Hitaan syöksykierteen – malli

Perustuslain mukaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan takaavan ”Saattaen vaihdettava” – toimintamallin sijasta Suomessa on, lakisääteisten vakuutusjärjestelmien piirissä, edelleen laajamittaisesti käytössä ”Hitaan syöksykierteen” – malli. Josta oheinen tuore kuvakooste.

Lue uutinen > tästä linkistä ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan kannaotto asiaan > tästä linkistä

Lue uutinen > tästä linkistä ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan kannaotto asiaan > tästä linkistä

Tämäkin malli on ollut myös sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon vakuutuslääkärijärjestelmän avoimuutta pohtineen työryhmän käytettävissä (STM091:00/2012) kuin myös tapaturma-ja ammattitautilain uudistamisesta annetussa lausunnossa (STM114:00/2009).

Vakuutusoikeuslakiin annettuun lausuntoon (OM/4/32/2006 Velpe ry) tämä malli liittyy myös tiukasti. Tästä seuraavasti selviävät syy- ja seuraussuhteet sille, että miksi kuseen laitettu ja pysyvästi työssään vammautunut ja/tai sairastunut joutuu valittamaan. Vuosien ajan.

Hitaan syöksykierteen – malli ensin kaaviona ja sitten selventävin tekstiselostein.

Mikäli ”Saattaen vaihdettava” – toimintamallin mukaista ratkaisupolkua ei haluta Suomessa edelleenkään toteuttaa, niin on syytä tuntea ja tiedostaa:

”Hitaan syöksykierteen” – malli

 

Vakuutusyhtiön taloudellinen motiivi on pudottaa mahdollisimman monta kuntien sosiaalitoimen maksettaviksi.

Vakuutusyhtiön taloudellinen motiivi on pudottaa mahdollisimman monta kuntien sosiaalitoimen maksettaviksi.

PORTAAT ALASPÄIN VAKUUTUSYHTIÖN HYLKÄÄVÄN PÄÄTÖKSEN JÄLKEEN

o Kaaviossa on kuvattu suomalainen hitaan syöksykierteen malli, joka pahimmillaan johtaa potilaan/vakuutetun vaiheittain tapahtuvaan syrjäytymiseen yhteiskunnasta.

o Taustalla on potilaan/vakuutetun pysyvän sairauden, tapaturman, ammattitaudin, liikenne-, potilas- tai lääkevahingon aiheuttama pysyvä työkyvyttömyys. Ja vakuutusyhtiö antaa hylkäävän päätöksen potilaan/vakuutetun eläkkeestä.

o Mikäli henkilö on jo ollut sairauspäivärahan maksimin 300 päivää sairauslomalla eivätkä Kela ja/tai työeläkeyhtiö myönnä jatkoa kuntoutustukena, vaan tekevät hylkäävän päätöksen, niin ensimmäinen paikka edelleen työkyvyttömälle potilaalle on hakeutua omaan työvoimatoimistoon työnhakijaksi.

o Nykykäytännön mukaan pitää potilaan tehdä työvoimatoimistoon ilmoittautuminen, vaikka työsuhde olisi edelleen voimassa.

o Vain tätä kautta toimien potilas voi hakea ammattiliittoon kuuluvana ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Työvoimatoimisto antaa asiassa työvoimapoliittisen lausunnon, joka lähetetään mahdollisesti maksavalle taholle.

o Liittoon kuulumaton taho hakee työvoimatoimiston kautta Kelan peruspäivärahaa ja sen lisäksi elämiseensä tarvittavia tukia oman kuntansa sosiaalitoimesta.

o Samaan aikaan potilaan/vakuutetun on osattava käynnistää määräaikojen puitteissa valitusprosessit, ellei hän ole tyytyväinen samaansa vakuutusyhtiön hylkäävään päätökseen.

o Samaan aikaan potilaan/vakuutetun on osattava selvittää ja hakea ne lääketieteellisen sekä ammatillisen kuntoutuksen väylät, jota kautta hän voi yrittää paluuta työelämään.

o KKO:n antama ennakkopäätös KKO:2006:104 on erittäin merkittävä kaikkien sairastuneiden työntekijöiden lakisääteisen vakuutusturvan kannalta.

o Työsuhde voidaan nyt laillisesti purkaa ilman seuraamuksia, jos työntekijän sairaus on jatkunut yli 12 kuukautta, mutta toisaalta tällä hetkellä voimassa olevien lakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä ei tarvitse potilaalle myöntää.

* * * * *

On myös entistä tärkeämpää julkisessa keskustelussa tuoda esiin se, että milloin hylkäävässä eläke- ja korvauspäätöksessä puhutaan:
* lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta – työtapaturmat ja ammattitaudit
* lakisääteisestä liikennevakuutuksesta – liikennevahingot
* lakisääteisestä työeläkevakuutuksesta – ennenaikainen työkyvyttömyys
* lakisääteisestä potilasvakuutuksesta – potilasvahingot
* lakisääteisestä lääkevahinkovakuutuksesta – lääkevahingot
* vapaaehtoisesta vakuutusturvasta – esimerkiksi matkavakuutus, sairauskuluvakuutus, tapaturmavakuutus jne.

MITÄ NEUVOKSI, MISTÄ TUKEA?

Uusi tuttavuus vertaistuessa on Älä Sairastu Vakavasti Suomessa – blogiliike. Tästä linkistä heidän keskusasemalleen. Sitten pääaiheessa eteenpäin.

Hylkäävä päätös tulee perustella selkeästi. Eläkehylkypäätöksen jälkeen on äärimmäisen tärkeää hylkäävän päätöksen tehneen tahon saada potilas/vakuutettu ymmärtämään, mihin tosiasialliseen näyttöön hylkäävä eläkepäätös perustuu; suhteessa hoitavan lääkärin lausuntoon tai hoitavien lääkärien lausuntoihin.

Samoin potilaalle/vakuutetulle tulee pystyä osoittamaan se, mihin eläkekorvausjärjestelmään Hän ensisijaisesti kuuluu ja mihin kirjalliseen sopimukseen perustuen? Työsuhteen voimassa ollessa, työnantajan ja työterveyshuollon mukana olo prosessin jatkossa on elintärkeää.

Samoin hylkäävän päätöksen tekijän tulee pystyä kertomaan ja osoittamaan, että miten monta erillistä paperiprosessia potilaan/vakuutetun tulee osata käynnistää, pitää käynnissä ja valvoa loppuun asti, etteivät lakiin perustuvat tiukat valitusten/hakemusten määräajat mene umpeen.

Yksi tärkeimmistä asioista hylkäävän päätöksen ymmärtämisessä on se, että potilaalle/vakuutetulle annetaan tiedoksi työnantajan ja vakuutusyhtiön välinen vakuutussopimus kopioina liitteineen. Etenkin koskien:

* työtapaturmia ja ammattitauteja
* työeläkevakuutus työkyvyttömyyttä koskien

Samoin kuin potilaalle/vakuutetulle tulee antaa tarkat tiedot siitä, mikä on kunkin vakuutusjärjestelmän sopimusehdot koskien pysyvää työkyvyttömyyttä. Tärkeintä on kertoa myös hylkäävän päätöksen saaneelle siitä, että koituuko työnantajalle kriteerit täyttävälle eläkkeelle jäämisestä ylimääräinen ja kertaluontoinen maksu vakuutusyhtiöön päin? Eli poistaa avoimesti rahallisen intressin epäilys hylkäävästä päätöksestä.

Samoin kuin se, mikä taho on potilaan/vakuutetun tapauksessa ja vakuutusjärjestelmässä ensisijainen auttajataho? Kuten oikeudellisissa ja lääketieteellisissä asioissa. Työnantaja? Ammattiliitto? Työterveyshuolto? Terveyskeskus? Ja kuka kustannukset kulloinkin maksaa.

Laajemmasta ratkaisumallista eli Kukkosen listasta

Mainokset

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
Kategoria(t): Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, maan tapa, Perustuslaki, Suomen ihmisoikeustilanne, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s