Impotentti itsenäisyys vs. haluton federalismi

Ensimmäinen EU-maiden yhteiseen velanottoon perustuva tukipaketti hyväksyttiin eduskunnassa 18.5.2021 pidetyssä täysistunnossa: ”Vain seitsemän ääntä ratkaisi sen, että EU:n elvytyspaketti meni läpi Suomen eduskunnassa.”Lähde: Uusi Suomi 18.5.2021 – EU-jättipaketti: ”Ratkaiseva ero” oli 7 ääntä.

Toivottavasti päättäjämme uskaltavat viedä EU-asioita rohkeasti eteenpäin. Eri mielisyyden soisi kuuluvan kansanedustajille sallittuun keinovalikoimaan, kun hän puolustaa omia arvojaan ja arvopohjaansa. Olipa sitten perinteisen itsenäisyyden puolustaja. Tai sitten fantsumaista federalismia halajava.

Moni suomalainen on EU-asioiden maallikkona fundeerannut muun muassa seuraavia asioita, joihin on nyt hyvä aika saada vastauksia. Tässä bloggauksessa niistä muutamia.

Erilaisten arvopohjien isoa kuvaa Suomessa selkeyttäisi se, että kukin kansanedustaja ja vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö kertoo äänestäjille rohkeasti, ensin ja hyvin harkittuaan, oman kantansa siihen, minkälaista EU-liittovaltion mallia he arvopohjaansa peilaten ovat valmiita avoimesti kannattamaan ja ajamaan 2020-luvulla? Miten toimien ja millä aikataululla?

Ja myös sen, että jos ei kannata, niin minkälaista EU-suhteiden toimintamallia hän itse kannattaa?

Entäs, jos vihreiden kansleriehdokas Annalena Baerbock nousee valtaan Saksassa?

Vihreiden leiriin kuuluvan Rosa Meriläisen Hesarin räväkkä kirjoitus 11.5.2021 ei voi olla jäänyt huomaamatta, minkään eduskuntapuolueiden leireissä. Kolumni ”Impotentista itsenäisyydestä pitäisi harppoa toimintakykyiseen liittovaltioon” oli otsikoltaan räävitön, koska itsenäisyydestä ei ole pruukattu Suomessa puhua sukupuolisiin kyvykkyyksiin liittyvin termein. Varsinkaan valtakunnan suurimman sanomalehden pääkirjoitusaukeamalla!

Mitenhän Suomen vihreät tuon harppauksen toimintakykyiseen liittovaltioon haluavat tehdä ja milloin? Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on päässyt helpolla, koska uutisvirrasta ei löydy osumia, joissa häneltä olisi Rosa Meriläisen kolumnista kysytty. Entä mitä mieltä Ruotsin ja Tanskan vihreiden keskuudessa ollaan, jos Suomi etenee omin nokkinensa EU-liittovaltioon?

Entä mitkä mahtavat olla muiden eduskuntapuolueiden päättäjien työlistalla olevat keinot sekä aikataulut, Suomen ja meidän suomalaisten, viemiselle EU-suhteiden ja EU-sidonnaisuuksien next-levelille?

Eikä tuossa kaikki.

Toivottavasti päättäjillämme on Euroopan velkojen verkoston iso kuva hallinnassaan. Jo presidentinvaalien 2012 yhteydessä ehdotettiin, että on tärkeää, että ennen EU-maiden yhteiseen velkaan perustuvaa next-level askelta, saadaan Euroopan velkojen verkoston läpivalaisu vihdoinkin käyntiin.

Kuitenkin Suomelle ja meille suomalaisille jyvitetyt tähän astiset vastuut, euroon kuulumisesta, ovat jääneet, jostain syystä, julkisessa keskustelussa pimentoon.

Tämä seuraava ei ole vielä käynyt elvytyspaketin eduskuntakeskusteluista ja uutistiedoista selville.

Ovatko suomalaiset yritysjohtajat, mepit, kansanedustajat ja virkamiehet sekä päätoimittajat saaneet lukea ensimmäiseen yhteiseen velkavastuuseen perustuvan tukpaketin sopimuspaperit ja liitteet läpi? Kaikessa rauhassa ja omilla äidinkielillään. Sekä luottojuristeiltaan tarkennuksia kysyen.

Tuo kaikki siksi, että tämä kokoomuksen Verkkouutisissa 6.5.2021 kerrottu pitää myös 2020- ja 2030-lukujen ajan paikkansa.

”.. valtiovarainvaliokunta hyväksyi keskiviikkona mietintöönsä paljon kokoomuslaisia reunaehtoja.

Ehtojen mukaan paketin pitää olla muun muassa kertaluonteinen, jäsenmaiden tulee jatkossa sitoutua omien velkojensa hoitamiseen ja mitään EU-tasoisia veroja ei saa valmistella.”


Edustaja Ben Zyskowiczille kiitokset rehellisyydestä:
”– Samalla pitää rehellisesti tunnustaa, että Euroopan unionissa on väkeviä voimia, suuria maita, jotka ajavat asioita siihen suuntaan, mitä me Suomessa emme halua. Tämä onkin haaste tuleville vuosille, Zyskowicz sanoi.”
Lähde: Verkkouutiset 11.5.2021 – ”Petteri Orpo: Nyt ei äänestetä rusinoista vain pullasta”

Nuo väkevät voimat ja suuret maat lienevät, niin pelottavia, ettei edes edustaja Zyskowicz uskaltanut niitä mainita. Tässä mobiiliflaijerissa vuoden 2016 tunnelmia.

Brexit auttaa brittejä omien veroparatiisien suojelemisessa?

Kyse ensimmäisessä EU-maiden yhteisvastuullisesti velalla kustannettavassa, ainakin 750 miljardin euron,  tukipaketissa on viralliselta nimeltään tästä kokonaisuudesta:

2. Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 hyväksymisestä

Hallituksen esitys HE 260/2020 vp,
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_260+2020.aspx

Valtiovarainvaliokunnan mietintö
VaVM 4/2021 vp,
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/VaVM_4+2021.aspx

Ainoa käsittely
(mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta, joissa hylkäysehdotuksia ja lausumaehdotuksia)

Lähde: Eduskunnan internet – sivusto, linkit on luettu 25.5.2021.

Toivotaan, että nuo asiakirjat saadaan joku päivä, kaikkien aiheesta kiinnostuneiden saataville niin, että ne ovat käännettyinä kaikille Suomen virallisille kielille, joita tavan ja tolkun suomalaisetkin ymmärtävät.

Kaikkien tavan ja tolkun suomalaisten äänten kuuluviin saaminen on, etenkin nyt, erittäin tärkeä asia. Vaikka monesta EU-asiasta eri mieltä oltaisiinkin.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Toivotaan isojen johtajien, meppien, kansanedustajien, virkamiesten ja etujärjestöjen johtajien sekä päätoimittajien yhdessä ja erikseen, kertovan meille tavan ja tolkun suomalaisille seuraavat asiat:

1. Miten syvällä EU-liittovaltion rakenteissa jo olemme? Mihin perustuen ja miksi?
2. Minkälaisiin EU-liittovaltiorakenteisiin sekä millä aikataululla, he haluavat Suomen ja suomalaisten puolesta edetä? Ja mihin sitten taas ei.
3. Lakisääteinen sosiaalivakuutus ja – turva ovat kuuluneet Suomen kansallisen toimivallan alle.

Nopeutuisivatko vuosikymmenien ajan päättäjiemme tiedossa olleiden ongelmakohtien korjaaminen ja korvaaminen, jos kyseiset asiakokonaisuudet siirrettäisiin Suomesta 2020-luvulla Euroopan unionin toimivallan alle?

Lopuksi.

Suomen lukuisten vakaan vaikenemisen muurien, mutta sisäisten Berliinin muurien murtamiseen menee varmasti aikaa, mutta näin armon vuonna 2021 on hyvä aika aloittaa, yhdessä toimien noiden lukuisten muurien murtaminen.

Yli hyvinkin erilaisten arvopohjarajojen toimien. Tai ainakin edes kerran avointa yhteistyötä yrittäen. Rauhan, rakkauden ja rispektin toimintakehikossa.

* * * *

Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –


Tietoja Suomi 2017 verkosto

Suomi 2017 verkoston mottona 2020-luvulla: "Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata." Toimimme avoimesti ilman keskusjohtoa. "Me yritämme"-hengessä. Suomessa ja ulkomailla asuen. Elämme tosielämässä kohtaamiemme valuvikojen korjaamisen suhteen, siinä realistisessa näkemyksessä, että kaatuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin. Toivomme voivamme toimillamme auttaa siinä, ettei nuorempien sukupolvien höplästä vetäminen Suomessakaan enää jatku. Löydät meidät, niin halutessasi: 1. Suomi 2017 verkoston blogista. 2. Suomi 2017 verkoston Twitteristä. 3. Suomi 2017 verkoston Facebookista. 4. Suomi 2017 verkoston Instagramista.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, EU, Perustuslaki, politiikka, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Impotentti itsenäisyys vs. haluton federalismi

  1. J. Jörgensen sanoo:

    Ehdottomasti kannatettavaa, että ek-vaalien ehdokkailta kysytään suoraan tulevatko he äänestämään liittovaltiota edistävien hankkeiden puolesta vai niitä vastaan. Tuohon pitää liittyä myös tiukka seuranta äänestyskäyttäytymisestä, ja ilmoituksen vastaisten äänestysten julkistaminen ja tilastointi seuraavia vaaleja varten. Eikä selitykseksi saa kelvata, että kyllähän minä, mutta kun se ryhmyri tms puoluejyrä vaati näin.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.