuolloin sotkeutunut vakuutusalan yrityksiä. Toisin on tänään.”

– –

”Edellisen pankkikriisin tapahtumista on saatu vasta nyt julkisuuteen tietoja siitä, kuinka pankkeja pelastettiin kaatumiselta verottajankin toimesta. Viime kädessä valjastettiin pankkien asialle myös Suomen oikeuslaitos. Suomen presidenttien siunauksella.

Ihmeellistä toimissa oli se, että liiketoimintaan kiistattomasti kuuluvia veroja annettiin vastikkeetta anteeksi huikeiden summien edestä. Esimerkiksi SYP:n ja SKOP:n harrastamasta systemaattisesta veronkierrosta vaiettiin tehokkaasti. Svarte – Björn pelattiin bulvaanien kautta veronmaksajien kouriin.

Samalla ajettiin voimaan menettelyt, joiden avulla nykyinen vakuutus- ja pankkimaailman meno on ylipäätänsä mahdollinen. Samat tahot säätävät ja toimeenpanevat niitä koskevat lait sekä käyttävät erilaisten konklaavien kautta lainsäädäntövaltaa omaksi hyväkseen. Tosin nykyisin Suomessa toimivassa versiossa erilaisten ostettujen ja eri lailla makeassa marinoitujen bulvaanien kautta. Jota myös konsensukseksi ja korporativismiksi kutsutaan.

Tähän itäeurooppalaiseen hallintoperinteeseen nojaavaan kokonaispakettiin kuuluvat myös kumileimasimen tavoin systeemiä palveleva eduskunta ja laillisuusvalvojat.

Suosittelemme kohta mainittavan kirjan hankkimista ja lukemista kaikille kansantaloudestamme kiinnostuneille.”


Aiheesta lisää Oikeusturvan ajankuva – blogin osoitteessa:
https://ajankuva.blogspot.com/2008/11/1990-luvun-pankkikriisin-edelleen.html

Toivottavasti 2030-luvun alkuun mennessä asiakokonaisuus on saatu avoimesti ja rauhanomaisesti käsiteltyä sekä mahdolliset korvaukset asianomaisille maksettua.

Aiheesta Suomi 2017 verkoston blogissa:
Näin rahasampo luodaan ja pidetään käynnissä (Julkaistu: 12 helmikuun, 2019)
Pankkien panttivangit (Julkaistu: 13 heinäkuun, 2016)
Radio Rapu (Julkaistu: 19 tammikuun, 2015),

Jos pidät tätä aihetta tärkeänä, niin tykkää, kommentoi ja vinkkaa verkostollesi. Sillä vain yhdessä toimien huomaamme ja olemme enemmän. Lämmin kiitos avustasi.

Eikä tuossa kaikki.

Voittajat kirjoittavat aina virallisen historian. Näin kommentoivat Suomen 1990- luvun pankkikriisiä ja talouspolitiikkaa vuonna 2009, Euroopan unionin komission puheenjohtaja Manuel Barroso ja silloinen pääministeri Matti Vanhanen/kesk julkisuuteen:

Barroso: Maailman otettava oppia Suomesta
”Barroson mukaan muun maailman tulisi ottaa mallia Suomen harrastamasta talouspolitiikasta.

– Suomi ei ole luonut vaurauttaan helpolla kasinorahalla, vaan työllä, kurilla ja ideoilla, Barroso hehkutti.

Vanhanen muisteli Suomen kokemuksia 1990-luvun alun lamasta. Vanhanen painotti, että valtion on oltava aktiivinen talouden toimija unohtamatta kuitenkaan markkinatalouden periaatteita.”
Lainauksen lähde: YLE Uutiset 28.1.2009

Eikä tuossa vielä kaikki.

Helsinki-syndrooma tv-sarjan myötä on hyvä huomata, että myös nopeisiin videoesityksiin tottuneille nuoremmille sukupolville löytyy Ylen Areenasta katsottavaa. Yhteiskuntarauhan säilymisen kannalta tarkasteltuna, samoja virheitä ja valheita on turha sekä vaarallista toistaa:

Lama-Suomen karu kuva –1990-luvun taloutta ja politiikkaa aikalaisten dokumentoimana

Joten toivotaan, että 2020-luvun päättäjiemme puheet ja teot vastaavat paremmin sitä todellisuutta, jossa valtaosa meistä ruohonjuuri- ja katutason suomalaisista elää. Viisi miljoonaisena kansankuntana, vain yhdessä toimien voimme olla enemmän. Vaikka monesta asiasta ja ihan perustellusti eri mieltä olisimmekin.

Lopuksi.

Panttivankitilanteeseen liittyvän syndrooman alkujuuret löytyvät Tukholma-syndrooma nimisestä tapauksesta 1970-luvulta.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, EU, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, finanssikusetus, korporatismi, korruptio, maan tapa, Perustuslaki, Suomen ihmisoikeustilanne, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentoi

Yhteisymmärrysasiakirja

Suomen Nato-jäsenyyden hyväksyntä etenee parhaillaan Nato-maissa. Toivottavasti suomalaiset ja ruotsalaiset päättäjät ovat ottaneet neuvoa-antavia yhteyksiä Turkin naapurimaahan Kreikkaan. Näin nämä kryptisessä yhteisymmärrysasiakirjassa olevat ja Turkin vaatimukset avautuvat paremmin. Niin 2020-luvun terrorismin torjunnan kuin sotilaallisen yhteistyön aroilla saroilla.

Kiireessä sivujen numerointi lienee unohtunut?


Suomen hallitus sai eduskunnalta luvan hakea Nato-jäsenyyttä. Tämä avoimesti internetistä löytyvä ja myöhemmin kolmikantaisesti solmittu yhteisymmärrysasiakirja on hyvä nostaa tähän kohtaan esiin myös mobiiliflaijereina.

Toivottavasti Suomessa käydään mahdollisimman avoin keskustelu siitä, että rikotaanko tällä nyt käynnissä olevalla ja kolmikantasopimuksena solmitulla yhteisymmärrysasiakirjalla sekä pikavauhdilla luodulla pitkäkestoisella neuvottelumenettelyllä Suomen perustuslakia? Uutistietojen mukaan eduskunta syrjäytettiin yhteisymmärrysasiakirjan nopeasti tapahtuneesta hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta kokonaan!

Avainkohdat tähän kohtaan liittyvistä perustuslain kohdista ovat seuraavat:
Lainaus perustuslaista alkaa.
94 §
Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen

Eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen.

Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. (4.11.2011/1112)

Kansainvälinen velvoite ei saa vaarantaa valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita.


95 §
Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen
Valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla. Muilta osin kansainväliset velvoitteet saatetaan voimaan asetuksella. (4.11.2011/1112)

Lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, eduskunnan on se hyväksyttävä sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. (4.11.2011/1112)

Laissa kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta voidaan säätää, että sen voimaantulosta säädetään asetuksella. Yleiset säännökset valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden julkaisemisesta annetaan lailla.

Lainaus loppuu.

Perustuslakimaallikkojen näkökulmasta yksi ratkaisu hallituksen tekemän selkeän toimivallan ylittämisessä on se, että edes eduskunnan avainvaliokunnat ja hallitus saavat yhteisymmärrysasiakirjan sopimisesta käydyn neuvottelun, suomeksi ja ruotsiksi tekstiksi purettuina sekä oikeaksi todistettuina käyttöönsä. Kyseisen neuvottelun leikkaamattoman ja/tai tekstitetyn (kuva)nauhoitteen kera. Senhän ei luulisi näinä tekoälyyn perustuvien sovellusten aikakautena olevan mikään ongelma?

Hyvä tästä kaikesta varmasti tulee, kunhan suomalaiset saavat näyttöä siitä, että perustuslain kirjainta on noudatettu ja noudatetaan Turkin, Suomen ja Ruotsin solmiman kolmikantaisen yhteisymmärrysasiakirjan eri vaiheissa.

Ison kuvan osalta on hyvä tiedostaa, että nuo edellä mainitut perustuslain kohdat:
94 § Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen
95 § Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen;
mahdollistavat Suomen ja suomalaisten viemisen EU-liittovaltion osavaltioalamaisiksi. Ilman häiritseviä ja hidastavia kansanäänestyksiä.

Nato-jäsenyyden hakemisen vauhdittamisessa hyödynnetyt ja oikeaan kohderyhmään kohdennetut internetpaneeligallupit voidaan ottaa tarvittaessa taas käyttöön.

Odotellessamme eduskuntavaaleja 2023, EU-vaaleja 2024 ja presidentinvaaleja 2024, niin meidän katu- ja ruohonjuuritason äänestäjien kannalta katsottuna mielenkiintoisinta on se, että saadaanko edes kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteistyöllä; suomalaiset EU-liittovaltion kannattajat tutuiksi? Vai tapahtuuko se demareiden, keskustan, vihreiden, rkp:n ja vasemmistoliiton toimesta? Niin kuin tuo aiemman linkin takaa löytyvä bloggaus paljasta, niin perustuslain pykälien puolesta kaikki on valmista myös Suomen EU-liittovaltioon etenemisessä. Kaivataan vain rohkeita poliittisen avauksen tekijöitä.

Lopuksi.

Nato-jäsenyyden myötä puolustusvoimien vuositason budjettirahoitukseen tarvittaneen vähintään yhden miljardin euron vuosittainen lisäys. Tapahtuuko se leikkaamalla jostain muusta vai velkarahoitusta lisäämällä?

”Puolustusministeriö esittää merkittäviä ja tarpeellisia korotuksia materiaalihankintoihin, mutta henkilöstön puolustuskyvyn vahvistamiseen ei ehdotuksessa varauduta, toteaa Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita.
– –
– Olemme pettyneitä, että henkilöstö jätettiin jälleen huomiotta ja rahatta. Puolustusvoimat saa ehdotuksen mukaan lisää rahaa 775 miljoonaa euroa, josta ei riitä euroakaan henkilöstön aseman parantamiseksi, kuten työaikalainsäädännön uudistamiseen. Henkilöstöltä edellytetään toimintakykyä, mutta se parane ilman toimia työstä palautumiseen, sanoo Viita tiedotteessaan.

Ehdotus sisältää myös lisäyksiä henkilöstön määrään, joista pääosa ovat sopimussotilaita ja määräaikaista siviilihenkilöstöä. Upseeriliiton mukaan määrä ei riitä, vaan Puolustusvoimien henkilöstöä on vahvistettava ensi vaalikaudella tuhannella henkilöllä, joista puolet upseereja.”

Lähde: Verkkouutiset 31.8.2022 – Upseerit käärmeissään: Budjetissa ei euroakaan

Joten katu- ja ruohonjuuritasolta on mielenkiintoista seurata sitä, miten ja mihin suuntaa Suomen Nato-jäsenyyden puolustuksellinen, toiminnallinen, sotilaallinen, taloudellinen ja yhteisöllinen hyväksyttävyys suomalaisten keskuudessa kehittyy. Kun näemme, mihin kaikkeen tämä Turkin kanssa solmittu yhteisymmärrysasiakirja suomalaiset ja ruotsalaiset vie.

Naton suurin toimija ja rahoittaja Yhdysvallat on ratkaisijan roolissa. Myös Naton sisäisten erimielisyyksien ratkaisemisessa. Yhdysvaltalaisethan valitsevat presidentti Joe Bidenin uudelleen tai kokonaan uuden presidentin vuonna 2024.

Joten jännitettävää ja keskusteltavaa Nato-asioiden ympärillä piisaa. Varsinkin, jos Donald Trump tai hänen toimintatapojensa hengenheimolainen nousee Yhdysvaltain uudeksi presidentiksi. Yhdysvaltain presidentinvaalit 2016 on toivottavasti saatu analysoituja loppuun asti? Isojenkin Nato-maiden suurimmat turvallisuuteen liittyvät uhkat saattavat tulla niiden omien rajojen sisältä. Tai äänettömiä tiedonvaltateitä huristaen ja erilaisia yhteiskunnille tärkeitä järjestelmiä hidastaen sekä pysäyttäen.

Eikä tuossa kaikki.

Suomen Nato-jäsenyydestä vuonna Suomi 2017 Twitterissä kirjoitettua:

Eikä tuossa vielä kaikki.

Suomen Nato-jäsenyydestä vuonna 2022 tässä blogissa kirjoitettua:
Suomen Nato-jäsenyys 2020-luvulla
(ammattisotilaiden ja varusmiesten vakuutusturvasta)
Entiset pääministerit: Suomi Natoon!
(mielipidevaikuttajien esiinmarssi kiihtyy)
Lobbausjärjestöt: Suomi Natoon
(aineellisten sijoitusten arvon turvaaminen tärkeää)
Pääministeripuolue kokoomus
(puolueiden ekosysteemit avoimesti päivänvaloon)
Vasemmisto Suomessa 2020-luvulla
(sdp, vihreät ja vasemmistoliitto puolueina yhteen)

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): EU, Perustuslaki, politiikka, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Vasemmisto Suomessa 2020-luvulla

Vasemmistolla tarkoitamme tämän artikkelin yhteydessä sosialidemokraatteja, vihreitä ja vasemmistoliittoa. Ovathan niiden muodostamat ekosysteemit olleet oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja oikeusturvan suuria puolustajia. Ainakin puheissaan.

Eikä tuossa mitään. Harmi, etteivät nuo eduskuntapuolueet mahdu yhteen arvopohjaiseen ekosysteemiin. Joten niidenkin  eri vaaleissa saavuttama kannatus sirpaloituu. Kuten myös puolueiden aatemaailmaa kuvaavan vaakajanan keskellä ja oikeassa laidassa tapahtuu. Samalla, kun stand-by tilaan vaipuneiden äänestäjien määrä kasvaa.

Yllättävää, että presidentti ja Nobelin rauhanpalkinnon saanut Martti Ahtisaari esitti vuonna 2017, että kansanäänestykset pitäisi kieltää lailla!

Tiedonvälitysvalta 2010-luvun tilanteissa tarkasteltuna.

Onneksemme kansaäänestyksiä ei olla vielä Suomessa kielletty lailla, joten ideoimme avoimuuden hengessä Nato-jäsenyyden hyväksyntää/hylkäämistä vallitsevaan tilanteeseen nojaten. Onhan eduskunnan käsittelyssä parasta aikaa yli 76 000 allekirjoitusta kerännyt ”Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys” – kansalaisaloite. Ja Euroopan unionin puolustusasioihin liittyen Nato- ja EU-maa Tanska järjestää kansanäänestyksen 1.6.2022.

Suomen Nato-jäsenyydestä vuonna 2022 tässä blogissa kirjoitettua:
Suomen Nato-jäsenyys 2020-luvulla
(ammattisotilaiden ja varusmiesten vakuutusturvasta)
Entiset pääministerit: Suomi Natoon!
(mielipidevaikuttajien esiinmarssi kiihtyy)
Lobbausjärjestöt: Suomi Natoon
(aineellisten sijoitusten arvon turvaaminen tärkeää)
Pääministeripuolue kokoomus
(puolueiden ekosysteemit avoimesti päivänvaloon)

SISÄLLYSLUETTELO
Vuosina 2007-2011 ”avoimesti uudistetusta” perustuslaista
Kansanäänestyksestä Tanskassa
Kansanäänestys Suomen Nato-jäsenyydestä
Suomi EU-liittovaltion osavaltioksi 2020-luvulla?
Nato-, EU- ja eurokansanäänestys yhdellä kerralla

VUOSINA 2007-2011 ”AVOIMESTI UUDISTETUSTA” PERUSTUSLAISTA
Vuosina 2007 – 2011 tehdyn perustuslain ”uudistuksen” suurin huomio julkisuudessa kiinnitettiin presidentin valtaoikeuksien supistamiseen. Niin kuin mobiiliflaijeriin lainatusta Ylen uutisesta 22.4.2007 käy ilmi, niin keskustan pääministeri Vanhasen II hallituskauden alussa annettiin äänestäjien ymmärtää, että ”Hallitusohjelma ei pyri muuttamaan perustuslakia”. (Linkki luettu 25.3.2022)

”Uudistettu” perustuslaki mahdollistaa nopeatkin toimivallan siirrot.

Ensin suora lainaus Ylen 22.4.2007 uutisesta:
Vanhasen hallituksen ohjelma tyytyy sanomaan perustuslain uudistamisesta kaksi lausetta: ”Arvioidaan vuonna 2000 voimaantulleen perustuslain toimivuutta. Perustuslain mahdollista muuttamista varten asetetaan parlamentaarinen ohjausryhmä.”

Ohjausryhmään tulee epäilemättä edustus kaikista eduskuntapuolueista. Mahdollinen perustuslain muutos ehditään käsitellä kahdessa eduskunnassa vielä Tarja Halosen presidenttikaudella. Muutokset tulisivat voimaan vuonna 2012.

Lähde: Yle Uutiset 22.4.2007 Päivitetty 30.10.2008 18:34

Lue: Taxellin komiteasta ja pääministeri Jyrki Kataisen ensimmäisestä hallituksesta

Sitten lyhyesti tietoa Suomen EU- ja eurojäsenyys äänestystuloksista eduskunnassa.

”KESKIVIIKKONA 18. maaliskuuta 1992 tehtiin suuri valtiollinen ratkaisu. Eduskunta äänesti, pitääkö Suomen hakea Euroopan yhteisön jäsenyyttä. Äänestyksessä 133 edustajaa kannatti, 60 vastusti, kolme painoi tyhjää ja kolme oli poissa. Puhemies Ilkka Suominen (kok) johti puhetta ilman äänioikeutta.

Eduskunnan äänestys aloitti Suomen politiikassa pitkän kiistan, joka jatkuu yhä.

 Kiivain taisto käytiin syksyllä 1994, jolloin suomalaiset äänestivät ensin neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä ja sen jälkeen eduskunta päätti liittymisestä Euroopan yhteisöön, nykyiseen unioniin äänin 152—45. Liittymistä kannattivat suurimmat puolueet keskusta, Sdp ja kokoomus.

Kiihkeä tunnelma oli myös keväällä 1998, kun eduskunta äänesti eurosta. Pääministeri Paavo Lipposen (sd) hallitus ehdotti liittymistä, joka hyväksyttiin äänin 135—61. Sdp ja kokoomus olivat eurojäsenyyden kannalla, keskusta vastaan.”

– –

”Suomi on kolmessakymmenessä vuodessa hankkinut hyvän maineen unionissa. Suomi ei ole ongelmien aiheuttaja vaan niiden ratkaisija.

Kotimaassa kuitenkin hiertää. Suhtautumisesta unioniin on tullut politiikan jäätynyt konflikti. Jokaisesta tärkeästä EU-päätöksestä syntyy kiista, jossa palataan tuttuun asetelmaan: kaksi kolmasosaa kannattaa, yksi kolmasosa vastustaa. Viimeksi näin kävi, kun eduskunta päätti osallistumisesta unionin elvytyspakettiin.”


Lähde:
HS politiikka 5.3.2022 ”EU:sta on tullut Suomen politiikan jäätynyt konflikti, kirjoittaa Unto Hämäläinen” ja HS kuukausiliite 3/2022 ”30-vuotinen sota”- otsikolla.

Ruotsalaiset saivat kansanäänestyksen eurosta. Suomen eurojäsenyys päätettiin päättäjiemme mukaisesti siinä yhteydessä, kun suomalaiset saivat äänestää Euroopan unionin jäsenyydestä. Hyvä taustatietoa tuosta aiheesta Jorma Jaakkolan ”Kokoomuslaisen tutkimaa lähihistoriaa” – blogissa:

”Miten Ruotsin ja Suomen EMU-varaumat erosivat?
Miksi ihmeessä Ruotsin ei tarvitse osallistua euro-kriisin pelastamiseen?

Lisään kysymyksen:
MITEN SUOMEN JA RUOTSIN EMU-VARAUMAT EROSIVAT EY-OIKEUDELLISESTI?

EMU-varauman määritelmä: Oikeus päättää myöhemmin euroon liittymisestä. Tällaiset EY-oikeudelliset varaumat on vain Tanskalla ja Iso-Britannilla.

Kerron alla olevien virallisten EY-dokumenttien sitaateilla Suomen ja Ruotsin euron lähentymiskriteerien eli EY-säädöstön eron.”


http://jormajaakkola.fi/Miten%20varaumat%20erosivat
Linkki luettu 30.3.2022

Eikä tuossa mitään, mutta nuo ovat tärkeää taustatietoa, kun Suomen Nato-jäsenyyden käsittelyssä edetään eduskunnassa kevään aikana. Kaikessa tässä pitää nähdä uusien mahdollisuuksien siemensäkki, josta päättäjiemme tulee osata erottaa jyvät akanoista.

Poliittisten valtasuhteiden muuttuessa Suomessa, niin ”avoimesti uudistettu” perustuslaki mahdollistaa myös toimivallan siirrot EU-liittovaltiolle kuin Pohjoismaiden unionille ja pahimmillaan Venäjän federaatiolle tai Afrikan Unionille.

Eikä tuossa mitään, jos noin päättäjiemme taholla; joskus tulevaisuudessa, katsotaan tarpeelliseksi tehdä. Tämän artikkelin kirjoittamisen hetkellä Suomen kansalliseen toimivaltaan kuuluvat enää metsäpolitiikka, sosiaalivakuutus ja verotus.

Joten on yllättävää huomata, että talousasioissa tarkka ja seuraavaksi Suomen pääministeriksi povattu, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vaikenee vakaasti Nato-jäsenyyden kustannuksista ja miten ne rahoitetaan? Sen sijaan otsikkotasolla hän paljastaa, mitä on tulossa, jos kokoomus nousee seuraavan hallituksen johtoon: ”Nyt pitää leikata työttömien sosiaali­tukia ja keventää työssä käyvien verotusta, sanoo kokoomuksen Petteri Orpo”Lähde: Helsingin Sanomat 26.3.2022.

KANSANÄÄNESTYKSESTÄ TANSKASSA
Kansanäänestyksiä Suomessa vastustetaan muun muassa sen takia, että pelätään hybridivaikuttamista ja kyberhyökkäyksiä vieraiden sekä vihollismieliksi katsottujen valtioiden taholta. Suojelupoliisi (Supo) on varoittanut myös deepfake vaikuttamisen lisääntymisestä.

Tätä taustaa vasten onkin yllättävän positiivista huomata, että Nato- ja EU-maa Tanskassa kansanäänestys EU:n puolustusasioihin liittyen onnistuu:
”Tanska järjestää kansanäänestyksen siitä, tulisiko maan liittyä Euroopan unionin yhteiseen puolustukseen. Kansanäänestys pidetään 1. kesäkuuta, ilmoitti pääministeri Mette Frederiksen sunnuntaina.” Lähde: Demokraatti/STT 7.3.2022

Kansanäänestys 2017 – Kolme aihetta – Rohkeasti yhdessä

Miksei siis kansanäänestys ole merkittävissä asioissa mahdollinen Suomessakin? Vai olivatko tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilä/kesk., noissa mobiiliflaijerin linkistä löytyvistä vuoden 2016 Nato-kansanäänestystä suosittelevissa ulostuloissaan täysin väärillä jäljillä?

Näin tasavallan presidentti tuoreessa haastattelussa:
”Niinistö sanoi ruotsinkielisen Svenska Ylen haastattelussa keskiviikkona, että hän uskoo, että jo nykyiset mielipidemittaukset osoittavat, että suomalaisten enemmistö tukee Suomen mahdollista jäsenyyttä sotilasliitto Natossa.”

– –

”Haastattelussa presidentti pitää päätöksenteon hyväksyttävyyden kannalta tärkeänä, että myös eri mieltä oleva vähemmistö voi myöntää, että enemmistö suomalaisista on jollakin kannalla.”
Lähde: Yle Uutiset 30.3.2022 – ”Presidentti Sauli Niinistö: Mahdollisen Nato-jäsenyyden vaatima kansan tuki on osoitettu kyselyissä”

Lähiviikkoina kuulemme, että riittääkö reilulle 1 000:lle anonyymille suomalaiselle suunnattu Nato-jäsenyys gallup (usein toistettuna) ohittamaan; yli 76 000 vahvasti tunnistetun suomalaisen esittämän toiveen siitä, että Suomen Nato-jäsenyydestä tulee järjestetää suuntaa-antava kansanäänestys?

Niin kuin tämän artikkelin osion alussa kerrotaan; esimerkiksi Venäjän taholta tulevaa ja erilaista vaikuttamista tulee Nato-jäsenyyden käsittelyyn kohdistumaan, niin eikö sitä pystytä sitten suomalaisten ja EU:n tieto-taidoilla torjumaan?

Varsinkin, jos myös Nato – jäsenyys tullaan lukitsemaan tulevaisuuden tilannetta paremmin vastaavaan ja tulevien eduskuntien hyväksymään perustuslakiimme.

Lue: Kokoomuksen presidenttiehdokkaan Sauli Niinistön kommentti perustuslain vaikuttavuudesta

KANSANÄÄNESTYS SUOMEN NATO-JÄSENYYDESTÄ
Tämän artikkelin vasemmistopuolueet ovat korostaneet toimissaan useasti oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja oikeusturvaa. Kuitenkin niistä ainoastaan vasemmistoliitto on tuonut esiin kansanäänestyksen tärkeyden Nato-jäsenyydestä päätettäessä.

Nato, euro ja EU kansanäänestykset Suomeen 2020-luvulla

Nähtävästi päättäjiemme muistissa ovat perussuomalaisiin kulminoituneet ”Jarrutuskeskustelun jarrutusjäljet”, kun eduskunta käsitteli ensimmäistä jättimäistä EU-elvytyspakettia, joka perustui EU-maiden yhteiseen velanottoon. Tuo mobiiliflaijerissa löytyvä, yhden Liike Nytin perustajista, Mikael Jungnerin heitto EU-liittovaltion muodostamisen loppuun saattamisesta saattaa olla lähempänä kuin koskaan.

Nyt, kun myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja hänen edeltäjänsä Jussi Halla-aho sekä perussuomalaisten eduskuntaryhmä ovat liputtaneet Suomen Nato-jäsenyyden puolesta, niin vihreiden Rosa Meriläiseen kytkeytyvä laajemman EU-liittoutumisen ”Impotentti itsenäisyys vs. haluton federalismi”- idea on saanut tukea myös perussuomalaisten taholta. Tosin tässä vaiheessa se tapahtuu hiljaisesti.

Sillä puheenjohtaja Purra kirjoitti Helsingin Sanomissa perussuomalaisten kuulumisesta europarlamentissa Identiteetti ja demokratia (ID) – ryhmään näin:
”.. puolueiden yhteiset nimittäjät ovat EU-federalismin vastustaminen, maahanmuuttokritiikki ja Euroopan kristillisen arvoperimän puolustaminen.”
Lähde: Perussuomalaisten Venäjä-linjassa ei ole moitittavaa – HS Mielipide 25.3.2022

Joten melkoisia muutoksia ja paineita on perussuomalaistenkin sisällä käynnissä. Lisää löylyä kiukaille syvemmän EU-liittoutumisen puolesta heitti Sitran yliasiamies Jyrki Katainen seuraavasti: ”Katainen uskoo, että jatkossa EU:sta tulee entistä vahvempi turvallisuuspoliittinen toimija.

– Nato on Euroopan puolustusorganisaatio. Sen lisäksi EU:n täytyy varustautua kyber- ja hybridiuhkia vastaan.”
Lähde: Yle Uutiset 30.3.2022 – Konkaripoliitikko Jyrki Katainen: Suomen pitäisi hakea Nato-jäsenyyttä jo lähiviikkoina

Siksi olisi tärkeää kuulla, mitä mieltä perussuomalaiset ovat Nato – kansanäänestyksen järjestämisen tarpeesta? Olihan eduskunnan hylkäämässä”Kansanäänestyksen järjestäminen EU:n elpymispaketista” – kansalaisaloitteessa (KAA 6/2020 vp) erittäin vahva perussuomalainen poljento.

Vai riittävätkö nämä tutkijoiden kansalaismielipiteet Suomen Nato-jäsenyyden ratkaisemisesta myös perussuomalaisille kuin vasemmistoliitolle?

”Johanna Vuorelman ja Matti Pesun mukaan eduskunnan enemmistön tuki Nato-päätökselle riittäisi.” Lähde: HS 29.3.2022 – Nato-kansanäänestyksen korvikkeeksi ei tarvita presidentti Niinistön esittämää ”supergallupia”, sanovat tutkijat

”Tutkijatohtori Johanna Vuorelma katsoo, että kansanäänestys olisi altis Venäjän informaatiovaikuttamiselle. Emeritusprofessori Heikki Paloheimon mukaan kielteinen tulos kansanäänestyksessä voisi pyyhkiä pöydältä Suomen Nato-option.” Lähde: Ilta-Sanomat 28.3.2022 Tutkijat torjuvat ajatuksen Nato-kansanäänestyksestä – ”Olemme äänestäneet edustajat miettimään vaikeita kysymyksiä”

Eikä tuossa mitään.

Selkeää on kuitenkin se, että nythän Suomea ja suomalaisia ollaan viemässä Nato-jäsenyyden myötä syvemmälle länsimaisen liittoutumisen tiellä. Tosin yhdenkin Nato-maan vastustus riittää hylkäämään Suomen Nato-jäsenyyden. Joten mielenkiintoista on tietää, mitä esteitä Suomen Nato-jäsenyyden tielle saattaa tulla? Esimerkiksi Nato-maiden, kuten Unkarin ja Turkin suunnalta, joiden oikeusvaltion tilaa ja ihmisoikeuksien toteutumisen ongelmia myös suomalaiset päättäjät ovat olleet arvostelemassa? Ja ovatko nuo mahdolliset Suomen Nato-jäsenyyden esteet, miten ja mihin hintaan ratkaistavissa? Esimerkiksi Turkin rajojen sisällä odottaa Lähi-idän sotatilanteiden loppumista miljooniin noussut pakolaisten joukko.

Nimittäin. Toisessa eduskunnan käsittelyyn edenneessä ja Suomen Nato – jäsenyyttä ajavassa ”Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi”- kansalaisaloitteessa numero 9997 (aloite eduskunnan sivuilla: KAA 2/2022 vp) on erittäin ajankohtainen nimi ja viittaus perustuslain velvoitteisiin. Koskeehan tämä kaikki täysimääräisesti suomalaisia? Ja myös tosielämässä?

Lainaus alkaa.
Suomen perustuslaki asettaa valtiovallalle vahvan velvoitteen turvata perusoikeudet ja ihmisoikeudet. Tämän toteuttamiseksi perustuslaki velvoittaa osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön ”rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi (PerustusL 1 § ja 22 §).
Lainaus loppuu.

Lue: Tule apuun EU! Tai joku muu?

Eikä tuossa Suomen oikeusvaltio tilanteessa ole mitään yllättävää, koska nuo pitkäkestoisiin ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkauksiin liittyvät härskiydet ovat kuuluneet; ainakin toistaiseksi, kansalliseen korporatismiin perustuvan kolmikantaisen toimivallan alaisuuteen.

Lue: Avainsanana edelleen kolmikanta

NATO-, EU- JA EUROKANSANÄÄNESTYS YHDELLÄ KERRALLA
Natoa koskevissa gallupeissa Nato on kannattanut HUOM! kyselyyn päässeistä jopa yli 60 prosenttia suomalaisista. Tuota taustaa vasten mahdollisen kansanäänestyksen lopputulos vaikuttaa selkeältä.

Varsinkin, jos päättäjämme antavat julki tiedot Nato-jäsenyyden kustannuksista ja miten ne valtion budjetista rahoitetaan? Leikaten sosiaaliturvasta ja yhteiskuntarauhasta? Vaiko reilusti tiukaksi kiristettyä budjettikehystä höllentäen?

Sitten neuvoa-antavan kansanäänestyksen (Perustuslain 53 § Kansanäänestys ja kansalaisaloite) kysymysluonnokseen. Se voisi olla esimerkiksi tällainen:

Suomi on jo Euroopan unionin ja euroa valuuttanaan käyttävien maiden jäsen. Näitä jäsenyyksiä vahvistaen ja turvatakseen suomalaisten elämää kysymme:

Suomen tulee hakea Nato-jäsenyyttä vuoden 2022 aikana?
Kyllä/Ei.


Lue: Nato, euro ja EU kansanäänestykset Suomeen 2020-luvulla

Nato-jäsenyyden taustalla on ihan ymmärrettävästi tähän suuntaan eteneminen. Yhdellä kuvainnollisella iskulla; on mahdollisuus pudottaa useampi väyrysmäisen vastustuksen olomuotoon inkarnoitunut kärpänen.

SUOMI EU-LIITTOVALTION OSAVALTIOKSI 2020-LUVULLA?
Parasta, mitä Nato-jäsenyydestä kuumana käyvät keskustelut voivat aiheuttaa poliittiselle keskusteluilmapiirille Suomessa on se, että ”Sosiaalisen median luomat kuplakoplaverkostot” puhkeavat turvallisella ja yhteiskuntarauhaa ylläpitävällä tavalla. Jolloin päättäjämmekin uskaltavat puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja vähemmän kryptisesti. Aatejanan vasemmasta päästä aloittaen.

Kun aika on, niin rohkeasti ”EU-liittovaltion kannattajat tutuiksi”.

Tämän artikkelin vasemmistolla (sosialidemokraateilla, vihreillä ja vasemmistoliitolla) on avainrooli; yhdessä suomalaiseen markkinatalouteen nojautuvien kokoomuksen, keskustan ja rkp:n kanssa, miten nopeasti ja minkälaisin kuvioin myös EU-osavaltioksi edetään? Perustuslaki on etenemiseen valmis; oletko Sinäkin suomalaisena?

Sosialidemokraattisella puolueella oli Suomen ensimmäinen EU-komissaarin salkku. Mitä mieltä Suomen EU-liittovaltion osavaltioksi etenemisestä on Erkki Liikanen? Entä nykyinen, globaalien veroparatiisien ja Itä-Euroopan oligarkkien synnyttämät ongelmat erinomaisesti tunteva, EU-komissaarimme, Jutta Urpilainen/sd., joka tuntee transatlanttiset ison kuvan tilanteet ja haasteet erinomaisesti, muun muassa Bilderberg -yhteyksiensä kautta.

Toivotaan, että ne eduskuntapuolueiden ja poliittisen vasemman laidan ekosysteemit, jotka esiintyvät (ainakin puheissaan) oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja oikeusturvan suurina puolustajina uskaltavat pyytää apua Suomeen Euroopan unionin ja Naton suunnalta, jotta myös suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumiset tosielämässä olisivat taas piirun verran lähempänä. Edes 2030-luvun alkuun mennessä.

Päättäjiemme ja maan tapaan perustuvien Pikku – Venäjä tyyppisistä kaksois-, kolmois- ja nelosrooleista huolimatta. Sillä tuon pelin hyväksymisessä kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet tasaveroisia. Yli niiden muodostamien etujärjestö-, media- ja arvopohjarajojen ulottuen.

Lue: Ratkaisujen Suomi 2015 -2019

Eikä tuossa kaikki.

Ajat ovat poikkeukselliset myös (tuki)mielenosoitusten aiheissa:
”Kansanliike kaipaa uusia näkökulmia suomalaiseen Nato-keskusteluun.

Suomen Nato-jäsenyyttä kannattava mielenosoitus järjestetään lauantaina 2. huhtikuuta Helsingissä. Mielensoittajat kokoontuvat eduskuntatalolla klo 13. Sieltä kulkue kävelee presidentin linnalle klo 14 jälkeen.”
Lähde: Verkkouutiset 29.3.2022 – Nato-jäsenyyttä kannattavat marssivat Helsingissä.

Näin taas keskustan ekosysteemin jäsen, entinen Suomen EU-komissaari ja  Suomen pankin pääjohtaja sekä seuraavaksi tasavallan presidentiksi gallupien valossa povattu näkee Olli Rehn Suomen Nato-jäsenyyden:

”Norjan-mallin mukainen puolustuksellinen liittoutuminen olisi Suomelle mielekäs vaihtoehto. Se tarkoittaisi, että Suomeen ei sijoitettaisi ydinaseita eikä Naton pysyviä tukikohtia. Tällainen puolustuksellinen malli ei uhkaisi ketään, ja vähänkään rationaalisesti ajatellen tämä pitäisi ymmärtää myös Venäjän johdossa.”

Hän painottaa myös kansallista yhteisymmärrystä Nato-kysymyksestä, jotta voidaan kestää paremmin se paine ja vastatoimet, jotka mahdollisesta jäsenyydestä seuraa.

”Tärkeää on myös olla syyllistämättä niitä, jotka ovat olleet jossain vaiheessa Nato-jäsenyyttä vastaan tai sen puolesta. Maailma on muuttunut niin paljon.

On pidettävä huolta vahvasta kansallisesta puolustuskyvystämme ja huoltovarmuudesta. Yleiseen asevelvollisuuteen nojaava vahva puolustuskyky on kansallisen turvallisuutemme ydintä Suomen geopoliittisen sijainninkin takia.”
Lähde: HS 27.3.2022 – Talous | 60-vuotias – Olli Rehn varoittaa Venäjän ja Kiinan ”autoritaaristen valtioiden liitto­kunnasta” ja kannattaa venäläisen energian osto­kieltoa.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Pääjohtaja Rehnin Norjan Nato-sopimuksen malli kuulostanee hyvältä, myös vasemmistoliiton suuntaan. Varsinkin, jos sosiaali- ja terveysministeriötä johtava vasemmistoliiton sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen saa purkaa päättäjien pitkään tiedossa olleet Valtiokonttorin ja vakuutuslääketieteen miinakentät, jotka liittyvät ammattisotilaiden ja varusmiesten ihmisoikeuksien, sosiaaliturvan ja oikeusturvan toteutumiseen tosielämässä.

Nuo suomalaisten lakisääteiseen vakuutusturvaan liittyvät ongelmat ovat tärkeitä päättäjiemme huomioitaviksi ja hoidettavaksi, elleivät sitten Nato-maat aseta Yhdysvaltojen johdolla niiden suhteen muita vaatimuksia. Mutta näistähän käydään parhaillaan tarkentavia ”Kun aika on” – tyyppisiä keskusteluja niin eduskunnassa kuin kansalaisten parissa.

Lopuksi.

Keskustan entinen puheenjohtaja ja erittäin pitkän poliittisen uran tehnyt Paavo Väyrynen on vahvasti Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan:

”Eniten minua ihmetyttää se, että Nato-jäsenyyden ajajilta näyttää puuttuvan kokonaan historian tuntemus ja geopoliittisten realiteettien taju.”
Lähde: Iltalehti 22.3.2022 – Paavo Väyrynen: ”Suomen Nato-jäsenyydessä ei olisi mitään järkeä”.

Joten, toivottavasti edes vasemmiston päättäjämme uskaltavat kilauttaa Tanskan pääministerille ja kysyä neuvoa 1.6.2022 kansanäänestyksen näkymistä ja kokemuksista. Muuten Väyrystä kannattavat ja vieraanvallan toimijat saattavat tarjota tulikivenkatkuista, äänekästä sekä pitkäkestoista vastarintaa Suomen Nato-jäsenyydelle. Omanlaiselta faktapohjaltaan ponnistaen.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): EU, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, Perustuslaki, politiikka, Suomen ihmisoikeustilanne | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Pääministeripuolue kokoomus

Kokoomus on puolueena ilmoittanut selkeästi kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Näin kokoomuksen puoluejohtaja Petteri Orpo kirjoitti Helsingin Sanomissa 27.1.2022 – MielipidePetteri Orpo: Kokoomus tukee Suomen Nato-jäsenyyttä -Kokoomus on kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä vuodesta 2006 lähtien ja tämä linja pitää edelleen.”

Myös kokoomuksen ekosysteemin lobbausjärjestöt tukevat kokoomusta.

Mielenkiintoista seurata, nouseeko kovassa poliittisessa nosteessa oleva kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo Suomen seuraavaksi pääministeriksi? Vai ensimmäiseksi Nato-suurlähettilääksemme?

Parhaillaan kaikki eduskuntapuolueet tarkistavat ja varmistavat kantaansa Suomen Nato-jäsenyyteen. Saman aikaan on toivottavaa, että tulevaksi pääministeripuolueeksi povatun kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon pitkän poliittisen uran toimia tarkastellaan. Tuomalla esimerkiksi tiedotusvälineiden toimesta pitkäkestoiseen päivänvaloon kokoomuksen tekemiä konkreettisia toimia; Rakenteellinen korruptio 3 – artikkelissamme esiin tuotujen ”Pikku-Venäjä”- tyyppisten käytäntöjen poistamisessa Suomesta. Etenkin kokoomuksen lanseeraaman valinnanvapauden piiristä, joka liittyi vuosina 2015-2019 SOS/SOT-hallituksen voimallisesti yrittämään sote-uudistukseen, joka saattaa muuttaa parhaillaan käynnissä olevan sote-uudistuksen suuntaa kokonaan.

Nimittäin. Hissukseen myös kokoomuksen riveissä on tapahtumassa sukupolven vaihdos. Surullista avoimuuden ja rehellisyyden kannalta tarkasteltuna on se, että muun muassa kokoomuksen nuoremman sukupolven kansanedustaja Antti Häkkänen on kulkenut, kokoomuksen ex-pääministeri ja puolueen ex-puheenjohtaja Alexander Stubbin jalanjäljissä; vaalirahoituksen läpinäkymättömyyden suhteen. Sinänsä surullista, koska jo kerran oikeusministerinä toiminutta Häkkästä on povattu kokoomuksen yhdeksi puheenjohtajakandidaatiksi, kun puoluejohto kokoomuksessakin jossain kohtaa taas vaihtuu nuorempaan suuntaan.

SISÄLLYSLUETTELO
Stubbin korjausliike junnaa paikallaan
Ben Zyskowicz tai Kimmo Sasi paljastamaan demareiden ekosysteemi
Kokoomuksen kytkentäkaaviot päivänvaloon
Jyrki Kataisen paluu parrasvaloihin
Kansanäänestys Natosta vai ei?
Nato-jäsenyyden hinta kokoomukselle
Perustuslain ”uudistuksesta” 2007-2011
Suomalaisen Pikku – Venäjän aikakaudesta
Vaihtaako kokoomus puheenjohtajaa?

STUBBIN KORJAUSLIIKE JUNNAA PAIKALLAAN
Tuleekin olemaan erittäin mielenkiintoista seurata, miten Alexander Stubbiin yhdistetty politiikan korjausliike etenee 2020-luvun loppuun mennessä? Onko hän itse palaamassa päivän politiikkaan seuraavien eduskuntavaalien yhteydessä? Vai vasta presidentinvaalien lähestyessä? Vai toimiiko hän kokoomuksen ultraliberaalin siiven ovenvartijana, esimerkiksi persujen pääsyn suhteen niin kutsuttuun porvarihallitukseen?

Kelpaavatko persujen 2020-luvun porvariarvot ja -arvopohja Petteri Orpolle?

Vai joutuuko kokoomus; noiden menneiden tapahtumien takia, vaihtamaan porvarihallitusta varten puheenjohtajaa? Nythän tuolloiset hallituksen ”häiriköt” johtavat tukevasti perussuomalaisia.

BEN ZYSKOWICZ TAI KIMMO SASI PALJASTAMAAN DEMAREIDEN EKOSYSTEEMI
Tämä kohta seuraavan mobiiliflaijerin ja demareiden, nykyisen mepin Eero Heinäluoman ulostulo; onkin nyt vuonna 2022 erittäin ajankohtainen. Toivottavasti saamme myös vastaavanlaisen läpivalaisun kaikkien muiden eduskuntapuolueiden ja myös siksi pyrkivien puoluerekisterissä olevien puolueiden osalta. Lainauksen lähteenä olevan ”Presidentti ja porvarivalta” – kirjan kirjoittajasta Tuomo Yli-Huttulasta Wikipediassa.

Mitkä lobbausrekisterin ulkopuoliset alueet jäävät edelleen piiloon? Miksi?

Tässä meppi Heinäluoman suunnalta miehistä On Sovittu Että (OSE) – tyyppistä painetta oman puolueen pääministeri Sanna Marinille ja eurooppaministeri Tytti Tuppuraiselle:

”.. Sdp:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma pitää käytännössä varmana, että Suomi liittyy sotilasliitto Natoon.

”Suomen Nato-jäsenyys ratkesi 24. helmikuuta aamuyöstä”, Heinäluoma sanoo. Se oli se hetki, jolloin Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä naapurimaahansa Ukrainaan.

”Kukaan ei enää halua olla Putinin Venäjän kanssa kahden kesken”, hän sanoo. Näin ollen Venäjän hyökkäyksellä on Heinäluoman mukaan se seuraus, että kansalaiset ja päättäjät kääntyvät kannattamaan Naton jäsenyyttä.”
Lähde: HS 20.3.2022 – Sdp kääntyy kohti Natoa

Toivotaan, että Natoon liittyvästä lobbauksesta ja kustannuksista suomalaisille saadaan edes meppi Eero Heinäluoman/sd. kautta tarkentavaa lisätietoa. Häneltä sitä varmasti löytyy.

KOKOOMUKSEN KYTKENTÄKAAVIOT PÄIVÄNVALOON
Galluppien kärkipaikkaa on pitänyt pitkään kansallinen kokoomus. Jos, kokoomuksesta tulee seuraava pääministeripuolue, niin miten avointa on sen vaaleilla valittujen edustajien vaalirahoitus? Entä kytkennät ja suopeus jättimäisen finanssialan ekosysteemeihin? Toivottavasti kokoomuksen nuorempi sukupolvi uskaltaa ja saa tehdä ko. aiheista avointa, iloista sekä myös kaikkien kokoomuksen vaalirahoittajien hyväksymää toimintaa. Kaikillahan meillä on juuremme ja verkostomme. Arvojen ja arvopohjien lisäksi. Esimerkiksi tämän Suomi 2017 verkoston kaavion mukaisesti.

Mitkä seikat ohjaavat puolueiden arvovalintoja Naton/EU:n suhteen?

Kaikkien eduskuntapuolueiden ja sen ekosysteemiin kuuluvien edustajien toiminnoissa riittää läpivalaistavaa. Vaan niin pitkään, kun niiden edustajat saavat olla päättämässä itseensä kohdistuvasta vaalirahoitus- ja lobbauslainsäädännöstä, niin nykyinen meno jatkuu Suomen sisäisten Berliinin muurien suojissa.

JYRKI KATAISEN PALUU PARRASVALOIHIN
Nykyinen Sitran yliasiamies ja entinen EU-komissaari sekä pääministeri Jyrki Katainen on edelleen yksi merkittävä kokoomuksen taustavaikuttaja. Hänen johdollaan kokoomus nousi edellisellä kerralla pääministeripuolueeksi. Tällä mobiiliflaijeriin poimitulla vuoden 2010 rehellisyys-teemalla on paikkansa myös nykyisissä 2020-luvun käänteissä.

Kenen asialla pääministeri Kataisen six-pack hallitus lopulta oli?

Muuttuneen Euroopan turvallisuustilanteen takia EU-liittovaltio on alkanut kiinnostaa erilaisine vaihtoehtoineen jopa perussuomalaisia. Nato-jäsenyyden yhteydessä olisi mahdollisuus paketoida Suomen länsisuuntaukset myös EU-osavaltiostatuksen osalta pakettiin. Vuosina 2007-2011 ”uudistettu” perustuslaki antaa tuon mahdollisuuden. Jos vain kulloisenkin hallituksen ja eduskunnan kantti kestää.

KANSANÄÄNESTYS NATOSTA VAI EI?
Aika näyttää, kuinka tapahtuvat etenevät Suomen sisäpolitiikassa seuraavan vuoden aikana? Euroopassa käynnissä oleva Venäjä hyökkäys Ukrainaan, saattaa synnyttää uusia kyteviä pesäkkeitä ympäri Eurooppaa. Kuvainnollisesti Suomessa on liekkeihin syttynyt, puheet ja tarvittavat toimet Suomen Nato-jäsenyyden saavuttamiseksi.

Nykyinen eduskunta saa käsittelyynsä ainakin kaksi kansalaisaloitetta, joissa ehdotetaan haettavaksi Suomelle Nato-jäsenyyttä.

Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi (25.2.2022). Perjantaina 4.3.2022 saavutettu 52 343 kannatusilmoitusta ja kansalaisaloite on lähetetty eduskunnan käsittelyyn tunnuksella KAA 2/2022 vp.

Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys (21.2.2022). Perjantaina 8.3.2022 saavutettu 76 007 kannatusilmoitusta ja kansalaisaloite on lähetetty eduskunnan käsittelyyn tunnuksella KAA 3/2022 vp.

Yleensä nopeasti vaadittavan 50 000 kannatusilmoituksen rajan tavoittaneiden kansalaisaloitteiden takaa löytyy jonkun eduskuntapuolueen tai useamman ekosysteemissä toimivien henkilöiden verkosto. Nato – jäsenyyden kohdalla nähtävästi myös Suomi Atlantti-Seuran pitkään jatkunut lobbaustoiminta. Eikä tuossa mitään.

Mielenkiintoista seurata, miten ja minkälaisin keinoin Suomessa toimivat, niin sanotut suomalaiset rauhanjärjestöt vastaavat Suomen Nato-jäsenyyden etenemiseen? Naton kohdallahan puhutaan, niin sotilas- kuin puolustusliitosta.

NATO-JÄSENYYDEN HINTA KOKOOMUKSELLE
Kokoomus on vuosien ajan ollut myötämielinen Suomen Nato-jäsenyydelle. Eikä tuossa mitään. Se mitä ei toistaiseksi ole isommin tuotu julki ovat Natosta syntyvät pakolliset kustannukset. Uutisvirrassa on tuotu julki vuositason juokseviksi kustannuksiksi noin 35 – 50 miljoonaa euroa. Niin kuin euron ja Euroopan unionin jäsenyys ovat osoittaneet, niin yllättäviä menoeriä on pumpsahtanut, niin nykyisille kuin tuleville sukupolville maksujonoon.

Toisaalla kokoomushenkinen Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä on toiminut yhtenä kokoomushenkisenä Naton sanansaattajana. Aiempana keskuskauppakamarin toimitusjohtajana hän oli vuonna 2015 viemässä myös suomalaista korporatismia parlamentarismin suuntaan. Tuolloin yritys kilpistyi; taas kerran, yhteen Suomen sisäisistä, mutta lukuisista Berliinin muureista.

Eduskunnan käsittelyyn 4.3.2022 lähetetyssä, Suomen Nato-jäsenyyttä ajavassa, kansalaisaloitteessa (KAA 2/2022 vp) on mielenkiintoinen kohta:

Lainaus alkaa.
Suomen perustuslaki asettaa valtiovallalle vahvan velvoitteen turvata perusoikeudet ja ihmisoikeudet. Tämän toteuttamiseksi perustuslaki velvoittaa osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön ”rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi (PerustusL 1 § ja 22 §).
Lainaus loppuu.

Joten 14.9.2021 Suomi 2017 verkoston tekemällä avoimella avunpyynnöllä ”Tule apuun EU! Tai joku muu?” on nyt mielenkiintoinen mahdollisuus tulla huomioiduksi maailmalla.

PERUSTUSLAIN ”UUDISTUKSESTA” 2007-2011
Aika näyttää, miten noiden Nato-jäsenyyttä koskevien kansalaisaloitteiden käsittelyssä käy? Painetta ne ainakin luovat päättäjiimme päin.

Tiesitkö Sinä jo tämän?

Eduskunnalla, hallituksella ja tasavallan presidentillä on jo toimivalta päättää Suomen ja suomalaisten liittämisestä Natoon. Vuosina 2007 – 2011 ”uudistettu” perustuslaki (HE 60/2010 ja LJL 3/2011) mahdollistaa myös Suomen ja suomalaisten liittämisen EU-liittovaltion osavaltioksi. Ilman riskiä kansanäänestyksen tuloksesta.

SUOMALAISEN PIKKU-VENÄJÄN AIKAKAUDESTA
Kokoomuksella on ollut jo pitkään käynnissä seuraavien eduskuntavaalien kampanja. Ilta-Sanomissa 23.1.2022 kokoomuksen puheenjohtaja ja mahdollisesti tuleva pääministeri Petteri Orpo ”Orpo lupasi jo: Maakuntaveroa ei tule, jos kokoomus on pääministeripuolue”

Pääministeripuolueeksi pääsemissä on riittänyt periaatteessa noin 10,5 – 12,5 prosentin todellinen kannatus. Kuten historian ensimmäisissä 1/2022 aluevaaleissakin totussleikkuroitujen kannatusjakautumien valossa nähtiin.

Totuusleikkuroidut puolueiden kannatusluvut noudattivat aluevaaleissakin (2,1 miljoonaa äänioikeutettua jätti äänestämättä!)
kuntavaalien 2021 (yli 2 miljoonaa äänioikeutettua jätti äänestämättä!)
eduskuntavaalien 2019 (yli 1,41 äänioikeutettua jätti äänestämättä!)
ja
eurovaalien 2018 (yli 2,44 miljoonaa äänioikeutettua jätti äänestämättä!)
kannatusjakautumia.

Yksi syy äänestämättä jättämiselle saattaa piillä siinä, että suomalaiset ovat paljon fiksumpia kuin päättäjämme ja tiedotusvälineiden sekä lobbausjärjestöjen johtajat uskaltavat uskoa. Esimerkiksi näissä asioissa:

Maan tapa- Julkaistu 29 tammikuun, 2019
Vaalirahoituksesta ja peitetyistä vaalirahanjäljistä Suomessa.
Maan tapa, Jarmo Korhonen, Tammi.

Maan tapa 2 Julkaistu 5 helmikuun, 2019
Kokoomuksen sisäpiirit päivänvalossa tarkasteltuina.
Presidentti ja porvarivalta, Tuomo Yli-Huttula, Otava.

Maan tapa 3- Julkaistu 28 maaliskuun, 2019
Vaalirahanjälkien peittäminen ja GRECO 2019
Vaalirahaa ja salarahaa, Yle MOT.

Maan tapa 4 – Julkaistu: 6 maaliskuun, 2020
Vallantavoittelijat Pikku Venäjä – Suomessa
Vallan tavoittelijat, Jarmo Korhonen, Tammi.

Noita poimintoja lukiessanne on hyvä muista tämä:
Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

VAIHTAAKO KOKOOMUS PUHEENHOHTAJAA?
Esimerkiksi kokoomuksen ekosysteemissä suurin valta on toimijoilla, joilla ei vaaleissa edes äänioikeutta! Tuo ei ole huolettanut ketään kokoomuksen puheenjohtajista, koska omat äänioikeuden omaavat kannattajat äänestävät eri vaaleissa erittäin aktiivisesti.

Mielenkiintoista nähdä, nouseeko puheenjohtaja nuorennoksen tehnyt keskusta eli kepu tulevien eduskuntavaalien yllättäjäksi? Omanlaisella kepu rehellisyydellään. Siinähän he ovat aina olleet taitavia ja härskejä. Eikä tuossa mitään. Verovaroistahan ne ilmaiset vaalimakkarat, kahvit ja ämpärit maksetaan. Yli eduskuntapuoluerajojen.

VAHVAN peukalonjäljen Sarlund painoi yhteen asiaan: puoluetukeen. Saatuaan tehtävän tutkia etenkin Länsi-Saksan ja Ruotsin puoluerahoitusta hän laati suurten puolueiden talouspomoille esityksen, jonka eduskunta siunasi. Valtion puoluetuki alkoi 1967, pienin budjettivaroin.

”Nykypuolueet ovat enemmänkin vaalikoneita, etäällä kansasta ja ihanteista. Aikoinaan puoluetuki oli tarpeen, tänä päivänä en sitä paljon jakaisi. Avustajakaartit ovat paisuneet liiaksi”, Sarlund luonnehtii.

”Avustajan tärkein tehtävä tuntuu olevan miettiä mikä on hänen seuraava tehtävänsä.”

Sarlund on kuitenkin seurannut puoluettaan koko elämän. Mutta pettääkö kepu aina?

”Sitä olen vähän jäävi sanomaan”, puolueratsu nauraa – ja väistää kysymyksen. ”Lausehan on Arvo Salon suusta, ja lyhyen ytimekkäänä jäänyt elämään.

Lähde: Helsingin Sanomat 12.3.2022 – 80-vuotias | Keskustapuolueen Seppo Sarlund teki 1960-luvulla aloitteen puoluetuesta, mutta nykypuolueille hän ei sitä enää jakaisi.
Eikä tuossa vielä kaikki.

Suomen Nato-jäsenyyttä koskevan keskustelun jatkuessa vilkkaana, on erittäin tärkeää, että myös EU-liittovaltion kannattajat tulevat tutuiksi ja saamme tietää, onko vuoden 2011 selkeä halukkuus myös EU-liittovaltioon liittymisessä säilynyt nykyisessäkin eduskunnassa samana? Ja onko perussuomalaisten olemassa olon yksi kivijaloista murenemassa vauhdilla?

Vihreiden ekosysteemiin kuuluvan Rosa Meriläisen Helsingin Sanomissa 11.5.2021 julkaistun ”Impotentista itsenäisyydestä toimintakykyiseen liittovaltioon” – kolumnin vauhdittaessa myös Suomen osavaltiokeskusteluja. Samalla on tärkeää hahmottaa ja muistaa, että ”Rahapolitiikka on entistä enemmän ulkopolitiikkaa”.

Lopuksi.

Tältä näyttää ”Ympyrä on sulkeutunut” – tilanne suomalaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta, jos pääministeripuolueen paikkaa hallitsevat jatkossakin demarit ja keskusta tukee heitä kaksinaamaisesti koko ajan.

Surullista, että ”Perussuomalaiset 2019” – ulostulojen synnyttämät mahdollisuudet Suomen sisäisten Berliinin muurien kaatamiseksi sekä suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteuttamiseksi tosielämässä näyttävät menetetyiltä. Sen takia vaalirahanjälkien päivänvaloon saamisessa seuraavalla pääministeripuolueella on näytön paikka ja mahdollisuus. Siihen kokoomukselta löytyy paljon tietoa ja taitoa, mutta haluaako edes ylivoimainen gallupien ykkönen kokoomus paljastaa vaalirahanjälkensä?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä. –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, korporatismi, korruptio, maan tapa, Perustuslaki, politiikka, populismi, populisti, Suomen ihmisoikeustilanne, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Lobbausjärjestöt: Suomi Natoon

Kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen ovat ilmoittaneet myös Suomen vaikutusvaltaisimmat lobbaus- eli edunvalvontajärjestöt. Tässä setissä liike-elämän työnantajapuolen edustajien näkemyksiä. Lisäksi tietoa ison kuvan hanskaamiseen päättäjiltämme vaadittavista toimista, jotta yhteenkuuluvaisuuden ja turvallisuuden tunne Suomessa asuvien keskuudessa vahvistuisi, kun kaikki tiedämme, mihin ja miksi nyt käynnissä olevilla toimilla tähdätään?

SOS/SOT- hallitukselta kesken jäänyt ”Ratkaisujen Suomi 2015-2019” samalla maaliin asti?

Eikä tuossa mitään. Heillä on käytössään paljon sellaista Natoonkin liittyvää tietoa, jota katu- ja ruohonjuuritason suomalaisilla ei ole. Eikä tule olemaan.

Aiemminhan entiset pääministerit Alexander Stubb/kok. ja Antti Rinne/sd. tulivat ulos samansuuntaisilla Nato-näkemyksillään. Toivotaan, että Suomeen investoineiden maallisen omaisuuden ja yritysten omistusten turvaamisen lisäksi; nuo lobbausjärjestöt sekä eduskuntapuolueet pitävät myös katu- ja ruohonjuuritason suomalaisten oikeusvaltio arvojen ja turvallisuustarpeiden toteutumista tosielämässä tärkeinä.

Edellä mainitut lobbaus- ja edunvalvontajärjestöt kuuluvat osana kokoomuksen ekosysteemiin, joten heiltä löytyy varmasti laskelmia Nato-jäsenyyden vaatimista rahasummista ja miten ne maksetaan?

Nato-jäsenyyden aloitushinta ja vuositason kustannukset sekä rahoitusmalli on kaikille tiedoksi.

Hintatiedot auttavat rakentamaan seuraavien vuosien budjettikehystä oikean suuruiseksi. Tarkan euron puolueeksi itsensä profiloinut kokoomus saattaa olla seuraava pääministeripuolue. Joten on tärkeää tietää, että otetaanko kokoomuksen mielestä Nato-jäsenyyden kulujen rahoittamiseen uutta lainaa? Vai leikataanko joltain vähemmän tärkeältä budjettimomentilta?

Kansanäänestystähän Nato-jäsenyydestä ei tarvitse järjestää, joten on tärkeää, että myös suomalaisten sivistäminen vuosina 2007 – 2011 tehdyn perustuslain ”uudistamisen” (HE 60/2010 ja LJL 3/2011) vaiheista jatkuu. Kova juttu olisi, jos hallituspuolue vihreät uskaltaa nytkäyttää ”Impotentti itsenäisyys vs. haluton federalismi” – nimellä tunnetun hankkeen, yhtä matkaa Nato-jäsenyyden kanssa, niin sanotusti eteenpäin ja vielä maaliviivan yli!

Nythän kuumina käyvien Nato-keskustelujen myötä on käymässä niin, että eduskuntapuolueista perussuomalaiset joutuvat muuttamaan kantojansa kaikkein isoimmin. Jolloin unelma, toisen kerran; hallitukseen pääsystä kokoomuksen kanssa pysyy vielä elossa.

Aika näyttää, miten nopeasti muuttuneen maailmantilanteen takia; ps-puolueen täydellinen tai osittainen käännös monessa ps -kannattajille tärkeässä perusasiassa (tapahtumat 2017 kesällä, maahanmuutto, syvempi liittoutuminen Euroopan unioniin, Nato-jäsenyys) onnistutaan myymään puolueen hardcore-osastolle? Vai valuuko perussuomalaisten kannatusta edelleen muihin puolueisiin? Tai lisääntyykö ps – kannattajien keskuudessa äänestämättä jättäminen? Samalla, kun puoluerekisteriin syntyy uusia ja entistä erikoisempia pienpuoleita.

Eikä tuossa kaikki.

Samaan aikaan mahdollisen Nato-jäsenyys keskustelun kanssa päättäjiemme pitää pystyä käymään keskusteluja muistakin tärkeistä yhteiskunnallisista asioista. Tässä niistä yksi, joka on liittynyt työnantajapuolen lobbausjärjestöjen toivelistaan jo pitkään. Työnantajien saataville tulee saada tarpeen mukaan nopeasti saatavilla olevaa, joustavaa ja halpaa työvoimaa. Uutistietojen mukaan työvoimapula Suomessa on ollut huutava jo vuosikymmenten ajan. Onko tuo krooninen työvoimapula laajentunut myös päteviin johtajatason henkilöihin? Muutenhan ongelma olisi jo hoidettu pois päiväjärjestyksestä.

Pieleen menneistä ennustuksista työvoiman tarpeesta ”Maahanmuutto vs. Maastamuutto” artikkelissa.

Toivotaan, että ammattijärjestöt ja viranomaiset ovat näissä asioissa hereillä, ettemme pääse lukemaan surullisia uutisia kielitaidottomien pakolaisten hyväksikäytöstä suomalaisessa työelämässä. Onkin hyvä muistaa mahdollisen Suomen Nato-jäsenyyden tuomat velvoitteet Suomen valtiolle:
”Naton päätehtävä on turvata sen jäsenten yhteisiä arvoja, joita ovat demokratia, yksilönvapauksien kunnioittaminen, oikeusvaltio ja kiistojen rauhanomainen ratkaisu. Näihin tavoitteisiin päästään jäsenmaiden keskinäisen solidaarisuuden avulla.”
Lähde: Wikipedia.

Hyvä palkkaisia työpaikkoja tarjoavien työpaikkojen työvoimapula Euroopassa; saattaa tulla todelliseksi, jos pitkittyvän ja mutkistuvan Ukrainan sotakriisin takia käy niin, että länsimaiset yritykset alkavat vetää arkipäivän toiminnolleen tärkeiden tuotteiden tuotantolaitoksia pois myös Kiinasta. Jolloin niiden uusiksi sijaintipaikoiksi saatetaan katsoa sopivan vain Nato-maat tai Major non-NATO ally (MNNA) – statuksen omaavat maat.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Toivoa sopii, että vuoden 2015 pakolais- ja turvapaikanhakijakriisistä on Suomessakin otettu opiksi. Ja muun muassa ”Seinäjoen arabikevät” – dokumentista esiin putkahtaneet yhteiskunnalliset ja mahdollisesti edelleen suomalaisten sekä Suomen turvallisuuteen vaikuttavat ongelmakohdat on saatu onnistuneesti ratkaistua.

Lopuksi.

Myös isoa kuvaa Suomi Euroopan unionissa 2017 on tärkeää pystyä päivittämään 2020-luvun tilanteisiin ja näkymiin suhteutettuna. Mitä paremmin oman maan kansalaisten asiat ovat ja mitä vähemmän uusia Suomen sisäisiä Berliinin muureja syntyy, niin sitä enemmän apua ja ymmärrystä löytyy muidenkin auttamiseen.

Keskustelu erilaisista yhteiskunnallista aiheista jatkukoon.

Tässä ”Korporatismi kovenee. Nyt myös EU-tasolla. Joukkoistaminen vastavoimaksi” – tilannekuvaa isoista asioista 2010-luvun alun Suomesta. Tuolloin avoin keskustelu, esimerkiksi Euroopan unionin kehittymisestä liittovaltioksi; oli sallittua vain erilaisten kuplien sisällä tapahtuvana.

Eri asia 2020-luvun Suomessakin on sitten se, mitä vaaleilla valitut päättäjämme saavat ja uskaltavat ottaa, esimerkiksi kansalaisilta saamastaan Nato-jäsenyyspalautteesta huomioon. Äänekkäässä, mutta rauhanomaisessa ”Yhteistyössä toimien” – toimintamallissa piilee kuitenkin paljon käyttämätöntä ruohonjuuri- ja katutason potentiaalia. Vaikkei niitä halvempia ja koulutetumpia johtajia; 2020-luvun Suomeen, työnantajajärjestöjen toimesta haluttaisikaan.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, ay-liike, EU, Perustuslaki, politiikka, populismi, populisti, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Entiset pääministerit: Suomi Natoon!

Keskustelut; Suomen ja suomalaisten, mahdollisesta Nato-jäsenyydestä ja sen aikataulusta käyvät kuumana. Nyt kantansa ovat ilmoittaneet myös Suomen entiset pääministerit.

Näin politiikan parrasvaloihin paluutaan tekevä, kokoomuksen Alexander Stubb: ”Alexander Stubb antoi selkeän arvion DI:lle: Suomen Nato-hakemus tapahtuu kuukausien sisällä” – Kauppalehti 14.3.2022.

Ja näin vuorollaan pääministeripuolue demareiden; Antti Rinne Iltalehden mukaan Twitterissään:
”Antti Rinne valmiina Natoon, jos turvallisuus sitä edellyttää” – Iltalehti 13.3.2022
”SDP:n entinen puheenjohtaja ja ex-pääministeri Antti Rinne kertoo Twitterissä olevansa valmis hyväksymään Nato-jäsenyyden tarvittaessa.”

Eikä noissa entisten pääministereiden kannanotoissa ole mitään ihmeellistä. Heillä on asemansa ja verkostonsa kautta käytössään varmasti paljon sellaista tietoa, joita katu- ja ruohonjuuritason kansalaisilla ei ole. Eikä tule olemaan.

Tässä vaiheissa heidän lausunnoistaan on hyötyä meille kaikille; varsinkin, jos entiset pääministerit huolehtivat ja purkavat omalta osaltaan nämä kohta seuraavassa mobiiliflaijerissa mainitut ”Valtiokonttorin ja vakuutuslääketieteen miinakentät”.

Kun turvallisuusasioita maassamme hoitavien henkilöiden tausta-asiat ovat; mahdollisten työtapaturmien ja ammattitautien varalle, varmuudella kunnossa, niin kaikkien suomalaisten sitoutumisen taso yhteiskunnallisia asioita kohtaan paranee kohisten. Samalla kun aiemmat vakaan vaikenemisen Suomen sisäiset Berliinin muurit kaatuvat vihdoinkin romisten. Ottaako Eteläranta 10:n ekosysteemi tässäkin johtajan roolin? Ja tekeekö Alexander Stubb paluun päivänpolitiikkaan?

Rkp:n roolista vakuutusasioiden miljardien liiketoiminnassa.

Omalta osaltaan, pääministeri Alexander Stubb ja kokoomuksen ekosysteemi jättivät vuonna 2014 korjaamatta nämä työtapaturma- ja ammattitauti- sekä vakuutusoikeuslakeihin esitetyt korjausehdotukset. Vielä vuonna 2006 meppinä toimiessaan Alexander Stubb vastasi rehellisen oloisesti kansalaissähköpostiin vakuutusyhtiöiden vallasta Euroopan unionissa:

”Niin kauan, kun pysyy terveenä, saa pitää työpaikkansa eikä omalle tai perheen kohdalle osu mitään onnettomuuksia pieni ihminen pärjää.

– –

Joku viisas tokaisi täällä parlamentin käytävillä kerran, että kyllä muiden valtioiden ihmisoikeustilanteesta kannetaan huolta ja meteliä, mutta EU-jäsenvaltioiden rikkomuksista pysytään mielummin hiljaa.

Olet oikeassa, että vakuutusyhtiöillä on Euroopassakin valtavasti valtaa käsissään. Ja valitettavasti EU:n valta ei yletä heitä suitsemaan.”
Lähde: Harmaa hallinto Suomessa ja EU:ssa? – Julkaistu: 9 joulukuun, 2010.

Joten voisiko Naton valta jäsenmaitaan kohtaan olla se .. tai joku muu?, joka oikeusvaltio perustaa korostavan EU:n tukemana riittää vakuutusyhtiöiden vallan suitsimiseen? <<< (Sarkastinen kysymys)

Toisaalta pääministerinä puolen vuoden ajan vuonna 2019 toimineen Antti Rinteen ja demareiden ekosysteemin takataskussa on ollut käytössään Malli Antti Rinne, jota on valitettavasti tarjottu vain valikoidusti VIP-asemassa oleville ay-liikkeen jäsenille. Joten toivottavasti tuota markkinatalousdemareiden VIP-jäsenille varattua tasa-arvoa ja solidaarisuutta, tarjotaan 2020-luvulla kaikille suomalaisille.

Vaan toivotaan, että entisten pääministereiden ajamina; suomalaisten ammattisotilaiden ja varusmiesten työtapaturma ja ammattitautien korjaamisen kautta, myös kaikkien suomalaisten perus- ja ihmisoikeudet saadaan toteutumaan. Myös erittäin merkittävässä tosielämän julkisen vallan käytössä lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan piirissä.

Tästä vasemmistoliiton sosiaali- ja terveysministereiden Hanna Sarkkisen/Aino-Kaisa Pekosen johtaman ministeriön hylkäämästä ”Vakuutuslaitoksien vakuutuslääkäreitä koskevan lain muuttaminen 2020-luvulla” – korjausehdotuksesta on hyvä lähteä rakettimaisesti edeten liikkeelle. Näin kaikkien suomalaisten lakisääteisesti vakuutettujen oikeudellinen asema saadaan nopeasti korjattua.

Siis, jos päättäjämme ovat tosissaan siitä, että Suomen perustuslain takaamien suomalaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen tosielämässä tulee olla Suomen Nato-jäsenyyden toteutumisessa yksi tärkeimmistä asioista. Kuten tuossa linkin takaa löytyvässä kansalaisaloitteessa numero 9997, yhtenä kohtana Suomen Nato-jäsenyyden perusteluiksi esitetään.

Eikä tuossa kaikki.

Vuosina 2011 – 2012 pääministeri Kataisen six-pack hallituksessa, rkp:n puolustusministerinä, toiminut Stefan Wallin löytyy Wikipedian tietojen mukaan, tämän artikkelin kirjoitushetkellä, monihaaraisen lobbausfirma Milttonin johtotehtävistä.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Lobbaus on vaikuttajaviestinnän kaapuun puettua vaikuttamista korkean tason poliittisissa päättäjissä ja virkahenkilöissä siihen suuntaan sekä sillä keinovalikoimalla kuin kulloinenkin, esimerkiksi Milttonin toimeksiantaja ja laskun maksaja haluaa. Tämä vaikuttamisen keino ei ole koskaan pienellä rahalla toimijoita varten. Kuten on parhaillaan käynnissä olevassa Suomen Nato-jäsenyyden ajamisessa. Vuosien päästä saanemme tietää, mitä kaikkea median tutkasäteiden ulkopuolella parhaillaan, niin ulkomailta kuin kotimaasta käsin tapahtuu. Puolesta ja vastaan.

Siksi Suomen entiset pääministerit ovat erittäin tärkeitä viestin tuojia. Tässäkin isossa asiassa monesta yksityiskohdasta tietämättömälle äänestäjäkunnalle. Niin ennen kuin jälkeen virallisten päätösten.

Sitran yliasiamiehenä toimivan, entisen kokoomuksen ekosysteemin pääministerin ja EU-komissaari Jyrki Kataisen ulostuloja Suomen Nato-jäsenyyteen odotellessa. ”Euroopan union 60-vuotta” – tilaisuuden annista löytyy hyviä siemeniä kansanäänestysten tarpeellisuuteen Suomessa. Tuo tilaisuus pidettiin 23.3.2017 Helsingissä ja siinä sallittiin muutamat yleisökysymykset.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): EU, Perustuslaki, politiikka, populismi, populisti, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentoi

Suomen Nato-jäsenyys 2020-luvulla

Uutistietojen mukaan eduskunta on saanut käsittelyynsä, kaksi Suomelle ja suomalaisille Nato-jäsenyyttä ajavaa kansalaisaloitetta. Toisessa niissä esitetään järjestettäväksi kansanäänestystä, joka olisi kansanvallan eli demokratian uskottavuuden kannalta tärkeää.

Tiesitkö Sinä jo tämän? Nato-jäsenyydestä päättämisen suhteen Suomessa ei tarvitse välttämättä järjestää kansanäänestystä, koska vuosina 2007 – 2011 ”uudistetun” perustuslain (HE 60/2010 ja LJL 3/2011) mukaan päätäntävalta muun muassa Nato – jäsenyydestä, hallituksen ja tasavallan presidentin yhteistyön perusteella syntyneestä hallituksen esityksestä, kuuluu yksiselitteisesti eduskunnalle ja kansanedustajille.

Kyseiset perustuslain kohdat ovat:
94 § Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen
ja
95 § Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen
(Lisätietoa Finlex > Suomen perustuslaki > 11.6.1999/731)

Noista kahdesta Nato – jäsenyyttä ajavasta kansalaisaloitteista; 25.2.2022 vireille laitetussa ”Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi”- kansalaisaloitteessa on erittäin ajankohtainen nimi ja viittaus perustuslain velvoitteisiin. Koskeehan tämä kaikki täysimääräisesti suomalaisia? Ja myös tosielämässä?

Lainaus alkaa.
Suomen perustuslaki asettaa valtiovallalle vahvan velvoitteen turvata perusoikeudet ja ihmisoikeudet. Tämän toteuttamiseksi perustuslaki velvoittaa osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön ”rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi (PerustusL 1 § ja 22 §).
Lainaus loppuu.

Sitten mobiiliflaijerin kautta syväluotaus suomalaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen tosielämässä. Kyseessä perustuslain mukainen julkisen vallan käyttö; valtaosin yksityisesti omistetuissa vakuutus- ja eläkeyhtiöissä.

Tule apuun EU! Tai joku muu?

Voisiko tuo Tai joku muu? apuun tuleva taho olla Nato? Mitä mieltä tuon kansalaisaloitteen numero 9997 (eduskunnan käsittelytunnus KAA 2/2022 vp) vastuuhenkilöt : Matti Muukkonen, Harri Kreus, Tiina Ahva, Jani Kokko, Jessikka Aro, Juhani Klemetti ovat asiasta? Yhdessä laillisuusvalvojiemme huomioiden kanssa?

Eikä tuossa kaikki.

Vastausta odotellessa on mielenkiintoista seurata, uhkaavatko viimeaikaiset siiviileihin kohdistuneet; erittäin surulliset ja järkyttävät, tapahtumat Ukrainassa myös perussuomalaisten olemassa olon perustaa?

Eikä tuossa vielä kaikki.

Jotta eri puolueiden päättäjien kasvot säilyisivät äänestäjiin ja kannattajiin päin , niin hyvin valmistellun kansanäänestyksen järjestäminen ei vaikuta yhtään pölhömmältä ajatukselta. Kunhan kansanäänestys koskee kolmea aihetta kerralla. Näin yli 50-vuotiaat suomalaiset pääsevät äänestämään eurosta ja Natosta. Kun taas alle 50-vuotiaat suomalaiset pääsevät äänestämään; Suomen Euroopan unioniin ja euroon kuulumisesta sekä Natoon liittymisestä.

Tältä näyttivät tilanteet ja voimasuhteet eduskunnassa vuonna 2011 erilaisten liittoutumisten suhteen. Joten, jos eduskunnan jakaumat pätevät myös tosielämässä, niin ”Kolme aihettta kerralla – Rohkeasti yhdessä” – kansanäänestyksen järjestämisellä tuskin on sanottavampaa riskiä. Suomalaiset ovat entistä fiksumpia, myös näissä turvallisuuspolitiikkaa (turpo) koskevissa asioissa.

Vaihtoehdoksi nousseen ”Major non-NATO ally” (MNNA) – vaiheen antaessa mahdollista mietintäaikaa Suomen Nato-jäsenyydestä päättämiseen.

Lopuksi.

Nykyisessä Euroopan tilanteessa; kaikki se mikä meitä erilaisia ihmisiä ahdistaa, niin se saattaa oikein hyödynnettynä myös yhdistää. Yli kaikenlaisten rajojen. Kohti pitkäkestoista rauhaa, rakkautta ja rispektiä toisiamme kohtaan tavoitellen. Kuin yhdessä katu- ja ruohonjuuritason; yhteistä toimintaa vaativissa, elämäntilanteissa toimien. Muidenkin hyväksi ponnistellen. Vaikka monesta asiasta olisimmekin eri mieltä. Jopa täysin eri mieltä.

Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä koskevien keskustelujen käydessä vilkkaana, niin samalla on tärkeää yhteistyössä huolehtia siitä, että monien ammattisotilaiden ja varusmiesten sekä heidän lähiomaistensa kohdalle, etenkin 2010-luvun alussa, osuneet merkkaamattomat ”Valtiokonttorin ja vakuutuslääketieteen miinakentät” on päättäjiemme lupausten mukaisesti tunnistettu, purettu ja korjattu.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): EU, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, Perustuslaki, politiikka, Suomen ihmisoikeustilanne | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Kansanterveys vastaan kansantalous – Koronavirus 3

Koronatilanteen hellittäessä, ainakin hetkeksi, on hyvä hetki tehdä katsaus menneeseen. Aiempi Suomi 2017 verkoston artikkeli aiheesta oli ”Kansanterveys vastaan kansantalous – Koronavirus 2”. Toivottavasti pienten kivijalkayritysten tukipaketit on saatu Suomessakin toimitettua perille ja freelancer-pohjalta sekä nollatuntisopimusten pohjalta toimivien henkilöiden sosiaaliturva-asiat kuntoon. Muuten erilaiset Yhteistyössä toimien – pohjalta nousevat protestiliikkeet saavat Suomessakin lisää voimaa esiin nousuilleen.

Esimerkiksi toimivan vanhusten hoidon ja hoivan piirissä, joka on yksi tärkeimpiä sote – uudistuksen alueita. Varsinkin, jos inhimillistä vanhusten ja muistisairaiden hoivaa sekä kohtelua pidetään tärkeänä oikeusvaltion perusarvona. Toivotaan, että tästä vuoden 2019 kuumasta aiheesta kuullaan lisää.

Jos haluat katsoa lisää; myös 2020-luvun, valoa kaipaavasta aiheesta Twitteristä, niin
klikkaa tai täppää tästä.

Jos COVID-19-koronavirus, vanhusten näkökulmasta tarkasteltuna, kiinnostaa Sinua aiheena tiedonvälityksen suhteen, niin nyt on hyvä hetki katsoa tallenteelta Yle Areenalta ”Korona Ruotsissa”– ohjelma. Ruotsissahan kuukahti uutistietojen mukaan vuonna 2020 paljon vanhemman sukupolven ruotsinsuomalaisia. Näin tapahtui tuon ohjelman mukaan, varsinkin erilaisissa ruotsalaisissa hoito – ja hoivakodeissa.

Vähintäänkin yksi järkyttävä osa koronaviruksen hoitolinjausten isoa kuvaa Ruotsissa.

Yksi syy ohjelmassa kerrottuihin ennenaikaisiin kuolemiin särähti, lääkeaineiden yhteisvaikutuksista ymmärtävien, korvaan pahasti. Se tulee esiin kohta seuraavassa tekstilitteroinnissa ja niihin liittyvissä kuvakaappauksissa kyseisestä ohjelmasta. Kiitos tämän huomanneille ja aiheesta vinkanneille henkilöille. Yhdessä olemme aina enemmän.

Yllättävää huomata, että tästä ei syntynyt mitään isoa kohua Suomessa! Tosin voihan se olla niin, ettei tällaista tehdä vanhuksille tai vakavasti sairaille Suomessa missään olosuhteissa. Toivottavasti happivarantojen riittävyydestä ja lääkeaineiden käytöstä vanhustenhoidossa Suomessa vastaavat henkilöt saadaan avaamaan aihetta laajemmin.

Sillä ennen mahdollisten uusien koronavirusvarianttien tai uusien pandemioiden puikahtamista Suomeen; on hyvä saada hoitoketjut, tehohoitopaikkojen määrät ja tarvikevarastot Suomessa riittävälle tasolle. Sekä myös linjaukset happivarantojen ja lääkkeiden käytöstä pitkäkestoisen päivänvalon kestävälle tasolle. Ainakin kaikkien ja kulloistenkin riskiryhmäläisten kohdalla.

Hoivakotien henkilöstö tekee sitten; parhaansa mukaan niitä asioita, joista ylemmältä johdolta valuu ohjeistuksina alaspäin komentoketjua. Niin kuin tässä Ruotsin tapauksessakin tapahtui.

Maallikkojen mielissä tämä lääkeaine kuulostaa pelottavalta.

Toivotaan, että edes tämän tyyppisestä vanhusten hoitoon kohdistuvasta ja laillisuuden rajamailla heiluvalla, avustetusta eutanasiasta saadaan hyvät keskustelut aikaiseksi. Edes Suomessa, jos ei myöskin Ruotsissa. Tässä Ylen ohjelmassa piilee hyvät ainekset julkisille ja avoimille keskusteluille. Också på svenska.

SISÄLLYSLUETTELO
Tekstilitterointi
Kuvakaappaukset tekstilitteroinnista
Artikkelin linkkejä

TEKSTILITTEROINNIT
Aikajanan kohdasta 03:45 alkaen.

Sairaanhoitaja Sonja Aspinen:
”Muistan sen päivän, kun yhtenä aamuna tajusin, mitä tässä tapahtuu.
Mä lähdin töihin ja kävelin mieheni kanssa autolle ja sanoin miehelleni, että minä menen tappamaan potilaita. Tai minä menen tappamaan vanhuksia.”


Aikajanan kohdasta 04:04 alkaen.

Toimittaja Minna Pye:
”Sairaanhoitaja Sonja Aspinen on hoitanut hoitolaitoksissa asuvia vanhuksia Suur-Tukholman alueella jo 1990-luvulta lähtien.

Hän kiertää eri hoivakotien osastoilla omistamansa henkilöstövälitysyritys Ingrian kautta.

Kun pandemia jylläsi Ruotsissa keväällä, Tukholman alueen vanhustenhoitoyksiköihin annettiin toimintaohjeet, joilla pyrittiin varmistamaan, että sairaanhoito ei kuormittuisi.”


Sairaanhoitaja Sonja Aspinen:
”Oli päätetty, ettei heitä viedä sairaaloihin, he hoidetaan siellä omissa sängyissään tavallaan omassa kotonaan, siellä laitoksessa.

Siellä ne resurssit olivat täysin rajalliset, tosi monessa paikassa.

Ei ollut juuri mahdollisuutta antaa näitä suonensisäisiä nesteytyksiä. Eikä ollut mahdollisuutta antaa happea. Lisähapen tarve olisi ollut tosi suuri.

Sen sijaan annettiin palliatiivisia päätöksiä aika systemaattisesti, näille potilaille, jotka sairastuivat siellä vanhainkodeissa. Heitä rupes tulemaan tosi paljon.

Me saatiin sitten tämmöiset ohjeet, lääkemääräykset, mitä me saadaan käyttää.

Että esimerkiksi näille potilaille annettiin morfiinia muun muassa ja midatsolaamia.

Minunkin kokemuksella jo tiedetään, että mihin se johtaa, kun hengitysvaikeuksista kärsivälle ihmiselle annetaan lääkettä, joka vielä lisää deprimoi, tätä hengitystä. Se kyllä vähentää niitä mahdollisuuksia elonjäämiseen.”

Toimittaja Minna Pye:
”Vanhusten hoivalaitosten tilannetta pahensi se, että koronan takia lääkärit eivät tehneet normaaleja kiertoja.

Lääkärit tekivät päätöksiä elämän loppuvaiheen lääkehoitoon siirtymisestä, rutiininomaisesti puhelimitse ja näkemättä potilasta.”


Sairaanhoitaja Sonja Aspinen:
”Tämä Covid-19 tauti ei tarvitse tappaa vanhusta. Se ei ole mikään indikaatio, sillä tavalla.

Mutta, jos Sinä et saa hoitoa, niin kyllä ne mahdollisuudet aika pienet ovat.”


Aikajanan 06:12

”Et ehkä jaksa syödä tai juoda.

Hapentarve voi olla ihan muutamia päiviä vaan, mikä auttaisi sitä omaa elimistöä lähtemään siihen taistoon. Ja sen näkis aika pian, onko siitä hyötyä vai ei?

Että sen jälkeen voisi sitten ajatella, että jos ei ole, niin sitten lähdettäisiin näihin palliatiivisiin hoitoihin.

Koin tämän kyllä todella vaikeena tään tilanteen, siellä työssä.”


Aikajanan 06:43

”Tuli koko ajan sitä eettistä vaikeutta itselle, että kenellä on oikeus päättää toisen hoidon tarpeesta ja elämästä. Kysehän oli sitten kuolemasta ja elämästä, siinä vaiheessa.”

Toimittaja Minna Pye:
”Se oli kuolinapua.”

Sairaanhoitaja Sonja Aspinen:
”Se oli kuolinapua ja väärässä kohdassa monesti. Sitä ei vieläkään vaan hyväksy.”

Aikajanan 07:09 kohdalle loppuen.

Koko
”Korona Ruotsissa” – jakso on katsottavissa Yle Areenassa:
https://areena.yle.fi/1
-50654859

kesto 50 minuuttia
ensi-ilta maanantaina 11.1.2021
katsottavissa toistaiseksi
kerännyt 106 831 katselua

Suosittelemme koko ohjelman katsomista, jolloin tekstilitterointi ja kohta seuraavat kuvakaappaukset asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. Kuin myös pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi kutsutun oikeusvaltion perustan ja sitä koossa pitävien moraalisten sekä eettisten linjausten suhteen.

KUVAKAAPPAUKSET TEKSTILITTEROINNISTA
Kuvakaappausten tekstimuodot ovat lyhyempiä kuin ohjelman todelliset puheet.

Kuvakaappaus 1 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 2 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 3 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 4 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 5 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 6 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 7 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 8 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 9 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 10 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.
Kuvakaappaus 11 Morfiini ja midatsolaami Korona Ruotsissa.

Toivottavasti Suomessa tilanteet olivat ja ovat toisin.

ARTIKKELIN LINKKEJÄ
Morfiinin ja midatsolaamin laamannuttavasta yhteisvaikutuksesta ”Korona Ruotsissa”– ohjelman aikajanalta noin 05.00 – 05.45
https://areena.yle.fi/1-50654859?seek=300
Linkki luettu 21.2.2022

Midatsolaaminin käyttö kuolemanrangaistuksessa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Midatsolaami
Linkki luettu 21.2.2022

Ulkolinjan erikoisartikkeli: ”Kuolleita emme saa takaisin” – kovimman hinnan Ruotsin koronalinjasta maksoivat vanhukset
https://yle.fi/aihe/a/20-307427
Linkki luettu 21.2.2022

Tilannekuvaa hoivakotijonoista vuoden 2022 Suomessa:
”Vuodeosastoilla makaa vanhuksia, joiden paikka olisi hoivakodissa”
https://yle.fi/uutiset/3-12317728
Linkki luettu 21.2.2022

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, kansalaisjärjestöt, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Vakuutuskratia – kirjasta

Odotellessa tuota kirjaa syntyväksi on hyvä tuoda esiin toimittaja Senja Larsenin kirjoittama Veikkauskratia– kirja. Tässä kirjasta käytävään keskusteluun ja mahdollisen Vakuutuskratia-kirjan pääaiheisiin Twitterissä.

Jos haluat katsoa lisää Twitteristä, niin klikkaa tai täppää tästä.

Suuren suosion saavuttaneessa Veikkauskratia – kirjan rakenteessa, avainhenkilöiden galleriassa ja ongelmanratkaisun käsittelytavassa piilevät myös toimivan Vakuutuskratia – kirjan menestyksen siemenet. Vain tarpeeksi rohkea ja aiheen läpikotaisin tunteva kirjoittaja sekä kustantaja tai joukkorahoituksen junailija puuttuvat.

Vaalien voittajista huolimatta meno jatkuu härskinä.


Erinomaisesti kirjoitettu ja jäsennelty Veikkauskratia – kirja paljastaa hyvin sen, miten samat henkilöt ja organisaatiot käyttävät niin sanotusti tuoleja vaihtaen lobbaus-, lainsäädäntö- ja toimeenpanovaltaa. Myös osin edustamansa organisaation Veikkaus – rahojen hakijoina ja loppukäyttäjinä.

Kuin yhteensattumana vakuutusmafiaan, Veikkauskratia – kirjassa ovat kyseessä osin samat henkilöt ja organisaatiot, jotka käyttävät lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla, niin sanotusti tuoleja vaihtaen tosiasiallista lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa. Myös miljardien eurojen liiketoiminta-alueella.

Joten tuntuu oudolta, etteivät tiedotusvälineet ole halunneet avata pitkäkestoista ja avointa keskustelua vakuutusmafiaan ja vakuutuskratiaan kuuluvien ja erittäin merkittävää valtaa käyttävien >  Päättäjien kaksois-, kolmois- ja nelosrooleista!

Koska eduskuntapuolueet, laillisuusvalvojat, kansalais- ja potilasjärjestöt eivät uskalla vieläkään kaataa Suomen sisäisiä Berliinin muureja, niin Vakuutuskratia – kirja odotellessamme on syytää toistaa tätä avunpyyntöä vakuutusmafian synnyttämien pitkäkestoisten ongelmatilanteiden ja härskiyksien lopettamiseksi Suomessa >
Tule apuun EU! Tai joku muu?

Toinen juttu on tietysti se, että uskaltavatko edes nuoremman sukupolven keskustan johtajat kaataa vuosikymmenten ajan pystyssä pysyneen, vakaan vaikenemisen kulttuurin Berliinin muurin Suomessa?

Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, kansalaisjärjestöt, korruptio, maan tapa, politiikka, populismi, populisti, potilasjärjestöt, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: | Kommentoi