Rakenteellinen korruptio 3

Tämä alla olevasta mobiiliflaijerista löytyvä ja vuonna 2011 ilmestynyt, hallintotieteiden tohtori Silvo Kaasalaisen kirjoittama Virkanimitysruletti – kirja on edelleen vuonna 2021 sisällöltään kuuman ajankohtainen! Niin äänestäjille kuin politiikkaan pyrkiville ja jo siellä oleville. Politiikan ja talouden toimittajia sekä kustantajia ja päätoimittajia unohtamatta. Nyt olisi hyvä kuulla, että mikä on 10 vuotta sitten julkaistussa kirjassa esiin nostettujen epäkohtien tilanne? Vai pitäisikö vakiintunut maan meno virallistaa lainsäädäntöteitse 2020-luvulla?

Tohtori Silvo Kaasalaisen Virkanimitysruletti -kirja kuntapolitiikasta.

Suomalaiset päättäjät yli puolue- ja arvopohjarajojen opastavat mielellään muita maita laittamaan hallintorakenteensa ja – järjestelmänsä kuntoon. Olisikohan Suomessa jo korkea aika aloittaa, esimerkiksi 2020 – luvulla oman pesän siivoamisesta ja kuntoon laittamisesta?

SISÄLLYSLUETTELO
Timo Soinin sanoissa ison viisauden siemensäkki
Vaalirahanjäljen seuraaminen edelleen vaikeaa
Valtiontalouden tarkastusvirasto korruptioskanneriksi?
Miksi yhteinen äänestysprosenttitavoite puuttuu?
Petteri Orpon vuoro jäädä bussipysäkille
Seppo Kääriäinen Savon oraakkeli
Mihin riittää yhden edustajan aika – ja ajatuskapasiteetti?
Vakaan vaikenemisen kulttuuri murtumassa
Onko Suomessa vielä pitkä matka korruption harjaukseen?
EU apuun Suomen sisäisten Berliinin muurien kaatamisessa
Lisätietoa Virkanimitysruletti-kirjasta

TIMO SOININ SANOISSA ISON VIISAUDEN SIEMENSÄKKI
Toivotaan, että entisen puoluejohtajan ja ulkoministerin Timo Soinin väittämä toteutuu myös modernin suomalaisen vaalirahoituksen, vaalirahoittajien ja vaalirahanjälkien kohdalla. Niin ehdokkaiden, puolueiden ja valitsijayhdistysten osalta.

”Kaiken poliittisen kilpailun pitää olla avointa ja läpinäkyvää.”
Lähde: MTV uutiset 13.6.2017

Ison kuvan avausta odotellessa on hyvä hahmottaa, että minkälaista tietoa nykypäivän valistuneet, tavan ja tolkun äänestäjät kaipaavat. Alla olevasta mobiiliflaijerista pääsee eteenpäin. Niin eri puolueiden ekosysteemien kytkentäkaavioiden piirtämisessä ja avaamattomien vaalirahanjälkien vainuamisessa.

Puolueiden ja ehdokkaiden ekosysteemeissä ei ole mitään hävettävää.

Verotusneuvos Markku Hirvonen on kiteyttänyt poliitikkojen, lobbareiden, pääomasijoittajien ja virkamiesten hyvin läheiset suhteet oivasti:

”– …torjuvia hankkeita ja aloitteita voidaan virkamieskoneistossa estää. Kyse on siitä, mitä tahoja virkamiehet herkimmin kuuntelevat.

Ministeriöiden virkamiehet tuntevat varsin hyvin erilaisten etujärjestöjen väkeä. He ovat entisiä työtovereita ja käyvät samoissa tilaisuuksissa ja seminaareissa.

Ei siinä tarvitse olla mitään suoraa lahjomista. Siinä vain ymmärretään”,
Hirvonen kuvailee.” Lähde: Voima 5/2014 s. 20-22 – Verolaput, olkaa hyvä

Puolueiden kantakannattajille tärkeästä aatepohjasta kertoi kokoomuksen kansanedustaja (2011-2015) Lasse Männistö, joka siirtyi keväällä 2015 terveyspalveluja tarjoavan Mehiläisen terveydenhuollon ulkoistuksista vastaavaksi johtajaksi.

”Poliitikot arvostavat hyvin paljon vahvaa aatteellista pohjaa. Muutenhan tämän koko homman voisivat hoitaa koneet.

Jos sitä aatteellista pohjaa ei ole, ei oikein vuosienkaan jälkeen osaa sanoa, onko tyyppi lintu vai kala?”
Lähde: Helsingin Sanomat printtilehti 9.4.2017 sivu A 21 – ”Kuntapolitiikassa pitää osata takinkääntö”.

Valtakunnan tasolla pitää taas osata pelata, samaan aikaan, useammilla korttipakoilla ja säännöillä. Esimerkiksi edelleen käynnissä olevan sote-uudistuksen ja valinnanvapaus kokonaisuuden kanssa.

VAALIRAHANJÄLKIEN SEURAAMINEN EDELLEEN VAIKEAA
Eduskuntavaalit 2019 näyttivät toteen jälleen sen, että kun puolue- ja vaalirahoituslainsäädännön tekevät sen kohteena olevat, niin vaalirahanjälkien seuraaminen on tehty tiedotusvälineille ja äänestäjille, vähintäänkin haasteelliseksi. Yllättävää, että maan meno vaalirahoituksen avaamattomuuden suhteen jatkuu myös nuoremman sukupolven nimihenkilöiden osalta ja vieläpä juristitaustan omaavilla.

Kokoomuksen vuonna 2015 lanseeraama korjausliike odottaa edelleen bussipysäkillä?

Yksi helposti kyytiin otettava ja nopeasti tehtävä lainsäädännöllinen parannus on sellainen, että vaaleilla valituilla ehdokkailla on velvoite pitää omat poliittisen uransa vaalirahoitusilmoitukset äänestäjien ja tiedotusvälineiden saatavilla. Aiheesta lisää seuraavaksi.

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO KORRUPTIOSKANNERIKSI?
Suomessa on yllättävän paljon tilanteita, joissa samat, mutta näennäisesti eri puolueita edustavat kansanedustajat, mepit ja erilaiset avustajat istuvat tuoleja vaihtaen eri organisaatioiden päättäjinä. Toimien pahimmillaan eli härskimmillään, lainsäädäntö -, toimeenpano – ja tuomiovallan sekä laillisuusvalvonnan alueilla.

Tässä tuore huomio, valtionhallinnon ison kuvan läpikotaisin tuntevalta, valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtaja Tytti Yli – Viikarilta.

Valvoja ja valvottu – Helsingin Sanomat 30.5.2021, sivut B 1 – B 4
Lainaus alkaa.

Yli – Viikari sanoo arvostavansa suomalaisen hallinnon matalaa hierarkiaa. Nuorena virkamiehenäkin voi päästä puhumaan kokeneemmille viranhaltijoille ja poliitikoille.

”Suomi on niin pieni maa, että tekemällä töitä voi vaikuttaa todella isoihinkin asioihin. Täällä on jokaisella politiikka-alueella vain kourallinen ihmisiä.”
Lainaus loppu.

Tuossa mielenkiintoisessa mittayksikössäkö piilee selitys sille, että politiikka-alueella toimiva ja vaaleilla valittujen päättäjien ydinjoukko pyritään pitämään kourallisena?

Suomea hallitaan vain muutaman kourallisen voimin. Samat henkilöt ja puolueet mukana kaikilla tasoilla.

Kun on määrällisesti vähemmän lobattavia, niin lobbaritkin pääsevät helpommalla. Ylempi arvoisempi vaaleilla valittu, opettaa alemmalla tasolla toimivia toimimaan toivotulla tavalla.

MIKSI YHTEINEN ÄÄNESTYSPROSENTTITAVOITE PUUTTUU?
Kuntavaalien 2021 varsinainen äänestyspäivä on 13.6.2021. Tuntuu oudolta, mikseivät puolueet ole asettaneet yhteistä äänestysprosenttitavoitetta? Esimerkiksi 10 prosentin kasvu vuoden 2017 toteutuneeseen äänestysprosenttiin (58,8%) verrattuna.Nimittäin. Kuntavaalien 2017 lopputulokset ovat lukujen surullista luettavaa. Ainakin todellisten kannatuslukujen ja toteutuneen äänestysprosentin valossa tarkasteluna.

Ratkaisevaa äänestysprosentin kasvulle on tietysti se, että uskaltavatko edes nuoremman sukupolven puoluejohtajat murtaa vuosikymmenten ajan pitäneen, vakaan vaikenemisen kulttuurin ja lukuista sisäiset Berliinin muurit Suomesta? Koskien esimerkiksi kokovartalokorruption ja maan tavan tunnusmerkkien mukaisia formaatteja? Niihin kuuluu olennaisena kikkana se, että äänestämään houkutellaan erilaisilla sisäänvetolupauksilla ja vaalien jälkeen tehdään sitten ihan toista. Valittajia kehotetaan seuraavalla kerralla äänestämään paremmin, josko silloin vaalilupaukset saataisiin mukaan hallitusohjelmaan.


PETTERI ORPON VUORO JÄÄDÄ BUSSIPYSÄKILLE
Kokoomuksen sisällä on kuplinut jo pitkään. Petteri Orpon meriitteihin jää ainakin perussuomalaisten hajottaminen vuonna 2017. Joten hänen puheensa kokoomuksesta hallituksessa hänen johtaessaan puoluetta, Jussi Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa ei liene mahdollinen?

Myös vaalien välissä julkistetut lupaukset ovat tehty rikottaviksi.

Jos jotain pitää tuon mobiiliflaijerin sisällöstä ennustaa, niin seuraavaksi taitaa kokoomukseen tulla uusi puheenjohtaja? Vaan vaihtuuko kokoomusjohdon tilataksi kuljettajan ohjaamaksi hienostuneeksi Bentleyksi vai Antti Rinteen ohjaamaksi sähköllä toimivaksi reittibussiksi?

Yllättäen kokoomus on menettänyt EU-liittovaltioon johtavan tiekarttakeskustelun vihreille!

Nyt vain jännitetään tapahtuuko kokoomuksen puheenjohtajan vaihto kuntavaalien 2021 jälkeen, mutta kuitenkin ennen seuraavia eduskuntavaaleja?

SEPPO KÄÄRIÄINEN SAVON ORAAKKELI
Yksi vihje tulevasta tuli kepulaisen sutkisukupolven edustajan Vaalikatsaus – kolumnista. Seppo Kääriäinen otsikoi Maaseudun Tulevaisuudessa 3.5.2021 julkaistun tilannekuvakatsauksen oraakkelimaisesti: ”On satavarmaa, että poliittinen kartta on vaalikierroksen jälkeen koko lailla uudessa asennossa.”

Ketkä tuon poliittisen kartan uuden asennon päättävät? Millä keinoilla ja mihin mennessä, rakenteellisten korjausten next-level saavutetaan? Tässä alla olevan mobiiliflaijerin mallissa, kansanedustajat ja mepit toimivat selkeissä kaksoisrooleissa, ensin lainsäätäjinä ja sitten lakien toimeenpanijoina kunnissa ja kaupungeissa. Jatkossa myös keskustan havittelemissa maakunnissa.

Jättääkö taas yli 1,8 miljoonaa äänioikeutettua äänestämättä?

Helpoin askel poliittisen kartan uudelle asemoinnille on ollut Liike Nytin hallinnassa. Liike Nytin yhden kansanedustajan eli Harry Harkimon leukaperillä on suomalaisia rakenteellisen korruption muureja jo hieman narskuteltu.

Vaan edustaja Harkimokaan ei taida olla tosimielellä liikkeellä korruption karsimisessa, koska on asettunut kansanedustajana Helsingissä ehdolle. Teemalla ”Tässä kaupungissa on vain yksi seriffi – Äänestä Hjallista” (HS 29.5.2021 maksettu etusivun mainos). Pitää muistaa vanhoista villin lännen sarjakuvista, että yksi seriffi on aina helpompi taklata pois pelistä kuin useampi toimintavalmiiden sekä kulloisenkin tilannekuvan hallitsevien seriffien ja apuseriffien kentälliset.

MIHIN RIITTÄÄ YHDEN EDUSTAJAN AIKA- JA AJATUSKAPASITEETTI?
Kun ajatellaan eduskunnassa ja europarlamentissä tehtävää hidasta lainsäädäntötyötä, niin nyt on hyvä aika pysähtyä miettimään, sitä kuinka monessa eri tehtävässä kansanedustajien ja meppien sallitaan toimia? Mitä vähemmän vaaleilla valituilla edustajilla on aikaa tutustua itsenäisesti ja kaikessa rauhassa lakihankkeiden taustoihin, kuten ministeriölle annettuihin lausuntoihin, niin sitä helpommin he ovat kokeeneempien oman puolueen ekossysteemien apparatsikkien, lobbareiden, avustajien ja virkamiesten vietävissä.

Pakotetaanko kansanedustajia ja meppejä kuntavaaliehdokkuuksiin sekä kaksoisrooleissa toimimiseen?

Miksei kukaan kanna huolta vaaleilla valittujen edustajien jaksamisesta ja riittävästä vapaa-ajasta? Eihän se varmasti kivalta tunnu, jos omat lapsetkin vierastavat. Puolisoista ja perheen lemmikkieläimistä puhumattakaan. Ministereitä ja heidän avustajiaan unohtamatta.

VAKAAN VAIKENEMISEN KULTTUURI MURTUMASSA
Tämän bloggauksen alussa mainitun kaltaisia rakenteellisesta korruptiosta ja maan tavasta kertovia Virkanimitysruletti tyyppisiä kirjoja tarvitaan lisää. Mielellään kaikkien eduskuntapuolueiden vallankäytön ydinhenkilöiden näkökulmasta kirjoitettuina. Vaikka sitten oman poliittisen uran jälkeen tai sen loppusuoralla. Pohjoismaalaisen sanan- ja ilmaisuvapauden rajojen puitteissa. Unohtamatta todellisia vallanpitäjiä Suomessa.

Kuten ovat tehneet aiemmin etujärjestöjen valtaa käsittelevissään kirjoissaan:
1. Seppo Konttinen
”Lakien synty”

2. Anders Blom
”Veljeskunta – Lobbaus Suomen poliittisessa järjestelmässä”

3. Lasse Laatunen ja Arto Nieminen
”Kolmikannan kulisseissa”

ONKO SUOMESSA VIELÄ PITKÄ KORRUPTION HARJAUKSEEN?
Muistatko Sinä tämän?

Helsingin Sanomat – ja Maaseudun Tulevaisuus – sanomalehtien entinen päätoimittaja, nykyinen Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, kirjoitti Lapin Kansa (2014 07 06; 03:32:58) sanomalehdessä rakenteellisesta eli institutionaalisesta korruptiosta Suomessa.

Seurauksena tuostakin erinomaisesta ja korkean tason henkilön kirjoituksesta oli vain hiljainen vaikeneminen.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Ilman jatkuvaa keskustelua tämä vakiintunut korruption osakuvio Suomessakin vain jatkuu:

Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Pieni valonpilkahdus lupaa valoa jo 2030-luvulle. 27.5.2021 uutisoitiin laajasti, että pääministeri Sanna Marinin/sd. I hallitus on hyväksynyt Suomen ensimmäisen korruption vastaisen strategian. Mitä kaikkea se tarkoittaa, tosielämässä, jää nähtäväksi? Toivottavasti ministerit ja pääministeri sekä heidän avustajansa tajuavat pidättäytyä kunta- ja kaupunkitason luottamustoimista. Tältä osin ja uutistietojen mukaan tuo korruption vastainen toimi on siirtynyt jo seuraaviin kuntavaaleihin eli vuodelle 2025.

Joten toivotaan, että tiedon lisääminen korruptiosta, kaikille yhteiskunnan tasoille lähtee oikeusministeriön toimesta liukkaasti liikkeelle.

Oikeusministeri Anna – Maja Henriksson/rkp. 27.5.2021 Yle Uutisissa:
”Hyvä veli -verkostojen kimppuun käydään jämerällä ohjelmalla – Henriksson: Korruptiota esiintyy yhteiskunnan kaikilla tasoilla”

Lainaus alkaa.

Myös kuntapäättäjillä oltava riittävästi tietoa
Suomessa korruption erityispiirre on sen rakenteellisuus ja vaikea havaittavuus. Strategiamateriaalin mukaan näitä hyvä veli -verkostoja ilmenee ”elinkeinoelämän ja viranomaisten toiminnan rajapinnassa”.

– Rakenteelliseen korruptioon liittyvät usein epäterveet verkostot, jossa ei toimita läpinäkyvästi ja mahdollisesti ajetaan omia etuja, sanoi oikeusministeriön erityisasiantuntija Juuso Oilinki, joka korosti tietoisuuden lisäämisen roolia.

– Että opitaan tunnistamaan vääristyneitä rakenteita päätöksenteko- ja valmisteluprosesseissa.

Myös Henriksson korosti tiedon lisäämistä kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

– Kuntapäättäjät, jotka tekevät lautakunnissa päätöksiä hankinnoista, myös heillä pitää olla riittävästi tietoa, oikeusministeri korosti.

Poliittisen päätöksenteon ja julkisten hankintojen lisäksi korruption riskialueina Suomessa pidetään puolue- ja vaalirahoitusta, rakennusalaa, ulkomaankauppaa ja urheilua.”


Lainaus päättyy.

Tässä kohtaa on hyvä huomata. että nuo korruption riskialueet eivät ole Suomessa tehtyihin huomioihin perustuvia:

”Strategiatyön taustalla ovat Suomelle osoitetut kansainväliset suositukset tehostaa korruption vastaista työtä. Strategian valmistelussa on hyödynnetty oikeusministeriön koordinoiman korruptionvastaisen yhteistyöverkoston aiempaa työtä.”
Lähde: Korruptiota torjutaan kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti, Valtioneuvosto – Oikeusministeriö 27.5.2021

Jos aiheen iso kuva kiinnostaa Sinua, niin Euroopan neuvoston korruption vastaisen toimielimen, GRECON, Suomea koskevat ja suomenkieliset arvioinnit ovat ladattavissa ja luettavissa osoitteessa:
https://www.coe.int/en/web/greco/evaluations/finland

Toivotaan, että 2030-luku riittää jo Suomesta (2000-luvun alussa) havaittujen korruptioalueiden korjaamiseen. Vaikka tieto lisää tuskaa, niin oikeusministeriö voinee kustantaa ja lähettää ainakin nuo Silvo Kaasalaisen ”Virkanimitysruletti” ja Seppo Konttisen ”Lakien synty” kirjat kaikille kuntatason päättäjille.

EU APUUN SUOMEN SISÄISTEN BERLIIININ MUURIEN KAATAMISEESSA
Toukokuussa 2021 Suomessa on kohistu pääministeri Sanna Marinin/sd. aamupala- ja ateriaetuihin liittyvistä asioista. Samaan aikaan toisaalla on odottanut avaamistaan pääministeri Paavo Lipposen I hallituskauden (1995 – 1999) tapahtumat, joissa toistuvat Seppo Konttisen erinomaisessa Lakien synty – kirjassa paljastetut härskit menettelyt.

Tärkeää tietää valvontatutkan alapuolisista On Sovittu Että (OSE) – ja finanssifasismijärjestelmistä.

isihan se kova juttu, jos korruption kitkeminen Suomessa aloitettaisiin siitä, että kansallisen toimivallan piirissä olevien ja todella hitaasti edenneiden, vakuutusoikeus- ja vakuutuslääkärijärjestelmien täysremontit siirretään nopeutetusti Euroopan unionin toimivallan piiriin! Vastineeksi tavan ja tolkun suomalaisille, ensimmäisestä EU-maiden yhteiseen velkaan perustuvasta tukipaketista ja EU-tason verotusoikeuteen johtavalle next-levelille noususta.

Puhtia ja luotettavuutta Suomessa käytäviin korruptio- ja oikeusvaltiokeskusteluihin toisi se, että oikeusministeri Anna – Maja Henriksson/rkp. lunastaa, Helsingin Sanomissa 20.6.2012 uutisoidun ”Arvosteltu vakuutusoikeus menee remonttiin lähivuosina” lupauksensa.

Jonka jälkeen myös kunnille ja kaupungeille sekä Kelalle kaatuvat vammautuneiden ja sairastuneiden pitkäkestoiset kustannukset lähtevät pikku hiljaa pienenemään, kun vakuutus- ja eläkeyhtiöt maksavat omat korvausvelvoitteensa ilman vuosikausien pompotusrulettia, kafkamaisesti lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan korvausjärjestelmien välillä.

LISÄTIETOA VIRKANIMITYSRULETTI – KIRJASTA
Näistä kahdesta poiminnasta alkuun.

1.
”Asiantuntemusta Kaasalaisella siis taatusti on ja kirja on mukavan provokatiivinenkin — ainakin välillä, toisinaan taas melko hyytävää luettavaa. Ymmärtääkseni hän on jäänyt eläkkeelle, muutoin tällaisen kirjan julkaiseminen tuskin olisi ollut mahdollista!

Hyvä, tällaisia kannanottoja ja pamfletteja tarvitaan! Suomessa kaivataan enemmänkin nopeaa reagointia (myös kustantajien puolelta) ajankohtaisiin ja kipeisiin asioihin sekä epäkohtiin.


Tämä on hyvä esimerkki asiasta, josta on kyllä keskusteltu siellä ja täällä, mutta mitään näkyvämpää ei oikein ole tullut esille eikä varsinkaan ratkaisuja ole esitetty edes teoreettisella tasolla. Kaikkien tietämä asia on vain vaiettu kuoliaaksi.

Kirpeähkö, provokatiivinen ja suora esitystapa tekee kirjasta mielenkiintoisen ja osittain jopa huvittavan, jollei asia olisi niin tärkeä. Suosittelen tutustumaan, miten korkeammat virat ja toimet on jaettu ja edelleenkin jaetaan valtiolla sekä kunnissa.”
Lähde: Silvo Kaasalainen: Virkanimitysruletti – Kirjavinkit 27.8.2011

2.
Sisäministeriön eläkkeellä olevan kansliapäällikkö Aulis Pöyhösen kirja-arvostelu, joka on julkaistu Kuntalehdessä 12/2011:
”Kirjoittajana ja tutkijana Kaasalainen ei tyydy vain kritisoimaan. Hän myös raivaa tietä  ”Kohti toimivaa demokratiaa”. Mitä pitäisi korjata, jotta demokratia toimisi hyvin ja tuottaisi palvelut tehokkaasti, hän kysyy.

Toimiva demokratia vaatii sekä poliittisen järjestelmän että hallinnon. Perusongelmaksi muodostuu demokratian ja byrokratian – virkakoneiston – yhdistäminen. Ideaalisessa byrokratiassa pätevät virkamiehet  oteuttavat tehokkaasti ja puolueettomasti kansan valitsemien edustajien tekemät päätökset. Poliittiset virkanimitykset rikkovat tämän demokratian ideaalin.

Valitettavasti kansalaisten poliittiset vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset, sillä vaaleissa pääosin ehdokkaat valitaan puolueiden jäsenistä, joita on alle 8 % kansalaisista. Tällöin yli 90 % kansalaisista on vailla sekä osallistumis- että vaikutusmahdollisuuksia.

Julkishallinnon toiminnan ja talouden tarkastus on demokraattisen kontrollin viimeinen linnake. Kuntalain tarkastusjärjestelmä on rakennettu palvelemaan lähinnä valtuustoa, ja se jättää aukkoja ja manipulointimahdollisuuksia.

Tarkastuksen organisoinnista  vastaava tarkastuslautakunta on puhtaasti poliittinen. Kun sen jäsenetkin voidaan valita valtuutetuista, jäsenet joutuvat tarkastamaan omia päätöksiään. Luottamushenkilöinä niillä ei ole virkavastuutakaan.

Kaasalaisen tavoite on kuntalaisten itsehallinnon kehittäminen. Päätöksen valmistelu tule organisoida niin, että se ohjautuu luottamushenkilöiden toiveista käsin, mutta hyödyntää myös viranhaltijoiden asiatiedot. Kaasalainen kutsuu tätä osallistuvaksi päätösprosessiksi.”
Lähde: Silvo Kaasalaisen kotisivu www.silvokaasalainen.fi > Etusivu » Virkanimitysruletti » Virkanimitysruletti –arvostelu

Eikä tuossa vielä kaikki.

Rohkeasti äänestämään, mutta äänestämättä jättäminenkin on näissä Suomen tilanteissa ymmärrettävää. Toivotaan kuitenkin, että keskustelut suomalaisesta korruptiosta ja siihen ehdotetuista korjauksista etenevät nopeutettuina rauhan, rakkauden ja rispektin nimissä.

Saavutetun yhteiskuntarauhan puolesta kannattaa aina taistella rauhanomaisin keinoin. Vaikka monesta asiasta olisimmekin eri mieltä.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 verkosto

Suomi 2017 verkoston mottona 2020-luvulla: "Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata." Toimimme avoimesti ilman keskusjohtoa. "Me yritämme"-hengessä. Suomessa ja ulkomailla asuen. Elämme tosielämässä kohtaamiemme valuvikojen korjaamisen suhteen, siinä realistisessa näkemyksessä, että kaatuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin. Toivomme voivamme toimillamme auttaa siinä, ettei nuorempien sukupolvien höplästä vetäminen Suomessakaan enää jatku. Löydät meidät, niin halutessasi: 1. Suomi 2017 verkoston blogista. 2. Suomi 2017 verkoston Twitteristä. 3. Suomi 2017 verkoston Facebookista. 4. Suomi 2017 verkoston Instagramista.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, politiikka, talouselämä, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.