Suomen Nato-jäsenyys 2020-luvulla

Uutistietojen mukaan eduskunta on saanut käsittelyynsä, kaksi Suomelle ja suomalaisille Nato-jäsenyyttä ajavaa kansalaisaloitetta. Toisessa niissä esitetään järjestettäväksi kansanäänestystä, joka olisi kansanvallan eli demokratian uskottavuuden kannalta tärkeää.

Tiesitkö Sinä jo tämän? Nato-jäsenyydestä päättämisen suhteen Suomessa ei tarvitse välttämättä järjestää kansanäänestystä, koska vuosina 2007 – 2011 ”uudistetun” perustuslain (HE 60/2010 ja LJL 3/2011) mukaan päätäntävalta muun muassa Nato – jäsenyydestä, hallituksen ja tasavallan presidentin yhteistyön perusteella syntyneestä hallituksen esityksestä, kuuluu yksiselitteisesti eduskunnalle ja kansanedustajille.

Kyseiset perustuslain kohdat ovat:
94 § Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen
ja
95 § Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen
(Lisätietoa Finlex > Suomen perustuslaki > 11.6.1999/731)

Noista kahdesta Nato – jäsenyyttä ajavasta kansalaisaloitteista; 25.2.2022 vireille laitetussa ”Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi”- kansalaisaloitteessa on erittäin ajankohtainen nimi ja viittaus perustuslain velvoitteisiin. Koskeehan tämä kaikki täysimääräisesti suomalaisia? Ja myös tosielämässä?

Lainaus alkaa.
Suomen perustuslaki asettaa valtiovallalle vahvan velvoitteen turvata perusoikeudet ja ihmisoikeudet. Tämän toteuttamiseksi perustuslaki velvoittaa osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön ”rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi (PerustusL 1 § ja 22 §).
Lainaus loppuu.

Sitten mobiiliflaijerin kautta syväluotaus suomalaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen tosielämässä. Kyseessä perustuslain mukainen julkisen vallan käyttö; valtaosin yksityisesti omistetuissa vakuutus- ja eläkeyhtiöissä.

Tule apuun EU! Tai joku muu?

Voisiko tuo Tai joku muu? apuun tuleva taho olla Nato? Mitä mieltä tuon kansalaisaloitteen numero 9997 (eduskunnan käsittelytunnus KAA 2/2022 vp) vastuuhenkilöt : Matti Muukkonen, Harri Kreus, Tiina Ahva, Jani Kokko, Jessikka Aro, Juhani Klemetti ovat asiasta? Yhdessä laillisuusvalvojiemme huomioiden kanssa?

Eikä tuossa kaikki.

Vastausta odotellessa on mielenkiintoista seurata, uhkaavatko viimeaikaiset siiviileihin kohdistuneet; erittäin surulliset ja järkyttävät, tapahtumat Ukrainassa myös perussuomalaisten olemassa olon perustaa?

Eikä tuossa vielä kaikki.

Jotta eri puolueiden päättäjien kasvot säilyisivät äänestäjiin ja kannattajiin päin , niin hyvin valmistellun kansanäänestyksen järjestäminen ei vaikuta yhtään pölhömmältä ajatukselta. Kunhan kansanäänestys koskee kolmea aihetta kerralla. Näin yli 50-vuotiaat suomalaiset pääsevät äänestämään eurosta ja Natosta. Kun taas alle 50-vuotiaat suomalaiset pääsevät äänestämään; Suomen Euroopan unioniin ja euroon kuulumisesta sekä Natoon liittymisestä.

Tältä näyttivät tilanteet ja voimasuhteet eduskunnassa vuonna 2011 erilaisten liittoutumisten suhteen. Joten, jos eduskunnan jakaumat pätevät myös tosielämässä, niin ”Kolme aihettta kerralla – Rohkeasti yhdessä” – kansanäänestyksen järjestämisellä tuskin on sanottavampaa riskiä. Suomalaiset ovat entistä fiksumpia, myös näissä turvallisuuspolitiikkaa (turpo) koskevissa asioissa.

Vaihtoehdoksi nousseen ”Major non-NATO ally” (MNNA) – vaiheen antaessa mahdollista mietintäaikaa Suomen Nato-jäsenyydestä päättämiseen.

Lopuksi.

Nykyisessä Euroopan tilanteessa; kaikki se mikä meitä erilaisia ihmisiä ahdistaa, niin se saattaa oikein hyödynnettynä myös yhdistää. Yli kaikenlaisten rajojen. Kohti pitkäkestoista rauhaa, rakkautta ja rispektiä toisiamme kohtaan tavoitellen. Kuin yhdessä katu- ja ruohonjuuritason; yhteistä toimintaa vaativissa, elämäntilanteissa toimien. Muidenkin hyväksi ponnistellen. Vaikka monesta asiasta olisimmekin eri mieltä. Jopa täysin eri mieltä.

Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä koskevien keskustelujen käydessä vilkkaana, niin samalla on tärkeää yhteistyössä huolehtia siitä, että monien ammattisotilaiden ja varusmiesten sekä heidän lähiomaistensa kohdalle, etenkin 2010-luvun alussa, osuneet merkkaamattomat ”Valtiokonttorin ja vakuutuslääketieteen miinakentät” on päättäjiemme lupausten mukaisesti tunnistettu, purettu ja korjattu.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 verkosto

Suomi 2017 verkoston mottona 2020-luvulla: "Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata." Toimimme avoimesti ilman keskusjohtoa. "Me yritämme"-hengessä. Suomessa ja ulkomailla asuen. Elämme tosielämässä kohtaamiemme valuvikojen korjaamisen suhteen, siinä realistisessa näkemyksessä, että kaatuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin. Toivomme voivamme toimillamme auttaa siinä, ettei nuorempien sukupolvien höplästä vetäminen Suomessakaan enää jatku. Löydät meidät, niin halutessasi: 1. Suomi 2017 verkoston blogista. 2. Suomi 2017 verkoston Twitteristä. 3. Suomi 2017 verkoston Facebookista. 4. Suomi 2017 verkoston Instagramista.
Kategoria(t): EU, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, Perustuslaki, politiikka, Suomen ihmisoikeustilanne Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.