Kun erittäin kokenut sosialidemokraattisen puolueen (sdp) kansanedustaja tekee kirjallisen kysymyksen hallitukselle, joka koskee epäkohtia lakisääteisissä vakuutuksissa ja sosiaaliturvassa, niin tilanne näyttää ensi alkuun hyvältä. Vaikkei tämäkään kirjallinen kysymys ylittänyt suomalaista uutiskynnystä.
Artikkelin kuvakoosteet saat ruudullesi tarkempina, kun klikkaat kuvaa hiirelläsi tai täppäät sormellasi mobiililaitteesi ruutua.
KK 284/2016 vp – Kirjallinen kysymys vakuutuspotilaiden oikeusturvan parantamisesta – Riitta Myller/sd.
Aihe on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä. Mutta, miksi ihmeessä myös sdp:n ekosysteemeissä on valittu oppositiossa vakaan vaikenemisen linja?
Perussuomalaisethan pitivät kysymyksessä esitettyjä epäkohtia ja perustuslain vastaisuuksia hyvin esillä. Etenkin ja ennen vuosien 2011 sekä 2015 eduskuntavaaleja. Näin tapahtui useamman perussuomalaisten ehdokkaan ja sittemmin kansanedustajiksi sekä ministereiksi nousseen toimesta. Ison kuvan vertailu vihreiden ja perussuomalaisten tekojen sekä puheiden välillä löytyy tästä Suomi 2017 – blogin linkistä.
Kansanedustaja Riitta Myllerin/sd tekemän kirjallisen kysymyksen (KK 284/2016 vp) tarkemmassa tarkastelussa paljastuu, että aikajanaan kytkeytyvä ympyrä on sulkeutunut, kun tuon kirjallisen kysymyksen vastaajana oli perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä. Ministerin vastaus kysymykseen hieman tuonnempana.
Maan tavan mukaisessa kehämallissa tapahtuvat todelliset korjaukset hitaasti, jos ollenkaan.
Sosialidemokraattinen puolue (sdp) on ollut SAK-vetoisen ekosysteeminsä kautta rakentamassa ja ylläpitämässä kafkamaista järjestelmää ainakin 1970-luvulta alkaen. Nuoremmat kyseessä olevien puolueiden edustajat eivät välttämättä kuviosta tiedä. Vanhemmat eivät taas halua välttämättä muistaa. Sdp:n sisäinen nykytila herättää ihmetystä. Onko seuraava faktaa vai fiktiota?
”Sdp on sekaisin – täysin sekaisin” kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala Iltasanomissa 6.6.2017; Näkökulma – kirjoituksessaan. Toivottavasti aiheesta kuullaan lisää, sillä niinhän median toimesta perussuomalaistenkin on viime aikoina povattu hajaantuvan. Varsinkin, jos ”väärä” henkilö tulee jäsenten valitsemana uudeksi perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Perussuomalaisten kahdennessatoista puoluekokouksessa, joka järjestetään 10.-11.6.2017 Jyväskylän paviljongissa
SISÄLLYSLUETTELO
Pääministeri Esko Ahon hallitus
1990-luku sdp ja lakisääteiset vakuutukset
2004 – 2007 sdp ja lakisääteiset vakuutukset
Vakuutuspotilaiden oikeusturvan parantaminen
Yksitäistapausten historiaa
Vakuutusalan lähihistorian ”uudistuksista”
Perustuslaki ja Euroopan ihmisoikeussopimus
Politiikkojen kadonnut valta
Onko Sovittu Että (OSE) – järjestelmällä jatketaan?
Sdp:n ekosysteemien eliittiä
Entinen EU:n ja eduskunnan oikeusasiamies huolissaan
PÄÄMINISTERI ESKO AHON HALLITUS
Lähihistorian tapahtumista on saatu kaivettua jonkin verran tietoa. Vakuutusalan ylivertaista asemaa lähettiin vahvistamaan keskustan pääministeri Esko Ahon ja kokoomuksen valtiovarainministerien Iiro Viinasen aikakausilla. Sosiaali- ja terveysministereinä toimivat keskustan Eeva Kuuskoski ja hänen eronsa jälkeen Jorma Huuhtanen. Oikeusministereinä toimivat keskustan Hannele Pokka ja hänen eronsa jälkeen Anneli Jäätteenmäki.
Tässä yhteen Suomen lukuisista ja sisäisistä Berliinin muureista päätynyt selvitysyritys:
Tietopyyntö eduskuntaan 2 – Julkaistu helmikuu 6, 2017
”Eduskunta on palannut joulun ja uuden vuoden tauoltaan töihin. Joten on hyvä aika paljastaa, minkälaiset vastaukset eduskunnasta tulivat tähän Tietopyyntö eduskuntaan – artikkeliin liittyvästä asiasta.
Aihehan on myös yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä ja ajankohtainen. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka otti ennen joulua 2016 kantaa siihen, että tämän(kin) hallituksen esitykset ovat olleet perustuslain vastaisia. Aiheesta uutisoivat joulukuussa, muun muassa Helsingin Sanomat ja Iltalehti useamman päivän ajan. Asianajajaliitto taas ilmaisi Helsingin Sanomissa (13.1.2017) olevansa huolestunut suomalaisten ihmisoikeuksien toteutumisesta tosielämässä: ”Kiire ajaa lakien valmistelussa ihmisoikeuksien ohi.”
Isojen rahavirtojen kannalta sosiaali- ja terveysministeriö on monien niin sanottujen hillotolppien mahdollistaja. Varsinkin lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla.”
Lue lisää Suomi 2017 – blogin osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2017/02/06/tietopyynto-eduskuntaan-2/
1990-LUKU SDP JA LAKISÄÄTEISET VAKUUTUKSET
Ennen ”KK 284/2016 vp – Kirjallinen kysymys vakuutuspotilaiden oikeusturvan parantamisesta – Riitta Myller/sd”, avaamista on hyvä nostaa esille lähihistoriaa, kuinka vakuutusalan yhtiöiden ylivertaista asemaa vahvistettiin muun muassa ja sdp:n sekä sen ohjauksessa olevien ekosysteemien kautta.
Huomenlahja helvetistä – Julkaistu helmikuu 23, 2016
”Kaikessa hiljaisuudessa. Ohi hallitusohjelmien. Laillisuusvalvojien ja tiedotusvälineiden ummistaessa silmänsä. Sopimus- ja hyvinvointiyhteiskuntamme on paljastunut monille suomalaisille; kafkamaiseksi kyykytyskoneistoksi. Joka perustuu sellaiseen korporatismiin, joka on päässyt pienen piirin sopimuksilla laajentumaan fasistiseksi järjestelmäksi. Kenenkään uskaltamatta kyseenalaistaa mafiamaista toimintaa
Kirjassa historiallinen löytö korporaatioiden lukitsemisesta lakisääteisiin vakuutuksiin!
SISÄLLYSLUETTELO
Korporaatioiden yhteiskuntasopimusneuvottelut 2015-2016
Ratkaisijan rooleissa: P. Lipponen 1995 ja L. Ihalainen 2016
Nelikantainen toimintamalli vakuutusalalla
Tarvitaan täysremontti – pintaremontin sijaan
Suomi pohjoismaiseksi oikeusvaltioksi 2016 vai 2017?
Sampo-konserni korporatismikoneiston hyödyntäjänä
Huomenlahja helvetistä vaikuttavuudet 2016”
Lue lisää Suomi 2017 – blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2016/02/23/huomenlahja-helvetista/
Tuosta isosta kuvasta saa kyllä esittää kysymyksiä tuolloisille päättäjille, mutta kukaan heistä ei tunnu haluavan antaa vastauksia sille, miksi perustuslain ja vallan kolmijako-opin vastainen järjestely muun muassa sdp:n toimesta hyväksyttiin?
2004 – 2007 SDP JA LAKISÄÄTEISET VAKUUTUKSET
Kaikessa hiljaisuudessa ja ohi hallitusohjelman tehty kahden lääkärin loukku – lakipaketti, lienee yksi Suomen lakihistorian härskimmistä kuvioista. Sen kautta vakuutusalan yhtiöiden ylivertaista asemaa parannettiin entisestään. Toteutettu kuvio vahvisti kokoomus/sdp/keskusta/rkp – akselin ”Hyvä veli”- ja ”Sutki Sisko”- järjestelmien olemassaoloa.
Tässä(kin) kokonaisuudessa on kyse, mitä suurimmissa määrin virallisesta todellisuudesta ja todellisesta todellisuudesta. Kuinka isoksi päättäjämme uskaltavat eron kasvaa?
Netistä löytyvä ”Vakuutuslääkärit on asetettava totuusvelvoitteen piiriin” – adressi nosti julkisuuteen tapaturmalain 41 d pykälän. Se oli tehty kaikessa hiljaisuudessa yksittäisellä asetuksella, joten se vain putkahti jo olemassa olevaan lainsäädäntöön.
Aikanaan tuo tapaturmalain 41 d tuli ilmi ja isompaan tietoisuuteen, kun joku potilas/vakuutettu yritti haastaa vakuutuslääkärin totuuden vastaisesta lausumasta.
Tuo pienen vahingon kautta, ilmi tullut lakimuutos johti siihen, että paljastui tällainen looginen neljän eri lain muodostama kokonaisuus, jonka joku osuvasti nimitti kahden lääkärin loukku – lakipaketiksi. Sitä yritettiin pysäyttää ja saada julkiseen keskusteluun. Ei onnistunut.
Muutaman aiheesta kiinnostunut on tehnyt tietopaketin, joka löytyy osoitteessa:
http://ajankuva.blogspot.fi/2007/07/yhteenvetoa-nelikantaisesta.html
– lakien nykyinen tilanne vuonna 2017 kannattaa tarkistaa Finlexistä.
Tuon tietopaketin tekijät olivat aikanaan yhteydessä useisiin kansanedustajiin ja virkamiehiin sekä toimittajiin. Ketään ei asia tuntunut kiinnostavan.
Virallisesti sitä ei ole vieläkään tunnustettu syntyneeksi. Eikä edes yksittäisiä lakeja valiokunnissa käsitelleet kansanedustajat tienneet kokonaisuudesta! Mukamas!
Ja tämä kaikki tapahtui siis ohi hallitusohjelman 2003 – 2007, josta voinee vetää ainakin sen johtopäätöksen, että näiden asioiden todellinen päätäntävalta on eduskunnan ulkopuolella. On Sovittu Että (OSE) – järjestelmällä?
Se tiedetään varmasti tuon aiemman koosteen kautta, että tuo tapaturmalain 41 d pykälä levitettiin lainsäädäntöön laajemminkin. Asbestista sairastuneet poimivat nuo kaikki lakikohdat ansiokkaasti esiin johonkin lakiesityksen lausuntoon ja yrittivät saada parannusta vakuutettujen/potilaiden asemaan. Siinä kuitenkaan onnistumatta.
Mutta eikös tässä ole esimerkiksi tutkivat/hoitavat lääkärit asetettu perustuslain yhdenvertaisuuspykälän suhteen eriarvoiseen asemaan vakuutuslääkäreiden kanssa?
Sitä moni on ihmetellyt, ettei kukaan tutkiva/hoitava lääkäri tai lakimies ole tehnyt tuosta valitusta laillisuusvalvojille.
VAKUUTUSPOTILAIDEN OIKEUSTURVAN PARANTAMINEN
Vuoden 2012 kesällä eri sanomalehtien mielipideosastoilla levisi tällainen sdp;n kansanedustajien mielipidekirjoitus. Jostain syystä, monet kirjoitukseen liittyvät kommentit juuttuivat ennakkotarkastukseen. Eikä niitä koskaan julkaistu.
Tosiyritys vai tietoista bluffia sdp:n leiristä? Tapahtuiko mitään parannuksia?
Entinen kansanedustaja Kari Rajamäki/sd. saattaisi uskaltaa jo avata asiassa sanaista arkkuaan. Hänen Savon Sanomissa 16.4.2008 julkaistu ”Vakuutuslääkärit ja oikeusturva” – kirjoituksensa on edelleen ajankohtainen!
Sitten vuoden 2016 tilanteisiin. Kirjallinen kysymys on erinomainen, mutta ministerin vastauksesta saa sen käsityksen, että vakuutusalalle kallellaan olevat virkamiehet ovat edelleen ministeriön ruorissa. Ministerit, kansanedustajat ja presidentit vaihtuvat; virkamiehet ja lobbarit pysyvät. Samoin kuin saamaan kaavaan rakennetut vastaukset.
KK 284/2016 vp – Kirjallinen kysymys vakuutuspotilaiden oikeusturvan parantamisesta – Riitta Myller/sd. – Lähde on eduskunnan internet-sivut
Eduskunnan puhemiehelle,
Suomalaisessa vakuutusjärjestelmässä potilaan vakuutuskorvauksesta ei päätä häntä hoitava lääkäri, vaan erillinen vakuutuslääkäri hoitavan lääkärin lausunnon pohjalta potilasta useinkaan näkemättä. Mikäli vakuutuslääkäri ei yhdy hoitaneen lääkärin lausuntoon, voi seurauksena olla korvauksien ja hoidon sekä kuntoutuksen vähentäminen tai epääminen kokonaan. Tämä taas merkitsee paitsi inhimillistä katastrofia potilaalle itselleen myös lisäkustannuksia julkiselle terveydenhuollolle.
Vakuutuslääkärien ja -yhtiöiden päätöksistä on mahdollisuus valittaa muutoksenhakulautakunnan ja vakuutusoikeuden kautta aina korkeimpaan oikeuteen asti. On kuitenkin kohtuutonta vaatia kansalaisilta jopa vuosia kestävää oikeustaistelua, varsinkin kun kyseessä on heidän oma terveytensä ja toimeentulonsa. Oikeusprosessia vaikeuttaa myös se, että vakuutuslääkärien lausunnot ovat luokiteltu salassa pidettäviksi, jopa potilaalta itseltään, 80 vuoden ajaksi. Tämä saa monet luopumaan asiasta ja heille kuuluvista korvauksista ja hoidosta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta vakuutuspotilaiden oikeusturvaa parannetaan ja riita-asioiden käsittelyaikoja lyhennetään sekä kuinka vastaisuudessa turvataan riita-asioiden puolueeton ja läpinäkyvä käsittely?
Helsingissä 17.5.2016
Riitta Myller/sd
* * * *
Ministerin vastaus on purettu .pdf-muodossa olevasta tekstistä. Tietolähteenä on edelleen eduskunnan internet – sivusto.
* * * *
Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 284/2016 vp
Vastaus kirjalliseen kysymykseen vakuutuspotilaiden oikeusturvan parantamisesta
Eduskunnan puhemiehelle,
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Riitta Myllerin/sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 284/2016 vp:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta vakuutuspotilaiden oikeusturvaa parannetaan ja riita-asioiden käsittelyaikoja lyhennetään sekä kuinka vastaisuudessa turvataan riita-asioiden puolueeton ja läpinäkyvä käsittely?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Sosiaalivakuutusasioissa päätökset tehdään pääsääntöisesti kirjallisten selvitysten perusteella.
Käytännössä ei ole pidetty mahdollisena, että vakuutuslaitosten lääkärit tutkisivat kaikki etuudenhakijat.
Esimerkiksi vuonna 2014 työeläkelaitokset käsittelivät yli 22 000 ja Kansaneläkelaitos käsitteli yli 18 000 uutta työkyvyttömyyseläkeasiaa.
Kaikkien näiden eri puolilla Suomea asuvien etuudenhakijoiden tapaaminen ei olisi taloudellisesti mahdollista, eikä se toisi ratkaisutoimintaan merkittävää lisäarvoa.
Etuus- ja korvauspäätös voidaan tehdä kirjallisten selvitysten perusteella, koska ratkaisun tulee perustua objektiivisiin sairauslöydöksiin. Keskeisen lääketieteellisen selvityksen etuusasian käsittelyssä muodostavat hoitavan lääkärin potilaan terveydentilasta tekemät merkinnät.
Ne sisältävät muun muassa potilasta tutkittaessa tehdyt havainnot ja lääketieteellisten tutkimusten tulokset.
Hoitavan lääkärin diagnoosi perustuu hänen tekemiinsä tai teettämiinsä tutkimuksiin. Vakuutuslääkäri tekee oman arvionsa näiden samojen tutkimustulosten ja havaintojen pohjalta. Lääkäri arvioi potilaan terveydentilaa eri näkökulmasta riippuen siitä, toimiiko hän hoitavan lääkärin roolissa vai vakuutuslaitoksen asiantuntijalääkärinä.
Hoitavan lääkärin ensisijaisena tehtävänä on pyrkiä edistämään potilaansa terveydentilaa ja päättää hänen hoidostaan.
Vakuutuslääkärin tehtävänä on tehdä potilasasiakirjojen merkintöjen perusteella lääketieteellinen arvio siitä, täyttyvätkö hakijan hakeman etuuden myöntämisedellytykset.
Tällöin vakuutuslääkärin on otettava huomioon hakijan terveydentilan lisäksi myös muut asianomaisessa lainsäädännössä etuuden myöntämiselle asetetut vaatimukset kuten hakijan työ- ja koulutustausta ja työntekomahdollisuudet.
Vakuutuslääkärin on suhteutettava yksittäistapaus kokonaisuuteen, yleiseen ratkaisukäytäntöön ja oikeuskäytäntöön.
Vakuutettujen yhdenvertaisen kohtelun kannalta on tarkoituksenmukaista, että hoitava lääkäri ei ratkaise oikeutta sosiaalivakuutusetuuteen. Hoitava lääkäri arvioi potilaansa työkykyä ja tilannetta yksittäisen potilaan kannalta.
Hänellä ei ole mahdollisuutta vakuutuslaitosten
Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 284/2016 vp
lääkäreiden tavoin suhteuttaa henkilön tilannetta muiden vastaavien etuudenhakijoiden tilanteeseen ja muutoksenhakuelinten noudattamaan lain tulkintakäytäntöön.
Sosiaalivakuutusjärjestelmässä asiakkaan oikeusturva toteutuu muutoksenhakujärjestelmän kautta. Jokaisella vakuutuslaitoksen antamaan päätökseen tyytymättömällä etuudenhakijalla on oikeus valittamalla hakea muutosta päätökseen.
Tällöin muutoksenhakuelin tarkastaa, että vakuutuslaitos on päätöstä tehdessään noudattanut laissa säädettyjä edellytyksiä.
Arviointiin sisältyy myös vakuutuslaitoksessa tehty lääketieteellinen arvio. Sosiaalivakuutusasioita käsittelevissä muutoksenhakulautakunnissa on lääkärijäseniä, jotka osallistuvat asian ratkaisuun lääketieteellisiä seikkoja koskevissa tapauksissa.
Lääkärijäsenet toimivat tehtävässään tuomarin asemassa ja heihin sovelletaan tuomareiden esteellisyyssäännöksiä. Muutoksenhakulautakunnissa asiat käsitellään kollegiaalisesti eli päätöksentekoon osallistuu useampia ratkaisijoita.
Lautakunnan lääkärijäsen ei anna asiassa itsenäistä lausuntoa, vaan osallistuu asian ratkaisemiseen yhdessä muiden jäsenten kanssa.
Muutoksenhakulautakuntiin sovelletaan lakia oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa (381/2007).
Kuten hallintotuomioistuimissa, muutoksenhakulautakunnissa ratkaisu tehdään neuvottelussa asianosaisten ja yleisön läsnä olematta ja neuvottelun sisältö on pidettävä salassa. Myös ratkaisuun osallistuvien jäsenten merkinnät, kuten lääkärijäsenen merkinnät, ovat neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvia.
Salassapitoaika on 80 vuotta asian vireilletulosta muutoksenhakuelimessä. Neuvottelusalaisuudella on katsottu olevan tärkeä merkitys muutoksenhakuelinten riippumattomuuden ja ratkaisujen perusteellisen harkinnan turvaamiseksi. Julkisuus saattaisi estää muutoksenhakuelinten jäsenten yksityiskohtaista ja vapaata mielipiteiden vaihtoa ja eri ratkaisuvaihtoehtojen avointa punnintaa ja näin vaikuttaa ratkaisun sisältöön.
Muutoksenhakulautakunnan ratkaisun perustelut ilmenevät päätöksen perusteluista.
Perusteluista on ilmettävä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja millä oikeudellisella perusteella siihen on päädytty.
Vakuutusasioita koskevien etuus- ja korvauspäätösten perustelujen parantamiseksi lainsäädäntöön on lisätty Kansaneläkelaitosta, työeläkelaitoksia ja tapaturmavakuutusyhtiöitä velvoittavat täydentävät säännökset päätöksen perustelemisesta.
Säännökset edellyttävät, että etuus- tai korvausasian käsittelyyn osallistuva vakuutuslaitoksen asiantuntijalääkäri laatii perustellun kannanottonsa, joka liitetään tapauksen asiakirjoihin. Asianosaisella on päätöksen saatuan oikeus saada pyynnöstä tämä perusteltu kannanotto.
Lisäksi lääketieteellisiä asioita sisältävään hylkäävään päätökseen on kirjattava asian arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.
Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 284/2016 vp
Etuudenhakijan kannalta on tärkeää saada oikea ja hyvin perusteltu ratkaisu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hyvin perustellut etuus- ja korvauspäätökset myös vähentävät muutoksenhaun tarvetta sekä tehostavat muutoksenhakuelinten toimintaa, sillä ne helpottavat muutoksenhakuelintä perehtymään käsiteltävänä olevaan asiaan.
Helsingissä 3.6.2016
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä
Miltä tilanteet näyttävät tosielämässä? Entä minkälaisista rahasummista puhutaan?
YKSITTÄISTAPAUSTEN HISTORIAA
Vakuutusala on tähän asti vedonnut yksittäistapauksiin. Vaan entä, kun ”yksittäistapauksia” onkin 100, 1000, 10 000 tai yli 100 000?
Yksittäistapaus – Julkaistu elokuu 22, 2016
”Tapaus Saara Auvinen nousi näistä kuvakoosteessa olevista ja Iltalehden tekemistä jutuista uudelleen julkisuuteen. Ja syytä onkin.
Toivotaan, että julkisuuden myötä Saara saa viimeinkin hänelle kuuluvat korvaukset ja kuntoutukset, jotka hänelle yrittäjän vakuutussopimuksen mukaan kuuluvat. Ja se kaikista tärkein. Tulee, niin hyvään kuntoon kuin tuollaisen vakavan tapaturman jäljiltä on asianmukaisen kuntoutuksen avulla mahdollista.
Tässä Suomi 2017 artikkelissa ensin kolme kohdetta päättäjien ja tiedotusvälineiden läpiskannaukseen. Ja sitten kolme kohdetta myös kaikille aiheesta enemmän kiinnostuneille, tutustumista ja tietojen edelleen jakoa varten.
SISÄLLYSLUETTELO
Vakuutuslääketieteellinen arvio kaikille tutuksi
Kaikkien vakuutusyhtiöiden lääkärit päivänvaloon
Myös vakuutuslakimiesten nimitiedot yhtiöittäin ovat julkisia
Saara Auvisen verkosto
Saattaen vaihdettava – toimintamallista 13.6.2008 alkaen
Suullisen perimätiedon siirtoa nuoremmille sukupolville”
Lue lisää Suomi 2017-blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2016/08/22/yksittaistapaus/
Eikä tässä kaikki.
Seuraavat Suomi 2017 – blogin artikkelit käsittelevät kirjallisesti ja suljetusti toimivaa, sana hirviötä; vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä, joka käsittelee muun muassa työkyvyttömyyseläkkeistä potilaiden/vakuutettujen tekemiä valituksia:
← Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta – TELK
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta 2 – TELK →
Eikä tuossakaan vielä kaikki.
VAKUUTUSALAN LÄHIHISTORIAN ”UUDISTUKSISTA”
Ainakin seuraavat viime vuosien ”parannus”- ja ”uudistushankkeet” ovat päättyneet vakuutusalan yhtiöiden ja heidän puolellaan olevien etujärjestöjen voittoon:
1. vakuutuslääkärijärjestelmän ”avaaminen ja kehittäminen”
STM091:00/2012 Risikko
STM047:00/2014 Räty
2. päätösperustelujen ”parantaminen”
STM104:00/2013
3. vakuutusoikeuden ”uudistaminen”
OM/4/32/2006 Henriksson
4. tapaturma- ja ammattitautilain ”uudistus”
STM114:00/2009 TAU
Tiedot kyseisistä hankkeista löytynevät vielä, avoimen internetin hakukoneita hurauttelemalla ja kunkin hankkeen ministeriön yksilöintitunnusta hyödyntämällä.
Kaikkia kyseisiä hankkeita yhdistää potilaan/vakuutetun näkökulmasta tarkasteltuna ainakin se tosiasia; kun järjestelmiin piti tehdä täysremontti, tehtiin pientä pintaremonttia.
Tärkeintä finanssi- ja vakuutusalalle on se, että kaikki ”uudistukset” ovat kustannusneutraaleja. Joka suomennettuna tarkoittaa sitä, että nykymeno jatkuu entisellään. Vakuutus- ja eläkeyhtiöt voittavat aina halutessaan. Ja kyllä ne sitä haluavatkin.
Ainakin näillä korporatismi = On Sovittu Että (OSE) – järjestelmäkoneistomme vallankäytön alueilla, tarvitaan täysremontti:
1. vakuutuslääketiede
2. vakuutuslääkärijärjestelmä
3. vakuutusoikeus
4. suljetusti ja kirjallisesti toimiva vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä
5. laillisuusvalvonta
Miten on? Onko edes sosialidemokraateilla (sdp) rohkeutta ja jos on, niin saavatko he tehdä ekosysteeminsä kanssa tarvittavat korjaukset? Ja jos saavat, niin millä aikataululla korjaukset ovat valmiita?
Tietysti ensin pitää päästä konsensukseen siitä, että toimivatko perustuslaki ja Euroopan ihmisoikeussopimus edelleen yhteiskunnallisten asioiden pelikirjoina?
PERUSTUSLAKI JA EUROOPAN IHMISOIKESSOPIMUS
Tässä kohteliammin ja varmistuksena, yksi katu- ja ruohonjuuritason näkökulma perustuslakia ja oikeusvaltiota käsitteleviin keskusteluihin. Jossa yksi ilmentymä ovat vakuutuslääkärit ja vakuutuslakimiehet, jotka toimivat ilman tapaamiskontaktia asiakkaisiinsa.
Tärkein kysymys lienee siis, että kenellä Suomessa on todellinen valta? Toiseksi tärkein se, että miten isoksi päättäjämme uskaltavat eron, virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välillä kasvaa? Onko perustuslailla ja vallan kolmijako-opilla merkitystä?
Paljon hyvääkin oli pääministeri Sipilän hallituksen hurlumhei – henkisissä pakkolaki- ja yhteiskuntasopimusasioissa.
Esimerkiksi ammattiliitot ja niiden keskusjärjestöt SAK/STTK/AKAVA sekä puolueista ainakin oppositiopuolueet ja jopa oikeuskansleri Jaakko Jonkka olivat huolissaan perustuslain velvoitteiden toteutumisesta. Ja tämä on tietysti hyvä asia.
Entäpä sitten esimerkiksi työelämässä pysyvästi sairastuneiden ja vammautuneiden tilannekuva seuraavien lakipykälien toteutumisen suhteen? Miten nämä seuraavat lakien kohdat toteutuvat tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa? Entä vakuutusoikeudessa?
Olisipa upeaa saada live-tilanteeseen vakuutettujen/potilaiden kanssa kasvokkain, kommentoimaan ensimmäisessä setissä sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Outi Antila sekä toisessa oikeusministeriön ylijohtaja Kari Kiesiläinen, joiden alaisuudessa nuo kyseessä olevat, kirjallisesti ja suljetusti toimivat erityistuomioistuimet toimivat.
1. Perustuslaki 6 §, 21§, 22§ ja 88 § – Lähde on Finlex
6 §Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
21 §
Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
22 §
Perusoikeuksien turvaaminen
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
88 §
Yksityisen laillinen saatava valtiolta
Jokaisella on oikeus talousarviosta riippumatta saada valtiolta se, mitä hänelle laillisesti kuuluu.
2. Euroopan ihmisoikeussopimus EIS 6 1§ ja EIS 13 – Lähde on Finlex
6 artikla
Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.
13 artikla
Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon
Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.
Eikä tässä vielä kaikki.
Joko tiedät, mitä kaikkea ”uudistetusta” tapaturma- ja ammattitautilaista jätettiin pois? Ja miksi ihmeessä? Montako aihetta käsittelevää uutisjuttua aiheesta löydät?
Nimittäin. Tässä seuraavassa olisi ollut vielä isomman kohun paikka kuin hallintarekisterissä ja entisen pääministeri sekä kokoomuksen puheenjohtaja Stubbin sanomisissa.
”Uudistettu” tapaturma- ja ammattitautilaki astui voimaan 1.1.2016:
https://suomi2017.wordpress.com/2015/04/21/apua-lisaa-2/
Eikä tässä kaikki.
Mitä mieltä; lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan, isosta kuvasta ovat uusi oikeusministerimme Antti Häkkänen/kok. ja oikeuskanslerimme Tuomas Pöysti?
POLIITIKKOJEN KADONNUT VALTA
Ja kun vauhtiin näissä sosiaali-, oikeus- ja ihmisoikeuspolitiikkaan liittyvissä asioissa päästään, niin joko aika on kypsä sille, että saamme tietää, kenellä todellinen valta Suomessa on? Tässä on yksi edelleen ajankohtainen huomio yli 24 vuotta sitten ilmestyneestä Helsingin Sanomista.
Poliitikkojen kadonnut valta
HS – Pääkirjoitus – 5.4.1993
Erkki Pennanen
Kirjoittaja oli Helsingin Sanomain pääkirjoitustoimittaja.
”ESKO AHON enemmistöhallituksen talouspoliittinen saamattomuus kertoo muustakin kuin hallituksen kokemattomuudesta ja avuttomuudesta.
Tosiasiassa koko poliittinen järjestelmämme on vinoutunut sellaiseksi, että hallituksella ja eduskunnalla, poliitikoilla yleensä, on kovin vähän sananvaltaa talouspolitiikassa. Valta on luisunut virkamiehille ja eturyhmille.
Talouspolitiikka on ollut ulkopolitiikan tavoin ”liian tärkeä asia” vaaliareenoilla puitavaksi. Kuinka harva poliitikko onkaan pyrkinyt profiloitumaan talouspoliittisilla linjauksillaan. Julkisuudessa eduskuntaa myöten tyydytään turhan usein puhumaan niitä näitä. Itse asioista päätetään kabineteissa, pääasiassa muiden kuin poliitikkojen kesken.
Ulospäin tosin näyttää siltä kuin hallitus pitelisi talouspolitiikan lankoja käsissään.
Kun oppositio ei enää voi äänestää lakeja edes lepäämään, tiukan säästölinjan toteuttaminen on periaatteessa kiinni vain hallituksen rohkeudesta.
Hallituksen ongelma ei ole eduskunnan oppositio, vaan SAK:n puheenjohtajaan Lauri Ihalaiseen tässä tapauksessa personoituva korporatiivinen järjestelmä. Kun Ihalainen ilmoittaa televisiossa olevansa pöyristynyt hallituksen uusimmista säästöaikeista, meillä tiedetään, että hallitus on heikoilla.
Oppositiosta se voi ehkä olla piittaamatta, mutta Ihalaisen kanssa sen on pakko neuvotella tai perääntyä. Muuten edessä on kukaties yleislakko.
Sosiaalidemokraateille jos keille ay-liikkeen vallan ja valtaelkeiden kritiikki taitaa olla vähintäänkin kaksipiippuinen kysymys.
Korporatismilla on saavutuksensa. Muuttuneissa oloissa poliitikkojen olisi kuitenkin korkea aika ryhtyä peräämään kadonnutta valtaansa ja puolustamaan sitä.”
Kun perussuomalaisillekin ja sdp:lle on nyt käynyt, miten on käynyt, niin onko Suomen puoluekartalla olemassa edes yhtä puoluetta, jonka hallussa on yhteiskunnallisten asioiden hoitamisen iso kuva? Ja uskaltaako ja saako tuo puolue kertoa asiat, niin kuin ne todellisessa todellisuudessa ovat?
ONKO SOVITTU ETTÄ (OSE) – JÄRJESTELMÄLLÄ JATKETAAN?
Pääministeri Juha Sipilä ja keskustan korporatismin ekspertti Olli Rehn lähtivät vuonna 2015 tekemään eskoahoja korporatismille, mutta miksi taas vain työntekijäpuolen osaa moukaroiden? Ministeri Olli Rehn julisti Kauppalehden uutisessa 21.8.2015:
”Rehn löi pisteen korporaatiovallalle – nyt siirrytään parlamentarismiin”
Tässä vuoden 2015 tilannekuvaa ja tunnelmia:
Korporatismi kaatumassa?
Julkaistu syyskuu 23, 2015
”Vaiko kovenemassa? Yhteiskuntasopimuksen kautta tapahtunut tykitys Suomen todellista hallintamuotoa eli korporatismia kohtaan on ollut viime kuukausina kova. Tykitys pelkästään korporatismin yhtä osapuolta; ay-liikettä eli työntekijäpuolen ammattijärjestöjä kohtaan on ollut saatanallisen massiivinen. Ketkä tapahtumia ohjaavat ja aikatauluttavat? Entä käsikirjoittavat? Yksi avoin veikkaus tulee tästä linkistä.
– –
Tilannekuvaa lakisääteisellä vakuutusalalla; avaavia Suomi 2017-artikkeleita:
Hallitusneuvottelut 2015
Hallitusohjelma 2015
Perustuslaki 2
Korporatismi
Keskusta
– –
MITÄ KAIKKEA TUO REHNIN PISTE KORPORAATIOVALLALLE KOSKEE?
Kaikkea saattaa toki vielä vallan kulisseissa tapahtua.
Avain juttu on tietysti, se että ollaanko nyt keskustan johdolla; valmiita avamaan koko kuva Suomen korporatismista? Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK), Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA), Keskuskauppakamarin ja Finanssialan keskusliiton (FKL) muodostaman ekosysteemin vallankäytön sekä vuosikymmeniä jatkuneen jarruttelun osalta?”
Lue lisää Suomi 2017 – blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2015/09/23/korporatismi-kaatumassa/
Tuleva syksy ja palkkaneuvotteluineen näyttävät uskaltavatko työantajanpuolen ekosysteemit viedä kansallisen korporatismin kaadon loppuun asti? Jos uskaltavat, niin mitä vastapuolella olevat työmarkkinajärjestöt ja heidän sisäpiiriläiset saavat; tämän artikkelin aiheista, hiljaa olostaan vastineeksi?
SDP:N EKOSYSTEEMIEN ELIITTIÄ
Kuvakoosteen vaikuttajakartassa muutamia sdp:n oikeus-, sosiaali- , talous-, media- ja ihmisoikeuspolitiikan vuosien 1977- 2017 keskeisiä henkilöitä. Nimien järjestys on satunnainen ja kattavuus koko sdp:n ekosysteemin osalta vajavainen. Ainakin virkamiesten osalta. Niin Suomessa kuin Euroopan unionissa.
Minkälaisen vaikuttajakartan sdp:n ekosysteemeistä, Sinä tekisit?
Missä heistä elossa olevat nykyisin vaikuttavat ja kuinka moni heistä on jo euromiljonääri? Sillä jokuhan on ollut hintana sille, ettei palkkatyöntekijöiden isoin ekosysteemi ole saanut esimerkiksi lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan kafkamaisia järjestelmiä korjattua? Useiden vuosikymmenten aikana sdp:n edustajia on kuitenkin istunut poliittisen ja korporatiivisen järjestelmän avainpaikoilla.
Onko Sovittu Että (OSE) ollaan yhdessä toimien hiljaa?
ENTINEN EU:N JA EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES HUOLISSAAN
Entä kenellä todellinen valta Suomessa on? Ovatko nämä entisen Euroopan unionin ja eduskunnan oikeusasiamiehen Jacob Södermanin/sd. kirjalliset kysymykset hallitukselle menettäneet merkityksensä? Vai ovatko ne edelleen ajankohtaisia?
Kirjallinen kysymys KK 371/2010
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ylipitkien käsittelyaikojen lyhentäminen
http://kansanmuisti.fi/document/kk-371-2010/
Vastaajana keskustan sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Kirjallinen kysymys KK 194/2009
Sosiaaliturvan muutoksenhaun pidentyneet käsittelyajat
http://kansanmuisti.fi/document/kk-194-2009/
Vastaajana keskustan sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Kirjallinen kysymys KK 298/2008
Työperäisten asbestisairauksien hoito ja korvaukset
http://kansanmuisti.fi/document/kk-298-2008/
Vastaajana kokoomuksen peruspalveluministeri Paula Risikko
Kirjallinen kysymys KK 440/2007
Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa
http://kansanmuisti.fi/document/kk-440-2007/
Vastaajana vihreiden oikeusministeri Tuija Brax
HUOM!
Mikäli kirjallisen kysymyksen Kansan muisti – linkki on lakannut toimimasta, niin tee haku uusi kirjallisen kysymyksen tunnuksella ja/tai nimellä.
Niin kuin aihetta omakohtaisesti tuntevat huomaavat, eri aikakauden ministereiden vastauksista. Ministerit, kansanedustajat ja presidentit vaihtuvat; virkamiehet ja lobbarit pysyvät. Tarttiskos jo tehrä jottain?
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –
Suomi 2017 verkosto 