Todelliseksi äänestysprosentiksi tuli 68,7 %.
Näin kuuluu virallinen todellisuus eduskuntavaalien 2019 äänestysprosentista:
”Suomessa asuvat Suomen kansalaiset 72,1 %
Ulkosuomalaiset 12,6 %
Kaikki äänioikeutetut yhteensä 68,7 %”
Lähde: Oikeusministeriö – Eduskuntavaalit 2019 > Äänestysaktiivisuus
Harmin paikka, ettei ulkosuomalaisten äänestäjien potentiaalia tunnu kukaan osaavan hyödyntää. Kohta löytyvien äänimäärien perusteella, eri vaalit ratkaisevat äänet saattavat tulla myös ulkosuomalaisten suunnalta!
Uudet tuulet puhaltamaan eduskunnassa? Uutistietojen mukaan eduskuntaan valittiin 83 uutta kansanedustajaa. Aika näyttää uskaltavatko ja saavatko jotkut heistä yrittää, todellisen vallan palauttamista takaisin eduskunnalle? Yli puolue -, arvopohja – ja aaterajojen toimien. Tässä mobiiliflaijerissa yksi pilottikohde kansanedustajille avattavaksi ja korjattavaksi.
Vaikka kyseisistä kirjoista päivänvaloon paljastuva vastus on pelottavan iso ja monilonkeroinen, niin täytyy muistaa, että kaatuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin.
Sitten toteutuneeseen ja todelliseen äänestysprosenttiin 68,7%.
Kun toteutunut ja tarkistettu vaalitulos asetetaan ison kuvan osalta päivänvaloon, niin huomaamme helposti sen, miten pienillä kannatusprosenteilla meitä suomalaisiakin hallitaan. Eikä tuossa mitään. Pääasia lienee ymmärtää entistä isomman joukon voimin se, että todellisten kannatuslukujen valossa valta-asetelmatkin näyttävät toisilta, kuin pelkästään virallisten kannatuslukujen valossa. Erot kärkipään puolueiden osalta ovat yllättävän pienet. Myös äänimäärien osalta.
Pääministeripuolueeksi pääsee alle 15 prosentin todellisella kannatuksella!
Todellisten kannatuslukujen valossa Suomessa on ollut vallassa vähemmistöhallituksia, joilla on kuitenkin ollut kansanedustajapaikkojen valossa enemmistö eduskunnassa.
Eduskunnallinen hymiö.
Joten. Kannatuslukuja on terveellistä tulkita monella tapaa, mutta se voitaneen todeta, että kahden äänestysprosentin kasvun toteutuminen seuraavissa eduskuntavaaleissa 2023, saattaa laittaa kärkisijat kokonaan uusiksi. Suomen noin 1,4 miljoonan totaalinukkuvan määrän saaminen alle yhden miljoonan; olisi jo kova saavutus politiikan toimijoille! Jolloin todennäköisesti meillä Suomessa olisikin jo kuusi tasavahvaa puoluetta. Ja vanhanaikaiset voivottelupuheet suomalaisten kahtiajaosta voidaan viimeinkin unohtaa.
Eikä tuossa kaikki.
Voisiko Suomi 2017 verkoston mobiiliflaijerisarjasta (osat 1-10) tai galluppien totuusleikkurointia käsittelevästä sarjasta (osa 1-13) löytyä äänestysprosentin pysyvän kasvun siemensäkki?
Eikä tuossa vielä kaikki.
Näin Suomi 2017 verkosto pohti äänestysprosentin merkitystä ja sen isoa kuvaa ennen eduskunta- ja EU-vaaleja 2019.
Lopuksi.
Kansanvaltahan ei voi Suomessakaan toimia ja muuttua paremmaksi kaikkien kannalta katsottuna, jos kansa ei tiedä edes sitä, että ketkä todellista valtaa Suomessa käyttävät, millä kaikilla yhteiskunnan alueilla ja miten toimien?
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –
Suomi 2017 verkosto 