Kirja numero 3/3 – Eduskuntavaalit ja EU-vaalit 2019

Kenellä Suomessa on todellinen valta? Mihin lakiin tai sopimukseen perustuen?

Tässä sarjassa esittelemme kolme kirjaa, joiden avulla yhä useampi suomalainen voi halutessaan päästä paremmin kärryille siitä, miten isoksi on kasvanut ero; virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välillä?

Kirja numero 1/3 – Eduskuntavaalit ja EU-vaalit 2019
– Julkaistu maaliskuu 11, 2019

Kirja numero 2/3 – Eduskuntavaalit ja EU-vaalit 2019
– Julkaistu maaliskuu 12, 2019

Tässä sarjassa, osat 1-3, esittelemämme kirjat löytyvät luettaviksi hyvin varastetuista kirjastoista, kirjakaupoista ja antikvaareista. Kirjat käsittelevät hyvin aiheita, joita koulujen oppikirjoissa ja yliopistojen luennoilla ei käsitellä. Ainakaan vielä ja tarvittavan isoilla painotuksilla.

Kirjat osoittavat hyvin sen, että kyse ei ole pelkästään puolue- ja vaalirahoituksesta. Vaan myös henkilöiden välisistä ihmissuhteista, joiden tärkein perusta on rahan lisäksi luottamus. Lobbarirekisteri tuo toteutuessaan pienen helpotuksen läpinäkymättömyyden ongelmaan, kun puhutaan lobbauksesta, vaikuttajaviestinnästä tai vaalivaikuttamisesta.

Suomalainen erikoisuus on ollut vuosikymmenten ajan se, että lobbarijärjestelmä on integroitu poliittiseen päätöksentekojärjestelmään ilman, että mikään eduskuntapuolueista on uskaltanut kapinoida vallitsevaa tilannetta vastaan. Mutta ilmassa saattaa väreillä halua todellisiin korjauksiin, mutta se edellyttää kaikkien vallitsevien aate- ja arvopohjien tuomista päivänvaloon.

Nämä kolme vallankäytön isoa kuvaa käsittelevää kirjaa ovat ilmestyneet vuosina 2014, 2017 ja 2018, mutta tässä järjestyksessä luettuina piirtävät hyytävän tarkan ison kuvan, tuosta suomalaisesta ja mafiamaisen rakenteen omaavasta On Sovittu Että (OSE) – järjestelmästä, joka toimii esimerkiksi lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan alueilla.

Kyse on samalla finanssifasismin tunnusmerkit täyttävästä ja miljardien eurojen liiketoiminta-alueesta, joka perustuu julkisen vallankäyttöön; valtaosin yksityisesti omistetuissa yhtiöissä.

Tässä sarjan kolmannessa jaksossa annamme lukusuosituksen; ”Veljeskunta – Lobbaus Suomen poliittisessa järjestelmä” – kirjalle, jonka on kirjoittanut Anders Blom. Kustantajana on Gummerus ja kirjan julkaisuvuosi on 2018.

Montako juttua kirjan aiheesta löydät Kauppalehden arkistoista?

Kirja on syntynyt Anders Blomin Turun yliopistossa hyväksytyn tohtorinväitöskirjan pohjalta. Kaikkien isosta kuvasta kiinnostuneiden kannattaa hankkia myös tämä omaan käyttöönsä: ”Taloudelliset eturyhmät politiikan sisäpiirissä – Tutkimus liike-elämän poliittisesta vaikuttamisesta kolmikantaisessa Suomessa 1968 – 2011.” (Turun yliopiston julkaisuja ISBN 978–951-29-7163-3)

Näin talous- ja liike-elämän hyvin tunteva Kauppalehti uutisoi ”Veljeskunta – Lobbaus Suomen poliittisessa järjestelmässä” – kirjasta.

”Anders Blomin teos Suomalainen veljeskunta kertoo, miten peliä pelataan” – Kauppalehti 4.10.2018 kello 19:32

– –

Väitöksen punainen lanka on se, kuinka Suomessa toimii eräänlainen hyvä veli -järjestelmä, joka ohjaa kaikkea niin, että talous pyörittää suomalaista politiikkaa.

Nyt väitöstyö on saanut rinnalleen kansanpainoksen tai ehkä kokonaan uuden kirjan, jossa väitös on viety helpommin ymmärrettävälle luettavaksi. Gummeruksen kustantaman teoksen nimi on koukuttavasti Veljeskunta.

Missä on ero väitökseen verrattuna?

”Kirjasta riisuttiin tutkimusmenetelmät ja tutkimusdatan jargon. Siihen lisättiin tiedonvälitystä arvioiva historiallinen katsaus. Kirjassa on kokonaan uusi telakkateollisuutta tarkasteleva jakso”, Blom vastaa.

– –

”Väitöstyön ja tietokirjan pääteemat ovat lobbaus ja vaikuttaminen ja Suomessa niiden kylkeen kuuluva rakenteellinen korruptio – kaverikapitalismi. Taloudellinen eliitti on ottanut jo kauan sitten tukevan otteen vallasta. Eliittiä ovat auttaneet sisäpiiritieto ja kolmikantainen päätöksentekomalli.

Nykyaika on vain vahvistanut erilaisten etuja ajavien ryhmien asemaa. Tämä johtuu EU- ja EMU -jäsenyyksistä. Niiden myötä finanssi- ja työmarkkinapolitiikka ovat nyt talouspolitiikan tärkeimmät ohjausvälineet. Sen työnantajat harkiten lobbasivat.

Järjestelmällä on vahva legitimiteetti, koska ansiosidonnainen järjestelmä kytkee aktiiviset kansalaiset suuriin poliittisiin päätöksiin.

Korporatismista johtavat langat myös vaikuttajaviestintään, lobbaukseen ja kaverikapitalismiin. Jälkimmäisestä tuli tärkeä uusi verkosto, kun ulkomaiset omistajat tarvitsivat neuvoja, miten käyttäytyä Suomessa. Huippuvuosina ulkomaisten sijoittajien tärkein Suomi-mittari eli Nokia sai hyvin helposti tahtonsa läpi. Sen ei tarvinnut kuin kuiskata, niin heti se kuultiin.

Teosten vahvaa osaa edustaa myös henkilöhakemisto.”

Lue lisää Kauppalehti osoitteessa:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/anders-blomin-teos-suomalainen-veljeskunta-kertoo-miten-pelia-pelataan/8b480f12-98b3-3656-ac61-dcece615bad2
Linkki luettu 13.3.2019

Mobiiliflaijeri on digiajan ratkaisu; nopealle tiedon jakamiselle. Lataa vain ensin omalle laitteellesi.

”Veljeskunta – Lobbaus Suomen poliittisessa järjestelmässä” – kirjan hyvä puoli on se, että siinä ei kurmuteta pelkästään työntekijäpuolta edustavaa ay-liikettä. Vaan lisää päivänvaloa pyritään saamaa koko aatejanaa edustaville puolueille, säätiöille ja etujärjestöille.

Näin kirjan aiheesta kerrotaan kustantajan sivuilla.

Andersin Blomin tekemän tohtorinväitöskirjan pohjalta syntynyt Veljeskunta – Lobbaus Suomen poliittisessa järjestelmässä” – kirja (Gummerus 2018) on erinomainen ison kuvan avaaja. Niin todellisten vallankäyttäjien sisäpiirin kuin poliittisen järjestelmän sisälle integroituneen lobbariarmeijan rakenteista.

”VTT Anders Blom pureutuu suomalaisen politiikan syvärakenteisiin, joissa työmarkkinajärjestöjen edunvalvojat ovat olleet paremmasta tiedosta ja erivapauksista nauttiva sisäpiiri, veljeskunta. Eteläranta ja Hakaniemi ovat käyttäneet vaikeasti hankittavaa sisäpiiritietoa vallankäytön välineenä. Ne ovat olleet suomalaisen talouden suurimpia vaikuttajatahoja, maan tärkeimpiä lobbareita.

Teoksen lähdeaineisto on laaja, herkullinen ja myös osin salaista. Sitä tukevat lähes sadan raskaan sarjan vaikuttajan kanssa käydyt keskustelut ja haastattelut.

Teos vie lukijansa aitiopaikoille, joista näkyy lähiajan poliittinen taloushistoria: EMU- ja EU-jäsenyysneuvottelut, Nokian rooli lobbaajana sekä tuoreimpana Suomen meriteollisuuden kohtalonhetket.

Veljeskunta peräänkuuluttaa Suomeen sitovia eettisiä menettelytapasääntöjä, joita useissa Euroopan maissa ja EU:n päätöksenteossa on jo käytössä.”

Sitten pienelle huomiolle jääneestä Anders Blomin tohtorinväitöskirjasta, johon Veljeskunta – Lobbaus Suomen poliittisessa järjestelmässä” – kirja pohjautuu.

Kannattaako äänestää, jos kaikkien eduskuntapuolueiden ekosysteemit ovat tässä mukana?

Tohtorinväitöskirjan ”Taloudelliset eturyhmät politiikan sisäpiirissä – Tutkimus liike-elämän poliittisesta vaikuttamisesta kolmikantaisessa Suomessa 1968 – 2011” lukemisen kautta entistä useampi ymmärtää sen, että miksi sdp:n urpilaiset olivat muuttuneet uhkatekijäksi vallitsevalle valtatilanteelle Suomessa. Myös Euroopan unionin ja globaalin liiketoiminnan suhteen.

Näin aiheen isosta kuvasta uutisoitiin Helsingin Sanomissa:
”Vauraiden sukujen super­lobbari Anders Blom: Taloudellinen eliitti on ottanut Suomessa vallan Juha-Pekka Raeste HS 28.3.2018 – Koko artikkeli luettavissa vain HS tilaajille.

”Blom käsittelee väitöskirjassaan myös laajalti lobbauksen pelisääntöjä.

”Työmarkkinajärjestöt eivät koe olevansa lobbaajia, koska ne haluavat olla yhteiskunnallisen sääntelyn ylä- ja ulkopuolella”, Blom arvostelee suomalaista korporatismia.

Blom höystää näkemystään esimerkein.

Hän esittää kaaviossaan myös ”Politiikan pyöröoven” eli suomalaisen vallankäytön kolmiyhteyden.

Siinä eturyhmät, kansanedustajat ja hallitus tekevät tukea vastaan toisilleen muun muassa ”ystävällistä lainsäädäntöä ja poikkeuksia”.

Blomin arvion mukaan elinkeinoelämän historiallinen poliittinen päämäärä oli kommunismin uhkan patoaminen. Sen takia työnantajat loivat talousrakenteen, johon palkansaajajärjestöt tarttuivat ja joka tuki sosiaalidemokraattien jäsenhankintaa.”

Jos olet HS tilaaja, niin lue koko artikkeli Helsingin Sanomat osoitteesta:
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005620917.html?share=51bacf2ac0804024286c5947124bcf00
Linkki luettu 13.3.2019

Aika näyttää. Päteekö tämä seuraava sanonta myös eduskuntavaalien ja EU – vaalien 2019 jälkeen?

Erityisavustajat, pääministerit, ministerit, kansanedustajat ja mepit vaihtuvat. Johtavat virkamiehet ja lobbarit sekä päätoimittajat ja luottotoimittajat pysyvät.

Hyvän vihjeen todellisen vallan käyttäjistä Suomessa; antoi hyväveli – ja sutkisiskojärjestelmissä pitkään luovinut, nyt jo eläkkeellä oleva iso johtaja:

”Kaikki tuntui liittyvän kaikkeen, mikä tietysti kavensi normaalin parlamentaarisen politiikan siivua huomattavasti.” Lähde: Tapani Kahrin 80-vuotishaastattelu ”33 vuotta Eteläranta kympissä” – Helsingin Sanomat 8.5.2018, sivu B 1.

Uskaltavatko edes uutta nousua tekevät perussuomalaiset puuttua vallitsevaan On Sovittu Että – valtatilanteeseen? Jos uskaltavat, niin millä keinoin ja aikataululla?

Vaalihymiö.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2025?

Vuonna 2017 Suomi täytti 100 vuotta. Tässä pienen ihmisen näkökulmasta kirjoitetussa blogissani; pyrin myös vuoden 2017 jälkeen valottamaan lähihistoriamme ja nykyhetken mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta yhteiskunnallista tilannekuvaa esiin pukaten. Ja väliin pieneltäkin vaikuttavia tapahtumia isoon kuvaan lukiten. Jos haluamme todellisia parannuksia tähän Suomeen; jossa nyt elämme, niin jottain tarttis varmaankin tehrä? Mieluiten yhdessä toimien. Yli ikä - ja varallisuusrajojen. Tuleva aika, Suomi vuonna 2025; jää vielä hämärän peittoon. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään otteeseen itse kunkin tosielämässä; päästään kiinni jo huomenna. Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Vaikka monesta asiasta eri mieltä oltaisiinkin. Muuten taitaa käydä niin, että Albaniakin hurauttaa entistä kovemmalla vauhdilla Suomen ohi. Joten toivottavasti nuoremman polven päättäjämme ovat nyt tosielämän tapahtumista ja sisäisistä apparatsikeista paremmin kärryillä. Vastakkain ovat jatkossakin virallinen todellisuus ja todellinen todellisuus. Sekä se, että kuinka isoksi päättäjämme uskaltavat antaa tuon eron kasvaa.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, EU, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.