Vasemmistoliitto 2019

Vasemmistoliitto on todellista kannatuslukuaan 6,1 prosenttia eduskuntavaaleissa 2019 suurempi puolue. Etenkin medianäkyvyydessään.

Harmin paikka, että alla olevan mobiiliflaijerin asioiden suhteen myös vasemmistoliittolaiset väistelevät ottamasta kantaa Suomessa vallitsevaan todellisuuteen. Vaikka kyseessä on samalla julkiseen vallankäyttöön ja työmarkkinajärjestöjen (EK/SAK/AKAVA/STTK) sekä etujärjestöjen (Finanssiala ry ja Tela ry) järjestövallan käyttöön perustuva miljardien eurojen liiketoiminta-alue. Mahtaako seuraava Tela ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimeksen jälkeen tulla edelleen vasemmistoliiton ekosysteemistä?

Kohti Suomen vakuutusasioiden ison kuvan avausta?

On ollut yllättävää huomata, etteivät vasemmistoliittolaisetkaan ole uskaltaneet puhua tuosta Suomessa vallitsevasta todellisuudesta! Kumminkin heidän johtajansa ja edustajansa pystyvät kertomaan hyvinkin tarkkaa analyysiä maailman eri kolkissa vallitsevista epäoikeudenmukaisuuksista. Niin kuin muidenkin tämän hetken eduskuntapuolueiden suhteen; joustavat arvot ja venyvä arvopohja sekä tietyistä aiheesta vakaasti vaikeneminen; ovat nykyajan politiikan teossa menestyksen perusta. Mielenkiintoista onkin seurata puolueeksi nousseen Liike Nytin toimia tällä saralla.

SISÄLLYSLUETTELO
Avoimuuden ja ay-siteiden vahvistaminen tärkeää
Kansallisvaltion merkitys Euroopan unionissa
Vakuutusyhtiö Turvan merkitys ekosysteemissä?
Takinkäännön mestareita vasemmistoliitossa
Perussuomalaiset vasemmistoliiton apajilla
Björn Wahlroos prekariaattien isähahmona

AVOIMUUDEN JA AY-SITEIDEN VAHVISTAMINEN TÄRKEÄÄ
Vasemmistoliiton puoluekokous 2019 järjestetään 15.–17. marraskuuta Kuopion Musiikkikeskuksessa. Mitään järisyttäviä muutoksia vasemmistoliiton viralliseen toimintaan tuskin on tulossa. Tosin värikkäitä tauko-, käytävä-, toritapaamis- ja hotellihuonekeskusteluja lienee tulossa? Ainakin vasemmistoliiton juurien uudistamisen suhteen.

Näin kirjoitti puoluekokouksesta vasemmistoliiton puoluelehti Kansan Uutiset 13.11.2019 uutisessaan: ”Vasemmistoaktiivit haluavat lyhentää puoluekokouskautta, lisätä jäsendemokratiaa ja vaikuttaa nykyistä enemmän puolueessa.” Uutisen kirjoittajana toimi puolueen entinen puoluesihteeri Sirpa Puhakka.

Perussuomalaisten kannatusnousu gallupeissa ja tosielämässä halutaan pysäyttää: ”Uusien jäsenten solahtamista toimintaan halutaan helpottaa, tiedonvälitystä tehostaa sekä avoimuutta vahvistaa.”

– –

”Pirkkalan Vasemmistoliitto uskoo vasemmistoliiton menettämien duunariäänestäjien luottamuksen palautettavan aktiivisella jäsenistön etujen mukaisella valtakunnallisella ja työpaikkatason ay-politiikalla.

Äänestäjälle halutaan antaa mahdollisuus tehdä ero perussuomalaisten ja vasemmistoliiton välillä. Tavoitteen toteuttamiseksi Pirkkalan Vasemmistoliitto esittää, että vasemmistoliitto järjestäisi vuosittain valtakunnallisia tapaamisia yhdessä ay-liikkeen vasemmistoryhmien kanssa.

Järjestö haluaa yhteisten tapaamisten agendalle työntekijöiden edunvalvontaan ja työelämän muutokseen sekä hallituspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Luvassa on puoluekokouskauden aikana ay-liikkeen vasemmistoryhmän ja puolueen yhteinen työelämäaiheinen seminaari.”

Harva muistaa, että vasemmistoliiton duunariäänestäjiä puolustaneet kansanedustajat Jyrki Yrttiaho ja Markus Mustajärvi erotettiin vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä vuonna 2011. He toimivat eduskunnassa vuodet 2011 – 2015 perustamansa vasenryhmän kansanedustajina.

”Vasemmiston työelämälinjaukset sivuraiteille”

– –

”Ay-taustainen Yrttiaho on alusta asti arvostellut vasemmistoliiton hallitusintoa. Hän lähti kuitenkin mukaan, kun puolue kaipasi työelämän asiantuntemusta hallitusneuvotteluihin. Lopputuloksesta on kuitenkin hänen mielestään tulossa pannukakku.

– Hallitusohjelmaan ei ole tulossa ainuttakaan vasemmistoliiton tai SDP:n työelämälinjausta. Kaikki tärkeät asiat haudataan tai siirretään kolmikannan ratkaistaviksi, Yrttiaho valittelee.” Lähde: Yle Uutiset 14.6.2011 – Vasemmiston neuvottelijoilla joukkopako Säätytalosta

Nyt vuonna 2019 vasemmistoliitto on hallituksessa, jonka yksi tärkeimmistä perustoista on hallitusohjelman mukaan kolmikantainen valmistelu. Tosin tällä kertaa ilman kokoomusta hallituskumppanina, muuta kuin erittäin vaikutusvaltaisen Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja Keskuskauppakamarin jäsenyritysten niskalenkittäminä. Tältä osin tilanne muistuttaa vuoden 2011 hallitusneuvotteluihin osallistuneiden ekosysteemien vallasta.

KANSALLISVALTION MERKITYS EUROOPAN UNIONISSA
Someradion tietojen mukaan vasemmistoliiton puoluejohtajana jatkava Li Andersson on onnistunut pitämään lähihistoriaan ja kansallisvaltioon eli isänmaahansa liittyvät vuoden 2012 lausuntonsa piilossa. Näihin mobiiliflaijerissa oleviin pointteihin olisi tärkeää saada päivitykset, koska muuten duunariäänestäjien vuoto perussuomalaisiin vain kiihtyy.

Miten, keiden toimesta ja millä aikataululla Euroopan unioni tulee rakentaa uudestaan?

Nyt tuo puheenjohtaja Anderssonin maalailema tilanne saattaa vuonna 2019 olla toisin, kun vasemmistoliitonkin ultraliberaalissa osassa on tajuttu, mistä kaikkialta vasemmistoliiton uskollisin kannatus vielä jonkin aikaa kumpuaa.

Nimittäin. Jos esimerkiksi sosiaaliturvan siirtäminen Euroopan unionin määräysvaltaan toteutuu, niin suomalainen kolmikantakin tulee tuolta osin tarpeettomaksi. Mutta tuota tuskin villeimmätkään vasemmistoliiton ultraliberaaleista haluavat, koska se vaikuttaa myös siihen, että itse kunkin nykyjärjestelmässä toimivan uraputki rahakkaampiin työtehtäviin kotimaassa kapenee ja kilpailu ulkomaisista palkkiopaikoista taas Euroopan unionin laajentuessa kovenee.

VAKUUTUSYHTIÖ TURVAN MERKITYS EKOSYSTEEMISSÄ?
Mikäli pääministeri Antti Rinteen/sd. vetämä hallitus jatkaa kautensa loppuun, niin vasemmistoliitolla on kaikkien aikojen mahdollisuudet vaikuttaa esimerkiksi lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan kafkamaisuuksiin. Malli Antti Rinne taitaa olla edelleen vain ammattijärjestöjen V.I.P. – jäsenten saatavilla?

Sosiaali- ja terveysministerille kuuluva vakuutusasioiden rooteli on lukittu vuosiksi 2019 – 2023 vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekosen ja Hanna Sarkkisen käyttöön. Tosin tämä mobiiliflaijerissa mainittu vakuutusyhtiö vahva kytkös vasemmistoliittoon ihmetyttää? Rajoittaako näin vahva vakuutusyhtiö kytkentä toimia vakuutuslääkärijärjestelmän kafkamaisuuksien korjaamisessa?

Keitä omistajia ja avainhenkilöitä vakuutusyhtiö Turvasta löytyykään?

Aika näyttää tuleeko vasemmistoliiton sosiaali- ja terveysministereiden hallituksessa olon aikana potilaiden/vakuutettujen oikeudellisen aseman kannalta katsottuna muutoksia parempaan suuntaan? Vai jatkavatko finanssi-, vakuutus- ja eläkeala etujärjestöjensä voimin sekä työmarkkinajärjestöjen tukemina, vuosikymmeniä jatkunutta voittokulkuaan? Ainakin perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministerit vuosina 2011 – 2019 ja oikeusministeri 2015 – 2017 niskalenkitettiin niiden toimesta helposti.

TAKINKÄÄNNÖN MESTAREITA VASEMMISTOLIITOSSA
Hyvät mediasuhteet lienevät turvanneet sen, ettei vasemmistoliiton puoluelegendan Paavo Arhinmäen sanomaksi ja eduskunnan puhujapöntöstä laulamaksi väitettyä Näin heiluu takki ja takki heiluu näin” – slougani perussuomalaisten entiselle puheenjohtaja Timo Soinille; ole saanut vieläkään mediassa peilausta häneen omiin takin heilahduksiin ja kääntöihinsä.

Politiikan toimittajalegendat Pekka Ervasti ja Timo Haapala osaavat halutessaan sytkäyttää.

Pari huomiota tuosta mobiiliflaijerissa mainitusta perustuslain ”uudistuksesta”.

Niin kuin tämän bloggauksen alkupään mobiiliflaijerista voi lukea, niin nykyinen puheenjohtaja Li Andersson oli vuonna 2012 sitä mieltä, että Euroopan unioni tulee rakentaa uudelleen. Kun taas aiempi puheenjohtaja Paavo Arhinmäki heilautti ja käänsi vuonna 2011 takkiaan niin rajusti, että Kataisen six-pack hallitukseen pääsemiseksi hyväksyi vasemmistoliiton puolesta perustuslain ”uudistuksen” karvoineen päivineen! Jota olivat ensimmäisessä äänestyksessä eduskunnassa koko ryhmän voimin ja hyvin perusteluin täysillä vastustaneet. Tätä tosin vasemmistoliiton kannattajat eivät taida vieläkään, vuoden 2019 loppupuolella tietää?

Tuo perustuslain ”uudistus” mahdollistaa pahimmillaan Suomen ja suomalaisten junttaamisen entistä syvemmälle Euroopan unionin liittovaltiorakenteisiin ja yhteisvastuulliseen EMU- eli eurojärjestelmään, mutta siis kuitenkin, puheenjohtaja Anderssonin vuoden 2012 näkemysten mukaan, demokratian ulkopuolisiin rakenteisiin!

Niin
budjettivallan,
veroparatiisien

kuin sotilasliitto Natonkin suhteen.

Ilman, että kansanedustajien vähemmistöä tarvitaan enää mukaan päättämään, mitä kansallisen itsemääräämisoikeuden kannalta tärkeitä asioita, kulloinenkin hallitus haluaa luovuttaa, pala kerrallaan, pois Suomesta ja suomalaisilta. Kyse on vain kulloisenkin pääministerin ja tasavallan presidentin pokasta.

PERUSSUOMALAISET VASEMMISTOLIITON APAJILLA
Perussuomalaiset ovat tulleet ulkopuolisten arvioitsijoiden mukaan vahvasti vasemmistoliiton alueelle. Ainakin mielikuvien luomisen asteella.

Ruotsissa demari ja Suomessa kokoomukselainen Juhana Vartiainen julisti 10.10.2019 blogissaan, että ”Perussuomalaiset on vasemmistopuolue”. Perustellen kantaansa seuraavasti: ”Perussuomalaisten konservatiivinen ja nationalistinen arvopohja muistuttaakin vanhoillisesta oikeistosta. Mutta talous- ja sosiaalipolitiikassa Perussuomalaiset on vasemmistopuolue. Vaikka persujen perustelut ja arvopohja poikkeavat vasemmistosta, käytännön politiikan pyrkimykset ovat samankaltaisia tai suorastaan samoja”

Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Seppo Varjus asemoi kommenttikirjoituksessaan 7.11.2019 perussuomalaiset vielä lujemmin vasemmalle: ”Halla-ahon puolue on uusi SKDL – Perussuomalaisista tuli kaikkien toteutumattomien toiveiden kaivo”. Valottaen lähihistorian syy-seuraussuhteita seuraavasti: ”Nykyään perussuomalaiset on muiden eristämä, koska sen pelätään tavoittelevan äärioikeistolaista ylivaltaa ja sen kanssa hallitukseen lähtevät saattaisivat olla hyödyllisiä hölmöjä.

Eristäminen tekee puolueesta erityisen, saa sen näyttämään todelliselta vaihtoehdolta. Muilla puolueilla voi olla hyvät syyt, mutta tämä kannattaa muistaa.

1950-luvulla kovaan ääneen kommunistiksi työmaalla julistautunut duunari herätti pelonsekaista kunnioitusta. Hänen pojanpoikansa kaipaa samaa, kun julistaa perussuomalaisuuttaan.

SKDL:n varsinainen perillinen vasemmistoliitto ei pysty tarjoamaan äänestäjille samanlaisia elämyksiä. Sitä pehmentää liberaalin puolueälymystön perinne.”

Joten vasemmistoliiton ultraliberaalilla ja isoista kaupunkikeskuksista lähtöisin olevalla akateemisen koulutuksen saaneella puoluejohdolla riittää haastetta erottautua perussuomalaista. Varsinkin, kun todelliset näytöt hallitustyössä onnistumisesta omien kannattajien suuntaan vielä, tätä kirjoitettaessa, puuttuvat.

Yksi alue, joka kiinnostaa ainakin miljoonaa äänestäjää yli puolue- ja aaterajojen on korkein oikeus lainsäädäntötoimissa. Erittäin mielenkiintoiseksi aiheen tekee se, että sillä on ajankohtainen kytkentä vasemmistoliiton vuoden 2019 puoluekokouksen paikkaan Kuopioon.

BJÖRN WAHLROOS PREKARIAATTIEN ISÄHAHMONA
Lopuksi on hyvä muistaa Björn Wahlroosin vuonna 2017 ilmestynyt pamfletti Hiljainen vallankumous. Sen yksi avainkysymys kuuluu uutistietojen mukaan ”Tekikö uusi perustuslaki Suomen hallitsemisen mahdottomaksi?”

Vai olisiko se juuri ollutkin tuon perustuslain ”uudistuksen” tärkein ykköstavoite?

Siihen voinee tuon pamfletin julkaissut Elinkeinoelämän Valtuuskunta (EVA) ja vasemmistoliitto antaa vuoden 2020 aikana omat näkemyksensä?

Takavuosien muotisana prekariaatti on jostain syystä hävinnyt vasemmistoliiton viestinnästä ja arvojen markkinoinnista. Liekkö syynä se, että Kehä kolmosen tuolla puolella, esimerkiksi vuoden 2019 puoluekokouksen paikkakunnalla Kuopiossa, prekariaatti – sanalla on synkeän marxilainen klangi eli sointi? Eikä se taida sanana vääntyä edes savon murteelle niin, että se jäisi edes sanojiensa mieleen.

Eikä tuossa vielä kaikki.

Liekkö yhtenä syynä epäluuloon vasemmistoliiton todellisten arvojen suhteen tämä? Monen vasemmistoliitonkin yli 35-vuotiaan edustajan uraputki on edennyt sellaisiin vakiintuneisiin työsuhteisiin, joissa keskimääräinen kuukausipalkka on saattanut nousta jopa 9 999,00 euron luokkaan, jonka myötä noussut yhteiskunnallinen asema takaa vakiintuneen pääsyn erilaisiin Linnan juhlien etkoille ja jatkoille. Ulkona mielenosoituksissa ja ruokajonoissa värjöttelyn sijaan.

Joten myös vasemmistoliiton uusien kasvojen ja vanhojen konkareiden räväköitä ulostuloja odotellessa. Kohti seuraavia galluppeja ja vaaleja. Nukkuvissa riittää kaikille puolueille heräteltävää, mutta valtava potentiaali vasemmistoliitonkin kannatuksen nostamiselle. Yli kymmenen prosentin todellisen kannatuksen. Kannustava hymiö.

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa, artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2025?

Vuonna 2017 Suomi täytti 100 vuotta. Tässä pienen ihmisen näkökulmasta kirjoitetussa blogissani; pyrin myös vuoden 2017 jälkeen valottamaan lähihistoriamme ja nykyhetken mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta yhteiskunnallista tilannekuvaa esiin pukaten. Ja väliin pieneltäkin vaikuttavia tapahtumia isoon kuvaan lukiten. Jos haluamme todellisia parannuksia tähän Suomeen; jossa nyt elämme, niin jottain tarttis varmaankin tehrä? Mieluiten yhdessä toimien. Yli ikä - ja varallisuusrajojen. Tuleva aika, Suomi vuonna 2025; jää vielä hämärän peittoon. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään otteeseen itse kunkin tosielämässä; päästään kiinni jo huomenna. Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Vaikka monesta asiasta eri mieltä oltaisiinkin. Muuten taitaa käydä niin, että Albaniakin hurauttaa entistä kovemmalla vauhdilla Suomen ohi. Joten toivottavasti nuoremman polven päättäjämme ovat nyt tosielämän tapahtumista ja sisäisistä apparatsikeista paremmin kärryillä. Vastakkain ovat jatkossakin virallinen todellisuus ja todellinen todellisuus. Sekä se, että kuinka isoksi päättäjämme uskaltavat antaa tuon eron kasvaa.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, EU, eurokupla, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, populismi, populisti, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.