Todellinen äänestysprosentti eduskuntavaaleissa 2019

Todelliseksi äänestysprosentiksi tuli 68,7 %.

Näin kuuluu virallinen todellisuus eduskuntavaalien 2019 äänestysprosentista:
”Suomessa asuvat Suomen kansalaiset 72,1 %
Ulkosuomalaiset 12,6 %
Kaikki äänioikeutetut yhteensä 68,7 %”
Lähde: Oikeusministeriö – Eduskuntavaalit 2019 > Äänestysaktiivisuus

Harmin paikka, ettei ulkosuomalaisten äänestäjien potentiaalia tunnu kukaan osaavan hyödyntää. Kohta löytyvien äänimäärien perusteella, eri vaalit ratkaisevat äänet saattavat tulla myös ulkosuomalaisten suunnalta!

Uudet tuulet puhaltamaan eduskunnassa? Uutistietojen mukaan eduskuntaan valittiin 83 uutta kansanedustajaa. Aika näyttää uskaltavatko ja saavatko jotkut heistä yrittää, todellisen vallan palauttamista takaisin eduskunnalle? Yli puolue -, arvopohja – ja aaterajojen toimien. Tässä mobiiliflaijerissa yksi pilottikohde kansanedustajille avattavaksi ja korjattavaksi.

Tästä linkit Kirja 1 > Kirja 2 > Kirja 3

Vaikka kyseisistä kirjoista päivänvaloon paljastuva vastus on pelottavan iso ja monilonkeroinen, niin täytyy muistaa, että kaatuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin.

Sitten toteutuneeseen ja todelliseen äänestysprosenttiin 68,7%.

Kun toteutunut ja tarkistettu vaalitulos asetetaan ison kuvan osalta päivänvaloon, niin huomaamme helposti sen, miten pienillä kannatusprosenteilla meitä suomalaisiakin hallitaan. Eikä tuossa mitään. Pääasia lienee ymmärtää entistä isomman joukon voimin se, että todellisten kannatuslukujen valossa valta-asetelmatkin näyttävät toisilta, kuin pelkästään virallisten kannatuslukujen valossa. Erot kärkipään puolueiden osalta ovat yllättävän pienet. Myös äänimäärien osalta.

Pääministeripuolueeksi pääsee alle 15 prosentin todellisella kannatuksella!

Todellisten kannatuslukujen valossa Suomessa on ollut vallassa vähemmistöhallituksia, joilla on kuitenkin ollut kansanedustajapaikkojen valossa enemmistö eduskunnassa.

Eduskunnallinen hymiö.

Joten. Kannatuslukuja on terveellistä tulkita monella tapaa, mutta se voitaneen todeta, että kahden äänestysprosentin kasvun toteutuminen seuraavissa eduskuntavaaleissa 2023, saattaa laittaa kärkisijat kokonaan uusiksi. Suomen noin 1,4 miljoonan totaalinukkuvan määrän saaminen alle yhden miljoonan; olisi jo kova saavutus politiikan toimijoille! Jolloin todennäköisesti meillä Suomessa olisikin jo kuusi tasavahvaa puoluetta. Ja vanhanaikaiset voivottelupuheet suomalaisten kahtiajaosta voidaan viimeinkin unohtaa.

Eikä tuossa kaikki.

Voisiko Suomi 2017 verkoston mobiiliflaijerisarjasta (osat 1-10) tai galluppien totuusleikkurointia käsittelevästä sarjasta (osa 1-13) löytyä äänestysprosentin pysyvän kasvun siemensäkki?

Eikä tuossa vielä kaikki.

Näin Suomi 2017 verkosto pohti äänestysprosentin merkitystä ja sen isoa kuvaa ennen eduskunta- ja EU-vaaleja 2019.

Lopuksi.

Kansanvaltahan ei voi Suomessakaan toimia ja muuttua paremmaksi kaikkien kannalta katsottuna, jos kansa ei tiedä edes sitä, että ketkä todellista valtaa Suomessa käyttävät, millä kaikilla yhteiskunnan alueilla ja miten toimien?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2025?

Vuonna 2017 Suomi täytti 100 vuotta. Tässä pienen ihmisen näkökulmasta kirjoitetussa blogissani; pyrin myös vuoden 2017 jälkeen valottamaan lähihistoriamme ja nykyhetken mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta yhteiskunnallista tilannekuvaa esiin pukaten. Ja väliin pieneltäkin vaikuttavia tapahtumia isoon kuvaan lukiten. Jos haluamme todellisia parannuksia tähän Suomeen; jossa nyt elämme, niin jottain tarttis varmaankin tehrä? Mieluiten yhdessä toimien. Yli ikä - ja varallisuusrajojen. Tuleva aika, Suomi vuonna 2025; jää vielä hämärän peittoon. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään otteeseen itse kunkin tosielämässä; päästään kiinni jo huomenna. Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Vaikka monesta asiasta eri mieltä oltaisiinkin. Muuten taitaa käydä niin, että Albaniakin hurauttaa entistä kovemmalla vauhdilla Suomen ohi. Joten toivottavasti nuoremman polven päättäjämme ovat nyt tosielämän tapahtumista ja sisäisistä apparatsikeista paremmin kärryillä. Vastakkain ovat jatkossakin virallinen todellisuus ja todellinen todellisuus. Sekä se, että kuinka isoksi päättäjämme uskaltavat antaa tuon eron kasvaa.
Kategoria(t): EU, maan tapa, politiikka, vaalirahoitus Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.