KAA 4/2018 vp vakuutuslääkärit ja tapaturmalaki

Kansalaisaloite 2837 vakuutuslääkäreitä ja tapaturmalakia koskien on saanut eduskunnan käsittelyyn uuden asiakirjatunnuksen:

”KAA 4/2018 vp Vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä poistettava mielivaltainen oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja. Tapaturmavakuutuslain 41 d § muuttaminen siten että tuo mielivaltaisuus poistuu.”

Kävi tämän kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyssä miten tahansa, niin tässä Suomi 2017 artikkelissa saattaa olla yhden tai useamman uuden kansalaisaloitteen siemen. Kysehän ei ole vain yhden lakipykälän sisällön korjaamisesta. Siitä tässä bloggauksessa; muutamin esimerkkitapauksin tarkemmin. Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä.

Mobiililaitteiden verkostoissa elokuussa levinnyt mobiiliflaijeri isosta aiheesta.

Jostain syystä johtuen; kukaan päättäjistämme ei tunnu tietävän tai muistavan sitä, että miten tutkivat/hoitavat lääkärit ja vakuutuslääkärit on voitu laittaa perustuslain (PL 6) yhdenvertaisuuspykälän suhteen eri arvoiseen asemaan! Ensin yhteen lakipykälään ja sitten yhä useampiin kopioiden! Joten vakuutuslääkäreille kaikessa hiljaisuudessa myönnetty mielivaltainen oikeus kumota potilasta/vakuutettua tutkineen/hoitaneen lääkärin lausuntoja taitaa olla osa maan tapaa!

Tässä Suomi 2017 – artikkelissa olevien pdf muotoisten – liitteiden lukemiseen tarvitset tietokoneellesi ilmaisen Acrobat Reader –ohjelman tai mobiililaitteellesi .pdf – muotoa lukevan appsin. Artikkelissa olevat kuvakoosteet on tehty helposti talteen otettavaan ja edelleen jaettavaan muotoon.

On tärkeää muistaa tämä seuraava, koska kyse on miljardien eurojen liiketoiminta-alueesta, joka perustuu julkisen vallan käyttöön valtaosin yksityisesti omistetuissa vakuutus- ja eläkeyhtiöissä.

Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

SISÄLLYSLUETTELO
Kolme avainkysymystä vallasta
Kenen käskystä tapaturmalain muutos toteutettiin?
Ohi hallitusohjelman ja kaikessa hiljaisuudessa
Sote-uudistus ja vakuutusyhtiöiden ekosysteemit
Vakuutuslääkärien ylivallasta
Vakuutusyhtiöiden ylivallasta
Tapaturmalaki 41d ja sen jälkeiset samanlaiset lainkohdat
> Tässä kohtaa iso HUOM!
Hylkäävien korvauspäätösten perusteleminen
Lisätietoa isosta kuvasta

KOLME AVAINKYSYMYSTÄ VALLASTA
1. Kenellä on todellinen valta sosiaalivakuutuksissa?
2. Mihin lakiin tai sopimukseen perustuen?
3. Miten samat henkilöt ja organisaatiot voivat olla käyttämässä, niin sanotusti tuoleja vaihtaen, lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?

Tässä vuoden 2016 kuvakoosteessa yksi suurimmista vallankäyttäjistä kaikilla vallan kolmijako-opin mukaisilla alueilla; lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan piirissä eli Elinkeinoelämän keskusliiton iso johtaja Mikko Nyyssölä kertoi, että kaikki on nyt kunnossa vakuutuslääkäriasioiden suhteen. Joten rutinat ja kitinät pois!mi

Miten monesta hylkäävästä päätöksestä hänen nimensä löytyy?

Kysehän ei ole enää yksittäistapauksista.

Yksi iso satojen tuhansien korvaustapausten ryhmä, joka on myös ollut pahasti kafkamaisessa kyykytyksessä ovat työssään sisäilmamyrkyistä (home, kemikaalit, asbesti) sairastuneet. Sekä ulkoilmassa erilaisista pölyistä, tärinästä ja melusta pysyvästi sairastuneet.

Työssään tapaturmassa pysyvästi vammautuneita sekä liikenne-, potilas- ja/tai lääkevahingon kautta helvetillisiin vakuutustaisteluihin joutuneita unohtamatta.

Toivottavasti toimittajatkin saavat taikka uskaltavat kirjoittaa tämän kafkamaisen ja mafiamaisen järjestelmän auki. Eri kanteilta tarkasteltuna.

KENEN KÄSKYSTÄ TAPATURMALAIN MUUTOS TOTEUTETTIIN?
Tämän hetken tiedon mukaan tapaturmalain 41 d muuttamisesta vuonna 2004 ei  ole pyydetty lausuntoja eikä keskusteltu perustuslakiasiantuntijoiden kanssa.

Vaan erittäin merkittävän valta – asetelman muutos tutkivat/hoitavat lääkärit vs. vakuutuslääkärit tehtiin yksittäisellä asetuksella tapaturmalakiin. Valiokunnassa kuullut asiantuntijat olivat etujärjestöjen edustajia ja vakuutusalalle päin kallellaan olevia virkamiehiä.

Aiheesta on ollut saatavilla vain tämä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö, StVM 12/2004 vp, josta löytyy seuraavan linkin takaa myös kaikki käsittelyn eduskunnan ison salin käsittelyvaiheet, asiakirjat ja keskustelut eduskunnassa.

HE 62/2004 vp
”Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta”
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+62/2004

Linkki luettu 29.8.2018

Eli vaarattomalta tuntunut lakipykälä meni kaikessa hiljaisuudessa läpi. Jonka jälkeen sitä monistettiin vuosien saatossa myös muihin lakeihin. Joista löytyy hieman tuonnempana yksilöityä tietoa jatkokeskustelujen ja mahdollisten uusien kansalaisaloitteiden tai jopa mielenosoitusten pohjaksi.

Eduskunnan kirjastosta tilauksen kautta saatavilla olevat asiakirjat kansalaisaloitetta 2837/KAA 4/2018 vp koskien ovat .pdf – muodossa tässä:

Kansalaisaloite 2837_StVM 12_2004 ja HE 62_2004 vp_Eduskunnan kirjasto 13042018_Diaariote_Oikeusministeriön lausunto 17052004
> Näin myös vakuutusala perustelee lakimuutosten tarpeellisuutta.

Kansalaisaloite 2837_StVPTK_26_28042004_HE 62_2004 tapaturmalaki 41d_Pöytäkirja

Kansalaisaloite 2837_StVPTK_36_18052004_HE 62_2004 tapaturmalaki 41d_Pöytäkirja

Kansalaisaloite 2837_StVPTK_43_02062004_HE 62_2004 tapaturmalaki 41d_Pöytäkirja

Kansalaisaloite 2837_StVPTK_44_03062004_HE 62_2004 tapaturmalaki 41d_Pöytäkirja_Asiakirja A 5 kohta sivut 2 ja 3

Mitenkähän mahtavat; valiokunnan elossa olevat jäsenet, virkamiehet ja valiokunnan kuulemat etujärjestöjen lobbarit muistaa, tuolloiset tilanteet ja selvittelyt?

Mielenkiintoinen yhteensattuma on se, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimi tuolloin vuosina 1987–1999 Ilmarisen vakuutuslääkärinä toiminut ja kokoomusta edustanut kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä.

OHI HALLITUSOHJELMAN JA KAIKESSA HILJAISUUDESSA
Nyt eduskunnan sisällä olevassa kansalaisaloitteessa 2837/KAA 4/2018 vp on vasta yksi, niistä neljästä laeista ja lakipykälistä, jotka saatettiin voimaan eduskunnassa vuosina 2003-2007. Kaikessa hiljaisuudessa ja ohi hallitusohjelman!

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana toimi sdp:n kansanedustaja Valto Koski. Lakivaliokunnan puheenjohtajana toimi; yhden kauden, vihreiden oikeusministeri Tuija Brax. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana toimi kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi.

Kahden lääkärin loukku – lakipaketti
( > nelikantaisen toimintamallin kautta luotuna)

Ranskalaisin viivoin kaikkein merkittävimmät käytännön vaikutukset:
> Oikeusturvan ajankuva – blogiin johtavat linkit luettu 30.8.2018.
> Ennen uusien kansalaisaloitteiden tekemistä, kunkin lain nykytilanne kannattaa varmistaa esimerkiksi Finlex-palvelusta.

1. HE 62/2004 – Hallituksen esitys laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta

– vakuutuslääkärien rikosoikeudellinen vastuu poistettiin.
– hoitava lääkäri antaa lausuntonsa vakuuttaen antamansa tiedot omatuntonsa ja kunniansa kautta oikeiksi.
– vakuutuslääkäri voi hylätä hoitavan lääkärin lausunnossa esittämät löydökset lyhimmillään sanalla ”ei”.

2. HE 47/2005 (HE 155/2003) – Hallituksen esitys toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp) täydentämisestä

– tapaturma-asiain muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenenä voi toimia vain toisen tuomioistuinkäsittelyn osapuolen eli vakuutusyhtiön kouluttama vakuutuslääkäri.

3. HE 91/2006 – Hallituksen esitys työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta

– työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenenä voi toimia vain toisen tuomioistuinkäsittelyn osapuolen eli työeläkeyhtiön tai – laitoksen kouluttama vakuutuslääkäri.

4. HE 12/2006 – Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

– koskee mm. koko vakuutusoikeudellista erityistuomioistuinjärjestelmää.
– vakuutuslääkärijäsenen lausumat ja siten perustelut ovat 80 vuotta päätöksen antamisesta salaisia myös asianomaiselta itseltään.
– valtaosassa vakuutusasioista pääpaino on lääketieteellisten seikkojen selvittelyssä.
– vakuutusoikeudellinen tuomioistuinkäsittely tapahtuu suljetusti ja kirjallisesti.

Mikä on kaikessa hiljaisuudessa tehty, niin se saatetaan myös kaikessa hiljaisuudessa korjata. Joten ennen uusien kansalaisaloitteiden tekemistä, kunkin lain ja lakipykälän nykytilanne kannattaa varmistaa; esimerkiksi Finlex-palvelusta tai eduskunnan kirjastosta.

SOTE-UUDISTUS JA VAKUUTUSYHTIÖDEN EKOSYSTEEMIT
Kahden sivun kokoisessa Helsingin Sanomien – jutussa 15.5.2018 kerrottiin, että ”Tällaisia ovat neljä suurinta terveysyritystä”.

Mielenkiintoista olisi saada kuulla tuon nelikon ulkopuolella olevan Pohjola Terveys Oy:n kokoluokasta tilannekuvaa. Onhan isoilta investoinneilta; jo pelkästään isoihin rakennuksiin, vaikuttavat Omasairaala – konseptit jo toiminnassa Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Sisältäen nopeat erikoislääkärin tutkimuksiin pääsyt sekä erikoissairaalan leikkaus – ja kuntoutuspalvelut. Toiminnassa jo olevaa työterveyshuoltoa ja ajatuksia terveyskeskustoimintojen sovittamisesta kyseisiin tiloihin unohtamatta.

Nimittäin. Nyt näyttää vahvasti siltä, että tätä seuraavaa potilaan/vakuutetun eli asiakkaan oikeusturvan toteutumisen kannalta tärkeää asiaa ei olla ottamassa soten valinnanvapaudessa mitenkään huomioon! On vain tullut ympäripyöreitä vastauksia siitä, että katsotaan sitten, kun nähdään mitä valinnanvapauslakipaketti sisältää.

Kuuluuko tämä asiakokonaisuus perustuslakivaliokunnan, lakivaliokunnan vai sosiaali- ja terveysvaliokunnan huomioitavaksi? Vai ensin Suomen ja EU:n laillisuusvalvojien arvioitavaksi?

Aihekokonaisuus kuuluu osaltaan; vakuutuslääkäreihin sekä heidän rooliinsa erittäin merkittävinä julkisen vallan käyttäjinä liittyvään, vilkkaaseen keskusteluun sosiaalisessa mediassa. Kuten kuinka monessa eri roolissa ja kuinka nopeasti vaihtaen, kukin lääkäri voi jatkossa työssään toimia? Sekä kuinka avoimesti erilaiset sidonnaisuudet pitää olla potilaan/vakuutetun arvioitavissa? Jo ennen, kun hän tilaa vastaanottoaikaa.

Tämä seuraava; soten valinnanvapauteen liittyvä, asiakokonaisuus on jostain syystä pysynyt pimennossa HUOM! kaikkien eduskuntapuolueiden suunnasta, vaikka on erittäin tärkeä asia potilaille/vakuutetuille, jotta perustuslain takaamat perusoikeudet ja oikeusvaltioperiaatteet; toteutuisivat tosielämässä. Ihan oikeasti.

Nimittäin. Sote – uudistuksen myötä markkinoilla tulee olemaan entistä enemmän vakuutusyhtiöiden kokonaan tai osittain omistamia työterveysasemia, terveyskeskuksia, sairaaloita ja kuntoutuslaitoksia. Joten yksi sote – uudistuksen valinnanvapauden tärkeimmistä asioista lienee se, että potilas/vakuutettu voi olla menemättä omassa sairaus-/vahinkoasiassaan HUOM! halutessaan myös vakuutuslääkärinä toimivan vastaanotolle? Ilman, että tuosta valinnanvapaudesta vakuutus- tai eläkeyhtiön taholta mitenkään rangaistaan, jolloin on syytä tehdä tarvittavat korjaukset nykyiseen lainsäädäntöön. Esimerkiksi tässä artikkelissa esiintyville laeille ja lakipykälille.

Joten toivotaan, että ennen soten valinnanvapauslakien loppuun saattamista eduskunnassa, kaikkien HUOM! erittäin merkittävää julkista valtaa käyttävien ja vakuutuslääkäreinä sekä oikeusprosesseissa vakiotodistajina – ja – lausunnonantajina toimivien lääkäreiden tiedot ovat; KHO:2014:83 vuosikirjapäätöksen mukaisesti kaikkien potilaiden/vakuutettujen helposti saatavilla.

Muuten jatkossakin moni potilas/vakuutettu menee HUOM! tietämättään omassa sairaus- ja vahinkoasiassaan myös vakuutuslääkärinä toimivan vastaanotolle.

Uhaten näin vakuutusalan julkisuudessa ajamaa asetelmaa, jonka mukaan potilaiden/vakuutettujen tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu voidaan taata vain sillä, että vakuutuslääkäri ei tapaa kasvokkain potilaita/vakuutettuja.

VAKUUTUSLÄÄKÄRIEN YLIVALLASTA
Joten tosielämän vanhojen kafkamaisten tilanteiden poistamiseksi ja uusien estämiseksi; vuonna 2018 onkin syytä kysyä, miksei vieläkään potilasta tutkivien/hoitavien lääkärien ja vakuutuslääkärien perustuslain (PL 6) takaama yhdenvertaisuus toteudu tosielämässä?

Entistä nuoremmat sukupolvet ovat ihmeissään siitä, että miksi ero lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan alueilla; virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välillä on kasvanut niin isoksi? Entä missä menee yksittäistapauksien määrällinen raja?

Tässä linkissä vuoden 2010 strömsöläistä tilannekuvaa; Suomen lääkäriliiton entisen toiminnanjohtajan Heikki Pälveen suulla kerrottuna. kuinka hänen mielestään asiat tuolloin kahdeksan vuotta sitten hoituivat.

Tiesitkö jo tämän?

Hallituksella ei ole tällä hetkellä vireillä olevia lakihankkeita kansalaisaloite 2837/KAA 4/2018 vp vastaavista aiheista. Joten
Helsingissä 29.11.2017 vakuutusalan järjestämässä lobbaustilaisuudessa kahden kansanedustajan tekemille ja vakuutuslääkäreitä sekä tapaturmalakia koskeville lakialoitteille pantiin stoppi.

>>> Vakuutuslääkärijärjestelmää koskeva seminaari.

 Kuka muistaa pitkäaikaisen vakuutusasioiden ylimmän virkamiehen ulostulon vuonna 2011 ja mihin kaikkeen se tuolloin johtikaan? Parin pienen lehtijutun jälkeen. Ei mihinkään.

Joten olisiko myös vakuutustaistelujen ja – prosessien alkupäässä paljon korjattavaa?

1. Korvauskäsittelyt
Aiheesta on eduskunnan käsittelyssä kansalaisaloite 2837/KAA 4/2018 vp. Läpivalaisussa ovat sen myötä tutkivat/hoitavat lääkärit ja vakuutuslääkärit sekä tapaturmalaki alkaen vuodesta 2004.
>>> Kyse on myös useammasta vastaavan sisältöisestä lakipykälästä.

2. Tuomioistuinkäsittelyt
Pienelle julkisuudelle on myös jäänyt se, että kirjallisesti ja suljetusti toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä, vakuutuslääkärijäsen istuu tuomarin valan tehneenä ratkaisukokoonpanossa ja voi antaa tutkivan/hoitavan lääkärin, kunnian ja omatunnon kautta allekirjoittamalle lääkärinlausunnolle, hylkäämistä suosittavan päätösehdotuksen, joka voi olla lyhimmillään merkintä ”EI” valitusasian käsittelijä- ja esittelijämuistioon. Vaikka laajan valitusasian pääpaino on ollut lääketieteellisten seikkojen toteennäytössä, esimerkiksi työtapaturmatapauksessa syy-yhteyteen liittyen.

Lisäksi ratkaisukokoonpanoon kuuluvan vakuutuslääkärijäsenen lausumat ovat 80 vuotta salaisia. Myös asianomaiselta itseltään, vaikka koko laajan asiakokonaisuuden tuomioistuinprosessi on ollut kirjallinen ja suljettu eikä valittajalle ole myönnetty suullista käsittelyä missään vaiheessa.

Tämä laki toteutettiin ”Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi” eli HE 12/2006 mukaisesti.

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2006/20060012
Linkki luettu 26.8.2018

Tämän voimaan saatetun lakipykälän voi ymmärtää, jos kyseessä on ollut avoin suullinen käsittely:

15 §
Hallintotuomioistuimen neuvottelun salassapito

”Hallintotuomioistuimen neuvottelu toimitetaan asianosaisten ja yleisön läsnä olematta. Neuvottelun sisältö on pidettävä salassa. Salassapitoaika on 80 vuotta asian vireilletulosta tuomioistuimessa.”

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2006/20060012#idp446105456
Luettu 30.8.2018

Kirjallisesti ja suljetussa toimivassa vakuutusoikeusjärjestelmässä suullisia ja siten todellisia tuomioistuinkäsittelyjä oli vuonna 2016 peräti 0 kappaletta!

Aiheesta löytyy vakuutusoikeutta ja tätä nimenomaista lakia koskeva bloggaus Oikeusturvan ajankuva – blogista:
http://ajankuva.blogspot.com/2007/06/suomalainen-kahden-lkrin-loukku-100_27.html
Linkki luettu 26.8.2018

Kyseessä on toinen lakimuutos koskien kahden lääkärin loukku – lakipakettia, joka saatettiin voimaan kaikessa hiljaisuudessa, ohi hallitusohjelman, pääministeri Matti Vanhasen I hallituksen aikana 2003-2007.

http://ajankuva.blogspot.com/2007/07/yhteenvetoa-nelikantaisesta.html
Linkki luettu 26.8.2018

Eikä tuossa kaikki.

Läpivalaisussa ovat tämän kansalaisaloitteen 2837/KAA 4/2018 vp myötä, vasta tutkivat/hoitavat lääkärit ja vakuutuslääkärit sekä tapaturmalaki alkaen vuodesta 2004. Pienelle huomiolle on jäänyt toistaiseksi se, että kyse on myös useammasta vastaavan sisältöisestä lakipykälästä. Jotka on saatettu voimaan vuosien saatossa; kaikessa hiljaisuudessa.

Eikä tuossa vielä kaikki. Lakien nykytilanteet aina ennen uusien kansalaisaloitteiden tekemistä, kannattaa varmistaa esimerkiksi Finlex-palvelusta tai eduskunnan kirjastosta.

VAKUUTUSYHTIÖIDEN YLIVALLASTA
Se jolla tässä kuviossa on rahat; saa määrätä aika paljosta muustakin. Eikä tässä mitään. Hyvissä ajoin vakuutusalan puolella on osattu sote – uudistuksen yksityistämiseen varautua.

Muutamiin lakeihin on jo kirjoitettu vakuutusyhtiöille ja eläkelaitoksille oikeus määrätä tutkimukseen menosta. Aina niiden valitsemalle lääkärille ja/tai tutkimus- ja hoitopaikkaan ulottuvana, joidenka sidonnaisuudet/syy-yhteys/eturistiriita – keskustelut ovat vielä soten valinnanvapauden edetessä kokonaan käsittelemättä.

Jolloin riski siitä kasvaa, että potilas tapaa tietämättään omassa sairaus- tai vahinkoasiassa myös vakuutuslääkärinä toimivan. Tämä uhkaa potilaiden/vakuutettujen yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua, jossa vakuutuslääkäri ei voi vakuutusalan väittämän mukaan tavata muitakaan potilaita/vakuutettuja.

Esimerkiksi nämä seuraavat lakipykälät liittyvät myös soten valinnanvapauteen ja vakuutuslääkärien HUOM! kaikkien sidonnaisuuksien haasteisiin:

1.
Tapaturmavakuutuslaki

24.4.2015/459

42 §
Vakuutuslaitoksen oikeus ohjata vahingoittunut hoitopaikkaan

”Vakuutuslaitoksella on oikeus maksusitoumuksella ohjata vahingoittunut valitsemaansa hoitopaikkaan silloin, kun on kyse 41 §:n 2 momentissa tarkoitetusta hoidosta. Hoitopaikan on oltava sellainen, jossa vahingoittunut saa korvattavan vahingon edellyttämän hoidon.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tapaturmavakuutus#L8P42
Linkki luettu 29.8.2018

132 §
Velvollisuus mennä tutkimuksiin
”Vahingoittunut on velvollinen korvauksen saamiseksi menemään viivytyksettä vakuutuslaitoksen osoittamaan vammansa tai sairautensa taikka työ- ja toimintakykynsä selvittämistä varten lääketieteellisesti hyväksyttyyn ja hyvään hoito- ja toimintakäytäntöön perustuvaan tutkimukseen, joka on tarpeen korvausoikeuden selvittämistä varten.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#L17P132
Luettu 29.8.2018

2.
Liikennevakuutuslaki

17.6.2016/460

57 §
Vakuutusyhtiön oikeus ohjata vahinkoa kärsinyt hoitopaikkaan

”Vakuutusyhtiöllä on oikeus maksusitoumuksella ohjata vahinkoa kärsinyt valitsemaansa hoitopaikkaan silloin, kun on kyse 56 §:n 2 momentissa tarkoitetusta hoidosta. Hoitopaikan on oltava sellainen, jossa vahinkoa kärsinyt saa korvattavan liikennevahingon edellyttämän hoidon.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160460?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Liikennevakuutuslaki#L4P57
Linkki luettu 29.8.2018

3.
Työntekijän eläkelaki
19.5.2006/395

46 §
Selvitys työkyvyttömyyden jatkumisesta

”Jos eläkelaitoksella on perusteltua syytä olettaa, että eläkkeensaajan työkyky on palautunut, eläkkeensaaja on velvollinen käymään eläkelaitoksen määräyksestä työkyvyttömyyden jatkumisen selvittämistä varten tutkittavana eläkelaitoksen nimeämän laillistetun lääkärin luona tai eläkelaitoksen osoittamassa kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa. Eläkelaitoksen on tällöin korvattava tutkimuksesta ja mahdollisista matkoista aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#L3P46
Luettu 29.8.2018

102 §
Työkyvyttömyyseläkkeen hakijan terveydentilaselvitys

”Työkyvyttömyyseläkkeen hakijan on toimitettava eläkelaitokselle terveydentilastaan laadittu lääkärinlausunto, joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman. Eläkelaitos voi kuitenkin hyväksyä muunkinlaisen lääkärinlausunnon tai sitä vastaavan selvityksen. Eläkelaitos voi myös omalla kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon, jos hakija on hoidettavana sairaalassa tai siihen on muu erityinen syy.

Työkyvyttömyyseläkkeen hakija on velvollinen eläkelaitoksen osoituksesta käymään työkyvyn heikentymisen selvittämistä varten tutkittavana eläkelaitoksen nimeämän laillistetun lääkärin luona tai eläkelaitoksen osoittamassa kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa. Jos hakija ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy tutkimuksesta, eläkehakemus voidaan ratkaista eläkelaitoksen käytettävissä olevan selvityksen nojalla.

Eläkelaitos on velvollinen korvaamaan työkyvyttömyyseläkkeenhakijalle 2 momentissa tarkoitetusta tutkimuksesta ja mahdollisista matkoista aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#L7P102
Luettu 29.8.2018

102 a § (29.1.2016/69)
Työuraeläkkeen hakemista koskevat selvitykset

”Työuraeläkkeen hakija on velvollinen eläkelaitoksen osoituksesta käymään työkyvyn heikentymisen selvittämistä tai tässä pykälässä säädetyn lausunnon hankkimista varten tutkittavana eläkelaitoksen nimeämän laillistetun lääkärin luona tai eläkelaitoksen osoittamassa kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa. Jos hakija ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy tutkimuksesta, eläkehakemus voidaan ratkaista eläkelaitoksen käytettävissä olevan selvityksen nojalla.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#L7P102a
Luettu 29.8.2018

4.
Kunnallinen eläkelaki
549/2003

99 §
Selvitys terveydentilasta

”Haettaessa työkyvyttömyyseläkettä kunnalliselle eläkelaitokselle on toimitettava sen vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella hakijan terveydentilasta laadittu lääkärinlausunto, joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman. Eläkelaitos voi hyväksyä muunkinlaisen lääkärinlausunnon tai sitä vastaavan selvityksen. Jos hakija on hoidettavana sairaalassa tai jos siihen on muu erityinen syy, eläkelaitos voi myös omalla kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon.

Työkyvyttömyyseläkkeen hakija tai saaja on velvollinen eläkelaitoksen määräyksestä käymään työkyvyttömyyden selvittämiseksi eläkelaitoksen nimeämän lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitetun ammattihenkilön luona tai eläkelaitoksen osoittamassa potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä. Eläkelaitoksen on tällöin korvattava tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset, joihin luetaan myös kohtuulliset matkakustannukset ja kohtuullinen matkapäiväraha toiselle paikkakunnalle määräyksen mukaan tehdystä matkasta. Jos hakija tai saaja ilman hyväksyttävää syytä jättää edellä tarkoitetun määräyksen noudattamatta, hakemuksen käsittely voidaan määrätä raukeamaan.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030549#Pidp446355600
Luettu 29.8.2018

5.
Merimieseläkelaki
22.12.2006/1290

46 §
Selvitys työkyvyttömyyden jatkumisesta

”Jos eläkekassalla on perusteltua syytä olettaa, että eläkkeensaajan työkyky on palautunut, eläkkeensaaja on velvollinen käymään eläkekassan määräyksestä työkyvyttömyyden jatkumisen selvittämistä varten tutkittavana eläkekassan nimeämän laillistetun lääkärin luona tai eläkekassan osoittamassa kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa. Eläkekassan on tällöin korvattava tutkimuksesta ja mahdollisista matkoista aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061290#L3P46
Luettu 29.8.2018

Pelkona tämän aiheen isossa kuvassa on se, että kokoomus/keskusta/siniset – vetoisessa ja vakuutusala työntöisessä valinnanvapausmallissa vakuutusyhtiöiden erivapaus hoitopaikan määräämiseen jatkuu ja vahvistuu. Jolloin vakuutettu/potilas ei voi vaikuttaa siihen, kuinka monia vakuutuslääkäreitä hoitoketjuun ja paperimerkintöjen tekemiseen hänen vahinkotapauksessaan osallistuu. Ja tämä asiakokonaisuus lienee jo perustuslain takaamien perusoikeuksien toteutumisen suhteen tärkeää selvittää. Perin pohjin.

Muistaen sen tosiasian, että virkamiehet, lobbarit ja ministereiden tausta-avustajat pysyvät, kun taas kansanedustajat, ministerit ja hallitukset vaihtuvat.

TAPATURMALAKI 41 d JA SEN JÄLKEISET LAINKOHDAT
Sitten lisää päivänvaloa tarvitsevista muista lakipykälistä, jotka liittyvät kansalaisaloite 2837/KAA 4/2018 vp aiheeseen tiukasti.

Kun näiden lakien ja lakipykälien taustoja tutkiin hieman tarkemmin, niin tajuaa sen, että miksi galluppeja tällä hetkellä johtavien sosialidemokraattien eli sdp:n leirissä ollaan näistä asioista. Hiljaa. Hiiren hiljaa. Myös piirun verran demareista vasemmallakin päin.

Ensin kansalaisaloitteen 2837/KAA 4/2018 vp alkulähteille ja eduskunnan asiakirjoihin.

Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta
1204/1996

41 d §
”Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian käsittelyyn ja merkittävä kannanottonsa asiakirjoihin.”

HE 227/1996
StVM 39/1996
EV 235/1996
Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Sosiaali- ja terveysministeri
Sinikka Mönkäre

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19961204?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=1204%2F1996%20#Pidp446275792
Luettu 29.8.2018

Sitten kansalaisaloitteen 2837/ KAA 4/2018 vp käynnistykseen johtanut lakipykälä.

Laki tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta
545/2004

Eduskunnan päätöksen mukaisesti…

41 d §
Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä kannanottonsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2004.

HE 62/2004
StVM 12/2004
EV 87/2004
Naantalissa 24 päivänä kesäkuuta 2004

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Tarja Filatov

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040545
Luettu 29.8.2018

Tämän hetken tilanne. Eli per 30.8.2018.

Työtapaturma- ja ammattitautilaki
24.4.2015/459

121 §
Lääkäriasiantuntijan osallistuminen korvausasian käsittelyyn

”Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#L16P121
Luettu 29,2018

* * * * *

Tähän kohtaa iso HUOM!
Vakuutusala ei pidä kansalaisaloitteessa 2837/ KAA 4/2018 vp mainittuja asioita ja tapaturmalain kohtaa korjauksen arvoisena, koska vakuutuslääkärit toimivat heidän mukaansa virkavastuulla.

Näin kertoi Tapaturmavakuutuskeskus Twitterissä 9. ja 13.3.2018.

Kuvakoosteen keskustelu Twitterissä:
https://twitter.com/Tapvakkeskus/status/973505728450322432?s=19
> Linkki luettu 26.8.2018

Heidän mukaansa potilas/vakuutettu voi yrittää haastaa vakuutuslääkärin vahingonkorvauslain mukaiseen vahingonkorvausvastuuseen. Sellaisesta lausumasta tai kannanotosta, jota potilas/vakuutettu pitää valheellisena tai virheellisenä.

Ongelmana kyseisessä menettelyssä potilaan/vakuutetun kannalta on ensinnäkin se, että se on erittäin kallista. Varsinkin, jos vastapuolen kustannukset tulevat potilaan/vakuutetun maksettaviksi, kun ja jos hän häviää tuonkin oikeusprosessin?

Toisekseen, jos noita valheellisia lausumia tai kannanottoja on syntynyt saman vakuutusyhtiön eri vakuutuslääkärien toimesta useita? Mikä on virkavastuun mittaamisen hinta tuolloin? Ja pitääkö virkavastuuseen saattamisen yritykset tehdä kaikista valheellisilta tuntuvista lausumista ja kannanotoista?

Työtapaturma- ja ammattitautilaki
24.4.2015/459

206 §
Virkavastuu
”Vakuutusyhtiön ja Tapaturmavakuutuskeskuksen palveluksessa olevaan henkilöön sekä hallituksen jäseneen sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#L27P206
Luettu 29.8.2018

Toivottavasti julkisuuteen saadaan pian, vakuutuslääkärien virkavastuun mittaamisesta esimerkkitapauksia ja siten hintoja, mitä virkavastuun mittaaminen maksaa?

* * * * *

Sitten eteenpäin korjausta vaativien ja vakuutuslääkäreitä koskevien lakipykälien paikallistamisessa. Kansalaisaloitteen 2837/KAA 4/2018 vp käynnistämällä polulla kulkien. Ainakin nämä lainkohdat vaativat korjauksen, jotta potilasta/vakuutettua tutkivat/hoitavat lääkärit pääsevät vakuutuslääkäreiden kanssa; perustuslain (PL) yhdenvertaisuuspykälän kanssa ammattikuntana tasa-arvoiseen asemaan.

Tähän mennessä muita ilmi tulleita lakipykäliä on löydetty kuusi (6) kappaletta:

1.
Työtapaturma- ja ammattitautilaki
24.4.2015/459

121 §
Lääkäriasiantuntijan osallistuminen korvausasian käsittelyyn

”Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#L16P121
Luettu 29,2018

2.
Työntekijän eläkelaki
19.5.2006/395

40 § (7.11.2014/870)
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri

”Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#L3P40
Luettu 29.8.2018

3.
Merimieseläkelaki
22.12.2006/1290

40 § (7.11.2014/872)

Eläkekassan asiantuntijalääkäri
”Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Eläkekassan lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061290#L3P40
Luettu 29.8.2018

4.
Valtion eläkelaki
1295/2006

105 §
Lääkärin osallistuminen päätöksentekoon Valtiokonttorissa

”Yhden tai useamman laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun Valtiokonttorissa. Valtiokonttorin lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061295#Pidp447138384
Luettu 29.8.2018

5.
Yrittäjän eläkelaki
22.12.2006/1272

37 § (7.11.2014/871)
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri

”Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061272#L3P37
Luettu 30.8.2018

6.
Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki
261/2008

15 §
Lääkärin osallistuminen päätöksentekoon Kirkon keskusrahastossa

”Yhden tai useamman laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun. Kirkon keskusrahaston lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080261#Pidp446565456
Luettu 29.8.2018

Joten kansalaisaloite 2837/ KAA 4/2018 vp on osunut enemmän kuin paremmin ongelmien ytimiin. Ainakin seitsemän (7) lakipykälää tarvitsee potilaiden/vakuutettujen ja lääkärien näkökulmasta katsottuna korjausta.

Eikä tuossa suinkaan kaikki.

HYLKÄÄVIEN KORVAUSPÄÄTÖSTEN PERUSTELEMINEN
Vakuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten antamien päätösten perusteleminen on ollut lainsäädännössä vaatimuksena jo pitkään. Kokonaan eri asia on sitten se, kuinka lakien velvoitteita tosielämässä noudatetaan. Varsinkin hylkäävissä korvauspäätöksissä sekä kirjallisesti ja suljetusti tapahtuvissa muutoksenhakuvaiheissa.

Hallintolaki
6.6.2003/434

2 §
Soveltamisala

”Tässä laissa säädetään hyvän hallinnon perusteista sekä hallintoasiassa noudatettavasta menettelystä.

Tätä lakia sovelletaan valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa ja itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin kansliassa (viranomainen).

Tätä lakia sovelletaan valtion liikelaitoksissa, julkisoikeudellisissa yhdistyksissä sekä yksityisissä niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=hallintolaki#L1P2
Luettu 30.8.2018

45 §
Päätöksen perusteleminen

”Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos:

1) tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista;
2) päätös koskee kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia;
3) päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai sellaisen edun myöntämistä, joka perustuu hakijan ominaisuuksien arviointiin;
4) päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta; taikka
5) perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta.

Perustelut on kuitenkin 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa esitettävä, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=hallintolaki#L7P45
Luettu 30.8.2018

Hallintolainkäyttölaki
26.7.1996/586

53 §
Päätöksen perusteleminen

”Päätös on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja millä oikeudellisella perusteella siihen on päädytty.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960586?search[type]=pika&search[pika]=hallintolaink%C3%A4ytt%C3%B6laki#L9P53
Luettu 30.8.2018

Hyvää tarkoittavista laeista huolimatta, vakuutusyhtiöt ja eläkelaitokset ovat antaneet hylkääviä päätöksiä ilman tosiasiallisia perusteluita. Mitä kalliimmasta korvausasiasta on ollut kysymys; sitä varmemmin hylkäävä päätös on tullut. Perusteluna perusteluja peränneelle vakuutetulle/potilaalle vastataan yleensä, että ainahan voit valittaa. Eikä se maksa mitään.

Pinnan alla onkin asian suhteen kuohunut pitkään. Siksi muutamiin vakuutuksia koskeviin lakeihin tehtiin tarkennuksia.

Vakuutusalan lobbarit integroituina virkamieskuntaan?

Finanssi- eli vakuutus- sekä eläkealan sekä niiden etujärjestöjen valta on mittaamattoman suuri; kaikilla vallan käytön alueilla Suomessa. ”Seminaaritoiminta” matkaohjelmineen on yksi pimeänä pysynyt vaikuttamisen alue.

Veemäisen miehen maineessa oleva verotusneuvos Markku Hirvonen on kiteyttänyt lobbareiden ja virkamiesten hyvin läheiset suhteet oivasti:

”– …torjuvia hankkeita ja aloitteita voidaan virkamieskoneistossa estää. Kyse on siitä, mitä tahoja virkamiehet herkimmin kuuntelevat.

Ministeriöiden virkamiehet tuntevat varsin hyvin erilaisten etujärjestöjen väkeä. He ovat entisiä työtovereita ja käyvät samoissa tilaisuuksissa ja seminaareissa.

Ei siinä tarvitse olla mitään suoraa lahjomista. Siinä vain ymmärretään”, Hirvonen kuvailee.” Lähde: Voima 5/2014 s. 20-22 – Verolaput, olkaa hyvä

Ministerit, kansanedustajat ja hallitukset vaihtuvat. Virkamiehet ja lobbarit sekä ministereiden tausta-avustajat pysyvät.

Tässä seuraavana taitavat olla vuonna 2013 toimineen vakuutuslääkärityöryhmän (STM091:00/2012) ainoat lakimuutokset?

Miten hylkäävien päätösten parempi perusteluvelvollisuus on vuoteen 2018 mennessä toteutunut tosielämässä? Tarvitaanko jatkoa varten sanktioitu perusteluvelvollisuus? Selviääkö asia yhdellä vai useammalla kansalaisaloitteella?

Vastaavan tyyppiset lisäykset on tehty esimerkiksi viimeisimpään tapaturma- ja ammattitautilakiin (24.4.2015/459). Eri asia on kokonaan sitten se, miten hyvin päätösten perusteluvaatimusta koskevaa lakia vakuutusyhtiöt ovat noudattaneet? Ja onko joku sitkeä suomalainen jaksanut ja osannut valittaa lakien vastaisesta toiminnasta? Ja jos on, niin onko mikään muuttunut?

Työtapaturma- ja ammattitautilaki
24.4.2015/459

124 §
Korvausta koskevan päätöksen antaminen ja perusteleminen

”Vakuutuslaitos ratkaisee oikeuden tämän lain mukaiseen korvaukseen antamalla siitä asianosaiselle kirjallisen päätöksen. Vakuutuslaitoksen on annettava päätöksensä tiedoksi postitse kirjeellä lähettämällä se vastaanottajalle tämän ilmoittamaan osoitteeseen.

Vakuutuslaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos korvauksen epäämistä koskeva päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#L16P124
Luettu 29.8.2018

Taustalla paine erään rohkean kansalaisjärjestön pitkäkestoinen yritys saada; muun muassa, potilasta/vakuutettuja tutkivien/hoitavien lääkärien asemaan todellisia korjauksia aikaiseksi.

Lisätietoa aiheesta Suomi 2017 – blogista; linkki 1 ja linkki 2.

Sitten kuvioon, jossa hoidettiin myös kansalaisaloitteen 2837/KAA 4/2018 vp kohteena olevat lakipykälät uudelleen ja edelleen voimaan tulee tässä:

”Eräiden työeläkelakien ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttaminen, hallituksen esityksen valmistelu”

STM104:00/2013 Säädösvalmistelu
http://stm.fi/hanke?tunnus=STM104:00/2013
Linkki luettu 30.8.2018

”Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijän eläkelakia, yrittäjän eläkelakia, merimieseläkelakia, kunnallista eläkelakia, maatalousyrittäjän eläkelakia ja Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

Lakeihin ehdotetaan lisättäväksi hallintolakia täydentävät säännökset päätösten perustelemisesta ja asiantuntijalääkärin perustellusta arviosta. Suppea esitys. Ei suvata.

Esitys perustuu vakuutuslääkärijärjestelmää kehittäneen työryhmän ehdotukseen.”

Lainvalmistelu
Hallituksen esitykset
109/2014

Eduskunnan vastaukset
97/2014

Sosiaali- ja terveysministeriön vastuuhenkilönä toimi hallitussihteeri Inka Hassinen.

Kansalais- ja potilasjärjestöjen lausunnoilla ei ole näissä asioissa painoarvoa. Vakuutusalalla on tärkeintä säilyttää kustannusneutraalius, joka suomeksi sanottuna tarkoittaa menon jatkuvan tosielämässä entisenlaisena.

Erinomainen kansalaisjärjestön lausunto liittyen lausuntopyyntö; (Inka Hassinen VAO/EVY) 14.4.2014 koskien HE 109/2014.

Huomioitavaa on se, että vakuutuslääkäri voi tehdä näiden uusienkin lakikohtien turvin arvionsa noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöstä annetussa laissa (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä muotovaatimuksia! Eli kansalaisaloite 2837/KAA 4/2018 vp on tältäkin osunut todellisten epäkohtien ytimeen, jos siis perustuslailla ja oikeusvaltioperiaatteilla on Suomessa myös tosielämässä merkitystä.

Tässä nuo uudelleen muutetut lait ja lainkohdat, joidenka mukaan etenkin vakuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten hylkäävät päätökset pitää perustella tarkasti lakipykälän velvoitteet täyttäen:

1.
Laki
työntekijän eläkelain muuttamisesta
870/2014

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työntekijän eläkelain (395/2006) 40 § ja
lisätään lakiin uusi 105 a § seuraavasti:

40 §
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri

”Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

105 a §
Päätöksen perusteleminen

”Eläkelaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140870
Luettu 29.8.2018

2.
Laki yrittäjän eläkelain muuttamisesta
871/2014

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yrittäjän eläkelain (1272/2006) 37 § ja lisätään lakiin uusi 95 a § seuraavasti:

37 §
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri

”Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

95 a §
Päätöksen perusteleminen

”Eläkelaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140871
Luettu 29.8.2018

3.
Laki merimieseläkelain muuttamisesta
872/2014

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan merimieseläkelain (1290/2006) 40 § ja lisätään lakiin uusi 107 a § seuraavasti:

40 §
Eläkekassan asiantuntijalääkäri

”Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Eläkekassan lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

107 a §
Päätöksen perusteleminen

”Eläkekassan päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos eläkekassa hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140872
Luettu 29.8.2018

4.
Laki kunnallisen eläkelain muuttamisesta
873/2014

muutetaan kunnallisen eläkelain (549/2003) 140 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 260/2007, ja lisätään lakiin uusi 100 a § seuraavasti:

100 a § Päätöksen perusteleminen
”Kunnallisen eläkelaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos kunnallinen eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

140 §
Kunnallisen eläkelaitoksen henkilöstö
”Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Kunnallisen eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140873
Luettu 29.8.2018

5.
Laki maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta
874/2014

Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maatalousyrittäjän eläkelakiin (1280/2006) uusi 90 a § seuraavasti:

90 a §
Päätöksen perusteleminen

”Eläkelaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140874
Luettu 29.8.2018

6.
Laki Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta
875/2014

Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin (731/2001) siitä lailla 1342/2007 kumotun 22 §:n tilalle uusi 22 § sekä lakiin uusi 22 a § seuraavasti:

22 §
Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäri

”Laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin on merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin osallistuessaan etuusasian valmisteluun. Arvio voidaan merkitä asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

22 a §
Etuuspäätöksen perusteleminen

”Etuuspäätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos Kansaneläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140875
Luettu 29.8.2018

Joten kansalaisaloite 2837/KAA 4/2018 vp on osunut myös uusien kansalaisaloitteiden ja/tai usein toistuvien mielenosoitusten aihesuoneen. Ainakin seitsemään (7) eri lakiin tarvitaan korjauksia!

Kun huomioidaan se, että korjaustalkoisiin tulee ottaa myös tapaturma- ja ammattitautilain vastaavat kohdat kuin edellä kerrotuissa laeissa on:

Työtapaturma- ja ammattitautilaki
24.4.2015/459

121 §
Lääkäriasiantuntijan osallistuminen korvausasian käsittelyyn

”Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#L16P121
Luettu 29,2018

Työtapaturma- ja ammattitautilaki
24.4.2015/459

124 §
Korvausta koskevan päätöksen antaminen ja perusteleminen

”Vakuutuslaitos ratkaisee oikeuden tämän lain mukaiseen korvaukseen antamalla siitä asianosaiselle kirjallisen päätöksen. Vakuutuslaitoksen on annettava päätöksensä tiedoksi postitse kirjeellä lähettämällä se vastaanottajalle tämän ilmoittamaan osoitteeseen.

Vakuutuslaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos korvauksen epäämistä koskeva päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459#L16P124
Luettu 29.8.2018

Uusia kansalaisaloitteita ja julkisia keskusteluja aiheen tiimoilta odotellessa.

LISÄTIETOA ISOSTA KUVASTA
Mikäli iso kuva oikeusvaltiosta ja oikeusvaltioperiaatteista tosielämässä kiinnostaa Sinua, niin nämä kaksi hanketta Sinunkin kannattaa ottaa avoimen internetin avulla tarkempaan tarkasteluun ja seurantaan:

1.
Vakuutusoikeuden suulliset käsittelyt ja asiantuntijalääkäreiden käyttö
Tolvanen, Matti; Malin, Kimmo (2017-09-29)
>>> Aiempi hanke Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa Sakslin 2003

2.

Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta STM043:00/2018
>>> Aiemmat hankkeet 5.6.2014-31.5.2015 ja 1.1.2013-31.12.2013

Eikä tuossa vielä kaikki.

Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

Eikä tuossa vielä ihan kaikki.

Kansanvalta ei voi toimia, jos kansa ei tiedä eikä sille kerrota, miksi tässä artikkelissa kuvaillulla tavalla toimitaan?

* * * *

– Artikkelin linkit toiminnassa; artikkelin julkaisun hetkellä –

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2025?

Vuonna 2017 Suomi täytti 100 vuotta. Tässä pienen ihmisen näkökulmasta kirjoitetussa blogissani; pyrin myös vuoden 2017 jälkeen valottamaan lähihistoriamme ja nykyhetken mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta yhteiskunnallista tilannekuvaa esiin pukaten. Ja väliin pieneltäkin vaikuttavia tapahtumia isoon kuvaan lukiten. Jos haluamme todellisia parannuksia tähän Suomeen; jossa nyt elämme, niin jottain tarttis varmaankin tehrä? Mieluiten yhdessä toimien. Yli ikä - ja varallisuusrajojen. Tuleva aika, Suomi vuonna 2025; jää vielä hämärän peittoon. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään otteeseen itse kunkin tosielämässä; päästään kiinni jo huomenna. Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Vaikka monesta asiasta eri mieltä oltaisiinkin. Muuten taitaa käydä niin, että Albaniakin hurauttaa entistä kovemmalla vauhdilla Suomen ohi. Joten toivottavasti nuoremman polven päättäjämme ovat nyt tosielämän tapahtumista ja sisäisistä apparatsikeista paremmin kärryillä. Vastakkain ovat jatkossakin virallinen todellisuus ja todellinen todellisuus. Sekä se, että kuinka isoksi päättäjämme uskaltavat antaa tuon eron kasvaa.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, ay-liike, kansalaisjärjestöt, keskusliitot, korporatismi, korruptio, maan tapa, Perustuslaki, potilasjärjestöt, Suomen ihmisoikeustilanne, vaalirahoitus, vakuutuslääkäri, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.