Hallitusohjelman mukainen ja vakuutuslääkärijärjestelmää koskeva lainsäädäntöhanke STM 140:00/2019 on valtioneuvoston hankesivuston mukaan edennyt eduskunnan käsittelyyn. Hallituksen esityksen tunnus on HE xxxx/2020
… stop … stop!
Näin olisi pitänyt tapahtua 24.8.2020 alkavalla viikolla, mutta mobiiliflaijeriin on ikuistettuna yllättävä muutos vakuutuslääkärijärjestelmän korjaamisen aikataululle. Lämmin kiitos aikataulumuutoksen 19.8.2020 huomanneelle ja siitä Suomi 2017 verkostolle ilmoittaneelle henkilölle.
Pysähtyykö lakihanke syksyn syvetessä kokonaan?
Mobiiliflaijerin tieto on poimittu valtioneuvoston STM140:00/2019 hankesivustolta (linkki toiminnassa 31.8.2020). Tuosta linkistä voit lukea vakuutuslääkäreitä koskevaan lakihankkeeseen jätetyt lausunnot ja asiakirjat. Tähän mennessä.
SISÄLLYSLUETTELO
Alustus
Vakuutuslääkärijärjestelmän remontti stopille?
Tekstipökäleen viipalointi paljastaa härskin bluffin
Asianomaisjulkiset tiedot Kelan asiakkaille
Laki Kansaneläkelaitoksesta kerralla 2020-luvulle
Vakuutuslääkärijärjestelmän lausunto 10.7.2020
Valepuhetta vai totta eduskunnassa 21.2.2019
Kaksi kysymystä Kelasta päättäjillemme
Kelan lääketieteellisten seikkojen selvityksen isosta kuvasta
Artikkelin linkkejä
ALUSTUS
Jättimäinen, Kela eli Kansaneläkelaitos on puhtaasti poliittisesti johdettu vakuutus- ja sosiaaliturvalaitos. Joten vakuutuslääkäreitä koskevan lainsäädännön korjaamisen kautta, Kela voidaan nostaa nopeasti, suomalaisen vakuutus- ja sosiaaliturva-alan esikuvaksi. Niin korvaustoimintojen läpinäkyvyyden kuin Kelan asiakkaiden kokeman oikeudenmukaisen kohtelun suhteen.
Kuin sattumalta tämä alue on vielä kansallisen itsemääräämisoikeuden piirissä! Joten, pitäisikö nyt päättäjiemme ryhtyä, pitkään tiedossa olleiden, ongelmakohtien ja perustuslainkin vastaisuuksien suhteen tositoimiin? Vai pitäisikö tämä, vuositasolla miljardien eurojen liiketoiminta-alue siirtää suosiolla ja sukkelaan Euroopan unionin valtaoikeuksien piiriin?
VAKUUTUSLÄÄKÄRIJÄRJESTELMÄN REMONTTI STOPILLE?
Hallituksen esityksen valmistumiselle annettu uusi esittelyviikko on siis viikkonumero 44/2020. Eli vakuutuslääkäreiden lainsäädäntöä koskevan hallituksen esityksen antaminen eduskunnalle on siirretty 26.10.2020 maanantaina alkavalle viikolle numero 44. Eli kerralla kaksi kuukautta eteenpäin. Syytä tälle siirrolle ei ole tiedossa. Sosiaali- ja terveysministeriö oli tehnyt jo lausuntoyhteenvedon. Hallituksen esityksen kirjoitus oli viidakkoradion tietojen mukaan puhtaaksi kirjoitusta vailla. Toivottavasti lakihanketta ei ole ohjattu pysyvästi sivuraiteille? Taas kerran.
Onkin hyvä palauttaa päivänvaloon se, että tämän lakihankkeen taustalla toimii monivuotiseksi tarkoitettu vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta, jonka toiminnasta on saatu hyvin vähän tietoa julkisuuteen. Neuvottelukunta on asetettu aikaan, jolloin perussuomalaisten kevyt-versio eli siniset jatkoivat hallituksessa oloaan.
Näin sen toiminnasta kerrotaan valtioneuvoston sivulla:
”STM asetti vuonna 2018 päätöksellään vakuutuslääkärijärjestelmää kehittävän neuvottelukunnan, jonka tehtävä on jatkaa vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämistä aiempien hankkeiden ja selvitysten pohjalta. Neuvottelukuntaan kuuluvat edustajat STM:stä, OM:stä, Suomen potilasliitosta, EK:sta, SAK ry:stä, Kelasta, TELA ry:stä, SOSTE ry.:stä, Finanssiala ry:stä, Suomen vakuutuslääkärien yhdistyksestä, Suomen potilasasiamiehet ry:stä, Suomen Lääkäriliitosta, Invalidiliitosta ja Aivovammaliitosta.” Lähde: Valtioneuvosto – Neuvottelukunta: sosiaalivakuutusjärjestelmän läpinäkyvyyttä on lisättävä – Sosiaali- ja terveysministeriö 24.10.2019 kello 8.22.
Neuvottelukunnan hankenumero on STM043:00/2018. Asettajana on sosiaali- ja terveysministeriö, kun sosiaali- ja terveysministerinä toimi Pirkko Mattila/(ex-ps.) sin.
Neuvottelukunnan toimikausi/aikataulu on 9.4.2018 – 30.4.2021. Yllättävää, ettei neuvottelukunnalta löytyy työlistaa, mitä kaikkea ollaan korjaamassa? Vai ollaanko vain pelaamassa aikaa? Taas kerran.
Reilusti yli kaksi vuotta toimineen neuvottelukunnan toimista ei ole jostain syystä saatu paljon tietoa julkisuuteen. Aiheen isosta kuvasta kiinnostuneiden kannattaa lukea tässä kohtaa Korkein oikeus lainsäädäntötoimissa – artikkeli. Eli kun tarpeeksi korkea-arvoiset toimijat haluavat parantaa omaa toiminnallista asemaansa, niin johan tapahtuu! Eikä tuossa mitään.
Tämän Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen 22.6.2012 pääkirjoitusartikkelin mukaan, tähänkin päivän selvään, tarpeelliseen ja kiireelliseen korjaukseen meni kahdeksan (8) vuotta aikaa!
Korkein oikeus laittamaan korvausprosessien alkupäät kuntoon?
Vuosi 2012 oli vielä aikaa, jolloin Helsingin Sanomat uskalsi vielä kirjoittaa asioista niiden oikeilla nimillä. Ja Suomen nykyinen ihmisoikeustuomari Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT), Pauliine Koskelo toimi korkeimman oikeuden presidenttinä. Antaen faktatietoon pohjautuvaa palautettaan kirjallisesti ja suljetusti toimivasta vakuutusoikeusjärjestelmästä. Nyt on ollut hänen suunnalta hiljaisempaa, vaikka vakuutusoikeuden toiminta ei ole muuttunut vuosien saatossa mihinkään.
Sitten takaisin Kelaa koskevien sekä lääketieteellisiä seikkoja sisältävien oikeusprosessien ja korvauskiistojen alkupäähän.
TEKSTIPÖKÄLEEN VIIPALOINTI PALJASTAA HÄRSKIN BLUFFIN
Huomasikohan joku muukin vakuutuslääkärijärjestelmää korjaavaksi tarkoitetun lakiluonnoksen (STM140:00/2019) tekstissä ja sen sivulla 11 (20) tämän kohdan, joka kertoo asian omakohtaisesti tunteville sen, että mikäli esitetty vakuutuslääkäreitä koskevan lainsäädännön korjaamiseksi tarkoitettu lakiluonnos (STM140:00/2019) menee niin sanotusti sukkana läpi, niin vakuutuslääkärien vastuuseen joutumisen kannalta, mikään ei tule muuttumaan!
Ensin tekstipökäle mobiiliflaijerina.
Kuka tai ketkä ovat tämän härskin bluffauksen takana?
Sitten mobiiliflaijerissa oleva tektsipökäle kappaleisiin viipaloituna. Vahvistettuina kohdat, joihin tekstipökäleessä kannattaa kiinnittää huomiota. Tekstipökäleen pilkonta ja tekstin vahvistukset ovat Suomi 2017 verkoston tekemiä. Kiitos asiasta vinkin antaneille henkilöille.
Lainaus alkaa.
”Lakimuutos ei vaikuttaisi asiantuntijalääkärin oikeudellisiin velvollisuuksiin eikä virkavastuuseen. Sosiaalivakuutusten toimeenpanossa on kysymys julkisen hallintotehtävän hoitamisesta virkavastuulla. Lisäksi vaatimus hallinnon lainalaisuudesta edellyttää, että etuusratkaisuja tekevät ne tahot, joilla on siihen lainsäädännön antama valtuutus.
Vakuutuslaitoksen lääkäri osallistuu asian käsittelyyn yhtenä asiantuntijana juristien ja muiden vakuutuslaitoksen asiantuntijoiden kanssa. Hän ei yksin ratkaise asiaa. Asiantuntijalääkäri osallistuu päätöksen valmisteluun lääkärikoulutuksensa ja ammatillisen osaamisensa perusteella.
Vaikka hän ei esittäisikään arviotaan niin sanotun ammattihenkilölain 23 §:n muotovaatimuksia noudattaen, hänen tulee kuitenkin laatia arvionsa noudattaen sitä asianmukaisuutta ja huolellisuutta, jota lääkärin ammattia harjoittavalta edellytetään.
Asiantuntijalääkäri esittää arvionsa lääkärinkoulutuksen ja kokemuksen saaneen henkilönominaisuudessa ja vastaa siitä virkavastuulla, minkä vuoksi katsotaan perustelluksi vahvistaa kannanotto erikseen sanoin ”kunnian ja omantunnon kautta”.
Vahvistaminen ei kuitenkaan tarkoita, että kannanotto olisi itsenäinen oikeuksia ja velvollisuuksia tuova toimenpide kulloisessakin korvausasiassa.
Vakuutuslaitos julkisen hallintotehtävän hoitajana antaa päätöksen ja vastaa antamastaan päätöksestä. Kaikkia päätöksentekoon osallistuvia koskee laissa säädetty virkavastuu.”
Lainaus loppuu.
Lainauksen lähde: sivu 11 (20) – STM/SVO/EVY, luonnos 1.6.2020 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työtapaturma- ja ammattitautilain, eräiden työeläkelakien ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamiseksi
Takavuosina Tapaturmavakuutuskeskukselta pyydettiin kaavioin ja selventävin tekstiselostein varustettua tietopakettia siitä, kuinka vakuutuslääkärin virkavastuuseen saattaminen tosielämässä tapahtuu? Kuinka pitkään prosessi ajallisesti kestää? Kuinka paljon se valittajalle maksaa? Vastauksena oli vain linkki työtapaturma- ja ammattitautilain virkavastuusta kertovaan lakipykälään:
”206 §
Virkavastuu
Vakuutusyhtiön ja Tapaturmavakuutuskeskuksen palveluksessa olevaan henkilöön sekä hallituksen jäseneen sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).” Lähde: Finlex – Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015
Mutta ei vaivuta vielä synkkyyteen.
Tulevan hallituksen esityksen (vakuutuslääkärijärjestelmän korjaamista koskeva lainsäädäntöhanke STM140:00/2019) ja sen eduskunta käsittelyä koskien, Suomi 2017 verkoston tietopyyntö 23.6.2020 ”Kelan vakuutuslääkärit 2020” – kokonaisuuteen liittyen, on loistava mahdollisuus nostaa kerralla, poliittisesti johdettu Kansaneläkelaitos eli Kela, suomalaisen vakuutusalan esikuvaksi!
Niin toimintojen läpinäkyvyydessä kuin Kelan asiakkaiden kokemassa oikeudenmukaisessa kohtelussa! Ja tehdä nyt käynnissä oleva härski bluffaus, ainakin vähän vaikeammaksi toteuttaa.
Eli nyt ollaan korjaavinaan pitkään tiedossa olleita vakuutuslääkärijärjestelmän ongelmakohtia, mutta sitten ei lopulta korjatakaan mitään!
Joten nyt, jos koskaan kannattaa ottaa yhteyttä Kelan valtuutettuina ja heidän varajäseninään toimiviin kansanedustajiin. Heillähän on kaikki valtakunnan valta laittaa Kelassa asiat kuntoon, koska heistä osa toimii myös Kelan lakeja säätävän eduskunnan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseninä! Eli Kelaa koskevien lakien säätäminen ja Kelan toimintojen laillisuusvalvonta on samojen kansanedustajien hallinnassa!
Joten viisaammat henkilöt voinevat kertoa, että onko tuossa edellä kerrotussa syy siihen, ettei Kelan vakuutuslääkäreihin kohdistuva kritiikki tunnu laimenevan? Kaksois-, kolmois- tai nelosroolissa toimivien päättäjien on helppoa kiihdyttää tai jarruttaa, pitkään päättäjien tiedossa olleiden vakuutuslääkärijärjestelmän ongelmakohtien korjausta.
Ei vaivuta kuitenkaan synkkyyteen.
ASIANOMAISJULKISET TIEDOT KELAN ASIAKKAILLE
Kohdistetaan hetkeksi huomio toiseen, ison poliittisen vallan vaikutuksen piirissä olevaan, vakuutusalan jättiin. If Vahinkovakuutus Oyj kuuluu osana jättimäiseen finanssi- ja vakuutuskonserni Sampoon. Sen suurin yksittäinen osakkeenomistaja on ollut vuosikymmenten ajan Suomen valtio. Eli me veronmaksajat. Sammon omistaminen tapahtuu Solidium Oy:n kautta, joka on Suomen valtion omistama sijoitusyhtiö.
Näin, Suomen suurimmaksi vahinkovakuutusyhtiöksi itseään tituleeraava, If Vahinkovakuutus Oyj kertoi vuonna 2012, mitä kaikkea vakuutuslääketieteellinen arvio Ifin korvaustoiminnassa tarkoittaa.
Mitkä ovat näiden asioiden tilanteet If Vahinkovakuutus Oyj:ssä vuonna 2020?
Yksi johtopäätös, minkä noista edelleen vastausta odottavista kysymyksistä voi vetää on se, että vakuutuslakimiesten rooli korvauspäätöksien valmistelussa ja päättämisessä tulee saada nopeasti pitkäkestoiseen päivänvaloon.
Koska Sammon kruunun jalokivi nauttii, tältä osin, Suomen valtion ja tiedotusvälineiden erityistä suojaa liiketoiminnassaan, niin vakuutuslääketieteellisen arvion avaamisen suhteen on tärkeää jatkaa sen tarkastelua Kelan toiminnassa. Näistä seuraavista ehdotuksista hyötyvät kaikki Kelan asiakkaina jo olevat ja tulevat suomalaiset. Eli me kaikki suomalaiset. Myös he, jotka ovat vaarassa syrjääntyä yhteiskunnasta nuoresta alkaen.
Varsinkin, jos Kelan korvauspäätökseen liittyy lääketieteellisten seikkoja ja niiden arviointia Kelassa. Näiden kohta esiteltävien lainkohtien korjauksen jälkeen, jokainen Kelan asiakas pääsee näkemään, ketkä kaikki osallistuvat korvauskäsittelyyn. Siis Kelan korvauskäsittelijän ja Kelan vakuutuslääkärin lisäksi. Vai onko se ollut koko ajan bluffia, että korvauspäätöksiin osallistuu useampikin henkilö kuin kaksi edellä mainittua?
Näin Kelan ylilääkäri Janne Leinonen avasi 12.6.2020 Päivän Lehti kirjoituksessaan, Kelan asiakkaille mahdollisuutta saada käyttöönsä itseään koskevia, niin sanotusti asianomaisjulkisia korvauspäätöksen tietoja:
”Vakuutuslaitoksen asiantuntijalääkärin kannanotto ei ole lääkärinlausunto vaan arvio, joka on tarkoitettu ensisijaisesti vakuutuslaitoksen sisäiseen käyttöön, ratkaisijan avuksi. Vakuutetun on kuitenkin mahdollista saada se itselleen.” Lähde: Päivän Lehti 12.6.2020 – Vakuutuslääkäreitä ohjaavat samat eettiset periaatteet kuin hoitavia lääkäreitä.
Tiesitkö jo tämän?
Nuo asianomaisjulkiset tiedot saa vahinko- ja eläkevakuutuspuolella, esimerkiksi Ifistä ja Varmasta, pyytämällä kutakin korvauspäätöstä koskevat käsittelijä- ja lääkärikansiomerkinnät itselleen. Erikseen pyytämällä mukaan saa kuhunkin korvauspäätökseen tekoon osallistuneen vakuutuslääkärin nimitiedot, erikoisalat ja erityispätevyydet. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen KHO:2014:83 mukaisesti.
Noiden tietojen saaminen omaan käyttöönsä auttaa, jatkossa myös montaa Kelan asiakasta, ymmärtämään mahdollisen ja lääketieteellisiä seikkoja sisältävän hylkäävän päätöksen perustelut paremmin. Vaikkakin Kansaneläkelaitoksesta annetussa laissa on jo vuodesta 2014 lähtien ollut määrittelyt hylkäävän päätöksen kunnollisesta perustelusta:
22 a § (7.11.2014/875) Etuuspäätöksen perusteleminen
”Etuuspäätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään.
Jos Kansaneläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.” Lähde: Finlex – Laki Kansaneläkelaitoksesta 17.8.2001/731.
Nyt ollaan jo vuodessa 2020 ja kentältä tulevan tiedon mukaan, hylkääviä päätöksiä ei perustella riittävästi. Eikä Kela myöskään kerron lääketieteellisten seikkojen käsittelyyn osallistuneesta vakuutuslääkäristä muuta kuin nimitiedot. Ei erikoisalaa eikä erityispätevyyksiä. Eikä myöskään Kelan ylilääkärin lupaamaa vakuutuslääketieteellistä arviota. Ei edes erikseen pyydettäessä.
Kelan vakuutuslääketieteellinen arvio osaksi asiakkaalle menevää korvauspäätöstä.
Joten auttaisiko kaikkien suomalaisten asiaa, jos kyseiset Kelan ylilääkärin kertomat asiat viedään lakiin Kansaneläkelaitoksesta. Näin Kelakin alkaa toimia kuin sen ylilääkäri julkisuudessa kirjoittaa.
Tiesitkö myös tämän?
Ylilääkäri Janne Leinonen on toiminut myös aktiivisessa roolissa Suomen Vakuutuslääkärien yhdistys ry:n puheenjohtajana, joka on vakuutuslääkäreinä toimivien oma edunvalvontajärjestö. Nyt tarvittaisiin hänen puheenjohtajakollegansa Suomen Vakuutuslakimiesten Yhdistys ry:stä esiin astumista, niin nämä seuraavat korjaukset saataisiin lainsäädäntöön mahdollisimman pikaisesti. Vieläpä yli vakuutus- ja ammattikuntarajojen toimien.
Niin kuin tuosta aiemmasta If Vahinkovakuutus Oyj:n ulostulosta voidaan avoimesti tulkita, niin vakuutuslakimiehethän ohjaavat tosielämässä myös vakuutuslääkäreiden toimintaa.
Joten toivotaan, että vakuutuslakimiehet astuvat 2020-luvulla sankoin joukoin, vakuutuslääkäreiden rinnalle, julkisuuteen ja tekevät omaa toimintaansa meille kaikille suomalaisille tutuksi. Meidän veronmaksajien omistaman If Vahinkovakuutus Oyj:n lakimiehistä lienee helpoin aloittaa? Varsinkin, jos poliittiset päättäjämme hieman kutittelevat ja kannustavat julkisuuteen astumisen auttavan myös vakuutuslääkäreiden toimintaan liittyvän luottamuksen ja avoimuuden vahvistamista.
LAKI KANSANELÄKELAITOKSESTA KERRALLA 2020-LUVULLE
Tässä Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunnossaan tekemät esitykset Kansaneläkelaitoksesta annetun lain korjaamiseksi ja Kelan ylilääkäri Janne Leinosen 12.6.2020 kirjoituksessaan antaman lupauksen lunastamiseksi tosielämässä.
Lainaus Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunnosta alkaa. Sivut 27-28.
6. Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin
Luonnoksen sivu 20/20
Laki Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 22 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 22 § sellaisena kuin se on laissa 875/2014 seuraavasti:
22 §
Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäri
Laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin on merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin osallistuessaan etuusasian valmisteluun ja vahvistettava se sanoin ”kunnian ja omantunnon kautta”.
Merkinnät on tehtävä selkeästi ja yleisesti tunnettuja käsitteitä käyttäen niin, että ne ovat hyödynnettävissä päätöksen perusteluna siten kuin tämän lain 22 a §:ssä säädetään.
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
Finlex 9.7.2020
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010731#L7P22
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010731#L7P22a
22 § (7.11.2014/875)
Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäri
Laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin on merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin osallistuessaan etuusasian valmisteluun. Arvio voidaan merkitä asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.
22 a § (7.11.2014/875)
Etuuspäätöksen perusteleminen
Etuuspäätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos Kansaneläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.
Suomi 2017 verkoston lisäys- ja korjausehdotukset kyseisiin lainkohtiin
1. Esitämme Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 22 § Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäri – pykälään lisäyksen siitä, että etuusasian valmisteluun osallistuvan ja vakuutuslääkärinä toimivan laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin tulee olla Kansaneläkelaitoksen vakuutuslääkärinä toimiessaan vakuutetun/potilaan sairaus – ja vammatyypin tunteva erikoisalan lääkäri, jolla on lääketieteellisen koulutuksen kautta hyväksytyt erityispätevyydet ja kokemuksen tuoma ammattitaito sekä kunnossa oleva moraalinen ja eettinen arvopohja, jonka avulla hän pystyy tekemään arviointiasiat ja merkinnät kerralla oikein, jolloin vakuutettujen/potilaiden yhdenvertainen käsittely voidaan taata myös tosielämän tilanteissa.
2. Esitämme Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 22 a § (7.11.2014/875) Etuuspäätöksen perusteleminen – pykälään seuraavat lisäykset:
a. lääketieteellisiä seikkoja sisältäneestä etuuspäätöksestä tulee käydä ilmi Kansaneläkelaitoksessa käsittelyyn osallistuneen vakuutuslääkärin nimitiedot, erikoisalat ja erityispätevyydet, KHO2014:83 vuosikirjapäätöksen mukaisesti.
b. lisäksi kyseisen etuuspäätöksen tulee sisältää kopio asianomaisjulkisesta vakuutuslääketieteellisestä arviosta, uusien käsittelijä- ja lääkärikansiomerkintöjen osalta.
c. etuuspäätöksen perustelemisesta: ”Jos Kansaneläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”
Lakiin tulee saada tarkennetut sanktiot siitä, jos Kansaneläkelaitos jättää nuo lakiin perustuvat vaatimukset täyttämättä. Tällä hetkellä Kansaneläkelaitos saa itse päättää, ne perustelut, jotka Kansaneläkelaitos itse katsoo kulloinkin kielteiseen etuuspäätökseen riittäviksi.
Lopuksi. Tämä seuraava lainaus STM140:00/2019 lakihankkeen STM/SVO/EVY, luonnoksen 1.6.2020 sivulta 8/20 antaa viitteitä siitä, että myös nuorempien sukupolvien höplästä veto tulee jatkumaan:
”Vaikutukset vahinkoa kärsineisiin
Päätösten tarkemmasta perustelusta on hyötyä sekä vakuutettujen oikeusturvan että sosiaalivakuutusjärjestelmää kohtaan koetun luottamuksen kannalta. Hyvät perustelut voivat myös vähentää muutoksenhakua.”
Nimittäin. Vaatimukset etenkin kielteisten päätösten paremmista ja yksityiskohtaisemmista perusteluista ovat olleet, nyt korjauksen alaisissa laeissa jo vuosista 2014/2015 alkaen.
Joten. Jätämme tämän lausuntomme tietäen sen, että vakuutuslääkäreitä koskettavaan lainsäädäntöön ja sen toimeenpanoon jää paljon korjattavaa, mikäli korjaukset vuosina 2019 – 2023 jäävät vain nyt lakiluonnoksessa 1.6.2020 esitettyihin. Mutta jostainhan se täysremonttikin on aloitettava.
Lainaus Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunnosta loppuu. Sivut 27 – 28.
VAKUUTUSLÄÄKÄRIJÄRJESTELMÄN LAUSUNTO 10.7.2020
Suomi 2017 verkoston mielestä vakuutuslääkäreihin ja -yhtiöihin kohdistuvat avoimuus- kuin luottamusongelmat saadaan helposti korjatuiksi. Ratkaisun avaimet vakuutettujen ja potilaiden kannalta katsottuna löytyvät, esimerkiksi Suomi 2017 verkoston lausunnosta/kannanotosta 10.7.2020.
Tuo yksi 2020-luvun kuumimmista lausunnoista on nyt kaikkien, aiheesta kiinnostuneiden saatavilla ja kommentoitavissa. Myös helposti luettavissa ja liikuteltavissa olevien mobiiliflaijerien muodossa.
Löydät kaikki 32 mobiiliflaijeria näistä Suomi 2017 verkoston blogin, Facebookin tai Twitterin linkeistä. Alla olevat Suomi verkoston linkit on luettu 31.8.2020
1. Blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2020/07/10/suomi-2017-verkoston-kannanotto-10-7-2020/
2. Facebookista:
https://www.facebook.com/Suomi2017/photos/a.4830813210278274/4830837956942466/?type=3&__tn__=K-R
3. Twitteristä:
https://twitter.com/Suomi2017/status/1287584997491302400?s=19
VALEPUHETTA VAI TOTTA EDUSKUNNASSA 21.2.2019?
Tässä on kiistattomasti yksi sosiaalivakuutus- ja – turvajärjestelmien avainhenkilöistä.
Näin eduskunnan entinen puhemies, demareiden puheenjohtaja, valtiovarainministeri, kansanedustaja, ja nykyinen meppi Eero Heinäluoma lupasi eduskunnassa 21.2.2019:
”Totean sitten tästä itse asiasta eli vakuutuslääkärikysymyksestä, että kyllähän tämä on meillä kaikilla tiedossa, että tämä jäytää kansalaisten oikeudentuntoa ja siellä on ilman muuta tapahtunut oikeusmurhia, joten on selvää, että tähän tarvitaan parannus.
Nyt se jää sitten tältä eduskunnalta tekemättä, mikä on tietysti vahinko, [Perussuomalaisten ryhmästä: Jäi edelliseltäkin!] mutta toivon, että kansalaiset valitsevat tänne viisaita päättäjiä ensi eduskuntavaaleissa, ja olen ajatellut itsekin niissä vaaleissa kyllä äänestää.” Lähde: Pöytäkirjan asiakohta PTK 163/2018 vp – Täysistunto 21.2.2019.Kansalaisaloite KAA 4/2018 vp, Valiokunnan mietintö StVM 33/2018 vp
No niin. Nyt sitä päättäjiemme viisautta ja lupausten pitämistä sitten punnitaan.
1. Tuo tunteikas, värikäs ja lähes kahden tunnin eduskuntakeskustelu vakuutuslääkäreistä löytyy tekstimuodossa:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2018+4.aspx
Linkki luettu 31.8.2020
2. Tuo tunteikas, värikäs ja lähes kahden tunnin eduskuntakeskustelu vakuutuslääkäreistä löytyy .pdf-muodossa (23 A4-sivua):
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Documents/PTK_163+2018+4.pdf
Linkki luettu 31.8.2020
KAKSI KYSYMYSTÄ KELASTA PÄÄTTÄJILLEMME
Joten, jos tapaat päättäjiämme syksyn aikana kasvokkain tai sähköisten yhteyksien kautta, niin kysy rohkeasti oman ammattijärjestösi, suosikkipuolueesi ja eduskuntaryhmien puheenjohtajilta sekä ministereiltä, kansanedustajilta ja mepeiltä:
1. Miten kärjessä ja miksi, tämä Kelaa koskeva, lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan sekä oikeusvaltioperiaatteisiin liittyvä, asiakokonaisuus on heidän työlistallaan?
2. Mistä löytyvät heidän aikaisempien vuosien ja vuoden 2020 ratkaisuehdotuksensa sekä tekonsa tiedossa oleviin ongelmakohtiin?
KELAN LÄÄKETIETEELLISTEN SEIKKOJEN SELVITYKSEN ISOSTA KUVASTA
Tässä tulee muutamia poimintoja eduskunnan nettisivulta. Ne liittyvät asiaryhminä lääketieteellisten seikkojen selvittämiseen Kelan vakuutuslääkäreiden toimesta, ennen kuin Kela tekee päätöksen siltä haettavasta etuudesta. Toivottavasti näissä aiheissa ongelmat ovat vuonna 2020 jo ratkaistu. Onhan iso joukko kysymysten tekijöistä nykyisten hallituspuolueiden ja pääministeripuolueen jäseniä.
Ensin Kelaan liittyvänä oikeusasiamiehen tekemä päätös, kolmen potilasjärjestön kanteluun liittyen vuodelta 2007:
28.9.2007 Dnro 2898/4/05
Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio
Esittelijä: Esittelijäneuvos Lea Haapkylä
VAMMAISTEN ETUUSHAKEMUKSIA HYLÄTTY AIKAISEMPAA ENEMMÄN
”1
KANTELU
Invalidiliitto ry, Kynnys ry ja Suomen Reumaliitto ry pyysivät eduskunnan oikeusasiamiestä selvittämään, menetteleekö Kansaneläkelaitos voimassa olevan vammaisetuuksia ja Kansaneläkelaitoksen järjestämää kuntoutusta koskevan lainsäädännön sekä muun asiassa huomioon otettavan lainsäädännön mukaisesti vammaistukea, eläkkeensaajien hoitotukea ja vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta koskevassa päätöksenteossa.
Kansaneläkelaitos on kantelun mukaan vuoden 2004 lopulta alkaen antanut huomattavasti aikaisempia vuosia enemmän vammaistukea ja eläkkeensaajien hoitotukea koskevia tarkistuspäätöksiä siten, että näitä etuuksia on tarkistettu alaspäin. Kantelun mukaan tarkistuksia on tehty alaspäin henkilöille, joiden olosuhteissa tai terveydentilassa ei ollut tapahtunut mitään muutoksia parempaan suuntaan. Tarkistuksia on tehty kantelun mukaan alaspäin erityisesti Etelä-Suomen vakuutuspiirissä.
Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen hylkäyspäätökset ovat kirjoituksen mukaan myös lisääntyneet. Hylkäävät päätökset koskevat pääosin laitoskuntoutusjaksoja, mutta myös Kansaneläkelaitoksen järjestämää avokuntoutusta on evätty. Kantelussa kiinnitettiin huomiota siihen, että laitoskuntoutus on toistuvasti hylätty sillä perusteella, ettei työ- tai toimintakyky ole parannettavissa kuntoutuksella. Laki ei kantelun mukaan tätä edellytä eivätkä myöskään Kansaneläkelaitoksen omat soveltamisohjeet.
Kantelussa kiinnitettiin huomiota siihen, että lainsäädäntö ei ole muuttunut. Painopistettä on kantelun mukaan siirretty toimintakykyä ylläpitävästä kuntoutuksesta terveydentilan kohentamista painottavaan suuntaan ilman, että laissa taikka Kansaneläkelaitoksen julkistamis- ja soveltamisohjeissa olisi olemassa tällaista painotusta.
Kantelussa pyydettiin erityisesti selvittämään sitä, menetteleekö Kansaneläkelaitos edellä mainitussa päätöksenteossa perustuslain oikeusturvasäännösten mukaisesti. Kantelussa kiinnitettiin huomiota myös hallintolain 6 §:ään kirjattuihin hallinnon oikeusperiaatteisiin, erityisesti tasapuolisuuden, tarkoitussidonnaisuuden ja luottamuksensuojan periaatteisiin sekä hallintolain 45 §:ssä määriteltyyn päätösten perustelemisvaatimukseen.
Kantelussa tuotiin esiin vielä käsittelyn viivytyksettömyysvaatimus ja todettiin, että vammaisetuuksia ja vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta koskeva päätöksenteko kestää ensiasteessa useita viikkoja. Tarkastuslautakunnassa (nykyisin sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta) valitusasian käsittely kestää 8–10 kuukautta ja vakuutusoikeudessa vieläkin pitempään.”
https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/2898/2005
Linkki luettu 31.8.2020
KK 319/2019 vp Kirjallinen kysymys
Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksen karsimisesta
Kansanedustaja Mari Rantanen/ps.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_319+2019.aspx
Linkki luettu 31.8.2020
Kirjallinen kysymys KK 381/2018 vp
Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankintamenettelyn laatutekijöistä ja kuntoutusjaksojen lisäämisestä
Li Andersson/vas.
”Esimerkiksi erityisen hankalaksi Kelan suorittama kilpailutus muodostui Turun seudulla, kun Maskun neurologinen kuntoutuskeskus hävisi yhdellä prosentilla tarjouskilpailun. Keskuksen tarjous oli reilun prosentin liian kallis, jotta se olisi päässyt mukaan Kelan hyväksymien palveluntarjoajien joukkoon. Saamiemme tietojen mukaan Kelan kilpailutus perustui tosiasiassa tarjouksen hintaan.”
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_381+2018.aspx
Linkki luettu 31.8.2020
Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV381/2018vp Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankintamenettelyn laatutekijöistä ja kuntoutusjaksojen lisäämisestä, sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila/(ex-ps),sin.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_381+2018.pdf
Linkki luettu 31.8.2020
Kirjallinen kysymys KK 410 2018 vp/
Kelan toimeenpaneman sosiaaliturvan ongelmista
Johanna Ojala-Niemelä/sd. (allekirjoittajina yhteensä 28 sosialidemokraattisen puolueen kansanedustajaa)
”Kelan ymmärrys vaikeavammaisten henkilöiden kuntoutuksen perusvaatimuksistakin vaikuttaa järjestöiltä, palveluntuottajilta ja asiakkailta saadun palautteen perusteella heikolta. Halvemmassa palvelussa menetetty laatu aiheuttaakin helposti lisäkustannuksia, eli hinnalla kilpailutus ei tuokaan lopulta tavoiteltua säästöä.
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutus on viimeisin Kelan hallinnoimista asioista, jonka suunnittelu ja toteutus eivät vaikuta onnistuneilta. Aiemmin keskustelussa ovat olleet mm. vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluiden monet ongelmat sekä Kelan korvaamien taksikyytien kilpailutuksen ongelmat. Myös perustoimeentulotuen siirto Kelaan on aiheuttanut tuen tarvitsijoille epätietoisuutta ja toimeentulon katkoksia.”
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_410+2018.aspx
Linkki luettu 31.8.2020
Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV410/2018 vp Kelan toimeenpaneman sosiaaliturvan ongelmista, sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila/(ex-ps) sin.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_410+2018.pdf
Linkki luettu 31.8.2020
KK 358/2015 vp Ritva Elomaa/ps., Leena Meri/ps.
Kirjallinen kysymys KK 358/2015 vp
Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäreistä
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_358+2015.aspx
Linkki luettu 31.8.2020
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän/ps. vastaus:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_358+2015.pdf
Linkki luettu 31.8.2020
ARTIKKELIN LINKKEJÄ
Artikkelin yhdessä mobiiliflaijerissa lainattu, Kelan ylilääkäri, Janne Leinosen kommenttikirjoitus kokonaisuus löytyy tästä linkistä.
”Kommentti: Vakuutuslääkäreitä ohjaavat samat eettiset periaatteet kuin hoitavia lääkäreitä” – Vierashuone 12.6.2020 kello 08:23 – Päivän Lehti
”Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen vastaa Seppo Konttisen kolumniin vakuutuslääkäreistä.”
https://www.paivanlehti.fi/kommentti-vakuutuslaakareita-ohjaavat-samat-eettiset-periaatteet-kuin-hoitavia-laakareita/
Linkki luettu 31.8.2020
Valtioneuvoston STM140:00/2019 hankesivusto
Hallitusohjelman mukaisen ja vakuutuslääkäreitä koskevan lainsäädäntöhankkeen asiakirjat ja lausunnot tähän mennessä:
https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=STM140:00/2019
Linkki luettu 31.8.2020
Vakuutuslääkäreiden lainsäädäntöä koskevan hallituksen esityksen antaminen eduskunnalle on siirretty 26.10.2020 maanantaina alkavalle viikolle numero 44. Eli kerralla kaksi kuukautta eteenpäin. Syytä tälle siirrolle ei ole tiedossa. Aiemman tiedon mukaan hallituksen esityksen piti tulla eduskunnan käsittelyyn 24.8.2020 alkavalla viikolla.
Sosiaali- ja terveysministeriö oli tehnyt ja julkaissut lausunnoista lausuntoyhteenvedon. Hallituksen esityksen kirjoitus oli viidakkoradion tietojen mukaan puhtaaksi kirjoitusta vailla. Toivottavasti lakihanketta ei ole ohjattu pysyvästi sivuraiteille? Taas kerran.
Tutustu siis lakihankkeeseen jätettyihin lausuntoihin sekä sen muihin tähän mennessä, hankesivustolla julkaistuun asiakirjoihin kaikessa rauhassa. Laita niistä vinkkiä, niin halutessasi, omalle verkostollesi ja kansanedustajallesi sekä suosikkiministerillesi. Unohtamatta oman ammatti- tai etujärjestösi edustajia. Lämmin kiitos avustasi. Me yritämme. Yhdessä ja erikseen.
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –
Suomi 2017 verkosto 