Näin hallitusohjelman; ja muurinmurtaja aiheisen, mobiiliflaijerin mukainen ja muun muassa yksityisellä puolella työtään tekevien työntekijöiden eläkelaitosten, kuten Varma ja Ilmarinen, vakuutuslääkäreitä koskeva lainsäädäntöhanke (STM140:00/2019) etenee.
Valtioneuvoston 27.8.2020 päivätyn pääministeri Marinin hallituksen lainsäädäntösuunnitelman 2020/2021 mukaan, vakuutuslääkärijärjestelmän täysremonttiin liittyvä hallituksen esitys tullaan antamaan eduskunnan käsittelyyn lokakuun 2020 lopussa. Eli maanantaina 26.10.2020 alkavan viikkonumero 44/2020 aikana.
Avoimesti kaikkien saatavilla olevien vakuutuslääkärijärjestelmän lainsäädäntöhankkeen STM140:00/2019 (https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=STM140:00/2019) asiakirjojen ja viidakkoradion tietojen valossa, näyttää kuitenkin pahasti siltä, että kahden tunnin eduskuntakeskusteluissa (21.2.2019, PTK 163/2018 vp), useamman kansanedustajan ja ministerin suulla, luvattu vakuutuslääkärijärjestelmän täysremontti on jäämässä pintaremontiksi! Jälleen kerran.
Ei vaivuta kuitenkaan synkkyyteen. Tässä kaikessa pitää nähdä uusien mahdollisuuksien siemensäkki. Kunhan vain saamme vakuutettujen/potilaiden tosielämän näkökulmat pitkäkestoiseen päivänvaloon. Niin lakisääteisen sosiaalivakuutuksen kuin sosiaaliturvan alueilta.
Ratkaisevaa on tietysti se, että kenelle tosielämän lainsäädäntövalta näissä asioissa Suomessa kuuluu? Eduskunnalle vai etujärjestöille?
Lakisääteinen sosiaalivakuutus ja – turva ovat kuuluneet kansallisen toimivallan alle. Nopeutuisiko pitkään tiedossa olleiden ongelmakohtien korjaaminen, jos kyseiset asiakokonaisuudet siirrettäisiin Suomesta 2020-luvulla Euroopan unionin toimivallan alle?
Lue myös tähän sarjaan liittyvä artikkelimme: Osa 3/6 ”Yrittäjien eläkelaitoksien vakuutuslääkäreitä koskevan lain muuttaminen 2020-luvulla”
SISÄLLYSLUETTELO
Ison montun täytteinä
Vakuutuslääketiede – keskustelun next level
Korjaukset työntekijän eläkelakiin
Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunto mobiiliflaijereina
Linkkejä ison kuvan muodostamiseen
ISON MONTUN TÄYTTEINÄ
Kun lääketieteellisen hoidon ja ammatillisen kuntoutuksen keinot on käytetty, niin miksi pääseminen lain kriteerit täyttävälle työkyvyttömyys- tai työtapaturmaeläkkeelle voi olla Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa olla näin vaikeaa?
”Iso ihmisryhmä on montussa: lääkärien mukaan he ovat työkyvyttömiä, mutta eläkeyhtiöt ovat eri mieltä” – Kirkko ja kaupunk,i 02.02.2018 kello 13:00, Topias Haikala
”Ylilääkäri Olli Tenovuon mukaan potilaita hoitavat lääkärit ja eläkelaitoksen lääkärit elävät eri todellisuuksissa. Valta työkyvyttömyystukipäätöksistä on eläkelaitoksilla.”
– –
”Tenovuo toivoo, että Suomeen perustettaisiin moniammatillisia ja riippumattomia arviointiryhmiä, joille valitukset voisi osoittaa. Ryhmä ottaisi potilaan henkilökohtaisesti tutkittavaksi, ja heidän sanansa ratkaisisi asian.”
Lue tästä linkistä koko artikkeli:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/-vakuutuslaakareilla-ei-ole-kunniaa-iso-ihmisryhma-on-pudonnut-monttuun-laakarien-mukaan-he-ovat-tyokyvyttomia-mutta-elakeyhtiot-ovat-eri-mielta#726dda19
Linkki luettu 21.10.2020
Miten isoon monttuun peitettiin vuonna 2005 työeläkeyhtiöiden (Keva, Kela, Varma ja Ilmarinen) testaama ja toimivaksi todistettu PCA – menetelmä? Tuon työ- ja toimintakykyä mittaavan niin sanotun Englannin mallin koekäytön myötä osoittautui, että koekäyttöön valituista ja jo tehdyistä hylkäävistä työkyvyttömyyseläkepäätöksistä 40 prosenttia oli väärin perustein tehtyjä!
Tuosta hyväksi havaitusta PCA – menetelmästä kirjoittaa edustamansa Potilas- ja sosiaaliapu yhdistyksen lausunnossa, STM140:00/2019 vakuutuslääkärien lainsäädäntöhankkeeseen liittyen, puheenjohtaja Nico Ojala näin:
”Nyt täytyy muistaa, että valitettavan usein työkyky ja toimintakyky sekoitetaan toisiinsa vaikka todellisuudessa näillä ei ole mitään tekemistä keskenään.
Ihminen saattaa olla toimintakykyinen esimerkiksi hoitamaan välttämättömät arjen askareet, mutta samaan aikaan hän voi olla täysin työkyvytön.”
– –
”Koska kysymys on ihmiselle tärkeästä toimeentulosta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta, niin vetoan voimakkaasti PCA-menetelmän puolesta ja sen saattamisesta osaksi Suomen sosiaalivakuutusjärjestelmää.
Jo edellä mainitun kyselynperusteella en näe mitään syytä hylätä toistamiseen tätä toimivaa mittausmenetelmää.
PCA-menetelmällä saavutetut säästöt esimerkiksi mielenterveydellisistä syistäjohtuvista sairaanhoidonkustannuksista ovat merkittäviä, ja terveydenhuollon kuormittumisen vähentymisen lisäksi oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu ovat kiistattomia hyötyjä.” Lähde: Potilas- ja sosiaaliapu r.y:n kannanotto 6.6.2020 – Vakuutuslääkärijärjestelmän muuttuminen1.1.2021 ja sen vaikutus työkyvyttömyyseläkkeen päätöksentekoon.
Sitten samasta aiheesta ison työnantajan näkökulmasta.
Keskon pääjohtajan ja Ilmarisen hallituksen puheenjohtajana vuosina 2016-2019 toimineen Mikko Helanderin “Työkyky on kilpailutekijä – eläkeyhtiöiden asiantuntemus työkykyhaasteiden ratkaisemisessa täytyy hyödyntää” – haastattelu Ilmarisen Ihmiset ja ilmiöt – sarjassa on hyvä pohjustus myös 2020-luvun tilanteisiin:
”Läpinäkyvyyden puutteesta ymmärrys ei näyttäisi olevan kiinni. Helander kertoo iloitsevansa siitä, että suomalainen järjestelmä arvioidaan vuodesta toiseen maailman huipulle eläkejärjestelmien vertailuissa. Ja erityisen hyvät arvosanat ovat hallinnon läpinäkyvyydessä ja luotettavuudessa.
– Siitä on oikeasti syytä olla terveellä tavalla ylpeä. Tästä kaikesta huolimatta on yllättävää, miten huonosti eläkejärjestelmäämme tunnetaan. Meidän on mietittävä, miten voisimme kertoa entistä paremmin järjestelmän luotettavuudesta ja kaikista hyvistä puolista.” Lähde: Ilmarinen 7.11.2019 – Teksti: Joona Raudaskoski, Liina Aulin
Toivottavasti eläkejärjestelmämme ja puheenjohtaja Ojalan esille nostama PCA – menetelmä tulevat 2020-luvun suomalaisille entistä tutummiksi.
Eläkejärjestelmämme pitkäkestoista päivänvaloa kaipaavat läpinäkymättömät kohdat, niin kutsut harmaan vallan alueet ovat olleet muun muassa vakuutusmatemaatikkona toimineen Olli Pusan tutkinnan ja kirjallisen toiminnan kohteina.
Pitkäkestoista päivänvalon tarvitaan myös vakuutuslääketieteen tunnetuksi tekemiseksi. Josta seuraavaksi.
VAKUUTUSLÄÄKETIEDE-KESKUSTELUN NEXT LEVEL
Työnantajien keskusjärjestöllä Elinkeinoelämän keskusliitolla (EK) ja eläkevakuutusyhtiö Ilmarisella saattaa olla toimivien ratkaisujen suhteen ässä tai useampi hihassaan.
Toivottavasti eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen raottaa tietopankkiaan tuosta mobiiliflaijerin aiheesta. Onko tässä seuraavassa kyse työelämään tulossa olevista nuorista vai siellä jo vuosikymmenien olleiden reservistä?
”Kenestäkään meistä ei ole kaikkiin töihin, mutta kaikista on johonkin työhön. Kun työn vaatimukset ovat sopivalla tasolla, ei työntekijän työkyky ole osittainen, vaan täysi – kroonisesta sairaudesta tai vammasta huolimatta.
Osatyökykyisten työllistymisestä on kannettu huolta – syystäkin. Vaikka erilaisin työllistämistä helpottavin ratkaisuin on yritetty tukea sekä työnantajaa että osatyökykyistä työntekijää, on Suomessa edelleen noin 65 000 työkykyistä ja -haluista ihmistä osatyökykyisyyden ansassa. Näiden ihmisten potentiaalinen työpanoksen arvo on 1,3 miljardia euroa vuodessa. Kuin sattumalta hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite edellyttää juuri noin 65 000 uuden työntekijän työllistymistä.”
Lähde: Ilmarinen blogit 25.9. 2020 – Osittain vai riittävän työkykyinen?
Toivottavasti työntekijäpuolen keskusjärjestöt SAK, STTK ja AKAVA saavat, edes nämä seuraavat korjaukset yksityisen puolen työntekijöitä koskevaan työeläkelainsäädäntöön. Valtaa ja voimaahan heillä on ainakin työelämän eläkelakien korjaamiseksi.
KORJAUKSET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAKIIN
Suomi 2017 verkoston mielestä vakuutuslääkäreihin ja -yhtiöihin kohdistuvat avoimuus- kuin luottamusongelmat saadaan helposti korjatuiksi. Ratkaisun avaimet vakuutettujen ja potilaiden kannalta katsottuna löytyvät, esimerkiksi Suomi 2017 verkoston lainsäädäntöhankkeeseen (STM140:00/2019) antamasta lausunnosta/kannanotosta 10.7.2020.
Lainaus Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunnosta alkaa. Sivut 19-20.
2. Työntekijän eläkelakiin
Luonnoksen sivu 16/20
Laki työntekijän eläkelain 40 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työntekijän eläkelain (395/2006) 40 § sellaisena kuin se on laissa 870/2014 seuraavasti:
40 §
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri
Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa ja johtopäätöksensä potilasasiakirjoissa olevista keskeisistä löydöksistä ja havainnoista asiakirjoihin, ja vahvistettava kannanottonsa sanoin ”kunnian ja omantunnon kautta”.
Merkinnät on tehtävä selkeästi ja yleisesti tunnettuja käsitteitä käyttäen niin, että ne ovat hyödynnettävissä eläkelaitoksen päätöksen perusteluna siten kuin tämän lain 105 a §:ssä säädetään.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
Finlex 9.7.2020
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#O2L3P40
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#O2L7P105a
40 § (7.11.2014/870)
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri
Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.
105 a § (7.11.2014/870)
Päätöksen perusteleminen
Eläkelaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.
Suomi 2017 verkoston lisäys- ja korjausehdotukset kyseisiin lainkohtiin
1. Esitämme työntekijän eläkelain 40 § Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri – pykälään lisäyksen siitä, että työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun osallistuvan eläkelaitoksen vakuutuslääkärin tulee olla vakuutetun/potilaan sairaus – ja/tai vammatyypin tunteva erikoisalan lääkäri, jolla on lääketieteellisen koulutuksen kautta hyväksytyt erityispätevyydet ja kokemuksen tuoma ammattitaito sekä kunnossa oleva moraalinen ja eettinen arvopohja, jonka avulla hän pystyy tekemään arviointiasiat ja merkinnät kerralla oikein, jolloin vakuutettujen/potilaiden yhdenvertainen käsittely voidaan taata myös tosielämän tilanteissa.
2. Esitämme työntekijän eläkelain 105 a § (7.11.2014/870) Päätöksen perusteleminen – pykälään seuraavat lisäykset:
a. lääketieteellisiä seikkoja sisältäneestä etuuspäätöksestä tulee käydä ilmi eläkelaitoksessa käsittelyyn osallistuneen vakuutuslääkärin nimitiedot, erikoisalat ja erityispätevyydet, KHO2014:83 vuosikirjapäätöksen mukaisesti.
b. lisäksi kyseisen etuuspäätöksen tulee sisältää kopio asianomaisjulkisesta vakuutuslääketieteellisestä arviosta, uusien käsittelijä- ja lääkärikansiomerkintöjen osalta.
c. etuuspäätöksen perustelemisesta: ”Jos eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset..”
Lakiin tulee saada tarkennetut sanktiot siitä, jos eläkelaitos jättää nuo lakiin perustuvat vaatimukset täyttämättä. Tällä hetkellä eläkelaitos saa itse päättää, ne perustelut, jotka eläkelaitos itse katsoo kulloinkin kielteiseen etuuspäätökseen riittäviksi.
Lainaus Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunnosta loppuu. Sivut 19-20.
SUOMI 2017 VERKOSTON 10.7.2020 LAUSUNTO MOBIILIFLAIJEREINA
Tuo yksi 2020-luvun kuumimmista lausunnoista on nyt kaikkien, aiheesta kiinnostuneiden saatavilla ja kommentoitavissa. Myös helposti luettavissa ja liikuteltavissa olevien mobiiliflaijerien muodossa.
Löydät kaikki 32 mobiiliflaijeria näistä Suomi 2017 verkoston blogin, Facebookin tai Twitterin linkeistä. Alla olevat Suomi verkoston linkit on luettu 1.10.2020
Blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2020/07/10/suomi-2017-verkoston-kannanotto-10-7-2020/
Facebookista:
https://www.facebook.com/Suomi2017/photos/a.4830813210278274/4830837956942466/?type=3&__tn__=-UK-R
Twitteristä:
https://twitter.com/Suomi2017/status/1287584997491302400?s=19
LINKKEJÄ ISON KUVAN MUODOSTAMISEEN
Kiinnostaako Sinua vakuutuslääkärijärjestelmän ison kuvan avaus? Entä se, kenellä todellinen valta näissä asioissa on? Näiden Suomi 2017 verkoston artikkeleiden avulla Sinäkin pääset jyvälle, missä tällä hetkellä mennään.
Tutustu artikkelien avaamiin laajoihin asiakokonaisuuksiin kaikessa rauhassa. Kommentoi ja vinkkaa artikkeleista, niin halutessasi, omalle verkostollesi. Lämmin kiitos avustasi. Me yritämme.
Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta
– Julkaistu 30 lokakuun, 2019
https://suomi2017.wordpress.com/2019/10/30/vakuutuslaakarijarjestelman-kehittamisen-neuvottelukunta/
Uusi sosiaaliturva- ja vakuutusosaston (SVO) osastopäällikkö
– Julkaistu 5 huhtikuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/04/05/uusi-sosiaaliturva-ja-vakuutusosaston-svo-osastopaallikko/
Vakuutuslääkärit toimimaan ”kunnian ja omantunnon” kautta
– Julkaistu 10 kesäkuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/06/10/vakuutuslaakarit-toimimaan-kunnian-ja-omantunnon-kautta/
Suomi 2017 verkoston kannanotto 10.7.2020
– Julkaistu 10 heinäkuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/07/10/suomi-2017-verkoston-kannanotto-10-7-2020/
Vakuutuslääkäreiden valta ja puolueettomuus
– Julkaistu 11 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/11/vakuutuslaakareiden-valta-ja-puolueettomuus/
Kelan vakuutuslääkärit 2020
– Julkaistu 15 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/15/kelan-vakuutuslaakarit-2020/
Vakuutuslääketieteellinen arvio Kelassa
– Julkaistu 31 elokuun, 2020
https://suomi2017.wordpress.com/2020/08/31/vakuutuslaaketieteellinen-arvio-kelassa/
Tutustu artikkelien avaamiin laajoihin asiakokonaisuuksiin kaikessa rauhassa. Kommentoi ja vinkkaa artikkeleista, niin halutessasi, omalle verkostollesi. Lämmin kiitos avustasi. Me yritämme.
* * * *
– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –
Suomi 2017 verkosto 