Lobbausjärjestöt: Suomi Natoon

Kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen ovat ilmoittaneet myös Suomen vaikutusvaltaisimmat lobbaus- eli edunvalvontajärjestöt. Tässä setissä liike-elämän työnantajapuolen edustajien näkemyksiä. Lisäksi tietoa ison kuvan hanskaamiseen päättäjiltämme vaadittavista toimista, jotta yhteenkuuluvaisuuden ja turvallisuuden tunne Suomessa asuvien keskuudessa vahvistuisi, kun kaikki tiedämme, mihin ja miksi nyt käynnissä olevilla toimilla tähdätään?

SOS/SOT- hallitukselta kesken jäänyt ”Ratkaisujen Suomi 2015-2019” samalla maaliin asti?

Eikä tuossa mitään. Heillä on käytössään paljon sellaista Natoonkin liittyvää tietoa, jota katu- ja ruohonjuuritason suomalaisilla ei ole. Eikä tule olemaan.

Aiemminhan entiset pääministerit Alexander Stubb/kok. ja Antti Rinne/sd. tulivat ulos samansuuntaisilla Nato-näkemyksillään. Toivotaan, että Suomeen investoineiden maallisen omaisuuden ja yritysten omistusten turvaamisen lisäksi; nuo lobbausjärjestöt sekä eduskuntapuolueet pitävät myös katu- ja ruohonjuuritason suomalaisten oikeusvaltio arvojen ja turvallisuustarpeiden toteutumista tosielämässä tärkeinä.

Edellä mainitut lobbaus- ja edunvalvontajärjestöt kuuluvat osana kokoomuksen ekosysteemiin, joten heiltä löytyy varmasti laskelmia Nato-jäsenyyden vaatimista rahasummista ja miten ne maksetaan?

Nato-jäsenyyden aloitushinta ja vuositason kustannukset sekä rahoitusmalli on kaikille tiedoksi.

Hintatiedot auttavat rakentamaan seuraavien vuosien budjettikehystä oikean suuruiseksi. Tarkan euron puolueeksi itsensä profiloinut kokoomus saattaa olla seuraava pääministeripuolue. Joten on tärkeää tietää, että otetaanko kokoomuksen mielestä Nato-jäsenyyden kulujen rahoittamiseen uutta lainaa? Vai leikataanko joltain vähemmän tärkeältä budjettimomentilta?

Kansanäänestystähän Nato-jäsenyydestä ei tarvitse järjestää, joten on tärkeää, että myös suomalaisten sivistäminen vuosina 2007 – 2011 tehdyn perustuslain ”uudistamisen” (HE 60/2010 ja LJL 3/2011) vaiheista jatkuu. Kova juttu olisi, jos hallituspuolue vihreät uskaltaa nytkäyttää ”Impotentti itsenäisyys vs. haluton federalismi” – nimellä tunnetun hankkeen, yhtä matkaa Nato-jäsenyyden kanssa, niin sanotusti eteenpäin ja vielä maaliviivan yli!

Nythän kuumina käyvien Nato-keskustelujen myötä on käymässä niin, että eduskuntapuolueista perussuomalaiset joutuvat muuttamaan kantojansa kaikkein isoimmin. Jolloin unelma, toisen kerran; hallitukseen pääsystä kokoomuksen kanssa pysyy vielä elossa.

Aika näyttää, miten nopeasti muuttuneen maailmantilanteen takia; ps-puolueen täydellinen tai osittainen käännös monessa ps -kannattajille tärkeässä perusasiassa (tapahtumat 2017 kesällä, maahanmuutto, syvempi liittoutuminen Euroopan unioniin, Nato-jäsenyys) onnistutaan myymään puolueen hardcore-osastolle? Vai valuuko perussuomalaisten kannatusta edelleen muihin puolueisiin? Tai lisääntyykö ps – kannattajien keskuudessa äänestämättä jättäminen? Samalla, kun puoluerekisteriin syntyy uusia ja entistä erikoisempia pienpuoleita.

Eikä tuossa kaikki.

Samaan aikaan mahdollisen Nato-jäsenyys keskustelun kanssa päättäjiemme pitää pystyä käymään keskusteluja muistakin tärkeistä yhteiskunnallisista asioista. Tässä niistä yksi, joka on liittynyt työnantajapuolen lobbausjärjestöjen toivelistaan jo pitkään. Työnantajien saataville tulee saada tarpeen mukaan nopeasti saatavilla olevaa, joustavaa ja halpaa työvoimaa. Uutistietojen mukaan työvoimapula Suomessa on ollut huutava jo vuosikymmenten ajan. Onko tuo krooninen työvoimapula laajentunut myös päteviin johtajatason henkilöihin? Muutenhan ongelma olisi jo hoidettu pois päiväjärjestyksestä.

Pieleen menneistä ennustuksista työvoiman tarpeesta ”Maahanmuutto vs. Maastamuutto” artikkelissa.

Toivotaan, että ammattijärjestöt ja viranomaiset ovat näissä asioissa hereillä, ettemme pääse lukemaan surullisia uutisia kielitaidottomien pakolaisten hyväksikäytöstä suomalaisessa työelämässä. Onkin hyvä muistaa mahdollisen Suomen Nato-jäsenyyden tuomat velvoitteet Suomen valtiolle:
”Naton päätehtävä on turvata sen jäsenten yhteisiä arvoja, joita ovat demokratia, yksilönvapauksien kunnioittaminen, oikeusvaltio ja kiistojen rauhanomainen ratkaisu. Näihin tavoitteisiin päästään jäsenmaiden keskinäisen solidaarisuuden avulla.”
Lähde: Wikipedia.

Hyvä palkkaisia työpaikkoja tarjoavien työpaikkojen työvoimapula Euroopassa; saattaa tulla todelliseksi, jos pitkittyvän ja mutkistuvan Ukrainan sotakriisin takia käy niin, että länsimaiset yritykset alkavat vetää arkipäivän toiminnolleen tärkeiden tuotteiden tuotantolaitoksia pois myös Kiinasta. Jolloin niiden uusiksi sijaintipaikoiksi saatetaan katsoa sopivan vain Nato-maat tai Major non-NATO ally (MNNA) – statuksen omaavat maat.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Toivoa sopii, että vuoden 2015 pakolais- ja turvapaikanhakijakriisistä on Suomessakin otettu opiksi. Ja muun muassa ”Seinäjoen arabikevät” – dokumentista esiin putkahtaneet yhteiskunnalliset ja mahdollisesti edelleen suomalaisten sekä Suomen turvallisuuteen vaikuttavat ongelmakohdat on saatu onnistuneesti ratkaistua.

Lopuksi.

Myös isoa kuvaa Suomi Euroopan unionissa 2017 on tärkeää pystyä päivittämään 2020-luvun tilanteisiin ja näkymiin suhteutettuna. Mitä paremmin oman maan kansalaisten asiat ovat ja mitä vähemmän uusia Suomen sisäisiä Berliinin muureja syntyy, niin sitä enemmän apua ja ymmärrystä löytyy muidenkin auttamiseen.

Keskustelu erilaisista yhteiskunnallista aiheista jatkukoon.

Tässä ”Korporatismi kovenee. Nyt myös EU-tasolla. Joukkoistaminen vastavoimaksi” – tilannekuvaa isoista asioista 2010-luvun alun Suomesta. Tuolloin avoin keskustelu, esimerkiksi Euroopan unionin kehittymisestä liittovaltioksi; oli sallittua vain erilaisten kuplien sisällä tapahtuvana.

Eri asia 2020-luvun Suomessakin on sitten se, mitä vaaleilla valitut päättäjämme saavat ja uskaltavat ottaa, esimerkiksi kansalaisilta saamastaan Nato-jäsenyyspalautteesta huomioon. Äänekkäässä, mutta rauhanomaisessa ”Yhteistyössä toimien” – toimintamallissa piilee kuitenkin paljon käyttämätöntä ruohonjuuri- ja katutason potentiaalia. Vaikkei niitä halvempia ja koulutetumpia johtajia; 2020-luvun Suomeen, työnantajajärjestöjen toimesta haluttaisikaan.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 verkosto

Suomi 2017 verkoston mottona 2020-luvulla: "Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata." Toimimme avoimesti ilman keskusjohtoa. "Me yritämme"-hengessä. Suomessa ja ulkomailla asuen. Elämme tosielämässä kohtaamiemme valuvikojen korjaamisen suhteen, siinä realistisessa näkemyksessä, että kaatuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin. Toivomme voivamme toimillamme auttaa siinä, ettei nuorempien sukupolvien höplästä vetäminen Suomessakaan enää jatku. Löydät meidät, niin halutessasi: 1. Suomi 2017 verkoston blogista. 2. Suomi 2017 verkoston Twitteristä. 3. Suomi 2017 verkoston Facebookista. 4. Suomi 2017 verkoston Instagramista.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, ay-liike, EU, Perustuslaki, politiikka, populismi, populisti, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.