Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta

Uutistietojen mukaan 9.3.2018 julkistettu uusi vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta on viimein pääsemässä kunnolla vauhtiin. Toiveikas hymiö.

Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta on yksilöity sosiaali- ja terveysministeriö hankkeisiin tunnuksella STM043:00/2018. Ajallisesti toimikaudeksi on asetettu 9.4.2018 – 30.4.2021. Kyseessä on jo kolmas vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämiseen nimetty neuvottelukunta sosiaali- ja terveysministeriön 2010-luvun historiassa.

Hyvää lähihistorian tietoa aiemmista vakuutuslääkärijärjestelmän korjausyrityksistä, voit saada käyttöösi avoimesta internetistä, esimerkiksi näillä hakuavaimilla:

STM091:00/2012 Risikko
STM047:00/2014 Räty
STM043:00/2018 Mattila

Uutisointi sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen/vas. vetämän neuvottelukunnan toiminnasta on ollut jostain syystä rautaesiripun takana, vaikka neuvottelukunnan päätavoitteena on ollut läpinäkyvyyden ja luottamuksen lisääminen vakuutuslääkärijärjestelmää kohtaan. Ja nyt myös koko sosiaalivakuutusjärjestelmää kohtaan.

Ensimmäinen kokous uuden ministerin johdolla 23.10.2019.

Edellinen kokous pidettiin 27.3.2019, joten toivotaan, että asiat etenevät nyt vauhdilla ja kokousten pöytäkirjat liitteineen tulevat tuoreeltaan kaikkien aiheesta kiinnostuneiden saataville, kun hommat toivottavasti etenevät. Myös vakuutettujen ja potilaiden tilanteiden parantamisen kannalta katsottuna. Aiheesta lisää hetken kuluttua.

SISÄLLYSLUETTELO
Vakuutuslääkärijärjestelmän juridinen perusta
Palautetta neuvottelukunnasta
Neuvottelukunnan asiakirjat kaikkien saataville
Ydinpointteja korjauksen kohteista
Työkaluja nuoremmille sukupolville
Kommentti keskusteluun ministeri Pekosen facebookissa
Aivovammaliiton tiedote 28.10.2019
Iltalehden uutinen 28.10.2019
Neljä vinkkilinkkiä isoon kuvaan
Nuoremmat sukupolvet vauhtiin?

VAKUUTUSLÄÄKÄRIJÄRJESTELMÄN JURIDINEN PERUSTA
Peruskysymys lienee se, että voiko sellaisen järjestelmän toimintaa ja lainsäädäntöä korjata, jonka johtajat ja lainkohdat eivät ole myös maallikkojen tiedossa ja saatavilla?

Jotta nuorempien sukupolvien höplästä veto ei jatku, niin tuon mobiiliflaijerin kysymyspatteri on syytä nostaa tähän bloggauksen alkuun. Onhan Aino-Kaisa Pekonen/vas. jo neljäs sekä kolmannen eri puolueen sosiaali- ja terveysministeri, joka yrittää saada todellisia korjauksia potilaiden/vakuutettujen asemaan aikaiseksi.

Hyvää lähihistorian tietoa aiemmista vakuutuslääkärijärjestelmän korjausyrityksistä, voit saada käyttöösi internetistä, esimerkiksi näillä hakuavaimilla:

STM091:00/2012 Risikko
STM047:00/2014 Räty
STM043:00/2018 Mattila

PALAUTETTA NEUVOTTELUKUNNASTA
Toivottavasti tämä Aivovammaliiton taholta tullut palaute on otettu, aikatauluihin soveltuvilta osin jo huomioon.

1. ”Toimikunnan varapuheenjohtajan osalta kuitenkin totean hänellä olevan mahdollinen jääviysongelma aviopuolisonsa kautta.”
2. ”Ryhmästä puuttuu käytännössä hoitavien lääkäreiden edustus.”
3.”Vakuutuslääkärit ja vakuutusyhtiömyönteiset jäsenet sen sijaan ovat yliedustettuina.”
4. ”Vakuutuslääkärien koulukunnan voisi lopettaa kokonaan.”
Lähde: Tyhjäkäyntiä 17.10.2018 – Aivovammaliiton blogissa Timo Kallioja, Aivovammaliitto ry:n hallituksen varapuheenjohtaja.

Näyttää siltä, että aiemmin sosiaalisessa mediassa annettu palaute huonosta tiedottamisesta on ainakin otettu huomioon. Joten vetovuorossa olevalle sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselle/vas. ja hänen kabinetilleen kiitokset siitä, että hän on ottanut aktiivisen tiedottamisotteen neuvottelukunnan toimista ja avannut keskustelua aiheesta myös omalla facebook-kanavallaan.

Vuosia jyllänneet jääviysepäilyt on syytä käsitellä pian alta pois!

Aika näyttää, kenen esittämä totuus ja sen mukaisista korjauksen kohteista tällä kertaa voittaa? Se ihmetyttää, että neuvottelukunnassa ei ole mukana sisä- ja ulkoilmamyrkyistä (asbesti, home, kemikaalit, pöly) sairastuneiden potilaiden/vakuutettujen edustajia?

NEUVOTTELUKUNNAN ASIAKIRJAT KAIKKIEN SAATAVILLE
Koska aiheen ympärillä oli ollut pitkään hiljaista, niin oli syytä lähestyä sosiaali- ja terveysministeriöstä virallisen tietopyynnön muodossa, jotta edes hankkeen pöytäkirjat ja niiden liitteet saadaan aiheesta ja sen isosta kuvasta kiinnostuneiden luettaviksi. Näin ison kuvan muodostaminen on kaikille aiheesta kiinnostuneille helppoa ja nopeaa. Kun tiedetään, mitä konkreettisia ongelmia ollaan korjaamassa ja minkälaisen sekä kenen tekemän työlistan mukaan edetään?

Kesällä 2019 tehty tietopyyntö eteni näin ja johti seuraavanlaisten asiakirjojen saantiin. On hyvä huomata ja kerrata, että Tietopyynnössä toimitetaan vain sitä, mitä sen pyytäjä kulloinkin osaa nimetä sekä vaatia. Joskus useampaankin kertaan.

1. Ensin lähti virallinen tietopyyntö 23.7.2019:

Vain ministeriön kirjaamon lähetetty tietopyyntö huomioidaan.

2. Sitten tuli sosiaali- ja terveysministeriön vastaus 5.8.2019:

Virallisen postin avaus ei onnistunut mobiililaitteilla.

3. Varoajan puitteissa tapahtunut vastauksen lukeminen 13.8.2019

Vastauksen lukeminen ja asiakirjojen talteenotto onnistuivat tietokoneella.

Tässä tietopyynnön vastauksessa saadut ja mobiiliflaijerissa nimetyt asiakirjat .pdf-muodossa kaikkien aiheesta kiinnostuneiden luettavaksi. HUOM! Kokouksen 27.3.2019 pöytäkirja ei ollut vielä tietopyynnön esittämisen hetkellä saatavilla, koska se odotti vielä tarkastusta ja hyväksyntää. Muuten eikö tässä kaikessa ole selkeä rooli verorahoitteiselle Yleisradiolle eli Ylelle ja sen lain mukaiselle julkiselle palvelulle?

1.
Neuvottelukunnan pöytäkirja 22.5.2019
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta_stm tietopyyntö 23072019_Neuvottelukunnan_pöytäkirja_22.5.2018

2.
Pöytäkirjan LIITE: Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen tilanne
vakuutusosaston ylijohtaja, osastopäällikkö Outi Antila 22.5.2018

Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta_stm tietopyyntö 23072019_Esitys_22.5.2018_Vakuutuslääkärijärjestelmän_kehittäminen_diat

3.
Neuvottelukunnan pöytäkirja 14.9.2019
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta_stm tietopyyntö 23072019_Neuvottelukunnan_pöytäkirja_14.9.2018

4.
Pöytäkirja LIITE: Viestintää vakuutuslääkäreistä järjen, tunteen, totuuksien ja faktojen epäjärjestyksessä, Kati Kalliomäki, Vakuutuslääkärijärjestelmää kehittävä, neuvottelukunta 14.9.2018
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta_stm tietopyyntö 23072019_kokous 2 14.9.2018 KATI_KALLIOMAKIneuvottelukunnalle

5.
Pöytäkirjan LIITE: Tutkimusnäyttö ja vakuutuslääketieteellinen arviointi Ilona Autti Rämö, Dos
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta_stm tietopyyntö 23072019_Kokous_3_17.1.2019_Tutkimusnäyttö_ja_vakuutuslääketieteellinen_arviointi

6.
Neuvottelukunnan pöytäkirja 17.1.2019
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta_stm tietopyyntö 23072019_Neuvottelukunnan_pöytäkirja_17012019

7.
Pöytäkirja LIITE: MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTIEN JÄSENTEN SIDONNAISUUDET JA ESTEELLISYYS
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta_stm tietopyyntö 23072019_Neuvottelukunta 17.1.19 esteellisyys ja sidonnaisuudet

8.
Pöytäkirja LIITE: Eettinen arviointi vakuutuslääketieteessä Ilona Autti – Rämö, dos
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta_stm tietopyyntö 23072019_Kokous_3_17.1.2019_Eettinen_arviointi_vakuutuslääketieteessä_NVK_kokous

9.
VAKUUTUSLÄÄKÄRIJÄRJESTELMÄÄ KEHITTÄVÄ NEUVOTTELUKUNTA KOKOUSKUTSU 2/2019
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta_stm tietopyyntö 23072019_Kokouskutsu 2_2019

10.
Pöytäkirjan LIITE: Vakuutus– ja hoitavat lääkärit yhteistyöstä, Haukipuro Kyösti Ylilääkäri, Kela
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottekunta_stm tietopyyntö 23072019_Kokous_2_14.9.2018_Vakuutuslääkärit_-_hoitavat_lääkärit-yhteistyö_Haukipuro_STM

Mielenkiintoista luettavaa siitä, miten asiat etenevät ja minkälaisia sekä kenen esille tuomia asioita neuvottelukunnassa tosiasiallisesti käsitellään.

Joten nuorempien kuin vanhempien sukupolvien ei kannata jättää mahdollisuutta tietopyyntöön, koskaan käyttämättä. Varsinkin, jos aihe kiinnostaa. HUOM! Kokouksen 27.3.2019 pöytäkirja ei ollut vielä tietopyynnön esittämisen hetkellä saatavilla, koska se odotti vielä tarkastusta ja hyväksyntää. Toivottavasti kaikki neuvottelukunnan asiakirjat julkistetaan neuvottelukunnan virallisella sivulla, sitä mukaan kuin ne ovat syntyneet ja tulleet osaksi hiljalleen rakentuvaa virallista todellisuutta. Näin tarve tiheneville tietopyynnöille ministeriöön voidaan minimoida, kun kaikki aiheesta kiinnostuneet pääsevät poimimaan uudet neuvottelukunnan asiakirjat ja liitteet itselleen tuoreeltaan.

Tieto on valttia, joten toivottavasti nuoremmat kuin vanhemmat sukupolvet uskaltavat vaatia tietoa ison kuvan avaamiseksi ja juurisyiden ymmärtämiseksi siitä, että miksi tiedossa olevien ongelmien/epökohtien/perustuslain vastaisuuksien korjaaminen on edelleen erittäin hidasta. Tämän loggauksen lopussa linkki hallitukselle neuvottelukunnan aihepiiristä tehtyihin kirjallisiin kysymyksiin 1991-2007. Tehtyjen kysymysten perusteella samat ongelmat jatkuvat ja ministereiden antamien, mutta virkamiesten kirjoittamien vastausten perusteella, kaikki oli jo noina vuosina lähestulkoon kunnossa!

YDINPOINTTEJA KORJAUKSEN KOHTEISTA
Sosiaali- ja terveysministerin Aino-Kaisa Pekosen/vas. vetovuorossa vakuutuslääkärijärjestelmän korjaamiseen tähtäävä neuvottelukunta on ottanut hoidettavakseen myös hallitusohjelmaan kirjattuja sosiaalivakuutusjärjestelmän korjauksen kohteita. Toivottavasti niistä saadaan ajan myötä tarkennuksia.

Mikä ihmeen HE 38/2019? Tästä linkistä aiheen ison kuvan katsaukseen.

Mobiiliflaijeriin punaisella merkityt ydinpointit myös tekstimuodossa avointa seurantaa varten:

”Hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden saavuttamiseksi on ensimmäisenä toimenpiteenä annettu hallituksen esitys terveydenhuoltolain muuttamisesta (HE 38/2019 vp). Hallitus esittää, että yliopistosairaaloille säädettäisiin velvollisuus antaa tuomioistuimille lääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja erilliskorvausta vastaan.

Ehdotetun muutoksen tavoitteena on mahdollistaa osapuolista riippumattomien asiantuntijalausuntojen saaminen tuomioistuimille niiden käsiteltävinä olevissa vakuutuslääketieteellisissä kysymyksissä valtion kustantamana. Muutos parantaisi korvauksenhakijoiden oikeusturvaa ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020.

Toisena kysymyksenä kokouksessa käsiteltiin toimenpiteitä, joilla parannetaan sosiaalivakuutusten päätöksenteon avoimuutta ja annettavien päätösten laatua ja ymmärrettävyyttä. Ongelmakohtina on tunnistettu, ettei järjestelmän toiminnasta eikä käsittelyprosessin sisällöstä muodostu kokonaiskuvaa lainsäädännössä. Sääntely ei kuvaa hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin roolien eroja.

Vaikka viime vuosina on lisätty sääntelyä päätösten perustelemisesta, ei lainsäädännössä ole tarkempia määräyksiä siitä, miten lääketieteelliset seikat sisällytetään ratkaisun perusteluihin. Näihin ongelmiin pyritään löytämään hallitusohjelman edellyttämät ratkaisumallit.

Hyviä parannusten kohteita.

Tosin uusia lakeja tekemällä tai lakipykäliä korjaamalla, mikään ei välttämättä tosielämässä korjaannu, koska jo olemassa olevia lakeja ei noudateta.

Esimerkiksi hylkäävien päätösten perustelut, jotka on kirjattu jo lainsäädännön tasolle, mutta kun sanktiot puuttuvat, niin perustelut ovat vakuutusyhtiöiden hyvän mielen varassa. Joten tässä apuja sille, ettei höplästä veto nuorempien sukupolvien kohdalla enää jatkuisi.

TYÖKALUJA NUOREMMILLE SUKUPOLVILLE
Vain lähihistorian tuntemalla ja sitä opiskelemalla nuoremmat sukupolvet voivat tarjota kunnon vastuksen nyt asioita 10-0 pyörittävälle mafiamaisen rakenteen omaavalle ekosysteemille. Huonoa tämän bloggauksen aiheessa on se, ettei tietoa näistä kafkamaisista tosielämän tilanteista löydy vieläkään koulujen oppikirjoista tai yliopistojen luentomateriaaleista. Tiedotusvälineiden arkistoja unohtamatta.

Ensiksi on hyvä tietää ja ymmärtää se, että mikseivät edes satojen miljoonien eurojen liikevaihtoa vuositasolla pyörittävät kansalais- ja potilasjärjestöt oikein tahdo osua lakialoitteisiin ja hallituksen esityksiin antamissaan lausunnoissaan, niin sanotusti villakoiran ytimeen.

Aiheen isosta kuvasta kannattaa lukea Ensimmäinen vakuutusalaa koskeva kansalaisaloite – Osa 2, jonka osa 1 kannattaa myös lukea, ellei asia ole jo aiemmin tuttu.

Ison kuvan katsaus KAA 4/2018 vp vakuutuslääkärit ja tapaturmalaki – kansalaisaloitteeseen toimii hyvänä pohjana uusille ja entistä tarkemmin muotoilluille kansalaisaloitteille sekä hallitusohjelman vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiselle. Peruspalveluministeri Krista Kiurun/sd. valtiosihteerinä toimiva Eila Mäkipää tuntee tuon edellisen linkin takaa löytyvät lainkohdat läpikotaisin, koska hän on tehnyt mittavan uran eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa (Stv).  Joten hän pystyy nyt kertomaan tämän eduskunnalle tehdyn tietopyynnön, mutta kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriöön ohjatun tietopyynnön osalta sen, että miksi ja keiden vaatimuksesta, vakuutusyhtiöiden ylivertaista asemaa alettiin parantamaan entisestään 1990-luvulla?

Seuraavat lausunnot ja muistiot kannattaa ladata omaan käyttöön ja tutustua, niihin kaikessa rauhassa. Jos nämä potilaiden/vakuutettujen tilanteeseen purevat lausunnot olisi huomioitu ja viety lainsäädäntöön vuodesta 2012 alkaen, niin valtaosin asiat olisivat jo kunnossa.

Esimerkiksi vakuutusoikeuslain OM/4/32/2006 (OM016:00/2008) Velpe ry .(pdf-muoto 29 A4-sivua) https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/10/om_lausunto_velpe-ry_10042014_ladattuna-oikeusministeric3b6n-sivulta.pdf sekä tapaturma- ja ammattitautilain STM114:00/2009 Oiva ry (pdf-muoto 31 A-sivua) https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/10/215105_oikeutta-vakuutetuille-ryn-lausunto_ladattu-hare-rekisteri-08032014_tapaturma-ja-ammattitautilain-uudistaminen.pdf uudelleen kirjoittamisen suhteen.

Unohtamatta vuoden 2014 vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä pohtineen työryhmän muistiota STM091:00/2012 (.pdf-muoto 94 sivua. HUOM! Eriävä mielipide sivut 86-87). https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/10/vakuutuslc3a4c3a4kc3a4rijc3a4rjestelmc3a4c3a4-kehittc3a4neen-tyc3b6ryhmc3a4n-muistio_rap2014-1-2_stm-raportteja-ja-muistioita-2014_1.pdf

Kuin myöskään unohtamatta sosiaali- ja terveysministeriön hylkäävien päätösten parempaa perustelua varten tekemiä lakiehdotuksia (.pdf-muoto 12 A4-sivua). https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/10/stm_pc3a4c3a4tc3b6sten-perustelut_lausuntopyynto_vakuutuslc3a4c3a4kc3a4rit_heluonnos_perustelut_outi-antila_inka-hassinen.pdf

HUOM! Eri asia on sitten kokonaan se, että miten varsinkin hylkäävien tapaturma- ja työkyvyttömyyseläkkeiden perustelujen parantuminen on näkynyt neljän viime vuoden aikana tosielämässä? Ilman sanktioitahan sanavalta säilyy vakuutusyhtiöillä.
>>> Linkit luettu 29.10.2019


KOMMENTTI KESKUSTELUUN MINISTERI PEKOSEN FACEBOOKISSA
Koska kaikki eivät ole Facebookissa, niin tässä tämän bloggauksen ”Palautetta neuvottelukunnasta” – osiossa olevaan mobiiliflaijeriin liittyvä kommentti ministeri Pekosen Facebook-kanavalla myös tekstimuodossa.

Lainaus alkaa.

” Voimia, rohkeutta ja jaksamista Teille vääntöihin sekä kääntöihin.

Kirjoitan tämän kommentin, koska optimistinen pessimistihän ei pety koskaan. Itse olen seurannut lakisääteisiin sosiaalivakuutuksiin ja sosiaaliturvaan liittyviä korjausyrityksiä vuodesta 2003 alkaen. Toivon, että nuoremmat sukupolvet ovat nyt hereillä ja onnistuvat tekemään järjestelmiin tarvittavat ja pitkään tiedossa olleet korjaukset.

Maallikon näkökulmasta luottamusta ei herätä se, että ylijohtaja Antilan mielestä vakuutusasiat ovat olleet jo hänen ensimmäisestä virkavuodestaan eli vuodesta 2010 lähtien kunnossa.

Lainsäädännössä itsessään on siis jo velvoitteet hylkäävien päätösten kunnolliselle perustelemiselle, mutta koska sanktiot puuttuvat, niin hylkäävien päätösten tosiasiallinen perusteleminen on jäänyt vakuutusyhtiöiden hyvän tahdon varaan.

Yhtä kaikki, toivon, että Teillä riittää virtaa merkkaamattomien, mutta potilaiden/vakuutettujen kipeästi ja omakohtaisesti tuntemien, miinakenttien purkamiseen. Toivonkin, että neuvottelukunta tutustuu ainakin lausuntoihin, jotka on annettu potilas- ja kansalaisjärjestöjen toimesta vuonna 2014 tapaturma- ja ammattitauti- sekä vakuutusoikeuslakiin.

Tässä hakuavaimet muutamaan erinomaiseen lausuntoon:
om/4/32/2006 (om016:00/2008) velpe ry
stm091:00/2012 eriävä mielipide
stm114:00/2009 oiva ry

Tuolloin niitä, ei huomioitu mitenkään, koska tuolloin viimeinen sana #sosiaalivakuutus ja #sosiaaliturva lainsäädännön suhteen oli #kolmikanta koneistolla.

Tässä vielä tekstimuotoista tilannekuvaa ja tunnelmia vuodelta 2010:

”Kansanedustaja Juha Rehula toimii Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana. Hänen mielestään nykyinen sosiaalivakuutusjärjestelmä toimii pääosin hyvin, mutta vakuutuslääkärijärjestelmä ei saa kaikilta osin suitsutusta. Edustajat ovat saaneet aiheesta paljon palautetta kansalaisilta, jotka ihmetellevät miksi hoitavan lääkärin lausunto painaa vähemmän kuin vakuutuslääkärin, joka ei edes tapaa potilasta.

Outi Antilan vetämä sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosasto valvoo vakuutuslääkärijärjestelmää. Antilan mielestä vakuutuslääkärien toiminnassa ei ole moittimista, päinvastoin. Heidän tehtävänsä on varmistaa, että ihmiset saavat tasapuolisen kohtelun.

Yksi asia mihin ministeriökin on joutunut puuttumaan on se, että vakuutusyhtiöt ovat mieluummin olleet salailevia kuin avoimia. Esimerkiksi asiakkaille annetuista hylkäävistä päätöksistä on saatettu jättää perustelut pois.

– –

Viranomaisen mielestä taas vakuutusyhtiöt toimivat asiallisesti ja lakien mukaan.” Lähde: Taistelu paperilääkäreitä vastaan 21.4.2010 – Yle Suomi express – Ylen toimittaja Yrjö Hjelt

Sitten parit tekstiksi purkamiset itse ohjelmasta:

Speak – toimittaja:
”Juha Rehula on eduskunnan sosiaali-ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja. Hänen mielestään nykyinen sosiaalivakuutusjärjestelmä toimii pääosin hyvin, mutta vakuutuslääkärijärjestelmä ei saa kaikilta osin suitsutusta. Edustajat ovat saaneet paljon palautetta kansalaisilta, jotka ihmettelevät miksi hoitavan lääkärin lausunto painaa vähemmän kuin vakuutuslääkärin, joka ei edes tapaa potilasta.”

Kansanedustaja Juha Rehula/keskusta, eduskunnan sosiaali – ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja:

”Puhutaan tilanteesta, jossa se hoitava lääkäri on kohdannut ihmisen, jolla se työkyvyttömyys on täysin selkeä ja ollaan tilanteessa, jossa anonyymit ihmiset jossakin tekee sen ratkaisun, joka onkin päin vastainen, niin kyllähän mun on myönnettävä, että ihan kaikki tässä ei ole kunnossa.”

Outi Antila, osastopäällikkö, sosiaali -ja terveysministeriövakuutusosaston ylijohtaja:
”Kansanedustajillahan on mahdollisuus muuttaa lakia. Hehän sen lain päällä varsinaisesti istuvat, että jos sieltä löytyisi isompaa viisautta.”

Speak – Toimittaja:
”Outi Antilan vetämä sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosasto valvoo vakuutuslääkärijärjestelmää. Antilan mielestä vakuutuslääkärien toiminnassa ei ole moittimista. Päinvastoin. Heidän tehtävänsä on varmistaa, että ihmiset saavat tasapuolisen kohtelun.”

Outi Antila, osastopäällikkö, sosiaali -ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja:
”Nooh, hoitava lääkäri hoitaa sitä yhtä yksittäistä potilasta. Hän, hän toki tuntee sen potilaan kaikkein parhaiten, mutta sitten vakuutuslääkärin työ; tehtävä on suhteuttaa tämä tilanne, tämän yhden potilaan tilanne niihin kaikkiin tuhansiin muihin elikkä hän katsoo sitä niin kuin sillä suurella linjalla.”

Speak – Toimittaja:
”Minkälaisena itse näet nykyisen vakuutuslääkärijärjestelmän?”

Outi Antila, osastopäällikkö, sosiaali -ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja:
”Mä sanoisin niin, että ei ole keksitty parempaa. Mä en ainkaan tiedä millä tää korvattais.”

– –

Petri Salo:
”… Mitä pitemmälle korvauksia voidaan venyttää tai jättää kokonaan maksamatta, niin sitä enemmän palautuu rahaa osakkeenomistajille.”

Kansanedustaja Juha Rehula/keskusta, eduskunnana sosiaali – ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja:

”Mä en itse tähän usko. Mä kuitenkin uskon, että semmoinen moraali ja eettisyys näissäkin asioissa on olemassa. Mutta jo se, että tällainen epäilyksen verho on olemassa on osoitus siitä, että kaikki ei oo ihan kunnossa.”

Speak – Toimittaja:
”Ministeriössä taas vakuutetaan, että kaikki on kunnossa. Vakuutusyhtiöiden toiminnassa ei ole ollut huomautettavaa. Eli mielestäsi vakuutusyhtiöt eivät tee tahallaan vääriä päätöksiä?”

Outi Antila, osastopäällikkö, sosiaali -ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja
”No ei. Kyllä siihen ministeriö puuttuisi.”

Speak – Toimittaja:
”Yksi asia mihin ministeriökin on joutunut puuttumaan on se, että vakuutusyhtiöt ovat olleet salailevia kuin avoimia. Esimerkiksi asiakkaille annetuista hylkäävistä päätöksistä on saatettu jättää perustelut pois.”

Kansanedustaja Juha Rehula/keskusta, eduskunnan sosiaali – ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja

”Tämä on ongelma, johon on yritetty tarttua ja jotain on vuosien varrella tapahtunut. Niin kuin sanottu, että yhä vähemmän niitä täysin niin kuin salailun verhon taakse kätkeytyviä. Mutta valitettavasti niitä edelleen on.”

– –

Speak – Toimittaja:
”Viranomaisten mielestä vakuutusyhtiöt toimivat asiallisesti ja lakien mukaan.”

Outi Antila, osastopäällikkö, sosiaali -ja terveysministeriönvakuutusosaston ylijohtaja
”Ei oo tullu sellaista tilannetta, että jossa stm;n viranomaisena ois tarvinnu puuttua.”

Speak – Lopetus
”Vakuutusyhtiöissä riittää sitä vääntämistä.”
#juurisyyt #vakuutuslääkärijärjestelmä #vakuutusoikeus #läpinäkyvyys

Eikä tuossa vielä kaikki.
Jos iso kuva kiinnostaa, niin Suomi 2017-blogista saattaa löytyä lisätietoa. Niin tämän päivän kuin lähihistorian osalta.

#virkamiehet #sidonnaisuudet #eturistiriita”

Lainaus loppuu.

Toivottavasti vuosina 2019 – 2020 vakuutuslääketieteen iso kuva ja sen johtohenkilöiden kytkentäkaaviot sekä sidonnaisuudet saadaan viimeinkin pitkäkestoiseen päivänvaloon. Näin pitkään jatkuneiden esteellisyyksien ja eturistiriitatilanteiden arviointi helpottuu huomattavasti nykyisestä.

AIVOVAMMALIITON TIEDOTE 28.10.2019
Tässä tulee neuvottelukunnassa mukana olevan potilasjärjestön, useamman hatunnoston ja ison peukutuksen arvoinen kannanotto, jonka on tehnyt Aivovammaliitto r.y.!

Sopii kannanotoksi sekä ratkaisumalliksi yli yhdistys- ja diagnoosirajojen.

Kannanotto tukee erinomaisesti päättäjille jo vuonna 2006 esiteltyä ”Saattaen vaihdettava” – toimintamallia täysimääräisesti!

Lainaus alkaa.

Vakuutusyhtiöiden toiminta aivovammaisten korvauskäsittelyssä tulee yhteiskunnalle kalliiksi – 28.10.2019

”Lakisääteiset vakuutukset ovat osa yhteiskuntamme kokonaisjärjestelmää. Lakisääteisissä vakuutuksissa yhteiskunnan vastuuta on siirretty kaupallisille toimijoille, jotka saavat vastineeksi vakuutustuloja. Myös lakisääteisiä vakuutuksia myyvien yhtiöiden tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman paljon voittoa, jotta voivat tulouttaa osan voitosta omistajilleen ja nostaa omistajien omaisuuden arvoa.

Jos lakisääteisiä vakuutuksia myyvät vakuutusyhtiöt eivät korvaa vahinkoja vakuutusehtojen mukaisesti, siirtävät omia kustannuksiaan vakuutetuille ja yhteiskunnalle.

– –

Aivovammaliitto ry:n näkemys
Jos lakisääteiset vakuutusyhtiöt vastaisivat omista kustannusvelvoitteistaan täysimääräisesti, parantaisi tämä huomattavasti eläkkeiden rahoitusongelmaa ja auttaisi sote-kustannusten nousun leikkaustavoitteissa.

Aivovammaliitto ry vaatii avointa keskustelua vakuutusyhtiöiden korvausproblematiikasta ja vakuutusyhtiöitä kantamaan vastuunsa tekemästään vakuutussopimuksesta ja siihen sisältyvistä korvauksista.”

Lainaus loppuu.

Lähdelinkki, josta kannanotto löytyy kokonaisuudessaan:
http://www.aivovammaliitto.fi/2019/10/vakuutusyhtioiden-toiminta-aivovammaisten-korvauskasittelyssa-tulee-yhteiskunnalle-kalliiksi/
Linkki luettu 28.10.2019

Perustuslain mukaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan takaavan ”Saattaen vaihdettava” – toimintamallin sijasta Suomessa on, lakisääteisten vakuutus- ja sosiaaliturvajärjestelmien piirissä, edelleen laajamittaisesti käytössä ”Hitaan syöksykierteen” – malli. Kun huomioon otetaan niin sanottu luonnollinen poistuma, niin tämän kafkamaisen menetelmän tuntee omakohtaisesti keskimäärin 400 000 suomalaista.

ILTALEHDEN UUTINEN 28.10.2019
Hyvä huomata, että uuden vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunnan toiminnan jatkuminen on ylittänyt suomalaisen uutiskynnyksen.

Onhan Aino-Kaisa Pekonen/vas. jo neljäs sekä kolmannen eri puolueen sosiaali- ja terveysministeri, joka yrittää saada todellisia korjauksia potilaiden/vakuutettujen asemaan aikaiseksi.

Näin Iltalehti uutisoi aiheesta:
”Vakuutuslääkärien ”mielivaltaisesta oikeudesta” haluttiin eroon, nyt tulossa pieni muutos” – Iltalehti 27.10.2019 klo 19:13

Lainaus alkaa.

”Yksittäisen korvauksenhakijan oikeusturva paranee, arvioi Aivovammaliitto hallituksen esittämää muutosta.”

Kuvateksti: Nico Ojala oli yksi kansalaisaloitteen tekijöistä. Hänestä kansalaisaloite ei mennyt hukkaan, vaikka sitä ei hyväksytty. Kuva: Tomi Olli

”Eduskunta hylkäsi viime vuonna vakuutuslääkärijärjestelmään muutoksia ajaneen kansalaisaloitteen. Aloitteessa vaadittiin poistettavaksi ”vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä mielivaltainen oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja.”

Eduskunnan hyväksymään sote- valiokunnan mietintöön sisältyi kuitenkin lausumaehdotus, jossa edellytettiin, että hallitus valmistelee esityksen vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi ja antaa eduskunnalle ehdotukset lainsäädännön muutoksiksi vuoden 2020 kevätistuntokaudella.”

– –

”Kansalaisaloitteen tekijät Pertti Latvala, Nico Ojala ja Heikki Päivike eivät olleet harmissaan siitä, että heidän aloitteensa hylättiin. Kolmikko on tyytyväinen, että aloitteen myötä vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtia ryhdyttiin perkaamaan.

Nico Ojalasta nyt esitetty muutos on ”huomattava parannus” nykytilanteeseen. Tätä mieltä on myös Aivovammaliitto.

– Se on selkeä parannus. Yksittäisen korvauksenhakijan oikeusturva paranee, koska lausunnon antaja on ensinnäkin neutraali asiantuntija ja toiseksi hänen palkkionsa tulee kolmannelta osapuolelta eli valtiolta, kertoo Aivovammaliiton hallituksen varapuheenjohtaja Timo Kallioja.”

Lainaus loppuu.

Lähdelinkki, josta löytyy Iltalehden uutinen kokonaisuudessaan:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/05230e89-7b4b-4121-bc9d-02f342bc9c9e
Linkki luettu 28.10.2019

NELJÄ VINKKILINKKIÄ ISOON KUVAAN
Jos vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunnan toiminta ja sen iso kuva kiinnostavat Sinua, niin tässä kertauksena aiheeseen liittyen Suomi 2017 – blogin aiemmat bloggaukset ja edelleen ajantasaista tietoa ”Lakisääteinen vakuutusturva ja sen mustat aukot” – tietopaketista, joka toimitettiin ylimmän tahon päättäjille käteen jo vuonna 2008:

1. ”Kelan vakuutuslääkärit 2019 –” – Julkaistu lokakuu 10, 2019
https://suomi2017.wordpress.com/2019/10/10/kelan-vakuutuslaakarit-2019/

2. ”Korkein oikeus lainsäädäntötoimissa” – Julkaistu lokakuu 21, 2019
https://suomi2017.wordpress.com/2019/10/21/korkein-oikeus-lainsaadantotoimissa/

3. Tasan 10 vuotta sitten – Julkaistu kesäkuu 13, 2018
https://suomi2017.wordpress.com/2018/06/13/tasan-10-vuotta-sitten/

”Helsingin katuja risteili 13.6.2008 ”Menneisyyden hautajaiset – Tulevaisuuden avajaiset” – mielenosoitus. Vieden; yhdessä yli diagnoosi- ja yhdistysrajojen toimien, korkean tason päättäjillemme käteen ojennettuina ”Lakisääteinen vakuutusturva ja sen mustat aukot” – tietopaketit, joissa myös esiteltiin toimiva ratkaisumalli kafkamaisten kyykytystilanteiden ja vakuutustaistelujen poistamiseksi (Muistiinpanosivu 2 – Miten järjestelmän pitää toimia?).”

4. Tässä seuraa avoin linkki legendaarisen Oikeusturva – verkoston aktiivien tekemään koosteeseen. Se on koostettu aikanaan vuosien aikana hitaalla, mutta määrätietoisella yhteistyöllä. Pienistä palasista edeten.

Tällaista yhteistyötä kutsutaan myös uusilla nimillä. Kuten joukkoistaminen, talkoistaminen tai crowdsourcing. Vaan, kun kaikki tietävät. Kaikki ymmärtävät. Isojakin asiakokonaisuuksia.

Vakuutusalaa, vakuutuslääkäreitä, lakisääteistä vakuutus- ja sosiaaliturvaa sekä vakuutusoikeutta koskevia kirjallisia kysymyksiä on tehty eduskunnassa paljonkin. Miksei siis mitään todellisia parannuksia tapahdu? Voisiko pitkäkestoisella ja taitavasti peitellyllä vaalirahoituksella olla osuutensa tilanteeseen?

Alla oleva linkki johtaa Oikeusturvan ajankuva – verkoston .pdf – muodossa olevaan ja 11 A4-sivua pitkään yhteenvetoon. Sisältää 114 kirjallisen kysymyksen hakutiedot, vuosilta 1991 – 2007, eduskunnan www-sivuston hakukonetta varten:
https://suomi2017.files.wordpress.com/2013/03/avainluettelo_kirjallisten-kysymysten-aiheille_eduskunnassa_1991_2007_20122007.pdf

NUOREMMAT SUKUPOLVET VAUHTIIN?
Toivottavasti nuoremmat sukupolvet jaksavat; yhdessä vanhempien sukupolvien kanssa, jatkaa monijuurisen vastustajan kanssa vääntämistä ja pieneltäkin tuntuvien rikkakasvien juurien päivänvaloon kääntämistä. Muuten höplästä veto jatkuu ja pahenee.

Ainakin nämä asiakirjamateriaalit kannattaa ottaa internetin kautta teholukuun:
STM114:00/2009 TAU > Asiakirjat
OM016:00/2008 > Asiakirjat
OM/4/32/2006 > Asiakirjat

Nimittäin. Pientä varoituksen sanaa tulee hallitusohjelman ”Selkiytetään sosiaaliturvaa” – osion sivulta 158: ”Ansioperusteisten etuuksien kohdalla kokonaisuus edellyttää kolmikantayhteistyötä.”

Eli suomennettuna esimerkiksi lakisääteisten tapaturma- ja työeläkevakuutusten tiedossa olevien epäkohtien (tapaturma-, ammattitauti- ja vakuutusoikeuslaki) korjauksiin osallistuvat pääroolissa ja veto-oikeuden omaajina; niiden rakentajat, ylläpitäjät ja eri tavoilla tilanteesta vuosikymmenien ajan hyötyneet!

Miksiköhän myös perussuomalaiset ovat olleet näistä asioista ja ongelmakohdista viime kuukausina hiljaa? Hiiren hiljaa.

Nimittäin. Sosiaalisen median tietojen mukaan, Liike Nyt alkaa puolueeksi järjestäydyttyään nakertamaan näissä tämän bloggauksen aiheissa myös perussuomalaisten kannatusta. Miljoonan äänestäjän potentiaali on näissä Suomen EU-puheenjohtajuuskauden oikeusvaltioperiaatteisiin liittyvissä asioissa kutkuttavan kiinnostava. Varsinkin, kun oikeusvaltio perustan täysremontista kiinnostuneen äänestäjäpotentiaalin eri ryhmät löytävät toisensa. Fakta pohjaltaen ponnistaen.

Toivotaan siten, että edes korkeimman oikeuden ulostulot näissä tämän bloggauksen aiheissa jatkuvat. Siellä on nimittäin tietoa. Paljon tietoa, mutta onko korkeimman oikeuden jäsenillä vieläkään rohkeutta ja lupaa murtaa sekä kaataa Suomen sisäisiä Berliinin muureja? Korkeimman oikeuden tulee tehdä linjaratkaisu, onko se edelleen osa valtakoneistoa vai sen yksi ylimmistä ja todellisista laillisuudenvalvojista?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 verkosto

Suomi 2017 verkoston mottona 2020-luvulla: "Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa. Sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata." Toimimme avoimesti ilman keskusjohtoa. "Me yritämme"-hengessä. Suomessa ja ulkomailla asuen. Elämme tosielämässä kohtaamiemme valuvikojen korjaamisen suhteen, siinä realistisessa näkemyksessä, että kaatuihan se ikuisena pidetty Berliinin muurikin. Toivomme voivamme toimillamme auttaa siinä, ettei nuorempien sukupolvien höplästä vetäminen Suomessakaan enää jatku. Löydät meidät, niin halutessasi: 1. Suomi 2017 verkoston blogista. 2. Suomi 2017 verkoston X:stä (ex-Twitter). 3. Suomi 2017 verkoston Facebookista. 4. Suomi 2017 verkoston Instagramista.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.