Suomi Euroopan unionissa 2017

Euroopan unionin perusideahan on hyvä. Rauhan ja yhteistyön projekti. Yli maa-, aate-, uskonto- ja kulttuurirajojen ulottuvana. Kohti parempaa elämää, yhdessä toimien.

Kuitenkin on koko ajan tärkeää muista seuraavat varoituksen sanat – ”Hänen tarinansa: Suomalaiset luottivat yhteiskuntajärjestykseen, joka lopulta tuhosi heidät vihollisinaan”
Lähde: Helsingin Sanomat 15.3.2017, sivu B12, Vieno Zlobina kulki Ikitiellä.

SISÄLLYSLUETTELO
Suomi kuntoon ihan oikeasti
Suomen tavoitteet EU:ssa vuonna 2006
Suomen EU-komissaarin tilaisuus Helsingissä 23.3.2017
Perustuslain perälauta tarvitaan takaisin paikalleen
Vierasperäisistä sanoista yhteisymmärrys
Suomalaiset talousviisaat suomalaisten avuksi
Säilöönotto- ja maastapoistumisyksiköt valmiiksi
Tanskan malli Suomeen
Useampi suurmoskeija Helsinkiin

Kohteliaimmin ja varmistuksena tiedoksesi. Saat artikkelin kuvakoosteet ruudullesi tarkempina, kun klikkaat niitä hiirelläsi tai täppäät sormellasi.

SUOMI KUNTOON IHAN OIKEASTI
Suomessa moni asia näyttää hyvältä kuvissa ja kuulostaa päättäjien puheissa. Vaan minkälainen ero vallitsee niiden ja tosielämän tilanteiden välillä?

Ketkä ja miten toimien korjaavat Euroopan unionin?

Keskustan pääministeri Juha Sipilä julkaisi 9.3.2017, ”Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon” – sloganilla varustetussa blogissaan: ”Terveiset Eurooppa-neuvostosta – Talous kuntoon, sisämarkkinat toimiviksi” – kirjoituksen. Se jää tuon tekstin perusteella epäselväksi, että ajaako myös hän ja keskustapuolue Euroopan unionia enemmän EU-liittovaltion suuntaan? Ja millä ja kenen antamalla mandaatilla?

Päättäjämme ja tiedotusvälineemme ovat epäonnistuneet ainakin EU-asioiden kertomisessa siinä, että miksi ero virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välillä on päässyt kasvamaan entistä suuremmaksi. Ainakin monien katu- ja ruohonjuuritason kansalaisten mielissä sekä silmissä.

Suomeen jäävien, todelliset mittasuhteet, alkavat pikku hiljaa hahmottumaan.

Avain kysymyksesi on noussut se, että missä menee kuvakoosteen kertomissa asioissa kansantaloudellinen kantokyky? Mitä ruletti maksaa? Kuka maksaa? Kuka kuviota taustalla ohjaa?

Entä joko on saatu selville, että miten suuri määrä Suomeen tulleista on kansainvälisten määritelmien mukaan siirtolaisia? Entä todellisten pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä?

Uusia kysymyksiä aiheesta ovat muun muassa:
Mikä on palautusmatkojen hinta?
Miten monella palautettavalla on Suomessa vahvistettu valehenkilöllisyys?
Kuinka moni palaa yrittämään uudelleen vanhalla ja oikealla henkilöllisyydellä?

Hinta-arvio per päivä 199 €
> majoitus, ruoka, sote- ja oikeusapupalvelut, matkakortti, vaatteet, harrastukset
Valitusprosessin kesto hallinto-oikeudessa 1,5 vuotta
360 + 180 = 570 päivää
570 x 199 = 113,430 €/henkilö
21 000 x 113 430 = 2,382,030,000 € eli 2,4 miljardia euroa

”Maahanmuuttajien segregaatiota ja ghettoutumista täytyy ehkäistä kaikin keinoin. Sosiaaliturvan varassa elävien maahanmuuttajien pyöriminen vain omissa porukoissaan pienillä alueilla hidastaa kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, toteaa Helsingin PS-Nuorten puheenjohtaja Toni Ahva” Lähde: Suomen Uutiset 15.3.2017.

Aiheesta lisää artikkelin lopussa.

SUOMEN TAVOITTEET EU:SSA VUONNA 2006
Yli 10 vuotta sitten tilanteet EU-asioiden avoimuuden suhteen näyttivät lupaavilta. Tässä vielä lyhyesti, mitä Suomen valtio lupasi muulle maailmalle muun muassa lainsäädäntötoimistaan vuonna 2006. Toimiessaan EU-puheenjohtajana:

Suomen EU-puheenjohtajakauden tavoitteena avoin ja tehokas unioni
30 Jun 2006, 10:20 en fr de fi sv

”Suomen puolivuotinen EU-puheenjohtajakausi alkaa lauantaina 1. heinäkuuta. Kauden aikana Suomi johtaa puhetta EU:n neuvoston kokouksissa, joita pidetään Brysselissä yli 3000 ja Suomessa noin 130. Kokouksista suurimpia ovat Lahden epävirallinen päämiestapaaminen 20. lokakuuta, joulukuun Eurooppa-neuvosto Brysselissä sekä Helsingissä syyskuussa pidettävä Aasian ja Euroopan maiden Asem-huippukokous.

Suomi haluaa kaudellaan puuttua unionin ydinongelmaan, sen vähentyneeseen oikeutukseen kansalaisten silmissä. Suomi katsoo, että unionin tarpeellisuuden osoittaminen onnistuu parhaiten tekemällä tehokasta lainsäädäntötyötä ja hoitamalla myös unionin muut tehtävät tehokkaasti.

Siksi Suomi panostaa erityisesti avoimeen ja tehokkaaseen toimintatapaan. Avoimuuden lisääntyminen unionin toiminnassa näkyy erityisesti neuvoston istuntojen avautumisena kansalaisten seurattavaksi internetin kautta.

Suomen tavoitteena on myös unionin lainsäädäntötyön laadun parantaminen. Tähän sisältyvät sekä säädösten vaikutusten selvittäminen että selkeyden parantaminen.”
Lähde: eu2006.fi

Virheitä on varmasti myös EU:n odotusten suhteen tapahtunut paljonkin, mutta kuinka monesti niitä pystytään yhteiskuntarauhan järkkymättä toistamaan?

SUOMEN EU-KOMISSAARIN TILAISUUS HELSINGISSÄ 23.3.2017
Euroopan unionin idean myymistä ja määrittelyä tulee tehdä koko ajan. Tältä näyttää pääministeri Juha Sipilän/kesk. tekemä kaavio EU:n isosta kuvasta. Vielä, kun mukaan saadaan kaaviota selventävät tekstiselosteet, niin meillä kaikilla on mahdollisuus yrittää ymmärtää sitä mitä kaikkea EU on ja mitä taas ei missään nimessä.

Toivottavasti EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen esittää omansa 23.3.2017.

Nimittäin. EU-asioiden suhteen moni haluaa kuulla nyt, että mihin valtiovarainministerinä vuonna 2008 toimineen Jyrki Kataisen/kok. ennustus perustui, että Suomi tarvitsee noin 2 miljoonaa maahanmuuttajaa vuoteen 2020 mennessä? Ja ollaanko tuota tavoitetta nyt mahdollisesti ajamassa kiinni Euroopan unionin alueella tapahtuvien turvapaikanhakijoiden pakkosiirtojen kautta? Ensi alkuun muutamien satojen turvapaikkaa hakevien siirtojen kautta harjoitellen ja kantaväestön joustamiskykyä testaten?

Tässä tulevassa EU-tilaisuudessa, aiheesta kuullaan toivottavasti lisää. Onhan aiheena Euroopan unionin tulevaisuus. Toivottavasti ei enää ylhäältä alas johdettuun.

Suomen EU-komissaarilla aikaa suomalaisille vain 45 minuuttia!

Tilaisuudesta löytyy lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet, Euroopan komission Suomen edustuston nettisivuilla tai heidän Facebook – sivullaan.

Suomi 2017 verkoston tekemään palautteeseen Facebookissa vastattiin:
”Kannatettava tilaisuus. Tosin aika on erittäin lyhyt. Varsinkin, jos ajatellaan kaksisuuntaista dialogia. Ja sitä kaikkein tärkeintä. Yleisökysymyksiä ja niihin annettavia vastauksia.”

Euroopan komission Suomen edustusto vastasi ystävällisesti kuvakoosteessa oleviin kysymyksiin Facebookissaan näin:
”Hei! Kiitos kommentista. Tiedämme, että aika on lyhyt, mutta pitempää ei kokonaisohjelmaan mahtunut ja halusimme kuitenkin järjestää tilaisuuden. Tilaisuus lähetetään Facebook live-lähetyksenä tämän sivun kautta ja on mahdollista katsoa myös jälkikäteen”

PERUSTUSLAIN PERÄLAUTA TARVITAAN TAKAISIN PAIKALLEEN
Hyvä edes noin. Sillä vuonna 2011 ja 2012 Suomen pääministerinä toimiessaan; Jyrki Katainen järjesti EU-asioista vähän isompia yleisötilaisuuksia.

Harmillista oli etenkin tuon vuoden 2011 tilaisuus. Silloin yleisölle oli luvattu mahdollisuus tehdä Euroopan unionista kysymyksiä.  Ennen perustuslain 2007-2011 ”uudistuksen” toista käsittelyä LJL 3/2011 eduskunnassa. Jonka ydinasiana oli merkittävän valtiollisen toimivallan itsemääräämisoikeuden siirtämisen helpottaminen. Esimerkiksi Euroopan unionille. Julkisuuden valokeila oli taas suunnattu presidentin valtaoikeuksien kaventamiseen.

Vaan kuinkas vuonna 2011 EU-yleisökysymyksille sitten kävikään?

Presidentinvaalit 2012 – Keskustelutilaisuudet Euroopan tulevaisuudesta
Julkaistu maaliskuu 6, 2012

”Keskustelutilaisuus Euroopan tulevaisuudesta” – sarjan tapahtumat jatkuvat. Koska kyse on koko Eurooppaa koskevasta keskustelusarjasta, niin toivon tasavallan presidentti Sauli Niinistön osallistuvan niihin aktiivisesti. Erittäin aktiivisesti. Myös jatkuvaan jälkiseurantaan ja – kommentointiin paneutuen.

Toivon myös, että hän hoitaa arvovallallaan kaikkiin tilaisuuksiin saataville myös simultaanitulkkauksen suomeksi. Tilaisuudessa pidetyt puheet on mielestäni saatava myös nettiin. Kunkin tilaisuuden jälkeen myös suomeksi. Tulla ymmärretyksi omalla kielellään on kaikkien menestyvien yhteisöjen perusta.

Valtaeliittihän on aina yhteiskuntamallista riippumatta olemassa. Harva tosin siihen tunnustaa kuuluvansa. Ja onhan se inhimillistä. Varsinkin, jos pystyy koko ajan päättäjänä toimimaan toisin kuin puheissaan lupaa.

Uskaltaako siis tasavallan presidentti Sauli Niinistö heti laittaa 1.3.2012 eduskunnassa antamansa vakuutuksen käytäntöön? Vai pitääkö tämän kaltaiset vakuutukset ymmärtää vain juristin suusta sujahtaneiksi sanasuhnuiksi?

Lue lisää tästä Suomi 2017 – blogin linkistä:
https://suomi2017.wordpress.com/2012/03/06/presidentinvaalit-2012-keskustelutilaisuudet-euroopan-tulevaisuudesta/

VIERASPERÄISISTÄ SANOISTA YHTEISYMMÄRRYS
Sanoilla voidaan johtaa harhaan. Kuin myös maalata mainetta todellisuutta mustemmaksi.

Populisteiksi ja populismin kannattajaksi on päässyt median ja etenkin sosiaalisen median käsittelyssä hyvin moni suomalainen. Entä missä vaiheessa kuulemme, ketkä kaikki suomalaisista vaaleilla valituista päättäjistä, voidaan nimetä federalisteiksi ja federalismin kannattajaksi? Entä virkamiehistä? Ja mitä kaikkea, tämä jako sitten tosielämän tilanteiden ymmärtämiseksi tarkoittaa?

Sen voinee jo näin näppituntumalla sanoa, että puolue- ja aatejako saattaa yllättää. Siis, jos ollaan perinteisellä suomalaisella tavalla rehellisiä. Edes hetken aikaa.

Eikä tässä vielä kaikki.

Kumpi henkilönä on yhteiskuntarauhan kannalta vaarallisempi? Liberaali vai konservatiivi?

Onko Suomessa jo mahdollista päästä sopuun siitä, mitä noilla vierasperäisillä termeillä tarkoitetaan?

SUOMALAISET TALOUSVIISAAT SUOMALAISTEN AVUKSI
Jos ajatellaan taloutta, niin siellä rasistin leiman saattaa saada otsaansa vaatimalla Suomelle takaisin omaa valuuttaa. Yrittäen samalla saada selville sen, että miten ja miksi; Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska pärjäävät omalla valuutallaan?

Tähän kysymykseen olisi mielenkiintoista kuulla talouden realistien leiriin luettavien Björn Wahlroosin ja taloustieteen Nobel-palkitun Bengt Holmströmin näkemykset?

Entä pystyvätkö he erilaisten lukujen velhoina kertomaan, mikä on Suomen jäljellä oleva itsenäisyysprosentti?

SÄILÖÖNOTTO – JA MAASTAPOISTUMISYKSIKÖT VALMIIKSI
Uutistietojen mukaan ruuhkat vastaanottokeskuksissa ovat helpottaneet. Mutta uudenlaiset tarpeet ovat kasvussa toisaalla:

”Viime vuonna maahanmuuttoviranomaiset tekivät yli 21 000 kielteistä turvapaikkapäätöstä. Päätöksistä suurin osa on vielä valituskierroksella tuomioistuimissa. Poliisi aloittaa maasta poistamisen vasta sen jälkeen, kun kaikki valitustiet on koeteltu ja kielteinen turvapaikkapäätös saa lainvoiman.” Lähde: Iltalehti 25.2.2017

Tilanne on ollut näkyvissä Helsingin kaduilla jo yli kuukauden ajan. Josta saattaa tulla pysyvämpi näky katukuvassa, jos tällaisen mielenosoittamisen kautta joku osallistujista onnistuu muuttamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen myönteiseksi. Jonka jälkeen sana leviää, miten turvapaikka saadaan.

Joten toivotaan, etteivät suhteita omaavat poliittiset toimijat järjestele, kielteisiä muutoksia kyökin kautta myönteisiksi. On olemassa virallinen turvapaikkahakemuksen käsittely ja sitten se todellinen. Jolloin sana leviää räjähdysmäisesti maailmalle,

Kuten teki pääministeri Sipilän lupaus luovuttaa kotitalonsa pakolaisten käyttöön. Jota ei sitten ainakaan uutistietojen mukaan koskaan tapahtunut.

Kuntavaalit 2017 lähestyvät – Mihin asti Helsingin päättäjien pinna venyy? Tästä linkistä HU-juttuun.

Myös suomalaisten kodittomien ja hädänalaisten tilanteiden hoitamiseksi. Kerralla kuntoon.

Sitten se tärkein ehken tärkein juttu.

Miten valmiita suomalaiset viranomaiset ovat siihen, kun seuraava siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden seulonta – aalto iskee Suomeen?

”- Suomen poliisilla on EU:ssa hyvä maine laittomasti maassa olevien poistamisessa. Meillä on ollut vuodesta toiseen hyvä kontrolli ja erinomaiset prosessit. Nyt käännytettäviä on kuitenkin selvästi enemmän kuin aiemmin ja tehokkaan toiminnan varmistaminen edellyttää riittäviä resursseja myös säilöönoton puolella, selvittää Lintuluoto.

Liian vähän paikkoja
Käännytyksistä vastaavan Lintuluodon mukaan Suomessa on säilöönottopaikkoja selvästi liian vähän tämän hetkiseen tarpeeseen nähden. Poliisin omista tiloista ei komisarion mielestä löydy järkevää ratkaisua ongelmaan.

– Poliisilaitosten tilat eivät sovi tämän tyyppiseen toimintaan. Inhimillinen käännytyspäätösten toimeenpano edellyttää nimenomaan säilöönottoyksikön tyyppistä talteenottoa, selvittää Liisa Lintuluoto.”
Lähde: Iltalehti  25.2.2017 – Säilöönottoyksiköt ovat nyt tupaten täynnä.

Voisiko väliaikainen ratkaisu olla tässä kohta se, että otetaan tekniikka avuksi ja sallitaan myös pantavalvottu kotimajoitus vapaaehtoisten kotona? Heitä löytynee runsaasti, aikaisempien ”Meillä on tilaa” – mielenosoitusten perusteella ruuhka-avuksi hankalaan tilanteeseen.

Faktaa vai fiktiota? Lue Uusi Suomi sivulta lisää.

TANSKAN MALLI SUOMEEN
Niin kuin on jo nähty. Suomessa on paljon henkilöitä, jotka haluavat tänne hyvin erilaisella taustalla olevia siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita. Eikä siinä mitään.

Vaan onko meillä niin sanotuilla kantaväestöön kuuluvilla enää sanavaltaa siihen, keitä tänne otetaan, miten täällä tulee käyttäytyä ja minkä lain mukaan toimitaan?

Mikä on virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välinen ero?

Dokumentti on katsovissa tämän artikkelin julkaisun hetkellä Yle Areenassa.

Järkyttävän dokumentin sisällön suhteen olisi toivottavaa, että Suomen EU-komissaari Jyrki Katainen kertoo lisää. Paljon lisää. Esimerkiksi nykyisten kotikulmiensa Brysselin tilanteiden kautta peilaten. Rauhan, rakkauden, rehellisyyden ja rispektin sävyttämillä sanoilla tyynnyttäen.

USEAMPI SUURMOSKEIJA HELSINKIIN
Yleltä tulleen Ulkolinjan ”Saudi-Arabian liittolaiset” – jakso kannattaa tämän artikkelin kokonaisuudesta kiinnostuneiden katsoa. Sen sisältö avaa osaltaan silmiä ja laajentaa ymmärrystä, kun Helsinkiin tarjolla olevasta ensimmäisestä suurmoskeijasta päätetään.

Se, joka ohjaa ihmisten sieluja; hallitsee aseilla maata ja sen rikkauksia.

Se, mikä on tuossa dokumentin perusteella kummastuttavaa. Samaa kieltä puhuvat, samaa uskontoa tunnustavat ja saman maan kansalaiset tappavat pitkäkestoisesti toisiaan. Eikä käynnissä ole vain yhtä sisällissotaa, vaan valtioiden rajat ylittävää sotimista. Suurvaltojen taustatuella.

Olisiko tässä ainakin yhden Nobelin rauhanpalkinnon saaneen suomalaisen eli Martti Ahtisaaren ekosysteemin näytön paikka?

Ensin alkuun nopeasti selvittäen, mikä on kyseisillä alueilla asuvien kristittyjen turvallisuustilanne? Rauhaa, rakkautta, rehellisyyttä ja rispektiä huokuvin sanankääntein.

Ratkaisevaa Euroopan tilanteelle on tietysti se, että mitä Turkki tekee jo maassaan oleville pakolaisille. Sitten se, miten Espanja, Italia ja Kreikka pystyvät selviytymään tulija-aalloista. Eikä liene ole pois suljettu se mahdollisuus, että Venäjä raottaa myös rajojaan.

Kiitos sosiaalisen median ja ulkomaisten tiedotusvälineiden meillä suomalaisillakin on ollut mahdollisuus huomata se, että eivät monet tosielämän asiat ole niin kuin päättäjämme kertovat niiden olevan.

Joten toivotaan, että edes avoimuuden ja rehellisyyden hyveet toteutuvat Euroopan unionissa. Toki itse kunkin maakoodien mukaan ymmärrettyinä, koska arkipäivän tasolla yhteistyöhön kalibroituminen kestää vielä vuosikymmeniä.

Nykyisen Euroopan unionin sisällä olevan pakolais- ja siirtolaistilanteen selvittäminen onnistuu toivottavasti rauhan, rakkauden, rehellisyyden ja rispektin hengessä. Yli puolue -, aate -, media -, maa -, ikä- ja varallisuusrajojen. Hitaasti, mutta varmasti. Mieluummin alhaalta ylöspäin neuvotellen kuin ylhäältä alaspäin käskien.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): EU, maan tapa, politiikka, populismi, populisti, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Valinnanvapaus 2

Toivottavasti sisäministeri Paula Risikko/kok. saa ja uskaltaa jatkaa valinnanvapaus – teeman ison kuvan avaamista sekä korjaamista.

Oikeusvaltion toteutumisen kannalta erittäin tärkeitä läpivalaisun aiheita sote –uudistuksen valinnanvapauden toteuttamisessa ovat:

Vakuutuslääkärijärjestelmä
Vakuutuslääketiede

Myös erittäin merkittävää julkista valtaa käyttävien vakuutuslääkäreiden ja vakuutuslakimiesten esille saamisen osalta. Ehdottomasti ennen kuin hallituksen sote – uudistuksen korjatut lakiversiot tulevat eduskunnan käsittelyyn.

Miksi viisi (5) vuotta sitten käynnistynyt; vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyden parantaminen keskeytettiin?

Edelleenkin isot rispektit ministeri Risikolle, että hän sosiaali- ja terveysministeri aikanaan edes yritti taistella tutkainta vastaan. Vaikkakin vakuutuslääkärijärjestelmän avaaminen juuttui syväksi tiedettyyn valinkauhaan.

SISÄLLYSLUETTELO
Sote – uudistuksen lainsäädäntö
Julkista valtaa käyttävien tiedot kaikkien saataville
Vakuutuslääkärin roolista tutkivana/hoitavana lääkärinä
Soten vakuutus- ja eläkeyhtiöitä koskeva avaus käyntiin
Julkisen vallan käyttäjien kytkentäkaaviot tarvitaan
Henkilökohtainen selvitysmies ja tulkki turvaamaan perusoikeudet
Perustuslain 124§ poisto – ratkaisee yksityistämisen ongelmat

Tämän kokonaisuuden suhteen haastavinta on varmasti se, että miten eron virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välillä voi havaita?

SOTE-UUDISTUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖ
Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin ilmoitus 5.3.2017 siitä, ettei hän asetu perussuomalaisten puheenjohtajaehdokkaaksi kesäkuun puoluekokouksessa, synnytti automaattisesti paineen soten ja maakuntamallin läpiviemiselle.

Lausuntokierroksella olevat tai jo olleet lakiluonnokset ovat seuraavat:

Valinnanvapauslaki
Maakuntalaki
Maakuntien rahoituslaki
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki
Sosiaali- ja terveydenhuollon voimaanpanolaki

Todennäköisesti niistä puuttuvat vakuutuslääkärijärjestelmää ja vakuutuslääketiedettä koskevat osiot.

Kyseessä on Suomen historian jättimäisin lakiluonnosten paketti. Toivottavasti niistä saadaan myös kokonaisuutta selventävät kaaviot. Varustettuina selventävin tekstiselostein. Niin sanotut katu- ja ruohonjuuritason kansalaisten versiot.

Pienelle huomiollle jääneeseen MTV uutisten artikkeliin tästä linkistä (linkki toiminnassa 7.3.2017)

Toisaalla on hyvä tiedostaa, että kokoomuksen ekosysteemissä on ollut käynnissä jo jonkin aikaa hanke perustuslain 124§ poistamiseksi! Hanke tarvitsee kahden peräkkäisen eduskunnan käsittelyn ja hyväksynnän. Joten on mielenkiintoista seurata, tekeekö pääministeri Sipilän hallitus aiheesta eduskunnalle hallituksen esityksen? Aiheesta lisää artikkelin lopussa olevan linkin kautta.

Mielenkiintoiseksi tämän laillisuuspuolen tekee se, että yksi sote – uudistuksen keskeisimpiä virkamiehiä, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti sosiaali- ja terveysministeriöstä on hakenut oikeuskanslerin virkaan. Virka täytetään 1.5.2017 alkaen ja tehtävä vapautui, kun oikeuskanslerina pitkään toiminut Jaakko Jonkka jää eläkkeelle. Oikeuskansleri Jonkka tuli ennen joulua ja joulun jälkeen esille näkemyksensä kanssa, että perustuslain yli on kävelty jo vuosien ajan ja useiden hallitusten toimesta.

JULKISTA VALTAA KÄYTTÄVIEN TIEDOT KAIKKIEN SAATAVILLE
Sitten aiheessa eteenpäin. Joko on ratkaistu, kuinka monessa tehtävässä hoitava/tutkiva lääkäri voi sote – uudistuksen jälkeen toimia? Entä myös vakuutuslääkärinä toimiva?

Seura-lehden artikkeliin tästä linkistä (linkki toiminnassa 7.3.2017)

Joten soten valinnanvapaus voi toteutua tosielämässä aidosti vain, jos potilas/vakuutettu pystyy tekemään aidosti ja etukäteen päätöksen siitä, että meneekö hän omassa vahinko- ja sairaustapauksessaan myös vakuutuslääkärinä toimivan vastaanotolle.

Viranomaiselle jo vuosia sitten ehdotettua ja selkeästi kuuluvaa valvontatehtävää hoitaa tällä hetkellä sosiaalinen media:

”Tässä blogikirjoituksessa julkistamme vakuutuslääkäreiden nimet, erikoistumisalueet ja tietyissä tapauksissa myös vastaanottopaikat.

Listassa olevat nimet ovat siis vakuutusyhtiöiden, muutoksenhakulautakuntien ja Vakuutusoikeuden itse internet-sivuillaan tai vuosikertomuksissaan julkaisemia tietoja.

Tämän listan tietojen keräämisessä ovat kovan työn tehneet Terhi Sorkamo ja Anu Parkkonen. Suuret kiitokset heille!”

Tilannekuvakatsaus vuodelta 2014 on luettavissa osoitteessa:
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/2014/06/asv-blogi-julkistaa-pahamaineisten.html

* * * *

Toivottavasti tämän kaltaiseen viranomaisten ylläpitämään tilannekatsaukseen saadaan mukaan myös kaikki Kelan vakuutuslääkäreinä toimivat.

Sekä vakuutusyhtiölle lausuntoja antavat ja todistajina oikeudessa toimivat vakiolääkärit:

”Lakisääteisiä vakuutuksia käsittelevän vakuutusyhtiön asiakirjoihin sisältynyt tieto asiantuntijalääkäreiden henkilöllisyydestä tai heidän palvelus- tai toimeksiantosuhteensa olemassaolosta, ottaen myös huomioon heidän osallistumisensa julkisen vallan käyttämiseen, ei ollut julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 17 tai 20 kohdassa tarkoitettu liike- tai ammattisalaisuus tai muu vastaava salassa pidettävä liike- tai elinkeinotoimintaa koskeva seikka.

Tiedot heidän henkilöllisyydestään tai erikoisaloistaan tai erityispätevyyksistään eivät liioin olleet mainitun pykälän 1 momentin 32 kohdassa tarkoitettuja henkilökohtaisia oloja kuvaavia salassa pidettäviä tietoja. Tiedot eivät muillakaan perusteilla olleet salassa pidettäviä.”

Näitä vakiolääkäreitä ei ole mikään vakuutusyhtiöistä toistaiseksi kertonut. Ollaan siis vuodessa 2017. Vakuutusyhtiöt ovat myös väittäneet, ettei kyseisiä vakuutuslääkäreitä tarvitse kertoa.

Lainattu kohta ko. vakiolääkäreiden tietojen julkisuudesta on lainattu tästä korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksestä – KHO:2014:83

http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1400242517419.html

Toivottavasti esimerkiksi lääkäreiden ja lääketeollisuuden kytköksiä esiin kaivanut ja julkaissut, Helsingin Sanomat uskaltaa ja saa kaivettua, varmistettua sekä nostettua nuo puuttuvat nimet ja heidän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaiset tiedot esille.

Tai sitten jonkun täytyy jaksaa vääntää uusi prosessi vakuutusalan ja Suomen valtion laillisuusvalvojien kanssa.

VAKUUTUSLÄÄKÄRIN ROOLISTA TUTKIVANA/HOITAVANA LÄÄKÄRINÄ
Sitten konkreettinen esimerkki lausunnon antajina ja todistajina toimivien tietojen esille saamisen tärkeydestä. Muutenhan jatkossakin potilas/vakuutettu voi  mennä tietämättään myös vakuutusyhtiön vakiotodistajana ja lausunnonantajana toimivan vastaanotolle.

Esimerkissä on kyse tapaus Esa Keskinen. Jääkiekon maailmanmestari 1995 ja hänen vakuutustaistelunsa OP – Pohjolan kanssa:

”Turun Palloseuran entinen jääkiekkoilija Esa Keskinen on voittanut monivuotisen taistelun vakuutusyhtiö Pohjolaa vastaan. Korvauskiistan pääasiaksi muodostui tulkinta siitä, syntyikö vamma (hermovaurio) taklaustilanteesta vai oliko se perua välilevyrappeutumasta, joka Keskisellä todettiin.

Kun Keskinen vei asian käräjäoikeuteen, hänen tukenaan oli useiden urheilussa mukana olleitten lääketieteen asiantuntijoitten lausuntoja, joitten mukaan pahaksi äitynyt selkävamma johtui nimenomaan taklaustilanteesta.

Käräjäoikeudessa Pohjolan todistajina esiintyneet asiantuntijat olivat sairauden kannalla, mikä ei edellyttäisi korvausta.

Hovioikeuteen asti edenneen tapauksen käsittelyssä päästiin sopuratkaisuun, jonka mukaan Pohjola korvaa Keskiselle tapaturmaeläkettä 7 743,65 euroa kuukaudessa kolmen vuoden ajalta eli 278 771 euroa korotettuna viivästyskorolla.

”Tämä on suurimpia korvauksia, joita olemme urheilussa maksaneet. Melko harvoinhan urheilussa tulee korvattavaksi vakavia vammoja”, Pohjolan lakimies Kari Yliperttula sanoi.

Sopuratkaisuksi tuli kolme vuotta. Korvaussumma määräytyi Keskisen silloisen vuosiansion (109 322 euroa) mukaan. Tapaturmaeläke on siitä 85 prosenttia.”
Lähde: Helsingin Sanomat 6.12.2006

Lainaus Helsingin käräjäoikeuden kansliatuomiosta Esa Keskinen vastaan vakuutusyhtiö Pohjola 30.6.2005:

”Lääkäritodistajina Niinimäki, Pasanen ja Rahkonen ovat muodostaneet mielipiteensä asiassa tutustuttuaan Keskistä koskeviin asiakirjoihin.

Kukaan heistä ei ole tutkinut Keskistä eikä ole käytännön työssään tai muuten perehtynyt hermoperäisestä kivusta kärsivien potilaiden hoitoon.


Heidän mukaansa Keskisen selän kiputila ja pelikyvyttömyys on aiheutunut välilevyn rappeutumasta.”
Lähde: Oikeusturvan ajankuva – blogi

Eli keitä ovat OP-Pohjolan lausunnonantajina ja todistajina toimineet Niinimäki, Pasanen sekä Rahkonen? Etunimiltään, erikoisaloiltaan ja erityispätevyyksiltään? Missä kaikkialla he toimivat terveydenhuollossa ja/tai vakuutusalan yhtiöissä?

Eikä tässä vielä kaikki.

SOTEN VAKUUTUSYHTIÖITÄ KOSKEVA AVAUS KÄYNTIIN
Avoimuutta sote – uudistukseen prosessiin saadaan vasta, jos ja kun läpivalaisu tehdään yhtä aikaa myös kohteista vakuutuslääkärit ja vakuutuslakimiehet. Kysehän on heidän kohdallaan myös erittäin merkittävän julkisen vallan käyttäjistä. Valtaosin yksityisesti omistetuissa vakuutus- ja eläkeyhtiöissä, jotka näillä näkymin tulevat olemaan erittäin merkittäviä omistajia maakuntamalliin perustuvassa sote – järjestelmässä.

Yhteiskunnallisesti erittäin tärkeän asian kokonaisvaltainen, ison kuvan, selvittäminen on aloittamista vailla valmis. Muuten olemme luiskahtaneet mutinoitta finanssikonsernien omistamien vakuutusyhtiöiden pyörittämään terveydenhoitomalliin.

Asiasta on siis jo olemassa korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätös KHO:2014:83, jossa potilaiden/vakuutettujen verkosto voitti, vuosien kovan taistelun jälkeen, suomalaiset vakuutusyhtiöt ja eläkeyhtiöt siinä, että erittäin merkittävää julkista valtaa käyttävät vakuutuslääkärit ovat nimitietojensa, erikoisalojensa ja erityispätevyyksiensä suhteen julkista tietoa.

Yhtiöt julkaisivat tuolloin tietoja vakuutuslääkäreistään nettisivuillaan. Nyt tarvitaan vain ajan tasalla olevaa päivitystä, jossa ovat mukana myös vakuutusalan vakiotodistajina ja lausunnonantajina toimivien tiedot.

Valvira tai sosiaali-terveysministeriö voi tehdä niistä helposti jatkuvasti päivittyvän koosteen, joka on kaikkien avoimesti saatavilla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterin JulkiTerhikki-rekisteriin liitettynä.

On ollut huolestuttavaa huomata, etteivät vielä vuonna 2017 vakuutusyhtiöt ole kertoneet kyseisen oikeudenpäätöksen velvoittamana myös niitä yhtiöidensä; isolla rahalla vakiotodistajina ja -lausunnonantajina toimivia (vakuutus) lääkäreitä! Näin potilas/vakuutettu voi edelleen joutua omassa vahinkoasiassaan tietämättään myös vakuutusyhtiön vakuutuslääkärinä toimivan vastaanotolle.

Riski kasvaa, jos ja kun sote-uudituksen edistyessä yksityistettyjen terveyden- ja sosiaalihuollon pisteitä pyörittävät myös vakuutusyhtiöiden kokonaan (Oma Sairaala/Pohjola Sairaala) tai osittain (Pihlajalinna/LähiTapiola) omistamat yritykset.

Lue lisää aiheesta osoitteessa:
Korkein hallinto – oikeus | Osa 1/5
https://suomi2017.wordpress.com/2015/12/20/korkein-hallinto-oikeus-osa-15/

MYÖS VAKUUTUSLAKIMIESTEN NIMET YHTIÖITTÄIN OVAT JULKISIA
Tästä asiasta on saatu alalla toimivan henkilön suusta sellainen suullinen kommentti, että eihän näitä voi julkistaa, koska sitten paljastuu kaikki!

Vuodelta 2013 löytyy lainvoimainen päätös siitä, että myös erittäin merkittävää julkista valtaa käyttävien vakuutuslakimiesten nimitiedot ovat julkisia. Helsingin hallinto-oikeuden lainvoimaiseksi jääneen päätöksen tunnistetiedot ovat HHO 01636/13/1203.

Ihmeelliseltä tuntuu, ettei tämän(kään) asiakokonaisuuden työstäminen ja tuominen päivänvaloon ole kiinnostunut tiedotusvälineitä? Liittyy hyvin tiukasti kohta 2 ja kaikkien vakuutuslääkäreinä toimivien päivänvaloon tuomista sekä sidonnaisuuksien heidän sidonnaisuuksien selvittämistä.

Aiheesta lisää Suomi 2017 – blogin artikkelissa:
Korkein hallinto – oikeus | Osa 3/5

”Tiesitkö jo tämän? On olemassa myös oikeuden päätös siitä, että erittäin merkittävää julkista valtaa käyttävien vakuutuslakimiesten nimitiedot ovat julkisia. Aiheesta saatiin lainvoimaiseksi jäänyt päätös jo 22.8.2013. Vastapuolena tuomioistuinkäsittelyssä oli If-vahinkovakuutusyhtiö, josta kuvakooste oheisena.”

Lue lisää Suomi 2017 blogin osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2014/10/21/korkein-hallinto-oikeus-osa-35/

Eikä tuossa vielä kaikki.

Ratkaisevaa tietysti on se, että onko tässä perussuomalaisten kansanedustajan Ritva Elomaan kirjallisessa kysymyksessä hallitukselle ja vastuuministeri Paula Risikon/kok. vastauksessa esiintuomat ”parannukset” toteutuneet potilaiden/vakuutettujen tosielämässä.

Vakuutuslääkärien hylkäävien tietojen perustelut – KK 416/2014 vp
> tiedosto on –pdf-muodossa
> tarvitset sen lukemiseen ilmaisen Adobe Acrobat-ohjelman

Vakuutuslääkärien päätösten perustelut_VAKUUTUSLÄÄKETIEDE_RITVA ELOMAA ja muita_perussuomalaiset_PAULA RISIKKO_kokoomus

Eikä tässä kaikki.

JULKISEN VALLAN KÄYTTÄJIEN KYTKENTÄKAAVIOT TARVITAAN
Niin kuin sote –uudistuksen edistyessä on nähty. Yllättävän vaikeita ja isoja asioita pystytään puristamaan kaavion muotoon. Vaikka tällaiselle mallille tunnutaan naurettavan, niin vain kaavioin ja täsmentävin tekstiselostein voidaan saada isokin asiakokonaisuus sellaiseen muotoon, että yksityiskohdista päästään neuvottelemaan tarkemmin ja tekemään tarkentavia korjauksia.

Myös keskeiset lakikohdat saatava selventävään kaavio- ja tekstiselostemuotoon!

Miksei sitten seuraavakin onnistuisi?

Kun erittäin merkittävää julkista valtaa käyttävien vakuutuslääkäreiden ja vakuutuslakimiesten nimitiedot sekä sivutoimipaikat ovat viimeinkin selvillä, niin esimerkiksi tiedotusvälineet voivat lähteä selvittämään ja piirtämään nimien sekä organisaatioiden välisiä kytkentäkaavioita ja sijaintipaikkoja.

Keitä he ovat ja missä kaikkialla he toimivat? Missä firmoissa ja miten vakuutuslääketieteeseen nojautuva bisnes pyörii? Kuinka isoista rahasummista puhutaan? Ansio- ja pääomatuloissa? Pää- ja sivutoimissa? Oman yhtiön kautta tapahtuva laskutus?

Kyseessä olevien asioiden selvittäminen ja esiintuonti on juuri nyt; yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä vaihe. Nimittäin. Sote – uudistuksen myötä terveydenhuollon ja etenkin työterveyshuollon omistajiksi ovat tulleet ja nousemassa vakuutus- ja eläkeyhtiöt. Joko terveysalalla toimivien omien yritysten tai sitten erilaisten osuus- ja osakeomistusten kautta.

Talouselämän artikkeliin tästä linkistä (linkki toiminnassa 7.3.3017)

(Vakuutus) lääketieteellinen johtaja Maarit Gockel, Keskinäinen työeläkeyhtiö Elo:
”Hyvin menestyvissä yrityksissä varhaisen tuen mallit, työnkuvan muokkaus sekä osasairauspäivärahan ja ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmallinen käyttö tukevat työssä selviytymistä.

Heikosti työelämään kiinnittyneiden tilanne on huonompi. Lapsuuden turvattomuus, koulukiusaaminen, elintapojen polarisoituminen ja työttömyyteen liittyvä toimintakyvyn lasku syrjäyttävät työelämästä.

Sote-uudistuksen myötä maakunnat alkavat vastata työvoimahallinnon toiminnoista. Jotta työllisyysaste nousisi, toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen lapsuudesta eläkeikään on nostettava sosiaali- ja terveydenhuollon keskiöön.

Maakuntien vastuulla on tukea kuntia terveyden edistämisessä. Samaa osaamista pitää käyttää terveydenhuoltojärjestelmässä tukemaan elämäntapamuutoksia osana muuta lääketieteellistä hoitoa. Yksittäisten hoitavien lääkäreiden aika ja osaaminen eivät tähän riitä.

Työterveyshuolto, joka tuntee työpaikan mahdollisuudet, on luonteva koordinoiva yksikkö muun terveydenhuollon, kuntoutuksen, työvoimahallinnon, Kelan ja eläkeyhtiöiden keskellä. Pitkät odotusajat tutkimuksiin ja hoitoihin syrjäyttävät työelämästä.”
Lähde: Talouselämä 5.3.2017 – Tebatti: Suomessa on liikaa työkyvyttömyyseläkeläisiä – toiminta- ja työkyky ovat keskeiset asiat sote-uudistuksessa

Tämäkin aihe on mitä ajankohtaisin. Toivottavasti myös eläkeyhtiöt ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta saadaan yhtäaikaiseen läpivalaisuun.

HENKILÖKOHTAINEN SELVITYSMIES JA TULKKI TURVAAMAAN PERUSOIKEUDET
Ratkaisevaa sote – uudistuksen vakuutettu/potilas osiossa tulee olemaan se, että päästetäänkö vakuutusyhtiöt entistä syvemmälle yhteiskunnan kukkaroille? Vai laitetaanko vakuutusyhtiöt toimimaan ihan oikeasti siinä tehtävässä, joka niille lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan piirissä kuuluu?

Yksi parannus voidaan napata esimerkiksi turvapaikanhakijoiden prosessista, joissa pyritään noudattamaan ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista niin sanotusti viimeisen päälle.

Ennen kirjallisen valituksen tekemistä vakuutusyhtiö on velvoitettu järjestämään suullinen kuuleminen. Esimerkiksi ennen kuin tapaturma – ja työkyvyttömyyseläkkeestä tehdään päätös. Läsnä kuulemisessa ovat potilas/vakuutettu ja lähiomainen, tutkiva/hoitava lääkäri tai lääkärit ja tulkkina toimiva puolueettomaksi varmistettu lakimies. Suullinen kuuleminen nauhoitetaan ja litteroidaan asiakirjojen todisteeksi.

Vakuutusalan suulla on väitetty jo vuosien ajan, ettei tällainen suullinen kuuleminen ole mahdollista, koska korvaustapauksia on niin paljon. Tämän Iltalehden ja If – vahinkovakuutusyhtiön vastauksen mukaan asia on kokonaan toisin:

”- Vakuutuslääkäri ei koskaan ratkaise korvausasiaa yksin, vaan hän ottaa kantaa vain lääketieteen näkökulmaan, jota sovelletaan korvausratkaisun tekemisessä. Ratkaisut perustuvat hoitavan lääkärin lausuntoihin ja hänen tekemiinsä tutkimustuloksiin. Vakuutusyhtiö tekee korvauspäätöksen lakiin ja säännöksiin perustuen.

Laskentatavasta riippuen 90 – 95 prosenttia vakuutuslääkärin lausunnoista on myönteisiä asiakkaan näkökulmasta, Anssi Ranta sanoo.”
Lähde: Iltalehti 9.4.2013 – Vakuutustarinasta kohu: Lääkäriltä päätös potilasta tutkimatta?

Eli tuon uutisen mukaan vain 5 – 10 prosenttia on sellaisia päätöksiä If-vahinkovakuutusyhtiössä joista mahdollisesti valitetaan.

Suullinen käsittely ja henkilökohtainen selvitysmies olivat esillä jo 11 vuotta sitten ilmestyneessä Kelan lehdessä. Sen pääkirjoitusivulla!

– Henkilökohtainen selvitysmies –
”Kuntoutusasiakas joutuu nykyisin miettimään, kuuluuko hän työhallinnon, työeläkelaitosten, Kelan, liikennevakuutuksen, tapaturmavakuutuksen, erityisopetuksen, vammaispalvelun vai mahdollisesti jonkin muun tahon järjestämän kuntoutuksen piiriin.

Kelan asiantuntijalääkärin Paavo Rissasen mielestä oikean löytäminen on asiakkaalle täysin mahdoton tehtävä. Jokainen tarvitsisi hänen mukaansa siihen oman henkilökohtaisenselvitysmiehen.

Tällainen sekamelska ei todellakaan ole hyväksi kenellekään. Paavo Rissanen kirjoittaa parhaillaan historiikkia siitä, miten tähän sekamelskaan on tultu.

Samalla hän katsoo eteenpäin ja pohtii, miten kuntoutusjärjestelmää voitaisiin selkeyttää.

Yhdelle luukulle keskittäminen ei näytä hänen mukaansa mahdolliselta, joten paras lääke on eri toimijatahojen arkipäiväinen yhteistyö asiakkaan hyväksi.

Yhteistyö. Asiakkaan hyväksi.

Kuulostaa liiankin helpolta ratkaisulta, muttei se vaan käytännössä sitä ole. Yhteistoiminta on osoittautunut äärimmäisen vaikeaksi. Kukin taho kulkee enimmäkseen tiukasti pitkin omaa reviiriään.

Paavo Rissasen lausahdus ”Kaikkien, jotka kuntoutuksen alueella toimivat, tulisi tunnistaa oma osasensa ja puhaltaa kuntoutuksen yhteiseen hiileen” ei saisi jäädä pelkäksi sanahelinäksi. Sen takana on ihmisten vakava kuntoutuksen tarve, joka tässä sekamelskassa saattaa jäädä tyydyttämättä.

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään nykyisin jo niin paljon, että voidaan varmuudella sanoa, että ilman asianmukaista kuntoutusta monen työ- ja toimintakyky heikentyvät ennen aikojaan ja elämäkin saattaa jäädä sen vuoksi kesken.

Tasavertaisuuden nimessä täytyy myös sanoa, että monen kuntoutus myös saavuttaa tavoitteensa, työ- ja toimintakyky paranevat tai ainakin säilyvät, eikä elämä sen vuoksi jää kesken.

Yhteen hiileen puhaltaminen ei Paavo Rissasen mielestä ole ollenkaan ylivoimainen tehtävä.

Kelankin kuntoutus voisi olla tuloksellisempi ja vaikuttavampi, jos prosessia hoidettaisiin tehokkaasti kummassakin päässä, Kelassa ja terveydenhuollossa. Palvelujen tulee olla saumattomasti käytettävissä asiakkaan hyväksi.

Siitä ei ole kauankaan, kun lasten psykiatrisen kuntoutuksen ympärillä julkisuudessa käytiin ”juupas – eipäs” – keskustelua, kun kuntoutuksen resurssit eri järjestelmissä loppuivat kesken vuotta. Jos Suomella olisi selkeä kuntoutuspolitiikka, ei tuollaista keskustelua tarvitsisi käydä eikä minkään tahon tarvitsisi tuntea joutuvansa tekemään sellaista työtä, joka ei niille kuuluisi ja tekemään sitä vain sen vuoksi että joltakin toiselta ovat rahat loppuneet.

Eipä voi muuta kuin huokaista Paavo Rissasen mukana: Kunpa Suomessa olisi yhteiset kuntoutuspelisäännöt!”
Lähde: Kelan Sosiaalivakuutuslehti 5/2006 – Pääkirjoitus 21.9.2006

Eikä tässä vielä ihan kaikki.

Kunta-/kunnallisvaalit 2017 lähestyvät. Miten on edistynyt ja korjaantunut tämä tasavallan presidentti Sauli Niinistö esille ottama teema nuorten syrjäyttämisen estämiseksi?

Tässäkin aiheessa löytyy pienen rapsuttelun jälkeen päärooliin sote-uudistus, vakuutuslääketiede ja vakuutuslääkärijärjestelmä:

Presidentivaalit 2012 – Syrjääntyminen
Julkaistu syyskuu 20, 2012
”Kunnallisvaalit 2012 alkavat lähestymään. Tosin eniten käytetty termi taitaa olla kuntavaalit 2012? On aika alkaa; lopettelemaan, tämä vuoden 2012 presidentinvaaleihin liittynyt artikkelikokonaisuus. Sitä ennen vielä yksi uusi näkökulma tasavallan presidentti Sauli Niinistön esillenostamaan nuorten syrjääntymisteemaan. Kyse voi olla hyvinkin pienestä asiasta. Josta johtuen elämä lähtee menemään nuoresta pitäen vinoon.

Syrjääntyminen tapahtuu hitaasti ja varmasti. Oli kyseessä nuori taikka vanha.

Niin kuin tuosta HS-kuvakoosteesta nähdään niin myös vasemmisto on samalla piparipurkilla. Vaikka onkin voimakkaasti arvostellut Niinistön kokoaman ryhmän toimiin liittyviä asioita. Mielestäni turhaan.

Työkenttää nimittäin piisaa, jos ollaan kerrankin tosissaan. Vai onko kyseessä etukäteen roolitettu kuntavaalien edustappelu? Istuvathan kokoomus ja vasemmistoliitto samassa hallituksessa.

Juristina tasavallan presidentti Sauli Niinistö voi ottaa erikseen kantaa, onko kaikki kohdallaan Suomen oikeusjärjestelmässä? Erityisesti kirjallisesti toimivien hallinto-oikeuksien, vakuutusoikeudellisen erityistuomioistuinjärjestelmän ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suhteen? Siitä lyhyesti tämän artikkelin lopussa.

Sitten asioiden ytimiin. Otan syrjääntymiseen johtavista syistä konkreettisen esimerkin lapsista ennen kouluikää. Koskien ikähaarukka 2-6 vuotta.”

Lue lisää Suomi 2017 – blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2012/09/20/presidentivaalit-2012-syrjaantyminen/

Toivottavasti nuo asiat ovat jo kunnossa. Sillä rahaa, tietoa ja taitoa asioiden hoitamiseen toisin Suomessa kyllä on. ”Saattaen vaihdettava – toimintamalli” voidaan ottaa käyttöön ilman lakimuutoksia, mutta se kysyy vain päättäjiltä munaa.

PERUSTUSLAIN 124§ POISTO – RATKAISEE YKSITYISTÄMISEN ONGELMAT
Tässä kaikessa käynnissä on kilpajuoksu aikaa vastaan. Kokoomuksen ekosysteemin ajama hanke, perustuslain 124 § poistamiseksi etenee vallankäytön kulisseissa.

Yllättäenkö ja pyytämättä? Kaikessa hiljaisuudessa. Perustuslain 124§ poistamalla yksityistämisen mahdollisuuksien perälauta ja vakuutusalan ”ongelmat” poistuvat!

Kuten tämä, vuosina 1993 – 2009 vakuutusalan ylimpänä virkamiehenä toimineen, Tarmo Pukkilan huomio perustuslain velvoitteiden pitkäkestoisesta rikkomisesta:

”Suomessa yksityisille vakuutuslaitoksille on annettu merkittäviä sosiaaliturvan hoitotehtäviä. Työeläkelaitosten vastuulla on yksityisen sektorin työeläkejärjestelmän hoitaminen. Vahinkovakuutusyhtiöt puolestaan voivat hoitaa lakisääteistä työtapaturmavakuutusta. Nämä sosiaalivakuutukset ovat niin merkittäviä, että vakuutuslaitosten maksutuloista selvästi yli puolet kerätään näiden vakuutuslajien perusteella.

Sekä työeläkevakuutuksen että tapaturmavakuutuksen toimeenpanossa tehdään kansalaisten kannalta erittäin tärkeitä ja kauaskantoisia sosiaaliturvaa koskevia päätöksiä. Käsitykseni mukaan kyse on perustuslain tarkoittamasta merkittävästä julkisen vallan käytöstä.

Miten kansalaisten tasapuolinen kohtelu taataan, kun työkyvyttömyyseläkeratkaisut ja muut sosiaaliturvaa koskevat päätökset tehdään hajautetussa järjestelmässä – yksityisissä vakuutuslaitoksissa?

Ei sitä pystytäkään takaamaan.”

Lähde: Helsingin Sanomat 15.3.2011 – Työeläkejärjestelmä ristiriidassa perustuslain kanssa

Mitä tuon kirjoituksen julkaisemisen jälkeen tapahtui vakuutusalalla? Hyytävä hiljaisuus ja ministeri Paula Risikon hyvää tarkoittaneen vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyden lisääminen haudattiin vakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukuntaan. Nähtävästi kokoomuksen pääministeri Alexander Stubbin ekosysteemin käskyttämänä sekä sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn siunaamana.

Aurinko iloisesti keskuudessamme paistakoot ja nämä erittäin merkittävän julkisen vallan käyttäjät sekä käytön alueet meille eri kanteilta valaiskoot!

Reilun pelin hengessä. Ja esimerkiksi valinnavapaus asiaa ajavan ministeri Risikon johdolla sekä opposition valvonnassa.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparatsikki, korporatismi, maan tapa, mediasensuuri, politiikka, potilasjärjestöt, talouselämä, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Suomen itsenäisyysprosentti 2017?

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi on ollut käynnissä jo yli 3 kuukautta. Kuitenkaan erilaisissa uutisvirroissa ei ole näkynyt vahvistettua tietoa siitä, mikä on Suomen jäljellä oleva itsenäisyysprosentti? Entä jäljellä oleva kansallisen itsemääräämisoikeuden prosentti? 20% vai 80%? Uskaltaako ja saako, edes ulkoministeri Timo Soini/ps. kertoa nuo viralliset prosentit?

Avainkysymyksenä lienee? Kuinka monen veroparatiisiin EU:lla on varaa?

Tosielämän avainkysymyksenä lienee? Kuinka monen veroparatiisiin EU:lla on varaa?

 

EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ja keskustan pääministeri Juha Sipilän näkemykset ovat saaneet kovan haastajan kansalaispuolueen perustajan Paavo Väyrysen näkemyksistä:

”– Demokratian toimivuuden kannalta on tärkeää, että kansalaismielipiteet kanavoituvat poliittisen järjestelmän kautta. Muutoin saattaa syntyä ääri-ilmiöitä ja yhteiskuntarauhakin saattaa järkkyä. Ei ole oikein eikä viisasta, jos ehdokkaaksi vaaleihin voi päästä vain hyväksymällä poliittisen valtavirran mielipiteet, hän linjaa.”
Lähde: Uusi Suomi Puheenvuoro 3.3.2017 – Suomi terveeksi

Joten mielenkiintoista on kuulla se, missä Suomen osalta EU-liittovaltioon liittämisessä mennään? Ja onko kansallisen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden palauttamiseksi enää mitään tehtävissä?

SISÄLLYSLUETTELO
Perussuomalaisten EU – kritiikki lankattu piiloon?
Perustuslain ”uudistus” 2007 – 2011
EU- ja euroasiat sekä todellinen todellisuus
On Sovittu Että (OSE) – järjestelmä rulettaa

Politiikassa pitää osata pelata useilla korteilla ja korttipakoilla. Mielenkiintoista onkin seurata, kuinka pelissään onnistuvat sosialidemokraatit, vasemmistoliitto, rkp, kristilliset ja kovassa gallup-kasvussa olevat vihreät?

PERUSSUOMALAISTEN EU-KRITIIKKI LANKATTU PIILOON?
Vuosina 2011 ja 2012 näytti hetken aikaa siltä, että perussuomalaiset uskaltavat/saavat tuoda todellisen todellisuuden EU- ja euroasioissa esiin. Sitten nähtävästi käynnistyi piiloon harjaus. Lankkiharjaus.

Tuo on harmi, sillä EU- ja euroaiheethan ovat nyt mitä mielenkiintoisimpia. Varsinkin, kun Iso-Britannian Brexit eli ero EU:sta etenee. EU:n vedenjakajiksi povatut Hollannin parlamenttivaalit ja Ranskan presidentinvaalit lähestyvät. Suomen kuntavaaleja ja historiallista maakuntamallia unohtamatta.

Kuka politiikoistamme on populisti? Kuka on federalisti? Entä realisti? Nuo kysymykset ovat yhteiskunnallisesti erittäin tärkeitä. Yli puolue -, media-, etujärjestö – ja aaterajojen. Entä kuka pitää Suomen ja suomalaisten puolta. Ihan oikeasti?

Näin perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini MTV:n uutisissa vuonna 2012:
Soini: Jos ihmiset tietäisivät Suomen sitoumuksista enemmän, syntyisi kapina –

”- Päätös oli sellainen, mitä se ei missään nimessä olisi saanut olla. Yhteisvastuun edistäminen, pankkiunionin perustaminen ja se, että vakuusmekanismista aletaan käydä velkakirjakauppaa, tietää suomalaisille lisää maksettavaa entisten lisäksi. Tämä ei edes vielä auta tähän kriisiin, koska tämä on euron kriisi, kilpailukykykriisi ja nämä lääkkeet ovat vääriä, Soini totesi”.
Lähde: MTV uutiset 29.06.2012

Entä mikä mahtaa olla Suomen oma todellinen tilanne? Mistä kaikesta valtion velan saldot nyt kasvavat?

Mitä mieltä perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on nyt näistä euro ja EU – asioista? Entä Suomeen kohdistuvista ja rajussa kasvussa olevien, vuonna 2015 käynnistyneen, hallitsemattoman maahanmuuton synnyttämiin kustannuksiin?

Ja sitten euron osalta tähän päivään. Kreikan uudet velkapaketit ovat EU:n ja IMF:n käsittelyissä. Näin viime kesänä isoa kuvaa piirrettiin uutisvirrassa.

– Britannia ja EU: Hans-Werner Sinn uskoo Suomen ja Saksan joutuvan rahaliiton maksumiehiksi –
”Euron uhkana yhteisvastuu” – ”Saksalainen taloustieteilijä pelkää, että Britannian lähtö tekee euroalueesta liittovaltion.”
Lähde: Helsingin Sanomat 29.6.2016 – Talous

Joten mikä on perussuomalaisten, keskustan ja kokoomuksen kanta Suomen siirtymisestä EU-liittovaltion osavaltioksi? Entä opposition eli sdp:n, vihreiden, rkp:n, vasemmistoliiton ja kristillisten? Voiko hinnasta vielä neuvotella?

Mikä on perussuomalaisten virallinen kanta Suomen EU-kansanäänestykseen?
”Osakemarkkinoiden romahdus tai valuuttojen alamäki Britannian EU-eron jälkeen eivät pelota perussuomalaisten aktiiveja. Heidän mielestään EU-kansanäänestys pitäisi järjestää Suomessa jo lähitulevaisuudessa.

Eduskunnan talousvaliokuntaa johtavan Kaj Turusen mielestä Suomen ei kannata seurata ensimmäisenä Britannian esimerkkiä, vaan ampaista liikkeelle seuraavassa aallossa.” Lähde: Yle Politiikka 28.6.2016 klo 13:29 | päivitetty 28.6.2016 klo 14:00

Joten kuinka tiukasti olemme vuonna 2017 erilaisten sitoumusten (EVM, EVVR, eurotukipaketit jne.) kautta betonoituja EU-liittovaltion ytimiin? Vastaavatko ne työmarkkinajärjestöjen (EK/SAK/AKAVA/STTK) ne tavoitteita?

Entä joko tiedämme sen, mitä kaikkea meille äänestäjille jätettiin mediassa kertomatta, kun perustuslakia ”uudistettiin” 2007 – 2011? Entä aiemmin 1990 – luvulla?

Erinomaista alkutilannetietoa perustuslain ”uudistamisesta” löytyy Jorma Jaakkolan blogista. Blogin perustuslakia käsittelevä osuus löytyy tätä kirjoitettaessa osoitteessa:
http://jormajaakkola.fi/EY-mukautuksen%20historia

PERUSTUSLAIN ”UUDISTUS” 2007 – 2011
Sitten vuoden 2011 perustuslain tilanteisiin Uusi Suomi – verkkolehdessä:

Timo Soini toivottomassa tilanteessa: ”Käsittämätöntä nöyristelyä”
Teppo Ovaskainen – Uusi Suomi – 21.10.2011 10:55
– Timo Soinin on vaikea ymmärtää keskustaa.

”Kuka sen vallan ottaa takaisin EU:sta?”
–Nyt oppositio voisi näyttää hallitukselle kaapin paikan ja kaataa tämän.

Ihmettelen, että keskusta rupeaa hallituksen monojen rasvaajaksi, hän tuhahtaa.

Myös vasemmistoliitto ja kristilliset saavat kipakkaa palautetta; molemmat vastustivat perustuslain muutosta oppositiossa, mutta ovat nyt hallituksen kelkassa.

–Ei ihme, että politiikan uskottavuus on mitä on.

Perussuomalaiset eivät näe Suomen hyötyvän EU-jäsenyyden kirjaamisesta mitenkään. Päinvastoin haittaa siitä on, väittää Soini.

–Kansansuvereniteetti ja itsenäinen päätösvalta tarkoittavat sitä, että valta kuuluu Suomen kansalle, joka valitsee itselleen kansanedustajat. Kansanedustajilla ei kuitenkaan ole oikeuttaa luovuttaa tätä suvereniteettia kenellekään muulle, esittää Soini pääperusteen vastustukselle.

–Kuka sen vallan ottaa takaisin EU:sta? Kansanedustajat voi vaihtaa, van Rompuyta ja kumppaneita ei.

Perussuomalaiset pelkäävät vallan siirtyvän EU:lle
Perussuomalaiset epäilevät, että perustuslakiin kirjattu maininta EU-jäsenyydestä voi väärin käytettynä siirtää yhä lisää päätösvaltaa Suomelta unionille.

– Maininta saattaisi yhdessä perustuslain pykäliin 94 ja 95 ehdotettujen muutosten kanssa antaa nykyistä väljemmät mahdollisuudet tulkita mm. toimivallan siirrot varsinkin Euroopan unionille siten, ettei niistä tarvitsisi päättää eduskunnassa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, vaan eduskunta voisi hyväksyä toimivallan siirrot äänten enemmistöllä tai päätöksellä, jota on kannattanut kaksi kolmasosaa annetuista äänistä”, toteavat perussuomalaiset vastalauseessa, jonka he jättivät perustuslakivaliokunnan mietintöön.

–Uhkana on se, että EU:n valta asetetaan kansanvallan yläpuolelle, yksinkertaistaa Soini.

Perussuomalaiset ihmettelevät hinkua kirjata EU-jäsenyys lakiin, kun jäsenyydestä joka tapauksessa on olemassa kansainvälinen sopimus. Tämän sopimuksen Suomi voisi koska tahansa irtisanoa eduskunnan enemmistön päätöksellä.

–Eihän perustuslaissa olemassa mainintaa YK-jäsenyydestäkään, ja siihen Suomi on kuulunut paljon pidempään, sanoo Soini.

Lue lisää Uuden Suomen osoitteessa:
– Timo Soini toivottamassa tilanteessa –

EU- JA EUROASIAT SEKÄ TODELLINEN TODELLISUUS
Seuraavaksi viimeisimpään perustuslaki ”uudistukseen” liittyviä Suomi 2017 – artikkeleita:

HE 60/2010 ja vihreiden Erkki Pulliainen sekä perussuomalaisten Raimo Vistbacka

LJL 3/2011 ja vihreiden Tuija Brax sekä perussuomalaisten Jussi Halla-aho

Vanhasen lista ja korkein hallinto-oikeus sekä asiasta vaienneet tiedotusvälineet

ON SOVITTU ETTÄ (OSE) – JÄRJESTELMÄ RULETTAA
Mielenkiintoista kuulla ennen Suomen itsenäisyyden 100 – juhlavuoden loppua, että mitä siis tapahtui ja tosiasiassa sovittiin vuonna 2011 voimaan saatetussa perustuslain ”uudistuksessa”? Entä, kun Suomea liitettiin vuonna 1994 Euroopan unioniin ja sitten ilman kansanäänestystä euroon?

Ja miksei vieläkään suurin osa suomalaisista tiedä vuosina 2007 – 2011 perustuslain ”uudistuksessa”, kaikessa hiljaisuudessa, yli puolue-, etujärjestö -, media – ja aaterajojen.
tapahtuneen vallan siirron suuruutta EU-liittovaltion suuntaan?

Eli mitkä ovat nuo alussa mainitut prosentit? Itsenäisyyden ja kansallisen itsemääräämisoikeuden suhteen?

Vai onko niin, että olemme luovuttaneet yli 80 prosenttia itsenäisyydestämme ja kansallisesta itsemääräämisoikeudestamme vaaleilla valitsemattoman EU-komission käsiin? Ja jos näin on päässyt käymään, niin voisivatko tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilä/kesk. yhdessä kertoa suomalaisille, että näin vain pääsi käymään. Yllättäen ja pyytämättä.

Jolloin myös tämä kolmen aiheen kansanäänestys 2017 on käynyt ”tarpeettomaksi”.

Eikä tässä vielä kaikki.

Joko vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja aiempi puheenjohtaja Paavo Arhinmäki uskaltavat taikka saavat kertoa suomalaisille, mikä on kansallisvaltio Suomen kohtalo ja mitä heillä on tarjota tilalle?

* * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

 

Kategoria(t): EU, eurokupla, Perustuslaki, politiikka, populismi, populisti, rasismi, rasisti, talouselämä, vaalirahoitus | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Vakuutuslääketiede 4

Ja jospa viimeinkin, vakuutuslääketieteen avaamisen lisäksi, tiedotusvälineet uskaltavat ja saavat selvittää myös vakuutusalan ylimmän virkamiehen sidonnaisuudet niin sanotusti loppuun asti. Taustatietoa tämän artikkelin ”Vakuutusalan ylimmän virkamiehen jääviys?” – kohdasta löytyvästä Suomi 2017 – linkistä.

Lakisääteisesti vakuutetut/potilaat veloituksetta mukaan seuraamaan?

Lakisääteisesti vakuutetut/potilaat veloituksetta mukaan seuraamaan?

Kohta seuraavassa Finva Finanssikoulutus Oy:n koulutustilaisuuden tiedoissa huomio kiinnittyy siihen, ettei sanaa vakuutuslääketiede mainita ollenkaan. Myös se ihmetyttää, ettei jo vahvistettujen luennoitsijoiden mahdollisia vakuutus- ja eläkeyhtiöihin sidonnaisuuksia mainita. Vastaavanlainen ”ongelma” oli myös saman järjestäjän ja vuoden 2014 koulutustilaisuudessa.

SISÄLLYSLUETTELO
Vakuutuslääketiede ja vakuutusjuridiikka
Vakuutusalan ylimmän virkamiehen jääviys?
Kun ymmärrys on syvä – Lahjontaa ei tarvita
Suomalainen vakuutusala on kuin valtio valtiossa?
Kansanedustaja Maria Tolppanen kommentoi

VAKUUTUSLÄÄKETIEDE JA VAKUUTUSJURIDIIKKA
Mielenkiintoinen ”yksittäistapaus” on se, että seuraava Finvan järjestämä seminaari on suunnattu erittäin merkittävää julkista käyttäville vakuutuslääkäreille, vakuutuslakimiehille ja korvauskäsittelijöille. Seminaarin puheenjohtajana toimii, taas kerran, vakuutusalan ylimmän virkamiehen, ylijohtaja Outi Antilan puoliso; If – vahinkovakuutusyhtiön korkea-arvoinen lakimies Taisto Hujala!

Seuraavaksi tilaisuudesta avoimesti internetistä löytynyt tieto. Lämmin kiitos näistä tiedoista vinkanneelle henkilölle:

– Modernia lääketiedettä ja vakuutusjuridiikkaa –
• Aloitusajankohta 14.03.2017
• Ilm. Viimeistään 27.02.2017
• Location Helsinki
• Hinta 690€

> Kasvata ymmärrystäsi lääketieteestä ja juridiikasta!
Tule kuuntelemaan lääkäreiden puheenvuoroja ortopediasta, kipulääketieteestä, aivovammoista ja neurologisista sairauksista. Näitä tarkastellaan syy-seurausperiaatteen kautta.

Seminaari tarjoaakin keinoja ymmärtää lääketiedettä ja juridiikkaa sekä kommunikoida sujuvammin kyseisten alojen edustajien kanssa.

Laajennat ammattitaitoasi korvauspäätösten tekemisessä ja saat valmiuksia vastata asiakkaiden kysymyksiin.

Ilmoittauduthan ajoissa, sillä seminaarin toteutus riippuu osallistujien määrästä. Päätös tehdään kahta viikkoa ennen seminaaria.
Seminaari striimataan ja siihen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä.

> Koulutukset saat FINVAsta myös yrityksesi tarpeisiin räätälöitynä.
Lisätietoja: koulutusjohtaja Kirsi Ivonen 040 736 1264

Etäosallistuminen on tehokas tapa päivittää tarvittava tieto, suosittelen!

>Kenelle
Seminaari soveltuu niin lakisääteisten kuin vapaaehtoisten henkilövahinkojen parissa työskenteleville. Päivän sisältö on rakennettu siten, että se ei ole vakuutuslajisidonnainen.

> Ohjelma
Modernia lääketiedettä ja vakuutusjuridiikkaa
Paikka:  Finlandia-talo, Helsinki
Ohjelma 14.3.2017

8.45 Aamukahvi
9.00 Aivovammat?
• Milloin ihmisellä on aivovamma?
• Lievä vai vakava vamma? Luennoitsija vahvistuu myöhemmin
10.00 Kipulääketiede
• CRPS
• Kivun tutkinta ja hoito Maija Haanpää dosentti, neurologian erikoislääkäri, HUS
11.00 Lounas
11.45 Ortopedia ja traumatologia
• Tuki- ja liikuntaelinten vammat
• Uusien tutkimusmenetelmien luotettavuus
Luennoitsija vahvistuu myöhemmin
12.45 Kahvitauko
13.15 Neuropsykologia
• Neuropsykologin rooli aivovammojen diagnostiikassa ja kuntoutuksessa
• Yhteistyö eri tahojen kanssa Taina Nybo
PsT, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, Aivovammapoliklinikka
14.30 Neurologiset sairaudet ja niiden tutkimus-menetelmät vakuutuslääketieteen kannalta, Markus Färkkilä professori, vastaava ylilääkäri HYKS, Neurologian klinikka
15.45 Oikeudenkäynti
• Miten lääketieteellisiä asioita käsitellään
tuomioistuimessa?
• Case Taisto Hujala varatuomari If Vahinkovakuutusyhtiö Oy
16.30 Seminaaripäivä päättyy

Seminaarin puheenjohtajana toimii varatuomari Taisto Hujala If vahinkovakuutusyhtiöstä.

> Seminaaripaikka ja etäosallistuminen
Helsinki, Finlandia-talo

> Seminaari striimataan ja siihen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä. Voit osallistua seminaariin etänä ja pääset seuraamaan suoraa esitystä. Luentojen suoratoiston lisäksi etäosallistujilla on käytössä chat, minkä kautta on mahdollista päivän aikana olla vuorovaikutuksessa ja saada kysymyksiin vastauksia. Seminaarin hinta on sama, osallistut siihen paikan päällä tai etänä.

> Hintatiedot
690 euroa + alv 24 %. Hinta sisältää sähköisen koulutusmateriaalin ja ohjelmaan merkityt tarjoilut.

Lähde: Finva

Entä pitäisikö lakisääteisten vakuutettujen/potilaiden päästä tällaisiin koulutustilaisuuksiin veloituksetta? Tai saada seurata seminaari veloituksetta suorana kommentointi mahdollisuuden kera. Sekä tietysti myös nauhoitettuna verkossa.

Näin avautuisi yhdenlainen keskusteluyhteys suoraan vakuutuslääketieteen sekä sen harjoittajien kohteena olevien ja tosielämän tilanteiden kanssa.

Tästä avautuukin kurkistusluukku vakuutusalan isoon kuvaan.

VAKUUTUSALAN YLIMMÄN VIRKAMIEHEN JÄÄVIYS?
Alussa luvattu tieto on löydettävissä tästä Suomi 2017 – linkistä. Vakuutusalan ylimmän virkamiehen ylijohtaja Outi Antilan ja hänen puolisonsa Taisto Hujalan sidonnaisuuksista.

Mielenkiintoista olisi kuulla; laillisuusvalvojien kannanotto, ylijohtajan Outi Antila mahdollisesta jääviydestä toimia korkea-arvoisena virkamiehenä, Euroopasta. EU? Greco? EIT? OECD? Transparency International?

SUOMALAINEN VAKUUTUSALA ON KUIN VALTIO VALTIOSSA?
Tapaturma-lehden numerossa 3/2007 päätoimittaja Tapio Miettinen kirjoitti osuvasti, kattavan läpivalaisun tarpeessa olevasta isosta kuvasta näin:

”Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen sosiaalivakuutusluonnetta hämärtää se, että toimeenpano Suomessa, päinvastoin kuin useimmissa maapallomme järjestelmissä, on delegoitu yksityisille vahinkovakuutusyhtiöille sekä Valtiokonttorille ja Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle.”

Vuositasolla kysymyksessä on miljardien eurojen liiketoiminta-alue.

Suomen suurin sanomalehti, Helsingin Sanomat, 27.2.2014, kiteytti taas suurimman rakenneuudistuksen tarpeen näin: ”Lainsäädäntövallan luovuttamista eduskunnalta ja ministeriöiltä korporaatioille kutsutaan korporatismiksi.”

Sen Helsingin Sanomatkin on jättänyt kertomatta, esimerkiksi lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilta, että lainsäädäntövaltaa käyttävät organisaatiot/henkilöt, , käyttävät myös toimeenpano- ja tuomiovaltaa!

Aihehan on nyt vuonna 2017 yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä ja ajankohtainen. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka otti ennen joulua 2016 kantaa siihen, että tämän(kin) hallituksen esitykset ovat olleet osin perustuslain vastaisia. Aiheesta uutisoivat joulukuussa, muun muassa Helsingin Sanomat ja Iltalehti useamman päivän ajan.

Asianajajaliitto taas ilmaisi Helsingin Sanomissa (13.1.2017) olevansa huolestunut suomalaisten ihmisoikeuksien toteutumisesta tosielämässä: ”Kiire ajaa lakien valmistelussa ihmisoikeuksien ohi.”

KUN YMMÄRRYS ON SYVÄ – LAHJONTAA EI TARVITA
Entä miten asioita hoidetaan niin sanotusti sivuraiteelle? Veemäisen miehen maineessa oleva Markku Hirvonen on kiteyttänyt tämän nelikantaisen sekä ilmeisen fasistisen ekosysteemin ja ministeriötason suhteet oivasti:

– …torjuvia hankkeita ja aloitteita voidaan virkamieskoneistossa estää. Kyse on siitä, mitä tahoja virkamiehet herkimmin kuuntelevat.

Ministeriöiden virkamiehet tuntevat varsin hyvin erilaisten etujärjestöjen väkeä. He ovat entisiä työtovereita ja käyvät samoissa tilaisuuksissa ja seminaareissa.

Ei siinä tarvitse olla mitään suoraa lahjomista. Siinä vain ”ymmärretään”, Hirvonen kuvailee. Lähde: Voima 5/2014 s. 20-22 – Verolaput, olkaa hyvä

Vakuutusalan ylimmällä virkamiehellä, ylijohtaja Outi Antilalla, tuo kuunteluyhteys ainakin vakuutusalan suuntaan on kunnossa:

KANSANEDUSTAJA MARIA TOLPPANEN KOMMENTOI
Tiedossa olevien epäkohtien korjaamisen vaikeuden on kiteyttänyt erinomaisesti; nykyinen sdp:n, kansanedustaja Maria Tolppanen:

”Kun menin eduskuntaan vuonna 2011, tein alkajaisiksi kirjallisen kysymyksen vakuutuslääkäreiden toiminnasta ja siitä, kuinka he voivat tehdä hylkäävän päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä näkemättä potilasta. Sittemmin tein lakialoitteen siitä, että lääkärin on vakuutettava antamansa lausunto ”kunniansa ja omantuntonsa kautta”. Suomeksi tämä tarkoittaa, että lääkärin on nähtävä potilaansa ennen lausuntonsa kirjoittamista. Vain vakuutusyhtiöiden lääkärit voivat antaa lääkärintodistuksen vakuuttamatta sitä kunniansa ja omantuntonsa kautta.

Ministeri Paula Risikko asetti työryhmän pohtimaan asiaa.

Työryhmä sai työnsä valmiiksi, ja hallitus antoi lakiesityksensä alkusyksystä. Lakiesityksen kyljessä oli oma esitykseni, se hylättiin. Hallituksen esityksestä tuli laki. Siitä on sanottava, että paljon porua, vähän villoja.

Uutta lakia toki kiitellään hallituspiireissä siitä, että se parantaa hakijan oikeusturvaa. Mutta ei se sitä tee. Se takaa ainoastaan sen, että hylkypaperin saanut saa tietää hylyn tehneen lääkärin nimen. Samaten lääkärin on kirjoitettava selkokielellä perustelut päätökselleen.

Minun lakialoitteeni lähti siitä, että hakijalla on oikeus tulla kuulluksi ja oikeus tavata vakuutusyhtiön lääkäri. Tämä olisi parantanut hakijan oikeusturvaa, mutta sitä ei lakiin otettu.

Käytäntö siis jatkuu entisenlaisena. Vaikka hoitava lääkäri tai hoitavat erikoislääkärit, kuten ortopedit, olisivat työkyvyttömyyseläkkeen kannalla, voi vakuutuslääkäri sivuuttaa heidän arvionsa näkemättä potilasta.” Lähde: Pohjalainen 11.10.2014

Aiemmin Maria Tolppanen teki työuraansa Ylen toimittajana ja perussuomalaisten kansanedustajana. Mielenkiintoista seurata joutuuko hän sdp:n kansanedustajana vaikenemaan näistä kertomistaan asioista? Sillä onhan sdp ollut; ekosysteeminsä kanssa luomassa ja hyväksymässä nykyisin voimassa olevaa järjestelmää!

Vuonna 2014 ilmestynyt Lakien synty – kirja onkin nyt sisältönsä osalta erittäin ajankohtainen!

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

 

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentoi

Helsingin Sanomat 2

Tämä on 300. Suomi 2017 – blogissa ilmestynyt artikkeli. Lämmin kiitos kaikille seuraajille ja vinkkejä uusien artikkelin aiheiksi antaneille. Toivottavasti osa mielenkiintoisista vinkeistänne jalostuu Suomi 2017 – artikkelien muotoon. Ja on upeaa, jos tämänkaltaisesta tiedosta on ollut jollekin apua. Ainakaan toistaiseksi tämän tyyppinen asioiden käsittely ei ole ollut sosiaalisessa mediassa, niin sanottua valtavirtaa.

Tosin nyt vuonna 2017 Suomi 2017 – blogin ensimmäinen kirjoitus vuoden 2010 syyskuulta, ”Hei päätoimittajat! – Ketä kannatatte?” on myös  valtakunnallisesti kuuma aihe. Kiitos käynnissä olevan Yle-Gaten.

Sitten päivän aiheeseen.

SISÄLLYSLUETTELO
Helsingin Sanomien päätoimittajan kyselytunti
Helsingin Sanomilla ei ole kiellettyjä aiheita
Suomi 2017 verkoston kiitokset ja juttuvinkit
Ennen lähetystä jätetty kysymys

HELSINGIN SANOMIEN PÄÄTOIMITTAJAN KYSELYTUNTI
Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi vastasi lukijoiden kysymyksiin suorassa lähetyksessä Helsingin Sanomien Facebookissa 17.2.2017. Yhden tunnin ajan.

Kohteliaimmin ja varmistuksena tiedoksesi, että klikkaamalla hiirelläsi tai täppäämällä sormellasi, saat artikkelin kuvakoosteet ruudullesti terävämpinä.

Aika näyttää, mikä on journalistinen totuus kysytyistä asioista?

Aika näyttää, mikä on journalistinen totuus kysytyistä asioista?

Tämän kaltainen päätoimittajien ja kustantajien esiinmarssi on kannatettava ajatus. Myös muille tiedotusvälineille. Paikallisille ja/tai valtakunnallisille. Tyyliin ”Kysy toiminnastamme – Me vastaamme”.

HELSINGIN SANOMILLA EI OLE KIELLETTYJÄ AIHEITA
Helsingin Sanomien antamien tietojen mukaan kysymyksiä päätoimittajalle tuli ennakkoon ja lähetyksen aikana yhteensä satoja.

Toivottavasti nuo kaikki kysymykset ja niihin päätoimittaja Kaius Niemen antamat vastaukset saadaan internetiin ja painettuna perinteiseen paperilehteen. Kaikkien aiheesta kiinnostuneiden saataville.

Muiden mukana Suomi 2017 verkosto kysyi suorassa lähestyksessä:
”Onko Helsingin Sanomilla ns. kiellettyjä aiheita? Jos on ne, niin mitä ne ovat?”

> Vastaus on purettu tekstiksi HS facebookin videon kuvanauhalta.
> Voit katsoa videotallenteen HS facebookissa 17.2.2017 tästä linkistä:

https://www.facebook.com/helsinginsanomat/videos/10155101872257112/

Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi – Aikajanan kohdalta -48:40 > alkaen > Aikajanalla > – 47:00 asti:

”Sitten täällä on, Suomi 2017 tili kysyy, että onko Helsingin Sanomilla ns. kiellettyjä aiheita? Jos on ne, niin mitä ne ovat? 

Nyt täytyy sanoa, että Helsingin Sanomilla ei ole kiellettyjä aiheita.

Meillä ei ole minkäänlaista sellaista linjausta, että me emme saisi käsitellä jotain tiettyjä aiheita. Tai aihealueita. Ja jos olisi, itse asiassa, niin silloin tää meidän riippumattomuuskin olis kyseenalainen.

Lähdemme siitä, että Helsingin Sanomat voi käsitellä, mitä tahansa aihetta. Ja nimenomaan, että meillä ei olisi sellaisia aiheita, joita ehdottomasti pitäisi, niin kun kieltää.

Mutta sen sanon, että on paljon sellaisia aiheita, joiden käsittely vaatii tarkkuutta. Ja jotka ei ole helppoja niin kun käsitellä. Ja me joudumme myöskin miettimään sitä, että millä lailla ja millä tyylillä, me erilaisista asioista kirjoitamme. Tää ei niinkään liity politiikkaan.

Mutta se liittyy sellaisiin, esimerkiksi sensitiivisiin aiheisiin, joissa esimerkiksi käsitellään lapsia. Tai, ja niin edelleen, joissa voidaan ehken mahdollisesti jutun julkasun myötä, tapahtua jotain sellaista, niin kuin esimerkiksi kirjoituksen kohteelle tai muuta, joka olisi hyvin epätoivottua.

Meidän täytyy aina tuntea vastuumme ja miettiä, että minkälaiset, minkälainen mahdollinen jälkijäristys jostain jutusta tulee.

Mutta samanaikaisesti lähdemme siitä, että juttuaiheita ei ole, joita lähtökohtaisesti meillä olis kielletty. Eli ei siis tämmöistä linjausta.”

SUOMI 2017 VERKOSTON KIITOKSET JA JUTTUVINKIT
Suoran lähetyksen yhteydessä päätoimittajalle ja Helsingin Sanomille meni muun muassa tällainen viesti.

Suomi 2017 verkoston kiitokset Helsingin Sanomien facebookissa:
”Kiitos vastauksestanne. Kiellettyjä aiheita ei siis ole. Toivottavasti saamme kuulla kattavan HS – tietopaketin aiheesta #vakuutuslääketiede

Kyseinen tiede liittyy isosti perustuslain mukaiseen julkisen vallan käyttöön lakisääteisissä vakuutuksissa ja sosiaaliturvassa.

Sekä kirjallisesti ja suljetusti toimivassa sanahirviössä #vakuutuslääkärijärjestelmä

Aurinko iloisesti keskuudessamme paistakoot ja nämä aiheet Helsingin Sanomien toimesta pian avautukoot!”

ENNEN LÄHETYSTÄ  JÄTETTY KYSYMYS
Tässä kuvakoosteessa ennen lähetystä päätoimittaja Kaius Niemelle ja Helsingin Sanomille esitetty toive. Kysymyksen muotoon puettuna. Lähteenä kuvakaappaukselle on Helsingin Sanomien facebook-sivu. Kohteliaimmin ja varmistuksena tiedoksesi, että klikkaamalla hiirelläsi tai täppäämällä sormellasi, saat artikkelin kuvakoosteet ruudullesti terävämpinä.

Myös työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan (TELK) journalistinen avaaminen on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää.

Myös työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan (TELK) journalistinen avaaminen on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää.

Kuvakoosteen kysymys/toive tekstinä:
Voitteko kohteliaimmin avata journalistisesti näitä tilastolukuja? Saatteko samalla käsittelyyn ja esille vuoden 2016 tilastot.

Kyse on erittäin merkittävän julkisen vallan käytöstä. Valtaosin yksityisesti omistetuissa vakuutus- ja eläkeyhtiöissä. Toiminta-alue on lakisääteiset vakuutukset ja sosiaaliturva sekä vakuutuslääketiede.

– Vakuutusoikeus lukujen valossa 2015 ja 2014 –
Kirjallisesti ja suljetusti toimivasta vakuutusoikeudesta löytyy ison kuvan ja lähihistorian katsausta, esimerkiksi tästä Suomi 2017 – blogin ”Vako” artikkelista.

Entistä nuoremmat sukupolvet ovat ihmeissään siitä, että miksi ero lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan alueilla; virallinen todellisuus verrattuna todelliseen todellisuuteen on kasvanut, niin isoksi? Tässä linkissä vuoden 2010 strömsöläistä tilannekuvaa; Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Heikki Pälveen suulla kerrottuna.

Onkin korkea aika saada aikaan avointa ja pitkäkestoista keskustelua siitä, että miltä näyttää hylkäysprosenttien valossa tämä seuraava väittämä:
”Vakuutusoikeus on Suomen tuomioistuinjärjestelmään kuuluva riippumaton ja puolueeton toimeentuloturvaasioiden erityistuomioistuin”.

>>> Teksti on otettu suoralla ”leikkaa – liimaa” toiminnolla vakuutusoikeuden nettisivulta.

Lue lisää aiheesta osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2016/10/01/vakuutusoikeus-lukujen-valossa-2015-ja-2014/

Aiheesta lisää Suomi 2017 – artikkelissa:
Vakuutusoikeus ja selvitysmies →

* * * *

– Artikkeli linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

 

Kategoria(t): maan tapa, mediasensuuri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , , | Kommentoi

Lakien synty – kirja

Tässä on mielestäni Suomen 100-vuotisjuhlavuoden tärkein kirja. Vaikkakin kirja on ilmestynyt jo vuonna 2014. Kirja on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä. Sen sisällöstä ei kerrota koulujen yhteiskuntaopin oppikirjoissa. Saatikka puhuta taikka väitellä yliopistojen valtio- ja oikeustieteen luennoilla. Ainakaan vielä.

”Lakien synty” – kirjan kohdalla on toteutunut se maan tapa, että mitä lähemmäksi Suomen todellisia vallankäyttäjiä ja valtakoneiston ytimiä sekä toimintatapoja tullaan, niin sitä suurempi hiljaisuus kirjaa, kirjailijaa ja sen sisältöä kohtaan kohdistuu. Niin tiedotusvälineiden edustajien kuin vaaleilla valittujen päättäjien keskuudessa.

– Klikkaamalla hiirelläsi; saat kuvakosteen tarkempana ruudullesi –

 Vahvistaako kirja mystisen On Sovittu Että (OSE) – järjestelmän olemassa olon?

Vahvistaako kirja mystisen On Sovittu Että (OSE) – järjestelmän olemassa olon?

Kirjan kirjoittaja, Seppo Konttine, on Ylen entinen toimittaja. Mielenkiintoista onkin seurata, milloin kirja saa poliittisen pelikentän oikean laidan vastineen? Vastakkainhan kirjassa ovat virallinen todellisuus ja todellinen todellisuus.

Kustantajan, kustannusosakeyhtiö Siltalan sivuilla ”Lakien synty” -kirjasta kerrotaan muun muassa seuraavaa:

”Perustuslain mukaan lainsäädäntövaltaa Suomessa käyttää eduskunta. Seppo Konttinen paljastaa kirjassaan kovien esimerkkien avulla, kuinka lait syntyvät demokraattisen kontrollin ulottumattomissa hämärissä työryhmissä ja toimikunnissa. Näiden neuvostojen kokoonpanoilla varmistetaan etukäteen uusien lakien sisältö. Eduskunnasta on tullut suuri pykälien kirjaamo ja kansanedustajista tahdottomia napinpainajia.

Kaikenkarvaiset selvitysmiehet, konsultit, lobbarit ja poliittisin perustein nimitetyt virkamiehet kirjoittavat lakeja omien ja taustaryhmiensä etujen ajamista silmällä pitäen. Samalla kansanvalta on saanut tappotuomion.

Kirjan lukija pääsee kurkistamaan lainsäädäntövallan salatun eliitin toimintatapoihin, etuihin ja palkitsemisjärjestelmiin, joista ei ole aikaisemmin hiiskuttu ulkopuolisille.

Kirjassa yritysmaailman ja etujärjestövallan valiojoukkoon kuuluvat Björn Wahlroos ja Lasse Laatunen. Mihin perustuu heidän valtansa lakien valmistelussa?”

Miltä kirjan sisältö näyttää omien kokemuksiesi valossa? Se selviää vain kirjan hankkimalla ja lukemalla. Tai lainaamalla kirja lähikirjastostasi.

Muistatko tämän? Vuonna 2012 samaa aihetta käsitteli ansiokkaasti Ryhmäteatteri. Eduskunta 2 (II) – dokumenttinäytelmässään. Joko vuonna 2017 tiedotusvälineet uskaltavat tarttua aiheeseen isosti? Eri kanteilta lähestyen ja ison kuvan valaisten.

Yllättäen ja pyytämättä. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka tarttui lainsäädäntö – aiheeseen ennen joulua 2016. Painettujen lehtien palstoilla ja sähköisten tiedotusvälineiden kanavilla asiaa käsiteltiin useiden päivien ajan. Eli isosti. Kuitenkin ”Lakien synty” – kirjan paljastamat toimintatavat odottavat vielä tiedotusvälineiden avointa käsittelyä.

Eikä tässä kaikki.

Niin kuin tämäkin artikkeli loppujen lopuksi osoittaa. Koko ajan silmiemme edessä tapahtuu kaikenlaista mielenkiintoista. Palkkaa toimittajille maksavia; ja säännöllisesti julkaisevia tiedotusvälineitä seuraamalla, saattaa löytyä paljon sellaisia yhteiskunnallisia aiheita, joista tiedotusvälineet jättävät kokonaan kertomatta. Tai kertovat vain osatotuuden. Tai sitten ihan kokonaan vaihtoehtoisen totuuden. Eikä tuossa kaikessa mitään.

On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Vaikkakin monista asioista eri mieltä oltaisiinkin. Yli ikä – ja varallisuusrajojen. Toisiamme myös elävässä elämässä kohdaten. Rauhan, rakkauden ja molemminpuolisen rispektin nimissä.

Aurinko iloisesti keskuudessamme paistakoot ja todellisen valtakoneistomme eri kanteilta valaiskoot!

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta 2 – TELK

Sanahirviön; työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan (TELK) loppuosan tulisi on muutoksenhaunestämislautakunta. Ainakin, jos tarkastellaan tosielämän tilastoja valittajan/vakuutetun/potilaan kannalta tarkasteltuna.

Artikkelin sarjan ensimmäisessä osassa käytiin läpi tilastoja ja niistä saatavia johtopäätöksiä yleisellä tasolla. Sekä nostettiin esiin lautakunnan puheenjohtajana toimivan Olli Puustisen haastattelu; eläkevaroin kustannetussa Työeläke-lehdessä 5/2016.

Entä vastaava tilanne tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa (TAMLA)?

Entä vastaava tilanne tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa (TAMLA)?

Avainkysymyksiä on ainakin kolme (3):
1. Kuinka isoksi päättäjämme uskaltavat antaa eron kasvaa, kun verrataan virallista todellisuutta ja todellista todellisuutta?
2. Kenellä on todellinen valta lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla?
3. Miksi ja mihin sopimukseen tai lakiin perustuen?

Sitten hieman syvemmälle TELK:in toimintaan ja sen lähihistoriaan.

SISÄLLYSLUETTELO
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka TELK:istä 2016
Oikeuskanslerin viraston päätös eläkelautakunnasta 2005
Ydinpointteja Työeläke-lehdestä 5/2016
Taloudellinen motiivi hylkääville päätöksille
Ylijohtaja Outi Antilan nimityksestä 2009

OIKEUSKANSLERI JAAKKO JONKKA TELK:istä
Sosialidemokraattisen puolueen (sdp) puoluelehti julkaisi 13.09.2016 numerossaan jymyuutisen. Demokraatin välittämä STT:n uutinen sisältää edelleen todellisen jymyuutisten aallon mahdollisuudet.

”Yllätys – eläkeyhtiöiden päättäjiä istuu elimessä, johon eläkepäätöksistä valitetaan – oikeuskansleri moitti” – Demokraatti.fi/STT

”Oikeuskansleri Jaakko Jonkan mukaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan ei tulisi nimittää henkilöitä, jotka toimivat eläkelaitosten hallituksissa tai neuvottelukunnissa. Näin ehkäistäisiin pysyväisluonteisten esteellisyyksien syntyminen. Jonkka tiedotti asiasta tänään.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta käsittelee eläkelaitosten päätöksistä tehtyjä valituksia. Lautakunta on lainkäyttöelin, jonka jäsenet toimivat tuomarin vastuulla. Eläkelaitoksen hallituksessa tai neuvottelukunnassa toimiva jäsen on esteellinen käsittelemään kyseistä eläkelaitosta koskevia asioita. Oikeuskansleri katsoo, että asema eläkelaitoksessa voi herättää epäilyksiä jäsenen puolueettomuudesta myös muiden eläkelaitosten asioiden käsittelyssä.

Toistuvat esteellisyystilanteet vaikeuttavat lautakunnan toimintaa ja aiheuttavat ylimääräistä työtä. Lautakunta ratkaisee asiat pääsääntöisesti jaostoissa, joissa jokaisessa on jäsenenä jonkin erikoisalan lääkäri. Lähtökohtana on, että käsiteltävät asiat jaetaan jaostoille asiassa vaadittavan lääketieteellisen asiantuntemuksen perusteella.

Oikeuskansleri katsoo näiden seikkojen uhkaavan muutoksenhakijoiden oikeusturvaa.”

Tuohon uutiseen kiteytyy itse asiassa vuosikymmeniä jatkunut maan tapa. Niin kuin sosiaali- ja terveysministeriö kansliapäällikkö, Päivi Sillanaukee/kok, on Twitterissään oivasti kiteyttänyt ”Perustuslaki ei ole keittokirja”, niin toivottavasti se alkaa näkymään nopeasti myös kyseisen ministeriön alaisissa; kirjallisesti ja suljetusti toimivissa I asteen lautakunnissa. Joista nyt tarkastelussa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta – TELK.

OIKEUSKANSLERIN VIRASTO ELÄKELAUTAKUNNASTA 2005
Tuo oikeuskanslerin vuoden 2016 ulostulo on mieltä lämmittävä siinä suhteessa, että jotain saattaa ehken jossain vaiheessa tapahtuakin. Tosin vakuutusalalla 12 vuotta on lyhyt aika siihen, että jotain todellisia korjauksia tapahtuu. Ainakaan vakuutetun asemaan. Tästä todisteena työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan edeltäjää, eläkelautakuntaa koskien oikeuskanslerin viraston OKA antama päätös vuodelta 2005:

14.06.2005 101/1/04
Toimeentuloturvan muutoksenhakulautakunnat – Riippumattomuus – Esteellisyys
Diaarinumero: 101/1/04
Antopäivä: 14.06.2005
Ratkaisija: OKA
Muutoksenhakulautakuntien jäsenten riippumattomuus

”Kantelija arvosteli Esiintyvien taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmien eläkekassan eläkejaostoon ja hallitukseen kuuluvien henkilöiden toimimista jäseninä eläkelautakunnassa.

Kirjoituksen mukaan eläkelautakunnassa toimivat varsinaisina jäseninä henkilöt, jotka molemmat olivat olleet eläkekassan eläkejaostossa tekemässä 5.9.2003 kantelijaa koskevaa kielteistä päätöstä.

Lisäksi kaksi eläkekassan hallituksen varsinaista jäsentä toimii eläkelautakunnassa varsinaisena jäsenenä ja varajäsenenä.

Eläkelautakunnan varajäsen oli ollut Etelä-Suomen sosiaalivakuutuslautakunnan varsinainen jäsen lautakunnan käsitellessä kantelijan Kansaneläkelaitoksen päätöksestä tekemää valitusta.

Kantelijan mukaan eläkekassan elimiin kuuluvia henkilöitä toimii jäsenininä myös tarkastuslautakunnassa. Kirjoituksen mukaan eläkekassan valtuuskunnan jäsen oli osallistunut hänen asiansa käsittelyyn eläkelautakunnassa.”

Eli laillisuusvalvojan keinot ovat kuin heinäkorrella läpsyttelyä pahantekijän paljaalle pakaralle. Taikka rajuimmillaan myös toiselle.

Vakuutus- ja eläkeala tekevät sitä, mitä kulloinkin lystäävät. Samalla ne voivat ekosysteemiensä avulla vuosikymmenten ajan määrätä muun muassa sen, mitä riippumattomuus eläke- ja/tai vakuutusyhtiöistä tarkoittaa.

Tässä vielä koko vuoden 2005 päätös kuvana sekä .pdf – tiedostona.

Oikeuskanslerin virasto 14.06.2005 101/1/04 sivu 1 (2)

Oikeuskanslerin virasto 14.06.2005 101/1/04 sivu 1 (2)

Oikeuskanslerin virasto 14.06.2005 101/1/04 sivu 2 (2)

Oikeuskanslerin virasto 14.06.2005 101/1/04 sivu 2 (2)

Tarvitset .pdf – tiedoston lukemiseen ilmaisen Adobe Acrobat Reader – ohjelman
riippumattomuus_muutoksenhakulautakunta_jasen_ok_14062005

Eikä tässä vielä tähän kohtaan kaikki.

Siirrytään vuoteen 2017. Käynnissä lienee taitavasti ohjattu näytelmä? Kuka toimii ohjaajana? Voisiko se olla, sosiaali – ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja Outi Antila. Hänen aikaisempi työpaikka oli juuri tämä TELK:

LAUSUNTO 09.09.2016
Dnro OKV/31/20/2016
Viite: Sosiaali- ja terveysministeriön kirje 17.6.2016, STM/2410/2016
Asia: Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan asettaminen

KANNANOTTOPYYNTÖ
”Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta  asetetaan  vuoden  2017  alusta  seuraavalle  toimikaudelle.  Sosiaali-  ja  terveysministeriö  on  pyytänyt  oikeuskanslerin  näkemystä  lautakunnan jäsenten  sidonnaisuuksia  koskevista  kysymyksistä  ennen  lautakunnan  asettamista  koskevan asian esittelemistä valtioneuvoston yleisistunnossa.

Sosiaali-  ja  terveysministeriö  kysyy  oikeuskanslerin  näkemystä  siihen,  minkälaiset  sidonnaisuudet  ovat  sellaisia,  jotka  voisivat  olla  esteenä  lautakuntaan  nimittämiselle  ja  erityisesti,  voidaanko ensimmäisen asteen päätöksen tehneen eläkelaitoksen hallinnossa, esimerkiksi hallituksessa tai erilaisissa neuvottelukunnissa toimiminen olla omiaan antamaan ulkopuolisille perustellun  aiheen  epäillä  pysyvästi  jäsenen  objektiivista  puolueettomuutta  työeläkeasioiden  muutoksenhakulautakunnan  jäsenenä.  Sosiaali-  ja  terveysministeriö  kysyy,  voiko  tällainen  pysyväisluonteinen esteellisyys suureen osaan lautakunnan käsittelemiin asioihin muodostaa sellaisen sidonnaisuuden, joka voisi olla lautakuntaan nimittämisen este.”

Tässä vielä tuo STT:n ja Demokraatti.fi julkaisemaa uutista ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa (TELK) koskeva lausunto kokonaisuudessaan.

Tarvitset .pdf – tiedoston lukemiseen ilmaiseen Adobe Acrobat Reader – ohjelman
tyoelakeasioiden-muutoksenhakulautakunnan-asettaminen_oikeuskansleri_okv_31_20_2016_telk_demokraatti_stt

Kohteliaimmin ja varmistuksena. Muita talteen otettuja laillisuusvalvojien päätöksiä ja huomiota löydät esimerkiksi tästä Suomi 2017 – artikkelista.

Yllättävää, etteivät edes poliittisesti valitut päättäjämme ja tiedotusvälineiden edustajat ole näistä asioista kiinnostuneita! Kyse on kuitenkin suomalaisten perustuslain takaamien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisesta tosielämässä.

YDINPOINTTEJA TYÖELÄKE-LEHDESTÄ 5/2016
Tässä vielä kohteliaimmin ja kertauksena muutamia ydinpointteja TELK:in puheenjohtaja Olli Puustisen haastattelusta:

”TYÖELÄKEASIOIDEN muutoksenhakulautakunta TELK on eläkelaitoksista riippumaton ensimmäinen muutoksenhakuaste, jonka päätöksiin haetaan muutosta vakuutusoikeudelta.

LAKI EDELLYTTÄÄ PAREMPIA PERUSTELUJA
”Eläkelaitokset hylkäävät noin 30 prosenttia työkyvyttömyyseläkehakemuksista, joista osasta valitetaan TELKiin.

Vuosittain lautakunnan käsittelyyn tulee vireille runsaat 5000 asiaa.

Viime vuonna TELK muutti 9,3 prosenttia tapauksista muutoksenhakijan eduksi. Lisäksi 5,6 prosenttia tapauksista palautettiin eläkelaitokseen uuteen käsittelyyn.

Viime aikoina TELKissä on kiinnitetty erityistä huomiota sekä eläkelaitosten että lautakunnan omien päätösten perusteluihin tilanteissa, joissa etuushakemuksen hylkääminen perustuu keskeisiltä osiltaan lääketieteellisiin seikkoihin.

TELKiin saapuvissa asioissa yli 80 prosenttiin sisältyy lääketieteellistä arviointia. Entistä parempia perusteluja edellyttävät työntekijän eläkelain uudet säädökset, jotka astuivat voimaan vuoden 2015 alusta.

– Lainmuutoksen esitöissä korostetaan selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Erityistä huomiota kiinnitetään tilanteisiin, joissa eläkelaitos poikkeaa hoitavan lääkärin arviosta.”

Faktaa vai fiktiota? Onko tuossa kohtaa kyseessä USA:ssa lanseerattu vaihtoehtoinen totuus?

Tässä kohteliaimmin muutamia huomioita edelliseen lainauksen.

Sisältääkö tuo myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden 70 prosentin osuus myös voimakkaassa lisäyksessä olevat osatyökyvyttömyyseläkkeet? Vaikkakin hakija/vakuutettu on tosiasiallisesti ja tutkitusti pysyvästi työkyvytön. Takana esimerkiksi eläkeyhtiön tai – laitoksen määräämät ja maksamat lääketieteelliset tutkimukset ja ammatillisen kuntoutuksen selvittelyt.

Kaikki eivät myöskään jaksa eikä välttämättä osaa valittaa hylkäävästä työkyvyttömyyseläkepäätöksestään. Kelan hylkäävistä työkyvyttömyyseläkepäätöksistä valitetaan sosiaaliasioiden muutoksenhakulautakuntaan (SOMLA). Kuka selvittäisi vastaavat tilastotiedot sen toiminnasta?

Tunnusluvuista toisinpäin. 9,3 prosenttia = 90,7 prosenttia TELK:aan tulleista valituksista hylätään.

5,6 prosenttia = uudessa käsittelyssä mahdolliset ensimmäisen hylkäävän päätöksen muotovirheet korjataan ja valittaja saa uuden hylkäävän päätöksen.

Eikä tässä kaikki.

Kuinka hyvin tuota; jo vuoden 2015 alusta voimaanastunutta lakimuutosta on eläkeyhtiöiden ja – laitosten toimesta noudatettu? TELK:n puheenjohtaja Olli Puustisen antamien tietojen myötä voinee vetää sen huomion, että huonosti.

TALOUDELLINEN MOTIIVI HYLKÄÄVILLE PÄÄTÖKSILLE
Rahallisesti ja inhimillisesti mitattuna kysymys on erittäin isoista asioista:

TELK:in puheenjohtaja Olli Puustinen Työeläke-lehdessä 5/2016:
”Puustinen muistuttaa, että eläkkeenhakija on harkitusti liikkeellä. Hänelle tilanne on useimmiten ainutkertainen.

– Kyse on perustavaa laatua olevista asioista eli toimeentulosta ja terveydestä. Puustinen ottaa esimerkiksi hakijan, jolla hoitavat lääkärit ovat todenneet työkyvyttömyyden aiheuttavan vaikean masennuksen. Mikäli eläkelaitos päätyy toiseen ratkaisuun, hylkäyspäätöksessä olisi tuotava esille arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset.

– Ratkaisijan ajattelun ja harkinnan eteneminen tulisi avata perusteluissa. Ei riitä, että päätöksessä vain esimerkiksi todetaan masennus lieväksi ja hakija työkykyiseksi terveysongelmista huolimatta.”

Tai hylkäävien päätösten perusteluissa esitetään, että kyseessä on muu sairaus, jota eläke- ja/tai vakuutusyhtiön ei tarvitse yksilöidä! Myöskin työssä tapahtuneita tapaturma ja ammattitautitapauksia pyritään ohjaamaan alemman korvausluokan piiriin. Eli työkyvyttömyyseläkkeelle. Tapaturmaeläkkeen sijaan. Täysi tapaturmaeläke on 85 prosenttia ja täysi työkyvyttömyyseläke on 60 prosenttia ansiotasosta.

Liikennevahingoissa korvaustaso on 100 prosenttia ansiotasosta. Siitä lyhyesti seuraavaksi.

Varatuomari IL:lle: vakuutusyhtiöt väärässä 97 prosentissa aivovammatapauksista
Oikeustieteen lisensiaatti varatuomari Vesa Laukkanen tylyttää vakuutusyhtiöitä kovin sanoin Iltalehdelle. Laukkasen mukaan vakuutusyhtiöt yrittävät säästää satoja miljoonia euroja aivovamman saaneilta, kun he ovat kieltäytyneet korvausvaateista.

Laukkanen itse on hoitanut viimeisen kymmenen vuoden ajan lähes pelkästään aivovammatapauksia. Yhteensä hän on hoitanut melkein 200 aivovammaan liittyvää juttua. Jutut ovat 4–5 vuoden prosesseja.

– 142 juttua on saatu päätökseen. Niistä neljä on hävitty vakuutusyhtiötä vastaan. 138 on voitettu asiakkaan eduksi joko tuomioistuimen päätöksellä tai sovintosopimuksella vakuutusyhtiön kanssa, Laukkanen kertoo Iltalehdelle.

Tämä tarkoittaa, että 97 prosentissa aivovammatapauksista vakuutusyhtiö on ollut väärässä. Jokaisen tapauksen arvo on vakuutusyhtiölle noin miljoona euroa.

– Vakuutusyhtiöt ovat yrittäneet huijata näissä jutuissa vammautuneilta yhteensä noin 138 miljoonaa euroa. Se on käsittämättömän törkeää!”
Lähde: Helsingin Uutiset – 13.8.2016 – 08.23 – Hyvinvointi

Valitettavasti taisteluita työkyvyttömyyseläkkeistä ei voi viedä avoimeen ja oikeusturvan toteutumisen takaavaan käräjäoikeuskäsittelyyn. Ainakaan vielä.

Tässä kohteliaimmin ja varmistuksen tilastotietoja vakuutusoikeudesta 2015 ja 2014. Vakuutusoikeus on siis se ”tuomioistuin”, jonne TELK:an hylkäävästä päätöksestä valitetaan, jos vakuutettu on siihen tyytymätön.

 

Kuvakaappaus on tehty TELK:an nettisivuilta 2/2017.

Kuvakaappaus on tehty TELK:an nettisivuilta 2/2017.

Tuon aiemmin olleen Helsingin Uutisten/Iltalehden – uutisen mukaan; vain vasemman puoleinen kaista on tilastolukujenkin valossa ainoa ja oikea.

Siis, jos ajatellaan perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen velvoitteiden toteutumista, vakuutettujen/valittajien tosielämässä.

Esimerkiksi. Aidosti avoin ja suullinen tuomioistuinkäsittely, ei toteudu kirjallisesti ja suljetusti toimivassa sanahirviössä, vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä. Vaikka kyseinen järjestelmä digitalisoidaan, niin meno tuskin muuttuu.

Yksi iso parannus nykymenoon olisi jo se, että valittaja tietää koko ajan sen mihin yksilöityihin asiakirjoihin valituskäsittely perustuu. Nyt on vain olemassa nauruilla sidottu asiakirjanippu, joka ei kyllä herätä luottamusta siitä, mitä niin sanotusti kyökin kautta käsittelyissä tuomioistuimen rahoittajien kesken mahdollisesti sovitaan.

Tärkeää muistaa yksi asianajaja Vesa Laukkasen aiemmista neuvoista uutisvirrassa. Ennen hylkäävästä päätöksestä käynnistettävää käräjäoikeusprosessi pitää vakuutetun/potilaan lääketieteelliset tutkimukset, hoidot ja kuntoutukset sekä ammatillisen kuntoutuksen selvittely olla asianmukaisesti tehtyinä.  Sekä aikajärjestykseen nojautuva dokumentaatio valitetun asian vaiheista valmiina. Jokainen vakuutettu/potilas on tässä kohtaa oman asiansa paras asiantuntija.

Eikä tässä vielä kaikki.

Missä menee raja, että valitettava yksittäistapaus ei ole enää riittävä vastaus, kun päättäjiltämme kysytään näiden asioiden tilasta ja korjaustarpeista näihin kafkamaisiin paperiralleihin?

YLIJOHTAJAN OUTI ANTILAN NIMITYKSESTÄ 2009
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajana toimineen Outi Antilan; nimitys vakuutusalan ylimmäksi virkamieheksi; saa näiden nyt käsittelyssä olevien lukujen valossa uusia sävyjä. Lopussa vielä linkki hänen puolisonsa vakuutusalan kytköksiin. Olivatko ne tiedossa jo 2009?

Ehdokasasettelun sijalta viisi (5) suoraan ykköseksi!

Ehdokasasettelun sijalta viisi (5) suoraan ykköseksi!

Hyssälä ohitti virkamiehet ylijohtajan valinnassa
> teksti otettu vakuutusalan käyttämällä leikkaa ja liimaa metodilla.

”Virkamiesvalmistelussa ykköskandidaatiksi katsottiin eläkeyhtiö Ilmarisen aktuaarijohtaja Hillevi Mannonen, mutta sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) esitti paikalle Antilaa ja nimitys tehtiin ministerin esityksen mukaisesti.

Täytettävä virka on vakuutusalan ja työeläkejärjestelmän kannalta erittäin vaikutusvaltainen ja viran täyttäminen on ollut värikäs prosessi. Viran nykyinen haltija Tarmo Pukkila on jäämässä eläkkeelle.

Ministeri Hyssälä perusteli päätöstään sillä, että osaston tehtävät ovat viime vuosina painottuneet sosiaaliturvaan ja lainsäädäntöön, ja että Antila tuntee nämä alueet laajasti.

Hyssälä korosti myös, että Antila on toiminut menestyksellisesti yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, tottunut sovittelemaan erilaisia näkemyksiä ja ymmärtämään samalla viranomaistoiminnan luonteen. Lisäksi hänellä on pitkä kokemus henkilöstöjohtamisesta.

Viran nykyinen haltija Tarmo Pukkila ajautui keväällä lähes ilmiriitaan tärkeiden sidosryhmien, työmarkkinajärjestöjen, kanssa.” Lähde: Yle Uutiset – 22.12.2009

Helsingin Sanomat uutisoi aiheesta hieman tarkemmin:
> teksti otettu vakuutusalan käyttämällä leikkaa ja liimaa metodilla.

Hyssälä ohitti pätevimmän ja nimitti oman ehdokkaansa
Julkinen yhteenotto on erikoinen, sillä ministeri on ministeriön johtaja ja myös kansliapäällikön esimies. Nimityksissä ministerin kanta ratkaisee, ja lopulta hallitus valitsi virkaan yksimielisesti Antilan.

Kari Välimäen mukaan virkamiesvalmistelussa Hillevi Mannonen erottui muista hakijoista selvästi parhaana ja oli kokemuksensa puolesta ”omassa luokassaan”.

– Lähtökohta pitäisi olla, että se valitaan, jolla on parhaat edellytykset hoitaa tehtävää. Minulla on esittelijän vastuu, Välimäki perusteli asettumistaan ministeriä vastaan.

HS:n tietojen mukaan Antila oli virkamiesvalmistelussa viidenneksi pätevin 14 hakijan joukosta. Hyssälä ei halunnut eilen perustella tiedotusvälineille, miksi kannatti Antilaa.

Viimeksi hän työskenteli Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan johdossa ja sitä ennen tapaturmalautakunnan puheenjohtajana.

Nimitys käynnisti huhut Antilan keskustalaisuudesta.”
Lähde: Helsingin Sanomat 23.12.2009 – Piia Elonen

Mielenkiintoista tietoa. Kuka mahtaisi saada selville, että olivatko nämä vakuutusalan korkeimman virkamiehen, ylijohtajaksi nimitetyn Outi Antilan puolisoon vakuutusalaan liittyvät sidonnaisuudet, miten hyvin ministeri Hyssälän tiedossa?

Lisäksi ylijohtaja Antilan palkanmaksajana hänen työuransa ajan on ollut suurimman osan vakuutusala! Puolueeton ja riippumaton virkamies? Vai mitenkä se lain vaatimus menikään? Tähän mennessä tietoon tulleiden lukujen valossa; hänen I asteen lautakuntien puheenjohtajakausien hylkäysjalanjälki lienee lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla ennätysluokkaa? Hitaan syöksykierteen – mallin avulla lakisääteisten vakuutusten korvausten piiriin oikeutettuja on ohjattu yhteiskunnan kustannettaviksi. Vakuutus- ja eläkeyhtiöille kuuluvien korvausten maksun sijaan!

Joten kukahan jaksaisi selvittää ja kirjoittaa vastaavat tilastoluvut entisestä tapaturmalautakunnasta eli nykyisestä tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta (TAMLA)? Onhan se myös yksi ylijohtaja Antilan aiemmista työpaikoista.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

 

 

Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparatsikki, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, Suomen ihmisoikeustilanne, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentoi