Vakuutuslääkäreiden valta ja puolueettomuus

Lausuntokierroksella ollut hallitusohjelman mukainen ja vakuutuslääkäreiden lainsäädäntöä koskeva lakihanke (STM140:00/2019) etenee. Parhaillaan hallituksen esitykseen tulevat lakipykälät ja perustelutekstit ovat viidakkoradion tietojen mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä loppuhionnassa.

Lakihankkeen valtioneuvoston hankesivuston mukaan (linkki toiminnassa 11.8.2020), eduskunta saa hallituksen esityksen käsittelyynsä 24.8.2020 alkavalla viikolla numero 35/2020. Joten jännitys tiivistyy.

Lausuntoyhteenvedon ja lausuntojen analysointi käynnissä.

Toivottavasti annettuja lausuntoja vertaillaan myös muissa lausunnon jättäneissä organisaatioissa ja toimijoissa. Suurta yleisöä kiinnostaa ainakin se, että mitenkähän isot palkansaajien keskusjärjestöt, STTK ja SAK näkevät vuonna 2020 vakuutuslääkäreitä ja vakuutusoikeutta koskevan lainsäädännön korjaustarpeet? Entä aakkosjärjestyksen ykkönen eli AKAVA?

SISÄLLYSLUETTELO
Melkein kaikki lausunnot kaikkien saatavilla
Suomi 2017 verkoston ydinpointit lainsäädäntöön
Keskusta vai sdp, nousemassa ratkaisijan rooliin?
Testivoittaja toiminta- ja työkyvyn arviointiin
Työeläkelain yhden pykälän muutos 2004
Artikkelin linkit
* Kirjallisia kysymyksiä vakuutuslääkäreistä
* Nelikantainen lainsäädäntömalli tosielämässä
* Kahden lääkärin loukku – lakipaketti
Valepuhetta vai totta eduskunnassa 21.2.2019?
Kaksi kysymystä päättäjille

MELKEIN KAIKKI LAUSUNNOT KAIKKIEN SAATAVILLA
Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut annetut lausunnot (22 kpl) valtioneuvoston STM140:00/2019 hankesivustolla. Pois lukien seuraavat. Lainaus tulee 28.7.2020 lausuntoyhteenvedon sivulta 2 (8): ”Myös yksittäiset kansalaiset antoivat asiassa lausuntoja. Näistä lausunnoista ei ole otettu huomioita tähän lausuntoyhteenvetoon kansalaisten yksityisyyden turvaamiseksi.”

Tuo ihmetyttää. Miksei edes nimitiedot poistettuina? Tyyliin kansalainen 1 esittää, kansalainen 2 esittää, jne. Varsinkin, kun vakuutuslääkäreitä koskevan lakihankkeen yksi tavoite on ollut lisätä vakuutuslääkärijärjestelmän avoimuutta ja kansalaisten kokemaa luottamusta sitä kohtaan

Lakiluonnoksen keskeiseksi parannuspointiksi julkisuudessa nostettiin kesäkuun 2020 uutisvirrassa se, että vakuutuslääkärit saadaan toimimaan ”kunnian ja omantunnon” kautta. Kuten potilasta/vakuutettua tutkivat/hoitavat lääkärit joutuvat, kaikki antamansa lääkärinlausunnot allekirjoittaessaan toimimaan, Uutistietojen mukaan, ainoastaan perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen esitti kesäkuussa epäilyksenä siitä, että esitetyt lakimuutokset eivät tule muuttamaan nykytilannetta. Ainakaan vakuutettujen/potilaiden kannalta katsottuna.

Ja siltä tuo tilanne näyttää. Ainakin tällä hetkellä.

Valtioneuvoston vakuutuslääkärijärjestelmää koskevalta STM140:00/2019 hankesivustolta löytyvästä sosiaali- ja terveysministeriön 8-sivuisesta lausuntoyhteenvedosta 28.7.2020 (VN/15298/2019, VN/15298/2019-STM-27) voi vetää ainakin sellaisen johtopäätöksen, ettei tuolla julkisuuteen nostetulla ”kunnian ja omantunnon” kautta toimimisvaateella, kirjoitettuna vakuutuslääkäreitä koskevaan lainsäädäntöön, olisi vakuutusalaa hallitsevien osapuolten mielestä isompaa käytännön merkitystä. Se toki ihmetyttää, että miksi tuo vakuutuslääkäreitä koskeva vapauttaminen lääkintölaillisten lausuntojen muotovaatimuksista, on sitten aikanaan ylipäätänsä pitänyt kirjoittaa lainsäädäntöön?

SUOMI 2017 VERKOSTON YDINPOINTIT LAINSÄÄDÄNTÖÖN
Nämä toimivat lisäykset tarvitaan, kaikkiin vakuutuslääkäreitä koskettavaan lainsäädäntöön.

Suomi 2017 verkoston lausunto on nyt avoimesti suomalaisten saatavilla.

Suomi 2017 verkoston, 10.7.2020 lausunnon/kannanoton, ydinpointit vakuutuslääkäreitä koskevan lainsäädännön todellisia korjauksia varten löytyvät sen sivuilta 16 – 28:

1. Työtapaturma- ja ammattitautilakiin
(16 luku – Vakuutuslaitosta koskevat menettelysäännökset korvausasiassa)
2. Työntekijän eläkelakiin
3. Yrittäjän eläkelakiin
4. Merimieseläkelakiin
5. Julkisten alojen eläkelakiin
6. Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin

Ne ovat vapaasti paranneltavissa ja otettavissa hyötykäyttöön veloituksetta. Niin hallitus – kuin oppositiopuolueissa. Tai työmarkkina- kuin etujärjestöissä. Laillisuusvalvojia unohtamatta. Ja Tapaturmavakuutuskeskuksen valtaa näissä asioissa väheksymättä.

KESKUSTA VAI SDP, NOUSEMASSA RATKAISIJAN ROOLIIN?
Vakuutuslääkärit ovat olleet jo yli kaksi vuosikymmentä erittäin kuuma asia. Kuin sattumalta ja yllättäen nyt ollaan korjaamassa lainsäädäntöä, jonka aikanaan keskustalaiset ja demarit olivat vuosina 2003 – 2007 Vanhasen I hallituksessa hyväksymässä. Nyt vuonna 2020 pääministerin salkku on vuorostaan demareilla.

Nykyisen valtiovarainministeri Matti Vanhasen/kesk. pääministerikaudella vuosina 2003 – 2007 tapahtui paljon. Kaikessa hiljaisuudessa. Muun muassa vakuutuslääkäreiden ja – yhtiöiden ylivertaista asemaa parannettiin entisestään. Linkit takavuosien mafiamaisiin lakihankkeisiin, löytyvät tämän artikkelin lopusta.

Vuonna 2005, muun muassa silloisen ja nykyisen hallituspuolue keskustan, kansanedustaja Hannu Hoskonen oli tekemässä hallitukselle. vakuutusyhtiöiden lääkäreiden vallasta kirjallista kysymystä KK 850/2005. Linkki tuohon kirjalliseen kysymykseen hallitukselle, löytyy tämän artikkelin lopusta.

Mitä mieltä kysymyksen esittäjät ovat aiheesta vuonna 2020?

Linkki mobiiliflaijerissa mainittuun Suomi 2017 verkoston artikkeliin on tässä:

Laillisuusvalvontaa aikajanalla 2001-2018
– Julkaistu 27 maaliskuun, 2018

Joten lipsumista oikeusvaltion periaatteesta on jatkunut jo jonkin aikaa.

Iloisesti yllättävänä yhteensattumana. Tuolloin vuonna 2005 hallitukselle tehtyyn ”Vakuutusyhtiöiden lääkäreiden valta” – kysymykseen vastaajana oli sosiaali- ja terveysministerinä, edelleen siis vuonna 2020 kuuman ajankohtaiseen kysymykseen, nykyisen hallituspuolueen työministeriöstä vastaava työministeri Tuula Haatainen/sd.

Toki sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehen kirjoittamin vastausnuotein. Joista esitetyn kysymyksen jälkeen ja vastausosion myötä muutamia huomioita.

Vuonna 2020 tuo kysymys liittyy STM140:00/2019 lakihankkeeseen.

Seuraava on nuorempien sukupolvien tärkeää tiedostaa.

Vastauksessaan vakuutusyhtiöiden lääkäreiden vallasta vuonna 2005, sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen/sd. ottaa käyttöön sutkisiskosumutteen, jossa aloitus tapahtuu vahinkovakuuttamisen piiriin tehtävällä viittauksella. Eli If Vakuutukseen liittyvästä kirjallisesta kysymyksestä ja siihen sosiaali- ja terveysministeri Mönkäreen/sd. antamasta vastauksesta, josta jatketaan sutkisiskosumun tihentymisen myötä syvälle työeläkevakuuttamisen termeihin ja koukeroihin.

Aloitus If vakuutukseen liittyvällä kirjallisen kysymyksen viittauksella.

Tässä linkki tuohon If vakuutusta koskevaan kirjalliseen kysymykseen 649/2005 vp, jonka tekijä oli silloisen pääministeripuolueen kansanedustaja Rauno Kettunen/kesk.,
Vakuutuslääkäreiden puolueettomuus
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/kk_649+2005.pdf
Linkki luettu 11.8.2020

Sitten jatkoa ministeri Haataisen vastaukseen.

Vastauksessa kehutun PCA – menetelmän käyttöönotto pysäytettiin!

Vastauksessaan sosiaali- ja terveysministeri Haatainen/sd. kertoo muun muassa näin:

”Kysymys työkyvynarvioinnista oli esillä eduskunnassa vuoden 2005 alusta toteutetun suuren työeläkeuudistuksen yhteydessä.

Eduskunta hyväksyi työntekijäin eläkelakiin (TEL 10 c §) ja muihin esillä olleisiin lakeihin seuraavan pykälän: ”Työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun eläkelaitoksessa on osallistuttava yhden tai useamman laillistetun lääkärin.

Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain(559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

Vastaavan sisältöisen muutoksen eduskunta hyväksyi myös tapaturmavakuutuslakiin.”

Joita molempia nykyisin voimassa olevan lainkohtia ollaan mahdollisesti kumoamassa, lausuntokierroksella olleessa STM140:00/2017 lakihankkeessa!

Tuosta linkistä löytyvästä, Suomi 2017 verkoston 10.7.2020 lausunnosta kannattaa lukea erityisesti sivut 16 – 28. Ilman niissä esitettyjä korjauksia vakuutuslääkäreitä koskevaan lainsäädäntöön, myös nuorempien sukupolvien höplästä veto jatkuu ja kiihtyy.

Vaan, jos jossain On Sovittu Että niin tapahtuvaksi, niin se olisi hyvä meille katu- ja ruohonjuuritason suomalaisille kertoa. Edes silleen vaivihkaa, rivien väliin viittaillen.

TESTIVOITTAJA TOIMINTA- JA TYÖKYVYN ARVIOINTIIN
Tästä vuoden 2007 Oikeusturvan ajankuva – bloggauksesta näet syyn, miksi aikanaan sosiaali- ja terveysministeri Haataisenkin kehuma PCA – menetelmä haudattiin vakuutusalan itsensä toimesta.

Tästä toiminta- ja työkykyä mittaavasta PCA – menetelmästä löytyy tietoa myös Potilas- ja sosiaaliapu ry:n 6.6.2020 jättämästä lausunnosta, joka liittyy nyt käynnissä olevaan ja vakuutuslääkärijärjestelmää ”korjaavaan” lakihankkeeseen STM140:00/2019. Kannattaa tutustua tuohonkin lausuntoon tarkemmin valtioneuvoston hankesivustolla.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sairastamisessa?
– perjantaina, lokakuuta 12, 2007

”Käsittelemme tässä kirjoituksessa muutamia lakisääteiseen vakuutuksiin liittyviä epäkohtia. Toimivatko tasa-arvo ja yhdenvertaisuus lain edessä vain paperilla?”

– –

”Edellä kertomiemme tietojen valossa korkeimman oikeuden antama ennakkopäätös >>> KKO:2006:104 on entistä merkittävämpi kaikkien sairastuneiden työntekijöiden lakisääteisen vakuutusturvan kannalta. Sen perusteellahan 12 kuukautta sairastaneen työntekijän työsuhde voidaan purkaa ilman seuraamuksia eikä lakien mukaista työkyvyttömyyseläkkeettä tarvitse myöntää.

Missä on muuten tämän alueen tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus lain edessä?

Tuota KKO:n ennakkopäätöstä voidaan verrata niihin 40 onnelliseen, jotka pääsivät työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2005 Suomessa kokeillun PCA – menetelmän ansiosta.”

– –

PCA – menettelyn vaikutus päätöksiin

Vakuutuslääkärien 107 hylkäävistä ennakkoarvioista:
* 40 muuttui myöntäväksi ehdotukseksi* yhdelle esitettiin lisäselvitystä
* 66 varmistui hylkääväksi ehdotukseksi
Lähde: Kelan Tutkimusosasto / Lauri Virta ja Kari Lahtela 26.10.2005

Eli ilman PCA – menettelyn hyödyntämistä arviolta 40% työeläkeyhtiöiden hylkäävistä työkyvyttömyyseläkepäätöksistä on koko ajan väärin perustein tehtyjä.”

Joten ei liene ihme, ettei todellisia lakitason muutoksia nykyiseen vakuutuslääkäreitä koskevaan lainsäädäntöön haluta tehdä.

TYÖELÄKELAIN YHDEN PYKÄLÄN MUUTOS 2004
Tässä avattuna yksi vakuutuslääkäreitä koskevaan lainsäädäntöön ja työntekijän eläkelakiin tehty pykälämuutos. Sen syntyhetki oli hiljainen. Vuosi on 2004. Kyseessä oli yksi osa vuosina 2003 – 2007 voimaan saatettua kahden lääkärin loukku – lakipakettia. Linkit aiheen isoa kuvaa käsittelevään Oikeusturvan ajankuvan – blogiin tämän artikkelin lopussa.

Työeläkelakiin
2. lakiehdotus
10 c §

– – – – –

”Työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun eläkelaitoksessa on osallistuttava yhden tai useamman laillistetun lääkärin. Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”
Lähde: SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2004 vp StVM 11/2004 vp – HE 39/2004 vp (Linkki luettu 11.8..2020)

Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio
apulaisosastopäällikkö, hallitusneuvos Tuulikki Haikarainen ja ylilääkäri Terhi Hermanson, sosiaali- ja terveysministeriö
lainsäädäntöneuvos Arja Manner, oikeusministeriö
lakimies Marja Laanterä, Kansaneläkelaitos
johtaja Riitta Korpiluoma, Eläketurvakeskus
eläke- ja vakuutuspäällikkö Ove Herrlin, Merimieseläkekassa
johtaja Kaarina Knuuti, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK
kehityspäällikkö Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA ry
toimitusjohtaja Kari Puro, Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
lakimies Jarmo Pätäri, Akava ry
sosiaalipoliittinen asiamies Vesa Rantahalvari, Palvelutyönantajat
sosiaalipoliittinen sihteeri Kaija Kallinen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
liittosihteeri Erkki Ukkonen, Suomen Merimies-Unioni ry
työmarkkina-asiamies Merja Berglund, Suomen Yrittäjät
edunvalvontajohtaja Markku Kojo, Suomen Lääkäriliitto ry
OTK Johan Åström, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto
lakimies Irma Pahlman, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
vt toimitusjohtaja Henrik Lönnqvist, Suomen Varustamoyhdistys
oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslin

– –

2. lakiehdotus
10 c §

– – – –

Työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun eläkelaitoksessa on osallistuttava yhden tai useamman laillistetun lääkärin. Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.

– – – –

Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 2004
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Valto Koski /sd
jäs. Sirpa Asko-Seljavaara /kok
Anneli Kiljunen /sd
Marjaana Koskinen /sd
Pehr Löv /r
Leena Rauhala /kd
Juha Rehula /kesk
Paula Risikko /kok
Arto Seppälä /sd
Osmo Soininvaara /vihr
Tapani Tölli /kesk
Raija Vahasalo /kok
Erkki Virtanen /vas
Tuula Väätäinen /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Eila Mäkipää

* * * *

Miten tuolloiset valiokunnassa kuultavana olleet henkilöt ja päätöksen tehneet kansanedustajat, mahtavat muistaa tilanteet vuonna 2020?

Nimittäin. Myös tuo edellä kerrottu lainkohta on nykymuodossaan mukana vakuutuslääkärijärjestelmän ”korjausta” koskevassa lakihankkeessa STM140:00/2019.

Miksi muuttaa vuonna 2020 sellaista, jolla ei ole sosiaali- ja terveysministeriön lausuntoyhteenvedon 28.7.2020 mukaan oikein mitään merkitystä tosielämässä? Vinkeä hymiö.

Edellä olleissa nimissä mielenkiintoinen yhteensattuma?

”.. valiokuntaneuvos, varatuomari, hallintotieteiden maisteri Eila Mäkipään perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun valtiosihteeriksi 15.7.2019 lukien”
Lähde: Valtioneuvosto – 27.6.2019 kello 13.01 Tiedote 352/2019 – ”Valtioneuvosto nimitti ministereille valtiosihteereitä”

Joten, jos nimitieto pitää paikkansa, niin tälläkin hallituksella on virkamieskoneistossaan paljon taustatietoa siitä, miksi nykyisen kaltaisen kafkamaisen ja mafiamaisen menon on annettu jatkua vuosikymmenten ajan? Surullinen hymiö.

Nythän päävastuussa hallitusohjelmaan kirjatusta vakuutuslääkärijärjestelmän remontista on vasemmistoliittoa edustava sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen. Aika näyttää, että onko hänkin vain turvaamassa puolueensa ekosysteemiin kuuluvan vakuutusyhtiöiden edut?

ARTIKKELIN LINKIT
Tässä tämän artikkelin aiheen isoon kuvaan liittyviä linkkejä.

KIRJALLINEN KYSYMYS 850/2005 vp
Hannu Hoskonen/kesk.
Vakuutusyhtiöiden lääkäreiden valta
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/kk_850+2005.pdf
Linkki luettu 11.8.2020

KIRJALLINEN KYSYMYS 649/2005 vp
Kansanedustaja Rauno Kettunen/kesk.
Vakuutuslääkäreiden puolueettomuus
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/kk_649+2005.pdf
Linkki luettu 11.8.2020

Ison kuvan katsaus keskustan ja demareiden hallitustoimiin vuosina 2003 – 2007. Pääministerinä tuolloin keskustan nykyinen valtiovarainministeri Matti Vanhanen. Tuolloin valtiovarainministerinä vuosina 2005-2007 toimi demareiden Eero Heinäluoma.

KAHDEN LÄÄKÄRIN LOUKKU – NELIKANTAINEN LAINSÄÄDÄNTÖMALLI
Muistatko Sinä, kun keskustan Matti Vanhasen pääministerikaudella, vuosina 2003-2007 tällaiset vakuutuslääkäreitä hyödyntävät lait saatettiin voimaan? Kaikessa hiljaisuudessa ja ohi hallitusohjelman?

Suomalainen kahden lääkärin loukku 100 prosenttisen valmis! – Osa 1/5
Suomalainen kahden lääkärin loukku 100 prosenttisen valmis! – Osa 2/5
Suomalainen kahden lääkärin loukku 100 prosenttisen valmis! – Osa 3/5
Suomalainen kahden lääkärin loukku 100 prosenttisen valmis! – Osa 4/5
Suomalainen kahden lääkärin loukku 100 prosenttisen valmis! – Osa 5/5

NELIKANTAINEN LAINSÄÄDÄNTÖMALLI JA SEN VAIKUTTAVUUS VAKUUTETTUIHIN/POTILAISIIN
Tältäkö näyttää vakuutettujen/potilaiden asema, myös 2020-luvulla?

Kahden lääkärin loukku – Monen potilaan elämän viimeinen tyrmäyskoukku osa 1/3
Kahden lääkärin loukku – Monen potilaan elämän viimeinen tyrmäyskoukku osa 2/3
Kahden lääkärin loukku – Monen potilaan elämän viimeinen tyrmäyskoukku osa 3/3

Joten on syytä kysyä avoimesti seuraavaa.

VALEPUHETTA VAI TOTTA EDUSKUNNASSA 21.2.2019?
Tässä on kiistattomasti yksi sosiaalivakuutus- ja – turvajärjestelmien avainhenkilöistä.

Näin eduskunnan entinen puhemies, demareiden puheenjohtaja, valtiovarainministeri, kansanedustaja, ja nykyinen meppi Eero Heinäluoma lupasi eduskunnassa 21.2.2019:

”Totean sitten tästä itse asiasta eli vakuutuslääkärikysymyksestä, että kyllähän tämä on meillä kaikilla tiedossa, että tämä jäytää kansalaisten oikeudentuntoa ja siellä on ilman muuta tapahtunut oikeusmurhia, joten on selvää, että tähän tarvitaan parannus.

Nyt se jää sitten tältä eduskunnalta tekemättä, mikä on tietysti vahinko, [Perussuomalaisten ryhmästä: Jäi edelliseltäkin!] mutta toivon, että kansalaiset valitsevat tänne viisaita päättäjiä ensi eduskuntavaaleissa, ja olen ajatellut itsekin niissä vaaleissa kyllä äänestää.”

Lähde: Pöytäkirjan asiakohta PTK 163/2018 vp – Täysistunto 21.2.2019.
Kansalaisaloite KAA 4/2018 vp, Valiokunnan mietintö StVM 33/2018 vp

No niin. Nyt sitä päättäjiemme viisautta ja lupausten pitämistä sitten punnitaan.

1. Tuo tunteikas, värikäs ja lähes kahden tunnin eduskuntakeskustelu vakuutuslääkäreistä löytyy tekstimuodossa:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2018+4.aspx
Linkki luettu 11.8.2020

2. Tuo tunteikas, värikäs ja lähes kahden tunnin eduskuntakeskustelu vakuutuslääkäreistä löytyy .pdf-muodossa (23 A4-sivua):
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Documents/PTK_163+2018+4.pdf
Linkki luettu 11.8.2020

KAKSI KYSYMYSTÄ PÄÄTTÄJILLE
Joten, jos tapaat päättäjiämme loppukesän ja syksyn aikana kasvokkain tai sähköisten yhteyksien kautta, niin kysy rohkeasti oman ammattijärjestösi, suosikkipuolueesi ja eduskuntaryhmien puheenjohtajilta sekä ministereiltä, kansanedustajilta ja mepeiltä:

1. Miten kärjessä ja miksi, lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan sekä oikeusvaltioperiaatteisiin liittyvä asiakokonaisuus on heidän työlistallaan?

2. Mistä löytyvät heidän aikaisempien vuosien ja vuoden 2020 ratkaisuehdotuksensa sekä tekonsa tiedossa oleviin ongelmakohtiin?

Tarvittaessa tästä mobiiliflaijerista löytyy lisää jutunjuurta. Meille kaikille aiheesta kiinnostuneille.