Vasemmisto Suomessa 2020-luvulla

Vasemmistolla tarkoitamme tämän artikkelin yhteydessä sosialidemokraatteja, vihreitä ja vasemmistoliittoa. Ovathan niiden muodostamat ekosysteemit olleet oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja oikeusturvan suuria puolustajia. Ainakin puheissaan.

Eikä tuossa mitään. Harmi, etteivät nuo eduskuntapuolueet mahdu yhteen arvopohjaiseen ekosysteemiin. Joten niidenkin  eri vaaleissa saavuttama kannatus sirpaloituu. Kuten myös puolueiden aatemaailmaa kuvaavan vaakajanan keskellä ja oikeassa laidassa tapahtuu. Samalla, kun stand-by tilaan vaipuneiden äänestäjien määrä kasvaa.

Yllättävää, että presidentti ja Nobelin rauhanpalkinnon saanut Martti Ahtisaari esitti vuonna 2017, että kansanäänestykset pitäisi kieltää lailla!

Tiedonvälitysvalta 2010-luvun tilanteissa tarkasteltuna.

Onneksemme kansaäänestyksiä ei olla vielä Suomessa kielletty lailla, joten ideoimme avoimuuden hengessä Nato-jäsenyyden hyväksyntää/hylkäämistä vallitsevaan tilanteeseen nojaten. Onhan eduskunnan käsittelyssä parasta aikaa yli 76 000 allekirjoitusta kerännyt ”Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys” – kansalaisaloite. Ja Euroopan unionin puolustusasioihin liittyen Nato- ja EU-maa Tanska järjestää kansanäänestyksen 1.6.2022.

Suomen Nato-jäsenyydestä vuonna 2022 tässä blogissa kirjoitettua:
Suomen Nato-jäsenyys 2020-luvulla
(ammattisotilaiden ja varusmiesten vakuutusturvasta)
Entiset pääministerit: Suomi Natoon!
(mielipidevaikuttajien esiinmarssi kiihtyy)
Lobbausjärjestöt: Suomi Natoon
(aineellisten sijoitusten arvon turvaaminen tärkeää)
Pääministeripuolue kokoomus
(puolueiden ekosysteemit avoimesti päivänvaloon)

SISÄLLYSLUETTELO
Vuosina 2007-2011 ”avoimesti uudistetusta” perustuslaista
Kansanäänestyksestä Tanskassa
Kansanäänestys Suomen Nato-jäsenyydestä
Suomi EU-liittovaltion osavaltioksi 2020-luvulla?
Nato-, EU- ja eurokansanäänestys yhdellä kerralla

VUOSINA 2007-2011 ”AVOIMESTI UUDISTETUSTA” PERUSTUSLAISTA
Vuosina 2007 – 2011 tehdyn perustuslain ”uudistuksen” suurin huomio julkisuudessa kiinnitettiin presidentin valtaoikeuksien supistamiseen. Niin kuin mobiiliflaijeriin lainatusta Ylen uutisesta 22.4.2007 käy ilmi, niin keskustan pääministeri Vanhasen II hallituskauden alussa annettiin äänestäjien ymmärtää, että ”Hallitusohjelma ei pyri muuttamaan perustuslakia”. (Linkki luettu 25.3.2022)

”Uudistettu” perustuslaki mahdollistaa nopeatkin toimivallan siirrot.

Ensin suora lainaus Ylen 22.4.2007 uutisesta:
Vanhasen hallituksen ohjelma tyytyy sanomaan perustuslain uudistamisesta kaksi lausetta: ”Arvioidaan vuonna 2000 voimaantulleen perustuslain toimivuutta. Perustuslain mahdollista muuttamista varten asetetaan parlamentaarinen ohjausryhmä.”

Ohjausryhmään tulee epäilemättä edustus kaikista eduskuntapuolueista. Mahdollinen perustuslain muutos ehditään käsitellä kahdessa eduskunnassa vielä Tarja Halosen presidenttikaudella. Muutokset tulisivat voimaan vuonna 2012.

Lähde: Yle Uutiset 22.4.2007 Päivitetty 30.10.2008 18:34

Lue: Taxellin komiteasta ja pääministeri Jyrki Kataisen ensimmäisestä hallituksesta

Sitten lyhyesti tietoa Suomen EU- ja eurojäsenyys äänestystuloksista eduskunnassa.

”KESKIVIIKKONA 18. maaliskuuta 1992 tehtiin suuri valtiollinen ratkaisu. Eduskunta äänesti, pitääkö Suomen hakea Euroopan yhteisön jäsenyyttä. Äänestyksessä 133 edustajaa kannatti, 60 vastusti, kolme painoi tyhjää ja kolme oli poissa. Puhemies Ilkka Suominen (kok) johti puhetta ilman äänioikeutta.

Eduskunnan äänestys aloitti Suomen politiikassa pitkän kiistan, joka jatkuu yhä.

 Kiivain taisto käytiin syksyllä 1994, jolloin suomalaiset äänestivät ensin neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä ja sen jälkeen eduskunta päätti liittymisestä Euroopan yhteisöön, nykyiseen unioniin äänin 152—45. Liittymistä kannattivat suurimmat puolueet keskusta, Sdp ja kokoomus.

Kiihkeä tunnelma oli myös keväällä 1998, kun eduskunta äänesti eurosta. Pääministeri Paavo Lipposen (sd) hallitus ehdotti liittymistä, joka hyväksyttiin äänin 135—61. Sdp ja kokoomus olivat eurojäsenyyden kannalla, keskusta vastaan.”

– –

”Suomi on kolmessakymmenessä vuodessa hankkinut hyvän maineen unionissa. Suomi ei ole ongelmien aiheuttaja vaan niiden ratkaisija.

Kotimaassa kuitenkin hiertää. Suhtautumisesta unioniin on tullut politiikan jäätynyt konflikti. Jokaisesta tärkeästä EU-päätöksestä syntyy kiista, jossa palataan tuttuun asetelmaan: kaksi kolmasosaa kannattaa, yksi kolmasosa vastustaa. Viimeksi näin kävi, kun eduskunta päätti osallistumisesta unionin elvytyspakettiin.”


Lähde:
HS politiikka 5.3.2022 ”EU:sta on tullut Suomen politiikan jäätynyt konflikti, kirjoittaa Unto Hämäläinen” ja HS kuukausiliite 3/2022 ”30-vuotinen sota”- otsikolla.

Ruotsalaiset saivat kansanäänestyksen eurosta. Suomen eurojäsenyys päätettiin päättäjiemme mukaisesti siinä yhteydessä, kun suomalaiset saivat äänestää Euroopan unionin jäsenyydestä. Hyvä taustatietoa tuosta aiheesta Jorma Jaakkolan ”Kokoomuslaisen tutkimaa lähihistoriaa” – blogissa:

”Miten Ruotsin ja Suomen EMU-varaumat erosivat?
Miksi ihmeessä Ruotsin ei tarvitse osallistua euro-kriisin pelastamiseen?

Lisään kysymyksen:
MITEN SUOMEN JA RUOTSIN EMU-VARAUMAT EROSIVAT EY-OIKEUDELLISESTI?

EMU-varauman määritelmä: Oikeus päättää myöhemmin euroon liittymisestä. Tällaiset EY-oikeudelliset varaumat on vain Tanskalla ja Iso-Britannilla.

Kerron alla olevien virallisten EY-dokumenttien sitaateilla Suomen ja Ruotsin euron lähentymiskriteerien eli EY-säädöstön eron.”


http://jormajaakkola.fi/Miten%20varaumat%20erosivat
Linkki luettu 30.3.2022

Eikä tuossa mitään, mutta nuo ovat tärkeää taustatietoa, kun Suomen Nato-jäsenyyden käsittelyssä edetään eduskunnassa kevään aikana. Kaikessa tässä pitää nähdä uusien mahdollisuuksien siemensäkki, josta päättäjiemme tulee osata erottaa jyvät akanoista.

Poliittisten valtasuhteiden muuttuessa Suomessa, niin ”avoimesti uudistettu” perustuslaki mahdollistaa myös toimivallan siirrot EU-liittovaltiolle kuin Pohjoismaiden unionille ja pahimmillaan Venäjän federaatiolle tai Afrikan Unionille.

Eikä tuossa mitään, jos noin päättäjiemme taholla; joskus tulevaisuudessa, katsotaan tarpeelliseksi tehdä. Tämän artikkelin kirjoittamisen hetkellä Suomen kansalliseen toimivaltaan kuuluvat enää metsäpolitiikka, sosiaalivakuutus ja verotus.

Joten on yllättävää huomata, että talousasioissa tarkka ja seuraavaksi Suomen pääministeriksi povattu, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vaikenee vakaasti Nato-jäsenyyden kustannuksista ja miten ne rahoitetaan? Sen sijaan otsikkotasolla hän paljastaa, mitä on tulossa, jos kokoomus nousee seuraavan hallituksen johtoon: ”Nyt pitää leikata työttömien sosiaali­tukia ja keventää työssä käyvien verotusta, sanoo kokoomuksen Petteri Orpo”Lähde: Helsingin Sanomat 26.3.2022.

KANSANÄÄNESTYKSESTÄ TANSKASSA
Kansanäänestyksiä Suomessa vastustetaan muun muassa sen takia, että pelätään hybridivaikuttamista ja kyberhyökkäyksiä vieraiden sekä vihollismieliksi katsottujen valtioiden taholta. Suojelupoliisi (Supo) on varoittanut myös deepfake vaikuttamisen lisääntymisestä.

Tätä taustaa vasten onkin yllättävän positiivista huomata, että Nato- ja EU-maa Tanskassa kansanäänestys EU:n puolustusasioihin liittyen onnistuu:
”Tanska järjestää kansanäänestyksen siitä, tulisiko maan liittyä Euroopan unionin yhteiseen puolustukseen. Kansanäänestys pidetään 1. kesäkuuta, ilmoitti pääministeri Mette Frederiksen sunnuntaina.” Lähde: Demokraatti/STT 7.3.2022

Kansanäänestys 2017 – Kolme aihetta – Rohkeasti yhdessä

Miksei siis kansanäänestys ole merkittävissä asioissa mahdollinen Suomessakin? Vai olivatko tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilä/kesk., noissa mobiiliflaijerin linkistä löytyvistä vuoden 2016 Nato-kansanäänestystä suosittelevissa ulostuloissaan täysin väärillä jäljillä?

Näin tasavallan presidentti tuoreessa haastattelussa:
”Niinistö sanoi ruotsinkielisen Svenska Ylen haastattelussa keskiviikkona, että hän uskoo, että jo nykyiset mielipidemittaukset osoittavat, että suomalaisten enemmistö tukee Suomen mahdollista jäsenyyttä sotilasliitto Natossa.”

– –

”Haastattelussa presidentti pitää päätöksenteon hyväksyttävyyden kannalta tärkeänä, että myös eri mieltä oleva vähemmistö voi myöntää, että enemmistö suomalaisista on jollakin kannalla.”
Lähde: Yle Uutiset 30.3.2022 – ”Presidentti Sauli Niinistö: Mahdollisen Nato-jäsenyyden vaatima kansan tuki on osoitettu kyselyissä”

Lähiviikkoina kuulemme, että riittääkö reilulle 1 000:lle anonyymille suomalaiselle suunnattu Nato-jäsenyys gallup (usein toistettuna) ohittamaan; yli 76 000 vahvasti tunnistetun suomalaisen esittämän toiveen siitä, että Suomen Nato-jäsenyydestä tulee järjestetää suuntaa-antava kansanäänestys?

Niin kuin tämän artikkelin osion alussa kerrotaan; esimerkiksi Venäjän taholta tulevaa ja erilaista vaikuttamista tulee Nato-jäsenyyden käsittelyyn kohdistumaan, niin eikö sitä pystytä sitten suomalaisten ja EU:n tieto-taidoilla torjumaan?

Varsinkin, jos myös Nato – jäsenyys tullaan lukitsemaan tulevaisuuden tilannetta paremmin vastaavaan ja tulevien eduskuntien hyväksymään perustuslakiimme.

Lue: Kokoomuksen presidenttiehdokkaan Sauli Niinistön kommentti perustuslain vaikuttavuudesta

KANSANÄÄNESTYS SUOMEN NATO-JÄSENYYDESTÄ
Tämän artikkelin vasemmistopuolueet ovat korostaneet toimissaan useasti oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja oikeusturvaa. Kuitenkin niistä ainoastaan vasemmistoliitto on tuonut esiin kansanäänestyksen tärkeyden Nato-jäsenyydestä päätettäessä.

Nato, euro ja EU kansanäänestykset Suomeen 2020-luvulla

Nähtävästi päättäjiemme muistissa ovat perussuomalaisiin kulminoituneet ”Jarrutuskeskustelun jarrutusjäljet”, kun eduskunta käsitteli ensimmäistä jättimäistä EU-elvytyspakettia, joka perustui EU-maiden yhteiseen velanottoon. Tuo mobiiliflaijerissa löytyvä, yhden Liike Nytin perustajista, Mikael Jungnerin heitto EU-liittovaltion muodostamisen loppuun saattamisesta saattaa olla lähempänä kuin koskaan.

Nyt, kun myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja hänen edeltäjänsä Jussi Halla-aho sekä perussuomalaisten eduskuntaryhmä ovat liputtaneet Suomen Nato-jäsenyyden puolesta, niin vihreiden Rosa Meriläiseen kytkeytyvä laajemman EU-liittoutumisen ”Impotentti itsenäisyys vs. haluton federalismi”- idea on saanut tukea myös perussuomalaisten taholta. Tosin tässä vaiheessa se tapahtuu hiljaisesti.

Sillä puheenjohtaja Purra kirjoitti Helsingin Sanomissa perussuomalaisten kuulumisesta europarlamentissa Identiteetti ja demokratia (ID) – ryhmään näin:
”.. puolueiden yhteiset nimittäjät ovat EU-federalismin vastustaminen, maahanmuuttokritiikki ja Euroopan kristillisen arvoperimän puolustaminen.”
Lähde: Perussuomalaisten Venäjä-linjassa ei ole moitittavaa – HS Mielipide 25.3.2022

Joten melkoisia muutoksia ja paineita on perussuomalaistenkin sisällä käynnissä. Lisää löylyä kiukaille syvemmän EU-liittoutumisen puolesta heitti Sitran yliasiamies Jyrki Katainen seuraavasti: ”Katainen uskoo, että jatkossa EU:sta tulee entistä vahvempi turvallisuuspoliittinen toimija.

– Nato on Euroopan puolustusorganisaatio. Sen lisäksi EU:n täytyy varustautua kyber- ja hybridiuhkia vastaan.”
Lähde: Yle Uutiset 30.3.2022 – Konkaripoliitikko Jyrki Katainen: Suomen pitäisi hakea Nato-jäsenyyttä jo lähiviikkoina

Siksi olisi tärkeää kuulla, mitä mieltä perussuomalaiset ovat Nato – kansanäänestyksen järjestämisen tarpeesta? Olihan eduskunnan hylkäämässä”Kansanäänestyksen järjestäminen EU:n elpymispaketista” – kansalaisaloitteessa (KAA 6/2020 vp) erittäin vahva perussuomalainen poljento.

Vai riittävätkö nämä tutkijoiden kansalaismielipiteet Suomen Nato-jäsenyyden ratkaisemisesta myös perussuomalaisille kuin vasemmistoliitolle?

”Johanna Vuorelman ja Matti Pesun mukaan eduskunnan enemmistön tuki Nato-päätökselle riittäisi.” Lähde: HS 29.3.2022 – Nato-kansanäänestyksen korvikkeeksi ei tarvita presidentti Niinistön esittämää ”supergallupia”, sanovat tutkijat

”Tutkijatohtori Johanna Vuorelma katsoo, että kansanäänestys olisi altis Venäjän informaatiovaikuttamiselle. Emeritusprofessori Heikki Paloheimon mukaan kielteinen tulos kansanäänestyksessä voisi pyyhkiä pöydältä Suomen Nato-option.” Lähde: Ilta-Sanomat 28.3.2022 Tutkijat torjuvat ajatuksen Nato-kansanäänestyksestä – ”Olemme äänestäneet edustajat miettimään vaikeita kysymyksiä”

Eikä tuossa mitään.

Selkeää on kuitenkin se, että nythän Suomea ja suomalaisia ollaan viemässä Nato-jäsenyyden myötä syvemmälle länsimaisen liittoutumisen tiellä. Tosin yhdenkin Nato-maan vastustus riittää hylkäämään Suomen Nato-jäsenyyden. Joten mielenkiintoista on tietää, mitä esteitä Suomen Nato-jäsenyyden tielle saattaa tulla? Esimerkiksi Nato-maiden, kuten Unkarin ja Turkin suunnalta, joiden oikeusvaltion tilaa ja ihmisoikeuksien toteutumisen ongelmia myös suomalaiset päättäjät ovat olleet arvostelemassa? Ja ovatko nuo mahdolliset Suomen Nato-jäsenyyden esteet, miten ja mihin hintaan ratkaistavissa? Esimerkiksi Turkin rajojen sisällä odottaa Lähi-idän sotatilanteiden loppumista miljooniin noussut pakolaisten joukko.

Nimittäin. Toisessa eduskunnan käsittelyyn edenneessä ja Suomen Nato – jäsenyyttä ajavassa ”Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi”- kansalaisaloitteessa numero 9997 (aloite eduskunnan sivuilla: KAA 2/2022 vp) on erittäin ajankohtainen nimi ja viittaus perustuslain velvoitteisiin. Koskeehan tämä kaikki täysimääräisesti suomalaisia? Ja myös tosielämässä?

Lainaus alkaa.
Suomen perustuslaki asettaa valtiovallalle vahvan velvoitteen turvata perusoikeudet ja ihmisoikeudet. Tämän toteuttamiseksi perustuslaki velvoittaa osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön ”rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi (PerustusL 1 § ja 22 §).
Lainaus loppuu.

Lue: Tule apuun EU! Tai joku muu?

Eikä tuossa Suomen oikeusvaltio tilanteessa ole mitään yllättävää, koska nuo pitkäkestoisiin ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkauksiin liittyvät härskiydet ovat kuuluneet; ainakin toistaiseksi, kansalliseen korporatismiin perustuvan kolmikantaisen toimivallan alaisuuteen.

Lue: Avainsanana edelleen kolmikanta

NATO-, EU- JA EUROKANSANÄÄNESTYS YHDELLÄ KERRALLA
Natoa koskevissa gallupeissa Nato on kannattanut HUOM! kyselyyn päässeistä jopa yli 60 prosenttia suomalaisista. Tuota taustaa vasten mahdollisen kansanäänestyksen lopputulos vaikuttaa selkeältä.

Varsinkin, jos päättäjämme antavat julki tiedot Nato-jäsenyyden kustannuksista ja miten ne valtion budjetista rahoitetaan? Leikaten sosiaaliturvasta ja yhteiskuntarauhasta? Vaiko reilusti tiukaksi kiristettyä budjettikehystä höllentäen?

Sitten neuvoa-antavan kansanäänestyksen (Perustuslain 53 § Kansanäänestys ja kansalaisaloite) kysymysluonnokseen. Se voisi olla esimerkiksi tällainen:

Suomi on jo Euroopan unionin ja euroa valuuttanaan käyttävien maiden jäsen. Näitä jäsenyyksiä vahvistaen ja turvatakseen suomalaisten elämää kysymme:

Suomen tulee hakea Nato-jäsenyyttä vuoden 2022 aikana?
Kyllä/Ei.


Lue: Nato, euro ja EU kansanäänestykset Suomeen 2020-luvulla

Nato-jäsenyyden taustalla on ihan ymmärrettävästi tähän suuntaan eteneminen. Yhdellä kuvainnollisella iskulla; on mahdollisuus pudottaa useampi väyrysmäisen vastustuksen olomuotoon inkarnoitunut kärpänen.

SUOMI EU-LIITTOVALTION OSAVALTIOKSI 2020-LUVULLA?
Parasta, mitä Nato-jäsenyydestä kuumana käyvät keskustelut voivat aiheuttaa poliittiselle keskusteluilmapiirille Suomessa on se, että ”Sosiaalisen median luomat kuplakoplaverkostot” puhkeavat turvallisella ja yhteiskuntarauhaa ylläpitävällä tavalla. Jolloin päättäjämmekin uskaltavat puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja vähemmän kryptisesti. Aatejanan vasemmasta päästä aloittaen.

Kun aika on, niin rohkeasti ”EU-liittovaltion kannattajat tutuiksi”.

Tämän artikkelin vasemmistolla (sosialidemokraateilla, vihreillä ja vasemmistoliitolla) on avainrooli; yhdessä suomalaiseen markkinatalouteen nojautuvien kokoomuksen, keskustan ja rkp:n kanssa, miten nopeasti ja minkälaisin kuvioin myös EU-osavaltioksi edetään? Perustuslaki on etenemiseen valmis; oletko Sinäkin suomalaisena?

Sosialidemokraattisella puolueella oli Suomen ensimmäinen EU-komissaarin salkku. Mitä mieltä Suomen EU-liittovaltion osavaltioksi etenemisestä on Erkki Liikanen? Entä nykyinen, globaalien veroparatiisien ja Itä-Euroopan oligarkkien synnyttämät ongelmat erinomaisesti tunteva, EU-komissaarimme, Jutta Urpilainen/sd., joka tuntee transatlanttiset ison kuvan tilanteet ja haasteet erinomaisesti, muun muassa Bilderberg -yhteyksiensä kautta.

Toivotaan, että ne eduskuntapuolueiden ja poliittisen vasemman laidan ekosysteemit, jotka esiintyvät (ainakin puheissaan) oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja oikeusturvan suurina puolustajina uskaltavat pyytää apua Suomeen Euroopan unionin ja Naton suunnalta, jotta myös suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumiset tosielämässä olisivat taas piirun verran lähempänä. Edes 2030-luvun alkuun mennessä.

Päättäjiemme ja maan tapaan perustuvien Pikku – Venäjä tyyppisistä kaksois-, kolmois- ja nelosrooleista huolimatta. Sillä tuon pelin hyväksymisessä kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet tasaveroisia. Yli niiden muodostamien etujärjestö-, media- ja arvopohjarajojen ulottuen.

Lue: Ratkaisujen Suomi 2015 -2019

Eikä tuossa kaikki.

Ajat ovat poikkeukselliset myös (tuki)mielenosoitusten aiheissa:
”Kansanliike kaipaa uusia näkökulmia suomalaiseen Nato-keskusteluun.

Suomen Nato-jäsenyyttä kannattava mielenosoitus järjestetään lauantaina 2. huhtikuuta Helsingissä. Mielensoittajat kokoontuvat eduskuntatalolla klo 13. Sieltä kulkue kävelee presidentin linnalle klo 14 jälkeen.”
Lähde: Verkkouutiset 29.3.2022 – Nato-jäsenyyttä kannattavat marssivat Helsingissä.

Näin taas keskustan ekosysteemin jäsen, entinen Suomen EU-komissaari ja  Suomen pankin pääjohtaja sekä seuraavaksi tasavallan presidentiksi gallupien valossa povattu näkee Olli Rehn Suomen Nato-jäsenyyden:

”Norjan-mallin mukainen puolustuksellinen liittoutuminen olisi Suomelle mielekäs vaihtoehto. Se tarkoittaisi, että Suomeen ei sijoitettaisi ydinaseita eikä Naton pysyviä tukikohtia. Tällainen puolustuksellinen malli ei uhkaisi ketään, ja vähänkään rationaalisesti ajatellen tämä pitäisi ymmärtää myös Venäjän johdossa.”

Hän painottaa myös kansallista yhteisymmärrystä Nato-kysymyksestä, jotta voidaan kestää paremmin se paine ja vastatoimet, jotka mahdollisesta jäsenyydestä seuraa.

”Tärkeää on myös olla syyllistämättä niitä, jotka ovat olleet jossain vaiheessa Nato-jäsenyyttä vastaan tai sen puolesta. Maailma on muuttunut niin paljon.

On pidettävä huolta vahvasta kansallisesta puolustuskyvystämme ja huoltovarmuudesta. Yleiseen asevelvollisuuteen nojaava vahva puolustuskyky on kansallisen turvallisuutemme ydintä Suomen geopoliittisen sijainninkin takia.”
Lähde: HS 27.3.2022 – Talous | 60-vuotias – Olli Rehn varoittaa Venäjän ja Kiinan ”autoritaaristen valtioiden liitto­kunnasta” ja kannattaa venäläisen energian osto­kieltoa.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Pääjohtaja Rehnin Norjan Nato-sopimuksen malli kuulostanee hyvältä, myös vasemmistoliiton suuntaan. Varsinkin, jos sosiaali- ja terveysministeriötä johtava vasemmistoliiton sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen saa purkaa päättäjien pitkään tiedossa olleet Valtiokonttorin ja vakuutuslääketieteen miinakentät, jotka liittyvät ammattisotilaiden ja varusmiesten ihmisoikeuksien, sosiaaliturvan ja oikeusturvan toteutumiseen tosielämässä.

Nuo suomalaisten lakisääteiseen vakuutusturvaan liittyvät ongelmat ovat tärkeitä päättäjiemme huomioitaviksi ja hoidettavaksi, elleivät sitten Nato-maat aseta Yhdysvaltojen johdolla niiden suhteen muita vaatimuksia. Mutta näistähän käydään parhaillaan tarkentavia ”Kun aika on” – tyyppisiä keskusteluja niin eduskunnassa kuin kansalaisten parissa.

Lopuksi.

Keskustan entinen puheenjohtaja ja erittäin pitkän poliittisen uran tehnyt Paavo Väyrynen on vahvasti Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan:

”Eniten minua ihmetyttää se, että Nato-jäsenyyden ajajilta näyttää puuttuvan kokonaan historian tuntemus ja geopoliittisten realiteettien taju.”
Lähde: Iltalehti 22.3.2022 – Paavo Väyrynen: ”Suomen Nato-jäsenyydessä ei olisi mitään järkeä”.

Joten, toivottavasti edes vasemmiston päättäjämme uskaltavat kilauttaa Tanskan pääministerille ja kysyä neuvoa 1.6.2022 kansanäänestyksen näkymistä ja kokemuksista. Muuten Väyrystä kannattavat ja vieraanvallan toimijat saattavat tarjota tulikivenkatkuista, äänekästä sekä pitkäkestoista vastarintaa Suomen Nato-jäsenyydelle. Omanlaiselta faktapohjaltaan ponnistaen.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 verkosto

Suomi 2017 verkoston mottona 2020-luvulla: "Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata." Toimimme avoimesti ilman keskusjohtoa. "Me yritämme"-hengessä. Suomessa ja ulkomailla asuen. Elämme tosielämässä kohtaamiemme valuvikojen korjaamisen suhteen, siinä realistisessa näkemyksessä, että kaatuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin. Toivomme voivamme toimillamme auttaa siinä, ettei nuorempien sukupolvien höplästä vetäminen Suomessakaan enää jatku. Löydät meidät, niin halutessasi: 1. Suomi 2017 verkoston blogista. 2. Suomi 2017 verkoston Twitteristä. 3. Suomi 2017 verkoston Facebookista. 4. Suomi 2017 verkoston Instagramista.
Kategoria(t): EU, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, Perustuslaki, politiikka, Suomen ihmisoikeustilanne Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.