Koronaviruksen aiheuttama kriisitilanne jatkuu. Pirullisen koronaviruksen aiheuttamat tilanteet ja ongelmat vain muuttuvat. Käynnissä on myös vallankulisseissa, monitasoinen ja kiihkeä rytminen vaikuttaminen päättäjiin päin. Eli lobbaaminen ja vaikuttajaviestintä.
Käynnissä olevan koronakriisin hoitamisen kanssa, Suomessa on menossa eteenpäin useita tärkeitä lakihankkeita, joka on hyvä asia. Muttei silloin, jos tärkeitä hankkeita etenee kaikessa hiljaisuudessa. Yksi kaikkein merkityksellisimmistä on ensin lobbarirekisterin nimellä kulkenut hanke. Sitten lobbaajien välivoiton kautta, yhteiskunnallisesti tärkeästä kokonaishankkeesta on puhuttu myös Suomessa mitään sanomattoman avoimuusrekisterin nimellä.
Joten ehken tärkein peruskysymys; lobbaamisen saamisessa ihan oikeasti avoimeksi, tulee tässä. Miksi Euroopan komissiossa käytössä olevan avoimuusrekisterin kopioiminen sellaisenaan Suomeen ei ole riittävä askel läpinäkyvämpään suuntaan?

Kaikki puolueiden ekosysteemeihin kuuluvat lobbaustoimistot suomalaisille tutuiksi.
Ratkaisevaa on tietysti se, että saadaanko Suomessa ennen ja lopullisiin lainsäädäntötoimiin etenemistä, lobbaamisen suomalaisiin lieveilmiöihin liittyvät juurisyyt esiin? Entä ovatko vallan sisäpiireissä toimivat henkilöt valmiita tuomaan, todellisessa todellisuudessa vallitsevan, ison kuvan pitkäkestoiseen päivänvaloon?

Tehokkain ja sisäänrakennetuin lobbauskoneisto löytyy sosiaalivakuutuksista.
Näin demareiden kulmamies ja nykyinen meppi, Eero Heinäluoma eli Don Eero näkee poliittisen pelikentän ja lobbauksen ison kuvan eli perinteisten valtapuolueiden ekosysteemit. Tässä hänen mallinnuksessaan kyse on tämän hetken kokoomuksesta.
Lainaus alkaa.
Heinäluoman mielestä julkisuus ohjaa kokoomuksen ratkaisuja enemmän kuin minkään muun puolueen. ”Kokoomus näyttää hylkäävän puheenjohtajansa aina kun mediapaine alkaa kääntyä pidemmäksi aikaa kielteiseksi puheenjohtajaa kohtaan.”
Eero Heinäluoma arvioi, ettei julkisuus ole tiedostanut kokoomuksen asemassa tapahtunutta muutosta todellisesti Suomen valtapuolueeksi. Kokoomus on hänen mielestään viimeisten vuosikymmenten parhaiten menestynyt puolue, se on jättänyt kädenjälkensä lähes kaikkeen, mitä Suomessa on tehty 30 viimeisen vuoden aikana.
”Kokoomus on huomaamatta ja johdonmukaisesti ottanut valtapaikat niin kepulta kuin demareiltakin. Vahva asema näkyy myös siinä, että kokoomus on miehittänyt myös etujärjestöt EK:sta ja elinkeinoelämän järjestöistä valtionyhtiöihin ja kolmannen sektorin toimijoihin. SAK on ainut linnake, jota kokoomus ei ole pystynyt valtaamaan. Kokoomuslainen vaikutus on vahva myös virkamieskunnassa”, Heinäluoma toteaa.
Jyrki ei jyrää ..
Lainaus loppuu.
Lähde: Tuomo Yli Huttula – Porvarivallan tulevaisuus – sivu 396 – Presidentti ja Porvarivalta – Ristiriitoja ja yhteistoimintaa tasavallan sisäpiirissä, Otava 2018
Huomioitava on myös kokoomuksen kiistattomat valta-asemat vuonna 2020 Yleisradiossa (Yle) ja Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa (Sitra).
Unohtamatta erittäin vaikutusvaltaista Finanssialan ry:tä, jonka pitkäaikaisiin päälobbareihin tuon mainion ”Presidentti ja Porvarivalta” – kirjan kirjoittanut Tuomo Yli-Huttula kuuluu. Kirjan sisällön perusteella, hänellä lienee myös hyvin syvälliset suhteet kokoomuksen eri lohkoihin.
Sitten tuo Eero Heinäluoman/sd. ”Presidentti ja Porvarivalta” – kirjasta löytynyt mainio kiteytys kokoomuksen ekosysteemin vallasta. Moderniin mobiiliflaijerin muotoon puettuna. ja avoimesti liitettynä Timo Soinin/sin. erinomaiseen kiteytykseen kesällä 2017:
”Kaiken poliittisen kilpailun pitää olla avointa ja läpinäkyvää.”
Entä mitkä ovat vastaavat valta-asemat kuin kokoomuksella ja tässä bloggauksessa kerrotut; keskustalla, demareilla, rkp:llä, vasemmistoliitolla, vihreillä, kristillisillä, perussuomalaisilla, Liike Nytillä, sinisillä?
Ratkaisevaa on tietysti se, että haluavatko puolueet, etujärjestöt, tiedotusvälineet ja lobbauskoneistot avata suhteidensa vakiintunutta todellisuutta? Vapaaehtoisesti vai sanktioin ryyditetyllä lainsäädännöllä?
Lobbausrekisteri voisi kattaa lobbareiden tiedot ja heidän kulloisensa sijainnin päättäjiin nähden; erilaisissa ja koko ajan muuttuvissa vaikuttamisketjuissa. Voisiko ammattimainen ja ajan tasalla oleva jäljitys olla tässäkin kohtaa paikallaan?
Mikäli meno Suomessa jatkuu ennallaan, niin kokoomuksen todelliset päättäjät mahtuvat jatkossakin tilataksiin ja koko Suomen, Eira – Töölö – Käpylä reitillä liikennöivään ykkösen ratikkaan.
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –