Euroopan unionin perustana olevat sopimukset allekirjoitettiin 60 vuotta sitten Roomassa, Italiassa. EU-komission varapuheenjohtaja ja Suomen EU-komissaari Jyrki Katainen/kok. oli puhumassa Euroopan unionin tulevaisuudesta Suomessa, torstaina 23.3.2017.
Yleisötilaisuus järjestettiin EU-komission Suomen edustuston tiloissa Helsingissä.
Yleisö sai esittää myös internetin kautta kysymyksiä kotikatsomoista.
Tärkeitä sanapareja Euroopan unionista ja eurosta käytävien julkisten keskustelujen ymmärtämiseksi.
populismi – populisti
globalismi – globalisti
nationalismi – nationalisti
federalismi – federalisti
realismi – realisti
Hyvä pointti päättäjiemme ulostulojen ja ristiriidassa olevien lausuntojen ymmärtämiseksi:
”Meidän pitää tietää, mitä valtaapitävät tekevät. Meidän pitää tietää, mikä on totta ja mikä paskapuhetta. Se on suurin ongelma”. Carl Bernstein, tutkiva journalisti Totuus pelissä (ALL GOVERNMENTS LIE) – dokumentissa.
SISÄLLYSLUETTELO
Tallenne keskustelutilaisuudesta EU:n tulevaisuudesta
Iltasanomien uutinen komissaarin vierailusta
Yleisökysymys ja vastaus EU-veroparatiiseista
Yleisökysymys ja vastaus EU-kansanäänestyksestä
Suomen oma EU- ja eurolähihistoria kaikille tututuksi
TALLENNE KESKUSTELUTILAISUUDESTA EU:N TULEVAISUUDESTA
Keskustelutilaisuuden 23.3.2017 tallenne on nähtävissä EU-komission Suomen edustuston Facebook – sivulla ja avoimeksi jääneisiin kysymyksiin oli luvattu antaa vastaukset 24.3.2017 aikana.
Koska vastaukset ovat nähtävästi jääneet kiireiden jalkoihin, niin tuodaan tiedot tältä osin julki. Aiheina EU ja veroparatiisit sekä EU-kansanäänestys Suomessa.
https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=1471260299605441&id=139489762782508
Euroopan komissio Suomessa:
”Kiitos seuraamisesta ja kommenteista! Palaamme vastaamatta jääneisiin kysymyksiin huomenna!”
Keskustelua Euroopan tulevaisuudesta kävi EU:n komission varapuheenjohtaja ja Suomen komissaari Jyrki Kataisen kanssa; Eurooppanuorten puheenjohtaja Tuomas Tikkasen johdolla.
Muutamia kotikatsomosta tulleita kysymyksiä/kommentteja:
1. Voisiko slogan ”Rehellisyys on meidän leipälaji” olla samalla tavalla ymmärrettävissä koko Euroopan alueella?
2. Onko Euroopan unionin sisällä päästy jo yhteisymmärrykseen siitä, mikä on veroparatiisi? Kuinka moneen veroparatiisiin EU:lla on varaa ja mihin niitä tarvitaan?
Aikajanalla > noin 28:05 – 30:20
Kysymys ja komissaari Kataisen antama vastaus.
3. Mitä ja miten on tehtävissä saman EU- ja euromaan sisällä olevien sekä suureksi revenneiden hallinnollisten ja taloudellisten erojen välillä? Esimerkiksi Italiassa, jossa EU:n perustana olevat sopimukset 60 vuotta sitten allekirjoitettiin.
4. Perusteeksi Suomessa useamman aiheen kansanäänestykselle nämä kolme pääpointtia:
* alle 40 – vuotiaat eivät ole saaneet koskaan äänestää EU:iin kuulumisesta.
* yli 40 – vuotiaat eivät ole saaneet koskaan äänestää euroon liittymisestä.
* kummatkaan äänioikeutetut ikäryhmät eivät ole saaneet äänestää Natosta.
Kaikkiin kolmeen aiheeseen on hyvä saada mahdollisimman paikkansa pitävät tilannekuvat ja vaihtoehdot, jos mihinkään noista ei haluta kuulua. Muilta Pohjoismailta näkemyksiä auliisti kysellen.
Toki myös siihen valmistautuen, että näin useamman aiheen taktiikalla toimien äänestysprosentti saadaan 80 prosentin yli!
Toisin kuin Iso-Britanniassa, jossa yli 12 miljoonaa äänioikeutettua jätti äänestämättä (27,8 prosenttia äänioikeutetuista)!
> Kommentti >
Kevein perustein ei kansanäänestystä pidä järjestämän. Entäs jos? Yli puolue- ja aaterajojen. Suomen 100-vuotisjuhlan ja vuoden 2017 aikana, järjestetään ihan kunnollinen kokeilu. Ensin vaikka suuntaa antavana? Käytössä sähköinen ja perinteinen äänestys. Virosta mallia ottaen ja Suomeen soveltaen. Yleisradion ekosysteemissä toteuttaen.
Tässä taustaa ”kolme aihetta kerralla” – kansanäänestys keskusteluun:
”Kansalaisaloitehan luotiin juuri sitä varten, että kansalaiset voivat saada tärkeinä pitämiään aiheita eduskunnan ja hallituksen käsiteltäväksi. Myös aiheita, joihin hallitus- kuin oppositiopuolueet eivät halua kepilläkään tarttua.
Toisekseen on aina hyvä muistaa, että lopullinen hallitusohjelma tehdään puolueiden vaalirahoittajien, sidosryhmien, etujärjestöjen ja puolueiden mandaateilla istuvien virkamiesten toimesta sekä näkökulmasta. Esimerkkeinä tähän kohtaan Suomi 2017 – blogin artikkelit vuoden 2011 ja 2015 hallitusneuvotteluista. Joten suomalainen äänestäjä äänestää aina sokkona tulevan hallitusohjelman suhteen. Liekkö tässä yksi syy nukkuvien puolueen kasvuun?”
SISÄLLYSLUETTELO
Suomen EU- ja eurolähihistoria kaikille tutuiksi
Avoin Suomi ja EU 2006
Perustuslain ”uudistus” 2007-2011
Salamyhkäistä valtaeliittiä Vanhasen listalla
Kolme aihetta kansanäänestykselle 2017
Äärilaidat mukaan valmisteluun
Suomen tärkein rakenneuudistus käyntiin
Tämän artikkelin tavoitteena on laittaa avoimeen mietintään se, että vedettiinkö meillä Suomessa äänestäjiä brittien tapaan EU-asioissa niin sanotusti höplästä? Jopa kahteen kertaan. Ensin 1900 – luvulla ja sitten toisen kerran 2000 – luvulla. Näistä molemmista lisää tässä artikkelissa.”
Lue lisää Suomi 2017 – blogin osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2016/07/05/kansanaanestys-2017-kolme-aihetta-rohkeasti-yhdessa/
Kaikki edellä mainitut kysymykset ja kommentit niihin näkyvät vain Facebookiin kirjautuneille. Tilanne 1.6.2017.
ILTASANOMIEN UUTINEN KOMISSAARIN VIERAILUSTA
Näin kirjoitti tilaisuudesta Iltasanomien politiikan toimittaja Hanna Vesala:
”EU:n jäsenvaltioiden päämiehet kokoontuvat viikonloppuna Roomaan ja esittävät omat askelmerkkinsä unionin tulevaisuudelle Britannian tulevan EU-eron jälkeen. Kataisen mukaan Rooman tapaaminen on lähtötilaisuus uudelle EU:lle. Mitään uutta ei kuitenkaan synny ilman jäsenmaiden sitoutumista ja hyvin pohdittua sisältöä.
– Sisällön määrittelevät ainoastaan kansalaiset, kansanedustajat ja jäsenmaiden hallitukset, Katainen painottaa IS:lle.
Katainen kirittää Suomea osallistumaan EU:n tulevaisuuskeskusteluun kaikilla tasoilla.
– Toivoisin Suomen eduskunnan käyvän aktiivista keskustelua keskenään mutta myös kansalaisten kanssa siitä, minkälainen suunta uudelle EU:lle annetaan.
– –
Tuppuraisen mukaan Sipilän hallitus on liikaa korostanut ”keskitien kulkemista”.
– Nyt ei keskitien kulkijoita kuunnella. Olemme auttamatta jälkijunassa, jos valitsemme sen linjan, että katsomme mitä eteen tulee ja olemme sitten siinä keskellä. Nyt pitäisi olla kovaan ääneen esittämässä näkemyksiä esimerkiksi puolustusunionin sisällöstä tai Emun tulevaisuudesta.
Tuppuraisen mukaan keskustelussa on muistettava myös se, että perussuomalaiset ovat vaihtamassa puheenjohtajaa kesäkuussa.
– Molemmat puheenjohtajakandidaatit suhtautuvat EU:hun hyvin nuivasti ja pitävät esillä vastuuttomasta ajatusta mahdollisesta EU-kansanäänestyksen järjestämisestä. Se ei ole Suomessa millään lailla ajankohtainen.”
Lähde: Iltasanomat 23.3.2017 – Jyrki Katainen EU:n tulevaisuudesta: ”Vaatii suuntaa ja sitoutuneisuutta”
Toivottavasti kokoomus ja sdp ovat valmiita suhtautumaan Euroopan unioniin avoimesti. Etenkin Suomen oman EU- ja eurolähihistorian avaamisen sekä tunnetuksi tekemisen kannalta katsottuna. Keskustan osuutta unohtamatta.
YLEISÖKYSYMYS JA VASTAUS EU-VEROPARATIISEISTA
Onko Euroopan unionin sisällä päästy jo yhteisymmärrykseen siitä, mikä on veroparatiisi? Kuinka moneen veroparatiisiin EU:lla on varaa ja mihin niitä tarvitaan?
Aikajanalla > noin 28:05 – 30:20
Kysymys ja komissaari Kataisen antama vastaus.
Kommissaari Jyrki Katainen:
”… sitten mennään eteenpäin.”
Eurooppanuorten puheenjohtaja Tuomas Tikkanen:
”Kiitos. Ennen sanottiin, että kotikatsomoista kysytään. Nykyään on Facebook Live. Moderni vastine ja sieltä on meille tullut kysymys. Otetaan sellainen alkuun ja sitten jatketaan yleisökysymyksiä.Siellä kysytään, mistäpäs muustakaan kuin veroparatiiseista.
Onko veroparatiisien määritelmästä päästy komissiossa vielä yhteisymmärrykseen? Ja kuten tiedämme niitä on. Niin kuinka moneen veroparatiisiin meillä on Euroopassa varaa, voiko näin kysyä? Tai voiko tähän vastata?”
Kommissaari Jyrki Katainen:
”Jos vastaan suoraan tähän, joka on tullut kotoa. Tai mistä sitten onkaan tullut tuo kysymys. Meillä ei oo varaa yhteenkään veroparatiisiin.
Tässä suhteessa tilanne, siis Euroopan sisäiseen, eikä ulkoisenkaan, mutta erityisesti sisäiseen. Tässä suhteessa muutoksia on tapahtumassa, siinä mielessä, että verotuksen lainsäädäntöä on muutettu.
Ja se esimerkiksi tarkoittaa sitä, että semmoinen toiminta missä yritys tekee voiton Suomessa ja lähettää sen voiton toiseen EU-maahan, jossa se verotetaan hyvin kevyesti ja sen jälkeen se palautetaan Suomeen, niin se ei enää ole mahdollista.
Eli se periaate siitä, että se verottaja verottaa, jonka alueella voitto tehdään tulee muuttamaan tätä verokäytäntöä merkittävästi.
Tämä on erittäin vakava vaiva ollu takavuosina, se on käytännössä tarkoittanut sitä, että sisämarkkinat on ollut, tai ne eivät oo toiminut. Ja on ollut epäreilut pelisäännöt ja semmoista ei tietysti voi hyväksyä. Sen lisäksi, että se on epäoikeudenmukaista noin muutenkin.
Mutta sitten tuota, komission suhde kolmansiin maihin. Tai veroparatiisimäärittely. Se on lähinnä ollut hankalaa jäsenmaitten välisissä neuvotteluissa.
Mutta tuota. Meillä on valmisteilla niin sanottu musta lista maista, jotka meidän määrittelyn mukaan on veroparatiiseja kielteisessä tavalla. Ja kun tästä päästään yhteisymmärrykseen se tulee muuttamaan sitten myös käytäntöjä jäsenmaatasolla.
Verotuksen oikeudenmukaisuus on entistä tärkeämpi asia. Ja varsinkin aikoina, joina verotuloista on pulaa. Tarkoitus ei ole säädellä veroprosentteja, mutta tehdä verotuksen rakenne ymmärrettäväksi ja oikeudenmukaiseksi.”
Eurooppanuorten puheenjohtaja Tuomas Tikkanen:
”Sellaiset terveiset”.
HUOM!
”Mihin veroparatiiseja tarvitaan?” – kysymys jäi odottamaan komissaari Kataisen vastausta.
YLEISÖKYSYMYS JA VASTAUS EU-KANSANÄÄNESTYKSESTÄ
Iltasanomat toimittaja Hanna Vesalan kysymys, koskien perussuomalaisten uuden puheenjohtajan myötä puuhailtavasta EU-kansanäänestyksestä, aikajanalla 42:27 – 42:44:
Komissaari Kataisen vastaus aikajanalla 45:10 – 47:40.
Iltasanomat toimittaja Hanna Vesalan kysymys, koskien perussuomalaisten uuden puheenjohtajan myötä puuhailtavasta EU-kansanäänestyksestä. Aikajanalla 42:27 – 42:44:
Eurooppanuorten puheenjohtaja Tuomas Tikkanen:
”.. ja vielä yksi kysymys. Siitä edestä.”
Iltasanomat, toimittaja Hanna Vesala:
”Vesalan Hanna Iltasanomista. Tuota. Minä olisin kysynyt sitä, että kuinka vastuullisena toimintana pidät sitä, että jos perussuomalaiset uuden puheenjohtajansa johdolla ryhtyvät kesän jälkeen, ihan tosissaan puuhaamaan Suomen EU-kansanäänestystä?”
Komissaari Kataisen vastaus aikajanalla 45:10 – 47:40.
Kommissaari Jyrki Katainen:
”Tästä perussuomalaisten, mahdollisesta kansanäänestyksestä. Mä haluaisin sanoa suoraan sen, että meillä ei ole mahdollisuus komission jäsenillä kommentoida kansallisia, poliittisia puolueita tai heidän ajatuksiaan.
Minä voisin sanoa noin yleisellä tasolla kansanäänestyksistä.
Siinä ei oo mitään väärää, jos joku päättää, joku puolue päättää, ettei tämä euro ole hyvä Suomelle. Tai Ranskalle. Tai Hollannille. Tai, että EU ei ole hyvä. Ja, että me haluamme lähteä tästä pois.
Ihmisillä on oikeus tähän mielipiteeseen. Eikä heidän tarvitse sitä oikeutta minulta saada. Taikka keltään muulta. Jokaisella on oikeus tähän mielipiteeseen. Olkoon harkittu tai ei.
Tässä tapauksessa, voi totta kai, voidaan sitten järjestää kansanäänestys. Tai he voivat ajaa sitä, että järjestetään kansanäänestys.
Se mitä minä en henkilökohtaisesti ymmärrä, on se, että monet leikittelee kansanäänestys ajatuksella. Eli järjestetään kansanäänestys, noin niin kuin kaiken varalta.
Eli tässä tapauksessa, vaikkapa poliittisella puolueella ei ole kantaa asiaan. Vaan se sanoo, että järjestään kansanäänestys EU-jäsenyydestä ja kysytään, että mitähän mieltä oltais?
Silloin kun on selkee kanta, silloinhan voi sanoa, että järjestetään kansanäänestys. Niin kuin Suomessa on jotkut puhunut, vaikkapa Nato-kansanäänestyksestä. Eli vaikkapa hallitus päätyisi siihen, että kannattaa liittyä, voitaisiin järjestää Nato-kansanäänestys.
Myös se, että jos puolue päättää, että irtaudutaan EU:sta, niin järjestetään kansanäänestys. Se on ihan fair (=reilua).
Mutta, että tällaiset yleiset kansanäänestykset, millekä alettais ??? (noin 46:55) ne ovat edes vastuuttomia.
Me tiedetään kansanäänestysten logistiikasta, että silloinkin kun kysymys on selkeä ja tilanne on yksinkertainen, niin ne eivät aina välttämättä mittaa sitä asiaa mitä kysytään.
Varsinkin ongelmaksi muodostuu sitten se tilanne, missä tämä lähtökohta tilanne on hyvin epäselvä.
Sitä paitsi eduskuntavaalit ovat ihan hyvät kansanäänestykselle, Eduskuntavaaleissa jokainen voi kertoa, mitä mieltä muun muassa EU- tai eurojäsenyydestä on. Ja kansalaiset pääsevät siinä kertomaan oman kantansa. Se on kaikkein nopein, vaivattomin ja yksinkertaisin tapa mitata kansan mielipidettä. Muun muassa EU-jäsenyysasioissa.
Tää viimeinen kysymys, Saksa ja Kreikka mahtuuko samaan valuuttaunioniin? Tällä hetkellä tekee tiukkaa. Ja se johtuu siitä, että eurossa mukana olevat valtiot ovat liian erilaisia. Mihinkä viittasitkin ja sitä lähestymistä, joka on ollut euron perustamisen jälkeen se olennainen, ei ole tapahtunut riittävissä määrin.
Ja euron tulevaisuuden kannalta, numero 1 asia ja suurin haaste on se, että miten saada eurojäsenmaat lähentymään taloudelliselta rakenteeltaan toisiaan.” (Aikajana 48:15)
Lähde: Keskustelua Euroopan tulevaisuudesta varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kanssa Eurooppanuorten puheenjohtaja Tuomas Tikkasen johdolla. 23.3.2017.
Avainsanoja sosiaalisen median uutisvirtoihin:
#veroparatiisit #EMU #EUliittovaltio #kansanäänestys
#taxhaven #EUdialogues #FutureOfEurope #EU60
SUOMEN OMA EU- JA EUROLÄHIHISTORIA KAIKILLE TUTUKSI
Ratkaisevaa tässä kaikessa keskustelussa on se, että tunnemmeko yhdessä mitattuna samalla tavalla oman EU- ja eurolähihistoriamme? Tässä yksi lähestymiskulma aiheeseen:
Suomen itsenäisyysprosentti 2017?
Julkaistu maaliskuu 4, 2017
”Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi on ollut käynnissä jo yli 3 kuukautta. Kuitenkaan erilaisissa uutisvirroissa ei ole näkynyt vahvistettua tietoa siitä, mikä on Suomen jäljellä oleva itsenäisyysprosentti? Entä jäljellä oleva kansallisen itsemääräämisoikeuden prosentti? 20% vai 80%? Uskaltaako ja saako, edes ulkoministeri Timo Soini/ps. kertoa nuo viralliset prosentit?
EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ja keskustan pääministeri Juha Sipilän näkemykset ovat saaneet kovan haastajan kansalaispuolueen perustajan Paavo Väyrysen näkemyksistä:
”– Demokratian toimivuuden kannalta on tärkeää, että kansalaismielipiteet kanavoituvat poliittisen järjestelmän kautta. Muutoin saattaa syntyä ääri-ilmiöitä ja yhteiskuntarauhakin saattaa järkkyä. Ei ole oikein eikä viisasta, jos ehdokkaaksi vaaleihin voi päästä vain hyväksymällä poliittisen valtavirran mielipiteet, hän linjaa.”
Lähde: Uusi Suomi Puheenvuoro 3.3.2017 – Suomi terveeksi
Joten mielenkiintoista on kuulla se, missä Suomen osalta EU-liittovaltioon liittämisessä mennään? Ja onko kansallisen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden palauttamiseksi enää mitään tehtävissä?
SISÄLLYSLUETTELO
Perussuomalaisten EU – kritiikki lankattu piiloon?
Perustuslain ”uudistus” 2007 – 2011
EU- ja euroasiat sekä todellinen todellisuus
On Sovittu Että (OSE) – järjestelmä rulettaa
Politiikassa pitää osata pelata useilla korteilla ja korttipakoilla. Mielenkiintoista onkin seurata, kuinka pelissään onnistuvat sosialidemokraatit, vasemmistoliitto, rkp, kristilliset ja kovassa gallup-kasvussa olevat vihreät?”
Lue lisää Suomi 2017 – blogin osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2017/03/04/suomen-itsenaisyysprosentti-2017/
Lopuksi lainaus artikkelin alusta.
Tärkeitä sanapareja Euroopan unionista ja eurosta käytävien julkisten keskustelujen ymmärtämiseksi.
populismi – populisti
globalismi – globalisti
nationalismi – nationalisti
federalismi – federalisti
realismi – realisti
Hyvä pointti päättäjiemme ulostulojen ja ristiriidassa olevien lausuntojen ymmärtämiseksi:
”Meidän pitää tietää, mitä valtaapitävät tekevät. Meidän pitää tietää, mikä on totta ja mikä paskapuhetta. Se on suurin ongelma”. Carl Bernstein, tutkiva journalisti Totuus pelissä (ALL GOVERNMENTS LIE) – dokumentissa.
Tässä vielä kaksi Suomi 2017-blogin linkkiä, joissa löytyy tilannekuvaa komissaari Kataisen vastauksessaan tuomaan näkemykseen eduskuntavaalien tärkeydestä EU-jäsenyyttä koskevissa kannanotoissa:
”Sitä paitsi eduskuntavaalit ovat ihan hyvät kansanäänestykselle, Eduskuntavaaleissa jokainen voi kertoa, mitä mieltä muun muassa EU- tai eurojäsenyydestä on. Ja kansalaiset pääsevät siinä kertomaan oman kantansa. Se on kaikkein nopein, vaivattomin ja yksinkertaisin tapa mitata kansan mielipidettä. Muun muassa EU-jäsenyysasioissa.”
Nämä molemmat liittyvät vuosina 2007-2011 toteutettuun perustuslaki ”uudistukseen”:
LJL 3/2011 eli HE 60/2010 eduskunnan toisessa äänestyksessä perjantaina
Julkaistu lokakuu 20, 2011
Uudistettu ”perustuslaki” saa sixpäckiltä ja käärepaperikeskustalta hyväksyvän sinettinsä näillä näkymin perjantaina. Tuolloin uutistietojen mukaan istuntopäivän päätteeksi viedään läpi perustuslain vaatima toinen äänestys.
Uutistietojen mukaan perustuslain ”uudistuksen” suurin vaikuttavuus on presidentin valtaoikeuksiin tehtävät leikkaukset. Valtamedioiden ja – puolueiden tiedotuslinja on siten pitänyt loppuun asti.
Itse olen vakuuttunut viimeistään nyt siitä, että suurin muutos tulee perustuslakiin istutetusta 1§:n, 94§:n ja 95§:n koplauksesta sekä niiden yhteisvaikuttavuudesta. Eurokuplan paikkuun summat karkaavat jo 16-numeroisten laskintenkin näytöiltä.
Jostain syystä vain perussuomalaiset ja vasenryhmän kansanedustajat ovat tajunneet perustuslain ydinpointit. Keskusta tekee käsittääkseni historiansa suurimman virheen politiikan pelikentillä. Vasemmistoliiton tekemä historiallinen takinkääntö hallitusneuvotteluissa on jo kentällä huomattu.
Tässä kaksi peruskuvakollaasia perustuslaki ”uudistuksesta” HE 60/2010 eli LJL 3/2011.
Lue lisää Suomi 2017-blogista osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2011/10/20/ljl-32011-eli-he-602010-eduskunnan-toisessa-aanestyksessa-perjantaina/
Ja se toinen koskee vuonna 2011 järjestettyä keskustelutilaisuutta Euroopan tulevaisuudesta, jossa yleisö ei saanutkaan esittää luvattuja kysymyksiä pääministeri Jyrki Kataiselta. Tämän kuvakoosteen mukaan yleisölle luvattujen kysymysten esittäminen ”unohtui”. Onneksi edes Iltalehti uutisoi asiasta.
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –
Suomi 2017 verkosto 