Oikeusministerin vaalirahanjälki

Nuorella iällä oikeusministeriksi nousseen Antti Häkkäsen/kok. ulkoinen olemus huokuu fiksuutta ja filmaattisuutta. Minkälaisia arvoja hän itse edustaa vaalirahoituksen avoimuuden suhteen?

Nimittäin. Hänen johtamansa ministeriön toiminta-alueeseen kuuluvat vaalirahoitukseen ja sen avoimuuteen liittyvä lainsäädäntö.

Uskaltaako hallituksen nuorin ministeri ja ainoa juristi näyttää esimerkkiä muille ministereille?

Uuden oikeusministerin(kään) vaalirahoitus ei siis näytä kovin avoimelta. Kuitenkin hän voisi helposti toimia esimerkkinä muille ministereille. Niin halutessaan ja uskaltaessaan.

– Vaali ja puoluerahoitusvalvonta –
Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta – Eduskuntavaalit 2015 – Antti Häkkänen

Oikeusministeri Antti Häkkäsen/kok. vaalirahanjäljen avaamisessa on parannettavaa, jos sitä vertaa esimerkiksi nykyisin EK:n toimitusjohtajana toimivan, kokoomusta edustaneen Jyri Häkämiehen tekemään ja historiallisen avoimeen vaalirahoitusilmoitukseen vuoden 2011 eduskuntavaaleista.

Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta – Eduskuntavaalit 2011 – Jyri Häkämies

HUOM!
Mikäli linkit ovat lakanneet toimimasta, niin tee siitä uusi haku asiakirjan nimellä.

Etelä-Saimaan vuoden 2015 uutinen on edelleen ajankohtainen.

Hyvää analyysiä vaalirahoituksen ja vaalirahoittajien salaamisesta Etelä-Saimaa sanomalehden palstoilla: ”Suomen vaalirahoituslakia pidetään toimivana — vaalituesta valtaosa pysyy silti piilossa” Etelä-Saimaa Timo Laitakari – 22.11.2015 kello 9:11

”Moni nykyinen kansanedustaja sai viime vaaleissa kymmeniä tuhansia euroja ulkopuolista rahoitusta, jonka lähdettä ei tiedetä. Mitä avoimuutta sellainen on?

— Tuo on haastava kysymys, erikoistutkija Ville Pitkänen Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta sanoo.

Lain mukaan kansanedustajan tukijan nimi pitää julkistaa, kun summa ylittää 1 500 euroa. Pitkänen kertoo, että lakia uudistettaessa summa säädettiin niin alhaiseksi, ettei sitä pienemmistä lahjoituksesta arvioitu syntyvän poliitikolle merkittävää riippuvuutta tuen antajaan.

Kaakon kansanedustajista suurimmat kampanjat tekivät kokoomuksen Jukka Kopra, Antti Häkkänen ja Lenita Toivakka. Pelkästään he keräsivät ihmisiltä ja yrityksiltä vaalirahaa 116 000 euroa. Tämä rahan lahjoittajista ei tiedetä juuri mitään. Toivakan puoliso maksoi vaimonsa kampanjaa 6 000 eurolla, mutta loput 110 000 euroa tupsahti kolmikolle jostain vain.

— Kun yksittäiset ehdokkaat pystyvät keräämään noin mittavia summia, herää tietenkin kysymys, olisiko lukuja syytä avata, Pitkänen pohtii.

Yhtenä vaihtoehtona hän mainitsee ilmoitusrajan laskemisen tai rahoituksen säätämisen kokonaan avoimeksi, vaikka nämäkään vaihtoehdot eivät ole ongelmattomia.”

Lue myös:
Vaalirahoituslakia viilataan — isoimmat aukot jäävät tukkimatta (22.11.2015 9:06)

HUOM!
Mikäli artikkelin linkki on lakannut toimimasta, niin tee uusi haku artikkelin nimellä.

Näyttää siis vahvasti siltä, että vaalirahoituksen ja vaalirahoittajien salaamisessa, maan tapa, tuntuu jatkuvan myös nuoremman sukupolven kykyjen vaalirahoitusilmoituksissa.

Sitä mitä vanhat edellä, niin sitä nuoremmat sukupolvet perässä. Pääministeriksi ja kokoomuksen puheenjohtajaksi asti nousseen Alexander Stubbin sekä kokoomuksen lanseerama, korjausliike jäi myös vaalirahoituksen osalta torsoksi:

– Korjausliike 2 –
Julkaistu tammikuu 13, 2016

”Ensin kertauksena vuonna 2015 kokoomuksen toimesta lanseerattu korjausliike, joka pysähtyi kokoomuksen puheenjohtajaan itseensä! Keskiössä vuonna 2016 ovat edelleen eduskuntavaalit 2015, valta, vaalirahoitus ja edelleen toteutumaton avoimuus vaalirahoittajista.”

Lue lisää Suomi 2017 – blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2016/01/13/korjausliike-2/

Vain vaalirahoituksen kokonaan avaamalla, voimme äänestäjinä pysyä edes hiukan kärryillä siitä, missä vaiheessa kansanedustaja on finanssialasoitu ja federalisoitu? Kovapalkkaisiksi lobbareiksi siirtyneitä valtiosihteereitä, erityisavustajia ja avustajia yli puolue- ja aaterajojen unohtamatta.

Mikäli vaalirahoitusta ja sitä myötä ministeri/kansanedustaja kohtaista vaalirahanjälkeä ei voida saada avoimeksi, niin kunkin puolueen oman ekosysteemin avaaminen on varteenotettava vaihtoehto. Jos luottamusta puolueisiin ja poliittisen järjestelmän toimivuuteen halutaan parantaa.

Jos sekään ei ole mahdollista; niin jatkossa eduskuntaan valitaan kansanedustajat seuraavasti: 1. Valitaan 100 edustajaa kansalaisten parista eli kansan osa edustajaa. 2. Valitaan 100 edustajaa yritysten, etujärjestöjen, yhdistysten ja säätiöiden eli kansallisten korporaatioiden edustajaa.

Vallan leikkurina toimii uuteen vaalilakiin kirjattava sääntö siitä, että puolueet tai siihen sidoksissa olevat henkilöt ja yhdistykset voivat osallistua vain toiseen sarjoista.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, korporatismi, korruptio, maan tapa, politiikka, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , | Kommentoi

Uusia tapoja toimia yhdessä

Mielenkiintoista on seurata, että nouseeko SuomiAreena 2017 – tapahtumassa (10.- 14.7.2017) Porissa, keskustelujen kuumimmaksi aiheeksi demokratiamme tila eli korporatismimme pysähtyneisyys? Vaiko oikeusvaltio periaatteiden toteutumattomuus, kun siirrytään virallisesta todellisuudesta tosielämän tilanteisiin?

Toivottavasti kuulemme yhteiskunnallisesti erittäin tärkeistä aiheista; kaikille avoimissa SuomiAreenan yleisötilaisuuksissa kuin edes jotain, yleisöltä suljetuissa VIP – tilaisuuksissa.

Käynnistääkö tämä yleisölle avoin tilaisuus todelliset uudistukset Suomessa?

Kuka muistaa vielä tämän? Vaalirahoitusta ja sen avoimuutta koskevien lakien uudistaminen laitettiin puoluesihteerien tehtäväksi. Tunnetuin seurauksin. Joten pitäisikö demokratian uudistaminen ja lainsäädäntötyön digitalisointi jättää äänestäjien tehtäväksi? Yli puolue-, media-, etujärjestö-, yhdistys- ja aaterajojen.

Uskallammeko jo, yhdessä toimien, ottaa askeleen korporatismista aitoon parlamentarismiin?

Helsingin Sanomilla ei ole tabuaiheita, kertoi päätoimittaja Kaius Niemi päätoimittajan kyselytunnilla 17.2.2017.

Tuonpa takia on hyvä; aina silloin tällöin, testata se, että saako Helsingin Sanomien mielipidesivulle läpi omaa kirjoitustaan? Lähetetty 22.6.2017 kello 15:29. Ei julkaistu lehden mielipidesivulla 3.7.2017 mennessä, jonka jälkeen lisätty lihavoituihin kohtiin linkit ison kuvan avaamiseksi ja vilkkaan julkisen keskustelun käynnistämiseksi:

– Uusia tapoja toimia yhdessä –
Niina Tammen (HS 21.6.2017) huomiot demokratiamme tilasta olivat tarkat ja samalla huolestuttavat.
Poliittisiin puolueisiin perustuva järjestelmämme kaipaa ravistelua. Voisiko puolueista itsestään lähtevä avoimuus; olla se tärkein?

Jolloin eduskunnan puhemiehiksi ja hallituksen ministereiksi valittujen, tulee näyttää aina esimerkkiä niin, että heidän kohdallaan vaalirahoitus on täysin avointa.

Ellei vaalirahoituksen avoimuus voi olla mahdollista, niin jatkossa eduskuntaan valitaan kansanedustajat seuraavasti: 1. Valitaan 100 edustajaa kansalaisten parista eli kansan osa edustajaa. 2. Valitaan 100 edustajaa yritysten, etujärjestöjen, yhdistysten ja säätiöiden eli kansallisten korporaatioiden edustajaa.

Vallan leikkurina toimii uuteen vaalilakiin kirjattava sääntö siitä, että puolueet tai siihen sidoksissa olevat henkilöt ja yhdistykset voivat osallistua vain toiseen sarjoista.

Jos tämäkään ei ole jostain syystä mahdollista, niin lainsäädännön tekeminen digitalisoidaan. Sen ansiosta, me kaikki voimme yhdessä toimien, saada aikaiseksi entistä paremmin tosielämän tilanteissa toimivaa lainsäädäntöä. Digitalisoinnin pilotiksi voidaan ottaa esimerkiksi lakisääteisten vakuutuksia ja sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö, joidenka ”valuviat” ovat erittäin hyvin; niiden kohteeksi joutuneiden kansalaisten tiedossa.

Petri Salo
Helsinki

Eikä tuossa kaikki.

Nyt vain rohkeasti juttelemaan päättäjiemme kuin lobbareiden kanssa kasvokkain. Porissa se onnistuu tänä(kin) kesänä helpoiten. Jos ei SuomiAreenan tapahtumien yhteydessä, niin sitten viikon lopun Porin Jazz-tapahtumassa. VIP-alueiden läheisyydessä. Rauhan, rakkauden ja rispektin nimissä. Ja nämä tiedossa olevat todellisen todellisuuden tosiasiat kerraten ja Lakien synty – kirjan realiteetit muistaen.

”Yhdessä. Tillsammans. Together.” niin kuin Suomen 100-juhlavuoden virallinen pääteema kuuluu. Vaikkakin eri mieltä monesta asiasta oltaisiinkin.

Ja jos yhteistä jutunjuurta ei meinaa syntyä, niin yksi hyvä aihe keskusteluun on se, että miltä näytti uuden vaalirahoituslain pohjalta vaalirahanjälkien avoimuus, kun eurovaalit 2009 olivat takana.

Tuolloinhan uusi vaalirahoituslaki oli ensimmäistä kertaa käytössä. Siis se, jonka ”parlamentaarisesti” toiminut työryhmä esitti ja hyväksyi omille puoluetahoilleen sopivaksi.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

 

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, politiikka, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentoi

Totuusleikkurointi 2

Tällä hetkellä vaaleissa äänioikeutettujen määrä Suomessa on noin 4,4 miljoonaa. (Lähde: Oikeusministeriö > Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2017 » Kuntavaalit 9.4.2017).

Eri vaaleissa jättää äänestämättä noin 30 – 60 prosenttia äänioikeutetuista:

Suurimman eli nukkuvien puolueen 30 prosenttia = 1 320 000 äänioikeutettua
Suurimman eli nukkuvien puolueen 60 prosenttia = 2 640 000 äänioikeutettua

Alhaisin äänestysprosentti on ollut jostain syystä eurovaaleissa. Miksi siis hallituksen toimesta Suomea ja suomalaisia ajetaan; pala palalta, entistä syvemmälle EU-liitovaltion ytimiin?

Osan selittää se, että tällä hetkellä hallituksella on eduskunnassa paikkalukuun perustuva enemmistö. Kuitenkin totuusleikkuroitujen gallup-lukujen valossa tilanne on toisin.

Hallituksella kesäkuussa 2017 reilusti alle 30 prosentin kannatus!

Erityisen mielenkiintoista on nyt seurata, minkälaisen hajonnan puolueiden kannatusprosentteihin tekee Paavo Väyrynen kansalaispuolueensa kanssa? Ja rupeaako hänen ekosysteeminsä puhumaan EU-liittovaltioon liittyvistä asioista ja henkilöistä avoimesti? Kuten termeillä federalisti ja federalismi sekä mitä kyseisillä termeillä Suomen poliittisissa keskusteluissa tarkoitetaan? Entä ketkä kaikki päättäjistämme (poliitikot, virkamiehet, päätoimittajat) ovat EU-federalisteja?

Avainkysymyksenä lienee se, että voiko suomalainen salakiihkeä EU-federalisti olla isänmaan ja suomalaisten asialla? Ja mihin näyttöihin ja arvopohjiin perustuen?

Joten tulevien edustakuntavaalien 2019 tai jopa aiemmin; yksi kärkiaiheista löytyy tästä Suomi 2017 – linkistä > Suomi Euroopan unionissa 2017

Eikä tässä kaikki.

Mielenkiintoista on seurata, että nouseeko SuomiAreena 2017 – tapahtumassa (10.- 14.7.2017) Porissa, EU-asiat keskustelujen kuumimmaksi aiheeksi, niin kaikille avoimissa yleisötilaisuuksissa kuin yleisöltä suljetuissa VIP – tilaisuuksissa?

Eikä tässä vielä kaikki.

Entä miten ja kenen toimesta, kerrotaan eri urheilulajeja seuraavalle niin sanotulle suurelle yleisölle, EU-liittovaltiomallista se, että EU – liittovaltion edetessä, kansallisvaltioihin perustuvat maajoukkueet lopetetaan?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): apparaatti, apparatismi, apparatsikki, politiikka, populismi, populisti | Avainsanat: , , , , , , , , , | Kommentoi

Pääministerin asema

Pääministeri Juha Sipilän II hallitus on saanut tänään valtakirjan eduskunnalta. Laita Sinäkin äänesi vaikuttamaan, tämän artikkelin lopusta löytyvästä Kansan Gallupista.

Pääministeri Juha Sipilän II hallituksen rivit pitivät.

SISÄLLYSLUETTELO
Yhdessä tekemiseen uusi arvopohja
Lännen Medialla parhaat sisäpiirin tietolähteet
Pääministeri ei osallisena Uusi Vaihtoehto – keskusteluissa
Oikeusministeriön muistio hallitukselle
Eduskunta jäänyt kumileimasimen rooliin?
Kansan gallup hallituksen luottamuksesta

YHDESSÄ TEKEMISEEN UUSI ARVOPOHJA
Aikaisemmin oltaisiin sanottu hallituksen luottamusäänestyksen jälkeen, että pulinat pois! Ja mennään yhdessä eteenpäin. Niin kuin Suomi 100-juhlavuoden pääteema kuuluu.

Ei enää. Sunnuntaina 11.6.2017 tasavallan presidentti Niinistö kertoi Ylelle, että hänen huomionsa perussuomalaisten uuden johdon tuomioista on:

– En ole nähnyt, että he olisivat osoittaneet ”tehokasta katumista”.

Maanantai 12.6.2017 jäi sitten suomalaisen politiikan historiaan. Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sekä pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esittelivät suorassa televisiolähetyksessä uudet politiikanteon tonttirajat. Eikä tuossa mitään. Kunhan noita asioita tarkastellaan tasapuolisesti sekä yli puolue- ja aaterajojen. Myös menneisiin tekemisiin ja sanomisiin peilaten. Petteri Orpoa mukaillen, ilman aikarajarajoitteita.

Tiistaina 13.6.2017 MTV uutisille antamassaan haastattelussa, ulkoministeri Timo Soini/Uusivaihtoehto (UV) – Sininen tulevaisuus (ST) lukitsi uudet politiikan standardit:
”Kaiken poliittisen kilpailun pitää olla avointa ja läpinäkyvää.”

LÄNNEN MEDIALLA PARHAAT SISÄPIIRIN TIETOLÄHTEET
Joten nyt peilataan ja harjataan politiikkaa ihan uusilla aikajänteillä, arvoilla ja arvopohjilla. Kaiken alkuna tälle Suomi 2017 artikkelille on kuvakoosteen vasemman puoleinen Aamulehden uutinen 3.6.2017, jossa nyt toteutunut hallituskuvio ensimmäisen kerran uutisoitiin. Uutinen myös kiistettiin silloisen ps-puheenjohtaja Timo Soinin osalta raivoisasti.

Ketkä pääministerin ja valtiovarainministerin kabineteista olivat mukana hankkeessa? Entä presidentin kansliasta? Entä hallitusohjelmaa tehneistä etujärjestöistä?

Avain juttuna on nyt se, että mikä mahtaa olla virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välinen ero? Kuten mitä kaikkea suunniteltiin, keiden kanssa, milloin ja kuinka paljon, kaiken varalta,  ennen perussuomalaisten puoluekokousta 10. – 11.6.2017 Jyväskylässä?

PÄÄMINISTERI EI OSALLISENA UUSI VAIHTOEHTO KESKUSTELUISSA
Lähtötilanne olettama on siis, että tämä pääministeri Juha Sipilän/kesk. puheenvuoro eduskunnassa 19.6.2017 on totisinta totta. Muutamia avainkohtia on vahvennettu:

Pääministeri Juha Sipilä
”Arvoisa herra puhemies!

Nyt tämä pääargumentti oppositiolla näyttää olevan se, että tästä olisi tehty käsikirjoitus jo ennen viikonloppua hallituksen piirissä. Edustaja Lindtman kysyi, voinko vakuuttaa, että näin ei ole.

Voin vakuuttaa, että näin ei ole, hallituksen piirissä ei ole — ainakaan sellaisissa keskusteluissa en itse ole ollut missään mukana, että tällaista suunnitelmaa olisi tehty. Olisihan se ennenkuulumatonta miettiä puolueen puoluekokouksen mahdollisia lopputuloksia ja tehdä siihen suunnitelma etukäteen.

Nämä ovat ihan mielikuvitustarinoita, joita lehdet kirjoittavat ja te täällä toistatte. Tällaista keskustelua ei ole ollut olemassa.

Sellaisia viitteitä esimerkiksi hallituspuolueiden kesäjuhlassa Kesärannassa oli, että jos tämä poliittinen koti palaa — niin kuin täällä on käytetty esimerkkejä — niin silloin voi liikehdintää tapahtua esimerkiksi siten, että edustajia siirtyy toisiin eduskuntaryhmiin. Tällaista keskustelua oli tiistai-iltana, muutamat perussuomalaisten kansanedustajat tällaista ennakoivat tuossa tilanteessa tapahtuvaksi. Mutta että syntyisi uusi ryhmä ja vielä näin iso ryhmä, niin tällaista keskustelua ei ole käyty. Sellaisesta en ole kuullut mitään ennen tuota viikonloppua.

Sunnuntai-iltana kuulin ensimmäisen kerran jotakin mietintää olevan, maanantaina, sen jälkeen kun päätös tehtiin, että arvoeromme on kasvanut liian suureksi, nuo vaihtoehdosta keskustelut alkoivat voimistua, kello 12 tämä Uusi vaihtoehto -ryhmä oli kokoontunut, ja sen jälkeen sain siitä pöytäkirjan ja soitin muistaakseni noin 14.30 matkalla Kesärantaan ryhmän puheenjohtaja Simon Elolle ja kysyin vielä muutaman kysymyksen tähän liittyen. Ja sen jälkeen teimme yhdessä päätöksen valtiovarainministeri Orpon kanssa, että tämä prosessi keskeytetään tähän.

No, ketä valtiosääntöasiantuntijoita on kuultu?

Ollaan kuultu Hidéniä, Tiitinen on kertonut tähän, mutta myöskin oikeusministeriössä on tehty meille muistio asiasta kansliapäällikön johdolla, ja oikeusministeriössä, niin kuin oikeusministeri juuri kertoi, on tehty laaja pohdinta siitä, mitä tämä tarkoittaa. Myöskin Lavapuro — kun täällä viitattiin — sanoi, että lopputulos oli juridisesti oikein. Tämä on vähän ongelmallista, kun me aina lainaamme vain pätkän kunkin lausunnoista.”

Lähde: Pöytäkirjan asiakohta PTK 72 2017 vp Täysistunto – Aikajanalla 13.59 –
Maanantai 19.6.2017 klo 12.02—17.04

HUOM!
Mikäli linkki asiakirjaan on katkennut, niin tee uusi haku asiakirjan tunnuksella.

OIKEUSMINISTERIÖN MUISTIO HALLITUKSELLE
Nyt olisi tärkeää saada; tuo pääministeri Sipilän mainitsema oikeusministeriön muistio kaikkien aiheesta kiinnostuneiden luettavaksi. Milloin se on ajallisesti tehty, mikä on sen tarkka sisältö ja miten se on päivätty?

Myös oikeusministeri Antti Häkkänen/kok. viittaa erillisiin selvityksiin omassa puheenvuorossaan: ” 13.57: ”Arvoisa puhemies! Tässä konsultoinnissa on käyty laajasti meidän oikeusministeriön asiantuntijoiden ja valtioneuvoston piirin kaikkien valtionsääntöasiantuntijoiden näkemyksiä läpi ja on nähty, niin kuin täällä edustaja Tölli hyvin sanoi, että tässä asiassa ei ole valtiosäännöllisesti mitään epäselvää. Nämä lausunnot, mitä nyt on julkisuudesta luettu, lukekaa nekin tarkkaan, ei niissä ole oikeudellisesti epäselvyyttä.”

Entä löytyykö tästä seuraavasta kuviosta asiantuntijoiden näkemyksiä ja/tai muistioita?

Uutistietojen mukaan perussuomalaiset jättäneet kansanedustajat ja ministerit erotettiin 16.6.2017 perjantaina puolueestaan. Valitusajan jälkeen, heinäkuussa erottamiset saavat lainvoiman. Tilanne jatkunee seuraavanlaisena ainakin lokakuun alkuun. Ellei uudeen puolueen perustamista saada vietyä ”nopeutetusti” läpi.

Joten kuka selvittäisi, ihan vastaisen varalle ja viime viikkojen tapahtumien pohjalta sen, että voiko hallituksen ministereinä toimia kansanedustajat, jotka on erotettu puolueestaan ja jotka eivät liittyneet minkään puolueen jäseneksi? Jolloin heillä ei ole enää, myöskään äänestäjien vaaleissa antamaan mandaattia tukenaan.

Miltä tapahtumat näyttävät aikajanalle laitettuina ja tiedot tarkastettuina?

Tässä seuraavassa tarvitaan median ja toimittajien apua. Tiedossa olevat sekä vahvistetuksi saadut tapahtumat ja päivämäärät aikajanalle laitettuina. Sitten perään, kokonaisarvion auki kirjoittaminen Sininen tulevaisuus – puolueeksi tähtäävästä Uusi Vaihtoehto – eduskuntaryhmästä. Sekä taustalta paljastuvista kummitädeistä ja – sedistä.

Muuten. Tänään 20.6.2017 eduskunnan luottamuksen saaneen, pääministeri Juha Sipilän II hallituksella mennään eteenpäin. Seuraavat kaksi vuotta. Tai kunnes SOT – hallituksen seuraava törmäys todelliseen todellisuuteen tapahtuu.

Eikä tässä kaikki.

EDUSKUNTA JÄÄNYT KUMILEIMASIMEN ROOLIIN?
Kansanedustaja Hjallis Harkimon/kok. rohkea ulostulo, Savon Sanomissa 18.6.2017, kiteytettiin monessa tiedotusvälineessä tähän lauseeseen:

”Tuskin missään muualla saa tehdä näin likaisia diilejä kuin politiikassa.” Näytelmästä jäi paha maku – blogikirjoitus oli klassikko ilmestyessään. Toivottavasti kansanedustaja Harkimon/kok. kumileimasin vertauksesta kuullaan lisää.

Historiallinen ulostulo hallituspuolueen kansanedustajalta!

Alkuperäinen kirjoitus kannattaa hakea SS – blogeista ja lukea kokonaisuudessaan, koska siitä irrotettuja lauseenpätkiä on näkynyt viikon aikana eri tiedotusvälineiden uutisissa. Kuten tämä seuraava:

”Jos joku kuvittelee, että puolueen eduskuntaryhmällä on jonkinlaista valtaa, se kannattaa unohtaa nyt. Oikeasti puolueen puheenjohtaja avustajineen tekee isot päätökset, nämä syötetään ministereille ja eduskuntaryhmän puheenjohtajille – ja näin pikku hiljaa tieto päätöksistä valuu kansanedustajille, kun eduskuntaryhmä kumileimasimena hyväksyy päätökset. Saattavat he joutua lukemaan puolueensa isoista päätöksistä vasta lehdestäkin.”

Totta vai tarua?

Tuo eduskunnan kumileimasin rooli, pätee ainakin lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla. Siellä tosin lainsäädännöstä viime kädessä päättävät osapuolet, käyttävät myös toimeenpano- ja tuomiovaltaa.

Uskaltaako Harkimon puoluekollega Iiro Viinanen vahvistaa eduskunnan kumileimasin roolin vakuutusalalla?

 

Lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla; on kertynyt näyttöä eduskunnan toimimisesta kumileimasimen roolissa. Sosialidemokraateista perussuomalaisiin. Lisätietoa aiheesta kiinnostuneille tästä ”Ympyrä on sulkeutunut” – linkistä.

KANSAN GALLUP HALLITUKSEN LUOTTAMUKSESTA
Kansan Gallup mittaa sellaisia kansalaisten ja äänestäjien tuntoja, joita ei niin sanotusti maksetuissa gallupeissa välttämättä kysytä.

Kansan Gallup hallituskriisistä 20.6.2017 –
> vain yksi vaihtoehto on mahdollinen

Eikä tässä muuta. Kuin odotellaan ja katsotaan, tuovatko lähiviikot esille sellaista, joka saattaisi horjuttaa pääministeri Juha Sipilän II hallituksen asemaa. Tai pääministerinsä itsensä asemaa.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

 

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, maan tapa, Perustuslaki, politiikka, populismi, populisti, rasismi, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Sutki Sisko – ja Hyvä Veli – järjestelmät täysremonttiin

Viimeisen viikon tapahtumien jälkeen. Tarvitaanko suomalaiseen politiikan tekoon Martti Lutherin kaltaiset teesit? Voisiko tässä olla niistä ensimmäinen?

”Kaiken poliittisen kilpailun pitää olla avointa ja läpinäkyvää.”
Lähde: Timo Soini 13.06.2017 MTV uutiset

Avaako Uusi Vaihtoehto – eduskuntaryhmä esimerkillään vallankammareiden kytkentäkaaviot? Voisiko tässä olla selkeä tehtäväkenttä medialle? Puolueittain jaettuna?

Alistuvatko uudetkin puoluejohtajat ”vanhojen pierujen” käskytykseen ja arvovalintoihin?

Avainroolissa ovat nyt uudet puheenjohtajat itselleen valinneet vihreät ja perussuomalaiset. Pystyvätkö ne omista arvoistaan ponnistaen saamaan Pohjoismaisen avoimuuden ja oikeusvaltion periaatteet toteutumaan myös tosielämässä?

Eikä tässä kaikki.

Uutistietojen mukaan perussuomalaiset jättäneet kansanedustajat ja ministerit on erotettu perjantaina puolueesta. Valitusajan jälkeen, heinäkuussa erottamiset saavat lainvoiman.

Eikä tässä vielä kaikki.

Kuka selvittäisi, ihan vastaisen varalle ja viime viikkojen tapahtumien pohjalta sen, että voiko hallituksen ministereinä toimia kansanedustajat, jotka on erotettu puolueestaan?

Uuden puolueen perustamiseen vaadittava 5 000 nimen kerääminen oikeusministeriölle vienee oman aikansa. Samoin nimien tarkistaminen samassa ministeriössä. Kuin puolueelle perustettavan yhdistyksen perustaminen sekä perustamispapereiden käsittely patentti- ja rekisterihallituksessa.

Tosin suhteilla tuokin kuvio saattaa onnistua. Uudessa Suomen ennätysajassa.

Ja saattaahan se ollakin niin, että jollakin on jo puoluetoimintaan varten perustettu ja rekisteröity yhdistys valmiina. Kuhan vaan ajattelin.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, korruptio, maan tapa, Perustuslaki, politiikka, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Uusivanhavaihtoehto (UVV)

Aavistamatta Jyväskylässä pidetyn perussuomalaisten 2017 puoluekokouksen jälkiseurauksia. Myös tietämättä, että pääministeri Juha Sipilä/kesk. ja valtiovarainministeri Petteri Orpo nostavat 12.6.2017 suomalaisen politiikan teossa puolueiden arvot ja arvopohjan tärkeimmäksi hallituspolitiikan teon perustaksi. Mitään vihiä ei ollut myöskään sitä, että tiistai-iltana 13.6.2017 perussuomalaiset ovat jakautuneet kahteen osaan, jossa nuoremmat jäävät perussuomalaisiin ja oppositioon. Ja vähän varttuneemmat siirtyvät Uusi Vaihtoehto (UV)-nimiseen eduskuntaryhmään ja ministerinä toimivat kansanedustajat säilyttävät paikkansa hallituksessa.

Lähetin kohta seuraavan sähköpostin, ennen perussuomalaisten puoluekokousta 2017, noin muutamalle sadalle tiedossani olevalle perussuomalaisen puolueen toiminnassa mukana olevalle.

Toiveenani se, että perussuomalaiset tulisivat oikeusvaltio-teeman puolustamisella voimakkaammin esiin. Hyvin tietämistään ja oppositiossa esillä pitämistään epäkohdista sekä perustuslain vastaisuuksista, koskien lakisääteisiä vakuutuksia ja ja sosiaaliturvaa sekä perustuslain takaamia ihmisoikeuksia.

Lähiviikkojen aikana saataneen tietää, miten, miksi ja keiden toimesta, erittäin nopeasti edennyt Uusi Vaihtoehto (UV) – kuvio tehtiin? Siis se todellinen todellisuus.

Syy siihen, että niin moni vammaunut/sairastunut on äänestänyt, niin uskollisesti perussuomalaisia; oli kiteytetty eduskuntavaalien 2015 vaaliohjelmaan. HUOM! Mikäli linkki on lakannut toimimasta, niin tee uusi haku otsikon nimellä.

Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma – Pääteemat
(.pdf-muodossa)

Lainaus > Kohta 5 >Ei saa kiusaa
Vakuutuslääkärijärjestelmää parannettava
”Monesti kiusaajia ovat myös viranomaiset, jotka kohtelevat kansalaisia epäoikeudenmukaisesti esimerkiksi pompottelemalla heitä luukulta toiselle.”

Perussuomalaiset olivat puolueena viimeinen siinä hallitukseen päässeiden puolueiden listassa, joka ei ollut vielä pettänyt äänestäjiään.

Lähtötilanne hallitusohjelman suhteenhan on sellainen, että sieltä ei löydy lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan epäkohtien sekä perustuslain vastaisuuksien korjaamistoimenpiteitä. Miksei? Oikeus- ja sosiaalipolitiikkaan liittyvä asiaosaaminen oli perussuomalaisilla korkealla tasolla. Vuoteen 2017 mennessä oli jo sitten tapahtunut perussuomalaistenkin finanssialasoituminen?

Tässä kohta seuraavassa sähköpostissa on kaksi tiedossa oleva avausta, jotka koskevat lakisääteisiä vakuutuksia ja sosiaaliturvaa. Toinen avauksista on, nykyisen Uusi Vaihtoehto – eduskuntaryhmän ministerijäsenen tekemä. Toinen avaus on taas perussuomalaisissa jatkavan kansanedustajan tekemä.

Tässä linkistä hallitusneuvottelut 2015 tilanteisiin ja tunnelmiin. Ja jos jollakin on tiedossa tarkka nimilista henkilöistä ja organisaatioista, jotka osallistuivat nykyisen hallitusohjelmaan tekoon, valtioneuvoston linnassa eli Smolnassa kuin sen ulkopuolelta vaikuttaen, niin sen voisi jo vuotaa julkisuuteen.

Nyt todella moni äänestäjä saattaa olla ilman kotia. Tai on sitten löytänyt. Tai sitten lopettaa äänestämisen loppuelämäkseen, koska äänestämällä ei voi näköjään vaikuttaa siihen millaista politiikkaa, kukin uusi hallitus ajaa ja ketkä todellisuudessa vallan tahtipuikkoja Suomessa heiluttelevat.

Tässä asiakokonaisuudessa on ihan oikeasti vielä äänestäjäpotentiaalia tarjolla, mutta luottamuksen takaisin saannista riittää nyt todella paljon työtä. Perustyötä. Olipa puolue-, aate- tai arvot minkälaiset tahansa. 20 vuoden tarkkailujakson ja omakohtaisen kokemuksen jälkeen.  Nyt tarvitaan ainakin vastaus kysymykseen; kenellä Suomessa on todellinen valta näissä seuraavissa asioissa? Jos se ei ole puolueilla, eduskunnalla ja hallituksella, niin se on tärkeää puolueiden johtajien nyt kertoa. Jos vain rehellisyys arvoa noudattavaa puoluetta Suomesta vielä löytyy?

Sitten siirtyminen alla olevaan sähköpostiviestiin. Yhtään vastausta ei ole tullut 14.6.2017 mennessä, mutta toivottavasti joku on jaksanut sen lukea läpi. Oli hän sitten nykyisin perussuomalaisen puolueen tai Uusi Vaihtoehto – eduskuntaryhmän jäsen. Asiat eivät ole hallitusohjelmassa, joten ne voidaan tehostetulla arvovalinnalla heittää roskakoriin.

Mutta piiloon näitä asioita ei enää saa. Toivottavasti avoin ja faktapohjaan perustuva paine päättäjiin ja virkamiehiin päin, yli puolue- ja arvorajojen, nyt vain kasvaa.

* * * *

Sähköposti – kesäkuun 9. 2017 – Suomi 2017 ajatushautomo
Totta vai tarua? Tässä on tarjolla 500 000 äänestäjän potentiaali! – Suomalaisiin kohdistuva oikeus-, sosiaali- ja ihmisoikeuspolitiikka täysremonttiin!

Tervehdys Teille,
Tässä kohteliaimmin pientä äänestäjäpalautetta. Lähestyin isommin Teitä perussuomalaisia 1.6.2016 viestillä, jonka otsikko oli ”Oikeusvaltio perustan korjaaminen vauhtiin! – Lakisääteiset vakuutukset pilottikohteeksi”. En tiedä, tuliko kenellekään perille? Ja jos tuli perille, niin kerkesikö kukaan lukemaan sitä läpi? Tai aiheuttiko minkäänlaista mietintää taikka pohdintaa?

Tässä uudempi yritys. Tunnustan samalla ymmärtäväni sen, että politiikka on tietysti vain ikuista kiertoliikettä ja kaupankäyntiä. Yli puolue -, aate -, etujärjestö – ja mediarajojen. Tosin miljardien eurojen koko luokassa. Varsinkin lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla.

Olivatko eduskuntavaaleja 2011 ja 2015 edeltäneet vaalipuheet sekä aiheesta järjestyt tilaisuudet eduskunnassa, nyt vuonna 2017 tarkasteltuina vain sisäänvetoämpäreitä?

Nimittäin. Moni äänestäjä luuli ja toivoi, että perussuomalaisten hallitukseen tulon myötä suomalaiseen oikeus-, sosiaali- ja ihmisoikeuspolitiikkaan tulee viimeinkin korjauksia. Ihan oikeasti.

Jos aihe tuntuu vaikealta ymmärtää, niin ei kannata säikähtää. Lopussa olevan linkin kautta, saatte halutessanne katsauksen lähihistoriaan. Myös keskustan, sdp:n, kokoomuksen ja rkp:n tekemättä jättämisten kannalta tarkasteltuna.

Harmi tässä kaikessa on vain se, että perussuomalaiset(kin) jättivät teot näissä asioissa tekemättä. Oikeusministerin salkusta luopumisen syy ei ole avautunut. Eikä sitä uutistietojen mukaan kerrotakaan julkisuuteen.

Tämä tuskin enää toistuu? Esimerkiksi oikeusturvaan, lakisääteisiin vakuutuksiin ja sosiaaliturvaan sekä suomalaisten ihmisoikeuksiin liittyvien avainministeriöiden sekä -ministerien paikat ovat olleet perussuomalaisten hallussa:

sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila/ps (edeltäjä Hanna Mäntylä/ps)
– vakuutus- ja eläkeyhtiöt, I asteen lautakunnat, vakuutuslääketiede

oikeus- ja työministeri Jari Lindström/ps
– vakuutusoikeus ja sen sisäinen vakuutuslääkärijärjestelmä
> ko. aiheet ja oikeusministerin salkku 5.5.2017 asti.

ulkoministeri Timo Soini/ps
– suomalaisten ihmisoikeusasiat
– Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS)
– Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT)

Joten ministeripaikkojen suhteen ison kuvan avaamiselle ko. aiheista ei ole ollut tältä osin esteitä. Toki hallitusohjelma rajoittaa tekoja, mutta miksi myös puheita?

Avain juttu, mikä olisi hyvä saada perussuomalaisten uuden puoluejohdon suulla julkisuuteen, on se, että kenellä todellinen valta Suomessa näissä asioissa on? Vuodesta 2003 aihetta seuranneena, uskaltaisin väittää, ettei todellinen valta ole ainakaan kansanedustajilla, ministereillä ja hallituksella.

Moni toivoo ja odottaa, että edes nämä perussuomalaisten äänestäjien tiedossa olevat hankkeet nostetaan; perussuomalaisten uuden puoluejohdon, ministereiden ja kansanedustajien toimesta, pitkäkestoiseen julkisuuteen:

1.
Toimenpidealoite TPA 8/2017 vp Jari Ronkainen/ps –
Toimenpidealoite vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamisesta

2.

Ministeri Lindström: Selvityshenkilö tarkastelemaan vakuutusoikeuden käytäntöjä > Oikeusministeriö 27.9.2016 13.57 – Tiedote

Kiitos Teille, jos jaksoitte tämän kaiken kiireen keskellä lukea tämän. Ja jos sisältö vaikuttaa hyvältä, niin voit laittaa tämän viestini vapaasti edelleen omissa verkostoissanne..

Hyvän kesän ja onnistuneen puoluekokouksen toivotuksin
Lari
Suomi 2017 verkosto
Twitter > Facebook > Blogi > Instagrm

* * * *

Tässä kohteliaimmin ja varmistuksena yksi näkökulma oikeus- ja sosiaalipolitiikan isoon kuvaan 2007 – 2017:

– Persutkin tekivät vain vihreät –
”Tässä Suomi 2017 – verkoston tilannekuvaa 29.5.2015 nimitetyn pääministeri Juha Sipilän hallituksen 2-vuotispäivänä eli 29.5.2017. Ensin lyhyesti kovassa kannatusnousussa olevien vihreiden lähihistoriaa. Aiheina lakisääteisiin ja sosiaaliturvaan sekä suomalaisten ihmisoikeuksiin ja oikeusturvaan liittyvät asiat.

Vuosina 2007 – 2009 myös vihreät törmäsivät yhteen Suomen lukuisista, mutta sisäisistä ja näkymättömistä Berliinin muureista.

Törmäysvaihe alkoi viimeistään tästä vihreiden oikeusministerin ulostulosta: ”Brax myönsi vakuutusoikeuden ongelmat” – Yle Uutiset 30.7.2008

HUOM!
Mikäli artikkelin linkki on lakannut toimimasta, niin tee artikkelin nimellä uusi haku.

Vaikka vihreiden oikeusministerinä toiminut Tuija Brax piti paikkansa vuodet 2007 – 2011, niin todelliset teot tosielämässä vallitsevien epäkohtien ja perustuslain vastaisuuksien korjaamiseksi jäivät hänelläkin puheiden tasolle. Klikkaamalla hiirelläsi tai täppämäällä sormellasi saat artikkelin kuvakoosteet  ruudullesi tarkempina.

Ville Niinistön tultua vihreiden puheenjohtajaksi vuonna 2011; vuosina 2007 – 2009 esiin nostettu asiakokonaisuus oli saatu vihreiden sisällä haudatuksi piiloon. Ja on siellä hyvin pysynytkin. Ainakin toistaiseksi.

SISÄLLYSLUETTELO
Viimeinen oljenkorsi napsahti poikki
Persujen oikeusministerin salkusta luopumisen syy?
500 000 äänestäjän äänipotti pois persujen käsistä
Tässä on ainakin 500 000 äänestäjän potentiaali
Keskustelualoite 4/2013
Hallitusohjelma 2015
Vakuutusalan lähihistorian ”uudistuksista”
Vihreät tekemässä persut”

Lue lisää Suomi 2017-blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2017/05/29/persutkin-tekivat-vain-vihreat/

Eikä tässä vielä kaikki.

Tässä alussa luvattu katsaus aiheen lähihistoriaan. Ei taida olla odotettavissa korjauksia tiedossa oleviin epäkohtiin ja perustuslain vastaisuuksiin, jos esimerkiksi sdp nousee pääministeripuolueeksi?

Ympyrä on sulkeutunut
https://suomi2017.wordpress.com/2017/06/08/ympyra-on-sulkeutunut/

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, korruptio, maan tapa, Perustuslaki, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentoi

Ympyrä on sulkeutunut

Kun erittäin kokenut sosialidemokraattisen puolueen (sdp) kansanedustaja tekee kirjallisen kysymyksen hallitukselle, joka koskee epäkohtia lakisääteisissä vakuutuksissa ja sosiaaliturvassa, niin tilanne näyttää ensi alkuun hyvältä. Vaikkei tämäkään kirjallinen kysymys ylittänyt suomalaista uutiskynnystä.

Artikkelin kuvakoosteet saat ruudullesi tarkempina, kun klikkaat kuvaa hiirelläsi tai täppäät sormellasi mobiililaitteesi ruutua.

KK 284/2016 vp – Kirjallinen kysymys vakuutuspotilaiden oikeusturvan parantamisesta – Riitta Myller/sd.

Aihe on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä. Mutta, miksi ihmeessä myös sdp:n ekosysteemeissä on valittu oppositiossa vakaan vaikenemisen linja?

Perussuomalaisethan pitivät kysymyksessä esitettyjä epäkohtia ja perustuslain vastaisuuksia hyvin esillä. Etenkin ja ennen vuosien 2011 sekä 2015 eduskuntavaaleja. Näin tapahtui useamman perussuomalaisten ehdokkaan ja sittemmin kansanedustajiksi sekä ministereiksi nousseen toimesta. Ison kuvan vertailu vihreiden ja perussuomalaisten tekojen sekä puheiden välillä löytyy tästä Suomi 2017 – blogin linkistä.

Kansanedustaja Riitta Myllerin/sd tekemän kirjallisen kysymyksen (KK 284/2016 vp) tarkemmassa tarkastelussa paljastuu, että aikajanaan kytkeytyvä ympyrä on sulkeutunut, kun tuon kirjallisen kysymyksen vastaajana oli perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä. Ministerin vastaus kysymykseen hieman tuonnempana.

Maan tavan mukaisessa kehämallissa tapahtuvat todelliset korjaukset hitaasti, jos ollenkaan.

Sosialidemokraattinen puolue (sdp) on ollut SAK-vetoisen ekosysteeminsä kautta rakentamassa ja ylläpitämässä kafkamaista järjestelmää ainakin 1970-luvulta alkaen. Nuoremmat kyseessä olevien puolueiden edustajat eivät välttämättä kuviosta tiedä. Vanhemmat eivät taas halua välttämättä muistaa. Sdp:n sisäinen nykytila herättää ihmetystä. Onko seuraava faktaa vai fiktiota?

Sdp on sekaisin – täysin sekaisin” kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala Iltasanomissa 6.6.2017; Näkökulma – kirjoituksessaan. Toivottavasti aiheesta kuullaan lisää, sillä niinhän median toimesta perussuomalaistenkin on viime aikoina povattu hajaantuvan. Varsinkin, jos ”väärä” henkilö tulee jäsenten valitsemana uudeksi perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Perussuomalaisten kahdennessatoista puoluekokouksessa, joka järjestetään 10.-11.6.2017 Jyväskylän paviljongissa

SISÄLLYSLUETTELO
Pääministeri Esko Ahon hallitus
1990-luku sdp ja lakisääteiset vakuutukset
2004 – 2007 sdp ja lakisääteiset vakuutukset
Vakuutuspotilaiden oikeusturvan parantaminen
Yksitäistapausten historiaa
Vakuutusalan lähihistorian ”uudistuksista”
Perustuslaki ja Euroopan ihmisoikeussopimus
Politiikkojen kadonnut valta
Onko Sovittu Että (OSE) – järjestelmällä jatketaan?
Sdp:n ekosysteemien eliittiä
Entinen EU:n ja eduskunnan oikeusasiamies huolissaan

PÄÄMINISTERI ESKO AHON HALLITUS
Lähihistorian tapahtumista on saatu kaivettua jonkin verran tietoa. Vakuutusalan ylivertaista asemaa lähettiin vahvistamaan keskustan pääministeri Esko Ahon ja kokoomuksen valtiovarainministerien Iiro Viinasen aikakausilla. Sosiaali- ja terveysministereinä toimivat keskustan Eeva Kuuskoski ja hänen eronsa jälkeen Jorma Huuhtanen. Oikeusministereinä toimivat keskustan Hannele Pokka ja hänen eronsa jälkeen Anneli Jäätteenmäki.

Tässä yhteen Suomen lukuisista ja sisäisistä Berliinin muureista päätynyt selvitysyritys:

Tietopyyntö eduskuntaan 2 – Julkaistu helmikuu 6, 2017
”Eduskunta on palannut joulun ja uuden vuoden tauoltaan töihin. Joten on hyvä aika paljastaa, minkälaiset vastaukset eduskunnasta tulivat tähän Tietopyyntö eduskuntaan – artikkeliin liittyvästä asiasta.

Aihehan on myös yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä ja ajankohtainen. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka otti ennen joulua 2016 kantaa siihen, että tämän(kin) hallituksen esitykset ovat olleet perustuslain vastaisia. Aiheesta uutisoivat joulukuussa, muun muassa Helsingin Sanomat ja Iltalehti useamman päivän ajan. Asianajajaliitto taas ilmaisi Helsingin Sanomissa (13.1.2017) olevansa huolestunut suomalaisten ihmisoikeuksien toteutumisesta tosielämässä:  ”Kiire ajaa lakien valmistelussa ihmisoikeuksien ohi.”

Isojen rahavirtojen kannalta sosiaali- ja terveysministeriö on monien niin sanottujen hillotolppien mahdollistaja. Varsinkin lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla.”

Lue lisää Suomi 2017 – blogin osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2017/02/06/tietopyynto-eduskuntaan-2/

1990-LUKU SDP JA LAKISÄÄTEISET VAKUUTUKSET
Ennen ”KK 284/2016 vp – Kirjallinen kysymys vakuutuspotilaiden oikeusturvan parantamisesta – Riitta Myller/sd”, avaamista on hyvä nostaa esille lähihistoriaa, kuinka vakuutusalan yhtiöiden ylivertaista asemaa vahvistettiin muun muassa ja sdp:n sekä sen ohjauksessa olevien ekosysteemien kautta.

Huomenlahja helvetistä – Julkaistu helmikuu 23, 2016
”Kaikessa hiljaisuudessa. Ohi hallitusohjelmien. Laillisuusvalvojien ja tiedotusvälineiden ummistaessa silmänsä. Sopimus- ja hyvinvointiyhteiskuntamme on paljastunut monille suomalaisille; kafkamaiseksi kyykytyskoneistoksi. Joka perustuu sellaiseen korporatismiin, joka on päässyt pienen piirin sopimuksilla laajentumaan fasistiseksi järjestelmäksi. Kenenkään uskaltamatta kyseenalaistaa mafiamaista toimintaa

Kirjassa historiallinen löytö korporaatioiden lukitsemisesta lakisääteisiin vakuutuksiin!

SISÄLLYSLUETTELO
Korporaatioiden yhteiskuntasopimusneuvottelut 2015-2016
Ratkaisijan rooleissa: P. Lipponen 1995 ja L. Ihalainen 2016
Nelikantainen toimintamalli vakuutusalalla
Tarvitaan täysremontti – pintaremontin sijaan
Suomi pohjoismaiseksi oikeusvaltioksi 2016 vai 2017?
Sampo-konserni korporatismikoneiston hyödyntäjänä
Huomenlahja helvetistä vaikuttavuudet 2016”

Lue lisää Suomi 2017 – blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2016/02/23/huomenlahja-helvetista/

Tuosta isosta kuvasta saa kyllä esittää kysymyksiä tuolloisille päättäjille, mutta kukaan heistä ei tunnu haluavan antaa vastauksia sille, miksi perustuslain ja vallan kolmijako-opin vastainen järjestely muun muassa sdp:n toimesta hyväksyttiin?

2004 – 2007 SDP JA LAKISÄÄTEISET VAKUUTUKSET
Kaikessa hiljaisuudessa ja ohi hallitusohjelman tehty kahden lääkärin loukku – lakipaketti, lienee yksi Suomen lakihistorian härskimmistä kuvioista. Sen kautta vakuutusalan yhtiöiden ylivertaista asemaa parannettiin entisestään. Toteutettu kuvio vahvisti kokoomus/sdp/keskusta/rkp – akselin ”Hyvä veli”- ja ”Sutki Sisko”- järjestelmien olemassaoloa.

Tässä(kin) kokonaisuudessa on kyse, mitä suurimmissa määrin virallisesta todellisuudesta ja todellisesta todellisuudesta. Kuinka isoksi päättäjämme uskaltavat eron kasvaa?

Netistä löytyvä ”Vakuutuslääkärit on asetettava totuusvelvoitteen piiriin” – adressi nosti julkisuuteen tapaturmalain 41 d pykälän. Se oli tehty kaikessa hiljaisuudessa yksittäisellä asetuksella, joten se vain putkahti jo olemassa olevaan lainsäädäntöön.

Aikanaan tuo tapaturmalain 41 d tuli ilmi ja isompaan tietoisuuteen, kun joku potilas/vakuutettu yritti haastaa vakuutuslääkärin totuuden vastaisesta lausumasta.

Tuo pienen vahingon kautta, ilmi tullut lakimuutos johti siihen, että paljastui tällainen looginen neljän eri lain muodostama kokonaisuus, jonka joku osuvasti nimitti kahden lääkärin loukku – lakipaketiksi. Sitä yritettiin pysäyttää ja saada julkiseen keskusteluun. Ei onnistunut.

Muutaman aiheesta kiinnostunut on tehnyt tietopaketin, joka löytyy osoitteessa:
http://ajankuva.blogspot.fi/2007/07/yhteenvetoa-nelikantaisesta.html
– lakien nykyinen tilanne vuonna 2017 kannattaa tarkistaa Finlexistä.

Tuon tietopaketin tekijät olivat aikanaan yhteydessä useisiin kansanedustajiin ja virkamiehiin sekä toimittajiin. Ketään ei asia tuntunut kiinnostavan.

Virallisesti sitä ei ole vieläkään tunnustettu syntyneeksi. Eikä edes yksittäisiä lakeja valiokunnissa käsitelleet kansanedustajat tienneet kokonaisuudesta! Mukamas!

Ja tämä kaikki tapahtui siis ohi hallitusohjelman 2003 – 2007, josta voinee vetää ainakin sen johtopäätöksen, että näiden asioiden todellinen päätäntävalta on eduskunnan ulkopuolella. On Sovittu Että (OSE) – järjestelmällä?

Se tiedetään varmasti tuon aiemman koosteen kautta, että tuo tapaturmalain 41 d pykälä levitettiin lainsäädäntöön laajemminkin. Asbestista sairastuneet poimivat nuo kaikki lakikohdat ansiokkaasti esiin johonkin lakiesityksen lausuntoon ja yrittivät saada parannusta vakuutettujen/potilaiden asemaan. Siinä kuitenkaan onnistumatta.

Mutta eikös tässä ole esimerkiksi tutkivat/hoitavat lääkärit asetettu perustuslain yhdenvertaisuuspykälän suhteen eriarvoiseen asemaan vakuutuslääkäreiden kanssa?

Sitä moni on ihmetellyt, ettei kukaan tutkiva/hoitava lääkäri tai lakimies ole tehnyt tuosta valitusta laillisuusvalvojille.

VAKUUTUSPOTILAIDEN OIKEUSTURVAN PARANTAMINEN
Vuoden 2012 kesällä eri sanomalehtien mielipideosastoilla levisi tällainen sdp;n kansanedustajien mielipidekirjoitus. Jostain syystä, monet kirjoitukseen liittyvät kommentit juuttuivat ennakkotarkastukseen. Eikä niitä koskaan julkaistu.

Tosiyritys vai tietoista bluffia sdp:n leiristä? Tapahtuiko mitään parannuksia?

 

Entinen kansanedustaja Kari Rajamäki/sd. saattaisi uskaltaa jo avata asiassa sanaista arkkuaan. Hänen Savon Sanomissa 16.4.2008 julkaistu ”Vakuutuslääkärit ja oikeusturva” – kirjoituksensa on edelleen ajankohtainen!

Sitten vuoden 2016 tilanteisiin. Kirjallinen kysymys on erinomainen, mutta ministerin vastauksesta saa sen käsityksen, että vakuutusalalle kallellaan olevat virkamiehet ovat edelleen ministeriön ruorissa. Ministerit, kansanedustajat ja presidentit vaihtuvat; virkamiehet ja lobbarit pysyvät. Samoin kuin saamaan kaavaan rakennetut vastaukset.

KK 284/2016 vp – Kirjallinen kysymys vakuutuspotilaiden oikeusturvan parantamisesta – Riitta Myller/sd. – Lähde on eduskunnan internet-sivut

Eduskunnan puhemiehelle,

Suomalaisessa vakuutusjärjestelmässä potilaan vakuutuskorvauksesta ei päätä häntä hoitava lääkäri, vaan erillinen vakuutuslääkäri hoitavan lääkärin lausunnon pohjalta potilasta useinkaan näkemättä. Mikäli vakuutuslääkäri ei yhdy hoitaneen lääkärin lausuntoon, voi seurauksena olla korvauksien ja hoidon sekä kuntoutuksen vähentäminen tai epääminen kokonaan. Tämä taas merkitsee paitsi inhimillistä katastrofia potilaalle itselleen myös lisäkustannuksia julkiselle terveydenhuollolle.

Vakuutuslääkärien ja -yhtiöiden päätöksistä on mahdollisuus valittaa muutoksenhakulautakunnan ja vakuutusoikeuden kautta aina korkeimpaan oikeuteen asti. On kuitenkin kohtuutonta vaatia kansalaisilta jopa vuosia kestävää oikeustaistelua, varsinkin kun kyseessä on heidän oma terveytensä ja toimeentulonsa. Oikeusprosessia vaikeuttaa myös se, että vakuutuslääkärien lausunnot ovat luokiteltu salassa pidettäviksi, jopa potilaalta itseltään, 80 vuoden ajaksi. Tämä saa monet luopumaan asiasta ja heille kuuluvista korvauksista ja hoidosta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta vakuutuspotilaiden oikeusturvaa parannetaan ja riita-asioiden käsittelyaikoja lyhennetään sekä kuinka vastaisuudessa turvataan riita-asioiden puolueeton ja läpinäkyvä käsittely?

Helsingissä 17.5.2016
Riitta Myller/sd

* * * *

Ministerin vastaus on purettu .pdf-muodossa olevasta tekstistä. Tietolähteenä on edelleen eduskunnan internet – sivusto.

* * * *

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 284/2016 vp
Vastaus kirjalliseen kysymykseen vakuutuspotilaiden oikeusturvan parantamisesta

Eduskunnan puhemiehelle,
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Riitta Myllerin/sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 284/2016 vp:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta vakuutuspotilaiden oikeusturvaa parannetaan ja riita-asioiden käsittelyaikoja lyhennetään sekä kuinka vastaisuudessa turvataan riita-asioiden puolueeton ja läpinäkyvä käsittely?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Sosiaalivakuutusasioissa  päätökset  tehdään pääsääntöisesti kirjallisten selvitysten perusteella.

Käytännössä ei ole pidetty mahdollisena, että vakuutuslaitosten lääkärit tutkisivat kaikki etuudenhakijat.

Esimerkiksi vuonna 2014 työeläkelaitokset käsittelivät yli 22 000 ja Kansaneläkelaitos   käsitteli yli 18 000 uutta työkyvyttömyyseläkeasiaa.

Kaikkien näiden eri puolilla Suomea asuvien etuudenhakijoiden tapaaminen ei olisi taloudellisesti mahdollista, eikä se toisi ratkaisutoimintaan merkittävää lisäarvoa.

Etuus- ja korvauspäätös voidaan tehdä kirjallisten selvitysten perusteella, koska ratkaisun tulee perustua objektiivisiin sairauslöydöksiin. Keskeisen lääketieteellisen selvityksen etuusasian käsittelyssä muodostavat hoitavan lääkärin potilaan terveydentilasta tekemät   merkinnät.

Ne  sisältävät muun muassa potilasta tutkittaessa tehdyt havainnot ja lääketieteellisten tutkimusten  tulokset.

Hoitavan lääkärin diagnoosi perustuu hänen tekemiinsä tai teettämiinsä tutkimuksiin. Vakuutuslääkäri tekee oman arvionsa näiden samojen tutkimustulosten ja havaintojen pohjalta. Lääkäri arvioi potilaan terveydentilaa eri näkökulmasta riippuen siitä, toimiiko hän hoitavan lääkärin roolissa vai vakuutuslaitoksen asiantuntijalääkärinä.

Hoitavan lääkärin ensisijaisena tehtävänä on pyrkiä edistämään potilaansa  terveydentilaa ja päättää hänen hoidostaan.

Vakuutuslääkärin tehtävänä on tehdä potilasasiakirjojen merkintöjen perusteella lääketieteellinen  arvio siitä, täyttyvätkö hakijan hakeman etuuden myöntämisedellytykset.

Tällöin  vakuutuslääkärin on otettava huomioon hakijan  terveydentilan lisäksi myös muut asianomaisessa lainsäädännössä etuuden myöntämiselle asetetut vaatimukset kuten hakijan työ- ja koulutustausta ja työntekomahdollisuudet.

Vakuutuslääkärin on suhteutettava yksittäistapaus kokonaisuuteen, yleiseen ratkaisukäytäntöön ja oikeuskäytäntöön.

Vakuutettujen yhdenvertaisen kohtelun kannalta on tarkoituksenmukaista, että hoitava lääkäri ei ratkaise oikeutta sosiaalivakuutusetuuteen. Hoitava lääkäri arvioi potilaansa työkykyä ja tilannetta yksittäisen potilaan kannalta.

Hänellä ei ole mahdollisuutta vakuutuslaitosten

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 284/2016 vp

lääkäreiden tavoin suhteuttaa henkilön tilannetta muiden vastaavien etuudenhakijoiden tilanteeseen ja muutoksenhakuelinten noudattamaan lain tulkintakäytäntöön.

Sosiaalivakuutusjärjestelmässä asiakkaan oikeusturva toteutuu muutoksenhakujärjestelmän kautta. Jokaisella vakuutuslaitoksen antamaan päätökseen tyytymättömällä etuudenhakijalla on oikeus valittamalla hakea muutosta päätökseen.

Tällöin muutoksenhakuelin tarkastaa, että vakuutuslaitos on päätöstä tehdessään noudattanut laissa säädettyjä edellytyksiä.

Arviointiin sisältyy myös vakuutuslaitoksessa tehty lääketieteellinen arvio. Sosiaalivakuutusasioita käsittelevissä muutoksenhakulautakunnissa on lääkärijäseniä, jotka osallistuvat asian ratkaisuun lääketieteellisiä seikkoja koskevissa tapauksissa.

Lääkärijäsenet toimivat tehtävässään tuomarin asemassa ja heihin sovelletaan tuomareiden esteellisyyssäännöksiä. Muutoksenhakulautakunnissa   asiat   käsitellään   kollegiaalisesti eli päätöksentekoon osallistuu useampia ratkaisijoita.

Lautakunnan lääkärijäsen ei anna asiassa itsenäistä lausuntoa, vaan osallistuu asian ratkaisemiseen yhdessä muiden jäsenten kanssa.

Muutoksenhakulautakuntiin sovelletaan lakia oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa (381/2007).

Kuten hallintotuomioistuimissa, muutoksenhakulautakunnissa ratkaisu tehdään neuvottelussa asianosaisten ja yleisön läsnä olematta ja neuvottelun sisältö on pidettävä salassa. Myös ratkaisuun osallistuvien jäsenten merkinnät, kuten lääkärijäsenen merkinnät, ovat neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvia.

Salassapitoaika on 80 vuotta asian vireilletulosta muutoksenhakuelimessä. Neuvottelusalaisuudella on katsottu olevan tärkeä merkitys muutoksenhakuelinten riippumattomuuden  ja  ratkaisujen perusteellisen  harkinnan  turvaamiseksi. Julkisuus saattaisi estää  muutoksenhakuelinten  jäsenten yksityiskohtaista ja vapaata mielipiteiden vaihtoa ja eri ratkaisuvaihtoehtojen avointa punnintaa ja näin vaikuttaa ratkaisun sisältöön.

Muutoksenhakulautakunnan ratkaisun perustelut ilmenevät päätöksen perusteluista.

Perusteluista on ilmettävä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja millä oikeudellisella perusteella siihen on päädytty.

Vakuutusasioita koskevien etuus- ja korvauspäätösten perustelujen parantamiseksi lainsäädäntöön on lisätty Kansaneläkelaitosta, työeläkelaitoksia ja tapaturmavakuutusyhtiöitä velvoittavat täydentävät säännökset päätöksen perustelemisesta.

Säännökset edellyttävät, että etuus- tai korvausasian käsittelyyn osallistuva vakuutuslaitoksen asiantuntijalääkäri laatii perustellun kannanottonsa, joka liitetään tapauksen asiakirjoihin. Asianosaisella on päätöksen saatuan oikeus saada pyynnöstä tämä perusteltu kannanotto.

Lisäksi lääketieteellisiä asioita sisältävään hylkäävään päätökseen on kirjattava asian arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 284/2016 vp

Etuudenhakijan kannalta on tärkeää saada oikea ja hyvin perusteltu ratkaisu mahdollisimman varhaisessa  vaiheessa. Hyvin perustellut etuus- ja korvauspäätökset myös vähentävät muutoksenhaun tarvetta sekä tehostavat   muutoksenhakuelinten  toimintaa, sillä  ne  helpottavat muutoksenhakuelintä perehtymään käsiteltävänä olevaan asiaan.

Helsingissä 3.6.2016
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä

Miltä tilanteet näyttävät tosielämässä? Entä minkälaisista rahasummista puhutaan?

YKSITTÄISTAPAUSTEN HISTORIAA
Vakuutusala on tähän asti vedonnut yksittäistapauksiin. Vaan entä, kun ”yksittäistapauksia” onkin 100, 1000, 10 000 tai yli 100 000?

Yksittäistapaus – Julkaistu elokuu 22, 2016
”Tapaus Saara Auvinen nousi näistä kuvakoosteessa olevista ja Iltalehden tekemistä jutuista uudelleen julkisuuteen. Ja syytä onkin.

Toivotaan, että julkisuuden myötä Saara saa viimeinkin hänelle kuuluvat korvaukset ja kuntoutukset, jotka hänelle yrittäjän vakuutussopimuksen mukaan kuuluvat. Ja se kaikista tärkein. Tulee, niin hyvään kuntoon kuin tuollaisen vakavan tapaturman jäljiltä on asianmukaisen kuntoutuksen avulla mahdollista.

Tässä Suomi 2017 artikkelissa ensin kolme kohdetta päättäjien ja tiedotusvälineiden läpiskannaukseen. Ja sitten kolme kohdetta myös kaikille aiheesta enemmän kiinnostuneille, tutustumista ja tietojen edelleen jakoa varten.

SISÄLLYSLUETTELO
Vakuutuslääketieteellinen arvio kaikille tutuksi
Kaikkien vakuutusyhtiöiden lääkärit päivänvaloon
Myös vakuutuslakimiesten nimitiedot yhtiöittäin ovat julkisia
Saara Auvisen verkosto
Saattaen vaihdettava – toimintamallista 13.6.2008 alkaen
Suullisen perimätiedon siirtoa nuoremmille sukupolville”

Lue lisää Suomi 2017-blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2016/08/22/yksittaistapaus/

Eikä tässä kaikki.

Seuraavat Suomi 2017 – blogin artikkelit käsittelevät kirjallisesti ja suljetusti toimivaa, sana hirviötä; vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä, joka käsittelee muun muassa työkyvyttömyyseläkkeistä potilaiden/vakuutettujen tekemiä valituksia:

← Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta – TELK

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta 2 – TELK →

Eikä tuossakaan vielä kaikki.

VAKUUTUSALAN LÄHIHISTORIAN ”UUDISTUKSISTA”
Ainakin seuraavat viime vuosien ”parannus”- ja ”uudistushankkeet” ovat päättyneet vakuutusalan yhtiöiden ja heidän puolellaan olevien etujärjestöjen voittoon:

1. vakuutuslääkärijärjestelmän ”avaaminen ja kehittäminen”
STM091:00/2012 Risikko
STM047:00/2014 Räty

2. päätösperustelujen ”parantaminen”
STM104:00/2013

3. vakuutusoikeuden ”uudistaminen”
OM/4/32/2006 Henriksson
4. tapaturma- ja ammattitautilain ”uudistus”
STM114:00/2009 TAU

Tiedot kyseisistä hankkeista löytynevät vielä, avoimen internetin hakukoneita hurauttelemalla ja kunkin hankkeen ministeriön yksilöintitunnusta hyödyntämällä.

Kaikkia kyseisiä hankkeita yhdistää potilaan/vakuutetun näkökulmasta tarkasteltuna ainakin se tosiasia; kun järjestelmiin piti tehdä täysremontti, tehtiin pientä pintaremonttia.

Tärkeintä finanssi- ja vakuutusalalle on se, että kaikki ”uudistukset” ovat kustannusneutraaleja. Joka suomennettuna tarkoittaa sitä, että nykymeno jatkuu entisellään. Vakuutus- ja eläkeyhtiöt voittavat aina halutessaan. Ja kyllä ne sitä haluavatkin.

Ainakin näillä korporatismi = On Sovittu Että (OSE) – järjestelmäkoneistomme vallankäytön alueilla, tarvitaan täysremontti:

1. vakuutuslääketiede
2. vakuutuslääkärijärjestelmä
3. vakuutusoikeus
4. suljetusti ja kirjallisesti toimiva vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä
5. laillisuusvalvonta

Miten on? Onko edes sosialidemokraateilla (sdp) rohkeutta ja jos on, niin saavatko he tehdä ekosysteeminsä kanssa tarvittavat korjaukset? Ja jos saavat, niin millä aikataululla korjaukset ovat valmiita?

Tietysti ensin pitää päästä konsensukseen siitä, että toimivatko perustuslaki ja Euroopan ihmisoikeussopimus edelleen yhteiskunnallisten asioiden pelikirjoina?

PERUSTUSLAKI JA EUROOPAN IHMISOIKESSOPIMUS
Tässä kohteliammin ja varmistuksena, yksi katu- ja ruohonjuuritason näkökulma perustuslakia ja oikeusvaltiota käsitteleviin keskusteluihin. Jossa yksi ilmentymä ovat vakuutuslääkärit ja vakuutuslakimiehet, jotka toimivat ilman tapaamiskontaktia asiakkaisiinsa.

Tärkein kysymys lienee siis, että kenellä Suomessa on todellinen valta? Toiseksi tärkein se, että miten isoksi päättäjämme uskaltavat eron, virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välillä kasvaa? Onko perustuslailla ja vallan kolmijako-opilla merkitystä?

Paljon hyvääkin oli pääministeri Sipilän hallituksen hurlumhei – henkisissä pakkolaki- ja yhteiskuntasopimusasioissa.

Esimerkiksi ammattiliitot ja niiden keskusjärjestöt SAK/STTK/AKAVA sekä puolueista ainakin oppositiopuolueet ja jopa oikeuskansleri Jaakko Jonkka olivat huolissaan perustuslain velvoitteiden toteutumisesta. Ja tämä on tietysti hyvä asia.

Entäpä sitten esimerkiksi työelämässä pysyvästi sairastuneiden ja vammautuneiden tilannekuva seuraavien lakipykälien toteutumisen suhteen? Miten nämä seuraavat lakien kohdat toteutuvat tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa? Entä vakuutusoikeudessa?

Olisipa upeaa saada live-tilanteeseen vakuutettujen/potilaiden kanssa kasvokkain, kommentoimaan ensimmäisessä setissä sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Outi Antila sekä toisessa oikeusministeriön ylijohtaja Kari Kiesiläinen, joiden alaisuudessa nuo kyseessä olevat, kirjallisesti ja suljetusti toimivat erityistuomioistuimet toimivat.

1. Perustuslaki 6 §, 21§, 22§ ja 88 § – Lähde on Finlex

6 §Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

21 §
Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

22 §
Perusoikeuksien turvaaminen
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

88 §
Yksityisen laillinen saatava valtiolta
Jokaisella on oikeus talousarviosta riippumatta saada valtiolta se, mitä hänelle laillisesti kuuluu.

2. Euroopan ihmisoikeussopimus EIS 6 1§ ja EIS 13 – Lähde on Finlex

6 artikla
Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.

13 artikla
Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon
Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.

Eikä tässä vielä kaikki.

Joko tiedät, mitä kaikkea ”uudistetusta” tapaturma- ja ammattitautilaista jätettiin pois? Ja miksi ihmeessä? Montako aihetta käsittelevää uutisjuttua aiheesta löydät?

Nimittäin. Tässä seuraavassa olisi ollut vielä isomman kohun paikka kuin hallintarekisterissä ja entisen pääministeri sekä kokoomuksen puheenjohtaja Stubbin sanomisissa.

”Uudistettu” tapaturma- ja ammattitautilaki astui voimaan 1.1.2016:
https://suomi2017.wordpress.com/2015/04/21/apua-lisaa-2/

Eikä tässä kaikki.

Mitä mieltä; lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan, isosta kuvasta ovat uusi oikeusministerimme Antti Häkkänen/kok. ja oikeuskanslerimme Tuomas Pöysti?

POLIITIKKOJEN KADONNUT VALTA
Ja kun vauhtiin näissä sosiaali-, oikeus- ja ihmisoikeuspolitiikkaan liittyvissä asioissa päästään, niin joko aika on kypsä sille, että saamme tietää, kenellä todellinen valta Suomessa on? Tässä on yksi edelleen ajankohtainen huomio yli 24 vuotta sitten ilmestyneestä Helsingin Sanomista.

Poliitikkojen kadonnut valta
HS – Pääkirjoitus – 5.4.1993
Erkki Pennanen
Kirjoittaja oli Helsingin Sanomain pääkirjoitustoimittaja.

”ESKO AHON enemmistöhallituksen talouspoliittinen saamattomuus kertoo muustakin kuin hallituksen kokemattomuudesta ja avuttomuudesta.

Tosiasiassa koko poliittinen järjestelmämme on vinoutunut sellaiseksi, että hallituksella ja eduskunnalla, poliitikoilla yleensä, on kovin vähän sananvaltaa talouspolitiikassa. Valta on luisunut virkamiehille ja eturyhmille.

Talouspolitiikka on ollut ulkopolitiikan tavoin ”liian tärkeä asia” vaaliareenoilla puitavaksi. Kuinka harva poliitikko onkaan pyrkinyt profiloitumaan talouspoliittisilla linjauksillaan. Julkisuudessa eduskuntaa myöten tyydytään turhan usein puhumaan niitä näitä. Itse asioista päätetään kabineteissa, pääasiassa muiden kuin poliitikkojen kesken.

Ulospäin tosin näyttää siltä kuin hallitus pitelisi talouspolitiikan lankoja käsissään.

Kun oppositio ei enää voi äänestää lakeja edes lepäämään, tiukan säästölinjan toteuttaminen on periaatteessa kiinni vain hallituksen rohkeudesta.

Hallituksen ongelma ei ole eduskunnan oppositio, vaan SAK:n puheenjohtajaan Lauri Ihalaiseen tässä tapauksessa personoituva korporatiivinen järjestelmä. Kun Ihalainen ilmoittaa televisiossa olevansa pöyristynyt hallituksen uusimmista säästöaikeista, meillä tiedetään, että hallitus on heikoilla.

Oppositiosta se voi ehkä olla piittaamatta, mutta Ihalaisen kanssa sen on pakko neuvotella tai perääntyä. Muuten edessä on kukaties yleislakko.

Sosiaalidemokraateille jos keille ay-liikkeen vallan ja valtaelkeiden kritiikki taitaa olla vähintäänkin kaksipiippuinen kysymys.

Korporatismilla on saavutuksensa. Muuttuneissa oloissa poliitikkojen olisi kuitenkin korkea aika ryhtyä peräämään kadonnutta valtaansa ja puolustamaan sitä.”

Kun perussuomalaisillekin ja sdp:lle on nyt käynyt, miten on käynyt, niin onko Suomen puoluekartalla olemassa edes yhtä puoluetta, jonka hallussa on yhteiskunnallisten asioiden hoitamisen iso kuva? Ja uskaltaako ja saako tuo puolue kertoa asiat, niin kuin ne todellisessa todellisuudessa ovat?

ONKO SOVITTU ETTÄ (OSE) – JÄRJESTELMÄLLÄ JATKETAAN?
Pääministeri Juha Sipilä ja keskustan korporatismin ekspertti Olli Rehn lähtivät vuonna 2015 tekemään eskoahoja korporatismille, mutta miksi taas vain työntekijäpuolen osaa moukaroiden? Ministeri Olli Rehn julisti Kauppalehden uutisessa 21.8.2015:
”Rehn löi pisteen korporaatiovallalle – nyt siirrytään parlamentarismiin”

Tässä vuoden 2015 tilannekuvaa ja tunnelmia:

Korporatismi kaatumassa?
Julkaistu syyskuu 23, 2015

”Vaiko kovenemassa? Yhteiskuntasopimuksen kautta tapahtunut tykitys Suomen todellista hallintamuotoa eli korporatismia kohtaan on ollut viime kuukausina kova. Tykitys pelkästään korporatismin yhtä osapuolta; ay-liikettä eli työntekijäpuolen ammattijärjestöjä kohtaan on ollut saatanallisen massiivinen. Ketkä tapahtumia ohjaavat ja aikatauluttavat? Entä käsikirjoittavat? Yksi avoin veikkaus tulee tästä linkistä.

– –

Tilannekuvaa lakisääteisellä vakuutusalalla; avaavia Suomi 2017-artikkeleita:
Hallitusneuvottelut 2015
Hallitusohjelma 2015
Perustuslaki 2
Korporatismi
Keskusta

– –

MITÄ KAIKKEA TUO REHNIN PISTE KORPORAATIOVALLALLE KOSKEE?
Kaikkea saattaa toki vielä vallan kulisseissa tapahtua.

Avain juttu on tietysti, se että ollaanko nyt keskustan johdolla; valmiita avamaan koko kuva Suomen korporatismista? Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK), Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA), Keskuskauppakamarin ja Finanssialan keskusliiton (FKL) muodostaman ekosysteemin vallankäytön sekä vuosikymmeniä jatkuneen jarruttelun osalta?”

Lue lisää Suomi 2017 – blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2015/09/23/korporatismi-kaatumassa/

Tuleva syksy ja palkkaneuvotteluineen näyttävät uskaltavatko työantajanpuolen ekosysteemit viedä kansallisen korporatismin kaadon loppuun asti? Jos uskaltavat, niin mitä vastapuolella olevat työmarkkinajärjestöt ja heidän sisäpiiriläiset saavat; tämän artikkelin aiheista, hiljaa olostaan vastineeksi?

SDP:N EKOSYSTEEMIEN ELIITTIÄ
Kuvakoosteen vaikuttajakartassa muutamia sdp:n oikeus-, sosiaali- , talous-, media- ja ihmisoikeuspolitiikan vuosien 1977- 2017 keskeisiä henkilöitä. Nimien järjestys on satunnainen ja kattavuus koko sdp:n ekosysteemin osalta vajavainen. Ainakin virkamiesten osalta. Niin Suomessa kuin Euroopan unionissa.

Minkälaisen vaikuttajakartan sdp:n ekosysteemeistä, Sinä tekisit?

Missä heistä elossa olevat nykyisin vaikuttavat ja kuinka moni heistä on jo euromiljonääri? Sillä jokuhan on ollut hintana sille, ettei palkkatyöntekijöiden isoin ekosysteemi ole saanut  esimerkiksi lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan kafkamaisia järjestelmiä korjattua? Useiden vuosikymmenten aikana sdp:n edustajia on kuitenkin istunut poliittisen ja korporatiivisen järjestelmän avainpaikoilla.

Onko Sovittu Että (OSE) ollaan yhdessä toimien hiljaa?

ENTINEN EU:N JA EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES HUOLISSAAN
Entä kenellä todellinen valta Suomessa on? Ovatko nämä entisen Euroopan unionin ja eduskunnan oikeusasiamiehen Jacob Södermanin/sd. kirjalliset kysymykset hallitukselle menettäneet merkityksensä? Vai ovatko ne edelleen ajankohtaisia?

Kirjallinen kysymys KK 371/2010
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ylipitkien käsittelyaikojen lyhentäminen
http://kansanmuisti.fi/document/kk-371-2010/
Vastaajana keskustan sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Kirjallinen kysymys KK 194/2009
Sosiaaliturvan muutoksenhaun pidentyneet käsittelyajat
http://kansanmuisti.fi/document/kk-194-2009/
Vastaajana keskustan sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Kirjallinen kysymys KK 298/2008
Työperäisten asbestisairauksien hoito ja korvaukset
http://kansanmuisti.fi/document/kk-298-2008/
Vastaajana kokoomuksen peruspalveluministeri Paula Risikko

Kirjallinen kysymys KK 440/2007
Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen ­vakuutusoikeudessa
http://kansanmuisti.fi/document/kk-440-2007/
Vastaajana vihreiden oikeusministeri Tuija Brax

HUOM!
Mikäli kirjallisen kysymyksen Kansan muisti – linkki on lakannut toimimasta, niin tee haku uusi kirjallisen kysymyksen tunnuksella ja/tai nimellä.

Niin kuin aihetta omakohtaisesti tuntevat huomaavat, eri aikakauden ministereiden vastauksista. Ministerit, kansanedustajat ja presidentit vaihtuvat; virkamiehet ja lobbarit pysyvät. Tarttiskos jo tehrä jottain?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, ay-liike, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, kansalaisjärjestöt, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: | Kommentoi