Aluevaalit 2022 – Äänestysprosentti ja nukkuvat

Suomen historian ensimmäisissä aluevaaleissa näkyi suomalaisten äänestäjien turhautuminen politiikkaan. Moni äänestämättä jättänyt kokee, ettei omalla äänestämisellä ole mitään vaikutusta eikä merkitystä oman elämän tilanteisiin.

”En koe että äänestämällä voisin todella vaikuttaa asioihin, vaan suomalainen nykydemokratia on lähinnä poliittista näytelmää, kun päätökset tehdään kulisseissa kädet toisten veljien taskuissa.

Enää ei löydy puoluetta eikä ihmistä, ketä voisi äänestää.”
Lähde: Yle Uutiset 28.1.2022 – ”Nuori valtuutettu pitää käsittämättömänä, että puhelimella voi tehdä kaikkea muuta paitsi äänestää”

Oikeusministeriön puoluerekisteristä löytyy tätä artikkelia kirjoitettaessa 22 puoluetta! Joten vaihtoehtoja kyllä äänestäjille riittää, mutta nykyisillä valintatavoilla suurin valta on pitkäkestoisesti betonoitu pitkään toimineille ja ison ekosysteemin omilleen kasvattaneille puolueille.

Sukupolven vaihdos käynnissä yhdessä sopimiseen luottamisessa?

Sitten neljä faktapohjaista pointtia aluevaaleista. Lähde on Oikeusministeriön Vaalit – sivusto.

1. Mistä aluevaaleissa on kysymys?
”Tammikuussa järjestetään Suomen ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan edustajat aluevaltuustoihin. Tähän asti kuntien vastuulla on ollut sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen. Jatkossa niistä vastaavat hyvinvointialueet. Hyvinvointialueella on itsehallinto, ja ylintä päätösvaltaa alueen asioissa käyttää aluevaltuusto.”

2. Mikä on hyvinvointialue?
”Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä 1.1.2023 alkaen. Tähän asti vastuu näiden järjestämisestä on ollut kunnilla. Hyvinvointialueita on 21.

Helsinkiläiset eivät äänestä aluevaaleissa, koska Helsingissä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä vastaa jatkossakin kaupunki eikä Helsinki muodosta hyvinvointialuetta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei koske myöskään Ahvenanmaan maakuntaa.”


3. Mikä on aluevaltuusto?
”Hyvinvointialueella on itsehallinto, ja jokaisella hyvinvointialueella on oma aluevaltuusto. Aluevaltuusto tekee hyvinvointialueella päätökset esimerkiksi vanhusten hoidosta ja terveyskeskusten sekä paloasemien toiminnasta.”

4. Miten aluevaltuustot ja maakuntavaltuustot liittyvät toisiinsa?
”Hyvinvointialueet sijoittuvat pääosin nykyisten maakuntien kohdille, mutta Uudenmaan maakunnassa on neljä hyvinvointialuetta. Maakuntavaltuustot ja aluevaalit eivät kuitenkaan liity toisiinsa. Maakuntavaltuustot jatkavat tehtäviänsä kuten ennenkin ja päättävät maakuntien liittojen toiminnasta.”

Lähteenä kohdille 1- 4 on siis Oikeusministeriön Vaalit – sivusto ja sen ”Usein kysytyt kysymykset aluevaaleista 2022” – osio.

Aluevaaleilla on ollut kansan suussa ja tiedotusvälineiden uutisvirrassa monta nimeä. Kuten maakuntavaalit,
sote – vaalit,
valinnanvapausvaalit,
hyvinvointialuevaalit
ja
sote – uudistusvaalit.

Riippuen 2000 – luvun ajankohdasta ja kunkin edellä mainittujen nimikkeiden käyttäjien poliittisista tarkoitusperistä sekä palkanmaksajista ja toimeksiantajista.

Liekö tuo nimikkeiden kirjo ja sekavuus äänestäjien suuntaan aiheuttanut sen, että äänestysaktiivisuus jäi Suomen historian ensimmäisissä aluevaaleissa hyvin alhaiseksi?

Aluevaalien virallinen äänestyspäivä oli sunnuntai 23.1.2022 ja äänestysprosentiksi jäi 47,5! Syitä alhaiseen äänestysprosenttiin on varmasti monia, mutta ne on tärkeää saada selville. Nimittäin, jos yli puolet äänioikeutetuista kokee, ettei äänestämällä voi enää tosielämässään kohtaamiensa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun vaikuttaa, niin pelkästään yhteiskuntarauhan katunäkymien suhteen saattaa alkaa näyttää levottomalta.

Totuusleikkuroidut puolueiden kannatusluvut ovat erittäin alhaiset!

Totuusleikkuroidut puolueiden kannatusluvut noudattavat
kuntavaalien 2021 (yli 2 miljoonaa äänioikeutettua jätti äänestämättä!)
eduskuntavaalien 2019 (yli 1,41 äänioikeutettua jätti äänestämättä!)
ja
eurovaalien 2018 (yli 2,44 miljoonaa äänioikeutettua jätti äänestämättä!)
kannatusjakautumia.

Yllättävää huomata, että vaikka meidän kaikkien suomalaisten kannalta; Euroopan unionin toimivallan ulkopuolella ovat vain metsäpolitiikka, sosiaalipolitiikka ja veropolitiikka, niin EU-vaalien äänestysprosentti on tuossa vaalissa kaikkein alhaisin!

OIKEAT MITTARIT MITTAAMAAN YHTEISKUNTARAUHAN TILAAPerusjuttu äänestysaktiivisuudelle on tietysti se, että äänestäjä kokee omalla äänellään olevan ihan oikeasti vaikutusta. Toiseksi on hyvä aikaa miettiä, että ovatko erilaisissa poliittisissa mittauksissa käytettävät suhdeluvut ja mittaustavat oikeita. Voitaisiinko esimerkkiä ottaa tapaus Canon Oy:stä?

Johtaminen on puhumista ja ymmärtämistä
Canon Oy:n toimitusjohtaja Harry Nyström törmäsi omassa yhtiössään yllättävään tilanteeseen viisi vuotta sitten.

– Kaikki toimintaa kuvaavat mittarit näyttivät erinomaisia lukemia. Silti teimme ensimmäisen tappiollisen tuloksen kautta aikain. Tuntui pahalta tunnustaa, että olimme lukeneet vääriä lukuja eli yhtiötä oli johdettu huonosti, Nyström muistelee nyt.

– Virheiden myöntäminen oli samaan aikaan vaikeaa ja vapauttavaa. Suomalainen johtajahan hakee mielellään syitä ulkopuolelta. Mekin olisimme tuolloin voineet mennä maailmantalouden romahduksen taakse piiloon, hän hymähtää.

– Tunnustimme kuitenkin tilanteen ja havaitsimme, että edessä on pitkä matka.

Nyströmin mukaan aikaisemmin oli tehty useita muutoksia hyvin nopeasti. Johto oli keksinyt uusia muutossuuntia, vaikka koko organisaatio ei ollut vielä ehtinyt ymmärtää edellisiäkään.

Johtamisen parantamiseen kuuluu, että yrityksessä vaalitaan vuorovaikutteista keskustelua, jossa tieto ja ajatukset kulkevat alhaalta ylös ja päinvastoin. Käskyttämisestä on pyritty ymmärtämiseen, jolloin organisaatiosta saadaan enemmän tehokkuutta irti.

Tuhannesta mittarista kahteentoista
Vielä 2000-luvun alussa Canonilla oli käytössä malli, jossa toimintaa mitattiin yli tuhannella mittarilla.

– Yli tuhat mittaria ja alle neljänsadan hengen organisaatio. Ei siinä ollut mitään järkeä. Nyt meillä kaikilla on 12 mittaria, ja ne ovat linjassa yhtiön strategian kanssa. Se on kova juttu, Nyström vakuuttaa.

Lähde: Oy Suomi Ab:ssa on tehtävä paremmin – 23.08.13 Petri Malmeli

Entä montako erilaista suhdelukuihin perustuvaa mittaria valtion hallinnossa, taloudessa ja julkishallinnollisesti omistetuissa yhtiöissä on? Onko milloin viimeksi varmistettu, että mittaavatko ne oikeita asioita? Esimerkiksi sote – uudistuksen ytimessä olevien vanhustenhoidon ja lastensuojelun toimivuutta sekä inhimillisyyttä seurattaessa.

Asia mittaustapojen oikeellisuuden suhteen on erittäin tärkeää. Varsinkin, kun sote – uudistus ja valinnanvapaus etenevät pikku hiljaa toteutuksen tasolla. Miten esimerkiksi sote-uudistuksen yhdeksi päätavoitteeksi asetettuja rahallisia säästöjä mitataan ja varmistetaan?

Sitten zuumaus kansanvaltaisten vaalien tulosmittareiden parantamiseen.

TOTUUSLEIKKUROINTI LEIKKAAMAAN ÄÄRILAITOJA
Onkin hyvä aika toistaa, taas kerran vanha kysymys.

Voisiko Suomessa vaaligalluppien ja vaalitulosten totuusleikkurointi tuoda vipinää vaaleihin? Eli tulokset esitettäisiin myös vaaleja edeltävissä vaaligallupeissa edellisten vaalien äänestysprosenttiin totuusleikkuroituina:

eduskuntavaalien totuusleikkurikertoimen ollessa 0,721
eurovaalien totuusleikkurikertoimen ollessa 0,408
kuntavaalien totuusleikkurikertoimen ollessa 0,551
aluevaalien totuusleikkurikertoimen ollessa 0,475

Tai galluppien lukemat äänestäjien yleiseen 35 – 40 prosenttialueeseen totuusleikkuroituina, jotka eivät gallupeissa halua tai osaa kertoa puoluekantaansa. Jolloin keskimääräiset totuusleikkurikertoimet gallupeissa olisivat 0,65 – 0,60 välillä.

Aihetta on käsitelty laajemmin Suomi 2017 verkoston 13-osaisessa Totuusleikkurointi – artikkelisarjassa. Ilman, että suomalainen uutiskynnys olisi vielä ylittynyt.

Nythän tiheästi tehtyjä gallupeja käytetään, vaalien lähestyessä, härskisti sen osoittamiseen, että vaalien kärkipaikat ovat ikään kuin jo jaetut. Kuitenkin jo 200 000 nukkuvan äänestämään lähteminen saattaa sekoittaa kärkipaikat täysin. 500 000 äänestämään heräävästä nukkuvasta puhumattakaan.

Tärkeintä onkin, että tämä avoin totuusleikkurointi idea leviää 2020 – luvulla vapaaseen kehittelyyn ja paranteluun. Esimerkiksi myös niin, että kaikkien vaalien vahvistettujen tulosten taulukoinnissa näkyy helposti myös kunkin puolueen saamat vahvistetut kokonaisäänimäärät ja niiden prosenttiosuus annetuista äänistä.

Noin toimien saataisiin paremmin näkyviin, kuinka isoilla tai pienillä äänimäärillä ja kannatusprosenteilla Suomea todellisuudessa hallitaan. Samalla, kun nukkuvien puolueen edustajat voivat miettiä tahoillaan sitä, että josko sitä sittenkin lähtisi äänestämään? Vaihtoehtojahan suomalaiselta puoluekartalta löytyy äänestäjille ihan kiitettävästi. Tätä artikkelia kirjoitettaessa puoluerekisteristä löytyy puolueita 22 kappaletta, joista yhdeksällä on tällä hetkellä kansanedustajia eduskunnassa.

Toki pienpuolueet tarvitsevat itsensä tunnetuksi tekemisessä hyvän puolueohjelman, paljon toimintarahaa ja karismaattisia aktiiveja. Sekä myös sopivan yhteiskunnallisen tilanteen, vähintään 10 vuoden erittäin aktiivisen toiminta-aikaan panostamisen ja paikallisten sekä valtakunnallisten tiedotusvälineiden apua. Myös siinä, että vaaleihin ehdokkaita asettavat pienpuolueet ja ryhmät saavat itsensä tunnetuksi tekemisessä eri vaalitenteissä tasapuolisemmin, niin ruutuaikaa kuin palstatilaa.

Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä. Miten sekä millaisin keinoin, niin puolue kuin yksittäinen ehdokas kytkeytyvät isoon kuvaan?

Yksi kansanvaltaisilla vaaleilla valittu tehtävä per henkilö. Rakenteellisen korruption minimiointi.

Joten 2020-luvun aikana päättäjiemme kaksois -, kolmois – ja nelosroolit tulee saada pitkäkestoiseen päivänvaloon, jolloin luottamus poliittista järjestelmäämme kohtaan lähtee jossain vaiheessa paranemaan. Ellei tuo ole mahdollista, niin näin 2020-luvun alussa on hyvä miettiä sitä, että tulisiko samojen henkilöiden toimiminen, samaan aikaan eri organisaatioiden päättäjinä vain laillistaa?

Toisaalta näyttää siltä, että kärkipuolueet eivät halua ison kuvan avaamista sidonnaisuuksista ja siten hirveän isoa äänestysaktiivisuuden nousua, koska silloin niiden oman ekosysteemin vakiintuneet valta-asetelmat saattavat mennä täysin sekaisin.

Varsinkin, jos äänestämään lähtee nukkuvista 5-15 prosentin osuus, jonka äänestyskäyttäytymisestä valtakunnan eri alueilla, valtaa pitävillä isoilla puolueilla ei ole aiempaa tilastotietoa. Vihjaisemattakaan yli miljoonan nukkuvan liikkeelle lähdöstä äänestämään 2020-luvun eduskuntavaaleissa.

Positiivisen muutoksen odottaminen äänestysprosentteihin ja poliittisten päättäjien erilaisten kytkösten avaaamiselle; on kuin suomalaisen lottovoiton odottamista omalle kohdalle. Vaan eihän yrittämistä koskaan kannata lopettaa.

Kunhan tiedostamme, että sen lauluja kukin päättäjä laulaa, genen maksamia gulasseja hän gulauttelee.

Sitten avointa arvailua.

Lähitulevaisuudessa ainakin Valta Kuuluu Kansalle-puolue nipistää kannatusta perussuomalaisilta. Yllättävää kannatuksen nippasua saattaa tapahtua myös kristillisten suunnalta! Jolloin vakiintuneet hallitusvaltapuolueet sdp, keskusta, kokoomus ja rkp kiittelevät toisiaan. Vihreiden ja vasemmistoliiton johtajien miettiessä puolueidensa yhdentymistä tosissaan. Suomen Kristillisdemokraatit (KD) – puolueen ulostulojen kutkutellessa entistä paremmin vanhempia, mutta erittäin aktiivisia äänestäjiä. Liike Nyt jatkanee kannatuksen nipistämistä kokoomukselta ja rkp:ltä.

Joten toivotaan, ettei seuraavien eduskuntavaalien äänestysprosentti putoa alle 70 prosentin. Yksi täky äänestysaktiivisuuden nostamiseksi ja alle 50-vuotiaille äänestäjien suuntaan löytyy varmuudella tästä linkistä.

Kysykääpä vaikka tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 verkosto

Suomi 2017 verkoston mottona 2020-luvulla: "Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata." Toimimme avoimesti ilman keskusjohtoa. "Me yritämme"-hengessä. Suomessa ja ulkomailla asuen. Elämme tosielämässä kohtaamiemme valuvikojen korjaamisen suhteen, siinä realistisessa näkemyksessä, että kaatuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin. Toivomme voivamme toimillamme auttaa siinä, ettei nuorempien sukupolvien höplästä vetäminen Suomessakaan enää jatku. Löydät meidät, niin halutessasi: 1. Suomi 2017 verkoston blogista. 2. Suomi 2017 verkoston Twitteristä. 3. Suomi 2017 verkoston Facebookista. 4. Suomi 2017 verkoston Instagramista.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, maan tapa, politiikka, populismi, populisti, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Aluevaalit 2022 – Äänestysprosentti ja nukkuvat

  1. J. Jörgensen sanoo:

    Olisiko se liikaa pyydetty, että ette käyttäisi tuota kielteistä ja manipuloivaa käsitettä ’nukkuvat’. Suuri osa heistä nakkaa paskat koko vaali’demokratialle’ ja pitää sitä vain tympeiden puoluepolitrukkien keinona roikkua vallassa. Sehän näkyy heti siinä, keitä nämä mölöt ovat kelpuuttaneet puolueidensa ehdokkaiksi. Itsenäisillä ja omilla aivoillaan ajattelevilla tyypeillä ei ole ehdokkaiksi mitään asiaa, Ja tulokset, mitkä näkyvät mm äänestysaktiivisuutena, puhuvat hyvin puolestaan.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.